Vapaus, March 29, 1949

              4
I M / -
r 4
t r f
mm
im
M
m:-m-
1
iiS
»f
i
i
> 5:
1-
I f i i ­ii
1ä
lm
1:n
myiA Tiistaina, maaiisk. 29 p.—Tuesday, March 29 $iionialai$-Canadalaisen AmatSoriirrlieiluiyton
Sydämelliset onnittelumme
Aimo A. Mäelle
hänen syntsrmäpäivänsä johdosta.
Seuraavat sukulaiset, ystävät ja toverit toivotta­vat
päivän sankarille hyvää onnea ja menestystä:
Sandra Mäki
Rauha ja tytöt
Nancy, Mary ja Pcrcy
Coombs
Dorothy, Martta ja Leo
Martha ja Riku
Siiri ja Arvo
Irja ja Paavo
Elsa ja"Erkki
Hilda ja Isaac
Mary ja J. Saari
Olga ja H. Sula
Paula ja Sidney "VVoodley
Hilda ja John
Martta ja Vili
Signe ja Paul Frederickson
Ida ja Oscar Männistö
Senja ja Edwin Suksi
Bertha ja Oliver Laine
Alma ja Mauri Lundgren
Hugo Ekholm, Timmins,
Ontario.
Ilona ja Kaye •
Julia ja Martti Sutinen
Laila ja Kaija
A. Paananen
Emil Hänninen
U. Mäkelä
Kauko Tuomaala
Nels
Jussi Walli
Linnea ja Jarl Lind
Elvi ja Bill Salo .
Sulo Ristimäki
Kusti Mäki
Fiia ja K. Wiita
Eino Seppilä
: Sudbury, Ontario
Hanna ja K. Tulla
I. Toivio .
Ricky, Dougie, Helen
ja A ime Grenon
W. Koivisto
Emmi ja Hanski
Sulo Konnu
Vieno ja Emppu Johnson
Kalle Mankinen
Reino Keto
Jack Kiviniemi
Sofia ja Jack
V. Laalo
Matti Pitkänen
Aili Hohter
Carl Sundholm
Maire ja Pentti
Laila, Eddy ja Martin
Kivari
Ester ja Eino Siren
Irma jä Ernie Impola
Kassu Koski
Victor Hurnasti
Uuno Sirviö
Mary ja A. Mänty
William Honkala
Adele Mäki
Norma, Ester ja Unto
Jouppi
Nick Ristimäki
Norma ja Bill
Irene ja Hannes Vuori
Nellie ja Walfrid Salo
Gary, Helmi ja Aaro
Kivinen
Olivia ja Jussi
Maaliskuun 26 p. 1949
P>-ydän lausua mitä sydämcllisimmät kiitokset siitä suuresta
toveruuden osoituksesta j a ar\-okkaasta lahjasta, jotka sain
vastaanottaa synt^inäpäiväni johdosta. K i i t o s k a i k i l l e osan­o
t t a j i l l e j a kerääjille sekä erikoisesti M a r t h a MallniemcUc.
AIMO MAKI
Maalisknon 28 p. 1949
HAASTERYNTAYS
Taasen saaUin 39 UhJoitosU SCAULrn haasterahastoon. Joista tnlj rabaa
ylit«ei»ä f 101.00. HaasterTntäyluen tähiaastineii talos on 11,^24.50.
Labjoitak.<iia ja haastetta saapui sennaTasti:
L A S S E K O L A R I T i m m l n s i s t a vastaa $2. A , V u o r e n haasteeseen j a haas­taa
R. L : n d l n Wawasta, E . R i s t o s e n Torontosta, K . Sorjosen S&mlasta. J ,
A h o n St. C a t h a r i n e s t a j a T . V i i t a s a a r e n T i m m l n s i s t a , j a t k a m a a n haastetta.
V E N N I V I I T A Long L a k e l t a vastaa Wm. P a n k a n haasteeseen $2 j a
haa-taa V i k k i Hännisen Long L a k e l t a j a Hemppa Mäen C r e l g h t o n B f i n e l t a,
l a h j o i t t a m a a n vointinsa mukaan.
B I L L K O R H O N E N South Porcupinesta vastaa tl. Arvo K u j a l a n haas-tecÄeen
ja haastaa Niilo Lammen Kaptiskasingista j a Vieno S o m l i i u k ln
kämppä No. 44. K a p u s k a s i n g , Ont. ,
A R V O K U J A L A South Porcupinesta vastaa $1. haa-steeseen j a haastaa
B i l l Korhosen South Porcupinesta.
YRJÖ J O K E L A , Tampere, Suomi, entisenä L i i t o n puheenjohtajana lah­j
o i t t a a $5. j a lausuu parhaat onnittelun.sa L i i t o l l e.
J L - S S I J O K E L A S o u t h Porcupinesta l a h j o i t t a a $5. j a haastaa V i l l Ylän-
!gön j a E r i c k K a r i k a n P o r t A r t h u r i s t a sekä Toivo K a n e r v a n South Porcu­pinesta.
T O I V O K A N E R V A South Porcupinesta vastaa $5. J m s i J o k e l a n haastee-
.secn j a haa.staa V i l i K o n t u l a n , L a u r i K a r t i o n . A r v o K u j a l a n j a A r v i Aleven,
k a l k k i South Porcupinesta. Kohottakaamme korkealle kansan k u n t o!
N I C K R A J A L A M o n t r e a l i s t a vastaa $5. Rasmuksen, L a i t i s e n j a K a n k a a n
h a a s t e i s i in d o l l a r i l l a k u h u n k i n j a perukkalalsen S i i r i K a h t l s e n haasteeseen
k a h d e l l a " p o k s a l l a " j a h a a s t a a E. O r a v a n j a O. V i r t a s e n V i l l e L a S a l l e s t a.
H I L J A M A K I Montrealista vastaa $1. E m i l K i m i m u n . . haasteeseen ja
i haa t a a /seuraavat montrealilaiset tekemään samoin: Lempi Long, M a r t ta
Välimäki. F a n n y Mäenpäfi, K a i s a Mäki, R:auha Mäkelä, H a n n a N i e m i , F a n ­ny
A u t i o , Tyyne L a h t i , L y y l i Partanen, A l e k s i i n a Oksanen, L a i n a R u o t s a l a i ­nen.
H u l d a Peterson, Olga Wilberg, M a r t t a Haavisto, S i i r i Savikko, Olga
Luomanen, T e k l a K a u p p i n e n , A i n o Koverokoski j a A n n i K i p p o l a.
J O H N K A A R T O M o n t r e a l i s t a l a h j o i t t a a $2.
V V I L J A M H A A P A L A I N E N Montrealista vastaa $1. E . Erkkilän haastee-
.seen,
M. T I K K A Montrealista vastaa $1. E . K u t u n u n haasteeseen j a haastaa
S h e l l a V i r e n l n St. C a t h a r i n e s t a . *
E M I L N Y L U N D Montrealista vastaa $5. F . G r a n l u n d i n haasteeseen ja
haastaa K a l l e Ahosen, Väinö L u n d e n i n j a E m i l R a n n a n M o n t r e a l i s t a sekä
G . Ruotsalaisen V i l l e LaSallesta.
C S J : n M O N T R E A L I N O S A S T O va«taa $10. T o r o n t o n osaston haasteeseen.
E. B . M o n t r e a l i s t a l a h j o i t t a a m.
K A L L E H I E T A L A Montrealista lahjoittaa $1.
L Y Y L I J A K A L L E MYLLYLÄ Sault Ste. M a r i e s t a vastaavat $5. O n n i
H a k a l a n haasteeseen j a haastavat E d i t h j a E m i l K o h v a k o n Sault Ste. M a ­riesta.
W I L I S A A R I Sault Ste. M a r i e s t a vastaa $5. H i l m a j a H e i k k i K u l m a l an
haasteeseen j a h a a s t a a V i l i V i i d a n , V i l i Lehtisen, V i l i Heinon, V i l i L i n t u l a n,
V i l i R a j a l a n , V i l i Ahon, V i l i K a n k a a n j a V i l i W i l j a m a a n , k a i k k i Soosta.
S I G R I D S A V O L A I N E N Sault Ste. Mariesta l a h j o i t t a a $1. j a haastaa
K a t r i L a i n e n S a r n l a s t a j a I l o n a T o r t t l l a n Soosta.
I V A R K I T U N E N S a m i a s t a vastaa $2. N . L a i t i s e n haasteeseen j a haastaa
A. Saaren Sarnlasta.
A I N O J A L A U R I K O S K I Beaver L a k e l t a vastaavat $2. s a a m i i n s a haas­t
e i s i in j a haastavat A n t t i Hankosen Beaver Lakelta, V i l l e S u n d h o l m i n S u d -
burysta, Arvi Sandholmin Naughtonista, E i n a r i Kekäläisen Long Lakelta
j a J o h n K i v e n Whitefishlsta.
A N T T I H A N K O N E N Beaver L a k e l t a vastaa $1. A i n o j a L a u r i K o t k en
haapteeseen j a haastaa Jorma B r a n n y n K i r k l a n d L a k e l t a , Oiva Rannan,
P e n t t i R a s i n Ja A l l a n J o h n s o n i n Beaver Lakelta, V o i t t o Sytelän j a E l d en
Ojanperän Whiteflshi.sta sekä Velma L a u r i l a n T i m m l n s i s t a j a E i l a Ojan­perän
Toronto.sta.
J O H N P U L K K I N E N Beaver L a k e l t a vastaa $1. K . Ovaskaisen haastee­seen.
. H E N R Y O R R E N a i r n Centresta vastaa $2. M a t t i K o l a r i n ( P i k k u - M a t i n)
haasteeseen j a h a a s t a a K a r l K a l e n l u k s e n Beaver L a k e l t a j a U r p o Aaltosen,
Jo."5.sakin kjimpällä. viemään haastetta eteenpäin v o i n t i n s a mukaan.
M A R I J O H N S O N , L I S I T I L L M A N . V I L M A L E H T O . L E M P I M A N N I -
N E N . S O H V I R O N K A J A I D A MÄKINEN Beaver L a k e l t a vastaavatkin itse­k
u k i n $1. (yhteensä $6.) M a n d i O j a l a n haasteeseen,
E E R O K I N O S Beaver L a k e l t a vastaa $1. V i e Mäkisen haasteeseen ja
haastaa Taisto Tammisen j a T o i v o R a n n a n Beaver L a k e l t a sekä A i m a Mäke­län
C r e l g h t o n M l n e l t a . • •
A R V I S A L O Beaver L a k e l t a vastaa $1. A n t t i A a l l o n haasteeseen j a h a a s ­taa
A n t t i Äystön, K a r l Törmälän, Wm. P u k k i l a n , K u s t i T i l l m a n i n j a E r ic
Penttisen, k a i k k i Beaver Lakelta.
C H A R L E S K O S K I Sudbury^ta l a h j o i t t a a $5. j a h a a s t a a Sudburysta seu­raavat
hyväksi tunnetut kokit: Mary Menlcan, M a r t h a M a l i n i e m i , Lempi
P a j u l a . S i i r i Ristimäki jä Anne Dagge. Korkealle kansan kunto!
K U S T I OJANPERÄ Thessalonlsta vastaa $5. T o m P i i r a i s e n haasteeseen
Ja hJiastaa K u s t i Vuorelan Cochranesta, S a i m i K o r v e n South Porcupinesta
sekä Santeri K u u s e l a n Garsonlsta j a V a l t e Niemen Heartista.
U R H O T O R K K O Sudburysta vastaa $1. saamaansa haasteeseen j a haas­taa
M a t t i A h o n j a A n t t i L i n n a n Sudburysta.
L A U R I S A L O Estairesta vastaa «2. George O j a n haasteeseen j a haastaa
entiset painijat Toivo Peltomäen j a Uuno Leppäsen, entisen pitkänmatkan
Juoksijan Wm. Kangassalon, P a u l T y n i n . R. j a A . A a l l o n j a T o i v o Jylhän
VVanupista sekä W i n . L i n t u l a n Soosta j a Robert Grönvvallin Torontosta.
J O H N T U O M I K O S K I K o r m a k i s t a vastaa $3. P l k k u - M a t l n haasteeseen j a
haastaa J . K i v e n N a i r n Centresta j a J o h n K o l j o s e n kämppä M 2 K o r m a k i s t a .
A N T T I KÄRKKÄINEN South Porcupinesta lahjoittaa $5. j a haastaa
H e i k k i Kivijärven j a K a s s u V i i n i k a n S o u t h Porcupinesta sekä U r h o P u r r an
Connaughtista.
H A N S J A H E N R Y H U H T A N E N Sudburysta vastaavat $5. saamiinsa
haasteisiin j a haastavaX Ray j a M a r t i n Sutinen. M a r t i n j a A r v i Männistö.
J a c k K a n n i s t o . Henry Männistö j a A r v o Ristimäki Sudburysta. E r i c A n t i l la
Vancouverista. Leo K u u s e l a S a r n l a s t a sekä Tyko Kivimäki j a A r n e Oksanen
Torontosta. Vastatkaapa nuoret haasteenne!
O I K A I S U : August J o k i n e n vastaa O. Toivosen haasteeseen, eikä s a a m i i n ­sa
haasteisiin, kuten aikaisemmin lehdessä j u l k a i s t i i n.
Tässä katsauksessa 10100
E n n e n julkaistuja 1,223 50
Farmarien
Pä iv tl pai St a
Lehmät tarvitsevat
hoitoa poikimisen
edellä
Lypsylehmien erikoishoito p o i k i m i ­sen
edellä o n h y v i n tärkeätä. Oiksz
h o i t o tässä vaiheessa antaa talou­dellisen
maitotuotannon j a lisäksi s2n,
että karjaa voidaan täydentää ter­veistä
j a elinvoimaisista vasikoista.
Hyvän karjanhoidon p3rusteella p i ­täisi
a n u a lehmälle l : s t a kahteen
kuuhun lypsämätöntä aikaa j o l l o in
lehmä olisi voimistutettava seuraa­vaa
lypsykautta varten. Joka 12 k u u -
kauden k u l u t t u a polkivat lehmät a n ­tavat
parhaat tulot taloudellisesti.
O t t a w a n keskuskoefarmilla hoide^
daan lypsykarjaa siten, että lehmät
poikivat a i n a samaan a i k a a n vuodes­sa,
selittää V. S . L o g a n . Tämä tar­k
o i t t a a , että lehmät tuottavat maitoa
n o i n 10 k u u k a u t t a j a ovat lypsämättä
2 kuukautta vuodessa. Tämä Ihan­teellinen
menettelymiioto ei ole a i na
mahdollinen vaikeammin hoidettavien
lehmien suhteen.
J o t k u t m a i t o f a r m a r l t syöttävät r u n ­saasti
v i l j a a lypsykauden loppuvai­heessa
s i t e n voimistuttaakseen lehmää
j a sittan lypsämättömäjfiiä a i k a n a a n ­tavat
hyvälaatuista rehua Uritan v i l ­j
a a . Mahdollisin vaikeus tässä cn
se, että vaikeasti ehdytettävlä lehmiä
ei saada lopettamaan maidon tuotan­toaan
s i l l o i n k u i n ne saavat viljaa.
Ottawan keskuskoefarmilla anne­taan
ehdytetyille lehmille hyvälaa­tuista-
palkoheinää tai seattua palko­j
a ruohohelnää j a m a i s s i n t a i p a l k o ­heinän
silorehua. Näitä annetaan
seuraavissa määrin: 1 p a u n a heinää,
3 paunaa sllorehua eläimen k u t a k in
sadan paunan painoa kohti. Täten
1200 painava lehmä s a a 12 paunaa
heinää j a 36 paunaa silorehua päi­vässä.
Paitsi laihtuneille lehmille
lyp-sämättömälle karjalle ei anneta
v i l j aa poiklnilsen edellä. L a l h t i m e i l -
le lehmillä annetaan viljaseosta mis­sä
o n 4 o s a a k a u r a n jauhoja, 4 osaa
ohranjauhoja, 1 osa brääniä j a 1 os3
pellavanslemenjauhoja. 'Mineraaleja
lisätään 1 pauna luujauhoja j a 1 p a u ­na
suolaa j o k a i s t a s a d a n p a u n a n •vil­jaseosta
kohti. Poikimlskauden lä­hestyessä
lisätään brääniä j o t t a ulos­tus
l i i k k u u helpommin. Täten 3 osaa
k u t a k i n , jauhettuja kauroja, o h r i a ja
vchnäbrääniä, sekä 1 osa p e l l a v a n -
siemenjauhoja j a yllämainitut määrät
mineraaleja, on t u l o k s i a tuettavaa.
P o j k i m l s a i k a na voidaan vllj3seoksen
asemesta antaa bräänlmäsklä, mitä
valmistetaan klehöttamalla kuusi t a i
kahdeksan paunaa brääniä Ja syöte­tään
lämpimänä ensimmäisen kolmen
t a i neljän päivän a i k a n a poikimisen
jälkeen.
L a i t u m e l l a ollessaan lypsämättömät
lehmät eivät tavallisesti tarvitse lisää
v i l j a a . Tineyskauden loppuvaiheesssa
lehmät tarvitsevat paljon l i i k u n t a a ja
hyvää vettä. Välttäkää liukkaita
p a l k k o j a , tungosta toisten lehmien
kanssa t a i k u l k u a a h t a i d e n oviaukko­j
e n läpi. .
Käyttäkää lannokkeita
laitumella
Nykyisenä rehujen korkeiden h i n t o ­j
en aikana e i voida l i i a k s i korostaa
hyvälaatuisen j a tuottoisan laitumen
merkitystä . sanoo Kentvillessa N. S .
sijaitsevan koefarmin eläinhoitojaos-ton
edustaja J . S. Leefe. Hrvä l a i ­dun
o n mitä a r v o k k a i n ravintolähde
karjalle. K a i k k e i n h a l v i n t a p r o t e i n i -
p l t o l s U ravintiba saadaan maitokar­j
a l l e laitumelta.
K e n t v i l l e n koeaseman vakituisella
l a i t u m e l l a kymmenen vuoden aikana
suoritetut kokeet osoittavat, että on
mahdollista tuottaa keskimäärin 15.-
500 paunaa vihreätä ruohoa e J k k e r i n -
a l a a kohti vuodessa. Samaan a i k a an
laitumet, j o i l l e el a n n e t t u lannokkei­ta,
tuottivat keskimäärin 3,05 paunaa
ruohoja eekkerinalalta.
T u o t t a vaisuuden suuren eron lisäksi
on todettu, että lannokkeita saaneen
l a i t u m e n ruohossa on 4 prosenttia
p r o t e i n i a jotavastoin sellaisen l a i t u ­men
ruohossa; mikä ei lannokkeita
saanut, o l i v a i n 2 p r o s e n t t i a proteinia.
Tämän sadon j a proteinlpitcisuuden
lisääntyminen s a a t i i n siten, että l a i ­dunmaalle
l e v i t e t t i i n Joka vuosi 3-
8-3 lannokeseosta 500 paunaa eekke-r
i n a l a a kohti. Suuremmalla lannoks
määrällä o n s a a t u parempia tuloksia
mitä yllä selostetaan. Kokeet osoit­tavat
että 300—500 p a u n a a 3-13^6 l a n ­nokeseosta
eekkerinalaa kohti antaa
l a i t u m e l l a hyvän' tuloksen.
H i n t a n s a : puolesta laidunruoka on
h a l p a a tuottaa. Ylläkuvatuissa k o ­keissa
tuotti jokainen lannokkeisiin
s i j o i t e t tu d o l l a r i 4 t a i 5 d o l l a r i n a r ­vosta
p r o t e i n i a yksinään — l : u n h u o ­mioidaan
nykyiset hinnat. Vaikka
laidunruohossa ei o l i s i mitään muuta
a r v o a k u i n se proteinipitolsuus, n i in
s i t t e n k i n tuntuu siltä, että lannok-
•kelden käyttö k a n n a t t a a l a i d u n m a i l l a.
Super-huonekärpä­siä
ei ole
Canadassa
O n k o kehittymässä s e l l a i n en super-huonjkärpänen
mikä o n i m m u u n i D -
T : l l e ? Mikäli on kysymys Canadas-ta,
vastaus tähän ttmtuu olevan k i e l ­teinen.
Tiedot Y h d y s v a l t a i n j a iEuroopan
visseistä D E ) T : t a vastustavista kärpä­sistä
c i s a a j o h t a a s i i h e n perusteetto­maan
lopputulokseen, että D D T c n o-
VAPAUDEHJ
Lmvalipputoin^^]
E D W I N S U K SI
T r a n s - A t l a n t i c Passenger Cac!s.l
r e n c e n valtuunama a s i a ^ ^ "
Edustamme melkein kaikkia <
t a v i m p i a valtamerilinjoja. ^'
nitellessanne matkaa S u o m ^^
m u i h i n Euroopan maihin,' TO-luottamuksella
kääntyä pucJ^^
me l i p p u - y j n . matkaa kosi
asioissa.
VAPAUS STEAIVISHIPI
TICKET A G E N C Y
E D W I N S U K SI
V a l t u u t e t t u asiamies
P. O. B o x 69 Sudbury,
Ontarion turklssato
tuotti $6,386,885
Toronto. — M a i d e n j a metsien
s i t t a i n epäonnistunut huonekärpästen! nisteriön antamien tietojen
k o n t r o l l i s s a Canadassa. selittää l i i t t o - ^ l i O n t a r i o n turkässadcn yhieines
h a l l i t u k s e n m a a talousdepartmentin
Sudanruoho
A n a l y y s i osoittaa sudanruoho hei­nän
sisältävän vähän enemmän k u in
4 prossnttia s u l a v i a p r o t e i n i a i n e i t a ja
52 prosenttia k a i k k i a a n sulavia r a ­vintoaineita.
Tämän penisteella voi­daan
sanoa sudanruoho heinän k u n ­h
a n se o n hyvän.tekoista, ol^van j o ­t
e n k i n m a i s s i n v a r s i en arvoista rehua.
M a i s s i n varret sisältävät 3'/j pro­senttia
sulavia proteinaineita ja
k a i k k i a a n 54 p r o s e n t t i a sulalyla r a v i n -_
toaineita.
Sudanheinä ei s u i n k a a n täytä a l -
f a l f a n tai apilart p a i k k a a.
Jos sudanheinää syötetään palko­heinän
sijasta maissisilorehun kans­sa,
joten lehmät saavat vähemmän
palkoheinää, n i i n s i l l o i n on a n n e t t a ­va
väkiprotelnirehuja.
E r o sudanheinän j a a l f a l f a n välillä
on n i i n suiu-i, että Jos sudanheinää
syötetään 10 p a u n a a a l f a l f a n sijasta,
n i i n s i l l o i n t a r v i t a a n viljan lisäksi
2 paunaa pellavansiemenjauhetta.
Traktorit kuntoon
Yhteensä $ 1.324.50
Port Arthurista
J
Port A r t h u r . — K u n tämä " p a k i n a -
k e " näkee päivänvalon Vapauden pals­t
o i l l a , jos näkee, n i i n pyydän jokais­ta
Port A r t h u r i n j a ympäristön V a ­pauden
lukijaa ottamaan sakset ja
leikkaamaan sen säiliöön. E i sen
vuoksi, että tällä oUsi mitään k i r j a l ­l
i s ta arvoa, vaan siksi, että parem­m
i n pysyvät mielessä ne j u h l a t i l a i ­suudet
mitkä Port A r t h u r i n p l k k u -
haalUla tulevat huhtikuussa j a tou­kokuun
älkupuolglla olemaan; S i t t en
pankaa se leikkele j o h o n k i n näky­vään
paikkaan, muuten sille voi käy­dä
s.imoin kuin Lehtisen K u s t in
muistiinpanoille, ettei niitä tarpeen
t u l l e n löydy mistään.
- P u n a i n e n laukku", unkarilainen
laulunäytelmä esitetään C S J : n Port
.'Vrthurin osaston h a a l i l l a h u h t i k u un
9 pnä. J o t e n k i n tuohon tapaan t u ­lette
Vapaudessa lähitulevaisuudessa
komeilemaan ilmoitus. J o pitemmän
a i k a a K o s k e n J a a k k o o n mekastanut
nuorten ja i n h o j e n kanssa esiri­p
u n takana. T o i s i n a a n t u n t u u piano­k
i n v a l i t t a v a n vaivojaan ylenmääräi­sestä
kiusaamisesta. "Eikö tuo t u o l ­l
a i n e n laulunpätkä a l a pysyä k a l l c s -
k u u l i n .«j-inottavan j a v a n h a P e t -
. t e r s o n ln piippu kolahtaa vinkiästä
t u o l i n syrjään. "Mitä se mies siellä
s e l l a i s ta meteliä pitää?" kysäsin erääl­tä
näyttämölle menijältä. Suu m u t -
russa mies vastasi, että ei se vaa­r
a l l i s t a ole. J a a k k o siellä takoo ' P u ­naisen
l a u k u n ' l a u l u j a p o i k a i n j a t y t ­töjen
päihin. Äijä riepu on i n n c s t u s -
t a enemmän k u i n täynnä, j o k a j o h ­t
u u siitä, että hän tässä näytelmä isä
saa loppujen lopuksi pitää p a l j o n so-l
a k a n u n a n emännän kuin Räsäsen
muori. Takaoven miehiä kyllä Umrs-t
y y a i n a kolmeen asti j a t a p a h t u u j os
mitä mutta lopulta k a l k k i selkiää.
•^Nlin, että jos j o t a i n kirjotat niin
sano, j o t t a kyllä jokaisen kannattaa
t u l l a haalille katsomaan j a n a u t t i ­maan
'Punaisen laukun' esityksestä.
J o k a i s e l l a osaBa on sopiva esittäjä,
j o i s t a toiset ovat saaneet ylimääräis­tä
opetusta "suomen kielen lausun­nossa
j a t u l k i n n a s s a " . Toisten pää­hän
on i s t u t e t tu k a u n i i t a i m k a r i l a i -
s l a säveleltä j a eikä liikkeitä j a jouk­kokohtauksiakaan
ole unohdettu. L a u ­l
u j e n opetuksesta j a yleisohjauksesta
o n huolehtinut Piippu-Jaska, säes­tyksestä
huolehtivat "VVikström ja
Laakso, j o t en k a u n i i t j a t u l i s e t xmkä-r
l l a l s e t l a u l a t varmasti pääsevät täy­s
i i n oikeuksiinsa j a i l L i s t a muoda<;ttni
yhtä rattoisa hetki k u i n " K o & i j a i n"
F a r m l t r a k t o r l t a r v i t a a n p i a n p e l l o l ­l
a , missä o n kevätkilrelden aikana
tehtävä ylityötäkin. Jos t r a k t o r i a e i
perusteellisesti tarkastettu viime syk-sjnä,
nyt s i i h e n on vielä tilaisuus.
Kulune3t osat o n paras vaihtaa ennen
kevätkiireiden alkamista.
Parmikoneinsinöörlt antavat Joita­k
i n neuvoja traktorin menojen vä­hentämiseksi.
Perusteellinen7a ajan­k
o h t a i n e n öljyäminen, l i i k a k u o r m i -
tuksen j a liikanopeuden välttäminen,
on yksi neuvo. Toinen neuvo o n se,
että v a l i t a a n oikeata kokoa oleva t r a k ­t
o r i pelto- j a voimakäyttöön. Nä­mä
Insinöörit selittävät myös, että
t r a k t o r i a olisi käytettävä mahdolli­simman
lähellä sen täyd3llistä tehoa.
Illasta. — P a n e tämä k a i k k i lehteen ja
vielä lisäksi, että i l l a s t a o l i s i oppimista
itse R o o m a n p a a v i l l e k i n , j o s häh y l i ­päänsä
ihmisyydestä mitään tietää."
Minä oleilin vielä pimeässä h a a -
l i s s a saadakseni k u u l l a j o t a i n uutta.
K u u l i n komeimuksen, että nyt k a i k k:
k a h v i l l e j a s i t t e n j a t k e t a a n harjoi­tuksia.
Itse J a a k k o i l m e s t y i esiripun
takaa, n a a m a täysikuun hymyssä. Pet-terssonni
savuten k u n vanhapmaan
s y s i m i i l u . "Kyllä, kyllä siitä hyvä tu­lee,
A l i k i n l a u l a a k u n h e r r a n enkeli",
höpisi tirehtööri itsekseen j a en:
j o u k k o n s a kera hörppimään k a h r ia
Samaa mieltä olen minäkin j a s i t t en
k u n näemme näytelnum kaikessa lois­tossaan
näyttämöllä, n i i n ihmiset s i -
slnamässään myöntävät, et-tä j o o l i
h y v i n esitetty.
S i i r r y m m e sitten h u h i i k u n 15 päi­vään.
S i l l o i n saamme nähdä j a k o u l ­i
a mitä' k a i k k e a s a a toimeksi y k s :
.nuorenpuoleinen naisihminen, k u n
s a a komennetlayakseen noin viiteen­kymmeneen
sielatm n u o r i a J a v a n -
• ( J a t k u u seumavaua.sivulla)
Tapaturmia voidaan
välttää
A l b e r t a n y l i o p i s t on mäataloiiskone-jaoston
edustaja B . T . Stephanson on
sitä mieltä, että enemmistö farmeil­l
a tapahtuvissa tapaturmista johtuu
hätäilemlsestä j a huolimattomuudes­ta.
Kiirehtiessään tuotannon kohotta­miseksi
f a r m a r i tulee huolimattomak­si
j a v o i Joutua sen vuok-si jonkun
ehkäistävissä olevan tapaturman u h ­r
i k s i Ja n i i n kiirehtimällä tuotetaan-k
i n vähemmän. L i i a n monella i h m i ­sellä
on sellain3n ajatus, että k u n
he ovat jo n i i n kauan farmanneet
i l m a n tapaturmia, n i i n » m ä j a t k uu
loppumattomiin, selittää mr. Stephan­son.
V o i o l l a hyvä palauttaa m i e l i i m ­me,
että y l i kolmannes kuoleman a i ­heuttaneista
färmitapaturmista tulee
45__65-vuotiaiden ryhmäUe. Meni
näistä farmareista vältti tapaturmia
pitkät ajat, mutta sitten t u l i ' i s k u,
mikä vei JiaikkL
M r . Sephanson esittää, että jos k a i ­k
i l l a farmeiilla suoritettaisiin inven-t
a r i o siitä, mitkä, voivat aiheuttaa
tapaturman, n i i n syyt voidaan pois­t
a a j a tapaturmat välttää.
Farmiväen täytyy itse huolehtia
turvallisuudestaan. K a n n a t t a a k e h i t ­tää
turvallisuutta edistäviä tapoja.
Lääkärit voivat hoitaa palohaavoja
j a . m u i t a vammoja, mutta järkevät
f a r m a r i t välttävät niitä. Paras keino
f a r m i t u r v a l l i s u u d e n edistämiseksi on
se, sanoo mr. Stephanson. että käy­tetään
sitä, mikä o n h a r t i a i n n e päällä-tledejaoston
edustaja t r i C . R . T w l n n .
Hyönteisten vastustuskyvyn kehitty­minen
vissejä myrkkyjä vastaan ei
ole mikää uusi ilmiö sillä se v o i j o h ­tua
luonnollisesta valinnasta, t a i s o p i ­vimman
säilymisestä.
Tiedejaoston hyönteisosasto el ole
saanut, täysin perusteltuja raportteja
siitä, että D D T : n käyttö o l i s i C a n a ­dassa
epäonnistunut, eikä ole varmaa
t i e t o a siltäkään missä määrin D D -
T : t a vastustavia kärpäsiä on k e h i t t y ­nyt
Yhdysvalloissa. Canadassa maa-talousdepartmentti
on sucsitellut 5
p r o s e n t i n D D T : n käyttöä asuinhuo­neissa
j a D D T : n valmistajien on täy­tynyt
mainita, tämä säädös oh­jeissaan.
Näyttää mahdolliselta, että"
lievät annokset, j o i t a s a l i l t a a n Joissa­k
i n cs'osa Yhdysvalloissa, lisäävät
mahdollisuuksia D D T : t a vastustavien
kärpästen kehittjrmlselle. Lisäksi on
muistettava, että Canadan lyhemmän
kesän vuoksi el tässä maassa synny
vuoden aikana n i i n monta sukupol­vea
kärpäsiä k u i n Joissakin eteläm­pänä
olevissa palkoissa, mikä seikka
myös voi v a i k u t t a a D D T : n västus-t
a s k y v y n kehittymiseen.
E i o i » todisteita siitä, että Cana­dassa
on D D T : t a vastustavia t a v a l l i ­s
i a huonekärpäsiä — j a jos sellaisia
kärpäsiä i l m a a n t u i s i , n i i n tämä t i l a n ­ne
voidaan korjata sillä, että D D T :n
lisätään vähän 'toista hävitysainetta
— esim. chlordane-ainetta .— mikä
tekee lopun D D T : t a vastustavasta vä-hemmistö-
stä.
Täten t r i Tvyinn suosittelee voimak-kaasti
sitä, että D D T : t a käytetään
asuinrakennuksissa kärpäst^ konr
t r o l l i l n , mutta samalla hän korostaa
puhtauden tärkeyttä, .sisältyen "tähän
asianmukainen lannan, jätteiden Ja
VO maalisk. 1948 päättyneen virkaa]
den a-kana k a i k k i a a n $6 3 8 3.885,]
lanke.=i träppärien osalla $4.040.84:1
loput S2 346.038 turkisfarrnien
V a l t a v i n osa turkisfarmien tuaa
nosta oli vesikonnahkoja, joija
t e t t i in 125,829 k p l . Ja J o i i t i saatiin!
teensä $1,918,'892.
Träppärien tuotannossa olivat i
rotat tärkeimmät sillä 848,369 m
s a a t i i n miltei puolet tuotannon i
konaisarvosta. $2,010.635. Toisellai
l a l l a olivat vesikgt, joiden 27.633
hasta s a a t i i n S959,039 eli lähes nelji
nesosa tuotannon arvosta.
yannahkoja tuotettiin 20,102. jciij
arvoksi i l m o i t e t a a n $671,407. Sau
nahat olivat naljännellä tilalla, Ijlj
k p l . arvoltaan $124.771. Ar.-o
nähden olivat seuraavien eläimeni
hat tärkeimmät: Kärppä, pes-Jia:
fisher, ^kiiltcnäätä) kettu, näätä, ili!
hajunäätä. r i s t i k e t t u , valkoinen ks
hopeakettu, karhu Ja ahma. _
muiden kärpästen siittämi-saineii
käsittely, sillä kärpäfmyrkkyjen ^
tö yksinään ei ole riittävä.
Träppärit huomatkaa!
O s t a n kaikenlaisia metsäeläi;-!
t e n nahkoja päivän korkeinipi2|
h i n t o i l x i n . Lähettäkää' t a i iuokai|
lähetyskulut maksan.
' L . VIHONEN
Oba
. Suomen lähetystön osoite on:
LEGATION OF FINLAND |
CHATEAU LAURIER
O t t a w a Ontarol
SUOMALArNEN RUOKALA
Myös huoneita saatavana
NEW CAFE
Omist. E. Kokkinen
HEARST. ONTARIO.
r22-29-5) 1
TORONTOLAISET
TANSSIT
DON KAALILLA
Joka lauantai-iltana
O r k e s t e r i n s o i t o l l a nykyajan j a v a n h a n m a a n tapaan
957 Broadview Ave. Toronto, Ont.
SEPnC- T A N K I K K O KO
S e p U c - t a n k k i f a r m i l l a , missä on
neljä ihmistä,-pitäisi olla a i n a k i n 500
g a l l o n a n suuruinen. Jokaista lisä-henkeä
k o h t i pitäisi suurentaa t a n k in
keko sadaUa gallonalla'.
KUMIPUTKI SARVnX
Jos teillä o n s e l l a i n e n lehmä. joUa
o n vaaralliset s a r v e t , j a j o k a tykkää
niitä käyttää, n i i n kokeilkaa s£n s a r ­v
i i n kumiputkearmikä o n k y l l i n pitkä
ulottuakseen o u ^ m p i i n s a r v i i n.
NAUTTIKAA
HALUAMASTANNE MUSIIKISTA
• • * •.
'^SpartovL* sähkögramofOonilla
* -k *
"SPARTON" Sähkögramofooni — MalU 348P
60 cyclen sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soit­taa
10 ja 12 tuximan le^jä. Helppo kuljettaa mukana,
Hinta .........1^.......^ $49.95
«SPARTON" Record Player — Rlalli 148-RP
Tämä le\'yjen soittolaite voidaan yhdistää minkä ra-dibon
hyvänsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla
punaisella fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yh­teyteen.
Hinta <. $19.95
Lähetetään kaikkialle Canadassa, ostajan maksarssa lähetyskulu!-
Vapaus PubilsliiDg Company Ltd.
100 Elm St. West Sudbuzy, Ontario