Vapaus, October 4, 1949

              8iTU 2
• I . >i
Tiistaina, lokak. 4 p., — Tuesday, October 4|
— TiKlfpfHdeiit
VfgVk oS Fbmlih CUUMUAZM.
laldUbed Nor. 6th 1917. Aathorlxed
M aeoood dam xnäU bf tbe Fott
Otnee Oepartmentk Ottavm. Pob-lUbed
titttee veddy: T n e c d A y a.
.Ihnnda^ and StitaxdATs hr V^Mitu
MbUiUac Oompuiy Ltd, »t 100-103
8t W,, Sodbozy, Oitt., Canada.
Sdttorial OCDce
K.6f0alL XdttarW.
addresa Box 00, BaObaxf, Ontarfa
AdTSTtlalng tatca tgKm iqypUeatS^
ItapHlatirtn iSree of cha»ga.
OILAUaHXNMAT:
Oanadaaaa: 1 Tk. OJOO « k k . M8
t kk. ZJOO
ThdyarallolaM: 1 r k . 7X0 t k k . S30
SQOmflMa: 1 Tk. 7X0 6 k k . 435
Fordin uusi työehtosopimus
Autotyöläisten union oikeistolaisen johtajan V/alter P .
Reutherin ja autokuningas Fordin viime v i i k o l l a Yhdysval­tain
puolella allekirjoittamaa uutta työehtosopimusta — mitä
jäsenistö ei tosin ole vielä hyväksynyt — on tälläkin puolen
rajaa kuvailtu suureksi merkkitapaukseksi mikä avaa muka
iJil^ia latuja työläisten j a työnantajien välisten suhteiden his­toriassa.
Tosiasiassa tässä sopimuksessa ei ole mitään muuta " u u t -
-ta" paitsi se, että oikeistososialidemokraattisten liniojohtajien
perääntyminen j a petos jäsenistöään kohtaan peitellään uu­della
ja vaikeammin käsitettävällä verholla. Pinnallisesti
katsoen 30 kuukauden ajaksi tehty työehtosopimus ja siihen
sisältyvä, paljon mainostettu $100 eläke, näyttävät hyviltä.
Mutta kun asiaa pysähdytään miettimään, s i l l o in on kysyttä-väj
että miUä hinnalla tämä sopimus saatiin j a sitten on ver­tailtava
hintaa ja tuloksia toisiinsa. Eräänlaisen johtolangan
ahtaa tämän kysymyksen käsittelyssä Ford-yhtiön varapresi-
,.dentti J o h n B. Bugasin lausunto, että tehty sopimus on " e r i n -
qmaisen hyvä kauppa yhtiölle, .sen työläisille ja uniolle".
• Ja miksikä e i ! Aikana j o l l o in on odotettavissa uutta i l f a -
toorista vyöryä — yleistä hintojen kohoamisaaltoa — Reuther
teki työehtosopimuksen 30 kuukauden ajaksi niin, ettei yhtiön
tarvitse pelätä mitään palkankorotusvaatimuksia vuonna 1949
eikä vielä 1950, sillä sopimuksen mukaan ensimmäinen palk­kojen
tarkistusvaatimus voidaan union taholta esittää vasta
tammikuun 1 pnä 1951! Reuther j a kumppanit luopuivat kai­kista
palkankorotusvaatimuksista, antoivat siunauksensa (lu­pasivat
vielä sitä auttaakin) yhtiön harjoittamalle työnkiih-dytykselle
j a sitoivat työläisten kädet 2-- vuoden ajaksi.
Kukaan ei voi kieltää sitä tosiasiaa, etteivätkö Reuther ja
kumppanit maksaneet hyvää hintaa sopimuksestaan.
Entä sitten tulokset? Tämä 30 kk. ajaksi tehty työehto­sopimus
e i anna sentinkään palkankorotusta. Mutta se siunaa
palkkojen alentamisen työn kiihdytyksen muodossa. Se lu­paa
antaa Fordin työläisille $100 kuukausieläkkeen, jos työ-
Iäinen on o l l u t F o r d i n palveluksessa 30 vuotta hänen täyttäes-
-saan 65 vuotta. Lisäksi sopimuksessa on kohta, jonka mukaan
; eläkettä voidaan antaa nuoremmillekin työkyvyttömille, 55-
viSotiaista alkaen eläkettä, jos he ovat palvelleet 30 vuotta
uskollisesti yhtiötä, mutta heille maksetaan eläkettä vain $50
fcfc. sillä sopimuksen eläkekohtaan kuuluu myös l i i t t o h a l l i t u k ­sen
sosiaalinen avustusmaksu, jota ei näin " n u o r i l l e " ihmisille
anneta. Lisäksi on muistettava, että tämä uusi sopimus ei
edellytä F o r d i l l e kymmenen sentin menoja työläistä kohti
tunnissa kuten Reutherin miehet ovat vääristellen selittäneet
sjllä koko vakuutuskohtaan k u u l u u myös yhtiön aikaisemmin
suostumat muut huoltotoimenpiteet. A r v i o i n t i e n mukaan tä­mä
eläkejärjestelmä aiheuttaa yhtiölle 8.5 sentin lisämenot
tuhtia ja työläistä kohti.
•*'" Tämäkin näyttää pinnallisesti mukiinmenevältä. Mutta
kun muistetaan Fordin kuuluisa työkiihko, mitä edelleen te­hostetaan,
s i l l o in nousee kysymys, että k u i n k a moni työläinen
Icestää sitä 30 vuotta? Vähääkään epäröimättä voidaan sanoa,
että ainoastaan murto-osa Fordin työläisistä tulee hyötymään
tästä eläkesopimuksesta. Kun tätä tosiasiaa verrataan teh­tyihin
myönnytyksiin, silloin havaitaan, että suuri j a raskas
oli se hinta, minkä oikeistososialidemokraattinen Reuther
maksoi tästä työehtosopimuksesta.
Tässä on vielä toinenkin vertailu. John L. L e w i s i n joh­tama
kaivosmiesten unio teki myös j o k i n aika sitten työehto­sopimuksen,
jonka mukaan kaivosmiehet saavat 60 vuotta täy­tettyään
j a 20 vuotta palveltuaan täyden maksun. Reutherin
nyt allekirjoittama sopimus on siis paljon huonorhpi k u i n k a i ­vosmiesten
eläkesopimus.
• Reutherin allekirjoittamalla sopimuksella on vielä sekin
paha puoli, että sillä on taipumus tehdä työläisten uniosta
jonkinlaisen huoltoyhdistyksen, mikä saattaa työläisten van-huudenpäivät
yhä enemmän riippuvaisiksi yhtiön olemassa­olosta,
hyvinvoinnista j a edistyksestä, sensijaan, että eläke-kysymys
käsiteltäisiin yhteiskunnallisena reformina, jonka
algiisiksi pitäisi saada kaikki kansalaiset siten, että Fordin
tapaiset yhtiöt ja muut maksaisivat oman osansa sen kuluista
valtiolle. Sanalla sanoen Reutherin paljon ylistetty eläkeso­pimus
on h y v i n kyseenalaista laatua mihin sisältyy vaaral-
.lisia yhtiön unionismin siemeniä.
S Y N T Y M Ä ­P
Ä I V IÄ
{jDjrson Carter: M
Maailman kasvojen muuttuminen
•ranään täyttää MatU W. Mäki,
R. R. 1, N o t c h HUlessta. BCrssa 70
vuotta. Toivotamme p a l j on onnea päL
vän sankarille!
Torstaina, syjsk. 29 p:nä täytti mrs.
Anna Laine South Porcjpinessa 75
vuotta. Onnittelumm* korkean iän
.saavjttaneelle päivän s a n k a r i l l e!
tertut harvennetaan. Noin kolotat»
kymmenen vuoden koluttua on tuin
400 tammea dckajnalalla ja sen B -
sekä
Neuvostoliiton toimesta o n r y h d y t ty
paljon kauaskantoisempaan työhön i l ­maston
muuttamiseksi Ja sadoij lisää-misek.?!;
mitä ihmiset ovat koskaan
tehtäväkseen ottaneet. K u v i t e l l a a n p a j .saksi vahaterapuiden ryhmiä
mieles-sämme C a n a d a n k a i k k i a f a r m e - | tuuhea pensaskasvu znaa^sa.
j a . Niiden yhteenlaskettu p i n t a - a l a ! • • •
on 60 m i l j . eekkeriä. Neuvostoliiton j Miksi käytetään näin i n o n i m u t k a i s -
kansa valtaa uudelleen viljeltäväksi j ta menetelmää? ArfallisesU se on
5 kertaa suuremman alan 300 mH). j p a l j on nopeampi Ja b a l v o n p i UKne-
• - ^ ' ' ' 1 eekkeriä • Täkäläiset .^nomalebdet | telmä k u i n se mitä tällä manttoeellä
tUK»»»» m - i Sivuuttavat sen puhumalla "puiden käytetään metsänlstutuksessa. Et ole iVlltSL nillUt SdnOVät l istatutus-suunnltelmasta". Todellisuu- tarpeellista se, « t tä e n s i n kasvatetaan
j dessa .se on vallankumouk-sellinen työ taimet j a s i t t e n ne siriretään i s t u -
ihmlsen vallatessa haltuunsa l u o n t o a . t u s a l u e e l l e . Ja k a s v u on nopeampaa.
Siitä on nyt saatu enemmän y k s i t y i s - '
AJah kuluessa tammi- ja vaahtera- metsA, ihmisen istuttama metsä säi-kohtaisia
tietoja.
Tämän suunnitelman ensimmäisenä
KIELTÄ M I T A S O D AN
L I E T S O J A T YMMAKTÄVAT
Sanotaan, että maailman rauhan-kongressin
j a R a n s k a n kansan valta­vien
mielenosoitusten jälkeen Was-hingtonlssa
levitetyt raportit päätty­vät
neuvoon, että " o n v a a r a l l i s t a a n ­taa
a.seita sellaisten kansojen käsiin".
— U k r a i n i a n Canadian.
• . • • • •
M U T T A P I K K U P I S K IT
EIVÄT K A I S A A M I T A AN
P A L V E L U 8 T E N S A P A L K A K S I
M a r s h a l l i n suunnitelma ei ole me­nestynyt
siten k u i n siitä kirjoitetaan.
Se on osoittautunut huonoksi Cana-dalle.
E n g l a n n i l l e Ja k a i k i l l e m a r s h a l.
lolduille maille. Mutta " L i f e " , "Time"
j a "Magazine Digest" — ne julkaisut
j o t k a käyttävät n i i n paljon tilaansa j sellaista ei ole koskaan aikaisemmin
sen ylistämiseen, löysivät siitä k u l t a - ! tunnettu j a s en j o t k u t yksityiskohdat
kaivannon. j ^^'^'^ '"'^ä mielenkiintoisimpia -Cana-
Hjrvin tunnettu amerikkalainen dalle.
j o u r n a l i s t i George Seldes paljastaa. Miljoonia puita istutetaan. Sadat
Se menetelmä toimii myös. Se
tuottaa terveen ja luonnollisen met­sän.
Se välttää puiden suuren mene-askelena
on r a d i k a a l i n e n muutos Ja tyksen, mikä usein t a p a h t u a C a n a -
koJconaan uusi menetelmä maan: dassa Ja Y h d y s v a l l i o s s a k u n metsä i s -
muokkauksessa ja sadonkorjuussa. | tutetaan mekaanisesti huomioonotta-
Sen perusajatuksen esittivät j o vuosia j m a t t a metsän kehityksen l u o i m o l l i s ia
sitten kuuluisat venäläiset maatalous-tiedemiehet
Williams j a Dokuchaev.
Heidän teorioitaan kokeUtiin Ja täy­dennettiin
vasta sen Jälkeen k u n v a l ­lankumous
vapautti Venäjän Ja U k ­r
a i n a n kansat k a p i t a l i s m i n painolas­tista.
(Tä.stä enemmän toisten).
. M E T S A . N I S t U T U S - S U U N N I T E L M A
Tässä yhteydessä me tutkimme tä­män
suunnitelman toista valhetta.
Metsänistutassuunnitelmaa. Mitään
USA:n terästyöläisten lakko
Yhdysvaltain puolella v i i k o n vaihteessa alkanut terästyö­läisten
suuri lakko on h y v i n tärkeä ja samalla opettavainen
taistelu tämän mantereen työväenliikkeelle yleensä, puhu-
"•mattakaan nyt siitä, mitä se merkitsee asianomaisille teräs-työläisille.
Ilman muuta on selvää, että Yhdysvaltain suuret j a mah­tavat
teräsyhtiöt, jotka esiintyvät kuten valtio valtiossa a i ­nakin,
ovat päättäneet antaa työläisilleen "opetuksen" siitä,
mitä heidän rauhaansa sopii. Teräsparoonit näkivät P h i l ip
M u r r a y n jatkuvassa perääntymisessä yleisen heikkouden
merkin j a päättivät yrittää lyÖdä terästyöläisten rivit hajalle.
, Terästehtaiden asema — k u n otetaan huomioon teräsyhtiöi-den
satumaisen suuret voitot, työläisten suhteellisen pienet
palkat j a n y k y i n e n inflatoorinen suunta hinnoissa — on täysin
kestämätön. Terästyöläiset ovat ehdottomasti oikeassa vaa­tiessaan
lakon avulla korkeampia palkkoja j a muita paran­nuksia
työolosuhteisiinsa. *
Samalla kertaa ön erikoisen tärkeätä tutustua siihen luok-kasovittelun
taktiikkaan minkä avulla presidentti Murray
sai halpaa mainostusta j a päänsilitystä porvareilta mutta
ei mitään parannuksia terästyöläisille. Murrayn kannattajat
ovat selittäneet jäsenille ja meille k a i k i l l e , että katsokaahan
tänne oikeata työväen valtiomiestaitba; Murray on arvossa­pidetty
ja "hyvä" kansalainen, siksi hänen ei tarvitse turvau­tua
taistelumenetelmiin, sillä viisaana j a kunnioitettuna työ- .
väenjohtajana hän voi neuvottelupöydän ääressä puhua te-räskapitalistit
tainnoksiin.
M u t t a näin ei kuitenkaan tapahtunut. Murrayn kommu-nistivastaisuus,
Marshallin avun suunnitelman j a A t l a n t in
p a k t i n kannattaminen, ei tuottanut palkankorotuksia teräs-työläisille.
Ja k u n mr. M u r r a y perääntyi häpeällisesti työ­läisten
haluamasta palkankorotusvaatimuksesta j a ilmoitti
että 853,000 M a r s h a l l i n d o l l a r i a on
maksettu Life-julkalsulle erikoispro-pagandasta
Euroopassa. Samoista
lähteistä j a samasta syystä Time-j
u l k a i su on saanut $369.000 Ja " R e a -
der's Digest" $305,000. M u u t k i n j u l ­kaisut
ovat päässeet osallisiksi tästä
kultakaivannosta. New Y o r k Sunday
Times on saanut $110,000 j a New Y o rk
Herald Tribune on saanut $827,000.
("Muuten vain porvarit", kuten To­ronton
Vapaa Sana. tokoilalnen R a i ­vaaja
jne. ovat ilmeisesti huutaneet
i l m a n maksua "minä myös", koska
n i i d en nimiä ei m a i n i t a . — Vapaus).
Me olemme kuulleet paljon sellai­sista
lehdistä, joiden väitetään elävän
"Moskovan k u l l a s t a " . Me emme ole
koskaan nähneet sellaista metallia ja
uskomme sellaiset j i i t u t t a r u k s i . M u t t a
M a r s h a l l i n kullassa ei ole mitään t a ­runomaista.
Se on m e l k o vankkaa
tavaraa j a sillä ei ilmeisesti ole mitään
rajaa. Marshallin miljoonia syöte­tään
"vapaalle lehdistölle", ei v a in
Yhdysvalloissa, vaan kaikissa k a p i t a ­listimaissa.
J a mitä enemmän s e l l a i ­set
lehdet tätä rahaa saavat, sitä
enemmän ne kerskuvat "vapaudes­t
a a n " . — Steelworker & M i n e r , Syd­ney.
N . S-, elok. 15 p. 1949.
* •• . • '
T I T O N O S A K K E ET
. . . E p ä i 1 emättä (Yhdysvaltain)
valtlodepartmentin kiintymys Titon
suhteen( vaatiessa Titolle Y K : n T u r ­vallisuusneuvoston
paikkaa kahdeksi
vuodeksi) Johtuu o s i t t a in siitä, että
U u t t a K i i n a a ei voida estää ottamasta
sille oikeutetusti kuuluvaa paikkaa
p a r i n vuoden kuluessa. Sitä voidaan
viivästyttää, mutta ei k o v i n k a a n p a l ­joa.
Täten Turvallisuusneuvoston olemus
muuttuu perustuksiaan myöten ja
suurvaltojen äänestysvoimaksi muo­dostuu
kolme kahta vastaan. Titon
asiamiehen ehdottaminen Tiurvalli-suusneuvostoon
on täten puolustustoi­menpide
— ei v a i n Neuvostoliittoa,
mutta myös Uutta K i i n a a vastaan.
M u t t a Titot tulevat j a menevät. V e ­näjä
j a K i i n a ovat aina. — Joseph
Starobin, N. Y . D a i l y Worker.
• • • • •
$18.56 V A J A US
" k o h o a v a t elinkustannukset koske­vat
k a i k k e i n raskaimmin n i i h i n i h m i ­s
i i n , joiden o n t u l t a v a toimeen vähäi­siksi
määritellyillä t u l o i l l a . Toronto
Welfare Councilin juuri julkaistun
tutkimuksen perusteella on selvää, et­tä
monet vanhuudeneläkettä saavat
joutuvat näinä aikoina elämään tus­k
a l l i s en puutteellisissa oloissa.
" K u n t u t k i t t i i n Torontossa yksinään
elävän 75-vuotiaan miehen elinkus­tannuksia
muodostettiin sen perus­teella
seuraavanlainen kuukauden m i ­nimi-
menoarvio terveyden j a säädylli­syyden
minimivaatimuksia silmällä
pitäen:
Ruokaan $23.17
Vaatetukseen j a sen
kunnossapitoon 5.23
Parranajoon yms .83
K y y t e i h i n .50
Lukemiseen 25
puuasemat tuottavat tätä tarkoitusta
varten 300 m i l j . paunaa puun sieme­niä.
Miljoonia sosialistisia farmarei­ta
osallistuu tehtävään minkä pää­määränä
on muodostaa suuria metsiä
sellaiselle alueelle, joka muistuttaa
meidän preerioitamme. Tässä o n tyy­p
i l l i n e n esimerkki menettelymuodois­t
a :
E n s i k s i kollekttivistit merkkaavat
maan noin 8-12 j a l k a a suuriksi ne­liöiksi.
Keväällä * e istuttavat noin
40 tammenterhoa jokaisen neliön Joka
kulmaan. Tämä tarkoittaa että j o ­kaiselle
eekkerinalalle tulee 270 t a m ­men
taimenterttua.
S a m a l l a kertaa kylvetään vehnää
t a i muuta v i l j a a leveisiin penkikeihin
näiden taimenterttujen väliin. K a -
p e i m p i i n penkkeihin, jotka kulkevat
viljapenkkien poikki pellolla, farmarit
istuttavat joko maissia tai auringon­k
u k k i a . Täten, kun tammentaimet
tulevat maan pinnalle, ne ovat a u r i n ­gon
varjossa, j a s a m a l l a kertaa niitä
suojataan r i k k a r u o h o i l t a.
Tänä syksynä farmarit korjaavat
satonsa j a kylvävät syysruista. *^y-ringbnkukkien
j a m a i s s i n varret jäte­tään
pellolle koko talveksi kannatta­maan
l u n t a . J a j o k a i s e en kuudenteen
vakoon erikoinen istutuskone istuttaa
sellaisia pensaita kuin esim. akasia-puu.
Keväällä kootaan pois auringonkuk­k
i e n j a maissien varret. Niiden tilalle
(penkkeihin missä ne kasvoivat) far­marit
istuttavat vaahterapuuterttuja.
Syysvehnä kasvaa j a e lo korjataan
pois. Tänä syksynä istutetaan l a u -
taskylvökoneen avulla uusi ruis.
Seuraavana vuonna elonkorjuun a i ­kana,
samalla kun kaadetaan ruis,
leikkuukoneet katkaisevat myös a k a -
sip>ensaiden l a t v a t . Tämä aiheuttaa
sen, että nämä pensaat leviävät Ja
tulevat tuuheiksi. Vieläkin kylvetään
ruista.
Tämä on viimeinen kylvö. Siitä a l ­kaen
akasipensaat ovat riittävän isoja
suojaamaan hennot puun taimet ja
kontrolloimaan rikkaruohot, jotka
ovat hiyvin t u h o i s i a puiden taimille.
suhteita.
Vuonna 1946 o l i tälle uudelle mene­telmälle
ensimmäinen koevuosi U k ­rainassa.
Täten istutettu koemetsä
oli siellä Icasvanut Jo useita vuosia.
K u n sitten t u l i vuoden 1946 k u i v u u s ,
mikä o l i p a h i n mitä t u n n e t a a n s u k u ­polvien
ajalta, sato oli noinnaalinen
suojametsäalueella. Niiden ulkopuo­lella
menestykset olivat 80-prosentti-set.
K u n nämä uudet metsät istutetaan
tieteellisesti Ja k u n n e ovat t u h a n s ia
maileja pitkiä "vöitä", t a l v i - Ja kesä-ilmasto
muuttuu. Tuiskut j a p o l t t a ­vat
tuulet häviävät. Talvet tulevat
leudoimmiksi. Kuumuus ei ole k e ­sällä
n i i n kova.
B i l j o o n a t puut pidättävät Itmien
ja . sadeveden. Kuten luonnollinen
l3rttfiä vettä fa. vetää sitä ylös maan
saaaeaista. ISmä. kehittää asiallisesti
sateita, paistaa tadnniden Ja tdcee i l ­maston
leudommaksi l a a j a l l a alueella.
R u m a n i a . U n k a r i Ja vieläpä jotkut
länsl-Etu-oopanktn osat hyötjT^ät siitä.
Samaan a i k a a n sosialistiset f a r m a ­r
i t käyttävät jättil&iskokoisia uusia
koneita. Joiden a v u l l a tehdään t u h a n ­s
i a uusia Järviä, t n i s i a k a n a v i a j a pie­niä
Jokia. He rakentavat maailman
yhtä s u u r i n t a vesistöä r i k k a a l l e f a n n l -
alueelle. Järviin istutetaan kalaa,
mistä saadaan s u u r i a määriä p a r h a i n ­t
a proteinipitoista ravintoainetta.
S u u n n i t e l m a a n kuuluu.myös se. että
1,750,000 e e k k e r i n a l a l l e istutetaan he­delmäpuita.
K u u d e l l a eri alueella suoritettujen
kokeiden perusteella Neuvostoliiton
f a r m a r i t tietävät, että tämä suunni­t
e l m a lisää heidän satoaan hyvinä
vuosina 50 p r o s e n t t i a Ja k u i v i n a vuo­s
i n a vielä p a l j o n enemmänkin. K un
sosialistisen maan väestön lisääntyvä
vauraus takaa heille pysyvät mark-kinamahdollisuadet.
tämä s u u n n i t e l ­ma
antaa Neuvostoliiton farmareille
Jatkuvasti lisääntyvää vaurautta.
M i l j o o n a t Ihmiset osallistuvat suu­r
e l l a Innostuksella tämän h i s t o r i a l l i ­sen
työn suorittamiseen i h m i s k u n n an
hyväksi. Samalla k u n k a p i t a l i s t i s en
maaUmah f a r m a r i t näkevät m a r k k i ­namahdollisuuksiensa
supistuvan, että
tuulet vievät m u k a n a a n heidän r u o k a ­multansa,
j a että heidän metsäntä t u ­hotaan,
s o s i a l i s t i ^ farmarit muutta­vat
maailman kasvoja.
Jacob Warpula
saatettiin maan
veen P.
Unioiden jäsenet futkivaf arrastelien
selostuluia Calgaryn iconventionista
H u v i t u k s i i n 1.08
Uskonnolliset menot . . . . . . . . 1:08
Tupakkaan yms. 2.17
Pesuun . 1.00
Terveydenhoitoon .10
Sanomalehdet Ja r a d i o .96
V i e r a i d e n kestitys .69
Vuokra ($5.00 viikossa) 21.50
Yhteensä ...$58.56
"Menoarvio ei myönnä kerrassaan
mitään mahdollisuutta loisteliaisuu-teen
m u t t a todistaa paremminkin, että
pen mukaan o n elettävä koettelemus­t
e n edessä. Mutta siitä huolimatta
se osoittaa, että niiltä vanhuudeneläk-keen
saajilta Torontossa, jotka saavat
täyden $40.00 eläkkeen, puuttu $18.56.
Änioana mahdolli.sena johtopäätökse­nä
on se, että ne vanhuudeneläkkciden
saajat, j o i l l a ei ole mitään muuta t u ­loa,
joutuvat elämään 'terveyden j a
säädyllisyyden" minimivaatimusten
alapuolella olevissa olosuhteissa.
— Toronto Daily Stor.
Port A r t h u r , Ont. — Eklustajain
palattua Calgaryssa pidetystä Trades
& Labor Ccngressln vuosiäconventslo-nista
ovat ? r i a l o j en imlot pitäneet
kokouksiaan täällä kaksoiskaupun-geissa
Ja kuulleet edustajainsa selos­tukset
konventsionin menosta. Tällä
v i i k o l l a esitettiin selostus aina^dn
metsätyöläisten. meijerityöläisten. e l e -
vaattorityöläisten j a lastaustyöläisten
unioissa. K a h d e n v i i m e m a i n i t u n u n i ­on
kolmuksissa heräsi l u k u i s i a kysy­myksiä
J o i h i n ei ole menneisyydessä
k i i n n i t e t t y huomiota. Nämä viime­m
a i n i t u t uniot ovat oikeistohajottaja
iPrank H a l l i n konikauppojen uhreja.
Ne menettävät tänä v u o n n a sopimuk
s i a uusiessa palkanä&orotuksen. Jota
on y r i t e t t y s i t t e m m i n verhota k i i h ­keällä
punajahdilla. Jokainen, joka
»on korottanut äänensä itätä k o n i -
kauppaa vastaan o n h u u d e t t u " k o m ­m
u n i s t i k s i " . Tässä näkyy tulokset
siitä kiu-jasta luokkasoyinnon p o l i t i i ­kasta,
j o t a A F L : n h u i p p u j o h t o Ja sen
canadalaiset edustajat, H a l l , ym..ovat
harjoittaneet.
Vuosi sitten o l i T r a d e s & Labor
Congressln Johto j a konventslOTiin
enenunistö merimiesimion t a k a n a j a
omaksui t a i s t e l u k a n n a n suiuiiääoman
hyökkäystä vastaan. Nyt pidetty
konventsioni totesi, että johto o n a n ­tautunut
läheisen t o i m i n n a n ohjelma,
kysymyksissä A F L : n taantumusryh-mllle
suiupääoman hyökkäyksen edes­sä.
Calgatyn koventsionln alkupuo­l
i k u l u t e t t i i n oikeiston j a Johtoryh­män
erimielisjryksien selvittelyssä j a
manoveerailussa. A P L : n J a s e n " k a n ­sainvälisten"
johtajien uhkailuja
kommunisteja vastaan Ja painostus-vehkeilyä
käytetUin rivijoukkojen
edustajain pelolttelemlseen. Vasta
vUmeisenä päivänä jyrättiin läpi
k a l k k i päätösponnet- s e l l a i s i n a k u in
ponsikomitea o l i ne m u o ^ n n u t . K e s ­kustelulle
el s a l l i t t u a & a a . Niinpä
esimerkiksi P o r t A r t h u r i n j a F o r t W i l -
U a m i n u n i o i d e n j a T . & L . C o u n c i l i en
lähettämät päätösesitykset, vaatien
C a n a d a n (tekemään kauppaa k a i k k i en
maiden kanssa j a kansainvälisen työ.
väen yhtenäisyyden l u j i t t a m i s t a , sekä
C a n a d a n i m i o l i l k k e e n autonoomista
toimintaoikeutta, jäivät höyryjyrän
alle. Nyt pidetty konventsioni siu­nasi
M a r s h a l l - s u u n n i t e l m a n , u n i o l l l k -
keen kansainvälisen yhtenäisyyden
l u j i t t a m i s v a a t i m u s t a vastaan jyrättiin
päätös, j o l l a k a n n a t e t a a n h a j o i t u s i n -
t e m a t i o n a l e n perustamista, jne.
V a s t a konventsIo'hln viimeisinä päi­vinä
k o t i m a t k a l l a a l k o i monelle edus.
t a j a l l e selvitä missä myllyssä olivat
olleet, j a suuttumus valtasi monet
heistä. Se i l m e n i j o T L C : n v i r k a i l i ­j
a i n valinnassa. Esimerkiksi C a n a ­d
a n unioliikikeen autonomisen t o i m i n,
n a n puolesta" ei saanut konventsionis-s
a puhua eikä äänestää, mutta esim.
sihteeriksi v a l i t t i i n henkilö Joka <kuu-l
u u itsenäiseen canadalaiseen ns. fe-deral-
unioon. «kamoin veljesedusta-j
a k s i A P L : n konventsioniln vaUttiin
P e d e r a l - u n i o n jäsen, joka e i ole m i ­tenkään
sidottu A P L : n koneistoon.
K e s k u s t e l im jälkivaikutelmat yllä­m
a i n i t u i s t a j a m u i s t a konventsionin
ilmiöistä Umaisevat ainakin täällä
Järvienpäässä, että välinpitämättömi.
nä ollut jäsenistö alkaa näkemään
m i t e n välttämätöntä o n nousta puo­lustamaan
oikeuksiaan. V a l u u t a n l as
klessa M a r s h a l l - s u i m n l t e l m a n puris­tusotteessa
on p a n a d a n k i n d o l l a r in
arvo v i r a l l i s e s t i laskenut 10 p r o s e n t i l ­l
a . Rahtimaksujen nousun yhtyessä
s i i h e n laskee työkansan elintaso sel­västi.
Työttömj^den lisääntyminen
u h k a a kiertämättömästi — k a i k k i nä.
mä ovat merkkejä syventyvästä t a ­louspulasta.
; T a i s t e l u työväen elinehtojen, täys­työllisyyden,,
u n i q t o i m i n n a n vapauk.
s i e n j a r a u h a n säilyttämisen puoles-
Ptort A r t l w r . — V i i m e k e s k i v i i k k o na
h a u d a t t i i n täällä Riverside hautaus­maahan
Jacob 'Warpula. Mokoman
alueen f a r m a r i j a rautatletyöläinen.
Menneinä vuosina o l i W a r p u l a k u u ­lunut
C S J : n Conmeen osastoon Ja o l ­l
u t rautatietyöläisten union Jäsen.
Viimeaikoina" oD hänen terveytensä
o l l u t heikko j a o l i j o n k u n a i k a a Port
A r t h i u - i n sairaalassa. Vielä kuoleman
edellisenä latiantaina. vaimonsa läh­tiessä
farmille, oli J a a k k o toivonut
pääsevänsä pian pois sairaalasta.
M u t t a vaimonsa sanoi, että " k u n r a u ­tatieläinen
lähestyy eläkkeelle pääsyn
ikää. o n hänellä h a r v o i n enää ter­veyttä
levätä j a Jatkaa elämää".
W a r p u l a n olisi rtelä pitänyt o l l a työs­sä
vuoden ennenkuin o l i s i päässyt l e ­päillen
eMmäänsä j a t k a m a a n . Sairaus
oli k u i t e n k i n j o iskenyt n i i n syvälle,
2ttä hän k u o l i viime s u n n i m t a i n a s a i ­raalassa
64 vuoden ikäisenä. Häneltä
Jäi suremaan vaimonsa, kolme poikaa
perheineen j a k a k s i tytärtä perhei­neen
sekä l a a j a t o v e r i - j a t u t t a v a p i i ri
Conmeessa j a ympäristöllä.
H a u d a l t a palattua o l i k a h v i t a r j o i lu
H o i t o - r a v i n t o l a s s a .
I n t e m a t i o n a l - o s u o s i i l k e sai
kiitokset voiton päälle
K a k s o i s k a u p u n k l e n T y ö n p ä i vän
j u h l a k o m i t e a l t a on saapunut erikoi­n
e n kiitoskirje Intemätional-osuus-l
i i k k e e l l e siltä arvokkaasta työstä m i ­tä
teht«n l a h j a v o l t t o p i l e t t l en myy­miseksi
j a ormitellen osuusllikkeien
ehdokasta voiton Johdosta.
K a k s o i s k a u p u n k l e n T y ö n p ä i vän
j u h l i s s a v o i t t i ns. P o p u l a r L a d y - k i l ­pailussa
ensi tilan Intemational-osuusliikkeen
ehdokas V i v i a n Bazan.
päästen k a i k k i e n kahdeksan unioiden
ehdokkaiden edelle. Great Lakes p a ­p
e r i t e h t a a n työläisten u n i o n ehdokas
o l i etukäteen varma voitostaan, mutta
viime hetkellä V i v i a n pyyhkäsi edelle
äänimäärällä 3008. M a i n i t u n union
edustaja jäi toiselle t i l a l l e 2946 äänel­lä.
Metsätyöläisten u i i i o n ehdokas
H e l e n M c A r t h u r oli saapunut M a r a ­t
h o n i n kämpältä Stevensin alueelta
ottamaan voiton vastaan, mutta hän
t J l i vasta neljänneksi. — A T H .
K U U L U S T E L I P.A.ATTFX
V i i m e keskiviikkona päättvi i
j i e n knulnstelu siinä kerettiläi
tussa, jonka Yhdysvaltain hai
nostanut Yhdysvaltain Koms
paolneen 11 johtavaa jäsentä i
Tämän tamntik. 17 pnä alkan
kendenkäynnin viimeisten tod
joukossa oli myöskin kuuluisa
r i l a u l a j a Pani Rcbeson, jokj
tämän jntnn nhkaa\-an yhd\
l a i s t en demokraattisia oiktuki
-SITÄ:
Tarkistakaa kätkönne
ennen talven tuloa
C a n a d a n Suomalaisten Arkisto ke-h
o i t t a a k a i k k i a C a n a d a n suomalaisten
historiatyön ystäviä tarkastamaan
kätkönsä vajoissa, u l l a k o i l l a j a m u u a l ­l
a ennen t a l v e n tuloa, lämpimän sään
vallitessa. Monilla C a n a d a n suoma­l
a i s i l l a on v a r m a a n k i n yhtä j a toista
arkistoon kelpaavaa historia-ainehis-toa,
a s i a k i r j o j a j a Canadassa painet­t
u a vanhempaa suomenkielistä k i r ­j
a l l i s u u t t a .
Lähettäkää Canadan Suomalaisten
A r k i s t o l l e k a i k k i , j o l l a on merkitystä
tämän maan suomalaisten historian
k a n n a l t a katsottuna.
K a i k k i lahjoitukset on. lähetettävä
osoitteella: P i n n i s h - C a n a d i a n A r c h i -
ves. B o x 354. Sudbury. Ont.
H U O L I M A T O N JALKA.MIES
Pollisituomari ankarasti: "M
tä miestä syytetään, koastaape:
"Huloimattomasta kävelystä
tuomari. Hän törmäsi kuorma
likasuojan sisälle j a rikkoi vieli
dyttäjän."
• » »
N I I N P Ä N I I N K IN
K u n pikkutyttö ei halunnut
nukkumaan, n i i n äiti neuvoi: " l
p o j a t k i n menevät aina nukk
yhdeissä aiu-ingon kaassa."
" N i i n . . ." sanoi pikkutyttö,
t a vanha kana menee niiden mt
H A L U S I NÄYTELLÄ
M a i j a Nam-unen halusi .saada
miksi isä lauloi n i i n paljon ed(
päivänä.
"Hän y r i t t i saada pikkulasti
kumaan", s e l i t t i äiti.
" J o s ^ i n ä olisin*ollut pikli
minä olisin ollut njkkuvinani"
M a i j a .
Ensi kerran kahvia
Kongosta Suomeen
H e l s i n k i . — (S-S) — Eräät k a h v in
maahantuottajat neuvottelevat par­h
a i l l a a n kahvierän tuottamisesta B e l ­g
i a n Kongosta. Belgian kanssa teh­t
y y n kauppasopimukseen ei sisälly
t a ovat niitä läheisiä kysymyksiä, j o i t ­t
en pohjalla rivijoukkojen yhtenäi­syys
Ja t a i s t e lu voidaan l u j i t t a a unio-liikkeessä.
Se yhtenäisyys voi teh­dä
tyhjäiksi taantumusjohtajien veh­k
e i l y n j a antautumisen suurpääoman
v i m m a t u n hyökkäyksen j a syventyvän
talouspulan u h k a a v a i n Iskujen edessä.
— A . T . H .
JÄLKISEURAUKSIA
Simpson heräsi 9 aikaan. "V
n u n päätäni", hän valitteli. "Ei
voi mennä työhön tänään".
Hän soitti työnantajalleen ja
surkealla äänellä: " O n turha n
t e l i a . Olin viime yönä ystävier
juhlinnassa j a j u h l in kaiketi
Olisitteko n i i n hyvä ja antaisit
nun ottaa vapaan päivän tänä;
" W e i r ' , kuului työnantajan ää
helimesta. "Minä ihailen sinuj
kun kerrot totuuden. Simpson, j:
t a n sinua töihin huomenna 8
J a saat pitää huoletti sen vapaa
vän. Tänään on .sunnuntai."
* • *
K O H T E L I A S
— Tarjoilija^ minä en pidä
kärpäsistä täällä ri-uqkalassa,
ärtynyt ravintblavieras.
— Jos näytätte minulle ne käJ
j o i s t a ette pidä, niin minä p.vyi
ne k a i k k i pois, sanoi tarjoilija 1
l i a a s t i.
k a h v i a , joten on kysymy.s kom{
tiokaupasta. Maahantuotettava
golainen kahvi on tarkoitettu
k a h v i k s i . Kongolaisen kahvin
eroaa yleisemmin käytetyn bn
laisen kahvin mausta jonkin v
Mainittakoon, että maahämi
ole aikaisemmin tuotettu kahvia
gosta.
PÄIVÄN PAKINA
Kun kuoHeet kävelevät
olevansa valmis hyväksymään yhtiön epävarman j a moni-vaaraisen
eläkesuunnitelman palkankorotusten korvikkeeksi,
n i i n teräsyhtiöt vetivät sellaisen johtopäätöksen, että tämä
perääntyminen on heikkoutta, jota on käytettävä hyväksi tcr
rästyöläisten r i v i e n edelleen heikentämiseksi. Täten häh(iään
dialektista kehitystä — luokkasovintoa saarnannut j a luokka-sovittelun
p o l i t i i k k a a toteuttanut P h i l i p M u r r a y johti Yhdys­v
a l t a in 500,000 terästyöläistä suureen luokkataisteluun —
lakkoon maansa suurimpia monopolipiirejä vastaan!
K a i k e n tämän johdosta ei voida olla toteamatta sitä, että
sellaiset " p a h a t " uniot k u i n esim. kaivosmiesten j a sähkötyö-
Iäisten uniot, sekä Ontarion metsätyöläisten unio. joiden maa­ilmankatsomus
hylkää luokkasovittelun ohjelman, ovat voit­taneet
palkankorotuksia tai torjuneet työnantajien hyökkäyk­set
olosuhteiden huonontamiseksi ilman lakkoa.
M u t t a tärkeintä on kuitenkin tämä: Y h c ^ s v a l t a i n työ­väestö
on nousemassa hyökkäykseen. Terästyöläisten lakko
voi h y v i n k i n olla ratkaisevana tekijänä sen suurhyökkäyksen
torjumiseksi minkä avulla nyt pyritään sälyttämään k r i i s in
taakka Yhdysvaltain työtätekevän väestön kannettavaksi.
E i mikään ole n i i n m i e l u i s t a sensa-tlonälkälsille
porvarillisiUe sulurleh-d
i l l e k u i n tappaa t a i k k a a i n a l d n saat­t
a a kuoleman sairaaksi p o l i i t t i s e t vaa-tustajansa.
Tarkoitan lehtien pals­t
o i l l a . Mutta k u n l e h t i e n palstoilla
tappaa t a i k k a saattaa jonkun kuo­leman
sairaaksi, n i i n siliä o n se ikä­vä
puoU toiveajattelijoille, että k u o l -
<«leet kävelevät j a s a i r a a t tulevat ter­veiksi.
Vieläkin yllättävämpää on se,
k u n kuolleeksi ilmoitettu tledolttaa,
että hänellä o n vieläkin henkiriepu
jälellä. •
A i v a n äskettäin sattui j u u r i tällai­nen
tapaus. Elokuun 14 päivänä o li
New Y o r k M o r n i n g J o u r n a l i s s a u u t i ­nen
o t s i k o l l a:
" S i o n i s t i e n j o h t a j a n p o i k a ammut­t
u P u o l a n r a j a n ylittäessä." Alaotsik­ko
o l i : " V a i m o myöskin k u o l l u t k u u ­l
i s t a . "
Tämän uutisen k i r j o i t t a j a oli j o ku
L. A r i y a h . Uutisessa k e r r o t t i i n , että
m u r h a t t u H e i n r i c h Sadowski oli e n ­tisen
Warsovan sionistien johtajan
Meyer Sadovrskin p o i k a jä että H e i n ­r
i c h asui sdoan aikana Keuvostolli-tossa.
Noin vuosi s i t t e n hän saaptil
tffirniRin P u o l a a n j a a s e t t u i asumaan
Lodsdin j a r y h ^ työhön " T o s T - n i m i -
selle toiminimelle.
Näin k i r j o i t t a j a lavaataa jtittunsa
saadakseen s i l l e mahdollisimmat t r a a -
g l l l l s en vaikutuksen. Sitten seuraa
t a r i n a n s u r u l l i s i n osa.
Mutta, korostaa Ariyah, H e i n r i ch
Sadowski halusi jättää Puolan. Hänet
e s t e t t i in lähtemästä. Siksi, eräänä
yönä, hän Ja hänen vaimonsa menivät
r a j a l l e karatakseen y l i , m u t t a heidät
h u o m a t t i i n . K u n heidät määrättiin
palaamaan t a i t a i s in lähtivät he Juok­semaan.
"Laukaukset kaikuivat Ja
JUutaläispariakimta oli monesta koh­t
a a n ammuttu läpi Ja h e kuolivat
h a a v o i h i n s a . "
Järkyttävä tarina onnettomasta
puolalaisesta Juutalalspariskunnasta.
M u t t a yhdeksän päivää senjälkeen
k im New Y o r k Morning J o u r n a l in
k i r j e e n v a i h t a j a L A r i y a h o l i t a p a t t a -
t^ut Sadowski puolisot Puolan r a j a l la
lehtoisä pialstoilla o l i " t a p e t t u " H e i n ­r
i c h 8ä^owski saanut kuulla tappa­misestaan.
Hän o l i tietysti ihmetel­l
y t k u n hän omasta mielestään h e n ­g
i t t i vielä k e u h k o i l l a Ja a j a t t e l i aivoU-l
a a n . että k u i n k a hän voi o l l a k u o l ­l
u t . Vieläkin suuremmalla syyllä k u n
hän e i edes sanottuna aikana ollut
P u o l a n r a j a l l a tapettavana. Hän l ä ­h
e t t i New Y<ak U o m h s g J o u r n a l i l le
s e t m a v a n k i r j e ^:
'^Bflikäli tulee kysymykseen raport­ti,
j o k a j u l k a i s t i i n N ew Y o r k M o r n i ng
J o u r n a l i s s a , j o n k a olen j u t i r i lukenut,
v o i n sanoa sen olevan täysin valheel­l
i n e n .
" E n s i k s i , k tm p a l a s i n Neuvostolii­tosta
r y h d y i n työhön Järjestölle, j o n ­k
a tarkoituksena on suojella Puolas­sa
olevan juutalaisväestön terveyttä
(Toz-Ose), ensiksi Lodzissa. m u t t a l o ­kakuusta
1948 lähtien WaTsovassa, tä­män
Järjestön h a l l i n n o n ylivalvoja-na,
jossa asemassa olen edelleenkin.
"Minä Jyrkästi kiellän, että olisin
tähän päivään saakka pyytänyt k e ­neltäkään
maasta poistumislupaa j a
siitä syystä k u k a a n e i ole voinut k i e l ­tää
sitä minulta. Samalla haluan
sanoa, että mintdla ei o l e aikomusta
Jättää Puolaa j a etten ole Jättänyt
Puolaa salaisesti.
"Senjälkeen k u n p a l a s i n Neiivosto-l
i i t o s t a olen eläns^t, tehnyt työtä ja
asimut Puolassa. Minusta tuntuu,
että on tsfrpeellista antaa tämä l a u -
simto. Samalla h a l u a n omalla alle­k
i r j o i t u k s e l l a n i todistaa, että M o r n i ng
J o u r n a l i s s a minusta ollut uutinen o li
s i l k k a a valhetta."
Jos j o k u uskoo, että N ew Y o r k Mor­n
i n g J o u r n a l i n j t o i m i t t a j i l l a o n n i in
p a l j o n rehellisyyden tuntoa, että J u l ­kaisevat
H e i n r i c h Sadowskin kirjeen,
n i i n siinä he erehtyvät. K a p i t a l i s t i ­sen
suurlehdistön k u l t a i s i i n sääntöi­h
i n kuuluu, että k u n t a r k o i t u k s e l l i ­sesti
v a l h e e l l i n en u u t i n e n Julkaistaan,
v a r s i r i k i n Jos sillä loukataan Neuvos­t
o l i i t t o a taikka kansandemokraatti­s
i a maita, n i i n sellaista ei oikaista.
Siitä sjrystä New Y o r k M o r n i n g J o u r ­n
a l i n p a l s t o i l l a H e i n r i c h Sad6wski on
e d d l e e n vaimoineen tapettu Puolan
rajana, v a i k k a hän i h k a elävänä t a l ­lustelee
Varsovan k a d u i l l a.
Uuden demokratian maista t<
pakenevat yhteiskunnan joutila:
ka. Porvarillinen lehdistö miel
julkaisee näitä uutisia ikäänlcuiE
tuksena näissä maissa vallitsi
kurjuudesta j a vapauden puutt
Kansandemokratian maat eivät
k a a n kaipaa heitä. Työtätekevä
tö. joka joutui sodan johdosta
tumaan kotikcnnuoltaan pyrkii
vastoin takaisin kotimaahansa,
läpä eräät ylimysluokkaan kui
henkilöt, joUla on vielä rehi
patriotismia, ovat palanneet ka
demokratian maihin ja tekevät
oman kansansa hyväksi.
K u u l u i s a puolalainen kreivi
wUI. jonka perhe omisti melkein
let Puolan maista, on palannut
laan. Pitkäaikaisesta maaDpal
suudesta on myös palannut Uni
kreivi M i h a U K a r o l y i . KreinKi
Jo aikoja sitten antoi maansa ö
pojUle j a luopui perityistä rikkac
t a . Nyt U n k a r i n kansandemc*
t i n e n h a l l i t u s on lahjoittanut lu
erään entisen maa tila.nsa rakenc
neen vanhuuden lepoa varten n
Isänmaalleen tekemiensä p a l^
ensa vuoksi.
Tämä osoittaa, että kansanöe
r a t i a n valtioissa kunnioitetaan •
Iistä patriotismia. Tästä ei
k a a n taantumuslehdiitö kerro _
Tässä on vain pieni osoi•t us3 E i
ihmisiä pimitetään taantumus^
tön taholta. Työväenlehtien
nä on väUttää totuus l u k i j o ^
tä syystä haluamme
Vapauden tehtävänä on t ^
välittäminen lukijoiUeen-paus
jokaiseen canadansuosa*
k o t i i n ! — U o tL