Vapaus, October 4, 1949

              m
L H. Orras:
sia
Krakova. elokuulla-
Varsovassa j a yleensä Pohjois-Puo-
1 lass:. -Tässä natsien aiheuttamat t a -
[ böt ovat o l l e e t suurimmat. U i m i s t en
[• l i s v o j e n i l m e c l i t u i k e a j a vakava —
[. pyoisH; erikoisen hämättävän toisen
L j j a a i i n - a n s c d a n kaikki kauhut ja
I: j£>ettc:emukset. H i U e r i n vertaansa et-si^
äi s - d i s t i s e t julmuudet ovat vielä
liian lahrfJä, jättiläismäisen jälleen-
[• raieiuiustyön kaikkia voimia vaativat
r pcnni^tuViset vielä l i i a n suuria, j o t ta
kaupungin ar\'cjärjestyksen seuraa­v
a k s i : Rooma, Krakova, Praha. Mitä
Bäakovaan tulee, voin puolestani va­rauksetta
yhtyä yllämainitun amerik­kalaisen
arvosi j o i telmaah. Krakova.
Puolan vanha pääkaupunki ja sen
kuninkaiden entinen tj^yssija, ei ole
v a i n Puolan vanhin j a kaunein k a u -
punkf. Se kuuluu koko Euroopan
m e r k i l l i s i m p i i n kaupunkiluomuksiin.
S i j a i t en ihastuttavien Pienlny-vuor-
Harhailemlnen Krakovan puistoissa
ja keskiaikaisilla katukujilla valmis­taa
omalaatuisen, unohtumattoman
elämyksen. Kaupunki on säilyttänyt
ten juurella, ympärillään Ojcowin hy-olisi
aikaa hymyillä j a r e n - j myilevä j a vehmas laakso, Krakovasta
llä pidetyssä M
oventioniisa nl
l i s - n i m i n e n nts
a n vastaehdoij
p i i r i n edusta
seen johtokur.!
1 n i m i t y s takai
n Union johdi
liminut union
stäjänä i a - Tt
2 yhdistyneittä
inä. Nimittäes:
loat.:a Mutta tuo Umeinen vakavuus
ti ele katkeruutta, vaan kaiken sen
rastuun j a t y ön vakavuutta, j o t a u u ­den
J3 entistä onnellisemman k a n -
£ande!n'.'':craattisen P u o l a n v a l t i o n pe-
Ijjtuksier. laskeminen v a a t i i . V a l t a -
y,n jineenrakennustyön saavutukset
ova: s j a r e n m o i s i a j a toipumisen hen­ki
kerrassaan ainutlaatuista. Puolas-ä
n i i t k u s t a e s s a näkee yhä jälkiä s i i ­tä
köyhyydestä, m i h i n tsaristisen V e ­näjän
j a Itävallan riisto, p i l s u d s k i l a i -
ten s J s i s t i s e n h a l l i n n o n r a h a v a l t a ja
fiitkrin Saksan ennenkuulumaton
sucnen:iku olivat m a a n syösseet. M u t ­ta
uusien elinvoimien kuohuva nousu
kansan syvistä riveistä, s u u n n i t e l m a l -
Ibuuden j a järjestyksen luominen se­kasortoon,
u u d e n v a l t i o n j a sen i h m i s ­ten
i t s e p i n t a i n e n säikkymäton toime­liaisuus,
se kokonaan uusi henki, j o n ­ka
kan.^andemokratia on luonut Puo­laan,
ovat takeena siitä, että Puola
teollisuutensa, maaperänsä rikkauk-hedelmällisyyden,
kansalais­i
n a , j o k a alkaa
Ita naiskuulijal;
: ••Ennenkuin a
aanne en saa
miestäni säng]
t hän ei pääse
l o s t a pois.^^
sien ja
ten-sa ahkeruuden j a k u n n o n voimalla
cn nouseva 10—15 vuoden kuluttua
erääksi Euroopan kukoista vimmaksi
maa'Ksi.
Astuttuani Varsovassa Krakovaan
lähtevään junaan sain seiurata v a u -
nunikkunasta aina R a d o m i i n saakka
samaa l a a k e a a viljelysmaisemaa, joka
vallit.see O d r a P o r t i n j a Varsovan vä­lillä.
Silmänkantamattomiin vilja­peltoja
j a niittyjä, siellä täällä i s t u t -
tettujen mäntymetsikköjen läikkiä,
hedelmätarhoja talojansa ympärillä,
hedelmäpuita v i l j a - j a heinäpelloilla,
pippeli j o n o j e n reunustamia m a i n i o i ­ta
kivettyjä teitä, suuria kyläryhmiä
maalauksellisine taloineen ja k a t o l i -
laistyyllsine kirkkoineen. Kielcestä
lähtien maisema muuttui kumpuile­vaksi.
Tuskin mitään scdanjälkiä nä­kyi
enää lukuunottamatta eräissä r i s ­teyksissä
yhäkin havaittavia, vuoden
1939 saksalaishyökkäyksen ajoilta pe­räisin
olevia ruohottuneita ilmapom-mitus.
kuoppien tiheitä ryhmiä. K r a ­kovaa
lähestyttäessä maisemakuva
muuttui yhä vaihtelevammaksi ja
maalauksellisemmaksi. K a u p u n k i m a i ­sia
kylärykelmiä ajan vihreiksi patt»
noimine olkikattoineen suurien hedel-mätarhojensa
vihreään, keltaiseen ja
punaiseen upponeina. Keskellään k or
risteellisia kaksitornisia kirkkoja.
Yksinäisiä pyhimyksenpatsaita siellä
täällä teiden risteyksissä j a k u k k u l o i ­den
h u i p i i i l l a . Katolisten luostarien
ja P u o l a n vanhojen paanien r a k e n t a ­mien
h n n o j e n raunioita. Yhä kor­keammalle
kohoavien kumpumaisten
mäkien pehmeäpiirteisiä, metsättömiä
ääriviivoja, j a näitä mäkiä kiipeileviä
moni- j a kirkasvärisiä viljelyslaihoja
i;:ään k u i n kukkuloiden h a r t i o i l l e olisi
viskattu suunnattoman suuria, juo­nikkaita
p a l e t i n k a i k i l l a väreillä p i r s -
kuitettuja tilkkutäkkejä. Oli jo suuri
hiimärä k u n s a a v u in K r a k o v a a n . E l o ­kuinen
i l t a pimeni nopeasti j a mer­killisen
hallaudun k a t t a m i n e n v i l j a ­vainioiden
sekä poppelikujien ylle
n^usi jälleen sama persikan värinen,
täyteläinen kuu, j o k a oli paistanut
Varsovan luurankoseinien i k k u n a - a u ­toista.
Kaupunkin tulet vilkkuivat
!»hmc-ä.sti, sinisenmustasta puolalai­sena
hämärästä junan pysähtyessä
komealle asemalle, j a n i i n p i i n K r a -
tovassa. P u o l a n kauneimmaksi m a i ­nit
u.ssa k a u p u n g i s s a.
Muuan amerikkalainen, joka on
Paljon matkustellut Euroopassa, l u o -
^tteli Euroopan kolmen kaimeinunan
FINNISH S T E AM BATHS
56-58 WMmer Street
Toronto, Ontario
, MIEHET:
^esKivnkkona j a torstaina 3-12 i . p .
« r j a n t a i n a 1-12 i.p.
LauaRf.aina 1 i.p. - 2 ä.p.
Sunnuntaina 8 a.p. - 1 i.p.
^ . NAISET:
^esKiviikkona j a torstaina 3-12 I.p.
P e r j a n t a i n a j a l a u a n t a i n a 1-12 i . p.
PUHELIN EL. 2571
on muodostunut eräs Puolan henki­sen
elämän tärkeimpiä keskuksia.
K r a k o v a n yliopisto, jonka kuningas
K a s i m i r Sauri perusti jo v. 1364. on
toiseksi vanhin Pohjois-Euroopassa.
Tällä hetkellä siinä opiskelee y l i 11,000
ylioppilasta. Krakovassa sijaitsevat
Puolan tiede- ja taideakatemia sekä
neljä muuta korkeakoulua yliopiston
lisäksi. Vanha kuningaslinna 'Wawel,
kaupungin 63 ikivanhaa j a mitä t a i -
teellisinta kirkkoa todistavat K r a k o ­van
kulttuurin j a taiteen korkeasta
tasosta. Mutta vanhan Krakovan
r i n n a l l a , joka on röykkiöittäin täjTmä
Ihmeellisiä, ikivanhoja taloja, gootti­laisen
renessanssi- ja barokkityylin
mestariluomuksia, nousee uusi K r a k o ­va,
monumentaalisine rakennuksineen
j a täynnään intensiivistä henkistä,
teollista j a yhteiskunnallista elämää.
K r a k o v a säästyi natsien hävityksel­tä
kuin ihmeen kautta. K a i k k i oli
valmista kaupungin ? pyyhkimiseksi
maan pinnalta. Mutta venäläiset,
j o i ta Itrakovaan keskitetty H i t l e r in
armeija oli odottanut saapuvaksi idäs­tä,
s u o r i t t i k i n yllätysmarssin j a tun­keutui
kaupunkiin lännestä. Näih
Puolan kaupunkien ihastuttava jalo­k
i v i säilyi hävitykseltä. Kokonaan
jälkiä jättämättä ei sota kuitenkaan
mennyt Krakovan ohi. 'VVieliczkan
suolakaivoksille vievän tien varrella
on vielä puolalaisten hävittämän kes­k
i t y s l e i r in jäännöksiä, jossa saksalai­set,
suljettuaan K r a k o v a n juutalaiset
ensin ghettoon, v i h d o i n tuhosivat h e i ­dät
hirviömäisellä tavalla lopullisesti.
Yksinomaan Krakovan keskitysleiris­sä
t u h o t t i i n y l i 80,000 juutalaista. Itse
kaupungissa saksalaiset räjähdyttivät
arvokkaita muistomerkkejä, kuten k u ­ningas
Ladislas Jagellonin, j o k a voitti
saksalaiset G r u n w a l d i n luona, m a h t a ­van,
itsensä Padercvskin kaupungille
lahjoittaman patsaan. Edelleen sak­salaiset
tuhosivat Adam M i c k i e v i c z in
patsaan.
Muuhun Puolaan verrattuna natsien
hävitykset Krakovassa ovat k u i t e n ­k
i n vähäisiä. N i i n tämä vanha kau­punki
o n saanut säilyttää entisen l e i ­mansa,
jossa on j o t a k i n hämmästyt­tävän
italialaista. Kaupunkia, joka
muistuttaa suunnatonta ulkoilmamu­seota,
kiertää vuosisataisia puita kas­vavien
vanhojen puistojen vyö, joka
noudattelee vieläkin havaittavien
vanhojen linnoituksien v a l l i t u k s i a ja
vallihautoja. Joka tahtoo tutustua
Puolan vuosituhantiseen historiaan ja
käsittää Puolan kansan henkeä, t u l ­koon
vanhaan j a historialliseen K r a ­kovaan.
K r a k o v a n alkuperä katoaa aikojen
yöhön. Legendan mukaan kaupungin
perusti muuan Krakus vuoden 700
vaiheilla. Boleslas Uljaan aikana
vuonna 1000 K r a k o v a a n perustettiin
ensimmäinen puolalainen hiippakun­ta.
12. vuosisadalla Krakovasta tuli
itsenäisen herttuakunnan pääkau­punki.
14. vuosisadasta lähtien K r a ­kova
oli P u o l a n pääkaupunki, k u n i n ­kaiden
kruunauskaupunki j a asuin­sija.
1400-luvulla kaupungissa k u ­koistivat
tiede j a taide. Kirjapaino-taide
kohosi mitä korkeimmalle tai­teelliselle
tasolle. Jos poikkeatte jo­h
o n k i n vanhaan j a romanttiseen k r a ­kovalaiseen
a n t i k viteettikauppaan.
saatatte vieläkin tavata jonkin j a -
gelloonien ajan puolalaisen bibliofii­lisen
harvinaisuuden. Vuonna 1609
Puolan kuninkaat muuttivat Varso­vaan,
tulivat Puolan jakojen j a K o s -
ciuczkon kansannousun ajat, j a vuon­na
1846 K r a k o v a l i i t e t t i in lopullisesti
Itävaltaan. Viime vuosisadan toisella
puoliskolla K r a k o v a j u l i s t e t t i in auto­nomiseksi
j a siitä t u l i Puolan todelli­nen
henkinen pääkaupunki tiedemies­ten,
maalaustaiteilijoiden, k i r j a i l i j a in
j a r u n o i l i j a i n puolalainen Ateena. E n ­nen
ensimmäistä maailmansotaa asui
myös suiu-i venäläinen työväeniiikkeeri
j o h t a j a Lenin joitakuita vuosia K r a ­kovassa.
Montrealilaisten huomioon!
SYYSTOIMINNAN ALKAJAISET
OHJELMA- JA TANSSI-ILTAMA
Lauantania lokakuun 8 p:nä klo 9 illalla,
926 Atwater Ave., Montreal, Que.
TERVETULOA!
C S J : n osaston huvitoimikunta.
j o t a k i n menneidm aikojen lumouk­sesta.
Jokaisessa kadunkulmassa
avautuu mitä tyylipuhtaimpla keski­a
i k a i s i a katunäkymiä, taustanaan j o ­k
i n arkkitehtoonisesti kaunis j a t a i ­teellisesti
viimeistelty katolinen k i r k ­korakennus
ajan heleänvlhrelksi p a -
tinoimine kuparikattoineen. Ikivan­hoista,
veistoksilla koristelluista por­teista
häivähtää esUn mitä i h a s t u t t a -
vimpia pihoja muratteineen, patsai­neen,
rikkaasti omamentoituine kivi-kaivoineen
ja renessanssi tyylisine
pylväskiveineen. Mitä luettelisi K r a ­kovan
ylenpalttisen runsaita raken­nustaiteellisista
muistomerkeistä? P u ­huisinko
Barbacanista, 15. \'uosisadal-t
a peräisin olevasta linnoituksesta,
j o n k a muratin peittämien muurien
ympäröimällä pihalla v i e t i n ' u n o h t u ­mattoman
elokuun i l l a n katsellessani
A d am Polewkan keskiaikaisista puo­l
a l a i s i s ta ylioppilasilveilyistä sekä
vanhoista 15. j a 16. vuosisadan krako­valaisista
kansantansseista ja kan­sanlauluista
kokoamaa igrceä, erään­l
a i s t a puolalaista commedia del artea?
Puhuisinko kaupungin vanhoista
muureista, jotka torneineen näkyivät
h o t e l l in i k k u n a a n keskiaikaisen k a t u ­näkymän
taustalla? Mahdotonta lue­t
e l l a kaikkea, mitä Krakovassa on
kaunista j a harvinaista.
V a n h a n Krakovan keskuksena on
rynek, suuri tori, jota reunustavat
k a i k k i a l l a keskiaikaiset rakennukset.
T o r i n keskellä kohoaa 14. vuosisadalta
peräisin oleva kangaskauppiaiden
h a l l i , joka on puolalaista renesanssi-tyyliä.
Hallia ympäröivät goottilaiset
pylväskäytävät. Nykyään h a l l i o n k i r ­javana
basaarina. T o r i n varrella k o ­hottelee
k a h t a torniaan Neitsyt M a a ­r
i a n kirkko, jonka suunnattomista
taiteellisista aarteista arvokkain on
kuuluisan 15. vuosisadalla eläneen
puolalaisen kuvenveistäjän 'Wit Stwo-s
z in mestarillinen lehmuspuusta veis­tetty
alttaritaulu. Tämä jättiläis-veistos
satoine henkilöineen on 13
metriä korkea j a 11 metriä leveä. So­dan
aikana puolalaiset evakuoivat
a l t t a r i t a u l u n , mutta saksalaiset ta­voittivat
sen Sandomirissä j a veivät
Nurnbergiin, josta puolalainen profes­sori
Estreicher sen löysi sodan jäl­keen.
Minulla oli harvinainen t i l a i ­suus
taulun näkemiseen Wawelissa.
jossa se j u u r i oli restauroitavana M a ­r
i a n Stoneckin johdolla. Valtava
veistostaiilu oh mestarillisen elävä ja
realistinen, moniväriseksi maalattu
kreikkalaisen veistotyylin tapaan.
Epäilemättä se o n eräs veistotaiteen
nerokkaimpia j a suiu-enmoisimpia luo­muksia,
teos joka ei vielä ole saanut
s i l le kuuluvaa arvosijaa maailmantai­teen
historiassa.
Jagellonien kirjaston, joka sisältää
valtavan määrän kirjoja, vanhoja
karttateoksia j a käsikirjoituksia, joka
pylväskäytävineen ja parvekkeineen
on eräs goottilaisen rakennustaiteen
jaloimpia mestariluomuksia. Pihan
keskelle kohoaa Copernicuksen patsas.
Tämä kuuluisa puolalainen astronomi
oli näet K r a k o v a n vanhan yliopiston
kasvatteja.
Oleskellessani Krakovassa siellä v a l ­l
i t s i hirvittävä helle — 38 astetta var­jossa.
Krakovalaiset tuntuivat kärsi­vän
enemmän tästä helteestä kuin
allekirjoittanut — ihmeellistä kyllä.
Viileät, varjoisat kahvilat olivat täyn­nä
raukeita ihmisiä, jotka ahmivat
suunnattomia määriä Puolan hyvyy­destään
kuuluisaa Jäätelöä Ja K r a k o ­van
samoin kuin Varsovankin e r i k o i ­suutta
— väkevää, jäätelömälstä Jää-kahvia.
Katselin hikoilevia ihmisiä.
Yleisöön nähden k a h v i l a - tai k a t u k u ­va
yhtä h y v i n Varsovassa k u i n K r a ko
vassakin olisi voinut olla mistä t a ­hansa
Suomea. Tavallisella kansalla
Pohjois- j a K e s k i - E u r o o p a n eri maissa
ei todellakaan ole suurta eroa. Puo­l
an väestö on ehkä hivenen verran
tummempaa väriltään k u i n Suomen.
M u t t a fysionomiaan nähden — ei t o ­dellakaan
erikoista eroa. Vain j o i t a ­k
i n loistavampia kauneuden väläh­dyksiä
k u i n Suomessa-. Istuin eräässä
L a z i e n k i n h u v i l i n n a n puistokahvilassa
Varsovassa j a s i l m i i n i osui kaksi vaa­leaverikköä,
j o i t a upeampia Ja t y y l i ­puhtaimpla
hehkeine hipiölneen, p u h -
taansinisine silmineen Ja kullanväri-sine
hiuksineen en ole nähnsrt mis­sään.
Pari päivää myöhemmin i s t u in
tunnetussa krakovalaisessa t a i t e i l i j a -
j a lehtimieskahvilassa, j a näin t m n -
man kaunottaren, joka klassilUsine
kasvonpiirteineen Ja mantelimaisine
silmineen olisi voinut o l l a Jostakin A r -
lesista, I t a l i a s U tai Espanjasta. J u ­nassa
istuessa piisi voinut kuvitella
olevansa Jossakin Pohjanmaan tai
Savon junassa — siinä määrin "suo­m
a l a i s e l t a " yleisö valkuttL
T u s k i n millään m a a l l a o n tyylipuhr
taampaa j a taiteellisesti loisteliampaa
renessanssllinnaa kuin Puolalla W a -
welissaan. K u u l u u t y y l i i n , että l i n n aa
lähestytään Krakovan vanhinta J a
ihastuttavfnta katua — K a n i i k k i k a t ua
—, j o n k a veistoksin koristetut talojen
porttikäytävät kolkuttimincen Ja
m u r a t i n peittämin pylväskäytävin
vanistetut pihat ovat p u h t a i n t a kes­k
i a i k a a . K a d u n v a r r e l l a sijaitsee vie­lä
15. vuosisadalla eläneen puolalai­sen
k r o n i k r t t s i j a n Dlugoszln talo e n ­tisessä
asussaan.
P u o l a n kansan syvimmät tunteet
kohdistuvat Waweltln. Joka suuren-moislne
historlallisine mulstoineen on
muuttunut P u p l i u i k u n n i a n J a perin-
Sota on kannibalismia
ELXIMXKERTA JULKAISTAAN
Progress Publishing Co. en Hääöittä-nut
Torontossa, ett^ tamkn vuoden
lopulla jnlkalstaaii manalle-menneen
tonnetan työväenmiehen. A. E. Smi­thin
elämänkertafclrja.. Joka OD ko­koiltu
hänen itse kirjoittamistaan
miiistiinpanoista. joista ainoastaan
osa on aikaisemmin Julkaisto. Mr.
Smith tuli varsin hyvin tunnetuksi
suomalaistenkin keskuudessa toimi­essaan
Canadan Työväen Puolnstus-liiton
sihteerinii-y.m. tehtävissä.
teiden pyhäköksi.
Wawel sijaitsee korkealla kukku­l
a l l a Wlslän varrella, saman virran,
Joka juoksee myös Varsovan halki.
On mahdoton kuvailla W a w e l i n kau­neuksia
j a taiderikkauksia l y h y e n ar
t i k k e l i n puitteissa. Linnan hallitse­vassa
14. vuosisadalta peräisin olevas­sa
vanhassa goottilaisessa katedraalis­sa
ovat löytäneet hautansa Puolan
kuninkaat, Puolan suurimmat r u n o i l i ­jat
j a kansallissankarit. S i g i s m u n d in
Lomissa o n P u o l a n suurin k i r k o n k e l lo
j o t a soitetaan vain huomattavissa
juhlatilaisuuksissa. Tapaamme kate­draalissa
•Wit Stovvcszin j a T h o r w a i d.
senin veistoksia. K a t e d r a a l i n aarteis­ton
h i s t o r i a l l i n en j a t a i t e e l l i n en arvo
on mittaamaton. Katedraalin K r y p.
tassa lepäävät viimeistä u n t a a n Puo­l
a n r u n o i l i j a t Mickiewiz j a J u l i c s z S l o -
wacki. Puolan kansallis- j a vapaus­sankari
Tadeus Kosziuszko, tapaam-mepa
sieltä myös neljän Vaasa-su­kuisen
k u n i n k a a n sarkofagit sekä P i -
Isudskin hautakammion. Kirkossa
herättää huomiota erään p i i s p a n p u h
taasta hopeasta taottu arkku. W a -
welin katedraalin arkkitehtuuri on
hienon suurenmoista, vaihtelevaa Ja
jaloa.
Itse Wawelln kuninkaanlinnaan
Johtaa tie Waweloin k a t e d r a a l i n vie­ritse.
Oikealla olivat ennen l i n n an
keittiön arkkitehtoonisesti ar­vokkaat
rauniot, mutta ne t u r m e l t i in
valitettavalla tavalla. Kuten tunnet­tua,
piti Puolan surullisenkuuluisa
"kenraalikuvernööri" F r a n k Wawella
päämajanaan. Hän anoi hävittää
linnankeittiön rauniot ja rakennutti
n i i d e n sijalle mauttoman ja pramei­levan
hitlerlläistyylisen k a n s l i a r a k e n.
nuksen, j o k a turmelee kokonaan l i n ­n
a n p i h a n arkkitehtoonisen kokonai­suuden.
Itse F r a n k asui W a w e l i n l i n ­nassa
kuninkaiden tapaan, ftän tuq-t
a t t i - s i n n e eräitä loisteliaita istuimia
Varsovan-kuninkaanlinnasta, j a siten
ne säilyivät viimeksimainitun tuhou­tuessa
täydellisesti. Nämä istuimet
ovat ainoat, mita nyt on jäljellä Var­sovan
linnasta.
•Wawelin linnan suunnatonta p y l -
väspihaa pidetään suurimpana Ja
kauneimpana r e n e s a n s s i p i h a n a E u ­roopassa.
Itse l i n n a loisteliaine salei-neen
oli 16. vuosisadalla Euroopan
upeimpia kuninkaiden asuinsijoja.
S i t t e m m i n tulipalot, maahanhyökkä-ykset
j a ryöstöt tekivät .suurta tuhoa
linnassa. Olipa .sinne sijoitettu itä-^
v a l t a l a i s i a sotilaitakin, joiden van-daalimaiset
tavat r a u n i o i t t i v a t l i n n an
miltei kokonaan. Viimeiset 30 vuot­t
a l i n n a a on restauroitu .suurin kus­t
a n n u k s i n arkkitehti Adolf Szyszko-
Bokuszip erinomaisella johdolla ja
restauroimistyön tulokset ovat olleet
suurenmoisia. Lukuisat loisteliaat^
r i k k a a s t i kalustetut j a koristetut sa­l
i t ovat saaneet alkuperäisen asun­sa,
'Wawelissa on suuri määrä mitä
arvokkaimpia vanhoja puolalaisia
tyylikalustoja, taideteoksia, gobelline.
j a , uuneja, koristuksia Ja maalauksia,
joiden viimeksimainittujen Joukp.ssa
mm. Rembrandtia ja EMireriä. Ih­meellisimpiä
ovat Wawelin llnnansa-l
i e n merkillisen hienosti suoritetut
puukattotyöt sekä ne s a l i t j o i d e n sei­nät
on kokonaan verhottu omamen-t
o l d u l l a ja moniväriseksi, enimmäk­seen
kultaiseksi, m a a l a t u l l a Marokko-n
a h a l l a . Monien salien seinät on
verhottu arabialaislttain korukuvlol-duiUa
t u r k k i l a i s i l l a telttakankailla.
j o t k a kuningas Sobieskl v a l l o i t t i turk­k
i l a i s i l t a •Wienissä. Esimerkiksi sel­laisissa
huoneissa k u i n Senaattorisa-llssa
Ja K a n a n j a l a s s a voisi viipyä t u n .
t i k a u s i a tarkastelemassa harmoonisen
ylevän j a hienon sisjistiisarkkitehtuu-r
i n runsaita ja" v o i t t a m a t t o m i a yksi­t
y i s k o h t i a . Eräällä l i n n a n p i h a n s i ­v
u l l a ovat Puolan ensimmäisen ro-:
m a a n i l a i s t y y l i s en katedraalin jään­nökset
11. vuosisadalta j a l i n n a n län­sisivustalta
on tavattu Puolan van­himman
pyhäkön p u o l i t t a in maahan
vajonneet rauniot 10. vuosisadalta.
Eräänä Klrakovan suurimpana veto­voimana
ovat maaliman kuulut Vfieli.
c z k a n suolakaivokset. Jotka ovat E u -
Fariisin maailman nmhonfcop-cressi
antoi sodantaaTitteUiJoUle
hyödyllisen oppitunnin, mutta tuo
konrressi merkitsi samalla laajan
ranhanoffensiivin alkamista kaat-jansa
nlmer Ja nimittivät itseään k a -
n i b a l i l a i s i k s i .
Usein he lappoivat enemmän k u ' a
voivat syödä, j a k u n he enät osanneet
sflllyttää ruoka-ansa suoUamalla t^i
U maailman. .Nyt on ilmestynyt savustamalla, n i i n se p i l a a n t u i heillä,
uusi rauhanvoimien aloit^yT:^n Ja "Ottakaa vankeja", sancl Kanibal.
aktUvisanden merkki nimittäin "Elävä l i h a säilyy!"
k a n s a i n v i l i n e n alkakauslehU: Mutta vankien piti "sa-nda ruokaa.
'OKaahanpnolustaJa*'. Joka on Pa­muuten
he eivät enää kelvanneet jyö-riisissa
olevan maallmankomitean^ ^^^^^ ^„ ^ ^^j^
julkaisema. Lehti sis<iiä huomat­tavien
rauhantaistelijain kirjoituk­sia
Ja tietoja rauhantyön kas^-usta
koko maailmissa. Tähän aikakaus­lehteen
on Martin Andersen-Nexö
kirjoittonut
sen:
seuraavan ktrjoHnk-
Puhutaan paljon kulttuurista, var­s
i n k i n yläluokan kulttuurista; mutta
eiköhän k u l t t u u r i n painopiste ole l a a -
jcssa ihmlakunnasÄ: sen uutteruu­dessa
ja sen nerokkuudessa, p y r k i ­myksessä
rauhalliseen luomistyöhön,
sen työnilossa. Ja sen vaatlmatto-tnuudessa!
Se on tehnyt olemassa­olon
miellyttäväksi toisille ja päivä­työnsä
päätyttyä itse etsinyt Itselleen
yösijan. J a tästä t u l i k i n sen kohtalo.
Hyväuskoisena se on antanut kärkky­jän
käyttää itseään hyväkseen, k u n ­nes
se lopulta tuskin humoasi. että
sillä o l i p i r u selässään.
K a n i b a l on hänen nimensä. Ja jo
Tuhannen Ja Y h d e n Yön tarinois.sa
r u n o i l i j a osoitti häntä sormellaan:
Sinbad Merenkulkija Joutuu autiolle
saarelle Ja löytää vihdoin lähteen
sammuttakseen janonsa. Ruohossa
lähteen vieressä makaa näennäisesti
rampa, lihava ja veltto. "Ota minut
h a r t i o i l l e s i , n i i n että minäkin saan
v i r v o i t t a a kieleni", hän voihkii v a i -
vaisesti. Ja S i n b a d ottaa hänet har­teilleen,
jotta hänkin saisi Juoda.
M u t t a lihava kärkkyjä ei haluakaan
enää alas; hän kietoo säärensä S i h -
badin kaulaan, j a S i n b a d i n on teh­tävä
kaikki työnsä K a n i b a l niskas­saan.
Vähitellen hän tottuu tähän
n i i n , että hän selittää sen olevan j u ­malan
tahdon, valmistaa K a n i b a l l l le
palmuviiniä j a pitää hänestä k i i n n i,
kun hän juovuksissa uhkaa pudota
alas.
K a n i b a l polveutuu kokonaan siltä
ajalta, jolloin p r i m i t i i v i n e n Ihminen
y r i t t i nousta kahdelle Jalalle j a p u ­distaa
pedon itsestään. Nälkä vai­vasi
heitä heidän kömpelösti yrittäes­sä
kyntää maata j a saada kotieläimiä
v i l l l k i r j a s t a . "Tuohan on l i i a n vai­v
a l l o i s t a " , .sanoi K a n i b a l . "Lähtekää
mieluummin tappamaan naapurihei­mon
väki, n i i n saatte heti kohta l i h aa
pöydälle." N i i n he tekivätkin Ja s i t ­t
e n söivät tapetut — vihollisiksi he
nimittivät heitä',' koska se kaunisti
heidän tekoaan. Ja K a n i b a l oli o n ­n
i s t u n u t ! Hänen ei tarvinnut lähteä
ulos tappamaan, vaan hän sai jäädii
k o t i i n j a hän sai kymmneykset kai­k
i s t a tapetuista. J a he ottivat j o h t a -
soivat tois*nsa. "Antakaa heidän
tehdä työtä ruoan edestä", sanoi K a ­n
i b a l . " N i i n he eivät maksa teili*?
mitään." J a tällä tavalla orjuus syn­t
y i kannibalismistn.
Vähitellen yhteiskunta jakautui
v a r s in luonnollisesti siten, että K a n i -
ballsta Ja hantin jälkeläLsistään, jotka
olivat harvalukuiset, tuli herrasiuokka
j a laajoista kan.sankerroksista heidän
orjansa. Myös cetillises.sä suhteeas.a
tapahtui s j u r i i muutoksin. Niinpä
syntyi suuria ajattelijoita, jotka opet­tivat,
että sota teki kädet verisiksi ja
unen levottomaksi ja että sitä sen
vuoksi ei o l i s i käytettävä n o r m a a l i k e l -
nona orjien hankklmisek-si. vaan a i ­noastaan
poikkeustapauksissa: sensi­j
a a n olisi siirryttävä organisoituun or-
Jainslitokseen parltt.amalla orjat kes­kenään.
Näitä ajattelijoita nimitet­t
i i n humanisteiksi heidän jalon aja­tuksensa
perusteella, joka vielä tänä
päivänä vallitsee K a n i b a l .suvun v i i -
saimman osan, porvarillisten vapaa­mielisten
keskuudessa.
M u t t a orjien hengls.sä pitäminen
t u l i k a l l i i k s i , kun ajoittain el ollut
mitään tekemistä. Siksi keksittiin
oppi yksilön vapaudesta ja heidät
päästettiin i r t i ; niin he salvat itse
huolehtia elatuksestaan. OH helppoa
ottaa heidät jälleen k i i n n i , k u n Isän­maa
kutsui.
Sota j a k a n n i b b i s m i kuuluvat tar­k
o i n yhteen, ja orjuus on n i i d e n seu­ralainen.
Sota on ruma häpeäpilkku
luovassa, edlstyk.selllse.ssä ihmls.".ssil,
todellisessa kulttujri-ihmisessä; spl-t
a a l i t a u l l , jota Ihminen on kantanut
mukanaan kautta aikojen K a n i b a l ln
Ja hänen sukunsa ohtillu. Mutta nyt
maan uskollinen ystävä, ihminen, a l ­kaa
heratta kä-sittämään, mikii kärk­kyjä
on aikojen alusta .snckka hänestä
hyötynj-t eikä enää .sellaista halua.
R a u h a n tunnussana oh l o p u l t a k in t a ­voittanut
hänet, ja se on tuottava
kuoleman kaikelle sille, joka riistäen
hyötyy hänen työstäiin Ja menc.ityk-sestään.
Eikö olekin totta, että Ilmapiiri
P a r i s i n rauhankongre.ssin Jälkcni oti
rauhallisempi, luottavaisempi? Ihmi­nen,
rakentava ihminen, on .-ip.anut
lisää arvokkuuttaja tahtoa; k a n i b a l i -
lals«t ovat va.staavasti alkaneet puhua
h l l j e m m l n ! Siiuri kärsivullinen työ­juhta,
joka sävyisästi suo.stul luopu­maan
työstänsä ja valjastettavaksi
sotakoneen eU:cn, on herännyt tietoi­suuteen
Ihmisarvsotaan I Hän haluaa
saada rauhassa työskennellä ju luoda
Tiistaina, lokak. 4 p., — Tuesday, October 4
Canadan suomalaisten farmien kM
on keskimäärin 212.5 eekkeriä I »
Tilastot osoittavat farmiomaisuuden keskmiaaf
räiseksi arvoksi ainoastaan 2,560 dollaria ^
Ottawa. — Canadan tilastolliseni Keskimääräisesti laskettuna <ahi0
toimiston vuoden 1941 väenlaskun y h - j Canadan s icmalaiset fannaxit b y ^^
miiättÄmiä työnantajia sillä -v. » « ?
maksetut palkat olivat kokiinäftrin;^
70 doll:2ria kutakin farmia kohd^^
ruoan arvo mukaan laskettuna, iäär^-
nitoban suomalaiset farmarit 'maksbt"
vat palkkoina 138 dollaria )nttakixi::
f'.rmia kohden, Albertassa 117. Sail<^
katchewaniss.i 72. Ontariossa 56 Ja Si.:
C:s.sa keskimäärin 36 dollaria kuta­k
i n farmia kohden. /
S:ura:»va.sta taulukosta selvlAJä edel>
l i i n u i i n i t u t tiedot. Ensimmäisessä sa<>
rekkees.sa mainitaan suomalabitai
asuttujen farmien lukumäärä, J t o i S (^
teydessä keräämät tiedot osoittavat,'
että Canadan suomalaiset farmarit
omi-stlvat mainittuna \'uonna k a i k k i ­a
a n 686,201 eekkeriä maata ja että
näiden 2,229 f a r m a r i n farmiomaisuuk-sien
arvo oli yhteensä 8,267.200 dolla-i
a . Siten käsittivät maan suomalais­ten
farmit keskimäärin 212.5 eekkeriä
maata kutakin f a r m i a kohden j a far­mien
keskimääräinen arvo oli 2,560
d o l l a r i a k u t a k i n f a r m i a kohden.
Edellämainittujen tietojen mukaan
o l i v a t suomalaisten farmit arvokkaim­mat
Albertassa, ollen niiden kc.ski-määriilnen
arvo 4,642 d o l l a r i a kutakin
f a r m i a kohden. Toisella tilalla o l i ! n i i d e n yhtelnsn p i n t a - a l a eeJdteriisä,
Saskatchewan. 3,823 dollaria. British
Columblassa oli farmien kojikiniiiii-rälnen
arvo 2,271, Manitobassa 2.'J36
j a Ontariossa ainoastaan 1,557 d o l l . i -
r l a kutakin f a r m i a kohden.
kolmannf.s.sa farmien arvo, neljännes*
.su kuinka monta viikkoa oU^pIdätty
palkkatyövoimaa, viidennessä työvä­elle
maksetun palkan määrä Ja kuu­dennessa
työväen ruoan arvo.
C A N A D A N S U O M A L A I S T E N F A U M I E N L A A J U U S . A R VO
1941 J A P A L K K A T Y i > \ OI.MAN KÄYTTÖ 1940
M a a k u n ta F a r m i en P i n t a - a la Arvo Palkkatyövolma
l u ku V i i k o t P a l k a t Ruoka
Ont . . . 1,708 242,246 2.660,200 7,448 66,690 28,6^0
. . . . 93 19,094 208.00 1.241 10,t)20 2,700
Sask. . . . 401 174,889 1,036,900 2,636 20.420 8.510
227,486 3.010,700 5,153 57,940 18,060
B. C . . . 358 21,038 812,90!) 970 ^ 9,590 3.2^0
P. E . I. . .. 1
N. S. . . . 1
N. B . . . 4 IGl 9,300
Que. . . . .. . . . 13 1,287 23,200 52 350. 290
Y h t . . . . . .. .. 3,229 606,201 8,207,200 17..506 105.010 , 61.SS0
T a u l u k o n tietojen mukaan o v i U .suo­malaisten
farmit suurimmat Sasknt-chewanln
mttakunna!>.sn, k t . s l c i i n i i i i -
r i n 436 eekkeriä kukin. Seuraavalla
t i l a l l a ovat Albertan farmit, J c l d cn
keskimääräinen koko ön 350 eckkerlil.
Manitoban vastaavan luvun olle.ssa
205 eekkeriä, O n t a r i o n 142 c o k k r r i i i ja
B r i t i s h Columbian 59 eekkeriä.
roopan suurimmat j a vanhimmat. M i ­n
u l l a oli harvinainen tllalsuas vie­r
a i l l a niissä aslantimtevan oppaan,
t r i Dabrovolskin seurassa. Nämä k a i ­vokset
toimivat Jo vuonna 1040. Tällä
hetkellä tuotanto lienee y l l 600 tonnia
päivässä Ja kaivoksessa työskentelee
1400—1500 työläistä.
Kaivosmiehet ovat vuosisatojen k u ­luessa
tehneet Wiellczkasta todellisen
maanalaisen kaupimgin valtavine s a -
leineen j a 140 k m n pituJslne käytä-vineen.
63 m e t r i n syvsrydessä sijait-nluksen
kappeli, joka on koristettu
l u k u i s i n , tuntemattomien kaivostyö­läisten
mestarillisesti veistämin suo-lapatsain.
91 metrin syvyydei.sä on
v a l t a v an suuri Pyhän Kunlngondan
kappeli, j o n k a mestameeksi. Sen k u .
V£^atsaat j a korko on vihreästä, v a l ­koisesta
j a mustasta suolasta veistä­nyt
Itseoppinut kaivostyölälskuvän-veistäjä
Joseph Markowski viime
vuosisadalla. Kappelia voitaisiin s a ­noa
maailmanihmeeksi. S6n k u v a ­patsaat
j a korokkuvat ovat taiteelli­sesti
loistavan hienoja. Erikoista huG«
miota herättää Leonardo da V i n c in
t u n n e t u n t i u l u n mukaan veistetty
'Pyhä eh;öollinen". Valtavat katto­kruunut
on valmLribtttu suolakristal-leista
j a .samoin ne.t/.yenkuvan tausta
• o n tehty .säkenöivistä suolakrlstalleis.
ta. Tämän valtavuudellaan m e r k i l l i ­sesti
vaikuttavan jättiläLssalin akus­t
i i k k a o l i erinomainen.
Pyhän K u n i g o n d a n kappelista j a t ­koimme
matkaanune Boraczin suola-järvelle.
Joka päilyl mustana, elotto­mana
Ja syvänä 13 metriä korkean
l u o l a n pohjalla. Vesi o n suolan k y l .
lästämää. Aikaisemmin suolajärvellä
sai soudella veneellä, mutta k u n sodan
a i k a n a 7 saksalaista hukkui järveen,
täytettiin syvä järvi kivillä.
Buolajärveltä Jatkuu matka 127 m : n
syvyydessä olevaan, 40 m korkeaan
S t a s z i c i n luolaan, jonne saksalaiset
rakensivat miehityksen aikana lento­konetehtaan.
Työhön käytettiin juu­t
a l a i s i a , j o t k a työn päätyttyä surmat­t
i i n . Staszicin luolasta laskeudumme
vielä syvemmälle valtavan suureen
W l e l l c z k a n tarxssisaliin, Jo8.sa o n näyt.
tämö- j a orkesterilayat sekä parkettia
parempi tanssilattia. Nyttemmin
tanssisalia käytetään W i e l l c z k a n k a i ­vostyöläisten
klubihuoneeha.
käynti •Wieliczkan suolakaivoksissa
t ^ l merkillinen j a unohtumattoman
vaikutuksen. Näin työläisten työs­kentelevän
siellä täysin modernisoi­duissa
kaivosolesithteissa. Mutta
k u i n k a Krakovan seudun työläiset
viettävät vapaa-aikansa? Siitä a n ­toi
hyvän kuvan käynti Krakovan
ammattiyhdistyksien suuremmoisessa
K t i i t t u u r i t a l c s s a , Joka sijaitsi p a l i t -
slan Itävaltalaisen käskynhaltijan,
k r e i v i Pötockin aatelisessa 18. vuosi­sadalla
rakennuttamassa upeassa p a ­latsissa.
Palatsi o n nyttemmin t a k a.
v a r l k o l t u valtiolle. Jo pelkkä oles­kelu
p a l a t s in ylhälsesti j a aistikkaas­t
i sisustetuissa huoneissa on henkistä
lepoa. Mutta tämän lisäksi työläi­sille
on Järjestetty k a i k e n l a i s t a k e h i ­tettävää
henkistä askartelua. Talos.
sa annetaan työläisille ja työläisten
lapsille maalausopetusta. Näin 7—14
see 1600-luvulla tehty Pyhän Anto- ^ vuotiaiden lasten taidenäyttelyn. Vain
4 k k : n harjoitu.sajan hucmioiden t u ­lokset
o l i hämmä.styttävän hyviä. P u o .
lalalset ovat taiteellisesti l a h j a k k a i t a!
Oppaani mainitsi, että opetus on a i ­van
persoonallista ja yksilöllistä.
Myös täyslka.svuislllc annetaan k a l -
toenlaista, kutakin kiinno-stavaa hen­kistä
opetusta. Kultturitalossa on
bale'dtlsaleja, musiikklKaleja, kuoro.sa-leja,
shakkisall, lukusaleja, klrja.sto
ym. Luentoja pitävät työläisille eri
aiheista K r a k o v a n yliopiston profes­sorit
Ja opettajat. Käytyäni loisteli­aan
K u l t t u u r i t a l o n lävH'e en o.san-nut
sanoa ojJpaalleni rouva Rudzkalle
muuta kuin että K r a k o v i n .seudun
työläisten täytyy tuntea ilsenaä on­n
e l l i s i k s i.
N i i n oli miellytitävä käyntini K r a ko
va.ssa päättynyt Ja matka suuntautui
kohti ' k u l t a i s t a k a u p u n k i a " Prahaa.
M u t t a ennenkuin y l i t i n Tshekko.slova.
k l a n rajan, oli m i n u l l a vielä unohtu­maton
tilaisuus pistäytyä Aaschwit4!ln
kaameassa kuolemanleirissä. Josta nyt
on muodostettu Puolan kansallinen
museo. Lehdessämme on aikaisem­m
i n kerrottu AuschwltziAta, joten en
puutu enää s i i h e n . Mutta minkä e r i s.
kummallisen vaslokohdan muodo.staa-kaan
Auschwltzin pieni idylli.nen. kes­kiaikaisen
viehättävä kaupunki van­hoine
linnoineen, kirkkoineen, palat-
-,eineen ja taloineen Auschwitz—Bir.
kenhelmin suunnattoman, mcdernin
Auolcmantehtaan kanssa. Satoi r a n ­kasti
käydessäni maailmankuulussa
kuoleman tehtaa«.sa. Näin vankipa-rakit,
teloituspalkan, krematorion,
kaasukammiot, kuolemaasellit, kuvaa
matttomien kidutuksien j a kokeilujen
luolat j a minusta, tuntui, että kuole­man
henki yhä l e i j a i l i palkan yllä.
Näin suunnattomat varastoparakit,
Joissa oli tuhan-sittain j a jälleen t u ­h
a n s i t t a i n hirvittävällä järje.stelmäl-llsyydellä
surmattujen persoonalll.';ta
cmabuutta, j a minusta tuntui, että
nuo esineet yhä odottelivat j u l m a l la
t a v a l l a menehtyneitä, säälittäviä
omistajiaan. Näin palkan, j o h o n H i m ­mler
oli suunnitellut Himmlerstadtla,
valtavaa keskitysleiriä, j o n k a krema­toriossa
Ja kaasukammioissa piti hä,
vltettämän maan pinnalta koko Puo­l
a n kansa viimeistä lasta myöten . . .
O l i jo hämärä astuessanl Auschwit
zjn asemalta Katov/icten lähtevään
Junaan. K a i k k i a l l a kohosi ryhkelmit-täln
tehtaiden savupiippuja, jotka
tupruttelivat hämärään Ilmaan Puo­l
a n k i v i h i i l e n mustaa puhuvia savu­pilviä.
Masuimlen punaiset heijas­tukset
välähtellvät. Puolan teollisuu­den
sydän sykki — eteenpälnrlentä-mlscn,
tulevaisuuden j a elämän sym­boli
kuolemankenttlen äärellä. — V a .
paa Sana, H e l s i n k i .
paremman olemas.saolon Itselleen ja
jälkeläisilleen. Pois kieltäymys, pois
tuhoeläinten suojeleminen ja v i i s s m -
man posken kääntäminen kun meitä
lyödään oikealle! Alas Kanibal ja
hänen sukunsa, pois kalkki se, joka
elää imemällä ihmisen verta.
Rauha — se, mikä on par^st.i i l i m i -
.ses.sä — ryhtynyt sotimaan, t:u,si',l(.'-
maan! Kanibal on v i h d o i n k i n — v i h ­d
o i n k i n ! — tuomittu hävltettilväk;;')
sukupuuttooni
Rauha maassa — mikä muhtavn .sa­n
a ! Kaksituhatta vuotta .se on pel­källä
k a l u l l a a n pysyttänyt i h m i s k u n ­n
a n kieltäytymisen levos.sa; nyt kun
.se on ryhtynyt taistelijaksi Ja saanut
m e t a l l i n sointua ei mikään .';otal) luto
voi sitä hämmentää.
R A U H A M A A S S A!
Eläimet siunataan
kirkossa
Hereford. EnglantL — Jos Joku vie­ras
.sattuu käymään palkallisessa Roly
T r i n i t y - k i r k o s s a ensi sunnuntaina,
h i i l i en ci .san hämmästyä Jos vieres­sään
ist J U hevonen, tai jos kissa hyp-
Iiiift .syjlln.sä, tai valkoinen hiiri seu­raa
häntä kimmeltävillä sihnlllään.
S i l l o i n o n ' k i r k o l l a vuotuinen eläin­ten
Jumalanpalvelus, Jenka on järjes­tänyt
pappi L. J . B . Snell, joka on
myös paikallisen eläinten suojelujär-j
t itön i i h t e e r i.
K a l k k i .eläimet viedään kirkkoon,
jossu ne siunataan. Erikolslarukoiik-sia
ntlclcn hyväksi pidetään ja sopivia
vlrfilu lauletaan.
Viime vuonna pidettiin enslmmäi-
.scn kerran eläinten jumalanpalvelus,
j a ne käyttäytyivät erittäin hyvin.
HoVfjsel .seisoivat rauhallisesti käytä­vässä,
koirat makasivat kissojen vie-re.
KU Ja linnut h i i r i e n kanssa.
— Ensimmäiset egyptiläiset asuivat
eniten ulkoilmassa Ja heidän asunton­sa
oli tehty puusta Ja kömpelöstä t i l ­liltä.
.
^a<Mtu aaniievyja
PUOLELLA HINTAA
Seuraavat Sointu äänilevyt myydään puolella
hintaa:
S—904 Kulkuri kuutamossa — jonkka
Jos olisin sulttaani — f cxi
L a u l . Georg Malm.steri
S—905 Pennitön uneksija — jenkka
On morsiameni suukkoja vailla — valssi
L a u l . Georg Malmsten
S—1000 Luonnon poika — hidas-fox •
L a u l . Olavi V i r ta
Sinisiä ia hopeaa — valssi
L a u l . G. Malmsten
S—1009 Bongo Bongo — foxlrot Laul. Qlavi Virta
Jää hyvästi armas — valssi
L a u l , U.sko Kantola
Näi.ssä yllämainituissa Icvyi.ssä on ro.soinen pinta ja sen
takia ne myydään puolella hintaa.
Tilauksen tulee kä.sittää vähintään kolme levyM.
Alennusmyyntihinta 6Sc kpl.
(ynnH. lähcly.skulut;
Vapaus Publishing Company Limited
P, o. Box 69 SadtMinr Ohtorio
MATkUSTATTEKO SUOMEEN
KEVÄÄLLÄ V. 1950?
Jos olette suunnitelleet Suomimatkaanne ensi kevääkslj
n i i n nyt o n A I K A tilata laivapaikkanne sitä varten, sillä myO<v
hemmin laivapaikkojen .saanti on kovin epävarmaa.
Teidän el tarvitse muuta k u i n ilmoittaa, koska halUatM
matkustaa, niin matkailutoimistomme huolehtii siitä, ettft
T e i l l e varataan laivapaikka haluamananne aikana.
Ilmoittakaa, josko haluatte edestakaisen tai ainoastaan
yhtäällepäin l i p i i n.
Menomatka — koska?
Takaisin tulo — koska?
EDWIN SUKSI
V a l t u u t e t t u asiamies
VAPAUS TRAVEL AGENCY
Box «9 Sodbntjr, Ontarla i
Mr