Vapaus, February 14, 1950

              ;i!/. 't;.i' : ; •JYi^.y ' i.i ".i • .-ij; =i5!:i S :;iiiEg€. siiii' ili'äpfSi-i. ii;;, ' • • : sr-1 • •* :r*ii£iiÄ:jBi !:ii': ii'''..i'ife'?/;» • ii-i'ii"., „. ii::«4--M:;?!;. ...i. i-i^ • ; ; • i.- • •<•:: • ,-rr '-i': • i ä^:?;s * : iKl 1 'a'iiii- : l i''
^vu 4 Tiistaina, helmikuun 14 p. — Tuesday, Feb. 14
dsuiisloiminfaa Menpääsrä
i i
i i
^ Poft Artiiar. >— Emme <äe hiljattain
i;:>^:v-^ ^ mntninneet; t o l ^ joten
Vapauden lukijat ajattelevat ehkä.'et­tä
on nukuttu -kuin -Jcarlmt taiveUa. JSl.., Sylia-taäUä taiminnassa ollaan ja on
^äct k<kko talven. Sksndlnavlalaisllla -^^^ ..^/r^^ on ollut osuustoiminnallisia tilalsuuk-
',1„J''7^''p3ia Joka Inrakausi ja toisinaan kaksi-
4 " ^ kin. JUeiOa on osuustoimintanuorten
^anssijoukkuekint Siihen kuuluu skan»
dinävialaisia ja suomalaisia. Joukktte '^i^tl ,,' harjoittelee ahkerasti taidetansseja
- l , J a o n jo esiintynyt, yleisöllekin muuta-mla
kertoja j a esiintyy jälleen ke-m!
slä Ja epäkäytännen iijyyttfi varas­ton
suhteen. Ensinnäkin se lisäsi
ts^dvoiman tarvetta/eikä varasto muu­tenkaan
^vastannut tarkoitustaan siitä
•Ci li l h?.
l . .väällä pidettävissä osuustoimintajuh-
( Iissä. MeiOe tulee.nimittäin suurem­pi
osuustoimintatilaisuus, jonica tar-koitdksena'
on osuustoiminnan tunncr
|ai.».//.-.,-^ luksi^tekemlnen ja myöskin varojen
iianklnta ensikesänä järjestettävää
" ' lasten kesäleiriä varten. ^^1^ , PQJI ynoamfgsa onmydakin kerho-
, 4^I'f*^ "toiminta hyvällä alulla. Jäsenmäärä
f^' -* r-ei vielä ole suuri mutta kyllä sekin
^'<'^Ji'1 .kasvaa sitä mukaa 3am toiminta
laajenee. : Se myöskin hankkii varoja
mainittua-.lasten leiriä; varten j a s i l ­lä
on myöskin alulla lasten, ja. nuorten
-'lfy^"-'-'-""me ja varhaisnuorisolle voimistelua
"""'Oeo. Salvon johdolla. Tämä Fort
. ^,'wimamln kerho muodostui yksin­omaan
englannin kidtä puhuvista
satsista. Suomalaisia ei - vielä .ole JUt^
'»«»ii v:<*tynyt mukaan, valkka'^illlaml8sa on
hyvin paljon suomalaisiakin .naisia
Emme tiedä onko siihen syynä kleli-^
yksinkertaisesta syysU, että se palveli
vain Port Arthurin. "VlTaren, Intolan ja
Tarmolan myymälöitä sekä osittain
Vort Williamin myymälää. Toiset kau­pat
salcat tat^iransa suoraan -tukku­kaupoista.
Varasto Jäi näinollen sii­hen
asemaan, että sillä ei ollut muita
tuloja kuin pieni voitto kananmunien
välityksestä.
Mutta tilanne': huononi edelleen.
Farmarit olivat, pakoitetut luopumaan
mimatuotannosta koska hinnat eivät
kontumeet t u o t a n tokustaimuksia:
Tästä oli seurauksena se, että rehuvil­jan
myynti väheni huomattavasti kun
farmareilla el ollut eikä ole enää sii­pikarjaa
muuta kuin nimellisesti en«>
tiseen verraten. „
Johtokunta päätti «en Jobdcsta että
.keskusvaiastonistihteen tehdään muu­toksia.
Varasto siirrettiin :Port Art­hurin
myymälän yhteyteen, ainakin
toistaLssksi. ; Kuorma-auto no. 5 pan­tiin
;oslttain «elsomaan ja ajuri l o ­malle.
.Hänelle :o]isi kyllä J^ytynyt
lÄipiSMÄtÄ
m^^i^'M /i.menossa,' J o t en
'itl'zlfu.i.: j.,vhenkiläkunnallamme on tilaisuus tu-
'ivaxati j a k a j e ^ myäsklh ösuusr
,toimintaU^^ ja - aat^eenlevi t täjä-r
»5
KESKUSVABASTO
vuotta; sitten tivasimme n.6;
>k^ktisvaxast<m, , joka: oli ..tavallaan:
^jputisioiminjoalliheh^^
vain , meidän^ omia myymälöitämme
0(a»1ieni '4Q^ ilmeni-vaistoinkfiy-monta
työtä mutta hänaanoi, että hän
'ei nyt toistaiseksi faahia tehdä muuta
kun on n i i n ' kauan, ylitse kaksikym-mentäviisivuotta
ajanut kuorma-au­toa.
Henkilökunnassa on tehty mul­takin
vaihdoksia. Geraldtonista on
Isäntä sIirretlyrFortWilllaroihi ja hä­nen
tilaUeen meni Fort Willlamln
myymälän hoitaja Fred Pamega.
Näilläkin siirroilla-oli vissi tarkoituk­sensa,
mutta .niistä puhutaan vuosl-kokouksessa.
^ 'iniernätlonäl-osuufl-lilkkeen
valisuiskoroltean
Diesel meof-torin
}m0i
Kylmissä rakennuksissa Ja ulkoilr
massa havaitaan useinkin / vaikeaicsi
faada diesel moottoria;käyntiin..Syy­nä
siihen - tietenkin on: sa. ..että: diesel
moottorissa ei ole. sähkösytystä. vaan
se o n riippuvainen piul^tuksesta syn­tyvästä
lämmöstä. Selvää n ä l n c^
on se, että silloin kun> silinteri on -kyl­mä,
imee se paljon sitä Jämpöu, Joka
lähtee puristetusta kaasusta. .
Saadakseen diesel moottorin poltto­öljyn
syttymään tarvitaan n i in k o r k^
lämpö loiin £00 aina 1,000 asteeseen
Fahrenheltia. : P u r i ; ^ , Jokja vastaa
aoita lämpötnääriä. vaihtelee 350 aina
500 paunaa neliötuumaa kohti./Kaik­ki
nämä seikat ovat vaihtelevia, riip­puen
polttoaineen laadusta, poltto­aineen
alkuperäisestä lämmöstä j a i l ­masta
ja atomlsceraajan mallista.
Joukkomurha
Jutefile
Tieäe avasi ovet
alalleen maatalou*
4en edistymiselle
S f e l k e l n 3,000 vuoden ajan, aina
vuoteen 1800 saakka maatalous pysyi j „. . „ v . - -i
melkein p a l k a l l a a n . S.n jälkeen ai-1^^^^^f^!
m muutoksia tapahtua. Mutta v a s - t y r ^ n ^ y ^ ^ k u o-prosenttlsen D D T n n s -
• t a viime 50 vuodsn a j a l l a o n t i e t e a l -
l i n e n maanviljelys mullistanut koko'
maataloustuotannon.. Tuona aikana
Mhmm nuori
kinsantosavalfa
edel^ksen ?iieliä
'ylSnaziJUtemiii. — Albanian kansa
v£etti tammtik. II ;pnä tasavaltansa
perustamisen "^nelivaatispäivää. ISllä
tapahtumalla, :tähdentää Albanian
6ähkd3an9matoimiato>i oli tavattoman
suuri iHstoriallinen merkitys Albanian
ioinsalle, sUlä se teki Ispun demokra-tiamastaisten
voimien järjestelmästä
Ja l a s k i p3ru£tuksen tielle, j o k a johtaa
j uutean iclämään,, s o s i a l i s m i i n . * .
. A l b a n i a n kansantasavallan Julista­minen
t u l i mahdolliseksi ainoastaan
nsuvost^armeijan. s a n k a r i l l i s e n taiste­l
u n J o h d o s t a hitlenläisiä laumoja v a s ­taan
j a myöskin Albanian kansan
! keen avulla.
Luteet j a n i i d e n m t y i a t k i n tuhou­tuvat
j o s n e j o u t u v a t k o s k e t u k s i i n . D -
o t e t t i i n vasta'käytäntöön v u c T O T l lDj Te:-n, , k a,n s s. a,. J a k u..n. .D D..T. v a^.i k u t t,a a
lys e l i v i l j e l y s k i e r t o , m a a n hedelmälli-' f ^ . ^ ^ f . ^ ^ " ^ / " « t ^ ^ ' ^ ^ ? - ^ ^
syydsn p a r a n t a m i n e n , sen- s d i l y t i a m i -
a e n . k a s v i t a u t i k o n t r o l l l , kasvien j a - ; —
• s en suhteen.
k a n s a l l i s e n vapaustaistelun tuloksena,
t a i s t e l u n , jota.'käytiin Enver Hodshan
puolueen johdolla. Ensi k e r r a n h i s t o -
n a m a a i k a n a A l b a n i a n kansa otti v a l ­l
a n emon käsiinsä j a a l k o i rakentaa
u u t t a .dämää demokraattLsen perus-
Tietoja-saadaksenne kääntykää paikallisen asiamiehsnne
•' ,,tai suoraan
G D y j N l A M E R I C A L i N £ : J N C >
-205-Drommond'Brde. • - . • • . MontrealTi^
lostaminen j a eläinten r a v i n n e n pa
rantamSnen tieteen a v u l l a . Yk-sistaun
Y h d y s v a l l o t e a . o n otettu viljelykselle
13 m i l j o o n a a eekkeriä sellaista maata,
j o k a jostakin syystä menatti kasvu­voimansa.
Tämä s a a t i i n a i k a a n kas­t
e l u n avulla. Se kumosi vanhan-vteo-r
l a n . Jenka mukaan v a i n neitseellises- }
tä maasta saadaan k o r k e i n tuotanto, i
kyiiä,-tästä:johttni,.että v a i n . a n i h a r - - ^ , , ^ •„ •„ . ..^..^ •
vat tuhchydnteiset cvat immuuneja uslain p = h j a l l a ^ Se i ^ h t j - i paattakaan |
ja, s i t k s a a n t y o h o n muuttaakseen t a - i
"Kapinallia" Dr
laskettu vapaalle
jalalle ^«missä
jCanada neljänne
^»ältäkunfäkisoid
L u t e e l l a c n k a k s i c s a l n e n suu, < millä
A n e K i a n d ; E n s i SedamL - Q
s i j o i t t u i neljänneksi täälliiaja
— . . , ; . päättyneissä brittUäisen valtsv
ir^r^^i^^.^;. m o . . , c , i , - K , > f . . r , . . i . c i t — K a i k k i takalaiseu' - k a p i - iof«n . . . t ^ M i ; . , . : kapajuis=n. maansa kehittyneeksi t e o l - n a u i s y u s j u t a n " j o h d o s t a - v a n g i t u t l a s -
Prö^>£in6 Saari
^AO^n ^kdkottkseen
iQebinU. v<s-S) 1 ^ ( y h ­distyneiden
Kansakuntien eUntarvi-ke-
Ja .nuatalousjärjestön) ja metsä-ileteeUlstexi
tot^muslaltosten kan­sainvälisen
liUon yhdessä Järjestä­mään',
biblipgraaflseen kokoukseen oii
Suonen nrlraUIseksie^ mää­rätty,
pr of essDri-£ino Saari. — Kokous
pidetään Oxfordissavtammik. 30 hei-mlkii4
päivien välisenä aikana.
Nykyaikaisissa i.dlesel . moottojrelssa
on itsealoittajia; Kuitpnkin ^nälde^
mekaanisten alolttajain kanssakin on
valkeuksia ja niiden avula ei dleecl
moottoria saada käyntiin ~ silloin kun
Uma on äärettömän, kylmä, : Sellaisen
tilantesn tuilessa esiin, voidaan höy­ryä
käyttää menestyksellisesti apuina,
jos ssillalsta oh paai|ay|ssa, diesel sllln-r
terien lämmjttämlsecn, puhaltamalla
sitä vcsikam«nloihpIn ja lämmittämäl­lä
sen avulal: polttoaineen. Kuuma
vesikin ajaa .satiian tarkoituksen.
Lämmitetyt elUnterit eivät ime niin
•i^im?PML
i;a:'^:v-,^.>i^-A
mm
%if.*iJr.>>i^v-iS"
HB
• '-M
m
V i i
iSV'>:i'i'i, m lii;^i^1^;:i^.
Täien iilmöitanim^
(o.s. Lauaanen):
syntynyt iSuomesisa yäinÖlän-Bännassa, Kuopion lää­nissä,
syyskuun 15;pmä 1873, kuoU traUä Strfnt
tammikuun 4 pmä 1950^ ''y''y\^'y':'^'''.[:--'
.Ifilma oli edlstysndoUnen lyöyäenluokan naineni
kuului, iäsenemäC^äid Järjestöön.
Hanoita iärciÖmaiäia^^^^i^ serldcuja
tovereita Ja tuttavia tällä mantereella Ja Euroopassa.
Lepää rauhassa!
'Canadan Suomalaisen Järjestön
Solntulan toverit.
pistää rsiän. j a imee. N i i n • k p i r a s -
t:idn naäräsluti:gtkin ' Im iisekä; i h -
ttdJE-iiettä iel^^^
a i h e u t t a a ;;tavallisesti kipeän j a a j e t ­tuneen
.. k o h d a n . i h p o n . JLulcet ovat
i k a i k k e i n aktiivisimpia yöllä jolloin
n i i d e n u h r i t nukkuvat. PäiVän-valje­tessa
n e p i i l o u t u v a t • seinän r a k o i h i n,
h u o n e k a l u i h i n tai p a t j o j en sisään,
vuodevaatteisiin tai sängyn ninkoon.
Menestyk-ssUisjä toimenpiteitä r o t - ! J o t t a .luteet .'ypLdaan^hävit^^
' • '•• ' ' • • ' ' T rui,skettä o r i . p a n t a y a runsaasti r a ­k
o i h i n . j a k o l o i h i n , ..missä ..luteet -ta->
t RottakontroUi
•Mi
ilai?;Äi*M-iii«:
jiieni maara
paljon lämpöä puristetusta kaasusta
Ja koneen. älottaminejti käy helpom­maksi.
• — - .••
Lihatuotanto
Euroopassa
Euroopan maan yrittävät lisätä
karjakantaansa Jotta voitaisiin pääs­tä
mahdollisimman :pikais^ti sotaa
edeltäneelle tasolle kulutuksessa. Ruo­ka-
ja maatalousjärjestö on tutkiniit
vuoden 1950—1951 mahdollisuuksia
Ja tullut siihen lopputulokseen, että
Euroopan lihatuotanto jää sittenkin
€2 prosenttiin ja :maitotuotanto 90
prosenttiin sotaa edeltäneestä keski-'
tasosta. Eläinten ^ruo)ca — .Ttofona
kasvatettu ja ulkomailta. tuotettu —
on tärkeä seikka ja v. l948-r49 tuli
noin toinen puoli tuotetusta rehuvil­jasta
Yhdysvalloista -ja Canadasta.
Dallarlpuute voi aiheuttaa rehuviljan
tuonnin vähennyksen Ja siten.hidas­tuttaa
karjakannan lisäämistä.
Eurothan maista voidaan v. 1950-^
61 lisätä huomattavasti karjatuottei-den
vientiä, jota vastoin iiäiden; tava­rain
tuonti voi lisääntyä vahi vähän;
Tämä perustuu kuitenkin siihen, että
k.o. -maat aikovat pitää kulutuksensa
huomattavasti sotaa edeltänyttä tasoa
alempana säännöstelyn Ja muiden r a ­joittavien
keinojen avulla. Toisella
puolen .karjatuotteiden kysyntä nou­see
kuitenkin lähelle sotaa edeltänyttä
tasoa "sillä tulot henkUöä kohti s i ­vuuttavat
jo sotaa edeltänyttä tasoa
'Jslllä tulot henkilöäi kohti sivuuttavat
j o sotaa edeltäneen keskitason Eiu:co-pan
maissa tai uskotaan nousevan so­taa,
edeltäneen tason yläpuolelle v.
t i en kontrolloimiseksi ovat seuraavat:
Rakennukset, jotka estävät rotat
pääsemästä sisälle. ,
Myrkkyjä sellaisia k u i n red s q u i i l ,
antu, arsenikki, phosphoriis, bariuni
carbonate. z l n c phosphide, t h a l l i um
sulphate j a s o d i um fluoroäcetate, joka
myöskin tunnetaan Cotnpound 1080
nimellä.
. R o t t i a voidaan hävittää myöskin
l o u k u i l l a j a kaasuttamalla.
Rottiapitä väliä rakennuksella ei
tarkoiteta sellaista, johon r o t t a ei e h ­dottomasti
pääse, sisälle. SiUä t a r k o i ­tetaan
enemmänkin rakennusta, jossa
rotan on vaikea löytää piilopaikkaa
ja jossa se ttmtee olonsa epämukavaksi
j a pakenee pois. Sekä myöskin sel­l
a i s t a , Jossa r o t t a voidaan helposti h ä ­vittää.-
••::;'} '^-mm
•Yksi tärkeäJieino o n se. että k a i k ki
syötävä t a v a r a koetetaan pitää: s e l l a i ­sissa
paikoissa. Jonne r o t a t elVät pää­se.
V i l j a l a a r i t j a rehusäfiliöt-voidaan
tehdä sellaisiksi, että rpt)at jeivät n i i ­h
i n pääse. K a i k k i heinäsuovat, l a u t a ­kasat
-Ja muut sellaiset,: j o i s t a rotat
isaavat suojaa, t u l i s i ; pitää i n a h d o l l i -
simman kaukana rakennuksista.
-.-Rakennus, jok».jtorjuu: ypttia, vpi-<
• ^ a n tehdä iseuraavasti:
1. Sulkekaa k a i k k i aukot, m u r t u m a t ,
p u t k i e n reijät, perustuksessa olevat
aukot peltiliä t a i sihdillä. ,
2. Jo.s rakennuksessa ei ole k o n -
kreetMperustaa tai se on- a l l e 18 t u u ­maa
korkcia, sijpittaSaa verkkokahgas
m a a h a n kahden t a i k o l m e n j a l a n s y -
vällis|2sti J n ^ fSähh^öllä tai. ama-"
rfiaihi^a toimivat';ruftkut ovat kaik­k
e i n 'tehöflskaimpia DDT:ä'pärjr
n a a n s e l t U i ^ r a k o l M n , , kplöihdn 1^^^
vuoteisiin. Tällaisen . ruiskutuksen
jälkeen luteet kuolevat vielä -usean
kuukauden k u l u t t u a j o u d u t t u a a n -kos­k
e t u k s i i n •ruiskutettujen paikkojen
kanssa." ..• / /-'y/-
Luteet voidaan hävittää myös " h y -
drocyänig" kaasulla, -mikä on . k u i t e n ­k
i n myrkyllistä eläimille j a i h m i s i l le
j a mitä pitäisi käsitellä . v a i n lupa­k
i r j a l l a tottunut tuhohyönteisten h ä ­vittäjä.
Tehokas kontrollimenetelmä On myös
se, että huoneen, lämpötila nostetaan
itsuusmaaksi.
A l b a n i a s s a c n v i i m e k s i kuluneiden
neljän v u o d e n a i k a n a saavutettu hyviä
i k e t t i i n tammik. 20 p n a t e h d y n raas­tuvanoikeuden
välipäätöksen psrus-teella
vapaalle j a l a l l e . Päätös koskee
t u l o k s i a ; Teollisuus J a kaivokset ovat (seitsemää kemiläistä työläistä, jotka
saaneet u u t t a kalustoa.
Suurien päaomansijoitusten j a A l ­b
a n i a n kansan uhrautuvan työn t u ­loksena
> teollisuuden tuotanto V. 1949
oli y l i neljä kertaa suurempi kmn v .
1938 .
ovat , olleet viiden : kuukauden ajan
v a n g i t t u i n a . .
' P u o l u s t u k s e n t a h o l t a i l m o i t e t t i i n o i ­keudelle,
että sen todistelu on: k a t s o t ­tava
päättyneeksi j a psrydettiin p i ­tempää
lykkäystä- loppulausunnon a n -
.Vuoriteollisuuden tuotanto kasvoi tamista varten. . J u t u n eöeHeein k ä -
spdan'edelliseen verrattuna kolme J a [ «itteleminen lykättiin helmik. 8 / p ä i -
ja.puph-jkertaiseksi, . T a s a v a l l a n n e l - i ^ ^ - ^ :^
että lämpötila lasketaan .alapuolelle
n o l l a n (F) useiden t u n t i e n a j a k s i.
D D T ruiskeen käyttö: o n , , k u i t e n k in
h a v a i t t u kaikkein ; helpoimmaksi Ja
tiun^allisemnäaksi menettelymuodoksi.
'iäS/^yuosl,,yiime viiosi,-,Qli,';teollisuuden
uuden . s u u r e n '.nousim viyjsi. Se o li
kaksivuotisisUunnitelman ensimmäinen
yupsi, j e n k a ' a i k a n a r a k e n n e t t i i n uusia
tsollisuuslaitpksia kaivosten lukumää­rä
j a t u o t a n t o lisääntyi sekä l a s k e t t i in
perustukset; tulevalle suurelle r a k e h -
nustyölle. •
M a a n v i l j e l y k s e n a l a l l a tuotanto o l i
viime vuonna. 65 pros. suurempi k u in
eimen sotaa j a eläintenhoidon alalla
90 prosenttia s u u r e n p l.
Työtä; tekevä talonpolkaisto ön ensi
k e r r a n elämässään saanut m a h d o l l i ­suuden
kä jättää hsn^äkseen moottori-:
t r a k t b r i a s e i i i i en palveluksia j a n y k y a i ­kaisen
niaäriviljelyksen t e k n i i k k a a . A l ­vaan
j a l i a i k k i syytteen saaneet y l i
sata Jienksä velvoitettiin.- saapimaaan
120^125-astee3eeh iFalireiihextitaise.^^^^^^^^ ^ätä nykyä 58 maatalous
Erosia BC: n maakunnassa
E r o s i a ..kuluttaa miljoonia tonneja
j u o k a m u l t a a y u c s i t t a i ^ j a B r i t i s h ; C o -
i u i n b i a s t a tulee hedelmätön .alue, .ellei
ryhdj'tä n y k y a i k a i s i i n toimenpiteisiin
maan suojelemisen hyväicsi, sanoi f a r ­m
a r i e n i n s t i t u u t i n neuvonantokomite-a
n puheenjohtaja A . H . Pepper tääl­lä..-
vyyteen koko rakennuksen ympäri.
3, Asettakaa veikko k a i k k i e n lika^
vie^närien j a a u k k o j e n suuile.
4, S o v i t t a k a a rautainen verkkokan-gas
rakennusten ulkokulmiin, sillä
niistä rotat tavallisesti tulevat-sisälle.
5, K o r j a t k a a ikkunoissa ja- ovissa
olevat aukot.
IVallacen uusi kana
i950—51", m a i n i t t a ' t u t k i m u s toteaa.
POLKKA SAABNXO. Vihko Ho. 8 — Sisältää 8 kpL GS^
JUiNILEV^SKELinA. No. 1 — sisältää 17 icpl.
Henry Th^äih Ja Toivo KafJenx)hjelmistoa ............ 78^
ISKELMÄ AITTA, vihko No. 2— sisältää 24 k p l .
parhaimpia tanssiuuttiuksia — ......7S^
POLKKA SÄABNiO, vihko N o . 7 — sisältää 4 kpl.
pianosovituksia ...75^
J.ALFR. TANNERIN "SUOSITTUJA LAULUJA".
vihko No. 1— sisältää 20 kpl. pianolle t a i
harmonikalle .&>3S
POLKKA SAARNIO, vihko No. 9 — sisältää 8 k p l .
säveleitä näytelmästä 'JKaimis Veera" y.m............. 65^
TAIOTKpKOEIJ^A. v i h ^ 1 — sisältää 17
H\alikbituä menestysiskelmaä —. . . . . . . . . . . . . . . . . Ä . SS
KOKOELMA VAUOISKELMIA — sisältää 14 kpl. 1.50
ISKELMÄ KALENTERI — sisältää 19 kappaletta 7S^
^•';V->^iV:: TatATKAA OSOITTEELLA: ^
BfokeS Sudbury, Oni.
Uusi opetusfilmi
hyvasiä siemenestä
' :Wlnnipegiläinen filmien valmistaja
Frances Symton Canadian Seed
Orovers Associationin aloitteesta val­mistanut
uuden elokuvan " A Sovver
Went Porth".
Tässä, elokuvassa korostetaan hyvien
siementen merkitystä hyvässä sados­sa
ja hjryässä tuotannossa. '?A Sow-er
W€nt Porth" (Kylväjä meni eteen­päin)
alkaa siitä kun Isä ja poika
menevät clevaattbritolmistoon mistä
heidiit viedään askel r askeleelta sen
prosessin läpi miten kehitetään uusia
siemeniäjeja; miten niitä valitaan ja
kokeillaan- esim. taudin.vastustamisen
suhteen, miten vilja Jauhetaan, sen
leipäan-o Jne. VASowerWent Por­th".
on värlelokuva ja se antaalff^öh
kuvauksen hyvän siemenen merkityk­sestä.
Se .^Itettlin äskettäin lUttp'
hallituksen maatalovisdepartmentin
vhkaUlJoiUe.
Henry Wallace, j o k a sai suuren m u l
listukscn aikaan maissituotannossa
hybriidimaissin keksimisen kautta, on
tehnyt i saman palveluksen s i i p i k a r j a ­taloudelle.
Hänen älotteestaan on
keksitty h y b r i i d i k a n a , joka varmaan­k
i n tiilee tuomaan kanatalouteen s a ­manlaista
menestystä k u i n h y b r i i d i -
malssi toi tullessaan. "
T a v a l l i n e n kana m u n i i kfSkimäärin
180 munaa vuodessa. Hybriidikana
m u n i i 225—250 munaa vuodefesa s a ­m
o i l l a rehukUstannuksllla.
Puutarha mereen
^ perhe muuttaa
So-jthbum, Yorkshire, Englanti. —
V i c t o r A , H u n t kuuli keskiyöllä " r e ­päisevän
äänen", ncusi sängystä ja
näki, että puutarhansa o l i kadömiut.
M a a p a l s t a , j o k a o l i 30 J a l k a a pitkä,
oli kadonnut' j a luisimUt 100-jalan
k a l l i o a alas piereen.
H u n t i n talo nyt seisoo a,inoastaan
kahdeksan jalkaa hajaantuvan j y r ­känteen
r e u n a l t a . i •
H u n t i n perhe -vietti loppuyön h o t e l ­lissa.
•. ••
Perunain "dumpingi"
menossa'USA:ssa
IVashingtoo. -— Maataloussihteeri
Charles F. Brannan tiedoitti. helmi­kuun
alussa, että hän c n valtuutta­nut
25—40,000,000 bushelin suuruisen
perunamäärän "dumplhgln".
Kysymys • oh vuoden 1949, "ylijää­mästä"
mikä on noin 50.000,0)0 bu-shelia.
minkä haUitus ostaa $1.01 hin­nasta
bushell (60 paunaa) Ja myy/ta­kaisin
sentillä < le) sata ^paunaa.
TeknilllsesU hallitus huolehUi siitä,
ettäi: nämä perunat jäävät farmeille
"toisarvoista käyttöä varten".
"Me emme salli hävitystä", sanoi
maataloussihteeri. "Farmarit ja myy­jät,
joilta nämä perunat saamme, jou­tuvat
ostamaan ne takaisin Ja anta­maan
takoen,-että ne käytetään joko
j karjanruokana, lannokkeena jne.
Etsivät turvaa
farmilta
Työttömyyden lisääntyessä k a u p u n ­geissa
entistä enemmän Canadan s o ­taveteraaneja
p y r k i i farmeille.
M i l t o n Gregg V . C , v e t e r a a n i e n , a s i ­a
i n ministeri, sanoi Vancouverissa, e t ­tä
veteraanit pyytävät nyt enemmän
apua kuin m i l l o i n k a a n ennen sodan
päättymisen Jälkeen "yeterRn*s Land
A c t l n " perusteella.
Nyt on Jo V L A : n avulla s l j o i t e t t ji
y l i 5.000 veteraaniperhetlä mainitun
maakunnan p i k k u t i l o i l l e.
Marshall-suunnitelman
elimet Yhdysvaltain
kapitalistien asialla
Kööpenhamina. — Extrabladetin
kertoman mukaan ovat T a n s k a n peh­meällä
valuutalla R a n s k a s t a ' suorita
tamat öljynostot joutuneet vaaraan.
Tanska ehti j u u r i solmita sopimuk­sen
20,000 t o n n i n bensiinierän j a 60,-
000 tonnin kaasuöljyerän ostamisesta
kun Ranska äkkiä j u l i s t i vientikiellon^
V i e n t i i n o n k u i t e n k i n vapautettu 10,-
000 kaasuöljyä ja- 5,000—8,000 tonnia
bensiiniä.
Syynä v i e n t i r a j o i t u k s i i n on k u u l e m ­ma
se, että M a r s h a l l i n suunnitelmaa
valvova elin pitää Ranskan öljyn-my.
TOtipolitiikkaa diskriminoivana U -
S A : t a kohtaan. .
Myös E n g l a n t i lienee - asiasta k i i n ­nostunut,
sillä Rai^skan väitetään t a ­voittelevan
öljymarkkinoita mj-ös A a s -
traaliassa.
dellista osuuskuntaa. Viljelty p i n t a -
ala pn n y t koiminkertainisn verrattuna
sodanedelliseen. Myöskin kaupan
a l a l l a o n saavutettu/hyvää menestys­tä.
Kauppasuhteet Neuvostoliittoon
ovat erikoisen tärkeät A l b a n i a n k a n ­s
a n eläinässä, koska; N e u v o s t o l i i t t o tuo
maahan sekä v a l m i i t a kulutustavaroin
ta että .-varustaa A l b a n i a n teollisuus­laitokset
" k a i k e l l a t a r v i t t a v a l l a : k a l u s -
Y h t e i s k u n h a l l i s e n elämänpalalla on
o h säädetty työväen suojelua' j a ältiy-:
den ja l a s t en suojelua t a r k o i t t a v i a l a ­keja.
V"' • ^'
N i i d e n toteuttamiseksi o n r a k e n n e t ­t
u paljon uusia s a i r a a l o i t a sekä kau-^;
pUngeiss.a että maaseudulla. O n &yat-ixx
p a l j o n uiisla, a l k e i s - j a k e s k i k o u l u ­j
a . Niitä ori n y t : kolmC; k e r t a a ; enem-;
män k u i n ennen sotaa. Opiskelevien,
lukumäärä, j o k a v. ,1939 o l i 58^000, pn
hyt;l81,()00. O n perustettu,myös e n -
simmäinen.korkeakpulu- pedagooginen
oppilaitos. Taiteen a l a l l a ; o n - s a a v u ­t
e t t u hyvää imeriestystä.
oikeuden i s t i m t c o n henkilökohtaisesti
kqska-asiamiehen k a u t t a vastaamine^n
e i - v o i enää t a p a h t u a sillä sitä.vkoske-vaa
l a k i a ei ole uudistettu.
rHelsihl^äirffin ;Työka.nsan sianojmt
fclrjt^taa.-syytettyjen vapaalle j a l a l le
päästämisen • j o h d o s t a n i m : -~
- ' ' K a n s a n r t u o m i o on kphdistimut
p a h i s i t e r r o r i a , oikcusilveilyä j a s o t a ­p
o l i t i i k k a a vastaan. >Kemin. xaastu-vainoike.
uden päätös päästää loputkin
I v a n g i t t u i n a olleet /kapinallisst"; v a ­paalle
J a l a l l e osoittaa, että sekään ei
ole • voinut olla tajuamatta kansan
tuomiota.
" V a i l i t s i j a m i e s v a a l i e n tulos - o l i K e ­m
i n kaupungissa e r i t y i s en - selvä.' K a n -:
sandemokraattien äänimäärä nousi
jälleen -ja käsitti huomattavasti
enemmän k u i n puolet k a i k i s t a a n n e ­tuista
äänistä.; ^ i t ä -vastoin - h a i l i t u s r
puolue-Tnenetti y l i 600>äänestäjää. S a ­ma
suunta i l m e n i - K e m i n i h a a l a i s k u h -
nassa. HalUtuspuolueen tappio o l i
koko L a p i n piirissä stiorastaan romah­dusmainen.
Voidaan sanoa,-että koko
maan valveutunut työväestö0;uomitsi
K e m i n oikeusilveiljTi. .- • •
"Näin voimakas /tuomio taTrvittiih,-
ennenkuin ^länsintiäineh oikeus' taipui.
Päästämään vapaalle j a l a l l e työläiset,
j o t k a olivat syyttömästi yiisi kuu­kautta
istuneet k a l t e r i e n t a k a n a :"
kisoissa, joissa ' r i k o t t i i n söt
päivän: kuluessa-kaiickiaaa 251
^^nnätj-stä, j o i s t a 18 lankesi ausi
l a i s t f n ; ' t i l i i n j a ainoastaan ttä\
d a n - t i l l i n . Canadalaiset ^
saa\-uttlvat k a i k k i a a n seitsemää
Canadan ennätystä, viisi rsi
kenttaurheilussa ja kaksi inj
Entisen .kisojen ennätyksen a
canadalainen o l i B i l l PamellVj
veristä. Hän suoritti mailin ja
4. m i n . J a 11 sek. -Entisen 4
sen," joka oh 6 / 10 sek. huonca.
saavuttanut walesilainen Jansa
f r o d vuonna -1938:
A i n o a s t a a n k a k s i maallmanea
tä ,oli ' vaarassa k u n australisi
M a r j o r i e Jackson^ juoksi loo i
j a a r d i a m a a i l m a n ennäfysajJ
Päästen s i t e n iDsallisiksi maäi^
nä^ksiin.
E r i maiden ^pisiteet jakaant
seuraavasti, : 10-5-4-3-2 ja i.p
teellä laskettuna: Australia; 6H
Seelanti 336, E n g l a n t i 341,(3ajaii
Etelä-Afrikka 137, Skotlanti -fl,
31, CeylontSO, M a l a i j i 29, Riiodf^
iWales 9 J a Nigeriä 7.
Canadalaiset voittivat kisoiai ij
k i a a h kahdeksan • mestannnta,!
painissa,^ k a k s i painonnostossa, 4
' i i n n i s s a ; sukelluksessa, keiMa
tossa j a m a i l i n juoksussa. ^
S u d b u r y n Alertsin Leo Eoii
v o i t t i . keibäänheittomestanualffll
loksella 187.jalkaa, 4',i tuiunalf
metriä). ,^Hän sijoittui myöskiiii
maniieksi kuulantj-önnössä.
— - r k a s t a h j e t t e . J o t a käytel
panjaläisissa kansan tansseisa,!
t e h t y • k o v a s t a . p u u s t a ja-nmoM
ympyrän niiiotoiseksi ja sinijiii
kuorta ..mmstuttavaksi. Se JtaJ
tään. l a n g a l l a peukaloon ja Jgmlp
h e i l u t t a a n i i n se synnyttää roäj
k a a n äänen.
^äuiiuiiinuiiui^H iinuiäiinaiiiHntiiMiiniiintinifuiiiiniiimimnHin
K
I iParluihmnat kiUokset kaikille ystäville ja sukulaisille siil
I rahalahjasta, jonka sainyästaaiiottaa päästyäni sairaalasta io-j 1 • t/in' •• ' ..
I Kiitollisin niielitt teitä muistaen,
i MRS. KERTtlJ^KITTS
I . W H I T E P I S H ONTARIöJ
^iiiiiiiim,ttuiuiiiiHiiiiiniiri]iifini|iiiuiifiiuiiiiiiniuiniitiiUMHtiniiuituiiiuH
TULin painimestarit
IlelsinkL .— (S-S) — 52 k g : V i l jo
- K o t i r a n t a 2) Unto .Hämäiälnen 3)
A r n e Nieminen.
.57 k g : N i U o T u r k k i l a 2 > Väinö
M a r k k a n e n 3) A l l a n V i h e r s a l o.
62^kg: Sulo H o s t i l a 2) U n t o .Musto­n
e n -6 3) .Taisto Lempinen 4) A l e k ­santeri
Repo.
67 k g : M a u n o Märki 2> P . Hämä­läinen
3) N i i l o K a a k k o l a n v a a r a , 4)
V e i j o Leinonen.
73 k g : V e i k k o L a i t i n e n , 2) M a r t ti
Salonen, 3) S v e n Hansen.
79 k g : V i l l e K a t a j a , 2) A . Seppälä,
3) A . N y h o l m .
87 k g : Kelpo.Gröndahl, 2> V . H e i s ­kanen.
3) P a u l i K o i v u.
•Yli 87 k g : J a a k k o V i r t a , 2) E .
H a a p a l a i n e n , 3> K ; Vähänlkkilä.
M o l e m m i l t a l i i t o i l t a o l i muutamia
nimikuulujä p a i n i j o i t a poissa. K u n
s u o m e l l a o n a l k a n e e l l a ikevätkaudella
useita maaotteluja, n i i n niitä varten!
ön suoritettava todennäköisesti k a r -.
s i n n a t , j o t t a oikeat miehet saataisiin
r e m m i i n .
Xätcn pyydän lausua sydämelliset kiitokseni kaikille
sukulaisille ja Juftäville, jotka saavuitte Jiotilmaie tJ:. 2:
päivän Mana, viettämään kanssamme 61-vuotista synty­mäpäivääni.
JCiitos lahjoista, jotka sain. tässä tilaisuudessa.
Tf^itä kaikkia >kiitoUisuitdella-muistaen,
'FINLAND
VÄINÖ MATIKKA
ONTARIO
T I L A T K A A V A P A U 8 !
Stalinin s>'ntymäpäiväjulilista Bolshoi
vremik, Stalin j a Pieck.
teatterista. Vascmalta oikeaUe: Kaganovitsh. Mao Tse-tnng Sh-
7
Seuraavat Sointu äänilevyt myydään puolella
hintaa:
S—904 Kulkuri kuutamossa ~ jenkka
-Jos olisin aulllaani — foxi
' L a u l . Georg/Malmsten
S—1000 Luonnon-poika ^—hidas-fox
Laul. Olavi Virta
Sinisiä;ja hopeaa — valssi
. Laul. G . Malmsten -
S—1009 Songo -^ongo — - ioT^iral Laul. Olavi Virta
Jaa JxyväaU armas ^ valssi
;LauL Usko Kantola
Näissä yllämainituissa levyissä on rosoinen pinta ja sea
takia ne myydään puolella hintaa.
Tilauksen tulee käsittää vähintään kolme levyä.
Alemnsmyyntilmia SSc kpl ^
. (ynnä lähetyskulut)
II
P. o. Box 69 Sndbnty Ont»?
m
Ka
joi
„ hei
Neuvos
korosta
välttän
Moskova
viikolla u i
vcstoliiton
on rauhar
• välinen tu
na hupien
baarisesta
miltä".
Isvestiä
pitää raul
lista yhtei!
sojeri kesk
della inah(
Isvestia
ka sisältäv
"rauhan ja
den lujitta
1. Neuy
vallan rau
esitetty Y I
2. Neuvo
sen väheni
laittomaksi
'X Tiukta
mokraattisi
Tilatk
Dl
Dl
DT
D^S
D^
m
m
DY
m
DY
DY
D Y
m
Box 69