1950-02-18-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^aids ja kixja^Uiiix^ / ^ N I M E N I ON PAUL ROBESON..; Kuuluisa neekerilaulaja kertoo elämästään essä ^ ^ ^ i l m a n k a n l a neekerilanlaja ^ Bobeson on jnlkaissnt eJä- _ästään kirjasen, jossa hän avo- ^ j j j s ä ja UDrattavasti kert«*P jjjjjjään fa heimostaan- Kun tä-jä knvans samalla valaisee n ^ e - jjjjj asemaa Amerikan Yhdysval-julkaisemme alla otteen Idr-j j j e ^ Kas näin kirjoittaa Paul gcbesoD elämistään: • Simenl o n Robeson. Mutta se « v c n a n i m e n i , vaan sen skottilaisen ^jjomistajan nimi., jonka plantaas i etelävalloissa vanhempani orji-työskentelivät. Isäni oli neekeri-joka k u u l u i Robesonin perheelle, hän pakeni pohjoisvaltioihin 1858: Myöhemmin hän osalr pobjois- ja etelävaltioiden vär sLsaiissotaan j a taisteli ase l£ä- . orjanomista jäin ihmisarvoa .vien lakien poistamiseksi. Isäni sitten parhaansa auttaakseen a i n o a n tyttärensä ja viisi ivansa, joista minä olin nuorin, siitän että en saattaisi käydä MinuUa ei ollut ensinkään \, eivätkä rahat riittänet' t a r - llisten vaatteiden ostamiseen. Senjaan, että o l i s i n voinut nauttia loit tä>'tyi minun tehdä työtä fcESät, j o t t a olisin voinut käydä talvella. Voidakseni täydentää opintojani ytyj minun alituisesti ajatella joka-leipää. Ken-an olin tarjoi-eraässä kahvilassa juosten pöy-pöytään. Olin myöskin kulje-styöläisenä horjuen raskaiden kuor-alla satamissa ja rautatiease-opiskelin lakia yliopistossa, minun hankkia elatukseni j a l - okentillä. Siellä näin porvaril-urheilun vastenmieliset piirteet, tuntemaan n e puolet, jotka yie-pvat sille tyypillisiä. Nyrkkeily-en johtajat, jalkapallokerhojen ja eilukenttien omistajien ainoa into-oli suurten voittojen saaminen, at muuttaneet urheilun erääksi •elämän muodoksi. Kaikkein väli ajattelevat h e kansan fyysilllstä itusta. • Useita kertoja olen käynyt sillä lulla, Jossa isääni niin häpeämät-t i käytettiin isänhän hyväksi, häh otsa märkänä raatoi "po-insa" rikastuttamiseksi. Sata vuoton kulunut tuosta ajasta, mutta itään oleellisia muutoksia ei ole pahtunut. Serkkuni elävät samoin heidän esi-isänsä sata vuotta ten. Kun he tapaavat valkoisia, heidän yhä edelleen väistyä tä, poistua jalkakäytävältä ja nöy-kumartaa.' On totta, että heidän •isänsä eivät t i e n n e e t mitään r a i - Taunuista eivätkä siitä, että niissä olemaan erikoiset osastot väril-varten. pe eivät myöskään t i e - eet: mitään elokuvateattereista ei-siitä, että niissä tulisi olemaan öiset aidatut osastot värillisiä v a r - työttöminä. Amerikkaa uhkaa uusi taloospula. Tirkeimpien elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet tavatto-mastL TaviaHisen ameoikkalalseii elämä tulee päivä päivältä valkeanixnakBl Vuonna 1929 matkusti perheeni Snglantiin. Senjälkeen olen oUut vain tilapäiskäynneillä Amerikassa. Joka kerran kun saavun AmerikaiTtanni-kolle näen vapauden Jumalattaicn patsaaxL. Kaikkialla Amerikassa näkee tämän patsaan jäljennöskuvla Ja se esiintyy myöskiiricaikkidi Colum-biayhtiön elokuvien alussa. Mutta jos vapauden- jumalatar joka valitettavasti on kääntänyt selkänsä Amerikalle, aavistaisi vähänkään, mitä Hollywoodissa, filmiteollisuuden pääkaupungissa oikein tapahtuu, h i i n hän varmasti vaatisi kuvansa poistamista elokuvayhtiön tuimuksesta. Pidän yhä edelleen onnettomuutena sitä, että olen filmannut Hollyvroodis-sa. Siitä lahtien kuhi G r i f f i th loi f U - min "Kansakunnan synty" oni kiildco-kansallisesta propagtmdasta tullut t o rinne Hölly woodiin. Mutta siihen a i kaan luulin, että noitten elokuvien tuottajat tosiaan halusivat auttaa nee-kereitä ja kiinnittää yleisön huomion Jxeidän kärsimyksiinsä, -Tosiasiat osoit tivat kuitenkin, että heidän tarkoituksensa olivat aivan päinvastaiset. T o l sinaan täytyi minun allekirjoittaa sopimus Jo ennenkuin tunsin käsikirjoituksen sisällön, j a n i i n jouduin näyttelemään vastoin väkaumiistani. Jos voisin ostaa takaisin kaikki ne filmit Joissa esiinnyn, h i i n : tekisin sen ilman pientäkään arvelua. *fnie Volee of C«Bada? «m CBC:n radto-ofajdbns nUcomaita varten. Tätä objelmaa o^ lähetty viisi vaMta. Xleniiattä nähdään "Kansainvälisen lähetyksen rnotsalaisen jaoston" iyöntf*Ijät Sonia WoI-lert Ja Sonia )Brown järicistäiDässä Urjettä, Jolta on tullui ruotsalais silta knnnteUJoUta. SUUREN ROMAN ILAISEN RUNOILIJAN 100-VUOTISMUISTO 1939 palasin Amerikkaan. J a jälleen näin massiivisen, jäykän vapauden Jumalattaren kohoavan aalloista pilvenpiirtäjät taustanaan. Mutta katsellessaan sitä ajattelin toista patsasta, jonka olin nätmyt Neuvostoliiton paviljongin edustalla Pariisin maailmannäyttelyssä. Eräs työläinen ja nainen koUektiivitilalta vasara ja sirppi kädessä päättäväisenä rientämässä eteen päin — kohti tulevaisuutta. Käsitin, että tulevaisuus kuului neuvostokansoille; jotka horjumatta taistelivat f a sismia vastaan. Ja tästä päätin ket' toa amerikkalaisille ystävilleni. - Kustaimustoiminta kasvaa Romaniassa Scanteia-talo on nimeltään Romaniassa perustettava uusi, koko kansäh tafpeita^ palveleva kustannustalo ja Tammlknon 15 ptä 1950-vietti Bo-manlan kansa saaren ronoUiJattsa Mlliall Endnescaii s^tymän 100- vnoUsmnlstaa. Eininiaeiia pUer tään eräänä Bom^oiaq^^ mista klrJaiU^bdirtai Jota se Un, että hänet on taoleinaiKa. Jälkeen valiUn' Xiomanian fci^^ savallan akatefniaän. Runoilijan mönis^- ieoksista kuvastuvat, porvariston j a suiutuiallisteh vallan alaisuudessa eläaeen Romanian kansan kärsimykset. Sen vuoksi p i detään hänen runojaan' kansalliEen nmptiden parhaimpiin - lukeutuvina. Kun Sellaista on kansallisuuspolitiikka maassa, jota halljtaan Wall :tin määräysten mukaan. olin päättänyt yliopisto-opis-lunl, sain pian oppia, millaista oli vapaan taiteen maailma Yhdys-lUoissa. Vuonna 1924 oli ensiesiintyniiiseni lyttämöllä pienessä teatterissa, joka altsi Harlemissa. neekerien kaupun- New Yorkissa. Sanomaleh-i alkoivat kutsua minua teatteri-ailman nousevaksi tähdeksi. H i u - myöhemmin aloin esiintyä laulaja lauloin silloin pääasiallisesti erien kansanlauluja.- Myöskin taiteen alalla ennustettiin m i - suurta tulevaisuutta, tä iiuolimatta menetin pian paik-näyttelijänä ja samoin tapahtui He näyttelijatoverilleni. Minua ei oUut osia, sillä minun s a l - eslintyä vain neiekeriosissa. M i - hyljättiin, eikä kukaan välittänyt miten nousevalle teatteritähdeUe vi. • uistin tämän elämäni vaiheen oskovassa erään konserttini jälkeen. aioin lähteä konserttisalista, p i i - •« joukko Moskovan yliopiston opis-ujoita minut. He pommittivat m i - a kysymyksillään ja tiedusteUvat,, ^ todellakin laulaa Boris Qodu-osan. Suuressa teatterissa. Näyt-ö ehkä Othellon osan? He p l i - vaiitonneet suuren unelmani, ostoliiton taiteiUjat saavat n i - ttain nähdä unelmiensa toteutuvan. •Tostoliiton näytteUjällä on kan-ludesta riippumatta oikeus kd-toivomassaan osassa eikä k u - hämmästy sellaista tai ärry s i i - Vapaaisa" Amerikassa olin toslaan- »apaa näitten vuosien aikana, p i in P^" työstä, rahasta j a melkeinpä stakin. sillä olisi.jiaurettavaa asunnoksi sitä komeroa, j o sa ja minä saimme viettää yöm-öttömien näytteUJäin luku lisään- ^ntjTnistään Amerikassa. Siellä o» autään vakinaisia teattereita, siihen aikaan nähnyt tulevaisuu- Pienintäkään toivonvälähdysta. t>ava talouspula laAaiitti kaiken tani. Tämä tapahtui vuoima Nyt on vuosi 1949; mutta näyfc- ° ° y^*^ surullinen Ja JJ^ja kuin ennefikin. Kahdek-entä prosenttia heistä kirjapaino, jota varten^ tulkannet tiyö-iäiset ovat iahjolttaneet avustuksia: Scanteiartalo tulee "esittämään tärkeätä osaa Romanian kansantasavallan kulttuurivallankumouksessa. Se tulee jakamaan tietoja ja valistusta niille suurille joukoille, Jotka entisen hallituksen aikana Jäivät kulttuurista kokonaan osattomiksi. Yksin sanomalehdistön valtava kasvu on odotettavissa. Jo nyt pataetaan bukares-tilaisia lelitiä puolentoista miljoonan kpl. painoksena, kun aikaisemmin suurimman porvarillisen lehden painos' määrä oli parisataa tuhatta. Uudessa S-vuotissuimnitelmafisa, johon s i sältyy suuri j a monipuolinen kirjojen kustannustoiminta, Scanteia-talolla on keskeinen tehtävä. Tätä kansaii kärsimyksiä. Ja vaikeuksia kuvailevaa osaa Enilnescun tuotannossa yrittivät kirjailisuushistori-olfsijat j a kriitikot salaiiUa 50 vttoden ajan. Hallitsevien piirien ideologia vaikutti voimakkaasti myös Emines-cun tuotantoon hänen rehellisestä, isänmaallisesta katsomuksestaan Ja kansaansa kohdistuvasta rakkaJides-taan huolimatta. ; i ' Taahtiimitk&elliäet krlitUcot jrrittl-vät vääristellä, Em.lnescun runouden täii^aa Ja sen liiiikeeUepan^vaa; Voi-, niaa. Runpilijap persocmailisuutta sa-^ nottiin pessimistisek^- •Hänet kvtvat-t i i n ''synnynnäiseksi,- päraiitumattor m a ^ i pessimistiksi" .ja "täydelleen mahdottomaksi ihmiseksi". Eräs E m i - nescun aikalahien Miialiisuusarvoste-l l j a Tito Mah-esicu sanoi häntä "täy-delUsesti välinpitämättömäksi kaiken sen suhteen mitä a j i ^ a liikkuu". . Ymmäirtääksenune runoilijan tuotannon aatteellisen taustan öh ineidän Maan suurin runoilija 12 y. vankilassa Nazim Hikmet viruu sairaana Ja nääntyneenä ttu-kkiläisessa vankilassa. Hän o n Miut siellä vuodesta 1938 saak' ka, ja kuitenkin hänellä on tuomios' taan vielä 16 vuotta jälellä. Nazim Hikmet ei ole sen paremmin murhaaja kuin rosvokaan. Hän on Turkin suurin runoilija. Turkissa istuu maan suurin n m o l l i ' ja Ja ajattelija vankilassa. Rosvot pitävät polUttiset ohjat tiidcaUa. Sabahattin AU, T u r k i n kaikkien a i kojen suiuin proosakirjailija, murhat» tihi poliitikkojen toimesta kesällä 1948. Tätä nykyä keskustelee tuikkilainen lehdistö mahdpllisuuksista heittää atomipommi Siperiaan varoitukseksi Neuvostoliitolle. J u i u i tätä samaa maata. Turkkia, presidentti Truman on nimittänyt laiihan tukipylvääksi Lähi-Xdässä. Nazim Hionet sai ensimmäisen vankeusrangaistuksensa 20-Iuvun alussa. Hänen rikoksensa oli se, että hän oli kirjoittanut vapaiusrunon sosialistiseen lehteen. Vuonna 1928 liän joutui samasta rikoksesta uudelleen vankilaan. Lopuksi järjestivät poliitikot provo-katio- oikeudenkäynnin, jonka tuloksena Hitunet sai 28 vuoden vankeusrangaistuksen. Jo useita vuosia on ollut käynnissä vastalauseliike Hikmetin vapauttamiseksi vankeudesta. Turkin hallitus on saanut vastaanottaa monien Järjestöjen lähettämiä vastalauseita. Mut' ta hallituksella lienee muita tärkeimpiä tehtäviä, koska se ei ole ryh^myt asiassa mihinkään toimenpiteisiin. Viimeiset uutiset Hikmetlstä kertO' vat, että hänet on suljettu yksinäis-selliin. Hän sairastaa angina-pecio-rista j a on bjrvin heikkona. Näyttää siltä, että poliitikot haltiavat saavuttaa voiton hänen sairautensa kautta, toivoen hänen Jonakin päivänä kuolevan. — (Prihetcn). tutkittava ruhoilijan elinaikana v a l - . lixineiden^ yhteiskuntutlUi^n^suhtei-deii li^onAetta; l^nä; aikana >^^Ukut-taneista voimista on.mainittava että kapitaUsmi sai maassa yhä suiu-enipaa jalansijaa, sen seurauksena oli Hoheh-zollemin kuningassuvun tukeman suurtilallisten j a porvariston harjoittaman riiston tehostuinihen. Kulttuu rielämässä tämä näkyi kaiken taan tumukseilisuuden Ja viahhojen aatteiden voimakkaana propagandana. Toinen merkittävät tekijä on maamme työväenliikkeen tuona aikana tapahtunut herääminen. Emhiescun tetik-sissa ilmenevä ristiriitaisuus j a hämmennys, hänen kuvitelmansa. konservatismin tehtävistä bän^ kansalliset j a kansaUiskilhkt^et syrjähyppynsä osoittavat hallitsevan luokan aatemaailman yaij^utuksen hänen ajatteluunsa. ; ; : Eminescim tuotannon suurimmasta osasta kuvastuu kuitenkin, hänen halimsa olla sorrettujen joukkojen puolella sortajia vastaan.; Hän rakasti kansaansa ja sen yksinkertaisia i h m i siä ja hänen vihansa kpl}distui niihin, jotka häikäUcmättön;iUn2nin riistivät kansaa. ' .-- i ' Runossaan "Epigonia" arvostelee Eminescu aikansa sivistyneistön skep-tlllistä eläipänasennetta.- Runossaan Enkeli j a Demooni"^ laajentaa Eminescu kritiikkinsä koskemaan koto porvarillista yhtelskuntfiä. Hän tuomitsee hallitsevien luokfäen harjoittaman kansan riiston ja nousee päättävästi sosiaalisia epäkohtia vastaan. Eminesctui runoissa oli myös Joitak i n suoranaisia keh9l^ul!^a kansan-housuun vallitsevaa Jä^estelmää vastaan. Nämä pyrkimykset ovat kuitenk i n harvinaisia. Ne eivät perustuneet .vallankumoukselliseen henkeen eivätkä yhteiskunnan kehityslalden tuntemiseen.' -^v;,. Runoilija ylistää lauluissaan raatajia, jotka hänen tavallaan tekevät työtä saadakseen niukan • toimeentulon, m n kuvailee satiirisella innolla ihailija kiinnittää päähuomion porvariston j a papiston saarnaaman "hyveen'' liioadtasi^töön. Hän osoitti sen ja iraryaxlUUbet ltdt 'min kansanjoukkoj e n illstämisen välineeksi, joilla; p y r i t t i i n suojelemaan vallassaolijaln luok- 'toetuja.. "•'.•J.'-' käsitys tulevaisuudesta ön idyllinen j a njälitäyästi utoplsen sor siallismtn Ja anarkiain vaikutuksen tU' ktsta. Vanhoillinen kirjälluien seura "Juninieä" (Nuoriso) vaati monasti, että runoilija jättäisi vallankU' moukselllsen rajuutensa, mutta tämä kieltäytyi ehdottomasti. "Kieisari ja proletaari"-runon loppu on kuitenkin skeptilUnen ja pettynyt Siinä kielletään se sama luokkataistelu. Jota runoilija alussa hehkuvas-ti puolusti. Täsät huolimatta Romanian työväenluokka on ymmärtänyt nmon v a l - lankumouksellisei piirteet ja- useita kynuneniä vuosia laulanut sitä taistelunaan. Voidaankin sanoa, että tätä Eminescun runoa niäamme työläiset todella rakastavat. Enilnescua el voida pitää vallankumouksellisena runoilijana, vaan r u noilijana, joka intphimoisesti kapinoi riistoa vastaan pystymättä kuitenkaan kohottamaan itseään vallankumouksellisen luokkatietoisuuden tasolle. Eminescun kesken Jääneessä romaanissa "Hyljeksitty nero", romaanin sankari Toma Nour, Joka on yhteiskunnallisen kapinan edustaja, sanoo " . . . s y n k i m m ä t Ja onnettomimmat pilvet ihmiselämän taivaalla aiheutuvat yksinvaltiaista, jotka päätöksillää,n Ja spdillaian surmaavat koko kansan. Murskatloia ylulnvaltiaat j a heidän diplomaattipalvelijansa jo pyrkikää siihen, että kansojen ierimielisyydet ratkaistaan Kansojen Tuomioistuimessa". . Eminescun runous kuvastaa kansan kärsimyksiä, vallassaolevien piirien vihtaa kansaa kohtaan. Hänen runonsa ovat täyxmä lämmintä inhlmlllisyytt, rakkautta maahansa Ja sen ihmisiin. Hänen runonsa ovat hymni elämälle ja sien Johdosta niistä on tullut kansamme kulttuuriperinnön todellinen aar-re. Suomennettu romanialaisista lähteistä. Pablo Neruda - latmalaisen American suurin runoilija ja radkan ystävä Pablo Neruda. latinalaisen American suurin runoilija ja tällä hetkellä tunnetuimpia k 1 r J a i 1 ijapersoonalll-suuksia, on syntynyt ChOessä.Temu-con kaupungissa v, 1904. m n e n oi kea nimensä on Nef tali Rlcaxdo Re-yes, Runoilijanimensä hän otti ihailemansa tshekkiläisen romantikon J an Nerudai^' mukaan. Pablo Netuda aloitti runoilemisen varhain ja jjulkaisi ensimmäisen runc^- vihkonsa jo 1921. Runouden tUntiJaiD mielenkiinnon hän herätU toisella kokoelmallaan, joka ilinestyi 1924. j oi l o in Neruda siis oU 20-vuötias. Koko-elniati niiEd "Kaksiky&mientö r u ^ ratkaudesta j a yksi epätoivon laulu" kuvastaa hyVin niioreh runoilijan laatua. Häia aloitti ranskalaisten r u . noiliJahi Baiudelaireh j a Rimbäudin h^gessä, mutta öli saanut vielä syvällisempiä vaikutteita sellalsUta Tovin-naisten runomuotöjein. murslcaajUta kuin Walt Whitman j a MaJako\-skl. Joille hän myöhemmin on ilmaissut kiitoUlsuudenvelkaiasa.; M a I n i tussa kokoelmana runouden ystävät t u n s i vat myös uuden tupreen j a täyteuilsen runoilijaäänen. Pablo Neruda astui sitten diplomatian palvelukseen, hän matkusteli paljon ja tutustui moniin maihin j a kansoihin. Hänen runouteensa , tuli samalla yhä synkempi sävi^. Runoii^^ on itse sanonut tutkineensa ' näinä vuosina "kuoleman sanakirjaa". Y k sinäisyyden, tyhjyyden ja ihmisvierau-den tunne johdatti hänet runolliseen ilmaisuun, jota arvostelu sanoi "käsittämättömäksi". Toisaalta Nerudan voimakas alkuperäisyys ja yhteys kansan runolähteisiln antoivat l^nen synkimmlllekin runoilleen syvän , ja voimakkaan sävelen. 30-iuvim alkupuolella hän oli tunnettu j a ihailtu runoilija varsinkin latinalaisessa Amerikassa ja Espanjassa. 30-luvun puolivälissä Pablo Neruda oli Chilen konsulina Madridissa. Hänen läheisiä taitellijaystäviään olivat tähän aikaan Federico Garcia Z<orcä.' Rafael Alberti ja Raul Conzales-Tu-non. Tänä kautpna Pablo Nerudassa tapahtui muutos. Ajan suuret .tapahtumat herättivät hänet 'nykyhetkeen. Fasistit siMTnasivat Lorcan. heidän lentokoneensa " surmasivat Maiiridin lapsia. Espanjan kansa taisteli vapaudestaan Francon fasistisia joukkoja vastaan. Chilen kpiisulaattl oli julistettu "puolueettomaksi", mutta Pablo Neruda cl jäänyt enäfi puolueettomaksi: hän asettui kansan puolelle. Hän on runossaan "Selitiis^ kuvannut, miten Espanjan lasten veri hänet herätti. Hän yritti käytännössä tehdä kaikkensa Espanjan kansan puolesta, ktmnes Chilen hallitus ihääräsi hänet, lähtemään Espanjasta. Chilessä hän kirjoitti runoteoksensa "Espanja sy^dÄmessänl".. Se käännetUta nopeasti mbnilte EiuobiM^^ kldllle. n^>ös esjpanjaksi, j a ilinestyi vapaan Espan- J[an alueella v;i9S8, Siltä tuU tasa-vtdtalaisen Espan]to ^ i ^ ^ iimosta-va runoteos. TäJ»vallan tappion Jälkeen Neruda matkusU Pariisiin Ja teki kaikkensa espanjalaisten talstelutove-i «ittensa pelastamiseksi. Toisen maailmansodan edellisinä vuosina Nerudasta i u l i kommunisti — Juiiri silloin k im heitä ^ t e h parjattilh Ja vainottiin.'.. V. 1942 Nerudla toimi Chilen konsul i n a Mexico Cityssä. SicUä hän k l r - JbiUt suuren rUnoeUnansa Stalingra-dllle. Jonka sankarillinen puolustus oli kääime maallthanhlstoriassa. Neruda ei enää Jäänyt vain runoilijakst; hän esiintyi Julkalsuudessa puhujana j a ientolehtlsten kirjoittajana, vetosi intelleiktuelleihin. vaati apua Neuvos-tollltoUe. "Käsittämättömästä" runoili jasta tuli sodan vuosina suuri, selkeä kansan ääni, Jonka ruhoihin samalla ttm UassiUinen ^Yksinkertaisuus ja vitsaus, ixusi suuri ninoteos, "Maailman laiilu". alkoi häihmolttua näinä vuosina. V. 1946 9Utä syntyi Jo esa "Machu Plchun kukkuloina". Sodan Jälkeisinä vuosina Pablo Nerudan toiminta kuten tunnettua on siirtynyt yhä enemmän poliittiselle näyttämölk;. Palattuaan Chileen hänet Valittiin työläisten edustajana senaattoriksi. Uusi presidentti Gonzales Videla antoi kPmmunisminvastai-set määräyksensä, Pablo Neruda vastasi presidentille osoittamallaan Julkisella: klrjeeUä, haUltus nosti häntä vastaan syytteen valtiopetoksesta. Mutta oikeudenkäynnistä tammikuun 6 päivänä 1948 Neruda muodosti loistavan rohkean syytOspuheen presidentti Vldelaä vaataan. Maailman raiuhantaistelu on saanut sen jälkeen Pablo Nerudasta erään vphnakkaUhman aktivistinsa. Sen ohella Neruda valmistelee "Maailman laulua^', jonka odotetaan ilmestyvän iähltulevaisuudessa. Siltä tulee varmasti eräs aikamme suurimpia runoelmia. Lauantaina, hehnik; 18 p. ~ T Saturäay, Feb, 18 Sivu $ Utsevien luokkien elämää, yltäkylläistä, toisten ihmisten lyöri riistämisestä hankittujen rikkatilcsien varassa elettyä elämää. Samoin hän paljastaa papiston j a uskonnon. Jotka k a n nattavat ihmisten työn riistoa. Hän paljastaa säällmättömästi a i kansa sosiaalisia epäkPhtia Ja tuomitsee sen vaikean aseman. Johon h a l l i t sevat piirit ovat painaneet kansaa lähellä olevat taiteilijat Ja khrjailljat. Hän ruoskii vapaamielistä puoluetta Ja koko poliittista elämää. Jota haUit-sevat suurtilalliset Ja i)orviaristo. K a i k k i nämä piirteet Eminescun tuotannossa yritti porvarilliben kirjallisinis-historia Ja -arvostelu huolellisesti peittää. . • - .; ': Eminescun voimakkain soslaalin^ runo on "Keisari Ja proletaaxjl". Tämä runo on-Romania Vkirjallisuushis^ torian ensimmäinen zuho, Joesa i h a n noidaan Pariisin työläteten« Pariisin kommuunin talstcIuaiT. 1871. Runoi- Kirjallisuuden arvostelu Ruotsissa Hagar Olsson ravisteli äskettäin sa-noinalehdlstöä sen välinpitämättömyydestä kirjallisuuden esittelyä' Ja arvostelua kohtiaan, mistä varsinkin suomenruotsalaiset kirjailijat joutuvat kärsimään, hehän tuskin saavat täällä teoksiaan lainkaan arvostelluiksi. Vertailun vuoksi oii mielenkiintoista nähdä, minkälaisin numeroin esiintyy Ruotsin päivälehdistön klrja-arvcste-l u , jota Hagar Olsson pitä esimerkkinä. Otamme tiedot Dagens Nyheteristä, Jota l e h t ^ lienee pidettävä Ruotsifit ahkertndpana kirjojen esittelijänä. Sen mukaan lehdelle tuli arvosteltavaksi viime syyskauden kuluessa kaikkiaan 883 ruotsalaista teosta. Vuoden alku-p u o l i ^ U a taas saapui 559 teosta. Näistä yhteensä 1442:sta tcoikscsta esiteltiin lehdessä vuoden kuluessa 815 kappaletta, n i i s U i , ' kaksikolmasosaa syysfcauaejla, U ^ I esItcltUn 177 u l kolaista teosta aikuperälsinä. Nämä lähesi^tuhiat kirjaesittelyä ja arvostelua Jakautuivat h . 80 eri arvostelijan kesken. Ahkerin heistä ennätti arvostella 108 teosta. Käytettävissämme ei ole vastaavia suomalaisia numeroita mistään lehdestä, mutta jo tämänkin perusteella voi päätellä, että Ruotsissa todella Julkaistaan suhteellls^ti paljon runsaammin kirjaesittelyjä kuin Suomessa.' •"' Francon runoilijat ^ tomaattisateessa Neljä espanjalaista runoilijaa sai äf^ettäin esiintyessään Caracasissa Venetelassa eräässä runpilija-illassa aika yllätylcselllnen vastaanoton. Y h t - äkldä sammui salissa valo Juuri kun runoilijaJn esihitymisen piti alkaa. S a malla kuului huutoja "Alas Franco!" ja tapahtui' jotakin muutakin, sillä kun valot syttyivät, nähtiin, että neljä nmoilijavierasta ja Espanjan asiainhoitaja de E^inoza olivat yltä päältä tomaattien Ja kananmunain tahrimiä. Runoilijoilla oli ollut aivan samankaltainen vastaanotto Havanaesa K u u bassa- •" FilosojFi, kirjailija ja yallankumous-mies Aleksander Hertzen suuri kIrjäiUja Ja /vallaiAumousmies. oU eräsVVenä^ Jän klassillisen filosofian perustajista. Hän alkoi määrätietoisen toimintansa päivänä. Jolloin tsaari Nikolai 1 juhli loisteliain kirkkomenoin dekabristien teloittamista. Hertzen oli vasta 14-vuotias, kun Senaatin torilla tapahtui tuo Itsevaltiutta vastaan nousseiden aatelisval' lankumouksellisten aseellinen kapina. Dekabristien uljuus antoi hänelle voimakkaan moraalisen sysäyksen ja samalla suunnan hänen koko tulevalle elämänkululleen. Hertzenin vallankumouksellinen toiminta alkoi Moskovan yliopistossa, jossa hän ohjasi ylioppllastovereitten-sa filosofls-poliittista kerhoa. Hertzen on esittänyt filosofiset ajatuksensa syvällisissä Ja loistavissa teoksissaan "Dilentahtlsmi tieteessä". "Kirjeitä luonnon tutkimisesta", e r l - tyLsesti viimemainitussa hän esiintyi niissä johdonmukaisena materialistina ,joka elämänsä loppuun asti pysyi materialistisen filosofian maailman-kaLsomuItsen karmalla. Hertzen pääsi hyvin lähelle dialektista materialismia, mutta c l niin p i t källe kuin liistorlallisen materiallS' inin ymmärtämiseen. Heti seuraavana vuonna yliopiston päätettyään Hertzen joutui valnotol-mcnpiteiden uhriksi. Hänet karkoi-tettiin viideksi vuodeksi Siperiaan. Kaikesta huolimatta Jatkui hänen henkisten voimiensa kukoistus. Novellissaan "Soroka-vorovka" (Varasteleva harakka) Hertzen kertoi maa orjanäyttclijättärcn sydäntä Uikuttavan tragedian. Kuuluisa kriitikko V l s - sarion Belinskl otti riemulla vastaan Hcrtzenjn suurluomukscri. romaanin "Kuka (öi syyllinen?". Maaorjanp-mistäjien virkamiesten kuvaamisessa käytetty kirpeä satiiri ja "voimakas ironia yhdistyy siinä NlkPlai Z aikaisen Venäjän "pimeydestä j a mielivaltaisuudesta" pois pyrkivien rehellisten ja lahjakkaiden ihmisten lämpimään luonnehtimiseen. Kärsittyään kärkoitustuomionsa Hertzen, tsaarin tiiisla vainotoimen-pitcitä välttääkseen, idätti 35-vuotl-aana Jättää sj^rmylnmaansa. Hän perusti Lontooseen cnslinmäl-sen venäläisen Icirjapainon. Tdtä päivää voidaan pitää vapaan Ja sensuroimattoman venäläisen kirjallisuuden syntymäpäivänä, j a Aleksander Hertzen on tällainen kirjallisuuden isä. Kuuluisassa aikakauelebdessään "Kolokai" Hertzen alkoi voimakkaan vallankumouksellisen agitatlon talonpoikien vapauttamisen puolesta. Hänen "Kolokor-Iehtensä ääni kantaii-tui Venäjän Icalkkiin osiin. Jonne lehteä salaa lähetettiin. Vuolaana v i r tana, vaikkakin salaa, Hertzenille t u l vi Venäjältä kiitos-kirjeitä, Hertzen kuvaa elämäänsä Ja taisteluaan nerokkaassa muistelmateoksessaan " H y l o j e i dumy" (Elettyä Ja a j a tuksia). ISmä teos on kyvykkään t a l - Shpstakövitshin itusi sävellys binbltri Shostakovitsh, Neuvostoliiton tämän hetken keskeisin säveltäjä' persoonallisuus; joiika musiikkia parisen vuotta sitten arvosteltiin varsin ankarasti B^ommuhlstisen Puolueen kesktiskomitean taholta, on luomistyönsä uiitena tuloksena äskettäin esittänyt MoskPvassa: uuden oratorion "Metsien laulu". Teos perustuu E. Oolmatovskin runotekstiin, Joka puolestaan on saäniit innoituksensa Neuvostoliiton laajakantoisista inetsänis-tiitussuurmitelmlsta. Shostakovitshin kantaatti oh sävelletty sekakuprolie. poikakuorolle, -solisteille ja sinfonia^ orkesterille. Daily Workerin kirjeenvaihtaja Ralph Parkerin mukaan on Shostakovttshhi "kuprotyyll saavuttanut tässä huippunsa. Ja hän on onnistunut kirjoittamaan sanan parhaassa mielessä kansanomaista musiikkia", Ensiesityksen, joka muodostui todelliseksi triumfiksi säveltäjälle, johti kuuluisa kapellimestari Jevgeni Mravlns-k i . : , Sinuhe tuo—ja vie myös Waltarista. joka muutenkin on S u n - men eniten ansaitseva kirjailija, olisi 'Shiuhen" amerikkalaisella menestyksellä tullut mpnimiljonääri, jos hän pääsisi verotuksesta. Nyt kerrotaan kuitenUn, että voi käydä niin huonosti, että kIrjaUlja 4 mUj, voiton s i jasta saa maksaa veroja ja välityspalkkioita. Jotka nousevat puplta m i l joonaa suuremmaksi kuin voitto, josta syystä Mllca kuuluu lähettäneen hätä-huuton suomalaisille verotusviranp-maisille. Amerikkalaiset liikemiehet osaavat myös pitää puolehsa. Maailmanympärikulkija kuollut , Edlnburgilalnen mies, 56-vuotias Jock McMarald. käytti 270 paria kenkiä risoiksi kävell^sään niaaUman ympäri, mikä rUhUnaallinen matka kesti 29 vuotta. Nyt hän on kuollut Toledössa, Ohiossa. Hänet määrättiin haudatta vakasi köyhien hautaan k u n nes Toledon asukkaat antavat $800 takuun hautaukeesta. — Pakistanin vuotuinen teen tuo-r tanio vaihtelee 40X)OOX)00 Ja 45„000,- 000 paunan välillä. tellijan kirjoittamaa elävää historiaa ja samalla ybteiskuxman perusteellista kuvausta, johon pystyy vain tiedemies ja' filosofi. Maailman mtils-telmaklrjallisuudessa tuskin löytyy vertaa tälle teokselle. Sellaisen; joka el ole hikcnut tätä mainiota teosta, on vaikea täysin ymmärtää 19. vuosidan ja vuoden 1905 Venäjän vallankumouksen historiaa. Synnyinmaataan kaipaava Hertzen uskot jälkccntulevlen puoleen: "Tule-vatkohan ihmiset 'vastaisuudessa ymmärtämään olemaesaolomine Icokp t|'aaglllisuutta Ja antamaan sille tä}rt-tä arvoa? Mutta meidän kärslmyk-eestämmehän aiilcenee Itoidän onnen-la, atvao kuJs läiti filimustaan". Naistenpiäiväjuhla maaliskuun S pnä Port Arthurissa Port Arthur. O n t — Sananen vieläk i n niistä C S J : n Naisten Kerhon järjestämistä suurista tansseista, Jotka pidetään helmikuun 22 p. SUloIn s i tä sopii tulla pistämään jalalla koreasti Jä vielä lisäksi saarnaan lahjana ihanaii kt^ityön. Tanssit alkaa kello 9 illalla. Sekä nuoret että vanhat ovat tervetulleita. " P a r a s t a lapsille" keräj^ on aloitettu ja toivotaan, että kun haiset saapuvat luoksenne csittämääh asian teille Itse kullekin, niin älkää palauttako kerääjiä takaisin tyhjänä vaan tehkää voitavanne keräyksemnie onnistumiseksi. Jokainen tietää, että Suomessa monet töyhät lapset eivät ole koskaan saaneet itselleen sitä iloa, että heille olisi tullut Amerikan täi Canadan tädeiltä tai sedUtä pakettU Ilahduttakaamme heitä jollakin pienellä' lahjalla, vaatekappaleella tai kengillä. sukiUa yms. Kalkki lahjoitukset pyat tervetulleita. ; Eliel ole antaa vaatetta niin rahaa otetaan hiyöskin ilomielin vastaan. Rahalla saairune sitten ostiaa heille ihan uusia Vaatteita. Suomessa on lukemattomia pikku-orpoja.; Joille apu olisi suuresta mer-fcitykse-^ tä. JCun tolrhltnmc Joukolla hiin tulee siltä huomattava tulos ja Suomen lapset tulevat olemaan meidän työllemme kiitollisia. Kansalnväliiieh naistenpäivä on kohta ovella. Se on m a a l i s k u u n 8 päivänä. Se pn haisten kansainvälinen Juhlapäivä. Kerhomme on päättänyt Järjestää täksi päiväksi arvok-kaan ohjelmallisen Itlalsuuden. johon koetamme saada rurisaasti ohjelmaesityksiä eri ryhmiltä. Sitä varten on valittu komitea ja nyt Jo voidaan tiedottaa että se on päättänyt ottoa ohjelmaan pienen näytelmänkin, muun ohjelman lisäksi. Näytelmän nimi on "Kapina pesutuvassa". Se on erikoisen kuvaava eri micllplt«;illä v a rustetuista naisistaV jotka ovat k u i tenkin yhtenäisiä kun on kysymys palkasta Ja muista eduistaan ja niiden puolesta taistelemisesta. . Tolvönune. että jokainen pitää mielessään erikoisesti naisten järjestämät tanssit helmlkuuii 22 päiväriä ja sitten naistenpäivän tilaisuuden maaliskuun 8 päivänä .— TAS. Eläinlääkäri Sanoo auton olevan koiran ' \ suurimman vihollisen Edmonton. — Nykyajan auto* ön koiran suurin vlholUnen.^ sanoo t r i H . N. Vance, cdmontonllainen elähnlää-käri, , . T r i Vance. Joka antaa hoitoa llotn 30—35 &ohralie päivässä, sanoo « tk «uurhi osa kohista ovat sairaita a i i t o. onnettomuuksien Ja peniUrataudin seurauksina. Hän sahoo eläinten olevan helppoja käsitellä sillä ne eivät pelkää pistoksia^ Ja ottavat niille aimetut lääkkeet r a u hallisesti. Eläimet kärsivät sielullisista sairauksista yhtä hyvhi kuhi fyysUUsls-täkln mutta useimmiten saavat nämä luonteenomalsuudet omlstajlltoan.^sa-nol lääkäri. "Hermostunut kissa tai koira. v o i ; olla sellainen sen takia, että omistajansa on hermostunut. Ja k tm näette vihaisen koiran, voitte olla melko varmoja, että sen omistaja on kohdellut sitä vihaisesti.» — Lavantaudin basillit ovat niin pieniä, että Jos nUtä asetetaan pääk-syttäln, n i i n tuuman pituiselle alalle menee nUtä 8.00(^-25.000. Suomalainen taikuri voitto Tukholmassa Helsinki — (8-S) — Helmlk. 5 pnä Tukhplmassa pidetyissä taikurien karualiivälLBissä kilpailuissa vplt-t l l pialkinnon mahlpUlpitlb-. s o . käsl-sukiceluustempuissa Suomalaisen T a i kapiirin jäsen Reijo Salminen Lahdesta. Hänen crikolshumeronaan oli temppu VI blijardipallplla, jonka taitamisessa hän liene» ainoa laatuaan Euroopassa. Tämä on enisimmäincn kerta. Jolloin suomalainen on päässyt palkinnolle tällä alalla. Tulipa kerrankin voitto Suomeen Ruotsin maa-perällä I Vapaas Travel Agency (EDWIN SUKSI) Valtuutettu asiamies Järjestämme Huvimatkanne SUOMEEN tai MUIHIN EUROOPAN MAIHIN Edustamme kaikkia johta-vimpia v a i t a m e r i linjoja. Suunnitellessanne huvimatkaa Suomeen tai muihin Euroopan maihin, voitte luotfd-muksella kääntyä puoleemme lippu- y.m. matkaa koskevissa asioissa. AVITSTAMMB T E I T X PASSINNE J A VUSUMINNE HANKINNASSA. P V Y D B I T A E S S X LÄHETÄMME rBXLLE Y K S i r Y I S K O H T A I S ET OHJEET KAIKISTA MATKAA KOSKEVISTA KYSYMYKSISTÄ. O Tämän vuoden kulkuvuo> vot on nyt JärJeototty. »\ o Tilatkaa h y t tlpaikkanno nyti o Ainoastaan r a Jo 11 o ft I u määrä paikkoja Jälellä. VapaasTmYel Agenda EDWIN SUKSI Valtuutettu asiamies Box Sndbury, Ont. Tästä valikoimasta löydätte SOINTU-, DECCA-, THIOLA. Ja SAVEL-lovyjä. S—960 Muistathan vielä — tango Tänäiltana — valssi Laul. Reino Armio DEGCA-LEVYJÄ SD^OOS O Sole Mio, — Tango Päivästä päivään — Foxtrot Henry Theel ja Decca-orkesteri SD—5011 Napolitana, Tango serenade, Henry Theel ja Eero Väre Sadun Maa — Slovtr foxtrot, Eero Väre SD—5089 Ruusuinen hetki — slow-fox Kirsti Hurme ja Decca yhtye Unelmien Linna Olavi Virta SD—5072 Picardyn' ruusuja — foxtrot Sen hetken vuoksi — tango Henry Theel ja Decca-orkesteri T—8002 Ei onni ole lahja — tango Rakkain lauluni—valssi Laui. Henry Theel T—0003 ToivetangpiA Tuulen viemää — foxtrot Laul. Henry Theel HINTA $U5 KAPPALE YUämainitiuja levyjä läketetään kaikkialle Canad^^ jälki' vaatimuksella (COD), tilaajan maksettava lähetyskulut. T I L A T K A A OSOITTEELLA: F im Box 69 Sudbury, Ontario ^ -I V ' 6 f : Kr : t i ' - k l a . ) t l f.; "il. , » rl' 11' 1 :«
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 18, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-02-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500218 |
Description
Title | 1950-02-18-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^aids ja kixja^Uiiix^
/ ^ N I M E N I ON PAUL ROBESON..;
Kuuluisa neekerilaulaja kertoo elämästään
essä
^ ^ ^ i l m a n k a n l a neekerilanlaja
^ Bobeson on jnlkaissnt eJä-
_ästään kirjasen, jossa hän avo-
^ j j j s ä ja UDrattavasti kert«*P
jjjjjjään fa heimostaan- Kun tä-jä
knvans samalla valaisee n ^ e -
jjjjj asemaa Amerikan Yhdysval-julkaisemme
alla otteen Idr-j
j j e ^ Kas näin kirjoittaa Paul
gcbesoD elämistään: •
Simenl o n Robeson. Mutta se «
v c n a n i m e n i , vaan sen skottilaisen
^jjomistajan nimi., jonka plantaas
i etelävalloissa vanhempani orji-työskentelivät.
Isäni oli neekeri-joka
k u u l u i Robesonin perheelle,
hän pakeni pohjoisvaltioihin
1858: Myöhemmin hän osalr
pobjois- ja etelävaltioiden vär
sLsaiissotaan j a taisteli ase l£ä-
. orjanomista jäin ihmisarvoa
.vien lakien poistamiseksi. Isäni
sitten parhaansa auttaakseen
a i n o a n tyttärensä ja viisi
ivansa, joista minä olin nuorin,
siitän että en saattaisi käydä
MinuUa ei ollut ensinkään
\, eivätkä rahat riittänet' t a r -
llisten vaatteiden ostamiseen. Senjaan,
että o l i s i n voinut nauttia loit
tä>'tyi minun tehdä työtä
fcESät, j o t t a olisin voinut käydä
talvella.
Voidakseni täydentää opintojani
ytyj minun alituisesti ajatella joka-leipää.
Ken-an olin tarjoi-eraässä
kahvilassa juosten pöy-pöytään.
Olin myöskin kulje-styöläisenä
horjuen raskaiden kuor-alla
satamissa ja rautatiease-opiskelin
lakia yliopistossa,
minun hankkia elatukseni j a l -
okentillä. Siellä näin porvaril-urheilun
vastenmieliset piirteet,
tuntemaan n e puolet, jotka yie-pvat
sille tyypillisiä. Nyrkkeily-en
johtajat, jalkapallokerhojen ja
eilukenttien omistajien ainoa into-oli
suurten voittojen saaminen,
at muuttaneet urheilun erääksi
•elämän muodoksi. Kaikkein väli
ajattelevat h e kansan fyysilllstä
itusta. •
Useita kertoja olen käynyt sillä
lulla, Jossa isääni niin häpeämät-t
i käytettiin isänhän hyväksi,
häh otsa märkänä raatoi "po-insa"
rikastuttamiseksi. Sata vuoton
kulunut tuosta ajasta, mutta
itään oleellisia muutoksia ei ole
pahtunut. Serkkuni elävät samoin
heidän esi-isänsä sata vuotta
ten. Kun he tapaavat valkoisia,
heidän yhä edelleen väistyä
tä, poistua jalkakäytävältä ja nöy-kumartaa.'
On totta, että heidän
•isänsä eivät t i e n n e e t mitään r a i -
Taunuista eivätkä siitä, että niissä
olemaan erikoiset osastot väril-varten.
pe eivät myöskään t i e -
eet: mitään elokuvateattereista ei-siitä,
että niissä tulisi olemaan
öiset aidatut osastot värillisiä v a r -
työttöminä. Amerikkaa uhkaa uusi
taloospula. Tirkeimpien elintarvikkeiden
hinnat ovat nousseet tavatto-mastL
TaviaHisen ameoikkalalseii elämä
tulee päivä päivältä valkeanixnakBl
Vuonna 1929 matkusti perheeni
Snglantiin. Senjälkeen olen oUut vain
tilapäiskäynneillä Amerikassa. Joka
kerran kun saavun AmerikaiTtanni-kolle
näen vapauden Jumalattaicn
patsaaxL. Kaikkialla Amerikassa näkee
tämän patsaan jäljennöskuvla Ja
se esiintyy myöskiiricaikkidi Colum-biayhtiön
elokuvien alussa. Mutta
jos vapauden- jumalatar joka valitettavasti
on kääntänyt selkänsä Amerikalle,
aavistaisi vähänkään, mitä
Hollywoodissa, filmiteollisuuden pääkaupungissa
oikein tapahtuu, h i i n hän
varmasti vaatisi kuvansa poistamista
elokuvayhtiön tuimuksesta.
Pidän yhä edelleen onnettomuutena
sitä, että olen filmannut Hollyvroodis-sa.
Siitä lahtien kuhi G r i f f i th loi f U -
min "Kansakunnan synty" oni kiildco-kansallisesta
propagtmdasta tullut t o rinne
Hölly woodiin. Mutta siihen a i kaan
luulin, että noitten elokuvien
tuottajat tosiaan halusivat auttaa nee-kereitä
ja kiinnittää yleisön huomion
Jxeidän kärsimyksiinsä, -Tosiasiat osoit
tivat kuitenkin, että heidän tarkoituksensa
olivat aivan päinvastaiset. T o l sinaan
täytyi minun allekirjoittaa sopimus
Jo ennenkuin tunsin käsikirjoituksen
sisällön, j a n i i n jouduin näyttelemään
vastoin väkaumiistani. Jos
voisin ostaa takaisin kaikki ne filmit
Joissa esiinnyn, h i i n : tekisin sen ilman
pientäkään arvelua.
*fnie Volee of C«Bada? «m CBC:n radto-ofajdbns nUcomaita varten.
Tätä objelmaa o^ lähetty viisi vaMta. Xleniiattä nähdään "Kansainvälisen
lähetyksen rnotsalaisen jaoston" iyöntf*Ijät Sonia WoI-lert
Ja Sonia )Brown järicistäiDässä Urjettä, Jolta on tullui ruotsalais
silta knnnteUJoUta.
SUUREN ROMAN ILAISEN RUNOILIJAN
100-VUOTISMUISTO
1939 palasin Amerikkaan. J a jälleen
näin massiivisen, jäykän vapauden Jumalattaren
kohoavan aalloista pilvenpiirtäjät
taustanaan. Mutta katsellessaan
sitä ajattelin toista patsasta,
jonka olin nätmyt Neuvostoliiton paviljongin
edustalla Pariisin maailmannäyttelyssä.
Eräs työläinen ja nainen
koUektiivitilalta vasara ja sirppi kädessä
päättäväisenä rientämässä eteen
päin — kohti tulevaisuutta. Käsitin,
että tulevaisuus kuului neuvostokansoille;
jotka horjumatta taistelivat f a sismia
vastaan. Ja tästä päätin ket'
toa amerikkalaisille ystävilleni. -
Kustaimustoiminta
kasvaa Romaniassa
Scanteia-talo on nimeltään Romaniassa
perustettava uusi, koko kansäh
tafpeita^ palveleva kustannustalo ja
Tammlknon 15 ptä 1950-vietti Bo-manlan
kansa saaren ronoUiJattsa
Mlliall Endnescaii s^tymän 100-
vnoUsmnlstaa. Eininiaeiia pUer
tään eräänä Bom^oiaq^^
mista klrJaiU^bdirtai Jota se
Un, että hänet on taoleinaiKa. Jälkeen
valiUn' Xiomanian fci^^
savallan akatefniaän.
Runoilijan mönis^- ieoksista kuvastuvat,
porvariston j a suiutuiallisteh
vallan alaisuudessa eläaeen Romanian
kansan kärsimykset. Sen vuoksi p i detään
hänen runojaan' kansalliEen
nmptiden parhaimpiin - lukeutuvina.
Kun
Sellaista on kansallisuuspolitiikka
maassa, jota halljtaan Wall
:tin määräysten mukaan.
olin päättänyt yliopisto-opis-lunl,
sain pian oppia, millaista oli
vapaan taiteen maailma Yhdys-lUoissa.
Vuonna 1924 oli ensiesiintyniiiseni
lyttämöllä pienessä teatterissa, joka
altsi Harlemissa. neekerien kaupun-
New Yorkissa. Sanomaleh-i
alkoivat kutsua minua teatteri-ailman
nousevaksi tähdeksi. H i u -
myöhemmin aloin esiintyä laulaja
lauloin silloin pääasiallisesti
erien kansanlauluja.- Myöskin
taiteen alalla ennustettiin m i -
suurta tulevaisuutta,
tä iiuolimatta menetin pian paik-näyttelijänä
ja samoin tapahtui
He näyttelijatoverilleni. Minua
ei oUut osia, sillä minun s a l -
eslintyä vain neiekeriosissa. M i -
hyljättiin, eikä kukaan välittänyt
miten nousevalle teatteritähdeUe
vi. •
uistin tämän elämäni vaiheen
oskovassa erään konserttini jälkeen.
aioin lähteä konserttisalista, p i i -
•« joukko Moskovan yliopiston opis-ujoita
minut. He pommittivat m i -
a kysymyksillään ja tiedusteUvat,,
^ todellakin laulaa Boris Qodu-osan.
Suuressa teatterissa. Näyt-ö
ehkä Othellon osan? He p l i -
vaiitonneet suuren unelmani,
ostoliiton taiteiUjat saavat n i -
ttain nähdä unelmiensa toteutuvan.
•Tostoliiton näytteUjällä on kan-ludesta
riippumatta oikeus kd-toivomassaan
osassa eikä k u -
hämmästy sellaista tai ärry s i i -
Vapaaisa" Amerikassa olin toslaan-
»apaa näitten vuosien aikana, p i in
P^" työstä, rahasta j a melkeinpä
stakin. sillä olisi.jiaurettavaa
asunnoksi sitä komeroa, j o sa
ja minä saimme viettää yöm-öttömien
näytteUJäin luku lisään-
^ntjTnistään Amerikassa. Siellä
o» autään vakinaisia teattereita,
siihen aikaan nähnyt tulevaisuu-
Pienintäkään toivonvälähdysta.
t>ava talouspula laAaiitti kaiken
tani. Tämä tapahtui vuoima
Nyt on vuosi 1949; mutta näyfc-
° ° y^*^ surullinen Ja
JJ^ja kuin ennefikin. Kahdek-entä
prosenttia heistä
kirjapaino, jota varten^ tulkannet tiyö-iäiset
ovat iahjolttaneet avustuksia:
Scanteiartalo tulee "esittämään tärkeätä
osaa Romanian kansantasavallan
kulttuurivallankumouksessa. Se
tulee jakamaan tietoja ja valistusta
niille suurille joukoille, Jotka entisen
hallituksen aikana Jäivät kulttuurista
kokonaan osattomiksi. Yksin sanomalehdistön
valtava kasvu on odotettavissa.
Jo nyt pataetaan bukares-tilaisia
lelitiä puolentoista miljoonan
kpl. painoksena, kun aikaisemmin suurimman
porvarillisen lehden painos'
määrä oli parisataa tuhatta. Uudessa
S-vuotissuimnitelmafisa, johon s i sältyy
suuri j a monipuolinen kirjojen
kustannustoiminta, Scanteia-talolla
on keskeinen tehtävä.
Tätä kansaii kärsimyksiä. Ja vaikeuksia
kuvailevaa osaa Enilnescun tuotannossa
yrittivät kirjailisuushistori-olfsijat
j a kriitikot salaiiUa 50 vttoden
ajan. Hallitsevien piirien ideologia
vaikutti voimakkaasti myös Emines-cun
tuotantoon hänen rehellisestä,
isänmaallisesta katsomuksestaan Ja
kansaansa kohdistuvasta rakkaJides-taan
huolimatta. ; i '
Taahtiimitk&elliäet krlitUcot jrrittl-vät
vääristellä, Em.lnescun runouden
täii^aa Ja sen liiiikeeUepan^vaa; Voi-,
niaa. Runpilijap persocmailisuutta sa-^
nottiin pessimistisek^- •Hänet kvtvat-t
i i n ''synnynnäiseksi,- päraiitumattor
m a ^ i pessimistiksi" .ja "täydelleen
mahdottomaksi ihmiseksi". Eräs E m i -
nescun aikalahien Miialiisuusarvoste-l
l j a Tito Mah-esicu sanoi häntä "täy-delUsesti
välinpitämättömäksi kaiken
sen suhteen mitä a j i ^ a liikkuu". .
Ymmäirtääksenune runoilijan tuotannon
aatteellisen taustan öh ineidän
Maan suurin
runoilija 12 y.
vankilassa
Nazim Hikmet viruu sairaana Ja
nääntyneenä ttu-kkiläisessa vankilassa.
Hän o n Miut siellä vuodesta 1938 saak'
ka, ja kuitenkin hänellä on tuomios'
taan vielä 16 vuotta jälellä.
Nazim Hikmet ei ole sen paremmin
murhaaja kuin rosvokaan. Hän on
Turkin suurin runoilija.
Turkissa istuu maan suurin n m o l l i '
ja Ja ajattelija vankilassa. Rosvot
pitävät polUttiset ohjat tiidcaUa.
Sabahattin AU, T u r k i n kaikkien a i kojen
suiuin proosakirjailija, murhat»
tihi poliitikkojen toimesta kesällä 1948.
Tätä nykyä keskustelee tuikkilainen
lehdistö mahdpllisuuksista heittää
atomipommi Siperiaan varoitukseksi
Neuvostoliitolle.
J u i u i tätä samaa maata. Turkkia,
presidentti Truman on nimittänyt
laiihan tukipylvääksi Lähi-Xdässä.
Nazim Hionet sai ensimmäisen vankeusrangaistuksensa
20-Iuvun alussa.
Hänen rikoksensa oli se, että hän oli
kirjoittanut vapaiusrunon sosialistiseen
lehteen. Vuonna 1928 liän joutui samasta
rikoksesta uudelleen vankilaan.
Lopuksi järjestivät poliitikot provo-katio-
oikeudenkäynnin, jonka tuloksena
Hitunet sai 28 vuoden vankeusrangaistuksen.
Jo useita vuosia on ollut käynnissä
vastalauseliike Hikmetin vapauttamiseksi
vankeudesta. Turkin hallitus on
saanut vastaanottaa monien Järjestöjen
lähettämiä vastalauseita. Mut'
ta hallituksella lienee muita tärkeimpiä
tehtäviä, koska se ei ole ryh^myt
asiassa mihinkään toimenpiteisiin.
Viimeiset uutiset Hikmetlstä kertO'
vat, että hänet on suljettu yksinäis-selliin.
Hän sairastaa angina-pecio-rista
j a on bjrvin heikkona. Näyttää
siltä, että poliitikot haltiavat saavuttaa
voiton hänen sairautensa kautta,
toivoen hänen Jonakin päivänä kuolevan.
— (Prihetcn).
tutkittava ruhoilijan elinaikana v a l -
. lixineiden^ yhteiskuntutlUi^n^suhtei-deii
li^onAetta; l^nä; aikana >^^Ukut-taneista
voimista on.mainittava että
kapitaUsmi sai maassa yhä suiu-enipaa
jalansijaa, sen seurauksena oli Hoheh-zollemin
kuningassuvun tukeman
suurtilallisten j a porvariston harjoittaman
riiston tehostuinihen. Kulttuu
rielämässä tämä näkyi kaiken taan
tumukseilisuuden Ja viahhojen aatteiden
voimakkaana propagandana. Toinen
merkittävät tekijä on maamme
työväenliikkeen tuona aikana tapahtunut
herääminen. Emhiescun tetik-sissa
ilmenevä ristiriitaisuus j a hämmennys,
hänen kuvitelmansa. konservatismin
tehtävistä bän^ kansalliset
j a kansaUiskilhkt^et syrjähyppynsä
osoittavat hallitsevan luokan
aatemaailman yaij^utuksen hänen
ajatteluunsa. ; ; :
Eminescim tuotannon suurimmasta
osasta kuvastuu kuitenkin, hänen
halimsa olla sorrettujen joukkojen
puolella sortajia vastaan.; Hän rakasti
kansaansa ja sen yksinkertaisia i h m i siä
ja hänen vihansa kpl}distui niihin,
jotka häikäUcmättön;iUn2nin riistivät
kansaa. ' .-- i '
Runossaan "Epigonia" arvostelee
Eminescu aikansa sivistyneistön skep-tlllistä
eläipänasennetta.- Runossaan
Enkeli j a Demooni"^ laajentaa Eminescu
kritiikkinsä koskemaan koto
porvarillista yhtelskuntfiä. Hän tuomitsee
hallitsevien luokfäen harjoittaman
kansan riiston ja nousee päättävästi
sosiaalisia epäkohtia vastaan.
Eminesctui runoissa oli myös Joitak
i n suoranaisia keh9l^ul!^a kansan-housuun
vallitsevaa Jä^estelmää vastaan.
Nämä pyrkimykset ovat kuitenk
i n harvinaisia. Ne eivät perustuneet
.vallankumoukselliseen henkeen eivätkä
yhteiskunnan kehityslalden tuntemiseen.'
-^v;,.
Runoilija ylistää lauluissaan raatajia,
jotka hänen tavallaan tekevät työtä
saadakseen niukan • toimeentulon,
m n kuvailee satiirisella innolla ihailija
kiinnittää päähuomion porvariston
j a papiston saarnaaman "hyveen''
liioadtasi^töön. Hän osoitti sen ja
iraryaxlUUbet ltdt 'min kansanjoukkoj
e n illstämisen välineeksi, joilla; p y r i t t
i i n suojelemaan vallassaolijaln luok-
'toetuja.. "•'.•J.'-'
käsitys tulevaisuudesta
ön idyllinen j a njälitäyästi utoplsen sor
siallismtn Ja anarkiain vaikutuksen tU'
ktsta. Vanhoillinen kirjälluien seura
"Juninieä" (Nuoriso) vaati monasti,
että runoilija jättäisi vallankU'
moukselllsen rajuutensa, mutta tämä
kieltäytyi ehdottomasti.
"Kieisari ja proletaari"-runon loppu
on kuitenkin skeptilUnen ja pettynyt
Siinä kielletään se sama luokkataistelu.
Jota runoilija alussa hehkuvas-ti
puolusti.
Täsät huolimatta Romanian työväenluokka
on ymmärtänyt nmon v a l -
lankumouksellisei piirteet ja- useita
kynuneniä vuosia laulanut sitä taistelunaan.
Voidaankin sanoa, että tätä
Eminescun runoa niäamme työläiset
todella rakastavat.
Enilnescua el voida pitää vallankumouksellisena
runoilijana, vaan r u noilijana,
joka intphimoisesti kapinoi
riistoa vastaan pystymättä kuitenkaan
kohottamaan itseään vallankumouksellisen
luokkatietoisuuden tasolle.
Eminescun kesken Jääneessä romaanissa
"Hyljeksitty nero", romaanin
sankari Toma Nour, Joka on yhteiskunnallisen
kapinan edustaja, sanoo
" . . . s y n k i m m ä t Ja onnettomimmat
pilvet ihmiselämän taivaalla aiheutuvat
yksinvaltiaista, jotka päätöksillää,n
Ja spdillaian surmaavat koko kansan.
Murskatloia ylulnvaltiaat j a heidän
diplomaattipalvelijansa jo pyrkikää
siihen, että kansojen ierimielisyydet
ratkaistaan Kansojen Tuomioistuimessa".
.
Eminescun runous kuvastaa kansan
kärsimyksiä, vallassaolevien piirien vihtaa
kansaa kohtaan. Hänen runonsa
ovat täyxmä lämmintä inhlmlllisyytt,
rakkautta maahansa Ja sen ihmisiin.
Hänen runonsa ovat hymni elämälle ja
sien Johdosta niistä on tullut kansamme
kulttuuriperinnön todellinen aar-re.
Suomennettu romanialaisista
lähteistä.
Pablo Neruda - latmalaisen American
suurin runoilija ja radkan ystävä
Pablo Neruda. latinalaisen American
suurin runoilija ja tällä hetkellä
tunnetuimpia k 1 r J a i 1 ijapersoonalll-suuksia,
on syntynyt ChOessä.Temu-con
kaupungissa v, 1904. m n e n oi
kea nimensä on Nef tali Rlcaxdo Re-yes,
Runoilijanimensä hän otti ihailemansa
tshekkiläisen romantikon J an
Nerudai^' mukaan.
Pablo Netuda aloitti runoilemisen
varhain ja jjulkaisi ensimmäisen runc^-
vihkonsa jo 1921. Runouden tUntiJaiD
mielenkiinnon hän herätU toisella kokoelmallaan,
joka ilinestyi 1924. j oi
l o in Neruda siis oU 20-vuötias. Koko-elniati
niiEd "Kaksiky&mientö r u ^
ratkaudesta j a yksi epätoivon laulu"
kuvastaa hyVin niioreh runoilijan
laatua. Häia aloitti ranskalaisten r u .
noiliJahi Baiudelaireh j a Rimbäudin
h^gessä, mutta öli saanut vielä syvällisempiä
vaikutteita sellalsUta Tovin-naisten
runomuotöjein. murslcaajUta
kuin Walt Whitman j a MaJako\-skl.
Joille hän myöhemmin on ilmaissut
kiitoUlsuudenvelkaiasa.; M a I n i tussa
kokoelmana runouden ystävät t u n s i vat
myös uuden tupreen j a täyteuilsen
runoilijaäänen.
Pablo Neruda astui sitten diplomatian
palvelukseen, hän matkusteli paljon
ja tutustui moniin maihin j a kansoihin.
Hänen runouteensa , tuli samalla
yhä synkempi sävi^. Runoii^^
on itse sanonut tutkineensa ' näinä
vuosina "kuoleman sanakirjaa". Y k sinäisyyden,
tyhjyyden ja ihmisvierau-den
tunne johdatti hänet runolliseen
ilmaisuun, jota arvostelu sanoi "käsittämättömäksi".
Toisaalta Nerudan
voimakas alkuperäisyys ja yhteys kansan
runolähteisiln antoivat l^nen
synkimmlllekin runoilleen syvän , ja
voimakkaan sävelen. 30-iuvim alkupuolella
hän oli tunnettu j a ihailtu
runoilija varsinkin latinalaisessa Amerikassa
ja Espanjassa.
30-luvun puolivälissä Pablo Neruda
oli Chilen konsulina Madridissa. Hänen
läheisiä taitellijaystäviään olivat
tähän aikaan Federico Garcia Z |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-02-18-03