1949-03-29-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
olme hyvää kirjaa ALENNUKSELLA VOITTAMATON KANSA K i r j . V a s i l i Grossman Ja-n ta-.;i. realistinen kuvaus r i n t a m a n arkipäivästä, taistelusta Ja ;-^-^i'a-.r..- 'vvori.rir-aanneeiissttaa miehistä. Sid. 248 sivua Hinta $1.00 MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT * K l r j . N i k o l a i Ostrovskl Tämä teos. ionka piti ilmestyä kolmiosaisena, m u t t a keskeytyi t e k l - 'pr kuoleman takia, kuvaa P u o l a n tapahtumia ensimmäisen m a a i l - manl^dan aikana. JÄNNnTÄVÄ ROMAANL Sid. 228 sivua HinU $1.00 NAPOLEON K i r j . Eugen T a r le Erikoista j a tavallisuudesta poikkeavaa valaistusta aikansa suuren sotapäällikön elämään j a t o i m i n t a a n tarjoama teos. L a a j o i h i n t u t - kirauksiin pe.-ustuvat asiatiedot. Iso sidottu teos, käsittäen 567 s i v u a . Hinta $1.65 PAUS PUBLISHING CO LTD 69 Sudbury, Ontario yöehtosopi mukset euvostoliitQssa Kirj. G. Moskalenko htosopimuksia solmitaan nykyi-kä Neuvostoliitossa että kapita-a maissa, mutta jälkimmäisissä t u u r i s e n h y v i n v o i n n i n j a t k u v a a n k o hottamiseen. Neuvostovallan alkuaikoina kamp-tut sopimukset eroavat täysin pailtaessa ulkomaisia maahantunkeut u j i a ja kotimaisia vastavallankumouksellisia vastaan oli m i l t e i koko maa sotilasleirinä j a rauhanomainen rakennustyö j a sen o h e l l a työehtosopimusten solmiaminen täytyi t o i s t a i seksi keskeyttää. Siirryttäessä jälleen r a u h a l l i s e m p i i n o l o i h i n antoi k a n s a n - komisaarien neuvosto v. 1922 uudet ja entistä täsmällisemmät ohjeet työehtosopimusten solmiamisesta. Myöhäisempinä a i k o i n a työehtosopi-mussäädöksiä o n k e h i t e t t y jatkuvasti tällä pohjalla. Kommunistisen puolueen j a y l e i s l i i t t o l a i s en a m m a t t i l i i t tojen keskusneuvoston monissa työehtosopimuksia koskevissa päätöksissä eri vuosilta kuvastuvat Neuvostoliiton tuotantoelämän kunkin hetken t a voitteet j a vaiheet. Työläisten loma-a i k o j e n järjestelyn, p a l k ^ k y s y m y k - sen. työkurin ylläpitämisen y m . ohella on työehtosopimusten p i i r i i n t u l l u t s o s i a l i s t i n e n k i l p a i l u j a työläisten k u l t t u u r i t a s o n kohottaminen. T o i s e n maailmansodan katkaistessa r a u h a l l i s e n rakennustyön ja maan joutuessa H i t l e r i n Saksan hyökkäyksen kohteeksi l u o v u t t i i n toistaiseksi t y ö e h to s opimusten solmiamisesta, m u t t a jälleen, sodan päätyttyä Neuv o s t o l i i t on h a l l i t u s päätti a m m a t t i l i i t tojen keskusneuvoston esityksen pohj a l l a työehtosopimusjärjestelmän käy-täntöönottamisesta k a i k i l l a työaloilla. V. 1948 Neuvostoliitossa o l i k i n v o i massa enemmän k u i n 40,000 työehtosopimusta, jotka käsittivät k a i k k i a an 17 miljoonaa työläistä, toimihenkilöä j a insinööri-teknillistä työntekijää. Työläiset o s a l l i s t u i v a t aktiivisesti s o - lisaamiseen ja työn t u o t t a v a i - pimusten valmisteluun j a käsittelyyn. ostoliitcssa solmituista sopimuk-atilliset' järjestöt saavuttivat sn taistelujen tuloksena oikeu-yöniekijöitä edustavana osapuo-solmia työehtoscpimuksia, mutta a tähän päästiin muutamissa a jo viime vuosisadan loppupuo-syntyi työehtosopimuksia koske-ikoiilain. säädäntö yleensä vasta imaisen maailmansodan jälkeen, Saksa.ssa v. 1918, Ranskassa v. ja US.'^:.ssa n i i n k i n myöhään v.. 1935. 'voitoliitin k a nsankcmisaarien oston ensimmäisiä historiallisia hteita .säännösteleviä asetuksia 1918 h3inäkuu.s5a annettu asetus losopjmustea solmiamisesta. ma atctus ei rajoittunut vain to?opimustsn juriidisen puolen istamiseen, vaan ollen ainoa laari, maailma-ssa, määrittelivät ne kin tarkoin, mitä ' työehtcsspi-se. n luiee, .sisältää, kuten määräyk-työläisten työhönottamisesta ja amisesta. työpalkkojen määritts-lyöläisten ammattitaidon mu-määräykset työajasta jne. rrattuna kapitalistisiin maihin ostoliitcssa solmituilla työehtcso-ksilla on täysin toinen luonne, neuvostovaltion, jolle kaikki tuo-laitoksn kuuluvat, ja työläisten ä ei voi olla luokkavastakohtia. listjiten tuotantolaitosten ja ?n yr:tyst?n hallinnot, jotka solat työehtosopimuksia ammatti-jen kanssa, edustavat samaan ärään — tuotannon kaikinpuo-en kohottamiseen, mikä l u o edel- "et työläisten aineellisen ja k u l t - S c l m i t t u j e n sopimusten selostustilai-s u u k s i i n lasketaan osallistuneen 90% Täten haluan sydämellisesti julkituoda kiitokseni Teille, omaiset, ystävät ja toverit, siitä arvokkaasta ja tosi yllätyksellisestä tilaisuudesta, jonka järjestitte Intölan haalille maaliskuun 16 p:n iltana minim 70-vuotissyntymä-päiväni muistoksi. • Kiitän Teitä kaikkia niistä arvokkaista lahjoista ja kahvitarjoilusta maukkaine leivoksi-neen. Erikoisiet kiitokset niille henkilöille, jotka tämän tilaisuuden aloittivat ja järjestivät. ' K i i t o s Port Arthurilaisten orkesterin soittajille, jotka annonte ihanaa tanssimusiikkia. Kiitos kaikille jotka olivat ottaneet osaa, vaari eivät olleet tilaisuudessa mukana. Tämä kaunis tekonne tulee säilymään kau-f^ ima muistona mielessäni eloni-iltaan saakka. Inlola NESTOR \VIRTA Ontario Canada kifiäiluuii puiiinassa-fuotantoa vastaan TakhobiuL _ (STT) _ H e l m i k u un l o p u l l a herätti lUiotäGsa s u u r t a h u o miota tieto sUtä. että Y h d y s v a l l a t ja Canada ryhtyisivät vlezn&än puiunas-saa Eurooppaan. Täkäläisen käsityksen mukaan kysymyks^sä o n mitä suurimmassa mS^r}L«f,5ä dtmipingi^ luontoinen toimenpide, jcdca muodost u u » a a r a l l i s ^ n i i n R u o t s i n k u in Suomen j a N o r j a n puumassan vienn i l l e . Saapuneet hälytystiedot ovat a i heuttaneet M a r s h a l l i n v a l t u u s k u n n an ruotsalaisen osaston Johtajan mr. J o h n H a s k e l l i n tahtdta rikalsun, jossa hän välttää, että asiasta vielä käydään neuvotteluja E C A : n , Ruotsin h a l l i t u k s s n j a m a i n i t u n teollisuuden edustajien kesken. Minkäänlaisesta dumpingista ei voi o l l a kysymystä. K a i k k i a johtopäätöksiä on siihen mennessä pidettävä hätäisinä j a pohj a a v a i l l a olevina ennenkuin lopulliset nimierotiedot ovat käytettävissä. S t o c k h o l m - T i d n i n g e n , joka ensiksi k i i n n i t t i huomiota asiaan, lausuu t o i vomuksen, että käynnissä oleva s e l v i tys j o h t a i s i t u o t t a j i a k u i n k u l u t t a j i a k i n tyydyttävään r a t k a i s u u n . O n k u i t e n k i n vaikeata käsittää, millä lalUa toivottuun Euroopan maiden välisen kaupan lisääntymiseen päästään, jos E C A suostuu r a h o i t t a m a a n sellaisen t a v a r a n vientiä Eurooppaan, j o t a E u rooppa lts3 pystyy riittävästi tuottamaan. ' Tähän mennessä el d o l l a r i s i j o i t u k - s i a puumassatuotannon llsäämisesn vielä ole lopetettu. Lehti osoittaa m o - n l n esimerkein, että dumping-sanan käjrttämlnen eräistä Y h d y s v a l l o i s s a ja Canadassa havaituista Ilmiöistä ei s u i n k a a n ole aiheeton. Maailman pahinta ta uria hävittämässä Kirj. Bruce Bliven P o h j o i S r K r e l k a n korkeilla vuorina o l i sissien etuvartioasema. Joka oU t a i tavasti • p i i l o t e t t u k i \ i e n j a m a t a l an kasvullisuuden seassa. TänS a u r i n koisena syysl)äivänä kuului kaukaa lentokoneen ääni j a aseman i l m a t o r j u n t a t y k k i asetettiin äkkiä paikoU-leen. & u n kone t u l i lähemmäksi, h u u s i aseman päällikkö: "Älkää ampuko! Se o n lentokone. Joka tappaa sääskiä!" Hän o l i oikeassa. Lentokone, joka. j a t k o i matkaansa hiiiritsemättä. o li inhimillisellä m a t k a l l a r u i s k u t t a m a an Parhaat tulokset korkeushypyssä New Y o r k . — Amateur A t h l e t e - l e h - den mukaan olivat m a a i l m a n parhaat tulokset viime vuonna korkeushypyssä seiuraavat: 6.8%—Stanlch. U S A 6 . 8 l 4 . . A l b r i t t o n . U S A 6 . 8 l i - ^ c G r e w . U S A 6.8 —Vides. P i U p p l i n it 6.7%—Vessie. U S A 6.7%—Scofield, U S A 6.7'4—Knecht, U SA 6.7Vi—Hanger. U S A 6.7'4—Eddleman, U SA 6.714—Winter. A u s t r a l ia Parhaat tulokset kiekonheitossa New Y o r k . — Amateur A t h l e t e - l e h - den mukaan maailman parhaat tulokset kiekonheitossa viime' vuonna* o l i vat seuraava^: 181.6 5/16—ConsölinI, I t a l ia 179.9"^—Tosi, I t a l ia 178.11 V i - < 3 o r d i e n , U S A 173.1—Kadera, U SA 172 3?4—Pransson. Ruot.si 171.7%—Ramstad, Norja 171.5—Frank. U S A •171.2%-Lipp, Neuvostoliitto 168.9'/L—Thompson, U S A » 167.7'/i—Sheehan. U SA k a i k i s t a sopimusten alaisista työläisistä. Sopimusluonnoksia käsiteltäessä t e h t i i n työläisten taholta lähes m i l joona työnjärjestelyä, työprosessin mekaxiisoimista, työturvallisuuden p a rantamista yms. koskevaa esitystä ja enemmän k u i n 300,000 niistä otettiin huomioon sopimuksia solmittaessa. Työn tuottavaisuuden kohottamisen huomioiminen sopimuksia solyiittaessa o n johtanut siihen, että esim. v. 1948 k o l m a n n e l l a neljänneksellä teollisuuden työn tuotta vaisuus oU 1 1% s u u rempi k u i n vastaavalla neljänneksellä V. 1947. Samanaikaisesti työläisten työpalkka o n kohonnut n i i n . että työp a l k k o j e n osuus o l i V. 1948 k o l m a n n e l l a neljänneksellä 9% stmrempi k u in edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä. Työehtosopimusten sosiaalisia p a r a n n u k s i a koskevilla määräyksellä on o l l u t tietty vaikutuksensa sosiaalisiin o l o i h i n . J o V. 1947 r a k e n n e t t i i n u u s i a työläis-asuntoja k a i k k i a a n 11 m i l j o o n a a 'm2 j a lukuisasti uusia lepokoteja, p a r a n t o l o i t a , klubeja Ja k u l t t u u r i t a l o j a , k i r j a s t o j a Ja r a d i o s o l m u j a . V. 1948 o n t ä m ä n l u o n t o i n e n rakennustoiminta entisestään tehostunut. V. 1948 heinäkuussa pidetty yleisl i i t t o l a i s en a m m a t t i l i i t t o j e n keskusneuvoston kongressi korosti entistä määrätietoisemmin työehtos<vimusten merkitystä työläisten mukaantempaa-mlsessa sosialistiseen k i l p a i l u u n J a e n t i s t e n tuotantotulosten ylittämisessä. Sodan ecteUisten. vuosien kxricemtdc-set ovat osoittaneec työ^toeopimusten muodostavan sanoinkuvaamattoman organisatoorisen voiman, mitä o n käytettävä hyväksi Ottamalla k u m p i k in itselleen määrättyjä velvoituksia o r ganisoivat a m m a t t i l i i t o t j a tehtaiden h a l l i n n o t työläisten Ja t o i m i n t a h e n k i - löiden laajat Joukot aktiiviseen t o i m i n t a a n viisivuotissuuzmitelman t a voitteiden täyttämiseksi j a ylittämiseksi j a tätä tietä koko neuvostokans a n elintason kohottamiseksi. Työehtosopimusten määräysten t u n - QoUinen täyttäminen n i i n tehtaan Johdon k u i n työläisten, toimihenkilöid e n j a insinödritdcninisen b e n k i l d - k u n n a n taholta muodostuu entistä votmakkaammaksl aseeksi taistelussa yleisen h y v i n v o i n n i n poelesta. D D T - a i n e t t a m a l a r i a n saastuttamille a l u e i l l e . Päivä päivän p e r ä ^ sissit antoivat koneen lentää etuvartioaseman y l i häiritsemättä j a tämä o l i t i e tääkseni ainoa, yhteistyöskentelyn muoto hallituksen Ja k a p i n a l l i s t en j o u k k o j e n välillä K r e i k a n kansalaissod a n historiassa. Tämä kohtaus o n v a i n osa s u u r e m masta k>'s>'myksestä. Joka m i n u s t a on mitä suurimerkltykseUisin — koko n^aailmaa käsittävästä t a i s t e l u s t a m a l a r i a a vastaan. Tässä taistelussa ovat Y K : n terveysjärjestöjen R o c k e f e l l e r in säätiö huomattavimmat osanottajat. Tämä k a m p a n j a o n j o — käytännöll i s e s t i Icatsoen — voittanut m a l a r i a n, tuon ihmiskuntaa vaivaavan s u u r i m man vitsauksen t u h a n s i e n nellömaiil-en a l a l l a m o n i l l a s a a r i l l a j a useissa maanosissa. K a m p a n j a on o l l u t n i in onnistunut, että sillä o n suuri t a l o u d e l l i n e n merkitys puhumattakaan niistä kärsimyksistä, mitä se o n l i e v i t tänyt. Monien miljoonien eelckerien a l o j a troopillista m a a t a o n tehty h e delmälliseksi Ja n e tuottavat n y t n e l jä j a v i i s i k i n satoa vuosittain. M i l joonat ihmiset välttyvät joutumasta m a l a r i a n saastuttamiseksi. Monia m i l j o o n i a t a u d i n s a a n e i t a voidaan p a r a n t a a . M a l a r i a ei v a i n surmaa kolmea m i l joonaa ihmistä vuosittain, v a a n 300,- 000,000 u h r i a s a i r a s t u u s i i h e n vuositt a i n maailmassa. Äskettäin p i d e t t i in itäisen Välimeren maiden kokous, j o h o n osallistuivat myöskin P a k i s t a n in j a I r a k i n edustajat j a tässä kokouksessa todettiin, että m a l a r i a on tämän m a a i l m a n kolkan p a h i n tauti, mikä ylittää k a i k k i t a v a l l i s i m m a t k i n t a u d i t . Pakistanissa on 25 miljoonaa malariatapausta j a m a a n asukasluku o n 80 m i l j o o n a a . I r a k i n j a L e b a n o n in osissa sairastuu 80 prosenttia väestöstä m a l a r i a a n . ^ M a l a r i a n t a r t u t t a a yhden t a i usean tyyppisen naaraspuolisen sääsken p u rema. MalarlabasUli k e h i t t y y i h m i sessä 10—12 vuorokauden kuluessa mahdollisesti malcsassa t a i pernassa j a tunkeutuu s i t t e n p u n a i s i i n v e r i s o l u i h i n . B a s i l l i , j o k a lisääntyy suunnattomasti, tunkeutuu n o i n joka kahden v i i k o n päästä u u s i i n p u n a i s i i n verisol u i h i n j a n i i n aina edelleen. S i l l o in k u i n basilHt ovat veri8olu'ss3. o n p o t i l a a l l a kuumetta j a k u n ne tulevat s o l u i s t a ulcs, on p o t i l a a l l a kylmä ^ a v i l u. V . 1930 k u l k e u t u i v a a r a l l i n e n m a l a r i a a levittävä a f r i k k a l a i n e n sääskilaji — Anopheles gambiae ^ k o i l U s - B r a s i - l i a a n arvattavasti A f r i k a n j a B r a s i l i a n välillä liikennöivässä postilaivassa. Tämä sääski, j o t a ei koskaan a i k a i semmin ole t a v a t t u läntisellä p a l l o n puoliskolla, a i h e u t t i sellaisen m a l a r i a epidemian Natalissa vv. 1931 j a 1932. ettei sen veroistia ole koskaan ennen tällä alueella t a v a t t u . V i i d e n seuraav a n vuoden a i k a n a t a u t i t a l t t u i , m u t t a taas VV. 1937—1938, se uusiutui e n tistä a n l ^ r a m p a n a . Kahden viimeks i m a i n i t u n vuoden aikana todettiin alueella 100,000 taudintapausta, mitkä j o h t i v a t 15,000—20,000 i h m i s e n kuolemaan. R o c k e f e l l e r i n säätiön a v u l l a r y h d y t t i i n k a m p a n j a a n tätä t a u d i n aiheut^ta-j a a vastaan k o i l l l s - B r a s U i a s s a v. 1939 j a p a r i n vuoden a i k a n a tämä sääskil a j i s a a t i i n tuhotuksi ssn s a a s t u t t a m i l l a a l u e i l l a. Y k s i h u o m a t t a v i n ase, mikä o n n y kyään käytettävissä taistelussa m a l a riaa vastaan, o n muutama vuosi sit^ t e n k e k s i t t y D D T . Tämän a i n e e n v a l - mistamiskaava o l i vuosikausia unoh-detttma erääsSä sveitsiläisessä l a b o r a toriossa. D D T t a p p a a sääsket Ja n i i den toukat samoin k u i n monet muutk i n hyönteiset. Sillä o n s e l l a i n e n e t u i suus, että se v a i k u t t a a monissa t a pauksissa k u u s i k i n k u u k a u t t a . V a i k ka m u i t a k i n aineita käytetään ' sääski-vastalsessa kampanjassa, k u t e n p2tro-leuxpia, pariisinvihreää j a m u i t a , on D D T k i f l t e n k i n paras tähänastisista K e m i k a a l i e n r u i s k u t t a m i n e n taistelussa tauteja levittäviä sääskiä vast a a n ei k u i t e n k a a n ole a i n o a muoto. N i i d e n alhaisten maastojen k u i v a a minen, joissa sääsket asuvat J a sikiävät, töryksi tällainen niuoto. K o k o m a a i l m a a käsittävässä k a m panjassa sääskiä vastaan on vielä m u i t a k i n uusia h u o m a t t a v i a rohtoja, j o t k a joko parantavat tai ehkäisevät U u d i n ihmisissä. K a k s i näistä k e m i k a a l e i s t a on c h i o r o g u i n e J a paludrfne. A s i a n t u n t i j a t ovat sitä mieltä, että o n parempi lopettaa m a l a r i a tappam a l l a sitä aiheuttavat sääsket' k u in yrittää estää t a u t i a t a i p a r a n t a a sitä syöttämällä i h m i s i l l e rohtoja. H e i - dän mielestään tulee hävittää n i in p a l j o n sääskiä k u i n m a h d o l l i s t a J a t o i seksi v a l i s t a a ihmisiä m a l a r i a - a l u e i l l a , että heidän tulee noudattaa ehdottomasti terveydenhoidollisia määräyksiä aikaansaaman taloudellisen arvon. Egyptissä e.simprkiksi o n D D T : n r u i s kuttaminen maksaa 15 senttiä Y h d y s - v a l U i n rahassa henkeä k o h t i xniodes-sa. On l a s k e t t u , että m a l a r i a aiheuttaa S2 v a l i i n g o n henkeä k o h U vuositt a i n palkoissa Ja lääkärinpalkoissa. Intiassa yksistään M a l a r i a aiheuttaa vuosittain bUjoonan d o l l a r i n menetykset. Tällä, s u m m a l l a v o i t a i s i i n tuhota malaria kokonaan maailmasta. j a asetuksia H a l U t u k s e n maailman e r i maissa ovat h a v a h m e t * malariavastalsctMyön Kuulumisia Port . . . (Jatkoa edelliseltä s i v u l t a) bcn^pia miehiä j a vatmoiiiraisiä. S i l l o i n osaston laulukuoro " K a i k u " a n - ' t a a kevätkonsertin. Siellä Uulavat miehet j a naiset yhdessä. Miehet näyttävät myöskin s e n i h m e e n m l t rn sävel sujuu miesvoimalla. Naiset eivät halua olla Pekkaa huonompia, vaan näyttävät, että kyllä sitä n a i s e t k in voivat v i r r e n vetää, i l m a n miest en soraäänien apua. Kuorolaulujen lisäksi helähyttclevät lukuisat l a u l a j a t sooloja. Eikä sieltä pidä puutt u a huumorikaan. J o n k l u l a l n ; n pääsiäiskulkue siellä kävelee j a l a u lelee j a yksistään komea hääpolska o n jo sellainen nähtävyys, että se yksistään olisi pääsymaksun arvoinen. Sitten sielä esiintyy sellainen soittokunta mistä minä e n a l l i a k a an ole tullut h u l l u a hurskaammaksi. S i i nä jokainen saa s o i t t aa mitä haluaa j a millä pelillä hyvänsä, lehmänkellosta aina p y y k k i l a u t a a n a s t i . Siinä hommassa on p u i k o n h e i l u t t a j a n a Isä Berglund, Salvo näytti olevan k o koomuksen suunnittelijana j a sieluna. N i i n Ja o l i n a i v a n unohtaa, että S a l vo tuo myöskin Iskun nuoren jouk o n esiintymään tempuillaan yleisön viihdyttämiseksi. Sinä i l t a n a h u h t i - "kun 15 pnä saavat ihmiset varmasf monenkertaisesti rahansa edestä nähtävää j a kuultavaa. H u h t i k u u n 23 pnä uusiintuu sama " r u l j a n s s i "; .Ylläolevassa o l i selostus mitä tulonsa on. Luokkaamme vähän valaistust a s i i h e n k i n puoleen minkälaisen työn takana tulokset ovat. Eräs k u o r o l a i n e n sanoi, että laulukuoroon ei pitäis* t u l l a ollenkaan huonojalkaisen. sillä seisoessa harjoituksissa 4—5 tuntia illassa, väsyvät hyvätkin Jalat. Min*" y r i t i n olla vähän erimieltä j a s a n n o i n k i n , että eikös s2 ole lauluääni Ja nuottikorva kuoroon yhtymisen perusehto. Vastauksek.si miekkaselt? s a i n i v a l l i s e n hymälidyksen Ja o p e t t i - valsen ojennuksen: "Jopa olet mies männikössä, mitä p i r u a ääni Ja nuott i k o r v a l l a on tekemistä JauIamLsen kanssa. Sitävartenhan käydään h a r joituksissa, että opitaan laulamaan a i n a k i n nuotin vierestä, mutta Jos "seLsomakepit postaavat n i i n Killoin ovat harjoitukset k a i k k i , olkoon niin hyvä ääni j a korva k u i n tahan-a. N u r k a s t ^ i seurasin erään kerran h a r j o i t u k s i a . Joukko kokoontui laulamaan yhteen. Johtajatyttö antoi äänet jokaiselle temmalle. Vähän aikaa l a u l e t t i i n — yhtäkkiä t a h t i p u i k ko h e i l a h t i katkaisemisen merkiksi Ja luento a l k o i : " K a t s o k a a vähän nlilä merkinnöitä siellä viivojen yläpuolella. P. merkitsee h i l j a a , P P . oikein h i l j a a . F . merkitsee tavallisen kovaa j a P P . — saatte huutaa n i i n paljon *kun k u r k u s t a lähtee. Modeato k o h tuullisesti j a maestaso j u h l a l l i s e s t i ." Jatkoksi seurasi vielä formatteja. an-danteja j a kaikennäköisiä avaimia ja molleja. Taas äänet, alkaminen ja poikkimcno. Monen yrityk-sen jälkien laulettava laulu m:ni läpi. M u t ta johtajJ ct Oilut v:eläkään tyyty-väinsn. v a , n kuului määränneen, että altot tulevat t o r s t a l - l l t a n a ylimääräisiin h a r j o i t u k s i i n miesten harjoituksien jälkeen. Jos mikään, n i i n laulukuoron harjoitukset näyttävät vaativan osallistu jUta erikoista innostusta ja kärsivällisyyttä. Kaiku-kuoro esiintyy korkea tasoisesti v. 1950 laulujuhlassa. S i t t e n toukokuun 8 pnä o n myösk i n yksi merkkipäivä Port A r t h u r in suomalaisille. S i l l o i n on v . - Ja u . - seur a Iskun vuosijuhla. Se merkkipäivä on siksi kaukana, että siitä ehditään p a k i s t a tuonnempanakin. K u n yleisesti katselee tätä p a i k a l l s - ta C S J : n osaston t o i m i n t a a , n i i n t u lee siihen tul(rftseen, että toiminta on tällä k e r t a a nousukaudessa. Osalt a a n s i i h e n luonnollisesti vaikuttavat tuleva, yleinen maataicäsittävä mus i i k k i j u h l a . Juhla v a a t i i j o itsestään p a l j on työtä j a uhrauksia jos aiotaan k u n n i a l l a suoriutua. Mutta käytännölliseen palkalliseen toimintaan suurena tekijänä olivat Korhosen kurssit Joiden jatkona on edelleenkin pidetty vireillä opintokerhotyötä. P e rinpohjin koetetaan päästä selvyy-teen: "Mitä on s o s i a l i s m i ? " Pitkästä a i k a a oseastolla on t o i m i n n a s s a myösk i n vallstuskomltea, jonka toimesta on jo oUut yksi ns. perhejuhla, jo&sa y h t y i 16 u u t t a jäsentä osastoon. S i i s t o i m i n n a n elpymistä c n osastö-toiminnassa j a yhtärinnan »itä on ilmennyt myöskin osuustoiminta r i n tamalla. Intemational-osuusliikkeen t a h o l t a o n toimeenpantu useampia 11- l a n - . l e t t o ja eri kansallisuuksien keskuudessa, s u o m a l a i s i l l a k i n on jo ollut 2 illanviettoa, Osuustoimintaklube-j a toimii ruotsalaisten, suomalaisten j a mahdollisesti tulevaisuudessa m u i d e n k i n kansallisuuksien keskuudessa, l i i k k e e n työläiset valmistavat ohjelmaa näjrtelmineen. Josta tulokset nähdään myöskin ensikuun alkupuolella Port Arthurin os. yhtynyt t6 uutta jäsentä Port .%rthar. — Viime klrjecssiini kyllä sanoin, etten enää mainosta näytelmää " P u n a i n e n l a u k k u " , mutta mainits?n k u i t e n k i n tässä vähän siltä, ett^i yleisö sitä miohd». "Punainen l a u k k u ' , kaunis unkarilainen l a u l u näytelmä esitctäjin kuten aikaisemmin mainitsin. C S J : n Port A r t h u r i n osi;s-ton . h a a l i l l a , 316 B a y S t . , h u h t l k u n 9 p:nä, klo 8 i l l a l l . i . 01?mme tehneet ahkerasti työtä, että voimme tärjotaf yleisölle taasen hauskan, n a i i t i n t o - rikkaan illan, kuten o l i tk. 19 p:nä j o l l o in esitettiin operetti "Kosijat". Voin vakuuttaa, että " P u n a i n e n laukk u " esitetään yhtä joustavasU j a että yleisöllä on varmasti n a u t t i m i s t a tästä näytelmästä. Tuliset laulut ja v i c h - keät rakkauskohtauksct pitävät y l e i - iön k i i n n i näytelmässä koko a j a n . sillä näytelmä on yhtä joustava'loppuun saakka. Näytelmä on pitkä, siksi s en esitys alkaa tasan kello 8 I l l a l l a . K a t sokaa ilmoitusta tästä Vapaudesta, n i i n huomaatte, että siinä on meillä mukana henkilöitä, jotka eivät ole olleet näytelmissämme vuosikausiin, mutta he ovat kyvykkäitä valkcim-p i i n k i n osiin näyttämöllä. J o s p a vähän mainitssn muutenkin osaston toiminnasta yleensä. S a t u i m me saamaan tänne u u t t a j a innolcasta toimltsijavoimaa. j o k a on s u u r l m e r k l - tyksellistä meille. Toverit K e r t t u ja E i n o Laakso, j o t k a tulivat tänne pohjoisesta, kun E i n o Laakso v a l i t t i in osuuskauppamme ylelslllkkeen h o i t a jaksi viime vuoden loppupuolella. A. K . L a s s i l a n tilallie j a heistä saimme k u n n o l l i s i a .^työntekijöitä ösDStocmmc Osastomme vuosikokouksessa v a l i t t i in molemmat Laaksot varstuskqmlteaan j o t a komiteaa c l meillä ole o l l u t m o neen vuoteen. Valistuskomitealla o' i l l a n v i e t t o h a a l i l l a tk. 20 p:nä J a o'' kohtalaisen paljon väkeä vaikka k - l ' oli kurja. Siellä E i n o Laakso esitti ensimmä'sek?l, että koko yleisö H u - l a l s l C S J j i marssin Ja s en jälkeen e s i t e t t i in elokuvia j a K e r t t u Laakso lausui runon. Eino Laakso j a myöskin Wm. L a i n e puhuivat sekä k e h o i t - t i v a t liittymään C 8 J : n Jäsenyyicrn ja h y v i n yleisö heidän puuhansa palkits' koska jäseneksi y h t y i 16 samassa t i laisuudessa. Muuten ohjelman suo-r i t i i s t a p a oli u u t t a , koska se s u o r i t e l t i i n suoraan h a a l i n l a t t i a l l a , ylelKön Joukossa, eikä k u t i n a l k a l i e m m ir näyttämöltä. Tämä Oli u u t t a j a to-verli; i.sempaa "ohjelman su'jritusta. Tätä jä.senten h a n k i n t a a jatketaan ctecnklnpäin j a jokainen, ken haluaa, voi liittyä järjestömme jässncksJ, jok< osastomme kuukausikokoukseesi tai .sitten häi.s'.ä vallstuskomltesn jörjcs-tämls. sä tllal.suuksls.sa. Osastomme kuukauskokoukset pidetään joka kuukauden easlmmälscnä ko«klvlikkona klo 7 Illalla ja k a l k k i jäseniksi h a l u a vat ovat tervetulleita. iMyö k n meillä toimii oplntokerhc jatkuva.<)tl, Ja siitäkin annan klit kscn E i n o Laaksolle. Kiliä hän on hlinäkln toimeenpanevana voimina. Tämä opintokerho kokocntuu joka ke;ki viikko, kuukauden en»ilmmälKlä kt;«'.'.i-v i i k k o a lukuunottamatta. Siellä oll<l t i l a a vielä p a l j o p j a siellä voisi verestää tietojansa monissa tähdeili£l».Hi! kysymyksissä, j o t k a ovat melll-j hyvl tärkeitä jokapäiväiJbes.sä clämä.ssä. Laulukuoro toimii kuum'ii»elle kiireellä, .sillä k u o r e l l a on «uuri konsertti pääsiälEpyhicn aikana. Kyllä sleDJf-harjoitukslasa kurkkua "ruuvataan' niin että henki «alpaantuu. Kuulee v a i n sanottavan, että kun nuo laulul ovat niin korkealle rakennettuja, et; noasee aivan dls'iin saakka, en tiedä onko ne cls's8ä v a i g;s'i£sä mutta .siellä na vaan helisevät ktUn helmiä »itäisi. Painakaa päälb va;n, kyllä se silloin nousee v a i k k a h l s ' i i n! YleiÄ:.sti kai on ajatuksena ct.ä yksilöt eivät paljoa vaikuta joukkotyössä j a että j o n k u n yksilön mainostaminen on väärin. Voi nllii O l l i k i n, m u t t a monta kertaa toteutuu käytännössä sekin tosiasia, että yksilön v a i kutus on alkufiy.säyksenä Joukkojen noitsuun. Mc voimme todeta, että täällä e>,im. K a i k u k u o r o n elJnvoipai-suuteen vaikuttaa suurimmalta o s i l t a kuoron j o h t a j a n innostus. Samoin V.- j a u - seiu-a fokun toiminnan nousuun on vaikuttanut tov. S a l v on m i n t a seuran johtajana. Osaston ja ennenkaikkea osuastoiminnalllsen va-li>: tustyön vilkastumiseen on tunnustusta ansaltvevastl vaikuttanut Ulk-keenholtaja Laakson j a hänen «män-tänsä paikkakunnalle saapuminen Kun vielä jotenkuten saataisiin uutta ve-na länsi-Ontarlcn aluekomitean suoniin, niin s i t t e n olisi toivoa «aada virkistymään myöskin ympäri':tön osastojen toiminta. Minä olen vakavasti sitä mieltä. etiS Joukkojen t o i m i n t a on heijastusta toimeenpanev i e n elimien t/jlminnasta. Jos kärkijoukko nuitkuu niin samalla tavalla joukot vastaavat siihen. Sananen niistä tukinkaatotalkoiS' t a k i n . Joku a i k a t-ikaperin oli a i k o mus mennä j o u k o l l a kaatamaan tukkoja Punalleen Puistoon, mutta s i l l o i n söi s i k a eväät. Asiantuntijat s a noivat, että cn vaikeaa kaataa tukk e j a 4—5 j a l k a a vahvan lumen alta. S i i i s i talkoot s i i r r e t t i i n , m u t t a niitä ei ole unohdeltu. K u n hanget alenevat, tehdään uusi y r i t y s j a Joukkovolmal- ^ kasataan hirsiä n i i n paljon, että laudoiksi laskettuna saadaan kotitarpeiksi n o i n SOXOO j a l k a a sahatavaraa, — Lctäojätkä. Tustaina, maalisk. 29 p. ~ Tuesday, March j » KIITOS Parhaimmat fäuoksemme teille ystävät^ mtä.hauskasta Ulasta ionka järiestitte yllättäen meidät vierailtd' lanne. Hlyäskin kiitokset niille jotka ottivat osaa, mutta eivät voineet saapua. Kiitos niisiäanohkaista lahjoista ja kauniista kahvipöydästä. Säily' köön ystävyys välillämme edelleen.' kin. Teitä kaikkia vielä kiittäen, . ; EDDIE. AKT, IJERTHA JA Ellick ORAVA 359-3rd Avc. Vallc LaSalle, Que. N i i n k u i n Jo s a n o i n ,osaKla';sammc on toimintaa nykyään klltcttävilstl. J a kiitoksen ansaitsevat ne, j o t k a stlna toimivat, olkoonpa he ketä t;ihan.sa. M u t t a paljon on vielä l i l a a t u l l a t o i mintaan. Paljon tarvitaan voimaa Joka palkAsm j a ulkopaikknkunnllt.) tulleille huomautan, että ustukau joukkoon ja tuokaa kykynne yht-.:i-sen asian palvelukseen kuten cdcllu-mainttsemani toverit. M c emme voi tietää kuinka suurltt kykyjä heidän joukostanne löytyy j a kykyjä me t a r vitsemme jokaisella alalla. S i t t e n haluaisin huomauttaa yli-desiä asiasta, j o k a on mielestäni l i l u - k a n arkaluontoinen, mutta s i i n a i iu koko tärkeä, j o t e n en voi s i l a jiutäit pois. Silloin k u i n meillä on ohjelmaa, tai näytelmä mencvsa, n i i n ml n u n mielestäni olisi hyvä, JCR rl yleisön puolelta tultaisi näyttämölle J arvosteltaisi ketään joko ohjelman s u o r i t t a j a a tai näyttelijää kesken csl-tylcsicn. Jos on heikkouksia niin k u i n usein sattuu meikäläisin? olletik i n näytslmlssä, n i i n se tekee huonon vaikutuksen esittäjään kun ki'»kcn näytelmän tullaan huomauttamaan, Joko sitä ettei hän asoa orjaansa l i : näyttelee huonosti tai muista «sm-molslKla «elkoLsta j a virheistä, Jolta mc Jokainen tsemnie! Se l a m a a n n u t taa henkilöä cJkä suinkaan auta h i i n l ii parantamaan csltystäjiftä, v.Kin l i y - väsHä lykyssä ottaa j)oLs .senkin vuliiin mikä hänellä oii ti?htävii.s.siiuii. Jo: välttilmättä haluaa viilialkoir.ri kayd;! näyttämöllä, n i i n on jjarcmpl plri.^titl' näyttelijöitä, k u l l i palhaa heitä kc" ken esityksen, tai s i t l f n olI;i uivan vaiti ja antaa arvo.steluma »>f;mmol-scssa paikaK.<ja ml8.sä se t u o t l a i i tu'e ^ia. Arvostelu o n a i n a s a l l l t t u n ' .se tapahtuu oikea.ssa palkansa Ju oikealla tavalla, m u t t a mrddän t:irvlf.soi arvostella Itseämme aina <'nKlmmä!. KcksI, MC on olkea tapa. Lopuksi lav-sun klitok««it kaiklllf n i i l l e henkilöille, jotka ovat Uimiin vuoden aikana (mlllHtuneol c;;a/i!on'i tehtäviin ja samalla pyydän, <!Vn etecnklripäin toimitte oiianUm hyväks i , vaikka se tolKlnaan tuntuukin ' n i i n k u i n el teidän työtänne Jiuomiol-t a l s i k a a n . mutta voin vakuuttasi, e'.!? se varmasti huomioidaan Ja sUtä koU tuu hyöty koko työviroluokaUe. A ainoastaan yksilölle. El IctUoum jter» haimmlstakaan tyOvftenli|()i*0 tol«' mitsijoista ole 'rrnit'«^Hmjltii ml* tään kunntanosoltuksU, mutU he, vpt« vat mennä levolle pubtaiUia omall*-: tutinoUa, että ovat uumtaoeet luokr kansa hyväksi i l m u i i ihlhlrHhlaUta omanvoiton pyyntiä, Ja Mlkkuviit I k u i s i e n uneen tletfteti, etti bft ov»^ päivätyönsä kunnialla >oori|ta)ti«e|. M u i s t a k a a " P u n a i n e n laiadtti"! Norandati voitot ovat kohonneet V. 1948 lähes 50 prps^ntiU^ Toronto. — Noranda Minni LinU-tcdin viime vuoden puhdaa voitto kohosi 6,729,932 dollarista «truonn» 1947 k a i k k i a a n 9,059,063 doUartin. Oloitta» täällä j u l k a i s t u yhtiön tUikiiriomtis. Ennen puhtaan voiton mlärltteleinis-tä o l i veroihin varattu l ^ j NO doU*« ria j a kuoletuksiin 321.4(» diiUarlA. Yhtiön osakkatUe JaetUin foUto-osinkolna 7,279,250 dollari* yemttui^ 4,479.032 doUarliln edöiUim vuodet^ aikana. Yhtiö tuotti vuodtn kuluessa 97;* 759.4B7 paunaa k u p M T l s i f t i i ^ ^ vmi^ s i a kultaa, Josta 43,7314^9 paunaji k u p a r i a j a 142,273 un&«ia kultaa saat i i n H o r n c h kaivannosta. Yhtiö on sijoittanut runsaasti VA-r o ja mulhi.'; kaiv8nto>yrit]rksläb Suomi voitta viestini* hiihdon 'Zakopan^ssa^. Kakopane, Puola. — Suomeit' joulb* ktic voltti täällä helmik. 28 pnä 4^20 km, viestinhiihdon, ajas»» MtM. Tshekkoslovakian I. II Ja lU Jookkite r.tjolttulvat mainitussa jtrisstyktessA .souritaviiic t i l o i l l e . Bupmen Joukkue voitti ainoastaan 36 EdcimtlUa; KaUc* k i a a n 10 joukkuetta otaUistm kUpsi-iuun. iapaktuu Ettroopassa, istratiassa ja läntiseUa —Mitä Aasiassa, Australiasta pallonpuoliskolla? lAtkematta VA» f A l/TT A pääsee siitä sehitU.'^ ÄÄNILEVY VARASTOMME MYYTY KOHTA LOPPUUN Tilatkaa nopeasti, jo.s haluatte vielä saada allamainittu ja levyjä. Laulu- ja soittokappaleita # 747 Ilta silloin kerran, valssi • Käy kanssaln; Foxtrot 893 Satamasta satamaan, valssi Raililla kulkija. Jenkka 724 Tamara, Foxtrot Surullisen illan muisto. Jenkka 721 Terveiset ulapalta, valssi Laulaen eteenpäin. Foxtrot 4008 Romanssi, val-ssi Luonain ain. Foxtrot HINTA $1.25 Lähetetään kaikkialle Canadassa. T i U l k u owrfftlfll>T Vapaus Publishing Co. LIMITED BOX 69 SUDBimy« ONTABIO Näitä levyjä on saatavana myös sivnUiU VAPAUS BRANCH OFFICE 316 Bay SL . * Port Aviliitr* OsL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 29, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-03-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490329 |
Description
Title | 1949-03-29-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
olme hyvää kirjaa
ALENNUKSELLA
VOITTAMATON KANSA
K i r j . V a s i l i Grossman
Ja-n ta-.;i. realistinen kuvaus r i n t a m a n arkipäivästä, taistelusta Ja
;-^-^i'a-.r..- 'vvori.rir-aanneeiissttaa miehistä.
Sid. 248 sivua Hinta $1.00
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT
* K l r j . N i k o l a i Ostrovskl
Tämä teos. ionka piti ilmestyä kolmiosaisena, m u t t a keskeytyi t e k l -
'pr kuoleman takia, kuvaa P u o l a n tapahtumia ensimmäisen m a a i l -
manl^dan aikana. JÄNNnTÄVÄ ROMAANL
Sid. 228 sivua HinU $1.00
NAPOLEON
K i r j . Eugen T a r le
Erikoista j a tavallisuudesta poikkeavaa valaistusta aikansa suuren
sotapäällikön elämään j a t o i m i n t a a n tarjoama teos. L a a j o i h i n t u t -
kirauksiin pe.-ustuvat asiatiedot.
Iso sidottu teos, käsittäen 567 s i v u a .
Hinta $1.65
PAUS PUBLISHING CO LTD
69 Sudbury, Ontario
yöehtosopi mukset
euvostoliitQssa
Kirj. G. Moskalenko
htosopimuksia solmitaan nykyi-kä
Neuvostoliitossa että kapita-a
maissa, mutta jälkimmäisissä
t u u r i s e n h y v i n v o i n n i n j a t k u v a a n k o hottamiseen.
Neuvostovallan alkuaikoina kamp-tut
sopimukset eroavat täysin pailtaessa ulkomaisia maahantunkeut
u j i a ja kotimaisia vastavallankumouksellisia
vastaan oli m i l t e i koko
maa sotilasleirinä j a rauhanomainen
rakennustyö j a sen o h e l l a työehtosopimusten
solmiaminen täytyi t o i s t a i seksi
keskeyttää. Siirryttäessä jälleen
r a u h a l l i s e m p i i n o l o i h i n antoi k a n s a n -
komisaarien neuvosto v. 1922 uudet ja
entistä täsmällisemmät ohjeet työehtosopimusten
solmiamisesta.
Myöhäisempinä a i k o i n a työehtosopi-mussäädöksiä
o n k e h i t e t t y jatkuvasti
tällä pohjalla. Kommunistisen puolueen
j a y l e i s l i i t t o l a i s en a m m a t t i l i i t tojen
keskusneuvoston monissa työehtosopimuksia
koskevissa päätöksissä
eri vuosilta kuvastuvat Neuvostoliiton
tuotantoelämän kunkin hetken t a voitteet
j a vaiheet. Työläisten loma-a
i k o j e n järjestelyn, p a l k ^ k y s y m y k -
sen. työkurin ylläpitämisen y m . ohella
on työehtosopimusten p i i r i i n t u l l u t s o s
i a l i s t i n e n k i l p a i l u j a työläisten k u l t t
u u r i t a s o n kohottaminen.
T o i s e n maailmansodan katkaistessa
r a u h a l l i s e n rakennustyön ja maan
joutuessa H i t l e r i n Saksan hyökkäyksen
kohteeksi l u o v u t t i i n toistaiseksi
t y ö e h to s opimusten solmiamisesta,
m u t t a jälleen, sodan päätyttyä Neuv
o s t o l i i t on h a l l i t u s päätti a m m a t t i l i i t tojen
keskusneuvoston esityksen pohj
a l l a työehtosopimusjärjestelmän käy-täntöönottamisesta
k a i k i l l a työaloilla.
V. 1948 Neuvostoliitossa o l i k i n v o i massa
enemmän k u i n 40,000 työehtosopimusta,
jotka käsittivät k a i k k i a an
17 miljoonaa työläistä, toimihenkilöä
j a insinööri-teknillistä työntekijää.
Työläiset o s a l l i s t u i v a t aktiivisesti s o -
lisaamiseen ja työn t u o t t a v a i - pimusten valmisteluun j a käsittelyyn.
ostoliitcssa solmituista sopimuk-atilliset'
järjestöt saavuttivat
sn taistelujen tuloksena oikeu-yöniekijöitä
edustavana osapuo-solmia
työehtoscpimuksia, mutta
a tähän päästiin muutamissa
a jo viime vuosisadan loppupuo-syntyi
työehtosopimuksia koske-ikoiilain.
säädäntö yleensä vasta
imaisen maailmansodan jälkeen,
Saksa.ssa v. 1918, Ranskassa v.
ja US.'^:.ssa n i i n k i n myöhään
v.. 1935.
'voitoliitin k a nsankcmisaarien
oston ensimmäisiä historiallisia
hteita .säännösteleviä asetuksia
1918 h3inäkuu.s5a annettu asetus
losopjmustea solmiamisesta.
ma atctus ei rajoittunut vain
to?opimustsn juriidisen puolen
istamiseen, vaan ollen ainoa laari,
maailma-ssa, määrittelivät ne
kin tarkoin, mitä ' työehtcsspi-se.
n luiee, .sisältää, kuten määräyk-työläisten
työhönottamisesta ja
amisesta. työpalkkojen määritts-lyöläisten
ammattitaidon mu-määräykset
työajasta jne.
rrattuna kapitalistisiin maihin
ostoliitcssa solmituilla työehtcso-ksilla
on täysin toinen luonne,
neuvostovaltion, jolle kaikki tuo-laitoksn
kuuluvat, ja työläisten
ä ei voi olla luokkavastakohtia.
listjiten tuotantolaitosten ja
?n yr:tyst?n hallinnot, jotka solat
työehtosopimuksia ammatti-jen
kanssa, edustavat samaan
ärään — tuotannon kaikinpuo-en
kohottamiseen, mikä l u o edel-
"et työläisten aineellisen ja k u l t -
S c l m i t t u j e n sopimusten selostustilai-s
u u k s i i n lasketaan osallistuneen 90%
Täten haluan sydämellisesti julkituoda kiitokseni
Teille, omaiset, ystävät ja toverit, siitä
arvokkaasta ja tosi yllätyksellisestä tilaisuudesta,
jonka järjestitte Intölan haalille maaliskuun
16 p:n iltana minim 70-vuotissyntymä-päiväni
muistoksi. •
Kiitän Teitä kaikkia niistä arvokkaista lahjoista
ja kahvitarjoilusta maukkaine leivoksi-neen.
Erikoisiet kiitokset niille henkilöille,
jotka tämän tilaisuuden aloittivat ja järjestivät.
'
K i i t o s Port Arthurilaisten orkesterin soittajille,
jotka annonte ihanaa tanssimusiikkia.
Kiitos kaikille jotka olivat ottaneet osaa, vaari
eivät olleet tilaisuudessa mukana.
Tämä kaunis tekonne tulee säilymään kau-f^
ima muistona mielessäni eloni-iltaan saakka.
Inlola
NESTOR \VIRTA
Ontario
Canada kifiäiluuii
puiiinassa-fuotantoa
vastaan
TakhobiuL _ (STT) _ H e l m i k u un
l o p u l l a herätti lUiotäGsa s u u r t a h u o miota
tieto sUtä. että Y h d y s v a l l a t ja
Canada ryhtyisivät vlezn&än puiunas-saa
Eurooppaan. Täkäläisen käsityksen
mukaan kysymyks^sä o n mitä
suurimmassa mS^r}L«f,5ä dtmipingi^
luontoinen toimenpide, jcdca muodost
u u » a a r a l l i s ^ n i i n R u o t s i n k u in
Suomen j a N o r j a n puumassan vienn
i l l e .
Saapuneet hälytystiedot ovat a i heuttaneet
M a r s h a l l i n v a l t u u s k u n n an
ruotsalaisen osaston Johtajan mr.
J o h n H a s k e l l i n tahtdta rikalsun, jossa
hän välttää, että asiasta vielä käydään
neuvotteluja E C A : n , Ruotsin
h a l l i t u k s s n j a m a i n i t u n teollisuuden
edustajien kesken. Minkäänlaisesta
dumpingista ei voi o l l a kysymystä.
K a i k k i a johtopäätöksiä on siihen
mennessä pidettävä hätäisinä j a pohj
a a v a i l l a olevina ennenkuin lopulliset
nimierotiedot ovat käytettävissä.
S t o c k h o l m - T i d n i n g e n , joka ensiksi
k i i n n i t t i huomiota asiaan, lausuu t o i vomuksen,
että käynnissä oleva s e l v i tys
j o h t a i s i t u o t t a j i a k u i n k u l u t t a j i a k
i n tyydyttävään r a t k a i s u u n . O n k u i t
e n k i n vaikeata käsittää, millä lalUa
toivottuun Euroopan maiden välisen
kaupan lisääntymiseen päästään, jos
E C A suostuu r a h o i t t a m a a n sellaisen
t a v a r a n vientiä Eurooppaan, j o t a E u rooppa
lts3 pystyy riittävästi tuottamaan.
'
Tähän mennessä el d o l l a r i s i j o i t u k -
s i a puumassatuotannon llsäämisesn
vielä ole lopetettu. Lehti osoittaa m o -
n l n esimerkein, että dumping-sanan
käjrttämlnen eräistä Y h d y s v a l l o i s s a ja
Canadassa havaituista Ilmiöistä ei
s u i n k a a n ole aiheeton.
Maailman pahinta
ta uria hävittämässä
Kirj. Bruce Bliven
P o h j o i S r K r e l k a n korkeilla vuorina
o l i sissien etuvartioasema. Joka oU t a i tavasti
• p i i l o t e t t u k i \ i e n j a m a t a l an
kasvullisuuden seassa. TänS a u r i n koisena
syysl)äivänä kuului kaukaa
lentokoneen ääni j a aseman i l m a t o r j
u n t a t y k k i asetettiin äkkiä paikoU-leen.
& u n kone t u l i lähemmäksi, h u u s
i aseman päällikkö:
"Älkää ampuko! Se o n lentokone.
Joka tappaa sääskiä!"
Hän o l i oikeassa. Lentokone, joka.
j a t k o i matkaansa hiiiritsemättä. o li
inhimillisellä m a t k a l l a r u i s k u t t a m a an
Parhaat tulokset
korkeushypyssä
New Y o r k . — Amateur A t h l e t e - l e h -
den mukaan olivat m a a i l m a n parhaat
tulokset viime vuonna korkeushypyssä
seiuraavat:
6.8%—Stanlch. U S A
6 . 8 l 4 . . A l b r i t t o n . U S A
6 . 8 l i - ^ c G r e w . U S A
6.8 —Vides. P i U p p l i n it
6.7%—Vessie. U S A
6.7%—Scofield, U S A
6.7'4—Knecht, U SA
6.7Vi—Hanger. U S A
6.7'4—Eddleman, U SA
6.714—Winter. A u s t r a l ia
Parhaat tulokset
kiekonheitossa
New Y o r k . — Amateur A t h l e t e - l e h -
den mukaan maailman parhaat tulokset
kiekonheitossa viime' vuonna* o l i vat
seuraava^:
181.6 5/16—ConsölinI, I t a l ia
179.9"^—Tosi, I t a l ia
178.11 V i - < 3 o r d i e n , U S A
173.1—Kadera, U SA
172 3?4—Pransson. Ruot.si
171.7%—Ramstad, Norja
171.5—Frank. U S A
•171.2%-Lipp, Neuvostoliitto
168.9'/L—Thompson, U S A »
167.7'/i—Sheehan. U SA
k a i k i s t a sopimusten alaisista työläisistä.
Sopimusluonnoksia käsiteltäessä
t e h t i i n työläisten taholta lähes m i l joona
työnjärjestelyä, työprosessin
mekaxiisoimista, työturvallisuuden p a rantamista
yms. koskevaa esitystä ja
enemmän k u i n 300,000 niistä otettiin
huomioon sopimuksia solmittaessa.
Työn tuottavaisuuden kohottamisen
huomioiminen sopimuksia solyiittaessa
o n johtanut siihen, että esim. v. 1948
k o l m a n n e l l a neljänneksellä teollisuuden
työn tuotta vaisuus oU 1 1% s u u rempi
k u i n vastaavalla neljänneksellä
V. 1947. Samanaikaisesti työläisten
työpalkka o n kohonnut n i i n . että työp
a l k k o j e n osuus o l i V. 1948 k o l m a n n
e l l a neljänneksellä 9% stmrempi k u in
edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä.
Työehtosopimusten sosiaalisia p a r
a n n u k s i a koskevilla määräyksellä on
o l l u t tietty vaikutuksensa sosiaalisiin
o l o i h i n .
J o V. 1947 r a k e n n e t t i i n u u s i a työläis-asuntoja
k a i k k i a a n 11 m i l j o o n a a 'm2
j a lukuisasti uusia lepokoteja, p a r a n t
o l o i t a , klubeja Ja k u l t t u u r i t a l o j a , k i r j
a s t o j a Ja r a d i o s o l m u j a . V. 1948 o n
t ä m ä n l u o n t o i n e n rakennustoiminta
entisestään tehostunut.
V. 1948 heinäkuussa pidetty yleisl
i i t t o l a i s en a m m a t t i l i i t t o j e n keskusneuvoston
kongressi korosti entistä
määrätietoisemmin työehtos |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-03-29-05