Vapaus, August 26, 1950

              8ivti 2 Lauantaiim 26 p. — Saturday, August 20
(UBEKTT) — Independent tabdr
Telephones: Business Office 4-4284.
F4llt(ttlal Office 4-428S. Manaser
S. BiilcsL Bditor W « Qdund. tSaOtag
address £oz 69, Sodbttir, <SnUatlo,
tatalsbedN0T.6tfa.m7. AutHozized
aslsecond class mall by the Post
Office Department. Ottawa. Pub-lished
thrioe weeWy: T u e s d a y s,
TbursdajnB and Saturdaya by Vapaus
Publishing C(snpany ua^ at 100-103
Bbp St. W^ Sttdbuiy, Ont,^ Canada,
Advertlsiijs lates upon applicatfon.
TlranslatfOD^free of ehane».'
TZLAUSmNIfAT:
Canadassa: i TIE. 6iW 6 kk. 325
3 yfr, 24)0
SbdysvaOolssa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 3 ^
S^messa; l vk. 7J0O 6 kk. 4 2 9
i So8.dem. johdon Imolisilaidim
Janotaan, etta kenen jumala haluaa hävittää, sen hän lyö soikeu­della.
tTäma näyttää pitävän kirjaimellisen tarkasti paikkansa sosialide-mQkraattisen
oikdstojohdon suhteen, joka on antautunut sieluineen
ja Ruumiineen suurpääoman halvaksi palkkarengiksi kautta maailman.
Me kaikin muisUmme sen ajan ennen toista maailmansotaa, jolloin
sosialidemokraattinen puolue vei "ison veljen" osaa työväen veljes-publueMen
joukossa kansainvälisellä arenalla, Nyt on siitä ajasta
vain muistot jälelFä. Entisestä ylimielisestä "isosta veljestä» on tul­lut
vaivainen "pikkuveli".
Vanhempiat työväenliikkeen, veteraanit voivat kertoa meiUe^sosia-
Kdemokratian kukoistuksen päivistä — siitä valtavasta joukkoinnos-ttiksesta
mikä vallitsi sosialidemokraattisessa puolueessa ja siitä hor-jöiiiattömasla
arvovallasta, mikä tällä puolueella oli työläisjoukkojen
Kfökuudessa kautta maailman. Menncisyyt^n, kaukaiseen mennei­syyteen
kuuluvat ne ajat.
Sosialidemokraattisen puolueen kansainväliseksi koetinkiveksi muo­dostui
ensimmäinen maailmansota, missä se punnittiin ja köykäiseksi
havaittiin. Lähtiessään "omien maidensa" imperialistisia sotasuun-ilitehniä
tukemaan ja f'toisten -maiden työläisiä^' tappamaan, sosiali­demokraattisen
puolueen oikeistojohtp petti v. 1914—1» työyäen-luökatt
kansalliset j a kansainväliset edut. Siitä alkoi sosialidemok-raattisen
puolueen lasku.
Mutta toisin kuin olisi luullut, sosialidemokraattisen puolueen oir
kelsfojohtoei järkiiritynyt vielä sodan päätyttyäkään, vaan jatkoi,
tosin muuttuneissa olosuhteissa, samaa petospolitiifckaansa. Se väit­teli
suuria ratkaisuja ja sen sijaan pelasi "pennin nakkia''. Se antoi
taktillisesti tukensa "omalle" porvaristolleen tieteellistä sosialismia
vastaan — ja ajautui siten Mynchenin petoksen kannattajaksi, mikä
johti toisen maailmansodan alkamiseen ja sen yhteydessä sosialide­mokraattisen
puolueen kriisin edelleen syvenemiseen ja kärjistymi­seen.
«itlerismin häviö, Y K : n kartsojen.Voitto ja sosialistisen maailman-osan
suuri laajeneminen sodan jälkeen on nopeistuttanutsosialidemok-raattisen
puolueen oikeistojohdon kriisiä. Monissa maissa, kuten
Puolassa, Tshekkoslovakiassa ja Ita-Saksassa, sosialidemokraattiset
puolueet ovat luopuneet petospolitiikasta ja liittyneet järjestöllisesti
marxilaisen lipun alla yhteen kommunistisen puolueen kanssa. Ita-ilässa
sosialidemokraattisen puolueen enemmistö on. kunniakkaan joh­tajansa
Nennin johdolla sanoutunut irti sos-demien oikeistojohdosta.
hanskassa sosialidemokraattinen oikeistojohto menettää jatkuvasti
vaikutusvaltaansa. Vain Britanniassa ja Skandinavian maissa on so­sialidemokraattinen
oikeistojohto enää jonkinlaisena voimatekijänä.
' Mutta Vidäkään ei näy mitään "järkiintymisen" merkkejä sos.dem.
oikeistojohdon keskuudessa. Päinvastoin näyttää siltä, että mitä syr
vepipään kriisiin se ajautuu, sita enemmän se menettää luottamus­tansa
työväkeen ja turvautuu suurpääoman asiamiehen arvottomaan
osaan. Seuraavassa on joitakin kuvaavia esimerkkejä siitä kuinka
alas sosialidemokraattinen oikeistojohto on kansainvälisesti ja kan­sallisesti
painunut.
Yleisesti tiedetaan, etta Yhdysvaltain imperialismin avoin inter-ventiosota
Koreassa, Formosassa ja Viet Namissa on aiheuttamassa
vakavan repeafman imperialisessaikin leirissä. Britannian hallitus on.
julkisesti ilmoittanut, ettei se halua ainakaan Formosan selkkauk­seen
sekaantua, jos kenraali Mac.^rt'hur aloittaa siellä jotakin. Sota-puolueen
riveissä on Yhdysvalloissakin nurinaa. Marraskuun vaa­leihin
valmistuessa republikaanipuolue on sanoutunut irti Trumanin
johtaman demokraattipuolueen "sotasaavutuksista" Koreassa jne.
Sodanlietsojat kautta maailman ovat huolissaan siitä suurenmoi­sesta
menestyksestä mikä on Tu'kholman rauhanvetoomuksella kaut­ta
maailman^ Noin 300 miljoonaa ihmistä on jo allekirjoittanut Tuk-hoimanr
rauhanvetoomukseni SolateoUisuuskapitalistit ja heidän
palkkaamansa politiikot ovat avoimesti ja. hysteerisessä mielentilassa
sotajalalla tätä rauhanvetoomusta vastaan.
Tässä tilanteessa kokoontui Strasburgissa sosialidemokraattinei oi-keistojohtajain"
kansainvälinen" kokous mikä uskollisen palkkaren­gin
tavoin lähetettiin karkeistyohon sotakapitalistien hyväksi. Nämä
työväenliikkeen riveissä olevat sotakapitalistien'asiamiehet lähtivät
mobilisoimaan tukea Yhdysvaltain imperialismin interventiosodalle
Koreassa, vaikka itse imperialistienkin leirissä on jo vakavaa erimieli-syj^
ttä Kauko-idän sotaseikkailujen suhteen! Eikä tässä kaikki,
Stfasburgin "sosialistit" järjestivät oikein virallisen nimienkerays-kampanjan
Tukholman rauhanvetoomusta vastaan, jotta sotakapita-listit
saisivat yörauhansa takaisin. Nähtäväksi vain jää kuinka monta
sataa miljoonaa allekirjoitusta he sotavaatimukseensa saavat?
Tällä puolen Atlantin sosialidemokraattinen oikeistojohtaja Walter
R^uther on julkisesti luvannut kannatuksensa ei vain Kaukoidän so-taseikkailulle,
vaan presidentti Trumanin koko sotamobilisoimissuun-nitelmalle.
Mr. Reuther luonnollisesti käsittää, ettei tämä sotasuun­nitelma
ole niinkään populaärinen työläisjoukkojen keskuudessa ja
siksi hän antaa "sosialistisen" verhon sotasuunnitelmalleen ja ehdot­taa
Trumanin hallituksen sotaohjelman lisäksi satavuotista 13 tuhan­nen
miljoonan dollarin vuotuista "avustusta" niille maille jotka suos­tuvat
Yhdysvaltain imperialismin avustusehtoihini
Canadassa GCF:n oikeistososialidemokraattinen johtaja J . M .
ColdweII oli ensimmäisena vaatimassa parlamentin istunnon koolle
kutsumista, jotta voitaisiin valtuuttaa canadalaisten poikien lähettä­minen
kenraali Mac Arthurin avuksi Koreassa. Eika tassa kaikki. M r .
Coldwell vaati e C F : n kansallisessa konventionissa ja sai suostumuk­sen
siihen, etta COF: n Reginan manifesti romuutetaan. Mr.Coldwell
katsoo, että Reginan manifesti, minkä perusteella C C F perustettiin
ja mikä ainakin sanoissa hyväksyy so^alistiset päämäärät, sekä ko­rostaa
imperialistisen sodan vastustamista ja rauhanasian puolusta­mista,
on muka "vanhentunut" ja siis sellaisenaan romuutettava.
Suomessa, kuten muistetaan, oikeistososialidemokraattiset johta­jat
o\at myös puhuneet "ohjelman muuttamisen tarpeellisuudesta" ja
sosialidemokraattisen puolueen konventionille oli jo valmistettukin te­kele,
josta oli kuohittu sosialistiset periaatteet niin täydellisesti, ettei
edes varjoslaisten junttamiesten kontrolloima kokous uskaltanut sitä
jyrata lapi.
Britannian Attlee-Bevin ryhmä on heittänyt sosialistiset periaat­teensa
sikojen ruoaksi ja palvelee uskollisesti isäntiään.
Ranskassa oikeistososialidemokraattinen johtopamppu Moch. työs­kentelee
vastoin ranskalaisten ja kaikkien eurooppalaisten etuja Sak­san
ja Ranskan teräs- ja kivihiiliteollisuuksien yhdistämiseksi Yhdys­valtain
sotasuunnitelmien hyväksi.
Saksan "50<=ialidemokraattinen" johtaja Kurt Schumacher liittjri
{AI';n uutistiediin inukajn) Bonnin hallituksen pääministe"'*'*''-
1 ri—M i n r n M i i i i i i i i i i B i »iHiiMiifn I
Jack Nfeml Waters Townshipista
täyttää. 75 vuotta lauantaina, tk. 26
pnä. Toivotamme paljon onnea Ja
pitkää ikää päivän sankarille!
B i m ATOmSOXA M E B H I T 8 E E ;
SOPIIKO SITX ALIARVIOIDA?
Elokuun kuudentena päivänä 1945,
kello 8.15 aamulla; Hiroshiman. kau­punki
tärisi atomipommin räjähdyk­sestä,
Hiroshimassa oli silloin 312,-
000 asukasta. Yhden sekuntin kulu­essa;
väkUuku väljennettiin^ yhteen
Icolmaimekseen — 136,000 ihmistä Jäi
eloon. 80 prosenttia kaupungin t a ­loista
tuhoutui 76.000sta rakennukses­ta
Jäi v a in 8.400 JäleUe. Otan Ja sen
sinijokien y l i irakennetuista y l i neljäs­täkymmenestä
sillasta tuhoutui yli
toinen puoli ... — On Etefence of
Peace.-,'
AI<A|STÖN TOTUUS
I l i l A N j m T O I L ^^
. . . Toisella pupleii on JaaJaHe levin­nyttä
epäilyä^ että Korean sota ei ole
sitä. miksi MacArthurin propaganda­koneisto
sanoo sen. Monet ihihiset
pitävät sitä "likaisena sotana". 8en
suhteen ei ole mitään innostusta. Vie­läpä
sitä kannattavatkin lehdet ovat
pakoitettuja myäntämään, että se on
epäpppuiaarinen sota . . . — Canadian
Tlribune.
•flCOTUUS E I R A LA
TULESSAKAAN?
Neuvostoliitto tekee suurenmoisen
hyveen sitiä tosiasiasta, että koreassa
el ole lainkaan näkyvissä venäläisiä
sotilaita, mutta amerikkalaiset soti­laat
ovat erittäin hyvin nälqnrtssä ...
—.Newsweek;
Kif]. Oja Ehirei
lakko u
Port Arthar. — Yksitoista päivää
kestänyt ajurien Ja tuottajain lakko
Jatkuu lujana: paperipuuyhticln, hajoi-tustoimenplteistä
huolimatta, kaiicki
Minnesota and,Ontario Pulp & Paper
yhtiön yritykset -hankia,paperipuita
myllylle rikkurivobnalla; on tähän
mennessä epäöimlstweet.Tätiaän y h ­tiö
teki. uudelleen yrityksen lähettä-mäliä
neljä kuormaräutoa, noin kah­dentoista,
maakuntapQlilsin suojelema
na hakemaan metsästä pEtperipuita
myllylle, vaan .pitkästä. matkasta .huo­limatta
metsätien: suulle oli kokoontua
nut noin parisataa lakkovahtia. Seu­raus,
qli että kaikki kuorma-autot p u ­rettiin
ennenkuin ne, .pääsivät metsä­tieltä
.valtatielle. Tämä oli Jo neljäs
kerta kun lakkovahdit ovat hänunäs-tyttäneet
yhtiön herroja.
International Brotherhood of
Teamsters lokaali numiero 935 kutsui
Jäsenensä lakkoon kuluvan kuun 10
päivänä asettaen vaatimuksekseen
neljän dollarin ylennyksen paperipuur
koortia kohden, sekä oikeuden edustaa
Jäsentensä etuja kaikissa heitä koske­vissa
neuvotteluissa. Paperitehdas on
tähän saakka kieltäytynyt neuvottele­masta
union virkailijain kanssa Joten­ka
liskon lopettamisesta tätä kirjoitta­essa
ei ole tietoa. Paikallinen suoma­lainen
väestö. Joka oh suurelta osalta
paperipuun tuottajia^ on ahtanut Ja­kamattoman
kanhatuksensä tälle l a ­kolle
koska yleinen tyytymättömyys
on -vallinnut Jo pitemmän aikaa
"Miandon" maksamiin paperipuun
hintoihin näihden. — F . J . K .
OheelUsen»^jidkalstaan^ ee pnhe.
Jonka ttmoetfa NetnrostoUfton bfr-
JalBJ» edttl Britannian raohan-fconcressissa,
•
Miljoonat rehelliset brittiläiset mie­het
Ja naiset. Jotka vihaavat sotapa e i ­vät
ole vielä allekirjoittaneet Tukhol­man
vetoomusta. :
»Dnulla on ollut tilaisuus puhua
muutamien heidän kanssaan. He-esit-tävät
väitteitä mitä he lukevftt^saiiOK
malehdistä. He sanovat: "Tu^olmän
vetoomus on kohdistettu atomipommia
vastaan. Se on edullista vaiälälsille
mutta epäedullista amerikkalaisille.
Miksi ette vastusta- kaikkia aseita
yleensä? E i ole pelkkä sattuma, että,
kommunistit allekirjoittavat vetoo­muksen.
Sen on myöskin Venäjä aUe-'
kirjoittanut. Joka merkitsee sitä, että
se on neuvostohallituksen liikettä."
Haluan vastata näihin kysymyksiin
kaikella suorasukaisuudella.
He sanovat, että atomipommin kiel­täminen
on edullista neuVostoItansal-l
e jä epäedullista amerikkalaisille. Äs­kettäin
tapasin Brysselissä M . Henri
HolUnln, entisen Belgian senaatin
puheenjohtajan. Hän sanoi minulle.
" N i i n kauan kuin amerikkalaisilla y k ­sin
oU. atomipommi, minä kannatin
atomipommia. Uskoin sen otevan ih-himillisen
aseen sillä kun muutamia
niistä olisi pudotettu Venäjälle se o l i ­si
pysäyttänyt sodan. Mutta njH^ön
toista kun Venäjällä on myöskin ato­mipommi,
siitä Johtuen,' atomisota t u ­lisi
olemaan pitkä Ja tuhoava."
Mainitsen n ä m ä sanat koska M .
Henri Rollin näin todisti ettei häh o l ­lut
vain kyynlllinen, vaan myöskin
mies, Jotei kykeni Johdonmukaisesti
ajattelemaan.
: Miksi atonoipommin kieitämineh
oliJSi edullista yhdelle puolelle? Or-
Jamaiset sanomälehtimiehet vastaa­vat:
"Koska Amerikalla on suurempi
varasto atomipommeja:" Mutta Jo­kainen,
tietää sen, että kaupunkeihin
pudotettujen pommien lukumäärä ei
ratkaise sotaa. .
Atomipommih^kieltämisen- vaätindf
nen on yhtä edullinen taikka yhtä
epäedullinen ;kumma]Iekin puolelle;^ Se
on epäedullinen lentokonetehtaan o-sakkeenomistajille,
uranlumi' malmin
omistajalle, kiristeleville^ sanomaleh-;
dille, ' mutta edullinen kaikille i h m i '
sille koko maailmaBsa. , .
S/Dnä uskon, ettei Manchesterin
taikka Edintnirghin asukkaalle e i ole
Väliä kuolevatko he "länsimaisesta"
taikka "itäfnalsesta'' pommista Ja s i l ­tä
syystä he: ovat kUnnostuneet ato­mipommin
kieltämiseen.. Nämä kakr
si puolta eivät ole Amerikka eikä Neu->
vostoliitto; Tässä kyssrmyksessä ole­vat,
puolet ovat: pommi Ja. ihmiset. :
lähän saakka tunnettujen-aseiden
tyyppien Joukossa atomiaseella on e r i ­koinen
asemansa: se on tarkoitettu
pelotukseksi Ja miljoonien. rahallisten
liunlsten tuhoamiseksi. Luonnollista
on, että rauhan kannattajien; ensim­mäinen
vaatimus on atomiaseen eh­doton
k i e l t & n i n e n : . ..
BJolmannen maailmansodan propa­ganda
on läheisesty liitetty sellaiseen
ajatukseen, että se voidaan nopeasti
voittaa Ja seurauksitta. Ei tarvita
mitään muuta kuin pudottaa tusi­nan
verran pommia Ja kaikki on ohi:
Tällainen puhe on Ja tulee edellieen
saattamaan ihmisten ajatukset Ja sy­dämet
epätoivoon. Atomipommin
kieltäminen lopettaa tällaisen vihatta­van
tunteen; se saattaa kuumeen lak­kaamaan
Ja tekee rauhallisen neuvot­telun
mahdolliseksi.
Ihmiset, Jotka eivät: halua allekir­joittaa
Tukholman vetoomusta, sano­vat:
"Miksi te vain protestoitte ato­mipommia
vastaan? Mahdollisesti te
haluatte 'tavallisia pommeja, tanickeja
Ja miinanheittäjiä?"
Rauhankannattajien tehtävä on sel­vä:
me olemme vannonneet estäväm­me
uuden sodan: Me inhoamme ato­mipommia
Ja kaikkia tavallisia rä­jähtäviä
pommeja samoin. Jos me
olemme tehneet atomipommin kiellos­ta
meidän päävaatimuksemme. niin
se johtuu siitä, että se on kaikkein
vihattavin Ja kalkkein kuollettavin
ase. ' • .. .
Me olemme vakuuttuneita, että Jos
koko-maailman ihmiset, saavat aikaan
atomipommin kiellon, n i in se heti a i ­heuttaa
.Jännittyneen tilanteen hel­pottumisen
Ja mahdollisesti neuvotte­lut
su^trfen vdStain keskeä-i^rfyvasta|Onto oiemassaimpuraria
texämm. Atomipommia^kieltäminenc
oorensimmäineftv askel rauhaa kohtia
mjifcta,, on majirfotimta kävellä koko
tietä yhdellä askeleella.
Sanotaan, että Tukholman vetoo­mus
on: kommunisteille ..edullista Ja
siksi vain kommimlstit allekirjoittavat
sen. iSxxiik on v ä i ^ käsittää inlksf
atomipommin kieltäminen o n edullis­ta
Pariism kommunisteilli»^ Jäjej^edul-lista
Pariisin katolilaisille. Todella^)
Jos atomipommi pudotetaan > P a r i i s i i n ,
n i i n el" se tiedustele asukkaiden mie­lipiteitä
yhdellä eikä toisella alueel-
.la'.'...-
. Se on totfa. että kommunistit alle­kirjoittavat
Tukhobnan vetoomuksen:
tämä on edullista kommunisteille,
mutta se ei välttämättöm^tl m uW
tämän asiaUrjiem sisältöä. Joka on y h ­tä
hyväksyttävä kommunisteille, työ­väenpuolueen
Jäsenille kuin myöskin
konservatiireille. Minä en käsitä mik­s
i englantilainen. Joka on eri mieltä
kommunistien kanssa, antaa kommu­nisteille
monopolin: syvään inhimilli­seen
asiaan. Josta koko kansan koh­talo
on riippuvainen..
Eräs. työväenpuolueen mies sanoi
minulle: "Olen yhtä mieltä Tukhdr
man vetoomuksen tekstin kanssa, mut-ita
en halua allekirjoitukseni,hukutet­tavaksi
brittiläisten kommunistien,air
-lektrjoitukslln." lämä^ tuntuu lapsel­liselta.
NUn pian: kun kaikki britti­läiset
ei-kommunistit yhtyvät vaati­maan
atomipommin laittomaksi Ju-t
a i k f i ^ - i ^ u t a r f a u r i a . J o ^ e f f i a d ^ J^
pUhEUtaän atomipoiäii^ästä?^ ^nko sd'-»
^Igta &itlämaailmfa«»ayj[9^ voisi r a u -
U^iäehä ItikeaarUkkeleltä' kaikenlai­sista
super-pommelsta? : ;,,
, Neuvostokansa yksimielisesti alle­kirjoittaa
Tukholman vetoomuksen ja
joka m a & d o l l l s ^ tl tee sitä. hän ef
varmaankaan tiedä mitä äota on^
Täjyttääkö Idmoon. GtossavA ca^-
kff} M)atn«h|^iterin -.asukkaiden sydämiä'
toiset tunteet? Ei.ole häpeäisi kan­nattaa
rauhaa j a minä olen ylpeä s i i ­tä
tosiasiasta, että minun kapsan!
kantoi sodan pä^taa&an^ Ja^ saaiVutti-vat
vaikeasti voiton vJa eläär oyksrään,
ei sodassa saavu^tuh ti^lneen lois­tossa,
vaan hyödyllisessä rauhantyös­sä.
Mitta tiedän, että koko niaallttäii
Ibm^et Janoavaa ratsiaa. Se on.rau-listamistd,
n i in kommunistien allekir­joitukset
"katoavat" miljoonien mui­den
allekirjoitusten. sekaan.
Vielä yksi väitös on olemassa. Jos
neuvostoihmiset all^irjoittavat Tuk­holman
vetoomukseni niin se merkit­see
sitä, että se edistää Moskovan po­liittisia
tarkoitusperiä. Viime kevää­nä
Tu^olmassa amerikkalainen sa­nomalehtimies,
sen Jälkeen kun hän
kuunteli puheetti. sanoi voiton var­masti:
"Näin te sitten tunnustatte,
että venäläiset -heduavat rauhaa?^'
Vastasin hänelle: "Kyllä. Mutta
voitteko sanoa punastelematta, että
amerikkalaiset eivät tarvitse rauhaa?"
ha. Jota ahkerat Ja rehelliset amerik­kalaiset
haluavat. sUlä Amerikan kan­sa
on vieläkin Amerittani kansa Ja
vJBsien politlkkojen huutamineit et saa
meitä, imohtamaan. että se maaton
lahjoittanut maailmalle, yhden suu­rimman
hengen. Lincolnin' Ja.yhdeii
lahjakkäimman runoilijan Whitmia-n
i n ^ . . . ''
Ei ole aUiaa' menettää^ tapaukset
kuUcevat ennei^u^umattoman nope-aäti.
. j'okainen hetki on kallis. Me
iläemme, että Aasiassa, on "kylmä so­ta",
jo kehittynyt kuumäkä Mdaksf.
Eräät amerikkalaiset kongr^in.jäse-ttet
sanovat, että olisi hyvä pudottaa
atomipommi epäjärjestyksessä olevaan
Koreaan. ^ Joku raapii tulitikkuja. Ja
ruutityEmyri on lähellä! . ..
Meidän täytyy saavuttaa atomipom­min
kiellon. Meidän täytyy saada so­ta
roppumaan .Aasiassa.. Meidän täy­tyy
saada haiuaan rauhan säilymään
Ja tehdä sen .kestäväksi.
Me tiedämme, että nfioiraalin peri­aatteet
ovat syvästi Juurtuneet jokai­sen,
englantilaisen sydämiin j a siitä
syystä minä .toivon, että. seuraan tei­dän
toimintananne. Meidän tulee säi­lyttää
vanhat muistot, rakkaat vihre­ät
puut. meidän tulee"pelastaa lap­set,
ja me tulemme säilyttämään rau­han.
'm
palkki
on
— Canadan sanotaan olevan naisille
paras "hunttausmäa" miehiä etsies­sä.
Siellä sanotaan olävan enemnlän
miehiä kun naisia — 21 naista jokais­ta
19 miestä kohtaan.
ei
ensi
jos
Jos rautatielakkoa ei sovi­ta
maanantaifain mennessä,
niin VaiJau9 e»! ilmesty tiistai-aa
posti- ja liikenneseisali-duklsen
aiheuttamien vai­keuksien
vuoksi.
Kirkland Lake. — Viime kokoiik^
sessa st;umiil;eltiin syysjuhlia, j a tul-^
tiin siihen. tulokseen, että. niiden t u ­lee
alkaa tansseilla. Niinpä onkin lau­antaina
syysk. 2 pnä; oikein Vanhan-maan
tanssit W.CyansÖitol^ Otta­kaa
huomioon, että tanssit Ovat J y ­myn
haallUa Kenogamissa. Lippuja
oh Jo etukäteen saatavana useilta
henkilöiltä. Ne ovat pal^totanssiti.
Voittoina on viisi arvokasta palkin-'
toa. Ovilippujen. hinta on, jos ostatte
etukäteen, vain 25 senttiä, mutta ovel­l
a maksaa 50 senttiä. Muistakaa ostaa
etukäteen, että saatte alennuksella.
Sitten suhhuntaina ovat nie suuret,
voimain koitokset iirheilussa. Siellä
on 3-ottelut miehille, nalsine; pikku­pojille
Ja pikkutytöille. Myöskin on se
kuiÄuisa 1500 m. Juoksu. Näihin kaik­k
i in lajeihin voivat Echon Jäsenetkin
osallistua, koska ei heiltä ole matka­kaan
pitkä. Saa Jälleen O; Torikka
Ihonder Bayn farmafit fuomifsevat
atompmmin jä Mm intervention
harjoitella 1,500 m.- ja annamme o i ­keuden
rikkoa So. Porcupinessa. saa­vuttamansa
ennätyksen. Myöskin rä^^
vintola tulee plemaan koko päivän Ja
ruokaa kuulemma naiset laittavat
kaikille vatsat täyteen, eikä se ole
hinnalla pilattu.
Jäi mainitsematta, että kaikissa u r ­heilulajeissa
jaetaan kolme palkintoa.
Toivotaan vain kaunista ilmaa Ja sil^.
loin varmasti kaildci menee suunnitel­mien
mukaan. Nämä ehkä tulevat ole­maan
viimeiset tämän kesän juhlat.
Joten olisi kalkkien otettava tästk
kesästä irti mitä on tilaisuus saada. —
Jymyläinen.
Syndikaatit vaativat
hintojen alentamista
JVIontreaL — Katoliset syndikaatit
ovat presidentti Gerard Picardin kaut­ta
esittäneet vaatimuksen, että hin-,
nat pitäisi laskea sille tasolle missä
ne olivat ennen Korean sodan alka­mista.
"Viimeksi kuluneitten viikkojen a i ­kana
hitmat ovat nousseet taivaisiin
asti, mutta mihinkään toimenpiteisiin
ei ole vielä ryhdytty hintojen kohoa­misen
ehkäisemiseksi", sanoi Picard.
Farmarit voittaneet
j^ätrehmiän hinnan
paperipuilleen
F o i i Arthur. — Farmers Go-op.
Marketing Associationin osastojen e-dustajain
konferenssissa, mikä pidet­tiin
viikko sitten perjantaina Int. COr
op Auditoriumlssa. keskusteltiin hei­nän
hinnoista. Presidentti W. Alanen'
osoitti, että päätarkoituksena on pääs­tä
yhteisymmärrykseen heinäin yleis-hinnoista.
Hän puhui myös heinäin
luokittelemisesta Ja- paalaamisesta, se­kä
muista asiaa koskevista problee­meista.
Muiden osastojen edustajain lisäk­si
maakuntahallituksen maatalousde-partmentin
edustaja mr. Harrison e-sitti
myös mielipiteensä Ja selosti joi­takin
aikaisempien vuosien kokemuk­sia,
konferenssi hyväksyi yksimieli­sesti
timotein Ja hevosille syötettävän
;heinän hinnaksi $32. Samalla pää­tettiin
jakaa Icaikkiin farmikeskuksiin
^mainostauluja,. missä •farmareita, ke^
holtetaan 1. valvomaan hlhta^symys-tä
n i in etteivät keinottelijat voi'kis­koa
liiaksi suuria vväUtyshlritoJa. 2,
että iarmarit IlmöittaiiBlvat minkä
verran heillä on heinää mj^ävänäjä
3/ että farmarit ilmoittaisivat kuinka
.paljon heidän tarvitsee' ostaas heinää.
Nämä tiedot i«täiisi^1ähettää yhdis­tyksen
sihteerille. I. LarsenlUe taf;In-.
temational Co-öp Store Lt'd:1l'e tai
Farmers Mercantile <Ä^:a kauppaan,
j o i ta suositellaan pääväiitt^jiksi.
; Edustajiston puolesta, joka kes^-..
teli paperitehtaiden Johtajain Ja m u i -
iden paperipuita käsittelevien henkilöir
den: kanssa, presidentti itänen, O.
Haglund,. J . Marency Ja B , Aylward
ilmoittivat että ii;on£erenssi tervehtii
sitä k im o l i äskettäisten neuvottelu-
:Jen perustalta saatu^$l hinnankoro­tus
koordille. 9e on askelsiihen sutm-
^taan, että tunnustetaan, farmari omis-:
tajaksi-puihinsa jne. Kaikesta huoli­matta
tämä hinnanlcorotus e l ole r i i t -
täväjkun; huomioidaan jatkuva kulu­tustarpeiden
hintojen korotus. Siksi
qn lujitettava järjestöä .Jotta voidaan
painostaa lisää myönnytyksiä. ' • .
Uusien asiain- yhteydessä hyväksyt­tiin:
pääministeri St. Laurentille osoi­tettua
päätöslauselma:' rauhan puolesr
ta. / Hyväksytyssä päätöslauselmt^a
sanotaan:
i .''Tämä Thunder Bay p i i r in fa
rien konferenssi, kokoontuneena. elo-:
kuun 18 pnä 1950 Fcecmers Oo:^op6ra-tiye
Kforketing:jAssÖGiationin. jolMloila.^
kehoittaa liittohaiiitusta toimlinaan:
Totuus tulee julki
iCoreftst^kin.
Lontoo^ Daily Workerih Ju)kai-semäa^
entokirjasta: ^'Korea. kuka sen
aloitti;* on':myyty 350,000 kappaletta.
PaiQos on k b k o n ^ n . loppuuhmyyty ja
uutta painosta •valmistetaan.
, A ^ LUONTO
Jenny: «rämä on mainio
piknekln pidolle.
Mary: «Näyttää sfltä. Viisi M .
jopnaa muurahaista el .TOI olla
, ÄLÄ SUBE
Nuori mies sanoi koppava tstan.,
" O l i n lasten hoitajattaren ka^S
kona eilen illalla." -»^la.
;:Älä. sure rakkaani", sanoi tvHa
«vupdstt,ta^ parin kuluttua i i t i r f^
päästää sinut ulos ilma^ bsm?
• • •
i ASIPRIPKALAISTA NOPEUTTA
j . Amerikkalainen Ja ruptsalaian L.
kusteUvat rakennusteollisuuden h ' '
hltyksestä. ,
Kmx "IMkholmassa ollessani tnenfa
eräänä aamuna työhön", sanoi md.
salainen, " n i in alettiin erästä rakm.
nusta rakentamaan. Ulalla kun na
lasin työstä oli rakennus valmis"
"Menin.erään aamuna työhön Het
yorki6sa?psanoi~amelikkaTäinen.-nim
alettiin rakentaa erästä rakennusta.
Kun palasin samana Utana (y&ti 1
lUin samasta rakennuksesta'Mäfffl
t i in ulos vuokralaista, jolla oli koöia'
kuukauden vuokra maksamatta."
Wor]
tdineens
South P
Tied
ffORK
jjTJestai
ylitääUeF
tankkim
mnamnai
riyksistä
Ainoasta
•fyt on ai
TARKA
TIEDO'.
JM Bay
Y K : n kautta sen hyväksi/että. Korean
'titanne ratkaistaisiin, rauiialliseäti vU-
,vyttelemät.tä. kiitsumalla .pphjpls-: Jä
Etelä-Korean edustajat Yti£:ii istun­toon
Ja vaatimalla, että Yhdysvallat
tup pois interyentiojoukkonsa, jotta
Korean kaiisa saa demokraattisen: i t ­semääräämisoikeuden
Ja yhtenäisyy-
^den. ••.
"Edelleen tämä konferenssi antaa
hyväksymisensä Tukholman vetoo­mukselle
atomipommin patinaan saat­tamiseksi
j a Julistaa hyökkääjäksi sen
maan, mikä ensimmSfeeksi käyttää
atomipommia." — A T H .
{J. K. Jos. ylläolevassa uutiskirjol-tutssessa.
mainittuja tietoja;.saadaan,
keräiarksr rlittäväiii paljon, että saa­daan,
pätevä taivaisilta, fcuihka,^^^^
jon on. Thunder Bayn piirissä sellai­sia;
farmareita^ nimenomaan omasta,
työstään eläviä farmareita. Jotka
myyvät heiniä; (Ja kuinka paljon he
myyvät> ja. sellaisia faiinareita. Jotka
Jputu,vat ostamaan heiniä (Ja kilinä
paljon,) n i i n Vapaus olisi, erittäin Idi-tollinent
jos nämä tiedot läfaetett^lhi
lehdellemme. — Tolm.)
, Kysymys: Kuka omistaa Canadan
tarkoitan tuotanto- ja liikennefaltok.
set (ei siis farmeja, asuinrakiennukEla
jne)?^ Minkäverran ne ovat idkomal.
d$n Ja canadalaisten porvarien omis.
tamla?^ — Tietoa haluava.
Vastaus: Yleisessä mielessä puhan
yllävlltatut teollisuuslaitokset omistaa
,50 suurperhoa erinäisten yhtymien
kautta. Joista on suurimmat {3PR. fc.
temational NIckel, BraziliMi TIractlon,
Aluminium Ltd, BeU Telephone, In-temational
Paper. Monttear LH &
P, Alumlum of Canada, Imperial Oi],
Shawinlgan W & P., Ihtematlonal
Petroleum. DistlUers Seag. Abitörf
Pulp Jne.' Suurin yhtymä, CPR kon­trolloi
$Ii583 miljoonaan pääomasijoi.
tusta. ••
, Mitä sitteri._ tulee canadalaiseen'ja
ulkomaiseen pääomasijoitukseen, niin
ratkaisevasti, Johtavaa osaa vie cana-
'dälalnen pääoma. Vastoin yleisti
käältystä, brittiläinen pääoma d ote
toisella tilalla, vaan amerikkalaina.
Kaikkiaan on Canadan kalToksiin,
JKinoitt
FEI
Fru
! Olkaa
I paikkaa
1 maksaiT
Suos
Gc
lMColb(
teoillsuuslaitoksiin ja. bondeihin (d
faiitteihinveikä yksitylsasuQtoiliin). si­joitettu
$7,193,000,000 ulkomaalaista
pääomaa.. (V. 1946 tilastoja Canada
Year Bookan mukaan). TlstS sum-ipasta.
op' yhdysvaltalaista palomaa
<$5~.152,opo.OOO Ja brittUäistä pääomaa
vain; $1,688,000,000.
: On totta, että aikuisemmlp vei brit­tiläinen
pääoma johtavaa osaa tämän
tuotantolaito|£sissa, mutta se. on vuoa
vuoden perään Ja erikoisesti viimeksi-käydyn
sodan aikana tullut entisti
suuremmassa määrässä sivuutetuksi ja
yhdysvaltalainen pääoma on vallan­nut
osan sen asemista. Mutta kuten
sanottu canadalainen pääoma vi^rat-jkalseyasti;
yliypimaista osaa .tämän
:i^.an tuotantolaitoksissa vaikka Iffi-ketaap
yhteen brittiläiset, amerikka­laiset
Ja muutkin sijoitukset. Sen li­säksi
canadalaista pääomaa: ön sijoi­tettu::
ulkomaiden tuotantolaitolBiin
$3,750,000,000 arvosta. (Canada Year
Book 19*9).
Ylläoleva osoittaa, että täysto vil-räBsä
ovat ne jotka katsovat, eHI(»-
nadä öh (vieläkin slliiomaa— tilfcH
maisen pääoman kontrollissa.
i Saadake
UH
täliettäkä
NOILLA
BINNAt-
Toronton
leiään va
F. (
i8 Fron
uudesta historiasta
Oli kerran, kuten hyvissä saduissa
kerrotaan, kaksi Amerikkaa, kuten oli
kaksi Koreaakin.
naueriin pyynnössä, että YHDYSV.ALL.\T LIS.^ISI MIEHITYS-JOUKKOJAAN
SAKSASSA!
Lyhyesti sanoen, kaikki tämä on oikeistososialidemokratian kuolin-laulua.
Petcttyään työväenliikkeen asian teoriassa ja käytännössä,
sosialidemokraatttäet oikeistojohtajat ovat rappeutuneet suurpääoman
palkkarengeiksi, joilla ei ole mitään ulospääsytietä nykyisestä kriisis­tään,
eikä mitään tulevaisuudentoivoa. Juudasten lailla, joita he ovat,
oikeistososialidemokraattiset johtajat myyvät itseään vähittäin ja
tukuttain, jotta voisivat pitää kurjan sielunsa ja ruumiinsa helpolla
työllä yhdessä.
Mutta niin varmaan kuin päivä seuraa yötä, vaikka oikeistososiali­demokraattiset
johtajat saavatkin nyt tehdyksi melkoisen paljon pa­haa
ihmiskunnalle, heidän petoksensa julkeus ja jatkuva uusiintumi­nen
tulee puhdistamaan työväenliikkeen tästä kuonasta ja siten lop­pujen
fopuksi auttamnaan työväenluokan rivien yhdistymistä, mikä
O l i progressiivinen Pohjois-Amerik­ka
Ja orjajärjestelmään perustunut
Etelä-Amerikka — kuten oli progres­siivinen
Pohjois-Koiea j a taantumuk­sellinen
Etelä-Korea.
Kuten Koreassa nyt, Etelä-Ameri­kan
orjavoudit tunsivat maan luhis­tuvan
Jalkojensa alta j a katsoivat, et­tä
vain verta vuodattamalla 'he voi­vat
valta-asemansa säilyttää.
Yleisesti tiedetään, että monen pro-vokatioteon
Jälkeen orjavoudit saivat
haluamansa sodan Ja hävisivät.
Mutta ndelenkilntoista bn Korean
nykyisten tapahtumahi valossa lukea
mitä historioitsijat kertovat Ameri­kan
silloisista tapahtumista. Seuraa­v
a on lainaus R. Rutterf ieldin klrJolt-tsonasta
'The American Past":
Maa oU Jaettu kahteen osaan. Oli
Pohjoinen Ja Eteläinen osa.
Pohjoisessa vallitsi demokratia Ja
edistys: Uusia kouluja avattiin. Mut­ta
•'Etelä oli n i i n syventynyt orja-j
a puuvlllankasvatussijoituksiinsa, et­tei
se voinut muuttua rauhanomaises­t
i Taikka se olisi sitä tahtonutkin.
Siiäi se i o k e i l i kaikkia poliittisia kep-la
kun se laajensi orjuutta niin no­peasti
Ja. n i in laajt^le alueelle kuin
voi."
. K u n rajavaltiossa pidettiin vaalit,
n i in "rajan toiselta puolen Missouris­t
a (Etelästä) tuli ratsastaen 5,0(J0 or­juuden
kannattajaa aseistettuina met-sästyspuukoilla
Ja revolvereilla" julki­sesti
sanoen pyrkiväiisä vaikuttamaan
vaalien tulokseen.
Maan presidentti ^anoi: "Itseään
vastaan J^aantunut'maa ei voi kes­tää
Minä.uskon ettei tämä voi jat­kuvasti
kestää puoliksi vapautta Ja
puoliksi orjuutta, ^^siinä en usko t a -
lonmesortuvsm,. mutta minä uskon,
että sen jakaantuminen päättyy. S i i ­tä
tidee Joko kokonaan yksi tai val­l
an ^ toinen". ,
Suoritettiinl«^i!lik Etelä vetäytyi
pois liitosta. Sen asema oli sellainen,
että Etelän,johtajat noyönsiyät Ete-län-
liitpn;ha{ravem.'^^
voille iripotelIa;VCTta".;
Etelän Johtaja juiiBti avoimesti, et­tei
hän "karta lopullista miekan rat­kaisua".
• . • ' . •,
Tilanne tuli i)aäeidbnaksl. Etelän
tykit ampuivat Pohjoisen laivaa. -Ete­län
johtaja ärsytti Pofijoista: .^'Tei­dän
lippuanne on fiäväisty. hyvittä­kää
scr jos-uskallatllä^ T& oHtte siä-tääeet
sitä Jb kaksi kuukautta,
siedätte sitä ikuisesti."
Pohjoisen presidentti el vieläkään
Kalunnut sbtäa. fläh vastasi: 'Teidän
omissa käsiss^änne, tyytymättömät
maanmieheni, eikä miinun käsissäni^
on suuri sisälUssodatt kyj^yih^ Te
ette saa toimeksi yhteenottoa' ilUaan,
ellette aloita Iqrökkäystä."
Etelän Johtaja antoi. vetoomuksen
100.000 vapaaehtoisep värväämiseksi.
Huhtikuun 12 pnä fitelän' joukot am­puivat
Pohjoisen pprt eumetria,.poh­joisessa
moäUTsöitfi^ : Ja irikiöllin^h
lyötiin takaisin. Tosiasiassa el tyy­dytty
vain vihollisen torjumiseen, ope-ratio
siirtyi eteläisten alueeUe. JJte
Iän sotavoimat murskättU^^^ Tatiit^
he pyysivät uikcma^^^ sillä
heillä ei oUut sisäistä voimaa..
Pohjolsex;^ armeija toi tullessaan y h ­tenäisyyden,
j a orjuuden lop^tamisen.
Tämä tapahtui 1861 Yhdysvalloissa.
Pohjoisen Johtajaa sanottiin Abraham
Lincolniksi. .
.Etelän ''SyngmarilUieen" silloinen
nimi oli Jefferson Davis.
Te Jilta. Väittäen, että hänen halBtokr
sehsä tarvitsee eneminän raskarfa
aseistusta tri Rhee sanoi itssenäisyji-kokbuksessa
maaliskuun 1 pnä, etS
hänen maanmiestensa hätähuutoja
pohjoisesta ei voida enää jättää haK
mioonottamatta. Useita kertoja |1
Rhee on antanut ymmärtää, että hä­nen
armeijansa olisi ryhtynyt hyök­käykseen,
jos Washington olisi antv
nut-sille luvan."
Kesäkuun 18 päivänä pidettiin To­kiossa
sotiJaaUinen konferenssi. &r
hen osallistui Yhdysvaltain
.tusslhteerf Louis Johnson, Yhdysvö-tahi
yleisesikunnan päälUkkö kenraaU
Omar : Bradley, valUodepartmento
neuvonantaja mr. PV)ster puUes Ja/«-
panin ylipääliikkö kenraali MacAr-thur
.-,
kesäkuun 19 pnä Poster Dufles w-r
a i l l Etelä-Koreassa ja sanoi »da-fiJOTean
kansalliskokouksessa, «)»
Yildysvaliat on valmiina a ? t a^
kaikkea moraalista ja aineellista j o ­kea,
mitä tarvitaan taistelussa k«n-muhisnola
vastaan. :
Mitä yllälaUiattutm lisätään, se on
oikeastaan pahasta. .
Todettakobn kuitehkin vielä seuraa­vaa:
•
John Fbster D u l l e ^ VieifaillesBa
Ete]i-Korea!ssa. j ^ ^ ^
hui Etelä-koreän IftkiUMlliskokbukBes-sa
pyytäi^ 'Imumaa sotaa" Pphjois-koreää
vastaan. BQäii sanoi: "Jos
me emme voi säilyttää demokratiaa
'kylmällä sodalla', me saavutaimme
voiton 'kuumalla sodäUa'."
New York Thnesin khrjeenvaihtaja
mr. SuiUyan, kirjoitti kesäkuun 28 pnä
1950: ''kuitomakynä. jtobUnep,
UHET
•f
I PÄIVI']
orat.^,
histtf''»^
Kesäkuun 25 pnä alkoi er^\
Rheen provosoima sota. J ^ T l '
lyötiin kuitenkin pian ^ ^ " ^ ^
loisen joukot seurasivat h y « »^
aina Korean niemimaan %a»-^
kulmaan astL
IhinecUisen samanlaisia
KbreäP ja Yhdysvaltain
Nähtäväksi .vain J^ä,^ mL- ,
muodostuu Korean ybta^^Stjy-vapaussodan
loppuvaihe r j ! ^
kd j a mutkittuukb se, vai
korealaiset lopultakin ^J^^^l
isämiiksi, kuten t ä « ln « r j ^ ^ J
koo ennemmin, t a i my"be»f!°^J^|
Merkii
B8C0U