Vapaus, August 22, 1950

              Bivu 2 Tiistaina; elok. 22 pnä
flJBEBT7);;^.Zii(iepenäem laJaot
Qrgan of Ftniiisb Cahadlans. Es<
toblished NoT. fith. 1917. Atitborlzed
aa EecöndcIaAs^jimil l>7 tbe Post
Offk» De|)|itnie^ Ottawa. FiOir
liBbedttltrfo^vnreeKiy: Tneisdsys,
TliursdayB and Sattirdayis by Vapaus
Piiblisblns GSompany Ltd^ at 100-102
Elm Bti W., SudbuTF, Ont. Canada.
Telepbones:.Business Office 4-4^
Edltorlal onice 4-4265. Manager
E, StitcslL Editor W. ElEclund; Mafling
Bddress Box e», Sodfniry, Ontarfd.
Advertislng rates upon appllcatlon.
TtatiBlatlon free of cbarge. .
lUAUSHXNNAT:
Cadädassä:
YhdysvaUolsisa:
Suomessa:.
1 vi:. 13X10 d Idc 3.29
3 kk. 2.00
1 vk. 7.00 6 kk. 3£0
i vk. 7.00 6 kk, 4.23^
Vapaa sanpmiste ja sen
Meille puhutaan paljon sahomälehtivapäurlesta —- jä inyöntää täy.
iyy, että ihhiiskuiitä on ottanut pitkäiti askeleen eteenpäin siitä yksin-valtiuskaudesta,
jolloin hallittavilla ei ollut sen paremmin sanoniäleh-tffcn
painattamisvapautta kuin •muitakaan vapauksia.
3Iutta räjbitettua ja kovin yksipuolista sekä jatkuvan/ taistelun
panttina olevää on sahoiiialehtivapaus vieläkin. Jos on kaksi lain ja
«sivallan ejdiessä samanarvoista kansalaista, mutta toinen sattuu ole­maan
multimiljoneeri ja toinen rutikuiva työläinen, niin heillä molem-iftilla
on "oikeus" omistaa ja julkaista sanomalehteä — mutta vain
ÄuUimiljonieefi voi sen tehdä käytännössä.
Seuraus tästä sanomalehtivapäudch taloudellisesta rajoituksesta on
?e, että jos katsotaan mitä tahansa tässä maassa ilmestyvää päiväleh­t
i , niiden puolueperiaatteisiin, nimiin ja omistajiin katsomatta, niin
joitakin pikkuseikkoja lukuunottamatta ne ovat kuin sarnan lestin mu-
Jiaaii tehtyjä huopikkaita, joissa el huomioida lainkaan jalkojen eri­laisuuksia,
vaan ainoastaan tuottajan etuisuudet. Niiden uutiset on
samojen miijoonätrustien laatimia ja välittämni. Niiden ''fonikuyat",
jotka eivät ole sen päjriBmmIri taiteet ovat
kaikissa lehdissä .samanlaiset. Ne julkaisevat samojen propagan­distien
kanriutetitjjä pakihbita, kannutettuja haistenosastoja, kannu-tettuja
artikkeleita ja niin kautta linjan.
Ei siis ole ihme — kun päivälehtien on^islajät ovat poikkeuksetta
miljoneereja ja kun heidän lehtettsä ovat näin kbmersiäälisfesti tiiötet-tuja
—- vaikka ne puhaltavatkin kaikki yhteen hiileen, jotta saisivat
ICörean sodan jatkumaan ja jo.s suinkin maHdollistä läajehnietuksi sen
iolmanneksi maaiimansodäksi. Sota on tiibttoisaa hommaa, ei vain
Sotakapliaiisteillej vaan kapitalisteille yleensä, ja siksi miljoneerien
joukossa oh niin riihsaasti sodanlietsojia — varsinkin kun heidän ei
tärdtse ilse mennä sotaan, ^ ^
Mutta näyttää kijitehkin siltä, että pbrvariiehtienkin palstbUle pää­se^
toisinaan totuuden kipinöitä ja siksi kerrotaan Washingtonissa, ei­tä
Yhdysvallat suunnittelee valtavan suurta, maailmanlaajuista pro-jiagaHdähyökkäystä,
jonka valmisteluunkin tarvitaan kaksi tai kolme
kuukautta, etiä voidaan "ruskeille, mustille, k«UaisilIe ja vdlkoisille"
syötlaa ameriitkaiäisto kbvapairieista spkpropagändaa. Tarkoitus on,
^Uten AP:n iiutistiedossa annetaan ymmärtää, mobilisoida Yhdysval­tain
sotaohjelman tueksi mäaHman sanomalehdet, radiot ja elpkuva-tfeätierit.
Mainitussa uutistiedossa sanotaan, että "maailman ihmisil­le
— 2,351,113,000 iHmisellelevrää 218,764,700 päivälehteä, että käy­tettävissä
on 160,686,211 radioa ja 44,375,200 elokuvateatterin
istuinta." • , / ^ .
Mutta jos Yhdysvaltain hallitus mobilisoi sotapropagandan hyväksi
iJSiväfeBdet, radion jä elokuvateatterit, niin mistä kansanjoukot sitten
^vättöslperäisiä tietoja jä objektiivisia uutisia, joita ei ole maalattu
vYfidysvaltaih ihmeperialismin propagandalla?
Vastaus tHhän oh yksinkertainen je selvä: Työväeniehdistä! Työ •
väfenlfelfdet ntiibdöstävat nyt pienen, miittä elinyoitnaisenjä jatkuvas­ti
kjj^vavarll tötiiuderi saaren pörvärilehtien valheiden jä samaistetun
sotapropagandan valtameressä.
Tässä mielessä syyskuun 1 pnä alkava Vapauden haasteryn-täyskin
on osa taistelusta sanomalehtiyapauden, totuuden ja
rauhan puolesta. Työläiset eivät köyhinä ihmisinä voi yksin
omiÄtää päivälehtiä..Mutta yHteisesti toimien he voiv^^
tantäa lehträ, jotka eivät oie sotai.sensuurpääoman kontrollis­sa
— jotka kertovat totuuden niin sodan kuin rauhankin ky-
. , symyksistä. •. • . .
Huolehtikäanfime siitä, että tämä totuuden jä rauhan ma­jakka
voi tehokkaasti ja vaikeuksia kärsimättä palvella maan-miehiämme!
Lahjoittakaamme Vapauden haasterahastoon ja
haastakaanime ystävämnnie ja toverimme menettelemään sa^
moini- •
Korean sodan ^'päämäärät'
edustaen sotakiihkoilijain le'iris.sä niitä
käsittävät ainakin sen verran, että korealaisten sum-
Toronto Clobe and Mail
voimia; jotka
mittaisen ilmapommituksen avulla ei voiteta ystäviä sen paremmin
Koreasta kuin muualtakaan Aasiasta — on viimeaikoina esittänyt
hurskaita toivomuksia siitä, että Yhdysvaltain imperialismin pitäisi
esittää maailman nähtäväksi selvät päämäärät, joiden toteuttamiseksi
korealaisia vastaan soditaan. Jos joku luulee, että sotainen torylehti
tuntee omantunnontuskia Koreaan tehdyn hyökkäyksen johdosta, hän
erehtyy täydellisesti. Sodanlietsojilla, suurpääoman propagandisteilla,
ei- ole omaatuntoa, eikä niinollen mitään omantunnon tuskiakaan.
Mutta Globe huomioi viime tiistaina (elok. 15 pnä) johtavassa toimi-tuskirjoituksessaän,
että Korean sota on kestänyt jo kolmatta kuu­kautta,
"eikä kukään voi sanoa . . . että se on mennyt suunnitelmien
mukaisesti". Clobe huomioi, että vastakkain on yksi pienenlairien siir­tomaa,
joita on totuttu mielinmäärin komentelemaan ja mahtava Yh­dysvallat.
Ja kun sotaa on jo käyty seitsemän viikkoa, niin Globe on
km-asti hämmästynyt. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, kun on sel-
Vää, että sota voi "jatkua vielä useita kuukausia''.
« Viitaten siihen, että "Yhdysvaltain Dunkirk ei ole vielä pois päi­väjärjestyksestä"
Globe and Mail kirjoitti viikkoa sitten:
« "Tama on hämmästyttävä tilanne huomioonottaen Amerikan sota­joukkojen
puolella nyt olevat strategiset etuisuudet. Niiden hallussa
pn Korean osa, mikä ei ole .Anzioon tai'Normandiin verrattava 'ja-
5»nsija', vaan 6,000 neliömailia käsittävä maa-ala missä on paljon ma-ftoove^
erausmahdollisuuksia . . ." Lehti huomioi että amerikkalaisten
yhteyslinjat ovat lyhemmät jne., sekä sen, että amerikkalaisilla on
täydellinen kontrolli ilmassa — mutta kaikesta huolimatta korealaisil­la
on edelleenkin aloitteenteko käsissään.
! Kaiken ylläolevan perusteella Globe and ^lail tunnusti vasenkäti-lesti,
etta korealaiset ovat miltei yhtenä miehenä amerikkalaisia hyök-
Kaajiu vastassa — että on sbtilaallisten virheitten lisäksi epäonnistuttu
ijiyos propagandarintamalla, ja niinmuodoin olisi julkaistava "sota-
)>aaniaärat", joiden puolesta propagoiden voitaisiin tilanne muuttaa
amerikkalaisille edullisemmaksi.
, Jos olisi kysymys korealaisten ja Korean kansan auttamisesta, niin
tämä olisi tietysti helposti tehtävä toimenpide. Mutta kun Globen toi-ijnittaja
ilmoitti tämän "sotapäämääräkysymyksensä" radiokeskuste­lun
yhteydessä amerikkalaisille lehtimiehille, niin hänelle vastattiin,
etta sotapaämäärieri julkaiseminen ei nyt auta, sillä kysymys on rat­kaistava
aseiden voimalla.
* Nyi viikon vaihteessa Globen toimittajat saivat kuitenkin "tyydyt­tävän"
. vastauksen sotapäärhäärten julkaisemisen suhteen. Yhdys-valtam
pääedustaja YK:ssa, \Varren .\ustin esitti diplomaattisiin fraa­seihin
peitettynä täysin imperialistisen "•sotapäämäärän" — Pohjbis-
Korean valloittamisen jo Globe kirjoitti eilen toimituspalstallaan,
Mitä muut sanovat
ETEENPÄIN JA TYöiflEHEN
Kuten tiedetään, Yhdyisvaltaln puo­lalla
ilmestyvät veljeslebtemme
Eteenpäin, ja T^öirties öh pltkäälkal-seri
keskast^Iun pehifiteella päätetty
yhdlistää — Työmies-Eteenpäin-leh-dek.
sl. Nyt öh siirrytty puheista tekoi­hin
ja Työmies-Eteenpäin-lehti Il­mestyy
täniän viikon alusta alkaen
Superiorissa, WLs. f Box 553). Seuraa-va-
ssa on otteita tämän yhdistetyn
lehden edeltäjien viimeisten numero­jen
jäähy väLskIrJoituksista:
ETEENP;(IN
"Tämä on Eteeripäln-lehden viimei­nen
numero. Sen seuraajana tulee olcr
maan Työmics-Efceenpäln . . . Eteen­päin
syntyi kieskellä enslmmäLseri
maailmaasodan jälkeistä taloudellis­ta
kriisiä j ä Palmer-valnoja protesti­na
Toisen" Internationaalin sosialide­mokratian
ka vajluksille Ja petoksille,
joita Raivaajan toimltussakki itäval-tloiden
suomalaisten työläisten kur­kuista
yritti työntää menemään alas
Eletty kaUsl on ollut mitä myrskyi­sin
ja sen ke-skellä syntyneenä on
Eteeripäin-lehti ollut suurien myrsky­jen
lapsi.. .
Elämme parhaillaan mitä krlitllll-slntä
vaihetta niin hyvin Amerikan
kiilh maailman historiassa . . . Meillä
(ön) nyt Berliinln-Roomän-Toklon
akselin asemesta Atlantln-paktI ja
vaarallisesti laajenemaan pyrkivä so­ta
Aaasiän kansojen itsenälsyysliiket-tä
vastaan Koreassa. Tässä tilantees­sa
tulee meidän yhdistynyt lehtemme,
— Työmies-Eteeripäin yhtä uskol­lisesti
edustamaan työtätekevien In­tressejä
kuin tähänkin asti . . .
"Mikä on johtavana syynä lehtlem-me
yhdistymiseen? Yksinkertaisesti
Amerikan suomalaisten suomenkieltä
puhuvien työtätekevien rivieit nopea
harveneminen . . . Tämä tosiseikka
pakoittaa kalkki suomalaiset lehti-lllkkect
Yhdysvalloissa vetämään sii­piään
soukemmalle ja meidät keven­tämään
taakkaa kahden päivälehden
ylläpitämisestä silloin kun hyvällä
järjestelyllä ja yhteisymmärryksellä
Ja yhteistoiminnalla yhdelläkin tul­laan
toimeen . . . "
TVöMIES ••;
"Jo pitempiaikainen toivomus ja
.suunnitelma lehtlemme Työmiehen ja
Eteenpäin yhdistämisestä on toteutu­nut..
Yhdistynyt lehti Työmies-Eteen-päin
alkaa llme.styä ensi maanantai­na,
Superiorissa, W i s . . . .
"Työmies" on palvellut Amerikan
suomalaista edistysmielistä väestöä
sen lipunkantajana hieman yli 47
vuotta . . . Nyt kun tämä on viimei­nen
numero Työmiestä erillisenä leh­tenä,
haluamme ilmaista mitä lämpi­mimmän
laitoksen kaikille Työmie­hen
lukljpllie ja eritoten sen uurasta­ville
työmuurahalsjoiikolle.
"Samaa valistustyötä mitä Työ­mies
op suorittanut pitkän taipaleen­sa
aikana keskivaltlolden ja lännen
suomalaisen väestön keskuudessa,
veljeslehtemme Eteenpäin on suorit­tanut
Idässä alnä keskivaltlolden suu­riin
(eollisuuskeskukslln asti. Eteen­päin
työsarka, joskin lyhempi, on ol­lut
yhtä kunniakas kuin Työmiehen.
"Täten kun nämä kaksi äänenkan­nattajaamme
yhdistävät voimansa,
niin ei ole epäilystäkään etteikö yh­distynyt
lehti kykenisi palvelemaan
asiaamme — suomalaisten työtäteke­vien
asiaa — paremmin kuin kaksi
erillistä lehteä ja voittamaan uusia
joukkoja taakseen.
"Siksi TyömieHeh puolesta lämpi­mästi
tervehdimme uutta tulokasta,
joka kaksinkertaistetulla voimalla ky­kenee
murtamaan taantumuksen
muuria kansalaistemme keskuudessa
ja viemään työväenUlkkeeh kallista
asiaa eteenpäin. Yhdistynyt lehti —
Työmles-Eteenpäin — tulee varmasti
lämmittämään jokaisen lukijamme Ja
kannattajamme mieltä."
on
oma
Pori Arthiir. Ont, — Interrtatlonal-osuu.
sllIke säl taas kutsun iäksols-kaupunkien
työväen iinlolilkiesn j i i ^
teis^en työnpäiväjuhlan järjesteiyyn.
Viime vuonna osallistuimms erikci-sesti
Popular Lady-kamppailuuh ja
ehdokkaamme voitti kilpailussa en-simmalsfeK
pälldniföH: ' v;"
Nyt Uiidestiän oietrime a^ttaifeet
ehdc&ääri ja ryrin!stlmme_ .^y^^^^
lun kunnia-dsernäTi säiiytpSs^si;
Meidän ehäpki^amme taiiä vööiina
on "Älcäle" Strätiofd.
Meillä öh kllpäilitesa vastajjSlilJeinä
suuria uniöjärjestöjä, ^ctiliÄ\1Ö^^
Lakei päiiehtehtään uhib, tnetsa^fo-läisteh
lihib, liaTtiitiett ja äjiirfehJin'-
tama; Jne.
Mtittö m^a. kilpäil&sä hie vöii|äie
voittail, riiyjimäilä erilÄb^n; lafijär
volttdtikettejä. ijäiäen tikettleh oS^
täjät yölvat It^e voittää^^ s^^^
suuruisia lahjapal^lntoja: liöÖltÄ;
%mm; I75.ÖÖ jä i$25.Ö0.
Tikfettejä^ on saitav|ih^ Ifil^rMtlöti
nai-osuusliikkeen; klubien ; jassiiiita
kaupiihgeissä Ja inaaseudtillä^,. fä^Äa^
rien järjestöifä jä Mausliiki£i«Srö^
työläisiltä. ;
Ostakaa tikettejä jä voittakaa iliii^
jäpalltihto It^eilenne. Auttakaa " M i ^ -
kie" Straitöi-dlh v6ittoa, A
ternalföiuiiieh psuäsUikkeen ja unio-lUkke&
n iaiieniirvää y h t e i u i^
InterMtiöhal-osÖUsllätkeOT klferto-pajkiiiricBtä
kiljjUillään bSJ:ri bäifcäl-lisen
bsästdrt kehitäjtfiiil^sä; t^^^^^
p :nä. se täpähtiiu Hiätin urMeiluöH-jelmah
lomäs&ä. Kuh IhterttatiöHäl-osuusiiikkeeh
puolesta : suorltettayä
suomalaisten klubitoiminta, pn yhdis­tetty
tJSJrh o^ästbri jä seti iiäi^t^ift
klubih toitiiintaän, huh on se- iSoii-nolliiien
osa osaston välistiisi, seura-ja
kiilttuuritöImlHfiästä. Niiiipä
myös pyj-detään ennakkotilitykset Jä
raportit työnpäivän tikettien myyri-rieistä
tähäin tilaisuuteen. — ATH.
ja Hiroshimassa kuoli 150,000 ihmistä
räi^fcl-- l^ifcriblmtn vetobihUk-sesiä
oh-tUii'i^^ Vakäfa este niille, jot­ka
yrIttSvtt i^uttää änieri^kalaisla
muödMtaäiään i^ris "atbiniväi-mentäjan'';/
^JieferJ^itiiÄt^ hänkk-nrineh
iii ole. yiieslä läUyuttaiiut h i i ^ -
ptia, miijiS jökäll^^^ ip^i\iäia kbtl tie-tSä
ttiim raUjliarivetboä mCTkltsee.
Puhun iien&U&l^^ köfcetfaiiJk-sestä;
JPatilsiä^a pjteäime eiisi&iiäise-nä
aamb'M vferäiiih 50^
ge S^ SeiiSsUeHk^iiU
p^lkaOisen riilfiSn^bmiteän jaii^h.
Öi s|anöt y^^^ koimah-nesosls^_
sUiä äiuSitäat piiyat mät-kästaneet
äois Boulc^iiecn. pa-remiliiri
iänotttea mäa'seudulie, Lo-:
että
muisteifaisiin
Suonii kolmantena
Euroopan yleis­urheilussa
Elokuun 2 pnä TUL-lehdessä jul­kaistiin
katsaus Euroopan yleisurhei­lusta,
jonka mukaan Suomi ,on kol­mannella
tilalla Ruotsin ja Ranskan
ollessa edellä. Seuraavassa on piste-
Järjestys:
Ruotsi 152,43; Ranska 148,43; Suo­mi
137,6; Saksa 100,92; Neuvostoliit­to
97.50; Englanti 65; Tshekkoslova­kia
49; Islanti 44; Norja 43.5; Italia
39.3 ja Unkari 27. Kaikki muut maat
alle 20 pisteen.
.Fort Williain Sanatoriutn. — Hal­loo
kaikki työläistoverit täältä paraur
tolasta, jossa aikaani vietän tällä
kertaa. Ensin aion puhua tämän lal-toiisen
asukkaista, taäliä on monta,
kansallisuutta edustettuna. Luulen,
että läiies puolet on täniän maan
varsinaisia asukkaita, intiaaneja.
Meitä suomalaisia on kanssa koko
paljon. Osa heistä on useamman
kerran ollut täällä. Mitä hoitoon tu­lee
niin se näyttää sellaiselta, että
täällä el anneta muuta kulnruokaa,
siinä taitaa olla kaikki lääkkeet mitä
antavat. Täällä pidetään niin kuin
vankilassa sillä ei saa olla paljon
muuta kuin maata päivät päästään,
sillä täällä on sairaita, jotka ovat Jo
olleet toistakin vuotta eikä he saa
paljon liikkua muuta kuin käydä
välttämättömillä tarpeillaan. Mitä
muuten tulee ruokaan ja puhtauteen
niin ne eivät kyllä ansaitse oikein kii­tosta,
mutta jotenkin siitä puolesta
pärjää kun ei ole kovin vaativainen.
Lopuksi haluaisin huomauttaa tois­tenkin
parantolbitten sairaille, että
hekin kirjoittaisivat oloistaan sillä
suomalaisia on tietääkseni melkein
joka paikassa Canadan parantolois­sa.:
Samalla pyydän suomalaisia to­vereita,
että joskus kävisitte meitä
katsomassa näissä palkoissa, lukemi­nen
olisi meille erittäin tervetullutta
sillä sitä ei tahdo olla tarpeeksi täällä
saatavissa. — Tpveriterveisln: Yksi
joukosta.
Metsästysaseita saa
tuoda Ontarioon
Toronto. — Ontarion maa- Ja met­sä
virasto tledoittaa. että lilttohalU-tuksen
antama asetus metsästysaseis­ta
tekee mitättömäksi ehtlsert maa­kunnan
asetuksen samasta asiasta.
Aikaisemmin Ontarion maakunnan
ulkopuolella asuvan asukkaan täytyi
hankkia metsästysaseen kantelupa
maakuntapollisiltä, jota nyt ei tarvi­ta.
Aikaisempi asetus, että metsästysalä-eella
täytyy metsästysaseen kantajal­la
olla metsästyslupa, on edelleen voi­massa.
Ijuissa täiöiäsa iirtteitä tervehdittiin
lämpimästi ja MhÖttiiii: "Me, olein-riie
jo ällMiitjoittäneet sen. Tiflisiko
riifeidäii U^äieSi ällekitjölttää se?"
Kiltlnune ja kielsimme,
Noin viidestätoista kodista me saim­me
kblmekymmentäkolme allekirjpi •
tusta. Minun huomioni kiintyi siihen^
että "Tukholman vetoomuksen" si­sältö
tiedettiin ja sai hetikohtaisen
huomion osakseen. Meitä kiitettilh
ylenpalttisesti ^siitä, että klpuslmme
niin korkeaan kerrokseen adressin
kanssa.
Ranskassa sankarillinen sota sotaa
vastaan bh käynnissä. Lukematto­missa
paljon puhuvissa tapauksissa
sataniiatyölälset, rautatieläiset, nuori­so,
riaiset. Ranskan armeijan asevel
volilset, yksinkertaiset mlehiet jä nai
set e^ eläiiiän albU^ ovat taistelleet
käsiirieen ja rUtuiiiiiieen estääkseeii
aseideri ja arnriiusteri pääseniästä
Viet Namin "likaisen sodan" rinta­malle.-.;.
Rayriiode Dienistä bn tuliut tämän
taistelun symbooll. Myrskyisissä ja
kauan kestävissä suosionoosituksissa.
jotka seuraavat, kun hänen nknensä
mainitaan Ranskan eri puolilla jär­jestetyissä
kokouksissa, ilmaistaan
miljoonien ranskalaisten miesten Ja
naisten aktiivinen myötätuntoisuus
niitä muutamaa tuhatta kohtaan, jot­ka,
osallistuessaan rauhantaisteluun
ovat joutuneet Ranskan sotahaUituk-sen
tuomion koiiteiksi.
Jokainen Ranskassa tietää mitä tä­mä
nainen teki. Viet Namiin aseita
kuljettava juna kulki Tourin läpi.
Kun rautatieläiset vihjasivat tästä
useita satoja Itansalalsia kokoontui
asemalle, jonka sivu tämän Junan pi­ti
kulkea. Veturinkuljettaja pysäytti
junan asemalle. Ihmiset hyökkäsivät
eteenpäin. Huolimatta satojen CRS:n
(erikoispoliisin) kuuluvien kapuloiden
ja kivääTinperien iskuista kansa työn-täytyi
niitä vaunuja kohti, joissa oli
panssariajoneuvoja. CRS-miehet hyp-
Kirj. Gui Carön
päsi\'ät veturiin ja pistoolilla päkoit-tivat
vetumikuljettaJan . panemaan
veturin liikkeelle. Juna liikkui ja oli
kulkenut jo 300 jaardia kun nuori tyt­tö
heittäytyi radalle. Jarrut yingahti-viat
ja juna pysähtjri. Taistelu jatkui.
Viräiibinaiset pelkäsivät alkaa OIT
keudenkäyntiä häntä vastaan Tou-rlssa
ja siksi hänet siirrettiiri Bor­deauxin
vankilaan odottamaan sotaoi­keuden^
istuntoa. Kun oikeusistunto
alkoi, niin tuhansia CRS-mlehiä liik­kui
patrullissa kaduilla ja kolmen
ihixiisen kokoontuminen samaan paik­kaan
oli kiellettyä, mutta tämä el es­tänyt
kymmenien tuhansien ihmisten
mielenosoitusta Bordeauxin oikeusta­lon
edustalla,
kahdenkymmenen vuotiaana, vasta
muutäimän, kuukauden- naimisissa,
Rasnhonde pien tuorhittllh vuodeksi
vankeuteen.
Hänen 21-vuotispäivänään, jonka
liän vietti vankilassa; saapui hänelle
satojatuhansia kortteja, kirjeitä, lah­japaketteja
eri puolilta Ranskaa.
Y l i Kaksisataa ranskalaista patri­oottia
on nykyään vankilassa -ja hei­dät
on tuomittu syytettynä "osallistu­misesta
armeijan ja kansallisen puo­lustuksen
demoraliosintlin".
Henri Martin, Ranskan sotalaivas­ton
toinen. perämies, on yksi heistä.
Miehityksen aikana, jolloin häh oli
17-vuotias, hän taisteli maanalaisten
partisaanien kanssa. Sitten maalis­kuun
14 päivän on hän pidetty eris­tettynä
Ranskan laivaston vankilassa
ypulonissa. Häntä syytetään lentoleh­tisten
levittämisestä Toulonissa ole­viin
laivaston kasarmeihin Ja laivoi­hin.
Näissä lentolehtisissä selitettiin,
että Viet Namin sotaa käytiin Miche­lin
trustin ja Indo-Kiinan pankin,
jonka johtaja», oli maanpetturi 1940,
etujen puolustamiseksi. Siinä osoitet­tiin,
että viimeiset puolitoista vuotta
on sotaa käyty yksinomaan siksi, että
saataisiin amerikkalaiselle imperialis­mille
uusi sptatuklkohta Aasiassa.
Siinä vaadittiin Ranskan jalkaväen ja
meriväen kutusmista pois Indo-Kii-nasta
koska se vain on Ranskan kan­san
edun mukaista.
Häntä syytettiin kurittomuuteen
kehoittamisesta. Henri Martin vasta­si:
"Seitsemäntoista vuoden ikäisenä
otin aseen käsiini ranskalaisiena par­tisaanina.
Tällöin taiialliseStl osoitin
tottelemattomuuteni marsalkka Pe-talnia
ja amiraali Darlania vastaan
koska he yrittivät heittää iheldät Sak­san
imperialismin puolelle sodaSsa.
Aika on todistanut, että me olicnme
silloin oikeassa ja tulee osoittamaan.
että me olenune jälleen oikeassa kun
me kieliäydynune palvelemasta Ame­rikan
intressien puolesta."
Henri Martinia kahdenkynunenen-neljäh
vuotiaana uhkaa kahdenkym­menen
vuoden vankeiiis. Häh bii eais-tetty
yksinäisyyteen vankilaissa. Ei
kukaan, ei edes hänen isänsäkään saa
vierailla hänen luonaan. Ensiihmäi-sessä
kirjeessä, jonka htäiiet sallittiin
lähettää, hän kysyi: "Kuinka edistyy
kamppailu Tukholman vetoomuksen
puolesta?"
''Kuinka sinun tinasi
•kyn aikana sfllä kaatoihan
J H Ä i m o l t a i Ä n a a S ? - ^ ' ' " -
- Juttu on sellainen, että minun h,
yassaai on hiih raskas klimmg^;
SUDENÄltkAlSTA
Hkku-Esko: "Isoisä, miksi sinä
paiä?
Isoisä:
n d ^ että vanhan Mustin täytyy up.
"Siksi, että se oii vanhniir
Päivillään tullut niin ärtyis^;'^
SKtä. ole keneUekään nutään m^t
amPhikiukuta-aEns,l cios:o isä"?"M UlotnslnutS»
a
vietettiin
tk. 11 paivana
Vancouver, B.C. — Soft SelÄk Un­tinen
( O S . Tuöhiela), vaipui kuolon
uneen kohonaan. 4245 Pahdörä St., tk.
11. päivänä, 78 vuoden, 3 kuukauden
ja 6 päivän ikäisenä.
• Vainaja oli syiityriyt Öupmessa,
PattiJoeUa, OI., toukok. 5 päivänä
1872. Hän matkusti Astoriaan.^dregp-nun
V. 1889. Sieltä liSh muiitti Pbrt-land,
Oregoniiri, Jbssä hän meni avio­liittoon
Jonas Untisen kansa tammi­kuun
2 päivänä 18Ö1.
He viettivät vuodet 1091 ja 1905 As-toTlan
seutuvilla. Sitten he muiittivat
Albertan aavikolle. Jossa rakensivat
kodin ja olivat maanviljelysalalla 32
vuotta. Tälia älkaa He lalttbivät van­huuden
kodin Vancouveriin, BÖ:ri v.
1937, jossa he yhdessä: viettivät 12
vuotta. Tbukoktiuh 15 i^älvähä lä4d,
Jonas välptii viimeiseen lineeiisa, jät­täen
Soffih hahtä sureihaah. Viiden­toista
kuuicauden kiiluttua seurasi
Sofi puolisoaan Ikulseeii lepoon.
Häntä siirehiaäh jäi kaksi poikaa,
Casper, Carmähgaysta, jä Joonas' Syl-vän
Lakelta, Albertassa sekä mrs. So­phie
Hunter, Galähadfeta, Alta,mrs.
Idä McKäy yancouveirista, BCi mrs.
Lydia Tahche, Campbell Riverillä,
B.d., mrs. Nahni Houston, Balfourissa,
BC. Ja mfs. Eileen Hiirhaneh; c ä r -
mangäyssa, Albertassa. Laisten lapsia
jäi 16, lästenlästenläpsiä 13 Ja Suo­messa
ori veli August Tubihela sekä
sisar, mrs. Nänni Paakkolan vaara.
Haifa. Juutalais-holläntlläisen 1600-
luvun filosofin Braucti Spihoiiaii tiit-kimuslaitos
pn avattu Haifassa.^ Lai­toksen
tarkoituksella bh Spiribzan op­pien
tunnetuksi tekemlheri. iäikois-klrjasto
on perustettu. Ja tämä Splno-
— kesäkuussa 1943 Yhdysvalt^
hallitus pyysi kansalta vanhoja aTäl-mla
tehdäkseen rautoa. YbdesM
zan laitos järjestää lisäksi eäitelmäti- vUodessa neljä riiiljoonaa paunaa
lalsuuksla ja kursseja. valirila lahjpltettiin.
Vähcoirver. B. C. - Kahsalnvalisu
työväen vuotuista juhlaa
täällä suiirin touhuin
^ajallisuuden voimat yhdistettyni
Järjestyneiden voimien kanssa muo.
dbstivät sellaisen yhtymän, joka sai.
kln näin valtavan kokonaisuuden ai.
kaan. Yleiseh sUmäyksen luotuaan
tuoheni Juhllyaain työläisjoukkoon tu.
l i hiieleen suurenmoiset markiinatou.
ihut Ja sitäkin se tavallaan oli. Sai*.
kehiaiseh rahantekotouhun humina
tuon tunteen sai aikaan, vaan tärkol.
tushan pyhittää keinot Ja tämän tar-koitukseh
me varsin hyvin ymmär.
^i'"™®' .^alistuksen Ja tiedon le.
vittäminen oh tämän hetken tärkein
tehtävä ja sit^ ei voida tehdä ilman
ttiota kaikkivaltiasta dollaria. Kaiken
tuon humun läpi kuvastui erikolien
kirkkaasti tulevaisuuden ihmisten
voimakas tahto viedä asiaansa eteen,
p ^ i i ; sAJahkoÄtaisen raiiiiahtyön te.
kijat olivat ihnpkkäasti aslaahsi aja-hlflssa,
keräten alieklrjolttflcsiä Tuk,
HPlöian räiihäii adressin alle seki le­vittäen
työväen kirjallisuutta ja leh.
tlä. • •.•
^ liästen urheilukilpailujen lisäksi oU
järjestetty myöskin ohjelmaa, jmik.
koesltykslstä mainittakoon intiaanien
tanssiesitykset; -jotka omalaatuisuti.
dellaah saivat yleisön suosion. pieÄ.
liie iloisia, että yoiiiune valkoisille Ih.
misllle antaa Jotakon ohjehnaa, sa.
nbi jjeldäh edustajansa. iNPLY kuoro
lauloi, j6&^ o l i kolmattakymmentä
laulajaa. Tiip kuoro on syntynyt sit­ten
viiinelsten juhlien, jbtieh eteen,
päin menoa' on havaittavissa, ollen
laulajat' kalkki nUöHa. Yksltyfeöhjel.
manumerolta oli paljon lapsilta, mus­tilta
ja yalkoisilta, osoittaen, että tä­mä
joukko ei tunne rotueroja, kaikki
äjämtile säinaa äslää, joka tähtää pa*
reihpäah maailmaan ilman sotia.
Juhlapuheen piti Harvey MurjAy,
jossa tähdennettiin päivän polttavia
kysymyksiä ponnahduslautana rauha.
Ruumiin ravlimoh huoltoa hoidet­tiin
monipuolisuudella ollen useam­mat
kansallisuudet ruuanlaitto piiu-hissa.
Ilahduttavaa oli nähdä Kii­nan
suuren kansan Jäsenet ruuanlait-totouhulssa.
Kaikesta tästä volmm?
tehdä johtopäätöksen, että voimava­ramme
ovat aina vain kasvamassa
yhdistyen takeeksi maailman rauhal­le.
• • ••,
Umojen haltija hiukan Juonitteli
illansuussa vaan suurempaa haitta»
se el kiiitenkään tehnyt. Juhlat «i-nistUIvät
hyvin, — Matti Saari.
IWW:n kolme suuntaa
että ".-Vustiriin toimenpide on tervehdittävä" ja että hänen sotapää-määränsä
ovat "ihailtavia''. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka presi­dentti
Truman — komentaessaan kenraali MacArthurin "auttamaan'
eteläkorealaisia, antoi sotajoukkojensa tehtäväksi lyödä Pohjois-Kö-rean
joukot 38:nneh leveysasteen yli 'omalle'' puolelleen. Huomaa­matta
ei liioin jäänyt, että VK:n yleissihteeri Trygve Lie sanoi viikon
lopulla Norjassa, että tarkoitus on iyödä Pohjois-Korean joukot
38:nnen leveysasteen yli". Mutta \Varren Austin julisti, että tarkoi­tus
on vallata koko. Korea ja Globe and ^lail on tyyty\'äinen näihin
"sotapäämääriin".
Omasta puolestamme me kannatamme seuraavanlaisia sotapäämää-riä
Koreassa: Sotatoimien hetikohtclista lopettamista Intian päämi­nisteri
Xehrun tekemän välitysehdotuksen perusteella. Kun Korean
hyökkäyssodan takana olevat päämiehetkään eivät tiedä minkä hyväk­si
he sotivat, ja antavat siitä niin ristiriitaisia selostuksia mitä ylläole-vassa
lyhyesti todetaan, niin selvää on, että sellainen sota pitäisi lo­pettaa
cnnenkun se leviää maailmanlaajuiseksi paloksi. Annettakoon
korealaisten ratkaista omat kansalliset probleeminsa, sillä se on en­nenkaikkea
korealaisten oma asia.
Tavalliset kuolevat ihmiset eivät
ble koskaan käsittäneet Raamatun
ssrvällisiä eimustuksla, oppeja, ver­tauskuvia,
vihjauksia jne. Näiden
selvittämistä varten täytyy pitää raa-matuhselltykslä.
Joissa Raäihatuh eri-kolstuntyait
yrittävät saada asiaan
perehtymättömät käsittämään juma-lälilsen
viisauden. Näin bh jatkunut
amhioisista ajoista saakka. Asia on
käytännöllisesti katsoen nykyään sii­nä
tilassa, että ei kenenkään kesken
'^'ole syntynyt sellaista ristiriitaa Raa-niatun
sisältöön nähden kuin juuri
ns. Raamatun erikoistuntijoiden, ku-teii
esim. pappien keskuudessa.
Kim asiat ovat näin paljon epä­järjestyksessä
pyhissä asioissa, niin
mitä sitten maallisissa.. Jos njrt v i l -
kaistaisiinkinrww:n lehtien eri kir­joituksiin,
niin ne kaipaisivat myös­kin
asiantimtijain selvitystä. Emme
tarkoita jatkuvasti julkaistavaa IW-W:
n periaatejulistusta, joka ikään­kuin
atavistisena ilmiönä jatkuvasti
ilmestyy Industrlallstln palstoilla, sil­lä
sehän on Bill Haywoodln ajoilta
kotoisin. Jolloin IWW oU mahtava
työväen luokkataistelujärjestö. Tar-koitathme
viimeaikaisia "perlaatteelH-sla"
kirjoituksia. Joita jatkuvasti tu­lee
kulh myllystä.
Yks! tällainen käsittämätön, taikka
aihakih allekirjoittaneelle käslttähiä-tah
artikkeli julkaistiin tk. 3 pnä Ih-dustrlalistlssa
otsikolla "Mihin suun­taan
historiaa tehdään?" Täytyy
myöntää, että kirjoitus on niin sy-väliinen,
ettei tavallineh keuhkoilla
hengittävä ihminen voi sen pohjim­maisiin
syvj^ksiin tunkeutua. Vaik­ka
irioneen kertaan tutkimme sen si­sällön,
niin emme päässeet kärryille
mitä sillä tarkoitettiin. Tulimlne valh
siihen tulokseen kulh vanha intiaani.
Hän bll aikansa kuunnellut kun rik­kaat
amerikkalaiset turistit soittivat
suutaan ja lopuksi hän lähti pois ja
sanoi: "Puhuvat paljon, muttai eivät
sano mitään." Samalta tuntui kuh
luki Industrialistin kysymyksessä ole­van
artikkelin. "Puhui paljon, mutta
ei sanonut mitään."
Tämä voi olla vähän llioteltua. Sa­nottiinhan
artikkelin alussa: "Tule­vaisuus
ei ole Jääd3rtetty." Aika vii­saasti
sanottu. Sulana on vielä pal­kat.
Sitten kirjoittaja viisaasti esit­tää
kotaie mahdollistä kehityssuuntaa
tulevaisuudessa ja myöskin hyvin jär­kevästi
määrittelee ne A-, B - ja C-suunnaksi.
Myönnämme edelleen, et­tä
saimme haravilmme vähän enem­mänkin.
Olemme vuosia huomanneet,
että yhdessä asiassa nykyiset IWW: n
johtajat, el sen rivijäsenet, ovat yksi­mielisiä
Wall Streetin herrojen kans­sa,
nim. Neuvostoliiton ja sosialismin
hävittämisessä. Tästä kysymyksesi
olevasta kirjoituksesta, sekavuudes-destaan
huolimatta käy tämä jälleen
selvästi ilmi. Ottakaamme lainaus
artikkelin B-suimtaa koskevasta koh­dasta,
jonka mukaan historia voidaan
mahdollisesti kfa-jolttaa mm. seufaa-valla
tavalla:
" . . . Union miesten yhteistoiminta
nUden kurjuutta kärsivien maiden vä­estöjen
kanssa, jotka rajoittuivat
neuvostbjeh valtapiilrilhi Johti niissä
samaisten muutosteh t<^eenpanahi-seen.
Ja edelleen oli tuloksena se,
että kun Venäjän työiäisifi el enää
voitu pitää siihä ufikbssa että Ulko­puolinen
maailma suunnitteli heidän
tuhoamistaan, he myöskin lopettivat
kannatuksensa heuvostodiktaattoreil-ta.
Siten tapahtui demokratian val^
tava kasvaminen sekä aineellinen Ja
kulttuurillinen edistyminen 20:xmen
vuosisadan jälkipuoiiskolla."
ArtlkkeUn kirjoittaja pitää tämän
mahdollisena. Artikkelin Urjolttajan
korkein toivo on siis, että Neuvosto­liitto
kukistettaisiin, sillä edellisen lai­nauksen
perästö^hän itse tulee seu­raavaan
päätö^eeh: "Täniä on iniel-lyttävä
tarina ja sillä tävaOa me ha­luaisimme
tuleval^uden historian
khrjoltettavan. Valitettava seikka
täissä vain on se. että työväenliike ei
näytä toimivah siihen sutmtaän."
Siis mien^tävä tarina IWW;h joh­tajille
olisi NeuybstoiUton. ensimmäi­sen
suuren sosialistisen työväehvaltibn
kukistuihinen. sita samaa toivoo Wall
Streetin mönopölikapitalistlt. Alutta
kirjoittajan mieU tulee apeaksi koska
••työväenliike ei näytä tbiniivan siihen
suuntaan"; Tamä^ohta ori älribä erin­omaisen
selvS koko kkjoituksessa ja
sattuu aivan liäulah kaintäai^ Eikä
siihen suuntaan moni lWW:n rivi­jäsenkään
halua tbihiia. s iM Tdsia&ä
pelkkä luokkavaistonsa jo yksistään
kieltää sen.
Mutta kun hätä ön suurhi hiin aptt-kln
on lähempänä c-suunnassa Ipy-tää
kirjoittaja yhteisrintaman. "Onion
njiUtantit". ••oppineisto" ja. "valisj-,
neet konservatiivit". Näyttääalt».
että kirjoittajan mielestä "unlon mfli-tantit":
ovat IWW:n johtajia, "OPIO"
neistba" oh neuvostovastaiset ainai»t*
tikirjoittajat Ja "valistuneita konsö-vätiiveja"
eVersti IÄew. KaikB tä­mä
täkäa, että Neuvostoliitto Ja
slalisnii ktikistetaan. Jos vain keinot
riittävät.
Industrialistin kirjoittaja on niffl
varma näiden voimien yhteenlUtJJ
sestä ja "onnellisesta" lopputulokse^
ta, että hän lopettaa klrjoftuksens»
seuraavasti: .
"Näiden voimien llittoutuDusen t » .
peellisuus oli niin ihnelnen että «
toteutui ja siten tapahtui 195(KU^
kymmen suunnitelmallinen
imperialismin loppu Ja. tal™^
seurauksena, neuvostojen " ^ ^ ^
rih hajaantuminen, kun ^ ^ ^ ^
den väestöt liittivät itseeosa
uuteeh edistyksellisyyteen."
JOS lukija luulee, että
ori tahallisesti Otettu
näyttävät hullunkuriselta, niin^ ^
erehtyy. Tämän kirjoittaja
artikkelista mitään muuta selvaa
ne.Johtbpäätökset, mitä edellä on
*^Sto kirjoituksessa selväsU toivotJg
Neuvostoliiton kukistumista, M g
sosialististen aatteiden, vaklvaa^
tukahduttamista, jonka lopuko^.
rittavat «Uniori Militantit, OPP^^
tb" J•»a ".'v«»aiiliicsttiuinneeeett kkoo!n servaOK»
Mutta tuo rlivatunmoinen t y ö T^
ke. se kun el vain tahto toimi» »»f"
Buimtäari. — Uoti.