Vapaus, July 7, 1949

              • I l
Sivu 2 Torstaina, heinäk. 7 p-, — Thursday, July 7
PifUn^ II:
h*'; -V-,- .
^'Ä-
•I",.--' 'Vr
fe'^^" • "-^
.•£fe3*V;oi.; iii'-
i l i i i i i
^-4 iiii
|f *f mm.--:'.
SSSSbid Vor. ftb IflT. A n t t nM
«• jneand d u i xnaQ bjr tte F M *
OCBee Dnmbuenl» Otuva. Pob-
Irtied tfanee veddjr: Taesdsya,
a m at W , Sodboiy. Onfc, OMiads.
1.
Se Icäyttökelpoinoi OAtt
' Kuten lehtemme uutisosastolla tänään Ilmenee, Fager­holmin
"työväenhallitus" on jälleen osoittanut kokomustille-porvareille,
että se on vieläkin "käyttökelpoinen aasi" inikä^
/pystyy tekemään suuria palveluksia suurpääoman hyväksi/
kokoomuksen isännät ja teollisuuspohatat pelastivat äsketr
tain "työväenhallituksen" varmalta epäluottamuslauseelta Ja
ikiajoiksi tästä ihastuneena Fagerholmin "kolmannen tien"
kulkurit alensivat vientikapitalistien (ja samalla Wall Stree­tin
rahamiesten) toivomusten mukaisesti yhdellä kuudennek-jtellä
jo olemattomaa pieneksi kutistuneen. Suomen markan
arvoa. Sen parempaa "kiitollisuudenosoitusta" ja lahjaa eivät
Suomen vientikapitalistit olisi voineet toivoa jouluksikaan,
eivätpä sittenkään Vaikka olisivat itse hallituksessa.
Käytännöllisesti katsoen tämä tarkoittaa, että suomalai­set
veronmaksajat joutuvat nyt osaltaan rahoittamaan vienti-kapitalistien
kilpailua maailman markkinoista. Tämä on
jsuuri apu Suomen vientikapitalistellle. Toiseksi se tarkoittaa,
että markan arvon alenemisen johdosta kaikkien ulkomailta
tuotettavien tavarain hinnat nousevat vastaavasti, sillä ame-
"rikkalaisen dollarin hinta on nyt 160 markkaiB,;;^nti8eh 136
markan asemesU. Tämä on "leivän ääntä" Wall Streetin ra-hapohatoille
ja kumppaneille. Kaikki tämä aloittanee uuden
.h|/itojen kohoamisvyöryn Suomessa, sillä muUl ka|)italistit ja
keinottelijat haluavat saada myös apua "ahdinkoonsa", koska
sitä kerran annettiin vientikapitalisteillekin. Suomen markan
arvon alentamisesta hyötyvät siis kapitalistit yleensä jä hei­dän
kintereillään kulkeva pinnarien armeija, mutta Suomen
kovaa kokenut kansa, työläiset, talonjJojat ja keskiluokkalai-joutuvat
sen johdosta entistä suurempaan pulaan ja kÖy-
Jiyyteen.
Tämän markan arvon alentaminen on kaiketi muun li­säksi
osa siitä "kokonaisratkaisusta", mistä sosdemien olkeis-f
to^ohto vaalien aikana puhui. Mutta "kokonaisräikateti." on
vain se. jos hinnat saadaan nousemaan isiten, että palkat pysy­vät
ennallaan tai tulevat alennetuiksi, isiinpä isännän äänellä
»puhuva "Uusi Suomi" äskettäin korosti, että "teollisuuden ja
kaupan alalla toimivat yritykset vahvistuvat" jä lisäsi:
"Tärkeätä on yleisen työrauhan säilyttäminen."
; On se "käyttökelpoinen aasi" tehnyt jo palveluksia: Se
lakkautti demokratisoidun Valpon ja perusti eptisen taantu-
.muksellisen ohranan; se on kapuloinut lakkolaisia ja vapaut­unut
kaikki sotarikolliset; se on takaoven kautta lähennellyt
"marshalloitua maailmaa ja pahentanut maansa suhteita Neu­vostoliittoon;
se on nyt alentanut markan arvoa koti- ja ulko­maisten
porvarien hyväksi ja Suomen kansan vahingoksi ja
|en tehtävänä'on nyt olla puskurina työläisten palkankoro- ,
tjtis^ vastaan, sillä kuten Uusr^iibmi'sanoo: "Tär-
;keätädh yleisen työrauhan säilyminen." ' ' •? ' *
•t PtM^ omatekoinen dilemma
- Yhdysvalloissa ja Canadassa uhkaavan nopeasti kehittyvä
•talouskriisi ja Britannian dollarikrilsi ovat aiheuttaneet At-iäintln
kummallakin puolen suurta huolestuneisuutta aina
I korkeimpia valtapiirejä myöten. Yhtenä esimerkkinä voi-
I daan ottaa vaikkapa torontolaisen Globe and Mail-lehden
i toimituskirjoitus (heinäk. 5 pnä) missä sanotaan: "DoUari-
*k|rii8i ja kauppapula ovat selvästi mennet kansallistien alku-
** periensä ulkopuolelle. Ne ottavat paikkansa känsalnvällses-jsä
dilemmassa" (pulmassa).
* Globe and Maili-lehti on luonnollisesti oikeassa sikäli kuin
; pn puhe kapitalistisen maailman dilemmasta, sillä työttömyys,
• doilarikriisl ja kauppapula ovat tuntemattomia käsitteitä so-
«siallstlsten maiden krlisivapaissä talouksissa. Mutta kun
> puhutaan, että Yhdysvalloissa on jo 5 mllj. työtöntä ja ehkä
* iCr miljoonaa työtöntä ensi talvena, ja että Marshallin "avun"
I ohjelma on vienyt Britannian entistä suurempaan dollari-
' ktiislin, silloin nähdään kaikessa kaameudessaan, mihin kur-
] juutieen valheellisesti "yksityisyritteläisyydeii" nilmissä eslin-
: tyvä monopolikapitalisni! alaisiaan ihmisiä ja valtioita nyt vie.
• Erikoisen kuvaava on Britannian tilanne. Siellä työväen-
. puolueen hallitus joutuu nyt toteamaan, että sen kovasti ylis-tämä
"Marshallin avun" ohjelma ei olekaan pelastanut Bri­tannian
f inanssitilannetta, vaan pahentanut sitä siinä määrin,
että kapitalistien hyväksi toimiva "työväenhallitus" joutuu
uudelleen alentamaan väestön elintasoa. Tätä kirjoittaessa
(tiistaina) ei ole tietoa siitä, mihin toimenpiteisiin sir Stafford
C^ripps, pääministeri Attlee ja kump. aikovat ryhtiä tilanteen
.•••pelastamiseksi", mutta alustavat merkit ovat huolestuttavia.
/^Attleen hyökkäykset lakkolaisia ja "kommunisteja" vastaan
qvat varoittavana mer.kkinä siitä, että hallitus pyrkii kään­tämään
kansan huomion pois sitä koskevista tärkeistä talous­kysymyksistä
— sillä "työväenhallitus" aikoo todennäköisesti
antautua Wall Streetin ja Lontoon pankkiirien painostuksen
"edessä, mikä tarkoittaa käytännössä korkeampia hintoja ku-
; lö^ustavaroille ja pienempiä tuloja työläisille ja farmareille,
^eli väestön elintason laskemista ja lisäVoittojen kahmimista
»porvareille. Juuri tätä paheellinen kommuriistihuuto tarkoit­taa,
sillä lapsetkin käsittävät, että kommunistit — joita on
vain kaksi Britannian parlamentissa eikä yhtään sen> halli-rtuksessa—
eivät voi mitenkään olla syyllisiä niistä ohjelmis-
Ita ja edesottamisista. joiden johdosta Britannian nykyinen
: talouskriisi on kehittynyt.
Näyttää kuitenkin siltä, että annettuaan paholaiselle pik-
'kusormensa ja huomattuaan, että koko käsi on nyt vaarassa.
Britannian työväenpuolue yrittää heikosti rimpuilla vastaan
Ikun Yhdysvaltain pääoma työntää brittiläistä pääomaa sivuun
jEjri puolilla maailmaa. Tällaisena pienenä vastarinnan merk-
!k^nä ovat Britannian ja Argentinan kauppasopimus ja eräät
JMfMxi samanlaiset toimenpiteet, jotka ovat saaneet Wall Stree-pankkiirit
lyömään nyrkkiä pöytään. Merkillepantavaa
«myös on, että osa brittiläisistä lehdistä myöntää jo Marshallin
«vun suunnitelman epäonnistumisen ja suosittelee, että Mar-filiallin
avun asemesta Yhdysvaltain pitäisi järjestää TOINEN,
^IPCÄAIKAINEN, Euroopan maiden rahan tukemisohjel-
>i^i^ vuoteen 1960 asti, ja että Yhdysvaltain pitäisi huojentaa
vasallimaidensa (tässä tapauksessa Britannian) sotamenoja
Euroopassa ja muualla maailmassa.
iV li Toiselta puolen olisi väärin olettaa, että esim. Britannian
^a" Argentinan kauppasopimuskysymys olisi unhoitettu Yh­dysvalloissa
kvm asiasta ei enää kirjoiteta hälyyntynein otsi-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
HUOMIOITA NEUyOSTOUITON
00 vuotta x^ytOA tinsan SKmad
VffctMtf Suri Webseers Conieniaa
B. C. Saari on tuBot tähän Eaaaban
I5-väotfaana Ja tänet tunnetaan 4aa-jalU
rajao moJemmiila puolilla "Sep-pft-
BatDpan" oimeltä ainmatttosa
mtdcaan. Vfimdlflet 22 vuotta M a on
asunut Webftter'ft CorDersiBsa ja seu­raa
aikaansa rdttemnie Vapauden
väUtyltsenä. Yhdymme omaisten Ja
toverien omiitteHHhln!-'' ,
« r j . \KB0 TATTABL
Milä liiut «ilMvät
POHOJEN MENTAE;itEETTlA
floctety-rouva' oli uUcona jaloitta-massa
roculcoiraansa j » pysähtyi kau
selemaan rakennuksen peijaa kalv«i-vien
miesten tyfitä. Trakt<M^ yriui
tuloksettomani kiskoa kuopasta ylfifi
nostokurkea.
Silloin 4X»no lähestyi rouvaa ja sa­no):
"RouVa, voitnmelco jne lainata
rotuk^kaanne?"
liTetmMtoIllton ammatilMsten Järjel^
töjen «yanöQRfiBtti tfi H teh|»r|t:
poikkeavat huanattevasti kapitallsti-misideii
vastaavien Jtldriettoien Itj/tST'
mysten asettelusta / a tehtävistä. Sb*
sla!lsmift ctotasa. Jossa tuetiantolal.
tokset ovat koko kansan yhtästä
omaisuutta, suhtaiituvat idmnatUliset
Järjestöt tuotannrtlisfin kysyntykiHn
toiselta perustalta kuin kapitalismin
vallitessa on mahdollista. Neuvosto­liiton
oloissa ammatUlisten ^JestÖ-jen
sanalla maan uloudelllsissa ky­symyksissä
on ratkaisevaa laätua^rteva
merkitys, sik« työläiset kokonkstecäan
puhuvat niistä kuin ainakin omista
asioistaan, .".anolsihko, isännän- laval-den
suurentanlisesta sekä ammatiUi-ten
Järjestöjen päätökset ja esitykset
sisältävät vaatimuksen isänniltä, ka­pitalisteilta,
työläisille tulevan osuu­den
suurentahiisseta sekä ammatUIi-sen
liikkeen voiman kcAoamlsesta ja
aktivisoimisesta Jotta voidaan pakelt-taa
vastustavat työnantajat taipu­maan.
Tästä erikoisuudesta huoli­matta
on ammatillisen liikkeen perus-
I^irrkimy» iholsmmlssa tapauksissa
nostokurkea;
"Mitä? Tämä pieni avuton koirako
vetämään nostokurkra? Se on mah-dotontal"
"Eikä mitään mahdotonta", va­kuutu
pomo. "Meillä on piiskoja."
— Canadian TxVabh»
'KÄYTTÖKELPOINEN AASiT
WUOLUOEN EROITTAMISESTA
Ylelsradidmme pääjohtajan ttaikan
ei pitäisi olla luonteeltaan polUttinen.
eikä sen haltijan niin muodoin vaih­tua
poliittisten konjunktuurien mu-kalsesU.
Täysin selvää kuitenkin on.
että rva Wuolijoen valitseminen näin
vaativaan tehtävään oli icokonaisuu-desAäan
poliittinen teko . . . Hänen
poistumisensa palkaltaan on yhtä
luanholllnen kuin mikä parlamenttaa-rinen
hallituksen vaihdos tahansa, se
tapahtui pikemmin liian myöhään
fculn alkaisin." — Suconen Sosiali­demokraatti.
• • • * • •
TTgE" PORVARI" SXE8TXX
AASINSA KUOLEMANLAULUA
Yleisradiotaan iei Suomen kansa ole
enää pitkiin aikoihin, voinut tuntea
omakseen. Vierassyntyisen johtajat­tarensa
käsissä siitä on tullut kan­salle
vieras laitos . . . — Uusi Aura.
»ItJTTA PORVARI JA AASI
TOIMIVAT VASTOIN
KANSAN ETUJA
. Viitaten siihen, että rva Wuolijoen
vapautiamlnen tapahtui sääntöjen ja
hjrvlen tapojen vastaisesti, SKDL:n
äänenkannattaja Vapaa Sana kir­joitu:
Kun hän (rva WuoUjoki) jokseen­kin
tasan neljä vuotta sitten pääjoh­tajan
paikalle astuessaan piti ohjel-mapuheiensa,
se oli suuren tyylin ma­nifesti:
vanhoillisuuden, luokkairajoi>
tusten Ja kansalliskiihkon yleisradios­ta
piti nyt tulla demokratian, kult-tuurisuomalaisuuden
ja naapuriyistä-vyyden
yleisradio. Neljän vuoden
ajan — viime ajat yhä vaikeimmissa
olosuhteissa — on Hella WuoliJokI
taistellut tämän ohjelman toteuttami­seksi,
vastustusta, hyökkäyksiä ja
häväistyksiä kaihtamatu aina yhtä
optimistisena, aina säteillen ympäril­leen
uusia aloitteita, ja kun hänet sit­ten
kaadetaan, saattaa hän jäähyväis-puheessaan
saavutustensa ohella esit­tää
sellaisen sarjan suunnitelmia, että
jäähyväispuheesta muodostuu samalla
tulevaisuuden testamentti.
• • • , •
KIROILEE RUMASTI SUDRURYN
SIIRIN SUOMALAISIA
. . Juttu on nimittäin semmoinen,
että Sudburyn piirissä on runsaasti
maaseudulla väestöä, etenkin .suoma­laisten
keskuudessa, jotka silmät um­messa
äänestävät ketä hyvänsä lik­kaa,
jota kommunistit puustaavat. ja
on selvää, että iso osa noista Carlinin
äänistä tuli maaseudun "uskovaisil­ta".
— kiviperän Pekka. Toronton
Vapaassa Sanassa heinäk. 5 pnä.
"MITÄ MUUT SANOVAr'
Vapaan Sanan painoon mennessä
eilen ei ollut vielä saanut suoranateia
tietoja... mutta julkaisemme tässä
joltakin kohtia "Sault Daily Starin"
lauantai-numerossa Ilmestyneestä se­lostuksesta
(Suomalaisten "suurista
laulujuhlista") — Toronton Vapaa
Sana. heinäk. 5 pnä.
teiden pituus 1«Ö <t»#^000 km.r<äiite
im lOffXK» « n . $1 tulee pfCoos. tee­maan
1959.. 123J0OO km. Työntekijäin
icii.nnoscuksem tuotatmoUisiin kysy­myksiin
antaa kuvas tiusiea paxau'
nus^dotusto) Ja keksintöjen runsaus.
TraktoriteoUisuiidessa, vain yhden
alan mainitakseni, tehtiin v._UftB 21.-
500 eri työiälaeh tahrtta jrbteÄisa P7.-
gdO parannusehdotusta. Näistä otet-tim
käytäntöön 34:376 esitystä Ja a i -
htuttivat, ne moutosknstamrasten yli
-ää-stöä Jo samana vuonna 152 mllj.
ruplaa. .
Asuntorakmtehm alalta-^(Httallun
vuoksi mainittakoon, että ensämmäl-sen
vlisivuotissuunnllfslmah aikana
rakennettiin asuntoja 23.5 milj. ne­liömetriä
lattiapinta-alaa, toisen vii­sivuotisen
aikana 35 milj., ja sodan­jälkeisen
5-vuotLssuunnitelman alka­lia
84,5 milj. nellömetr.^ä.
Yksityistä omakotlrakehteluä l u -
ifuunottamatta tapahtuu rakentelu
Neuvostoliitossa valtion, kuntien, tuo­tantolaitosten,
kaopallisteh Ja osuus-toiminnallisteh
järjestöjen toimesta.
Tällöin ei rakenneta sen vuoksi, että
mniKASTA OM KYSYMYS EIKÄ r-STTÄ:
idriEkojen avustuUfsiEl^ :äb a ^
iniljoonia kniuiftijit ^ndlfon rahaa
Umpikuja iäsat fitSOi^ emään
— tJlkonäi&len Ja erikoäesti
'ai^Krikan-^||itien raportit antavat
%Kyd«i| ^ ^ i ^ t i vääristeUyn kiJvan
^ iiallituksen ja rbb-malaJgkatofem^
kirtcon koiiteimman
johdon väUiptä taistelusta. Tä£s.n j pyysivät Jatkuvasti piispoja ja arkki-
ImoTänatta, «etä iMtollflätn^ piioillta
maata, niin papit kuin. m^alllknrkin
•Mitä varten?"
Me panemme «en vetämään tuota i^hjaltean sama — työtätekevien ta- rakennuttaja rikastuisi taikka talon
ioudellisten ja iK»slaali8ten olojen pa- j omistaja vuotoilla ahsaftslsi,. vaan
rantaminen ja hyvinvoinnin turvaa- [ kansalaisten asunnontarpeiden tyy-minen.
Edellisessä tapauksessa käy i dyttämlseksi. Keskitys Ja smihnltel-taistelu
elintason nousun puolesta mallisuus sekä mahdollisimman run-luohnoh
voimien voittamiseksi tieteen sas koneiden käytäntöönötto ivkente-ja
tekniikan asein, koko kansan y h - ' lussa, antaa mahdoUisuttdeii halpaan
tielsin ponnistuksin. Jälkimäisessä asuntojen tuotantoon ja Kun-vuok-ovat
tösiaabi^S>~^
JoukKif^käiaiisär,kirkon pappeja ja
maallikkojohtajia, tasavallan kaikista
hiippakuntia, kokootttiii^Jcesäk^jm
10 pi^^i^^^i^iemä^y^mJl^ W
toU5el^l^£^^|^;iyiJiäÄifv
vottelut ^[^^Sf^Jaiituneei- u m p ^ -
jaan. Neljä tuift^tkäestäneen keskus­telun
jälkeen välfttllh '^toliktäln
toimiiuian kcmitea", missä on 6 0 ^ -
tolikkijäsentä kaikilta elämänalotlta
ja tasavallan kaikilta puolilta. Komll-teah
tehtävä on toteuttaa kokoukses­sa
tehdyt päätökset- Myös päätettiin
lähettää lähetystö piispojen luo esit­tämään,
että valtion kanssa käytyjä
neuvotteluja pitäisi jaUcaa ktmneä
kysymykset-tidevat ratkaistuiksi.
Mikä on t9deUinen ^ y nykyiseen
tilanteeseen ja neuvottelujen keskey-
Wmiseen?
tapauksessa ammatillisen liikkeen rilla ei p3rri kukaan hyötymään, ovat
pääkysymys on kansalllstulon olkeu-! halvat vuokrat mahdollisia,
denmukalsesta Jaosta ja työtätekevien | Neuvostoliiton kansollTe on isosia-osuuden
oikeudenmukaisesta suuren- j listinen suunnitelmallisuus a^nnut
tanllsesta. | sejvät näköalat nifn täloadeäisella
Matkustaessa kapitalistisesta maas^! 1^"*" sivistykselliselläkin alalla. Ainoa
ta, eri eturyhmien taistelun tllmellykl! este ja hidastuminen voi kehityksen
sratä Neuvostolllttoop, tulee mielul- \ tielle tulla rauhan rikkoutumisen
sesti yllättäen toteamaan sen yk^I- muodossa. Siksi rauhan turvaaminen
— Alaskan ruskea karhu on maail­man
suUrtn kalaa syövä imeUäväineh.
mieUsyyden ja innosttftsen, jolla itdjto
kansan taholta tuotantosuunnitelmaa
täytetään ja ylitetään. Siellä tämä
on täysin ymmärrettävä ja luonnolli­nen
tila. Suunnitelmien täyttämiises-
Bä ja ylittämisessä sosialismin oloissa,
ovat yksityis- ja yhteisetu täydellises-isä
sovussa. Tuotannon lisääntyessä
työntekijäin ansiot nousevat, yhteis­kunta
saa enemmän hyödykkeitä ja
yleinen hyvinvointi kasvaa. EL-ijple
olemassa sellaista luokkaa taikka
ryhmää Neuvostoliitossa, Joka hyötyi­si
kansan puutteesta tai tavarain
niukkuudesta. Toisaalta tavarain^^ili-katuotanto
ja sen aiheuttama työttö­myys
on koko valtakuntaa käsittäVän
sosialistisen suunnitelman seuraukse­na
poHBtettu ainiaaksi kapitaltst&bi
tuotannon anarkian poistaminen yh­teydessä.
Vain tältä perustalta "voi
syntyä, ns. sosiallfitlnen kilpailu, kova
kamiHpaUii eiisUhfnälsislä palkoista
kilpailijaln kesken, kuitenkin veljel­linen
kamppailu, jonk& kestäessä
kalkki keksinnöt ja työmraietelmlen
parannukset annetaan kilpailijan tie­toon,
sillä'hyötyväthän kilpailun tu­loksista
asialllsejiti kaikki. Vaini täK
tä pohjalta voidaan käsittää se, että
sosialistiseen kilpailuun v. 1948 osal-listtil
90% kaikista teollisuuden työn­tekijöistä.
Rohlcea viisivuotissuunni­telma
ei ole yksin tuotannon nousun
suunnitelma, vaan tuotannon nousuim
perustuen sisältyy suunnitelmaan
vastaava elintason nousu, parempien
asuntojen, runsaampien ja halvem­pien
elintarvikkeiden ja sosiaalisten
olojen paranemisen muodossa. Jos
suunnitelma ylitetään, on hyvinvoin­nin
nousu vieläkin nopeampaa. Jos
jäädään Jälkeen, hidastuu eteenpäin-meno
kaikilla aloilla. Työntekijät
tehtaissa, kollektlivitilollla, kouluissa
ja kaikkialla ovat oman tuotantolai­toksensa
ja työosastonsa osalta jo
alunperin mukana tuotantosuunni­telmaa
laatimassa, tuntevat sen
omakseen, täyttävät ja ylittävät sitä.
Tältä pohjalta ovat s^tyneet Neu­vostoliiton
suuret saavutukset, 'Joista
taulukoin Ja numeroin annettiin ha­vainnollinen
kuva ammattijärjestön
järjestämässä erinomaisessa näytte­lyssä.
Teollisuudessa ovat koneet rat­kaisevasti
merkityksestä ja teollisuus­koneiden
tuotannosta esitettiin mm.
seuraavat numerot:
Jos tällä teollisuuden alalla vuosi
1940 lasketaan 100:ksi, niin oU se so-'
dasta huolimatta jo 1948 171. Koneis­taminen,
ammattitaidon kohoamisen
ja soaialifitisen kilpailun ansiosta on
työteho noussut samalla alalla 143%.
Sodanjälkeisellä kaudella on rautatie-veturien
ja vaunujen tuotanto noussut
niin. että 1946 tuotantoa pidettäessä
100:na. oU' 1948 tuotantoluku jo 45'.
Uusia rautateitä rakennetaan myös­kin
hyvin tarmokkaasti. Kun rauta-on
neuvoBtokan^ eräs tamän-ljet-ken
perustehtäviä. Tämän johdosta
Neuvostoliiton ammattijärjestön edus­tajakokouksessa
puhuttiin voimak­kaasti
rauhan päolesta Ja ulkolaisten
edusttajain rauhaan Ja kansojen väli­seen
ystävyyteen tähtäävät lausunnot
otettiin vastaan erikoisella länänöllä
ja innostuksella. Maaibhan Anuhattl-yhdistysteh
> )iiti)n.. ohjeimalle uskolli­sena
on Neuv(^tbliiton anunat^ijär-jestö
rauhan vänkkuinattomana tuke­na
koko voimallaan.
TÄYSI USKONVAPAUS
Helmikuussa 1948 uudistettu Kan­sallinen
rintama julisti, että uskon-vapaus
taataan tässä maassa. Myö­hemmin
tämä sisällytettiin uuieen
perustuslakiin, mikä laadittiin touko­kuussa
1948. Silloin jo käytiin neu­votteluja
Kansallisen rintaman ja
kirkkojen (lukeutuen tähän myös ka­tolinen
kirkko) edustajien välillä.
Kansallinen rintama lupasi suostua
erikoislalklin, minkä mukaan ylläpi­dettäisiin'
klTi(kokouliH (tämä olisi
vai'sinaisen koululain ulkopuolella) ja
maksettaisiin valtion toimesta papeil­le
huomattavasti parempi palkka. L i ­säksi
Kansallinen rintama suostui sii­hen;
ett^^katoltkkilehdistöä .laajen­netaan'eäeläyttaeh,
ettei sitä käytetä
väärin valtiota vastaan.
Mutta kaikesta huoHnuitta nämä
lupaavasti alkaneet neuvottelut kes-keytetUin
äkklä-iken vuoksi kun Kato­lisen
kirkon korkein johto Vatikaa­nissa
sekaantui asiaan.
EI YHTÄÄN KIRKKOA
OLE S U L ^ I T^
Hallitus "461 .:^ihiitenljaan r3*tynyt
yhte8afcääir't^enpiteeseen mitään
kirkkoa'vaslaaäEfc* Päinvastoin on asia.
Yhtään kirkkoa ei ole suljettu, vaan
TAISTELUUN LUVATUN SAAMISEKSI
Port Arthur, — Liittövaalit ovat «1- selittämään, että kun merimiesten
leet ja menneet, mutta taistelu kan-äin
edessä olevista kysymyksistä kär-
.Jjstyy yhä.
Voitta^tseen vaaleissa llbi^aallt. l u ­pasivat
asuntoja, inuttä ei ote nyrk­kiäkään
rakennushommista, eipä edes
suunnitelmaakaan esitetty. Ne lupa­sivat
terveysvakuutuksen. Xftrjl^n
sanoivat työn takaamiseksi kalkille
Oivansa valmiit alkamaan ylisiä
töitä, m\itla alniakln tällä ^ p a r i s ­tolla
ovai n»tsämieh€t vielä työttö­mänä.
Rakennustöitä on vähän siellä
täällä, paperitehtaat ovat puolittain
seisauksissa, eikä mitään J^telslS töitä
öle avattu, eikä nlideh alkamisesta
ole tiedotettukaan.
On selvä, että lupaukset tulee to­teutetuksi
vain siten, että kansan.pai-nostus
nousee riittävän voimakkaaksi.
Työväestön edessä on siis taistelu sli-;
tä. että voidaanko Uberaalit t)akoit-taa
toteuttamaan äänien kalastami­seksi
antamansa lupaufasiet. ^ _
MERIMIESTEN TAISTELUA
TUETAAN
Kun nyt nykyhetkellä tulee kysymys
merimiesten lakosta, niin sen Vaittus-taja
työVäenlUkkeenä ttoUiSet^t HeU
unio on eftdotettu erotettavaksi TL
C:h jäsenjrydestä, niin ei meillä ole
enää mitään iskemistä siUiä suhtees.
Äa. Tämä ei ole kuitenkaan paljoa
Vaikuttanut ^^4enpään Trades &
Labor Councilim asenteeseen.
Kuluneella viikolla oli asia esillä
Port Arthurin TLG:n kokouksessa.
Siellä pääteitUn Vaatia liittohalli­tusta
toimimaan välittäjänä lakon
sopimiseksi uhlöh esittämillä ehdoilla.
CSU:n johtokunta on esittänyt so-piinUsta
seuraavilla ehdoilla:
(1) ;Että lakossa olevat merimiehet
otetaan entisiin työpaikkoihinsa i l ­man
valnotoimenpiteltä. (2) Meri-mlehille
on maksettava kaikki ne pal­kat,
mitkä heille on tulevaa työstään
ennen lakkoa,'>sekä palautettava hei­dän
henkilökohtainen omaisuutensa
mahdollisimman pian. (3) Kahden
kuukauden kultittua lakon päättymi­sen
jälkeen Ja'kun lakkolaiset ovat
palanneet työmailleen toimitetaan
hallituksen valvonnan alaisena äänes­tys
kaikissa Atlantin laivoissa, jossa
merimiehet saavat, itse päättää siitä
minkä union he tahtovat edustajak­seen.
(4) Meririiiehiä vastaan noste­tut
kaikki syytlÄet on peruutettava Ja
piispoja Jatkamaan neuvotteluja
Ka mallisen rintaman kanssa; • Näitä
neuvotteluja ei 'aloitettu ^ k s i . kun
'Roomalalskatblijen kjirkoin kasein
jo^ito. Vatikaanin Taitaiiiksestft.; el
haluajtebdä IksifitiiffBta, 'y^kka se V -
kaisi kirkolle koulut, ratkaisi kysy­myksen:
kirkkojen omaJsuuks^?ra. pap
pleDyiölkpllta !fjje.
J[a. kuten j^oidaan nähdä katolikkl-päi^
eh ja tnaallildcojen. sekä Käto-llkkien
toiminnan komitean hyväksy­mästä
ja jatojen -katolikkipappien
allekirjoittamasta lausunnosta, kato­lisen
kirkon jäsenet ttiomitsevat ka­tolisen
kirkMi korkeimman johdon,
jolla ei ole mitään yhteistä kirkon
parhaiden etujen kanssa.
Katolikkipappien ja katolikkien
kaikkialla maassa kesäkuun 10 pnä
hyväksymässä päätöslauselmas£a ko­rostetaan,
että yllämainitun lausun­non
allekirjoittajat ovat olleet Ja tu­levat
eäelleen olemaan uskollisia
RoomalaJskatollselle kirkolle.
"Me tunnustamme pyhän isän kir­kon
näkyväksi päämieheksi, me nou­datamme
hänen tahtoaan kaikissa
asioissa uskon, moraalin ja klrkko-kiuin
suhteen. Uskon ja moraalin
kysymyksissä me tunnustamme piis­pojen
ja kirkon muiden edustajien
auktoriteetin. Me haluamme ikuisesti
olla Roomalaiskatolisen kirkon uskol­lisia
jäseniä, vakaiunukselllsla Kris­tuksen
Olan levittäjiä. Me emme voi
olla välinpitämättömiä kaikkein polt-tavimpien
tämän päivän kysymysten
suhteen.
TUOMITSkVAT K^TALISÄOiN
"Me tuomitsemme kapitalismin t a ­lousjärjestelmäksi,
mikä kuvaa itsek­kyyttä
talous- ja yksityiselämässä.
Talous-sosiaalisena järjestelmänä ka­pitalismi
on selväsU kristinuskon vas­tainen
ja ssminillinen."
Tässä päätöslauselmassa sanotaan
edelleen, että pääoman säälänätön
kasaaminen, huomioonottamatta a i -
keellisimpia vaatimuksia sosiaalisen
oikeuden ja rakkauden hyväksi, oli
useita vuosia syynä kaikkeen sodaali-seen
onrtsttomuuteen, talouskrtiseihln
Ja ihmiskunnan kärsimyksiin ja se
aiheutti ihmiskunnalle maailmanso­tia.
JATKETTU Anu
en."nSeinnkuinn .v" aimosi on yhtä »k*a«uaaakn-
' "Niinpä kylläkin, mutta
tarvitaan Jo pitempi aiia.-
•"ESI SYYN
Ylen lihava G. K. Chest«rt«,
lum-ankomaisen laiha Geo^t
-nard Bhaw tapauvat toiseaal.
vebtivät sydämsllisestL
sanoi Chesterton:
"Sinut nähdessäni tulee ,
että onkohan puhjennut näL*
"Ja kun näen sinut, niin ajtu
siniiri olevan siihen iyj-pään"'"
tasi sanavalmis GBS.
Autojen omistajien
lukumäärä lisään­tynyt
Torontossa
Toronto. — Toronton alueella on
nyt 227 autoa jokaista 1,000 asukasta
kohti ja lukuBÄärä näyttää yhä l i ­sääntyvän.
Suur-TorontosBä on rekisteröity tä­hän
mennessä 223,427 moottoriajoneu­voa.
suur-Toronton väkiluku on noin
900,000.
lakon takia uikömatlle jätetyt meri­miehet
palautettava kotimaahan.
Fort WilliamUi TLC:n kokouksessa
hyvin terävän välttelyn. jälkeen hy­väksyttiin
myös samansuuntainen
päätös ja toimenpiteet.
P l K N E K i l l PtlNAlBtSSA
PUISTOSSA T.K. 16 P:NÄ
Työväen järjestymis- ja taistelu-oikeuksien
puolustuskonferenssin jär­jestämänä
on kansainvälinen piknekkl
Punaisessa Puistossa t.k. 16 päivänä
iltapäivällä. ToivottavasU tämän tie­dotuksen
ottavat huomioon ympäris­tön
suomalaiset ja tulevat juhlmiaan
sekä samalla auttamaan työväen o i ­keuksien
puolustustaistelua. — A.T.H.
TULI IS0.MM.4KSI
Pikku tyttö, joka on jätetty ru
maan puuropataa:
"AiU, äiti. tule pbn. puuro
isommaksi k•u: n pa•ta !" . EI AINA
Kesävieras, jonka vuokraamani
Eäkämpän katto vuotaa:
"Vuotaako tämä katto aina _
Isäntä: "Eihän u aina \'mä^.
teellä vain."
• • •
LUONNOLLISESTI
Poliisi: "Te sanotte nähneenne:
män naisen ajavan teitä kohti. ] '
ette antanut hänelle toista
tietä?"
Mies: "Minä olisin antanut, I
vain olisin tiennyt, kun
hSn tahtoo."
* *
KUULUISIA VIIME SANOJA
"Anna minulle tulitikku, mini t
kon gasolUnitänkln olevan tyhjäa-j
"Lisää vauhtia, mehän mcm
vasta 70 mallia tunnissa."
• . • .. • •
VAATIVAINEN
Kuljeksiva jätkä: "Olisitteto
ja antaisitte minulle palan
tai muuta herkkua."
Talon emäntä: "Minulla eroin
kaakkua, mutta eikö voileipä 1
si?"
Kulkija: "Kylläh^ se tav
auttaa, mutta tänään sattuu
-minun syntymäpäiväni.'
* • ,»
RANGAISTUS
Pikku Pekka tulee koulusta io
ja kertoo äidilleen:
"Ellen täytyi opettajan
eräs poika kotiin, koska hän oli 1
kouluun pesemättömänä ja
mattomana." .
"No, auttoiko se?"
"Tänään olivat kaikki
miä ja kampaamattomia", sanoi!
ka.
•. » «
AIKA LAHTEÄ
Jaska tuli kaupunkiin ja ottil
neen hotellista. Myöhemmin
hän tuli alas kapsäkkeineen Ja i
lähtevänsä, pois.
"Eikö huone ollutkaan tyydyttin-l
kysyi tlskimies.
"Huone oli kyllä hyvä", tuumi J
heittäessään avaimensa tiskilk,
kuunottamatta yhtä pientä asiaa,
pahus on tulessa."
KYSYI VAIN
Perhe oli lisääntynyt niin
että päätettiin ottaa lapsenhoiajj
Talon rouva puhutteli erästä 1
nuorta tyttöä.
"Minun mieheni on hyvin
sen suhteen, kenen me otamme",
noi rouva. "Oletko sinä uskollins^
luotettava? Onko sinulla rakasa
vät ominaisuudet? Osaatko käy
tyä . . .?"
"Ahteeksi,- rouva", keskeytti
"haluatteko te minut miehenne'
lastenne hoitajaksi?"
PÄIYÄH PAKINA
sensuuri
Hollywood on alnä taipeetilla. Ellei
muuten niin omien, kaikenkarvaisten
rUmmuttaJiensa ävuUa. Joiden sänä-
.koin sanomalehdissä. Yhdysvaltain mönopolipääoma pitää
sitä anteeksiantamattomana syntinä kaikkivoipaa dollaria
vastaan vaatii tiukasti takeita, ettei sellainen kurittomuus
enää uusiinnu Britannian puolesta. Eikä Yhdysvaltain im­perialistinen
suurpääoma lue Britannialle lakia vain ulkomaa-kaupan
suhteen, sillä yleisesti tiedetään, että yhä suurempia -
voittoja tavoittelevat Wall Streetin miehet vaativat Britan­nian
(kuten muiden vasallimaidensa) rahan arvon alentamis­ta
ja nykyistä tilannetta pidettäneen tälle erittäin sopivaksi.
Lisäksi Wall Street Journal julkaisi viime tiistaina toimitus-kirjoituksen
missä vaaditaan avoimesti Amerikan avun lo­pettamista
siihen asti. kunnes Britannia muuttaa sosialistisen
sisäpolitiikkansa!
Torontolaisen Globe and Mail-lehden kapitalistimaiden
dilemma onkin siis tämä: Yhdysvaltain nykyinen politiikka
on jo aiheuttanut kaikissa kapitalistimaissa syvenevän talous­kriisin,
mitä ylitetään puolin ja toisin puoskaroida sellaisilla
lääkkeillä, jotka eivät paranna eivätkä hietikohtaisesti tapa­kaan
potilasta, vaan pahentavat suuresti taudin laatua.
varastossa oa tavallista runäaanimln
superlatiiveja. ' ' '
Mutta Hollywood jmttM-^ä^ettäln
erikoisesti tapeetlUe- sen radfltaäUen
vainon takia, jota siellä käyUin, Siel­tä
siivottiin pois armotta^jäcainen
nainen ja mies. Jotka' '.vähänkään
haiskahtivat radlkaaleflti^^' t«d
den edes epäiltiin halskahtävsöfieiiaf.
'seita. Siitä olisi ruuUut aaoiaferi;Ja «-
lanteen korjaantuvan. -Nlto ei^'kid-tehkaan
tapahtunut. ''^oriy^ÄKiin
jQUnit ovat entistä kiäuidmi!ila'JarziB.
den k3irsyntä on l&skehut 1iäif'ä i^v€ä-
'tä. • .
Arvattavasti cto se sjr$iilp-slitaeti. €t-tä
Life-nlmlsen mäeajttilftf t<^e8ta
'järjestettita er&oineh ^<^ViäKmfe-renssi.
jossa pdhäittjln BöUyiVoodäi
fllmia^lta jalka kannalta.
Yhtenä vakavana «i^Ucbhtana Ja
haittana todettiin olevan sen monih-keftaieen
sensuurin. Jonka alaisena
HollJrvood tyfistebteiee. Käflddeh
asioita tuntevien henkiUHden keskuu.
dessa on perin hyvin tufiiB|ttu se to-äasia.
«ttä fifa^ikldajlQätti . k e s i^
desa toimitetaan tämän tästä vähän­kään
radikaaleilta haiskahtavien pois
katrsimista. Se on sensuuria - tolnon
: a^te HoUyvoodissa: EastmmSisenä
aneena voidaan piitää tRä. «ttä Hiäly.
woodissa on ' svumstaan i^iukätaen
kielletty esittämästä - mUään. m&ä
vähänkään -haiskahtaa totuudelta.
Kansan elämän kuvaaminen tapahtuu
tavallisesti kansaa halventavalla ta­valla,
puhumattakaan sitten lakolta
ja muista yhteiskunnallisista ilmiöistä.
Itläcäli niihin lainkaan kosketaan ta-pahttm
se aina.\apitalistlen kannalta
kalfottunä ja'selitettynä.
Kolmantena Hollyvroodin tuotannon
sensuroinnin asteena on kiivien tuot­tajien
järjes^iipi^'^ oma sensuuritolmls-to,
joka määrittelee mitä asioita saa
ötelteM Ja matavalla.
V Neyäntepä. 6«l??uurJn asteena voi-ääan
pitää, eji yaitiokien sensuiirilau. Ikerta kpn jotakin "kapinallista
taktmtia. Joiden hyväksyminen pitää
ääada. ennenki^n filmit voidaan pääs­tää
teatteie&in!
Viidentenä a|t«sna on katolisen kir­kon
^ädylhsyyden Legiona fLegion
of Decency); J o i ^ toiminta ei rajoitu
ainoastaan filmeihin vaan ulottuu
myöskin kirjallisuuteen Ja taiteen
muille aloille. Tämä Säädyllisyyden
Legiona on toiminnassaan hyvin sää­dytön
sillä se 0 rajoitu ainoastaan
sittien. että se lajittelee kaikki filmit
moneen eri luokkaan,^ mutta yrittää
myöskin ehkäistä sUle vastenmielis­ten
filmien esittämisen — eikä aino-astaan
katolisille vaan kaiklUe muille­kin
ihmisPle. Jos Jollakin teatterilla
on täm&i säädyttömän Säädyllisyy­den'
Ijegionan mustalle listalle mer­kitsemä
filmi, tekee L^ona kaik­kensa
ehkäistäkseen sen esittämisen
— Ja vaUtetUvasti tamistuukin siinä
hyvin usein. Ellei teatterin omistaja
suostu, uhataan häntä kaikin mah­dollisin
keinoin. Täten katolisten vä­hemmistö
kykenee ehkäisemään fil­mien
esittämisen enemmlstiölle.
Miten — asioiden näin kurjalla to­lalla
ollen — voidaan puhua talteen
ja ajatusten vapaudesta kun kaikki
ajatukset kuohitaan tällä tavoin Jo­kaisessa
tapauksessa vähemmistön
toimesta Ja vähemmistön hyväksi.
Tämä ajatusten moninkertainen
sensurointi elokuvien tuotannossa d&
j<rfitanut siihen hengettdmyyteen mi­kä
on varsin kouraan tuntuva Holiy-woodin
tuotteita katsellessa. Jokai­nen
uuden ajatuksen kipinä, mikä ei
sovi Rooman kirkon kaavoihin kuris­tetaan
kuoliaaksi, mikäli se on pääs­syt
syntymään. Jokainen yhtel^un.
iällisen ajattelun edlstämisyritys tu
kahdutetaan jos se ei ole kapitalist
ssn .iilosofian mukainen. Jokainen
esi­tetään,
kärsii se filmeissä surkean
häväistyksen Ja tappion. Se on vält­tämätön
edellytys siihen kurjaan ".ar.
vosteluvapauteen" mikä vallitsee Hol-lywcodin
filmisttidioi^
Hollywoodin filmituotanto on kapi­talistisen
taiteen köyhyyden todistus.
Se on hsnkisesU näivettynyt koäca
suurpääoman edut sitä vaativat. Se
on siten oiva todistus siitä kurlstusot.
teestä, joka HoIlywoodJn filmimag-naateiUä
on ei ainoastaan Yhdysval-
Uin ja Canadan vaan myöskin mo­nien
miiiden maiden ajattdun Ja hen­kisen
elämän säännöstelenrisessä. Tä.
män tilanteen vallita» ei saata olla
puhettakaan niistään "ajattelun va­paudesta"
tai "taiteen pnohieettomuu-desta*".-
Moiset fraasit ovat silkkaa
petosta. Jolla yritetään musta valkoi­seksi.
Tässä yhteydessä on syy todeta,!
samallainen tilanne vallitsee
piirtein myöskin kirjallisuuteen »1
nomalehdistöön nähden,
lehtien uutistoimistot —
Press Yhdysvalloissa ja
Press rajan pohjoispuolella -
joittavat omasta aloitteestaan *
tarkkaa sensurointia uutisiin
Mikäli jostakin 'kielletystä"
puhutaan, tapahtuu se sä
samojen kaavojen mukaisesti - '
Tistellen, väheksyen, värittäen
unohtaen.
Esimeikiksi lakkoihin näbdcj
tj-önantaja aina oikeassa ja l^k
set väärässä. Jokainen Ukkoja 1
keva uutinen on laadittu tää 01
noudattaen. Jos tapahtuu
lakkolaisille edullista niin siin^
taan, ellei valkoista kjeta
maan mustaksi.
Jos uutistoimistojen harjolt
sensuurista huolimatta
dIstöUe lähetetään Jotakin oiöj
lelTden omistajan antamien obT
vastalsta, on uutistoinuttaji«J"
Usutts panna käytäntöön
(painovapauden) toinen aste-j
tää se Juttaisematta. ellei sit»
helposti tohtoroida, sillä t a v^
tetään painovapautta kapita
sanomalehdistössä.
Kuka vielä kehtaa puhua *^J*
vapaudesta" ja "painovap
kapitalistisen demcAiatian
s a . " K sellaisia eläviä oit
kaan- Ke ovat ainoastaan
harhaan jiriitaniiseksi ja
seksi keksittyjä fraaseja, jcn^'^
koitiuksena <m salata se
paaden sortaminen mikä v a l ^ |
pitallstlsen demokratian ma^^i
KaUe Ttert.