Vapaus, February 18, 1950

              , H ( I 1 I I I I f l
Sivii 2 Lauantaina, helmik. 18 p. — Saturday, Feb. 18; i
moistaa mv. eai 1017. Axmm&
Uäiea ttoioo «eäOy: TiiiB«d*7«;
Ihz&i&izitiis Gm^u^ £14; 6 t i 0 8 -m
OBIlSdSOftIi
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
P o r t A r t h u r i s t a 74 vuotta.' YhÄynune
j ; ^ u l a i s t c n ja ystävien o n n i t t e l u i h i n!
Koim ei hauku väki^ oravaa
Sanotaäti. että "väkisin metsään viety koira ei hauku ora-mimt
sanovat
vaa
SP
pm
Sitä on viimeaikoina viety väkir
iv ^ n ^ t s ^ kumppanit eivät kuitenkaan
liauku hyökkä kapitalisteja — vaan pureyät omaa ruu-jnistaan
kuin kirppuinen koira. Viimepaiväiset uutistiedot
antavat tästä kouraantuntuvia esimerkkejä.
KimpriKid^^ veti esiin ison piiskansa, työväen-i;^^^
s^^^5&n löi ?illä John L. Lewisin
johtai^ hiilenkäivajia, nnn koko jarjestjmyt
työväenliike kuohahti. Se" käsitti tietoisesti tai vaistomaisesti,
jpliitehkaivajien selkään osunut piiskan i^^ tähdätty
maali koko työväenluokkaa vastaan. Varsin-keskuudessa
npu^^^^
« iurheita lu ;^ttä Philip
' , ' ^"•"Murray joutui lähettämään puoli miijopnaa dollaria lakko-l
avUsttista hiilenkäivajille.
; ? .Mutta kuten sanottu^ väkisin metsään viety koira ei hauku
'^:B$^'*-G0v^:- ^jaan^ että m£ Murray ja Iciimppahit o^
,,,, puolesta — siten puolustaakseen muidenkin työllisten nyt
lihättitja pikeuksia — CIO:n johtokunta erotti hel-j
i j l ' l - niikuiiri 15 piw jäsenyydest kolme toimekasta ja taistelu-i|
k ^.. , ^ kuntoista unioa sen kurjan tekosyyn perusteiBna
: uniot ovat ''seuranneet kommunistista Iinjäar.N^
unioiden joukossa on nim.Mine, Mill and Smelter
— Yhdysvaltain yksi vanhin unip millä on mai-ft^^
p^ltl:|;--^ne^ 1^^^..1^3remmat;.
MMm^i§MM.i• työejhtttfebpiinuicsii^ ieri:;]cänssajJSixmm :sanÖ!Bn ,
' yjO^^ Mill uniö vei johtaväiTosaa CIO:n
p e t i u ^ a ^ se^s^f eiikpis-niaiiUnrian
toiniihnas fasistivaaran torjumiseksi. Mutta
4ain;Milje,M alistliitijötä:^
%imäh sodan a^^ työväenliikkeessä^ hiiri rhr. Murray
^ k u ^ ^ er(^aa sen CIö:h jäsenyydestä,
"^ien^i^äi^^ mainio uniö,
'v^i 1^ siis kapjrtali^tieh hyökkäyj^
5 f s S W ^ ^ f e i « vjum Eikä tässä kaikki, iiän auttaa Wali Streetin kapi'
ISIi^^i^iK:|;i^Ust^a; työväenliikkeen' heikentämisessä, jotta voidaan alen--
I f' 11'| # *<tiaa" kansakiiriiian elintasoa ja valmistaa tykkiejä voin asemes-
^•.••......^^^.^•c...:-'..-:^..r.. — . . j suuren väärar^^ edes$ä Yhdysvaltain (ja Cariäd
tinibnistine^^ kertana ori, se näky^ siitä estetuo'
^hluQsta, iriikä Taft-Hartley lain mukaan juuri annettiin LeAvi'
i«f ^ N V Tämän estetuomiori mukaan hii-
1- >. lerikaiyäjäiri miltei kaikki vaatimukset ovat "laittoriiia". Vaa"
i 'iuniis huolto- ja eläkerahaston parantamiseksi on "laiton" —
Y 4 jottia työnantajat eivät joutuisi kantamaan osaansa kaivok-
A3IEBIRK ALAINENKIN;
OSAA gANOA -«1"
Radioilvcilijät, joUta puuttuu Icas*
S a m a l l a Itun • suuret päivälehdet
pauhaavat K i i n a n konuBunisteja 'JSZ^
taan/JK levittävät J u t t u j a sikäläisiä
k i r i s i ä tilä:aaTi3ta vaaroista j a kom-muniftfen:;^
h a r j o i i t a m a M i ' m-sonvai-ncfita;
T o s i a s i a t puhuvat kuitenlcin
US ja
m a a n msaettelytapojaan t u i n h a n hjell>
l e "voidaan t o d i s t a a , ' e t t a ovat <^'eet
v ä ä r ä s s ä . . ."
-''^Tn W u Y i - f i 3 z i s ; ; ' G i n I i n g i n .naisi,
k o r k e a i u i i l u n i presidentti Ja S i i n an
j/ka huomatuin toistitty. esittää - ^ u -
v a l l a n toista. J u i k a i s e m m : tätä a r i - ; manalafscn katsantokannan:
aa käsittelevät k a k s i k i r j o i t u s t a ; e n -
slmäinen c n l a i n a t t u U n i t e d XJiiurch
Ob^erverieta, merentakaisten ' l i i h e -
tyjJtöjen s i h t e e r i n Jesse H , A m u p in
k i r j o i t u s j a t o ^ n o n k a t o l i s e n p r o ­fessorin
I k i i n a n vliJckt^tsauksessa"
Tämä näkyy pitävän paikkansa CIO:n (ja AFL:n) nykyi- kuja, ovat pitkän a i k a a esitelleet j u t - • Juikajseman a r t i k k e l i . Nc mciemma:
t u j a missä venäläiset sanovat " e i " , osoittavat, e t t a . n i i n protestanttisella
Tämän pItäM o l l a v a n n a n n a u r u n a i - katolisellakin kificolla oh-täydet
" M i n u u n c » suuresti v a i k u t t a n u t se,
että k o m m u n i s t i s i puolueen {^joh­t
a j a t ' muuttavat jatkuvasti objel*
maansa a j a n Ja p a l k a n e r & o l s v a a t i -
sm
I '"'^i i * * sissa loukkaantuneiden (täi ku^^ »iiliiiltH# K tulosta jä että uiiioiden kaikki "eläkesuunnitelmat" saataisiin
l i
il»
mmm
• •«)••-
'0:
»yOlii! i;e¥i -r
M mmm
i i i i
työmaasta on
1 Yh'
uriiotur-va
« Estetuomion mukaan on lakkoutuminenkiri "laitonta",
j^lläläkön avulla voidaan vaikuttaa vielä^^^^^ jätet-v^^^^^/
yjp palkankorotiisvM^
»^Yhdysyal^^^^^ työläisiä vastaah. i^^^ riiyös
llse^ettö hennat Murray, Gre^ ja kumppjaiiit käsittävät mistä
ori loppukädessä kysymys, mutta he eivät halua taistella por-
^reitä västäan.^:;--:; '.'^: ~\ '^r^ ,
kysyttän^^ näin? Syyt ovat moninaiset, mutta
)phjautuyat^^^^^ siihen, että työväenliikkeen pikei^tP-johto
on antautunut suurpääoriian palkkalaiseksi, tähties-j
, sään tukemaa^^^^^ miesteri imperialistista ulkopoli-tj,
tilkkaa, hei^rät Murray, Green ja kumppanit omaksuivat itsel­leen
"porVaristöri" ohjelman, riiikä vaatii sisäpolitiikassa kan­salta
yhä lisää ''uhrauksia^' ja "kieltäymyksiä" sotapolitiikan
'\ toteuttamisen hyväksi. On nimittäin muistettava, että tuo-
; <i tanto >i riitä täyttämään kansan tarpeita silloin, jos soclan
rVriiolokki nielee siitä yhä lisääntyviä määriä. Kun tuotetaan
/.tykkejä, silloin tuotetaanyänemmän voita. Ja hyväksyttyään
porvarien sptapolitiikän, työväen oikeistpjohtajat ajautuvat
• vastustamattpmallä tavalla toimenpiteisiin ja edesottamisiin
Täiriäri lisäksi jotkut sosialidemokraattiset työväenjohta-
' jat ovat "antautuneet ennenkuin taistelu on kunnollisesti alka-
^ näkevinään Yhdysvaltain kapitalismin
"voittamattoniuuden'' ja uskovat sisimmässään, että Yhdys-
.* valtoja hallitaan ennen pitkään fasistiseen mälliin, Näiden
taistelusta ahtautuneiden "työväenjohtajain" silmien edessä
pvät ne saksalaiset "työrintaman" johtajat, sekä ranskalaiset,
hollantilaiset ja muut työväen petturit, jotka saivat pitää liha-vat
ieipäpaikat fe Vain tä-
%i;mä selittää sen kun CIO:n sihteeri James B. Carey osallistui
V New Yorkissa pidettyyn fasistiseen kokoukseen ja sanoi siellä
.'^pitämässään piiheessä: "Viimei sodassa me olimme liitossa
' kpmmunisiien kanssa fasisteja vastaan: seuraavassa sodassa
' kanssa kommuriistteri hävittami-
' seksi," (NY, Herald Tribune tammik. 29 p, 1950.)
Joka ei usko, että sosialidemokraattinen oikeistopomo.mr,
V^ames B. Carey, voi sentään näin alas painua, hänen sietää
^;paläuttaa mieleensä se häpeällinen tosiasia, että Suomen So-
^-•sialideriipkraattinen puolue oli "aseveljeydessä" hitleriläisen
Saksari kanssa ja Väinö Tannerilla on se "kunnia", että hän
' p i i sosialidemokraattisten puolueiden ainoa virallinen johta-ja
maailmassa, joka sai "armon" Hitlerin edessä mennä Sak-
V saan propagoimaan hitleriläisen hyökkäyssodan puolesta.
Työväenliike ei voi suorittaa velvollisuuksiaan jäsenistöään
kphta?m—puhumattakaan^ nyt huomattavammista yhteiskun­nallisten
uudistusten toteuttamisesta — ellei se käy peräänan-
' tariiätonta taistelua omissa riveissään olevia petturijohtajia
Työväenliike on halvaantunut ja toimintakyvytön
kun sen johtoasemissa on sellaisia kylmän sodan ohjel-kannattavia
porvariston aseenkantajia kuin herra Mur-
^Vray, öreen ja kumppanit. Työväenliike ei voi torjua taantu-
*^^muspörvariston hyökkäyksiä eikä saavuta parannuksia kan-
«"äähjöukköjen elämään silloin kuri sen vastuunalaisilla johtaja-
^pfiikpilia ön mr.Caxeyn tapaisia miehiä, jotka kärkkyvät fasis-iifeeii
"työ^^ johtäjapaikkoja ja ovat sen vuoksi val-
Micen — a i n a k i n radioascmaylcisölle,
[ M u t t a viime torstaina k u u l t i i n k u i t e n -
! i<In n y k y h i s t o r i a n s u u r i n " e i " .
I Tä:a " e i " - vastausta e i k i r j o i t e t a ve-j
nälälseen tapaan " n y e t " , v a a n se k i r -
I j o i t e t a a n englanniksi '•^o"; Mies j o -
j k a sen sanoi, oU cYhdysvaltain) v a l -
j tjbsjhteeri, D e a n Acheson. Hän sanoi
•^el" keskustelumahdollisuudesta venä-läLsten
kanssa; " e i " k a i k i s t a yrityksistä
atomLsopimuJcseen pääsemiseksi; " c i "
a t o m i - j a vetypommin pannaan j u l i s ­tamisesta,
"el'^ elämisestä j a toisille
elämisenoikeuden antamisesta yhdessä
maailmassa.
Hän sanoi " e i " r a t i h a s t a . . . — J o ­seph
C l a r k , D a i l y Worker, N . Y .
T U N T E E OHANSA
Suomalaiset Valitsivat anti-punai
sen; johtäjäh —r' T o r o n t o n G l o b e a nd
M a i l - l e h d e n otsikko uutisessa' missä
kerrottUn mm;: " H e l s i n k i , ' Kehnlk. 15
(AP) — J u h o P a a s i k i v i . kohservätJlvi-neh
p a n k k l t i i ; ' j o t a •oyat arvostelleet
vehälälset jä suomalaiset kommunistit,
v a l l t t i i h tänään 'uudelleen Suomen
presidentiksi kuudeksi vuodeksi
Presidenttiä kannattivat kokoomuk­sen,
edistyksen, ruotsalaisten j a sosia­lidemokraattien
valitsijamiehet
P a a s i k i v i sai 171 ääntä, Känsöhclemo-k
r a a t t i e n ehdokas P e k k a l a 67 ääntä ja
m a a i a i s l l i t o n ehdokas Kekkonen 62
ääntä.
S A M A A JO.H L A P S I P Y Y T i M SI
K U U T A L E I K K I K A L U k S E EN
Ottanra. — CCanadan) Hedelmä- ja
kasvLsviljelijät esittivät tänään, että
h a l l i t u s löytää keinot canadalaisten
t u o t t a j a i n pääsemisek.sl paremmin t a -
sapuoliseeri suhteeseen Yhdysvaltain
t u o t t a j a i n kanssa. Pyrkien alenta­maan
Y h d y s v a l t a i n t u l l i a k a i k i l t a kas-r
v i k s i l t a , .kasvattajat korostivat e r l k b l -
se.stl, että Yhdysvaltain tullia olisi
alennettava salaatin, perunain j a s i ­p
u l i e n suhteen . , . Y h d y s v a l t o j a p y y ­detään
alentamaan kasvisten n y k y i ­sen
25 p r o s e n t i n t u l l i 12,»2 prosenttiin;
Cäniadan t u l l i hilstä-öriiO prosenttia
. , . — C P : n uutistlcto. helmik. 15
päivänä.
L O U K K A U S D O L L A R I A J A
S E i N I V I I E I f l A V A R T EN
P r a h a . — K o m m u n i s t i j o h t a j a t t o i ­mivat
kiireisesti M a s a r y k l n j a Benesin
nimien muistojen hävittämiseksi . . .
M a s a r y k l n Ja B e n e s i n kuvat on pois­tettu
myös Tshekkoslovakian koulujen
seiniltä. Niiden luokkahuoneiden
seinille jättämät tyhjät t i l a t täyte­tään
sellaisten kaivosmiesten j a teh­dastyöläisten
k u v i l l a , Jotka kuuluvat
tshekkien vallotyölälslln j a kunnos­tautuvat
tuotannossa ; . — A P : n
uutlstleto, helmik. 15 pnä.
museri m,ak^ajteestfv-.
nääzi n^Jo&ää erinäisissä metieiie'
l y Lavoissa j a olosiäiielssa, tmttta me
ihailemme I e r i k o i s e s t i ^ ] ^ . i ^ *
nyydessä olevi^^työMsten^Jd v a ^ o s -
tolmintavapaudet. J a v a i k k a , t r i J . < a r m e i j a n s o t i l a i d en k u r i x u l a l s u u t t a ja
H . A r n u p ilmaisee jokakäsittättältö,-; hyvää m o r a a l i a , " » > : . -
myytensä tai vihamielisyytensä k a n - |
sandemckratlaa j a erIkoLsssti m a r x i - KRINSTIXUSKO JA
tänä-vuonxts ^ m i u t t a a t a l i s i n Tänor
pOa, o^S^ti^^taTaeuvoiteU, sotilas
Jalsuutta kohtaan nimittämällä sitä
"lotalltäärisuudeksi^ n i i h : ' hähkih
j o u t u u ra-skaiittavien .todistusähiehis-tbjen
edessä niyöntämään. että K l m a n
kansa pitää kommunistien Voittoa
"vapautuksenaan". Ensimriiälsenä
juJkaisemme, protestanttisen Jesse H ,
A n i u i r f n klrjoitiÄseh, t'
KIRJ. JESSE H. ARN^P
J o i t a k i n merkityksettömiä poik­keuksia
lukuunottamatta koko K i i na
tulee k o h t a kommunistien h a l l i r j t a a n.
Mitä tämä tosiasia merisitsee K i i n an
kansalle j a erikoisesti fkrtstllliseUe l i i k ­keelle?
On annettu n i i n päijbn ää­rimmäisiä
. l a u s i m t o j a : m o l e i n m i l ta
puolin, että j o n k i n v e r r a n tasapuoli­sempi
a r v i o i n t i näyttää tarpeelliselta.
K a l k k e i n ensimmäiseksi meidän
UUSI niU.LITCT8
• Entäs k i i s t l i l i n e n l l i i e uuden h a lU
tuksen "alälsutfiäessa? Caiiadäri ja
A m e r i k a n Itirfcöilla Ja läfietystyöUu-t
a k u n n U l a on; KUnassa" 13 i r i s t i l l ö tä
Collegea J a y i l o p l s t o a Joissa o n n i » -
maallsestl 10—12,000 oi>piIasta. K e
ovat h a j a l l a a n Pekingistä Prfijöis-
K a n t o n l s t a a l k a e n e t ^ ^ J a * S i a n g -
h a i s t a Chengtuun n i i i m e x i ä ^ ^ T^
t l n vuoret. lÄnsl-Bainan Uniön yiii^
oplstc^ ehkä lukiiuiMttamat^, j<^^
suhteen me olenuhe klrkk^
samme, k a l k k i yllämahituilaJ^tok^
ovat olleet k o m m t i n l s t i e a JkontJOUfesa
a i n a vuoteen asti. Päcingissa oleva
Y e n c h h i g o n o l l u t kauemmiri kommtili
h i s t i e n kontix>lIissa - ja eräs kh^eeh»
väihtajainme k i r j o i t t a a sieltä:
" Y e n c h i n g o n a l o i t t a n u t uuden v u o -
aaaa}sxäi^93^'ta.vaxai takalshi fiian.
^^ffByjäläsm^iSsisäA fi&iantangln m a a -
^nmtahaiUtas^Iphettl P u k l e n m a a k u n.
»ahalllti^fle- sähkäsanoman m!s;ä
3U0slteltlin'iäieSIe' p i k a i s t a p a l a a m i s ta
Ja. pyydettiinivFäklenin maakuntaa
a u t t a m a a n ttBtkaamme.
'^gyyskutmilS pnä t uU s u u r t a kuor-
Dian «EäroaCSitB: ^ Ä a h d o i v i Ä o n k u .
laessa c U ^ o S ^ lääketled^nmnan vä­lineet
t u r v a l l i s e s t i naulattuna näihin
laatikolhh^, - - ^- V
"2<Iatkan p i t i a l k a m a n lokakuun 11
pnä. K u n dekaanus L i meni i a r & s t a -
m a a n l o p u l l l s ^ ; matkavarusteita, c o t i -
Iasvlrajiqat|jjfi|t .ihnoittFrat hänelle,
«U&^^ieaetk^^iÄ t r Ä i t - d v a t ikkytettä-vänä
kuudet>ten4' j a seitsemäntenä
päivänä.- ^ iBIaikki heiäOökuiman u i -
ioraaal«4»tl4s^i^t p y y d e t t i i n tule­maan
lähtSpäL££aQe yiiä<^ presldent-
Torontossa järjes­tetään
tärkeä
'&»skusteltikokoiis -
. Toronto^ O n t . -— Seoraara ylei­nen
IcesksstefalK&CBisrän Doa-haa-
' l i l la tiistoii» hrffnilnnrtit"^
alkaen kOioBmaähL K e s k o h a n
sOieetia-tulee l i f S t o f a a demaan
t i W u n i n J a d e k ^ n u s L i n l n . p e r h e i t -
i e i i Hnäsa lefl^ä^
ertk<ööi&'
' Tehä^ä^ämieiHtkän iutun lyhyek.
strtäfflö^tsaäetteäöa^
tydttSmyysky^ymys. Jonka alustaa
John Latva. ' • • '
Näitä, kesknstelokokoaksia. on
nyt talven aikana pidettr säänoöl-lisestl
knubaosittain >a ne ovat
osoittaatoneet tiyvin mielenkilntoi-sikä.^'
Osanotti» iiiildn'^«d&t' tosia
voEnat iuisimnatq^^mBtibLA^^
sinaUn W ovarselvitilatMeft 'fisnä-oOeille-
jo monta, eti kysymystä.
Ky^nnystyöttömyydestä-^on ajan-
"ftehfcrinfn'fr' fiyyt" ISbetiun'meille.
Icaikille; Taikaa siis'isanomaanvir
kava sananne siitä Matta taikaa
ajoissa, sillä tOaisnos alkaa k ^o
kahdeksan. k> ' ' " -
j-SITÄ
= T Ä T Ä J
PAREMPI K U I N EI int^jj
J o u ^ m i d i i ä p e l a i i korttia f i -
peU lopetettiin, min eräs'härt.^
mies a r j p l t U $300 shekin rottJS
K u n v o i t t a j a meni panlödin «S
a
lämiJukseiilrässa
sietää k o h d a t a se tosiasia, että K i i n a n I ^en mjtä e d u l l i s h n n i i s s ^ olosuhteissa,
uudet h a l l i t s i j a t ovat t o d e l l i s i a icom-mimLsteJa.
M r . M a o T s e - t u h g i n v i -
" T A I S T E L U J A T K U U " — M U R P HY
L e i m a t e n heldac "pettureiksi työ­väen
asialle" sen vuoksi k u n Mine,
MIU a h d Smelter U n i o n T r a l l l n osas­ton
No., 480 (BC) johtokunta päätti
liittyä terästyöiälsten unloon, m a i n i -
t im u n i o n Län-si-Csiiiadah alueen j o h ­t
a j a Harvey M u r p h y l a u s u i:
" M e pidämme edustusoikeutemme.
Me tulemme kunhiolttamiaari sopi­mustamme.
Ja me tiilemme Träililn
ottamaan selville jäsenlemme t o d e l l i ­sen
mielipiteen. Me aiomme käydä
loppuun asti tämäii t a i s t e l u n . " j
M r . Murphy sanoi, että mainittu
Johtokunta päätti liittyä terästyöläls-_
t en unloon l a i n k a a n neuvottelematta
asiasta jäsenistön kanssa. — P a c i f ic
Tribune.
Yhä vähemmän älyniek­koja
USA:n armeijassa
Washington, Yhdysvaltain a r m e l.
j a on huolestunut sen älyniekojeh
puutteesta j a lisäksi ykslkolmasosa
sen miehistä eivät ole o i k e i n eteviä.
Tämän lausunnon antoi h i l j a t t a in
edustajainhuoneessa r a h a - a s i a i n k o m i -
tealle k e n r a a l i m a j u r i C l o v l s E . B y e r s .
"Uudet sota-aseemme vaativat älyk­käitä
Jättiläisiä", sanoi Byers. " S u o ­rasti
sanoen, meillä ei. ole enää p a l -
! j o n älyniekkoja." ,
Hän lisäsi, että älykokeet näyttävät
v a i n kolmasosan a r m e i j a n miehlstös.
tä saavan 60—90 pistettä Ja 90 pistet­tä
vaaditaan "tehdäkseen heistä h y ­viä
n y k y a j a n s o t i l a i t a ."
ralllset lausunnot j a Shallltu&sen o h ­jelmat
ratkaisevat tämän a s i a n s e l -
i-^sti. K a l k k i puheet siitä, että se on
v a i n maatalouden rcfoimlllilceitä, ovat
pelkkää toiveajätteiuä^ 2)fohelIa: a l u ­eella
maareforinirl toteiittanUsta o n
väliaikaisesti s i i r r e t t y , jotta^ e i tulisi
l i i a n suuri muutos yhdellä kertaa.
M u t t a ei ole mitään järkisyytä olet­taa;
etteikö halUtu^s ole totalitäärinen
j a etteikö sen j o h t a j a t seuraa perus­teellisesti
K a r l Marxini Öialektista
m a t e r i a l i s m i a . Tämä aatteista;
Tämä ei t a r k o i t a sitä^ että u u s i h a l ­l
i t a ? olisi käytännössä eheminäri to­talitäärinen
k u i n K u o m i n t a n g , y i i -
mefcsiiiialriitun demokraattisista p u.
heistä huoliinatta- Vanhan h a U i t u k -
seft viliiieisteri päivien a j a l t a Cheng-tusta'saapuneet
tiedot kertovat oppi­l
a i d e n j a m i i l d e n äfednäisestä Jcätoa-misestä
j o t t a voisivöt välttää piflheol-
:fceutensa 'fjiaytön seuraamuksetV' - E l ole
merläiylKetöntä se, että kbmmtinisti4
j d u k k o j a p n m i l t e i k a U o k i a l l P t e^
d J i t y - vapäutiisMmeijanä^-.''-^
Että k i i n a n koiiMniinistlt ovat V e ­näjän
määrysv'allän aiaisiludessa, sitä
el ole tipdistettu; pn' totta, että -He
"ovat ystäväUislä Venäjää k o h t t i a n Ja
he ovat saaneet Venäjän opetuksista
Ja kokemuksista InhpltuSta; Meidän
viimeSset tietomme osoittavat; että
K i i n a käytiäa laajassa mitassa Venä.
j än asiantuntijoita uuden järjestely
tnän pyistyttämlseh hyväksi. •; T ä o i ä n
lisäksi se, k u n Yhdysvallat avtisti
k u o m i h t a n g i a tätään vallankumouk­sen
äiikanä, o n . omiaan'työntämään
kommunisteja Venäjän s y l i i n , •fäihärj
suunhan muuttamiseksi minä toi\^h
nykytilanteessa missä i n a a l l m a o h J a ­kaantunut
itäiseen J a läntiseen osaan,
että B r l t a n h i a Ja C a n a d a antaisivat
p i a n de f a c t o tunnustuksen k i i n an
hallitukselle.
Mikäli K i i n a saa oikeudenmukaista
kohtelua m u i l t a m a i l t a , me voimme
l u o t t a a s i i h e n , että K i i n a ratkaisee
suhteensa Venäjään. Vallankumouk­sen
johtajat o l i v a t k i i n a l a i s i a ennen
k u i n heistä t u l i kommunisteja, eikä
ole puutetta merkeistä, etteikö syväl­l
i n e n kansallisuustimtp vaikuta u u ­teen
järjestelmään. Tässäkään m e i ­dän
ei sovi antautua toiveajatteluim
j a o n v a l k e a sanoa missä määrin m u i ­n
a i n e n iculttuuri j a k i i n a n demc^-
r a a t t l n e n olemus voi muuttaa k a ri
\ I a r x i n opetuksia t a i tuottaa m u u n ­noksia
Venäjän iesinierkeistä. L o p p u ­j
e n lopuksi tämä o n K i | n a n asia.
' Viime 'i-uohna tapahtxii muutoä v a n ­hasta
Ja mädäntyneestä^ K u o m i nr
tangin hallitizksesta "uuden demok^
ratian- alaisuuteen. Tämä t a p a h t ui
uskomattoman rauhallisesti, iUnan
mitään rosvousta Ja" Ihinlsh^nklen
menetyksiä,': TäinäT^öni mädän
simmäinen koko laiötenSme • -tiSdea
h a l l i t u k s e n alaisuudessa. '4::'''-4-''..':
*T*yt e i ole eiää'oppilasta^
lä m e i n i m a t a i i ^ i s e m m f lakot köh^
dlsttiivat t a v a l l a täi' fcoiselia hallitusta
va.staan ja n y t v a i n anihJUrät vastWT
tavat h a l l i t u s t a , ' - ' 1 ' ; ' ;
" U u s i h l l i t u s o n hyväksynyt Y e n c -
hlngin laitokseksi, Joka voi j p a l v e l la
uutta Kilhäa öpetusö^össä. Meillä ' on
akateemiriiEin j a uskonvapaus, K u o -
mlhtarigih vaattmäh '3 : r i t>eriaätteen
opetuksen tilalle ö n t u l l u t lueimot
dläiektiseestä materiöllMnista', v ISte
ovat k a l k i l l e opipliäillel v ^ u l k l s e n t ^ i r
mlhnäri o p p i l a i l l a o n eräitä • i n i i l t a s i n
velvoltiösläi mutta; tlc^c ; ö h tähän
meriiii^ä Jätetty köskemat^^^^^^ tjskön-
UUSr P A R E M P I K U I N V A N HA
Minä olen vakuuttunut, että a i n a ­k
i n väliaikaisesti, uusi h a l l i t u s o n p a l ­j
o n parempi k u i n vanha. An-ossapl-d
e t t y lähetystyön tekijä k i r j o i t t aa
meille S h a n g h a i s t a:
" K o m m u n i s t i s o t i l a i l l e tulee antaa
suuri tunnustus siitä m i t e n he t u l i v at
Shanghahi k a u p u n k i i n . Täydellinen
järjestys j a k u r i o l i voimassa koko
a j a n ja -se on säilynyt siitä a s t i . ..
Tällä.kertaa voidaan siis mainita
m u l t a k i n h a l l i t u k ^ n hyviä . ptiölia.
J o h t a j a t ovat a h k e r a s t i työssä, elävät
yksinkertaisesti J a heillä o n hyvä m a i ­ne
siitä, että ovat turmeltumattöinia
(eivät ota l a h j u k s i a ) . He korostavat
erikoisesti itsear\'ostelun J a opiskelim
tärkeyttä j a ovat valmiit muutta-liäämpikln
icäiri craen?'ja j^^
tUliset'«^pilaat-OT^
l a i d e n "yleisessä it6iinlnnaissä.''^^^^^^^^^~:
• P * p h j o l s - l t i l n a s s a ' Tsihänlssa olevat
Cheeloö jyllopisto o n y k s i niistä "Ipka
e r i o s i t t a i n Caiiadäii Y)i^ifjne^ jär;
k o r i kbntirollissa. kun; i ^ l ' U m e l s^
sl. että komniimlstit vÄlteai^t
,1*5131)111, tämä yliopisto 'eyäkubltiln.
S e n tälde Jä t i e d e k u n t a salvat h e t o^
i i s en suöjaii kaE^chöwis^^^^^
i u o t a , Jä iääketiede^uiite
iPöbchewIih asti E i t e i S - I ^ ^ T^"^
opistoni rippeet jäivät T ^ r i a n i i n , missä
j o t k u t käyttäinättöniät r l & e h n V ^ et
o t e t t i in konimuhlstlarmeljan käjrt-
;i<5ön. ^ : - ; : ' V - A ; f / f ^ ^ i;
P i a n . tämän jälkeen Hangchew siir«
t y i kommunistled k o n t r o l l i Jä tälde-
Ja tiedekunta miuuttitäicalsin T s i n a -
n l i n . EpäUyä ilmeni / k u i t e n k i n siinä
p i t ä i ^ ö lääketiedekuiiitä i p a l a t i t t aa
t a k a i s i n . TäSsa b n kertomu»^ mJrtkä
eräs k i r j e e n v a i h t a j a m m e lähetti naeil-le:
• • :'''^-'4''b'J<'^::^ ]
"Poochow v a p a u t e t t i i n elok. 11 pnä
J a p i a n salaisuutena pidetystä ^ i m -
n i t e l m a s t a n i v e t t i i n ke^steidknaän;
S a m a l l a k i i n tieäekimta keskusteli
siitä, onko edullista Ja mahdollista
läät;"s0ä^^J*[Od k ä i ^
^ J e t e t ä l i i - l ö a l l e j ä tro-k
e i l i a j : j o 4 k a ' ' ^ t i ! n sotUasvlrahcmäir
«lltä^ Js^^öiti^iubje^^ k o m i n t m l s i l s o t i -
laldfin^ v a r t i o i ; Vfelä e i ole^saapimut
ililetoa tS^nän m a t k a n 1 6 i^
r Btalkki krf^tiu^i^^^ ovat
toimiMet- k e ^^
•fang'bft pttaÄat väätäanfebmniunisti-t
^ i u t u k a r a
£?itX KBISVULLINEN
^'Eiitäs ^ r l s t l l l u l s e n k i r k o n evanke-
J i s t i h e n lähety^tj^Ö? • XJikppuolIselta
^^e&äyääi^ jonka nimeä e n y o l
maöötä, 1^ :
" Y l e i s o h j e me väl_
mfi|tuinÄe^^^^^ ja toir
yöimi^ p^cQs^. • T o d e l l i n e n rnuiitos
.(vänhaista imtcen^^ niin vaikea
k u i r i pelkäsimme j ä mpräail o l i k o r ­keampi
k u i n i i s k ä l s ^ ^ Me
^ p a l s i m m e sen i j T r i h k a i k k i e n pap^
l i i e n J a iialsevankellstoj^^^ I>al-
. k a l l a a n p a i t s i y^ksl. Työ Jä J t i m a l a n -
p a l v e l u J a t k u u sairaaloissa, kouluissa
Ja kirkoissa.
' " T ^ n 'Jartkuminen c n rohkaisevaa.
P i i r i t a r k a s t a j a t - Jatkavat - m a t k u s t a ­mistaan.
- H e ovat vleralUeet kaikissa
kirkoissaan, p a i t s i yhdessä piirissä. Ja
tähän mennessä heillä e i o l e o l l u t m i ­tään
vsdfceuSate millä hyvänsä
aliiiedilaV 'lää^ä^ i ä h ^ katQiurigissa
'Jal?ia«pii)aJi^^
] m ; t 4 ^ i i t u e n tSiiän; M ä ^ r ä k e nJ
ntisten: vero^ , tähäii m e n i ^ ^
ne' ej[vat' die ciJic^ ja
Ibenitäkon^^^ niides
& t e u t , : , \ ;^^oIssaklttkjrkois^ oh
täjpa^ränu^^^^^
k l l n t y m y i & i a Jiunälänpäl-
ISfiitya ^<)n,-ittä ttiaidoUlslmmari
m b m n •Jäl^ pitäisi
^ ä a ä ; ^ n i i e ^ : c . ( ' i ^ ^ tl-likärie
m alueeUamithe • o n tqivo-rtMsv
;;pn ^Illlseij
Taärähirail^Ö^
Toronto. — Pääministerin vlrastori
tiedonanto, ettei pääministeri ota v a s ­t
a a n rauhanlähetystä, joka ehdottaa
toimenpiteitä atomipommin pannaan
julistamiseksi, aiheutti- yleistä häm­mästystä
C a n a d a n Rauhankongressin
k a n s a l l i s e n neuvoston kokouksessa.
Pääministerin v i r a s t c s t a oli saapunut
k i r j e , missä sanottiin, ettei ehdotetr
tuä kokoiista voida järjestää.
. K o k o u k s e n vastauksena t r i J . G .
Endicott k i r j o i t t i pääniinisterille seu-t
a a v a a : •
"Meidän johtoktmtamme e i voi us­koa
että Canadan pääministeri k l e l -
täytyjr vastaanottamasta edustajistoa,
j o k a edustaa s a t o j a ttiharisiä canadä-lälsiä
ihitkä ovat huolissaan mäatam-mie
uhkaavasta sodan vaarasta.
" " M e emme vöi o l l a uskomatta, että
Catiadäh karisah edessä nyt' olevista
kysymyksistä b n raiihän asla; etu­a
l a l l a ' . - ' •
' M a g n a C a r t a myöntää meille de­mokraattisen
oikeuden anomusten
esittämiiseen . . . M e tolvonune, että
Johtueri ehkä työnne p a l j o u d e s t a , ' s i h -
teerinne ei esittänyt tätä' kysymystä
väUttömästi teille, täi jos hän rtin
teki,' te ette kiireessänne huomannut
a s i a n tärkeyttä. Me olemme vakuut­t
u n e i t a siltä, että puariittuanhe asian
tärkeyttä, te järjestötte meille kor
kouksen lähipäivien a i k a n a ."
m a a n shel&iä rahaksi, niin s j ^
m o i t e t t i m . että s h i k i n antaS.
v a i n $ 1 5 0 p a n k i s s a l a h a a . Ehe&-
t a j a o h teidonnut kaupungisfa,' '
V o i t t a j a m i e t u hetäisen." SÖttavj
hnomasi, e t t ä o n parempi saääa^
yfihän k u i n e i mitääh; ffia^
omista^ rahoSsiaaa panr iisd
neen miehen tihlle pankkiin
S l t t e n - M n v a l h t o l $300 shekJn^j
näin .$i50 hävinneen m i e h^
pöls pankista.
K A U N I I S T I TEHTY
. T ^ n isä: " N u o r i mies, me sana
tamme tässä talossa valot 10A\ v.
la.** • ' , -r*^
•Nuori k o s i j a : " k u i n k a Jcaas
t e h t y ! " ^
• • •
S K O T L A N T I L A I S E N KltSim
Naispotilas t a r v i t s i kohoe vereni
t o a parantuakseen. Suuri skotit
l a i n e n t a r j o s i vertaan. EnsinjBii
tä p a i r i t i s t a potilas antoi $30, fej,
p a i n t l s t a $25,' mutta kolmas"^
s k o t l a n t i l a i s t a • virata oli vaS
t a n u t j o n a n p a l j o n , että potUai^
k i l t t i l a h j o i t t a j a a.
Echo osallistuu
kilpailuihin
E L X M X KQ3XI|^NISTIE.N
k o m f i s d n S t l ä ^ ystävälll-i
i e n :liuctefi)lt8ij'ä t k T. 'c. Öhaö on
t»eklnglst&-Urlolttahut m ^ ^
vaa ; e l ä t i i ä ^ ; ' ^ ö nÄ
a l a i s u i x d e ^ r : "
•'Saapumiseltaan alkaen* vastuuna­laiset
kpttimuriisiit ^ovä^^ ^kesikiisteiuls-s
a ä n . , jpu|e^»aan ja Julistuksissaan
änifen&BF.':täk^ että iKkÖnnottva-i
u t t e ' ; e i . jräjf t m m vaan se
itaataatfs^yäät^^
propägoldia usk^ bn .inyös vapaus
'ärvostata^ pilkata ja hyökätä uskon­t
o a v a s t a a n , / K o m m u n i s t i t I^^^
penistä' Uskonnosta eikä uskbhriblU-'
sesta liikkeestä t a i mistöän muus
k a a n uskosta. ' .. :, j - ':4".'-- '' ;,
" . . . , J o s k r i s t i n u s k o j a koinmunis-mi
voivat elää r i n n a t u s t e n Kiinassaj
s i l l o i n rie voivat myös elää:ririiiatus-t
e n koko -maailmassa! N i i d e n yhdessä
o l o l l a c n myöntetoeh vaikutus k a n ­sainvälisiin
s u h t e i s i i n . . ."
Entäs o m a työmme. K a i k k i lähe­tystyön
tekijämme ovat pois H o n a -
rilsta mistä ne evakuöitliri sen maä-r
k u n n a r i ollessa taistelutantereena.
Useat lähetstyön tekijämme Jäivät
Etelä^Kiinaan missä muutos o l i r a u -
hällinen j a järjestyksellirien. T r i W a l ­lace
B . M c C l u r e tiedoittaa, että s a i ­r
a a l a on toiminnassa — j a s a m o in
kirkSco ^ . Lyhyesti' sanoen meidän
lähetystömime K i i n a s s a o n elävä, l a i ­tos.
M e enune a i o lähteä pois K i i n a s ­t
a , j o n k a k a n s a s t a n o i n 20,000.000 I h ­mistä
katsoo m e i h i n j u m a l a n s a n a n l e - '
yittäjinä. •MielulmmtokhJ, kirkon
t u e l l a , uskossa, rukoiöEsessa j a k i r k on
r a h o i l l a me tulemme pidentämään s i ­teitämme
J a l u j i t t a o i a a n otettamme.
Suotuisan kohtelun J a l y h y e n a j a n pe­rusteella
me aloitamme uudelleen
työmme H o n a n i s s a -
R o n n d L a k e . — Urheiluseura Edi
kokous p i d e t t i i n tk. 12 p:nä.
kokoukseen o l i hiihtäjämme
nähtäväksi k a u n i i n kiert(_
j o n k a he v o i t t i v a t Eteläpäässä, tai (
keastaan, saivat siihen ensii
k i i n n i t y k s e n . Se onkin er
h u o m a t u i n voitto, jonka tämän
perustetun seuramme hiihtäjät
saavuttaneet. M u u t e n näytti joi
Jäsenen k a s v o i l l a olevan tyytyri
d e n ilme. .Omasta puolestani pj
s i i h e n käsitykseen, että jo^ioai
tyytyväinen poikaimme saavui
Tässä kokouksessa myös järjeöi
t l i n kyydit hiihtäjillemme, jotka c
l i s t u i v a f mestaruuskilpaUuihia
o t t a j i a täältä.Round Lakelta
k i l p a i l u i h i n meneekin kokonainen
gioona. Mm. naishlihtäjämine
vat ottamaan osaa naisten 4x1
^ e s t i h i . - Tolvojttavasti toisetkfij i
r ä t iähettäväit joukkueen. '
S i t t e n k o k o u l ^ n loputtua
t i i n felrfurheUiiiJjoö^teäh Jarj^
härjoitushllhdof. • Osanotto
h i n oU heikonpuoleista. Syynä
o l i paikkakunnallamme raivoava j
j o i t a i n o l i sentään n i i n hyvissä
riissä,- että-läksivät ladulle ja
vät 5 k m . m a t k a n saavuttaen
l a i s e n hyvät ajat.. Tulokset 5"
m a t k a l l a saavutettiin seuraaTati'
Bränny 20.00 m., B l U Mäki 2153,
J u n n i l a 22117, G e o . Branny 23.35;
I S v ; ' p o i k a i n ajat 2 k m . : K .
n e n 10.04. K . Mähönen 10.10, K.
10.52; ^
Toivottavasti jokainen, niin
k u i n pojatkin, ovat oikein v
nbssa ensi sunnuntalriä. Niin
toivoo: — Geo.
Jolmnylla on kiharat
Latrobe, ? a . — Zayada-perheaii
loset^ kolme tyttöiä j a yksi p o ^ j
i h r a t heidän t o i s t a syntymäp
hUjattäiri. Bernadette, Bartitfa
A n n a M a r y Juhlivat sitä
uudet k o t i k i h a r a t . Johnnyllä,:
p o i k a , b n luonnonkiharat 1
set hiukset.
Työväenliikkeen historiallinen velvollisuus on puhdistaa
rivinsä sellaisista oikeistojohtajista, joita on yritetty viedä vä­kisin
taisteluun porvareita vastaan, mutta jotj^a kieltäytyvät
kuitenkin siitä, kuten kieltäytyy väkiisin metsään vietävä koira
haukkumasta oravaa. Työväen velvollisuus kaikissa järjes­töissä
on päättäväsij ja aktiivisesti vastustaa punakauhun liet­sontaa
ja sen turvissa tehtävää hajoitustyötä.' Kaikkien työ­läisten
yhteiset edut vaativat yhtenäisyyttä mikä perustuu
yhteisten etujen puolustamiseen ja yhteisten tavotteiden saa­vuttamiseen.
Siksi on päättävästi puolustettava edistyksellis­iä
yhtenäisyyttä ja aktiivisesti rakennettava työväen yhtenäi­syyttä
syvien joukkojen keskuudessa. Mutta yhtenäisyyitä ei
voida rakentaa ilman, ettei samanäikaisiesti tuonuta ja arvos­tella
työväenliikkeen riveissä olevia porvarien asiamiehiä.
Tämän maailman asiat ovat muo­dostumassa
n i i n tieteelliseri välkelksT
käsittää, että taväUiseh
sellaisen kxiln allekirJbittenutkiriV cp
p e r i n V a l k e a käsittää esimerkiksi näK'
tä vilniealkalsiä ^rimiiäisiolta. Siitä
syystä suotaneen anteeksi vaikka. täT-mä
p a k i n a perustuukih riäihlii iieteefc
l i s i i n pommiasioihin.
Atomipommi o n j o a i k a v a n h a j u t t u,
j o t en s i i h e n nähden ei l i e n e mitään
muuta sanottavaa k u i n se, että se pe­r
u s t u u atomien räjähtämiseen j ä eitä
sen' : irääka-äirieeriä ' käytetään " u r a a ­n
i a . - . ;
Äskettäin olemme k u i t e n k i n , s a a -
..saneet k u u l l a suunnitellusta vetypom­mista,
j o n k a pitäisi olla m o n t a keiiaä
voimakkaamman ja tiiHbisariunari
k u i n ensimmäinen atomipommi — k i ­nomme
ensimmäinen, koska y e t y p o t t -
m i k l n o n asiallisesti puhuen a t o m i ­pommi,
kysymys on nimittäin vcdjrtB
atoomeista. ' *
Tämän vetypommin .väitetään ole­van
aslallisföti k a k s o l s p b o i n^
vetypommin räjähdystä,;ei saada 'syri-;
tymääh ennenlniin sitä värtea saa­d
a a n a i k a a n v a l t a v a kuumiius atoijd
pommin a v u l l a . Erisizmnälnen a t b i ^ -
ponuDi on siis yhä edelleenkin tär-k
g kyetä- viblä l a r k o i n määrlttele-
- 'kaikesta huolimatta ori Y b d y s v a l -
tairi";
iijäbanriyt pi-k
a i ^ t b l m ^ ^ t b ^ ^ t&aäxi «atistä
tyifti-iisHri^iTiffin j k j ^ t p f r i yäimfistämiisek-
S i ^ ; > e r & ; l i ^ tutttul se erään
tfcdäiöeh^^^
^c&rid:'-dn; cIslailLseitl p i i l i u e h hyök-
^ y s ^ , ' joli9>^-''(^^
puohistuääöf^ai k ä r i ^ ^ merkitsee
siis sitä, e t ^ . i r h d y s ^ l l a t v a l m l^
t i i u Hyöjycäj^M^ari ~ • Ja k a i k k i t i e ­dot
iä'mftrldt , ^ { & ä silhehi etiä
kysymj^cMs^, b n "sbta - Jleuvbstolllttoa
pedUnen vetypommissa, että saatäl-siitt
a i k i i a n kynurieniä k ^ b j a v o i m a k ­kaampi
räjähdys, j o n k a voimaa e i e h -
Mutta-, m d d ä h p i t i ^-puhtiakin siltä
i n a ä l l m j s ^ ' ^ u i ' - iMäunista : ^ l t y l s -
fcohtäiscSnnflät •• -• ; ' ; ''
yhdy^ättalaiseu National Broad-c
a s t i n ^ j l k H i ^ ^ tbJQ[nesta''Iaäjället-
^ilnrsumMintä&iH''i 12' jpnä " V e t y -
pötunU^'ja: a
'dlb«b&jelma;' j b s r a ' '
i d j i s ^ t j a i n f; jöW
miifc Blä^llmag Tkinäidsiri'
p f p f e s ^ ^ 2 0 h ^ i a i b a^
' ftoeS^aA\^ta^ö^ vetypom'
s a a t t a v a n m o U t ä -
«jlinapilriiiB' Wtkytt3mlst& radio-ajctthlsandell
»'^ aUBuL^iaaärin,^ että
se johtaisi kaiken elollisen tuhou­tumiseen
maan pinnalta.^'
Vetypommien valmistaminen saat­t
a a j o h t a a siis maallmanlöpputm, riii-käli
m a a p a l l o n ieloHinen elämä o n k y ­symyksessä.
Tällä erää ei ole vielä
tiedossa montako vetypommia s i i h en
t a r v i t t a i s i i n , m u t t a sen vältetään ole­van
kultenkiti t e k n i l l i s t e n mahdolli­suuksien
r a j o i s s a . - • • .\'.vv -
C o r r i e l l i n yliopiston fyysikko, t ri
Hans A . Bieths, joka; e s i i n t y i myös
tnainitussa o h j e l m a s s a , : ' p n ' kertonut
myöheriunin sariomalcshtiriilehllle rid-t
e n tämä mjrrkyttämlsprosessi t a p a h ­tuu.
Siis täMii-fäpaän: • ' ';
K i m vetypommi räjähtää muodos­t
u u ve<lystäfaeUumia. ' 1 ^
dysprosessi antaa valtavsmpaljquclen
voimaa sen yhteydessä tapahtuvan a i ­neen
menetsrksen johdosta. Räjähdys-prosessissa
irtaantuneet vetyatomien
neutroonit joutuvat kosketuksiin i l ­man,
veden t a i m a a n kanssa J a ; t e k e -
t e e t t a in j a prosessin joutuisuus)
p u u tietenkin siitä miten vaiti
määrin i l m a p i i r i , vesi j a maa
joittuneet- tämän radioaktllv
saastuttamiksi.
Kysymyksessä oleva asteetti
r a d i o a k t i i v i n e n myrkytys alkaa i
kasvikunnassa k u n se kerää
i l m a s t a r a d i o a k t i i v i s t a hiiltä, # j
s i i r t y y kasveja syöviin eläimiä
m i s i i n kurmes kokb ihhmiskunö!
vät ne r a d i o a k t i i v i s i k s i.
J o s neutroonit räjähtävät ilmassa
j o h t a a se flman Impen m u u t t u i ^
l i l i l i a i n e e k s i (Garbon 14). j b k a o n . y o i -
riiäkkaastl l a d i o a k t U v i n a i Ja : heittää
ympärilleen elektrooneja. Radium!
menettää puolet säteilykyvystään Ja
vbiniastaari kahden ttihariheri vuoden
kuluessa. --r ••
K o s k a hilliäine o n k a i k e n elollisen
eläinän ~rakeiinUsairie, pidetään t i e d e ­miesten
keskuudessa sävlönä, että
k a s v i - j a eläiiikuritai ihmiset mukaan
luettiilna/kei^ävät s l t a sbkerlri j a t t r o -
t e i i h l a XDUMläatamista Vart
raäioäXälv&ri^ e ^ ^ ko^än-
'^yxoisen säriöteän ä i i r a ^ohtk\mi~^x^
n i i n m u u t o k s i i n J a mahdblllseen. k o ko
elollisuuden tuhoutumiseen. Mutta se
ei t a p ^ d i i kädenkäänteessä vään a s -
k a i k k i elpllisuus häviää
V a i k k a ensimmätoen atqmip(^
plie Siiriä määrin radioaktiivinen If
s u i u m i t e l t u Vetypommi, o n i
Bikinissä lalvolhhx jätetyistä
j a sioista päästy selville radio
suuderi t u h o i s i s t a seurauksista.
Professori E i n s t e i n sancl, että i
l a a l l i s e n asei^amistekniikan
nykyisellä asteellaan, o n ajatus J
sallisesta turvallisuudesta asei;
a v u l l a muodostimut. tuhoisaksi 1
k u v a k s i .
K o s k a m a a i l m a n tuhon
ovat muodostuneet verrattain t«^
s i k s i mahdollisuuksiksi, pitäisi
k i e n k a n s a ^ t e n herätä työ
mään t e h o l l a a n p a n n a n j u li
s l atomipoöimeja vastaan- TStä j
t a r k o i t e t a a n sillä Canadan
kongressin vaatimuksslla. joi»
tään'ehkä tulevan k u u n aikana i
wassa.
K u t e n olette ehkä Jo lehdistä)
neet pidetään Canadan
gressiTorbnt^ifiBa "tulevan too»*?!
Ja 7 pnä. S i i h e n •pitäisi saada f?
m a h d b l l M n i i n a n - s u u r e t känsar
m m . ' ' - s u o m a l a i s t e n k i n i»
M u i s t a k a a h u o l e h t i a , että edurf»^
menee "rauhankongressiin- "
Terä.
Fiol
eöstään
BkHse^
jtstsiään
nen asen
loissa. Ji>l'
jiststa.
EebesoD <
jToienl on
(Bsa mmi
knoniistaja
£233 etelävs
3 työskente
rj».Jokaku
fijtta bän
aanna 1858;
•stii pobjois
5»Qi sisällis;
ssä orjar
lällärien .la:
4i sitten
•jeapäin aii
BJcaansa, jo
S-äytti sHtä
oalaa. Min
sikiä, eivätl
eeUisten vaa
Ijaan, että c
listani, täjt
aikki kesät,;
julua talvell:
Voidakseni
iytyi minun
ihäistä leipä
lana erä;ässä
ästä pöytäär
L^työläisenä;
ien aUa sai
ilia.' • ,
Kun opiskt
lytyl minun
ipailokentillä
an urheilun
tuntema;
ovat silli
m johtaja
•heiiukenttiei
10 oli suuri
ovat muut
elämän n
ten ajattelev
tusta. •
Useita kert(
Idulla, jossa
;ti käyte
häiiotsi
onsa" rikasti
on kulunui
itään oleellii
pahtunut. £
heidän (
iten. Kun :
heidän
[tä, poistua,
kumartaa
•isänsä eivä
iTaunulsta ei
olemaan
varten. J
leet: mitään
siitä, että
koiset aidatu
Sellaista on
maassa,
setin määrä
Kun öUn pä
lunl, sain p i :
vapaan tai
illoissa.
Vuonna 1924
lyttämöllä pie
aitsl Harlemij
a. New "
it alkoivat k\
ailman nousi
n myöhemmii
ja lauloin
:erien kaa
taiteen ai
suurta tuli
ästä huolimal
li näyttelijän
ielle näyttel
ei oUut ;
esiintyä v
ithyljättiin, e
>niiten nous
iTi. . .
•uistin tämä
[oskorassa eräs
aioin, lähtei
«joukko Mosi
ijoita minut,
kysymyksillj
'inko todellaki
osan.Suur*
•Piö ehkä Otl
vaistonneel
;Tostoliiton t
''täin nähdä UI
UTostoliiton n
ludesta riij
toivomasa
hämmästy
[ Vapaaisa" Am
' »apaa näitter
PPaa" työstä, i
ostakin. sil
1^ asunnoksi
OQl ja minä
yöttömien näj
' ^ n t y m i s t ä i
[ote mitään V;
i siihen aikaj
Pienintäkä
^ttävä talous
^täni. Tä]
Nyt on vu(
asema o]
•^tettava kuin
entä p)