Vapaus, March 8, 1949

              RMAS AIKIA:
»'KOLMAS TIE'*
» I EN 5 0 S : V M D O I O K R A T I AX Sosialidemokraattinen Puolue olisi
l ä h t e n j ^ t puolustamaan kansanvaltais­t
a j ä r j e s t y s t ä , n i i n v a n h a n d i k t a t u u r i ­j
ä r j e s t e l m ä n taustamiehet eivät t i s -
k a l t a i s i nykyisin entisyyteen palaa­m
i s e l l a eivätkä t a a n t u m u s l e h d i s t ön
'•S pa:;:::Ua on tcdistettu, e t tä
baen Sorlalidsnokraattinen P u o l u -
L o:: an a: historiastaan oppia. Se
[toi2^-inut Väinö Tannerin johta-p^^^
vari^.on apuvoimana j a o s a l -
j:tapo!:t;iLkbaankin niin hclliset uskaltaisi lietsoa vihaa kan-palveluksessa
olevat k a n ^ n v a l l a n v i -
[;nu: sen
i-r-^eiiisesu. e t t ä maamme sosiali-
-ic-a-iar. tunnetuimpien johtajien.,
ria'!;aur.L^:avat nykyisin H i t l e r i n '
""i^cn kuiäkea muuta k u i n k a u -
l2i:-:er::. Socan j ä l k e e n Suomen
em Puo:u?en johtajat ovat koet­te:
riisua näitä laakereitaan ja
s a n v ä l t a i s t a j ä r j e s t e l m ä ä kohtaan.
Demokratiamme olisi vankemmalla
p o h j a l l a k u i n se o n nyt.
U l k o p o l i i t t i n e n asemamme olisi n y t
t ä y s i n turvattu, jos Suomen Sosdem
Puolue o l i s i lyhtynyt y h d e s s ä K o m m u ­n
i s t i s en Puoliieen ja kansandemo-sen
vuoksi oman histo- . k r a a t t i s e n liikkeen kanssa puolusta­maan
s i t ä ulkopoliittista linjaa, joka
o t t a i s i huomioon ainoastaan Suomen
kansalliset edut eikä v ä l i t t ä i s i Neu­vostoliittoa
vastaan sotaa lietsovien
i r a p e r i a l i s t i v a l t o j en eduista. Jos Suo­n
i e n Scsdem Puolueen j o h t o h e n k i l öt
olisivat l ä h t e n e e t y h t e i s t y ö h ö n Suo-v
ä ä r e i m y i s e e n . Samanaikai-tihe
ovat iaynr-^t Lontoossa hake-sieltä
I l i t l e r h i rotuoppien t i l a l le
ntiiaisen opin •kolmannesta ties-jonka
keskfisenä ajatuksena on
|iäer.!iikk:-en y h t e n ä i s y y d e n yastus-
[inen. prrvariston avustaminen tor-
Ua kommunistien ja EOsiaUdemo- men ja Neuvostoliiton ystävyyden
äitien keskeinen y h t e i s t y ö.
liien turmiollista cnkaan tiima
k a n n a t t a j i e n kanssa, n i i n maassamme
e i v ä t olisi enää p ä ä s s e e t elpymään
listososialidemokraattinen p o l i t i i k - ; revanshi.sodan ajatukset, e i v ä t k ä por-loliut
.Suomen työtiitekevälle k a n - v ä r i l l i s e t k ä ä n puolueet olisi tiskalta-neet
palata vanhaan politiikkaansa,
j o k a p i t ä ä Suomea " l ä n s i n a a i s u u d e n"
v a l l i n a i t ä ä vastaan. Suomen ulko­p
o l i t i i k a n ohjenuorana olisi s i l l o i n o l ­lut
j a pysynyt se s c d a n j ä l k e e n ver­r
a t e n yleisesti turmustettu tosiasia,
e t t ä Suomen kansalliset edut vaativat
ensisijaista y s t ä v y y t t ä j a y h t e i s t y ö tä
Neuvostoliiton kanssa. Amerikalaisen
i m p e r i a l i s m i n neuvostovastainen so­tapropaganda
ei s i i n ä tapauksessa olisi
saanut Suomen porvarillisesta j a so­sialidemokraattisesta
s a n o malehdis-t
ö s t ä nöyrää palvelijaansa. Siten
myös maamme e r ä i d e n v ä e s t ö k e r r o s ­ten
keskuudessa olisi v o i t u k i t k e ä pois
1 s e l l a i n en toiveajattelu, e t t ä Suomi voi­si
saavuttaa Neuvostoliitolta jotakin
uuden sodan avulla. Lyhyesti sanoen,
i m a a n hallitus olisi saanut n i i n voi-
I makasta tukea Suomen j a Neuvosto-iHiikin
voitu toimeenpanna sekä j l i i t o n y s t ä v y y t e e n ja y h t e i s t y ö h ön
rteollisuudcn kansallistaminen t t t ä ' t ä h t ä ä v i l l e pyrkimyksilleen, e t t ä kah-areformi,
ja maamme talous olisi I d e n naapiu*imaan v ä l i n e i i rauha, y s -
^en seuraukssna nyt s u u n n i t e l m a l - \ t ä v y y s j a yht-sistj^ tasavertaisuuden
Teollisuu-stuotanto ei m e i l l ä o l i - ; m e r k e i s s ä olisi t a a t tu i k u i s i k s i ajoiksi,
byt 85 pros. s c d a n e d e l l i s e s t ä tasosta : i l e i l l ä ei olisi nyt sellaista vaaraa,
liomen taloudellinen tilanne olisi
parempi kuin se o n nyt, j os
amme So.sdem Puolue, olisi ottanut
fia I t ä - E u r o o p a n sosialidempk:-aa-
Ita ja l ä h t e n y t heti v. 1944 v ä l i r a u -
1 solmiamiien jälkeen y h t e i s t y ö h ön
nmu.nisti.sen Puolueen ja kan.san-pokraattLs^
en Uikkeen kan.^s». Y h -
.isestä työväenliikkeestä olisi sit-muodcsiunut
keko demokratiam-
Iselkäranka, jonka voimalla maam-
{kar.sanvaliaista k e h i t y s t ä olisi voi-
Bouduttaa melkoisesti. Sellainen yh-äinen
työväenliike oli.si saanut var­isti
työtätekevän väestön enemmis-koniiatuksen.
Taantumusporva-on
olisi ollut pakko luopua ase­itaan
ja taipua samaiikaltaisiin
budeHisiin uudistuksiin kuin It.^i-cpassa
on suoritettu. S i l l o i n olisi
Tosiasia o n n i m i t t ä i n se. e t t ä enem­p
ä ä sosialidemokraatteja k u i n m u i t a ­k
a a n suomalaisia varten e i ole ole;-
massa e n e m p ä ä I n i i n k a k s i t i e t ä , j o i s ­t
a on h e l p p o valita. Toinen n i i s tä
v i e imperialistiseen l e l l i i n , k a p i t a l i s t i ­seen
k r i i s i t a l o i i t e e n j a u u s i i n sota-s
e i k k a l l u i h i n . Toinen vie i m p e r i a l i s -
m i n i a s t a i s e o i . demolpaattiseen lei­r
i i n , kansandempkraattisesn suimni-telma
talouteen j a sosialistiseen demo­k
r a t i a a n . Suomen kansan hjrvinvoin-t
i l n .
K o l m a t t a t i e t ä e i ole.
(Loppu.)
Ruotsalainen
| n se olisi saavuttanut sodanedelli-
; tason, n i i n k u i n se o n tehnyt kan-e
t t ä kaulana A t l a n t i n valtameren t a ­kana
maatamme neuvostovastaiseksi
demokratian maissa. Maatamme ; p u s k u r i v a l t i o k s i viekottelevat seikkai-ikaisi
nyt eikä vastaisuudessa k a -
ili.stinen talotispula, t y ö v ä e n r e a a l i -
kkojen lasku, työttömyys eivätkä
Iit kapitalistiseen taloudenhoitoon
bluvat ilmiöt; Suunnitelmanmukai-tuotantoon
liittyisi suunnitel-nmukainen
t y ö t ä t e k e v i e n joukko-aseman
jatkuva paraneminen,
hsan elintason nousu.
COPOLIITTIXEX ASEALA
i l T I R V . \ T TU
> Suomen Scsdem P i i o l u e olisi so-jälkeen
lähtenyt yhteistyöhön
lunistLsen Puolueen kanssa, n i in
nokraattista k e h i t y s t ä m m e c h k ä i s e -
salaisten ja julki.sten fasistien
kkailunomaLset ja kansallemme
krallijet diktatuuripuuhat olisi jo
laa sitten tehty tyhjiksi Suomessa,
f kätki j ä t . suurpankkien rahoittamat"
aHittolaiset ja muut kansanvallan
fcoUiset olisi taltutettu j a r i i s u t tu
p t a viimeistä k i v ä ä r i ä m y ö t e n , e i -
| k ä he nousisi taantumusporvaiis-yllytyksestä
esiin. Jos Suomen
l i j a t saisivat
kannatusta.
Suomesta sanottavaa
Suomen l ä h e t y s t ö n osoite on:
-EGATION OF FINLAND
CHATEAU LAXJRIER
>ttawa Ontario
V A P A U D E N
Laivalipputoimisto
E D \ y i N S U K S I
p a r « - A t l a n t i c Passenger Confe-
'en-ien valtuuttama asiamies
i Edastamme melkein k a i k k i a j o h -
ftvimpia valtamerilinjoja. Suun-pteuessänne
matkaa Suomeen t a i
tilhin Euroopan m a i h i n , . voitte
Pottamu:--.sena-. .kääntyä puoleem-
-ippt:- y m; nfetkaa koskevissa
TAPAUS STEAMSHIF
TICKET AGENCY "
EDWTX SITKSI
Valtuutettu asiamies-
O. Box 69 Sudbnry, O n t
" K O L M A T T A T I E T Ä"
E I O LE
Jos Suomen Sosdem Puolue olisi
l ä h t e n y t y h t e i s t y ö h ö n Kommunisti­sen
Puolueen j a > k a n £ a n d e m o k r a a t t i -
sen l i i k k e e n kanssa, n i i n maassamme
el .olisi i t s e n ä i s e n , kansamme perus­etujen
mukaisen u l k o p o l i t i i k a n v i h o l ­l
i s i a ainakaan n i i n runsaasti, e t tä
ne voisivat^ kuten n y k y i s i n , hourailla
uuden sodan Suomelle muka tuotta-masta
h y ö d y s t ä.
Maamme asetna olisi siis s e k ä s i s ä -
e t t ä ulkopoUittisesti paljon parempi
k u i n se o n n y t , jos ^ o m e n Sosdem
Puolueen johto ei o l i s i sodan j ä l k e en
h a r j o i t t a n u t y h t e i s t y ö t ä taantumus-l
e i r i n , vpan edistyfksellissn, demo­k
r a a t t i s e n l e i r i n kanssa.
M u t t a Suomen Sosdem Puolue ei
ole ottanut oppia I t ä - E i v o o p a n kan­sandemokraattisten
maiden e i k ä I t a ­l
i a n sosialidemokraattien politiikas­ta.
Se ottaa oppia amerikkalaisten
i m p e r i a l i s t i e n kanssa y h t e i s t y ö t ä h a r ­j
o i t t a v a s t a englantilaisesta Laboiur-puolusesta,
joka on I s o - B r i t a n n i an
s u t i r v a l t a a hallitseva puolue. Mtltta
se mikä on e d u l l i s t a imperialistiselle
s u u r v a l l a l l s , ei v o i o l l a edullista Neu­vostoliiton
naapurina sijaitsevalle
Suomelle. I s o - B r i t a n n i a k ä y taiste­l
u a maailmanvaltansa puolesta, ja
s i i n ä taistelussa se o n e h k ä valmis
k ä y t t ä m ä ä n maatamme puskurinaan,
m u t t a Suomen etujen mukaista ei
ole o l l a Neuvostoliiton vihollisten pus­k
u r i v a l t i o n a , vaan Neuvostoliiton y s ­t
ä v ä n ä . Siksi E n g l a n n i n labouristien
"demokraattinen sosialismi" j a " k o l ­mas
tie', jotka m ö l e n u n a t ovat k ä y t ­t
ö k e l p o i s i a E n g l a n n i n imperialisteille
h e i d ä n neuvostovastaisessa propagan­dasodassaan,
e i v ä t sovi Suomen k a n ­salle.
Suomen sosdem puoluetoimis­to
erehtyy karkeasti uskoessaan, e t t ä;
se voi r i k a s t u t t a a i t s e ä ä n kauppaa­m
a l l a Suomen kansalle tuota englan­t
i l a i s t a rihkamaa.
S e l l a i n e n rihkamakauppa tuottaa
enemmin t a i m y ö h e m m i n Suomen sos­d
em puoluetoimistolle y h t ä sutirta
tappiota k u i n ' s e k i n rihkamakatippa.
j o t a se h a r j o i t t i m y y s k e n n e l l e s s ä än
maamme väestöUe H i t l e r i n propagan-
! datehtaassa valmistettua korviketa-
I varaa, julistaessaan Neuvostoliiton ja
I k o m m u n i s m i n h ä v i t t ä m i s e n "yhdeksi
j Suomen t y ö v ä e n l i i k k e e n tärkeimmäfe-
' s i t e h t ä v ä k s i ".
R u o t s i n ison m e t s ä a l u ^ n keskellä
sijaitsevassa p i e n e s s ä k y l ä s s ä saapuu
y h t ä k k i ä nykyaikaiselle j ä t U l ä i s t e h -
taalle, joka varustaa koko R u o t s i h ja
n o r m a a l i a i k o i n a tuhannet ihmiset u l -
kom^ailia leivällä, joka o n erikoisesti
vitamiini- j a r a ^ l n t o a i n e r i k a s t a.
U s e i m m i l l a m a i l l a on oma erikois-ruokahsa.
Ruotsui erikoistius on n ä k ­k
i l e i p ä . Tämä leipä n ä y t t a l e e hyvin
t ä r k e ä ä osaa kansallisessa r u o k a j ä r -
j e s t e l m ä s s ä j a myöskin terveydessä
Ruotsissa .syödään 110.000,000 paunaa
n ä k k i l e i p ä ä ^^Iosittain j a t ä m ä on
noin, kolmannes maan ko^o l e i p ä t u o -
tannosta. Jokaisessa p ä i v ä l l i s p ö y d ä s ­sä,
ravintoloissa j a y k s i t y i s i s s ä kodeis­sa
löytäär- a l n a y h t ä tai toista lajia
t ä t ä r u i s l e i p ä ä . ,
Ruotsissa o n v a n h a sananparsi, et­t
ä leipä antaa ''ruista s e l k ä ä n " , mikä
t a r k o i t t a a , e t t ä se a n t a a voimaa ja
k e s t ä v y y t t ä . Ruotsalainen lapsi ta­vallisesti
aloittaa l e i p ä ä n tutustximi-sensa
n ä k k i l e i v ä n muodossa. "Se on
l ^ ä ä lapsen hampaille", sanovat ä i ­d
i t.
N ä k k i l e i p ä e i ole m i k ä ä n uutuas
Ruotsissa, s i l l ä s i t ä o n k ä y t e t t y j o p i t ­k
ä t ajat. N y k y p ä i v i n ä s i t ä tuotetaan
muutamassa isossa leipomossa, joista
Wasa-tehdas tuottaa vuosittain 77,-
000,000 paunaa, e l i y l i 70 pros2nttia
R u o t s i n k ä y t t ä m ä s t ä n ä k k i l e i v ä s t ä.
Wasan tehdas sijaitsee p i e n e s s ä P l -
l l p s t a d - n i m l s e s s ä kylässä keskellä
Värmlannin m e t s i ä . T ä m ä kylä el ole
a i v a n tuntematon tilkomaillakaan.
S i e l l ä l e p ä ä haudassa J o h n Eriksson,
j o k a p i i r u s t i ruuviprcrpellin Ja maa­i
l m a n k u u l u n M o n i t o r - l a i v a n . joka on
p a i n e t t u Y h d y s v a l t a i n sisällissodan
historiaan.
K o k o sen a j a n . m i t ä tarvitaan r u ­k
i i n j y v i s t ä koneista v a l m i i k s i pakat-tun'a"
tulevaan n ä k k i l e i p ä ä n , k ä s i t e l ­l
ä ä n ruista automaattisesti. T ä m än
erikolslaitoksen y h t e y d e s s ä op iso kon­t
r o l l i - j a t u t k i m u s l a b o i i t o r i o , jossa
t r i K a r p . y k s i R u o t s i n j t Ä t a v i n K n i s ta
r a v i n t o k e m i s t e i s t ä pitää huolen 20
apulaiseiosa kanssa Ruotsin jokapäi­v
ä i s e n l e i v ä n parantamisesta.
K a i k i s s a uudenaikaisissa Ruotsin
taoUisuuslaitoksissa k i i n n i t e t ä ä n suuri
huomio terveydellisille olosuhteille.
T ä m ä n k i n laitoksen sisusta on s u u ­rimmalta
osalta k i i l l o t e t u s t a tiilestä
j a ruostumattomasta t e r ä k s e s t ä r a ­kennettu,
k o k o t y ö k u n t a o n puettu
v a l k o i s i i n v a a t t e i s i i n j a j o k a i s e n t y ö ­l
ä i s e n t ä y t y y ottaa suihkukylpy ennen
t y ö n alkamista j a p ä ä t t y m i s e n jäl­keen.
»
M u u t a m i n a viime kuukausina on
Wasa-te!irtaan n ä k k i l e i p ä ä tullut taas
m y ö s k i n t ä l l e * mantereelle j a n y t on
nähtävänä ennen n i i n t u t t u R y - K i ng
l e i p ä p a k k a u s kauppojen hyllyillä.
:n
Sodboi?. — K a i k k i . Jotka ovat ssu-ranneet
suomalaisten u r h s i l u t q ^ o i i n t o -
Ja, t i e t ä v ä t , e t t ä ensi k e s ä n v i e t e t ä än
t ä ä l l ä Sodburyssa l i i t t o j u h l a Ja l i s ä k ­s
i kynunen;s l i i t t o j u h l a . Näinollen
siis t ä m ä l i i t t o j u h l a o n m e r k k i U p a u s
tirheiuel&tn&mme taiixaleeUa. Siksi
taimeenpaneva seura A l ? r t s o n r y h t y ­nyt
s i t ä v a l m i s t a v i i n toimenpiteisiin,
saadakseen juhlasta arvoaan vastaa-vaja.
• ,
H e t i viime l i i t t o k o k o u k s e n j ä l k e e n,
jossa p ä ä t e t t i i n seuraava l i i t t o j u h la
p l t ä a Sudburyssa. r y h d y t t i i n alkuval­m
i s t e l u i h i n , kuten k e n t ä n k u n n o s t a ­miseen,
rahavarain k e r ä ä m i s e e n ja
muuhun j ä r j e s t e l y y n , rnits^ e t u k a an
voidaan t e h d ä . T a l v e n kuluessa ovat
e r i komiteat tehneet t y ö t ä a s i a n edis­t
ä m i s e k s i , siUä l i i t t o j u h l i s t a on m u o ­dostunut
toinen t o i s t a a n mahtavampi
j a suomalaisen v ä e s t ö n suturet Jouk­kojunia
t.
K o s k a k a i k k i e n juhUen Ja Ulalsuuk-s
l en aikaansaaminen v a a t i rahavaro­j
a , e i v ä t k ä varsin pienet varat r i i t ä ­k
ä ä n , on toimeenpaneva seura y r i t ­t
ä n y t saacla tukea s i v u l t a p ä i n . Yksi
t ä l l a i n e n toimenpide o n tervehdyk-
,sien k e r ä ä m i n e n ohjelma j u l k a i s u u n .
Seura o n l ä h e t t ä n y t n ä i t ä tervehdyk­sien
k e r ä y s l i s t o j a j o i l l e k i n S J : n osas-töille
j a urheiluseuroille, m u t t a se on
k ä y t ä n n ö s s ä ollut tapa. j o k a kuuluu
velvollisuuksiin. Siksi t ä m ä kirjoitus
o n k i n pieni selostus n i i l l e , j o t k a ovat
n ä i t ä l i s t o j a saaneet, e t t ä he t i e t ä v ä t
tarkoituksemme.
Me k a i k i n t i e d ä m m e , e t t ä m i t ä mei­d
ä n suomalaisten toimintaan tulee,
on m e i d ä n itse, se r a h o i t e t t a v a , vaik­ka
harras toivomuksemme o l i s i k i n se,
e t t ä h a l l i t u s j a k u n n a t m y ö n t ä i s i v ät
edes v ä h ä n varoja u r h e i l u n e d i s t ä m i ­sen
hyväksi. Mutta kaikesta huoli­matta
haluamme toimia j a e d i s t ää
n i i t ä k u l t t u u r i t o i m i n t o j a , j o i t a olem­me
tuoneet tullessamme t ä h ä n maa­han.
Niistä on a i k a annos opittavaa
rayöskin sivustakatsojille, olivatpa hs
m i t ä k a n s a l l i s u u t t a tahansa. — t J . K .
Kirkland lakella
hyvin onnistuneet
öljylämmittäjä huolto
P i e n t e n mttutettavien ö l j y h e a t e r i en
( l ä m m i t t ä j i e n ) ^ käytössä tapahtuu
paljon#vahlrikoja, useimmiten huoli­mattomuuden
vuoksi. .
N i i d e n k ä y t ö s s ä korostetaan varo-v
a i s u u s t o i m e n p i t e i n ä seura,avia seik­k
o j a : ' .
1) E n s i n n ä k i n heaterln p i t ä i s i olla
k u n n o l l i s t a tekoa. '
2) Heateri o n huolellisest i tarkastet­tava
j a p i l h d i s t e t t a v a ennenkuin se
e n s i m m ä i s t ä kertaa pannaan k ä y t ­t
ö ö n .
3) P i t ä k ä ä se a i n a puhtaana liasta.
4) .^Ikää m i l l o l n k ä a t f asettako s i tä
verhojen, p ö y t ä v a a t t e e n t a i m i n k ä än
K i r k l a n d Lake. — H e l m i k . 27 p n ä
pidetyt kurssilaisten iltamat oimls-tulvat
h y v i n , n i i n y l e i s ö n kannatuksen
k u i n ohjelmankin puolesta. "Hyvä
j a hauska ohjelma", k i i u l i n e r ä än
h e n k i l ö n sanovan jälkee<kpäin. Saam­me
k i i t t ä ä A k u K o r h o s t a väliin pis­t
ä m i s t ä ä n makupaloista. Meillä o li
m y ö s k i n Suomen levyjä (kiitos M a i ­j
a l l e ) , joista yleisö t i m t u l p i t ä n e e n.
E n voi sanoa m i t ä ä n muusta ohjel­masta
ko^ka olin myös itse n ä y t t ä ­möllä.
Kehumisesta huollinatta ei ohjel­ma
mahtanut pila n i i n hyvä kuin
m i k s i sitä ylistettiin. Jouduimme
istumaan joka i l t a kolme t u n t i a kurs­s
e i l l a , eikä s i i t ä j ä ä n y t paljon aikaa
harjoittelemista varten j a muutenkin
tulivat ktu-fisit t ä n n e aivan yllätyk­s
e n ä .
Nyt ne k u r s s i t ovat tulleet j a men­neet.
Osanotto o l i t ä l t ä paikkakun­n
a l t a odottamattoman hyvä, keski­m
ä ä r i n 29 h e n k i l ö ä . Kaikesta lyhyy­d
e s t ä ä n huolimatta olivat km-ssit h y ­v
ä t , j ä t t ä e n y h t ä j a toista mieliin
j a ajateltavaksi. Olisi h y v ä jos t ä -
K u n maa » m a n nykyiset energian
l ä h t e e t voidaan k ä y t t ä ä s i l l o i n saa­daan
niiden lukoxxattomien kbnelden
k ä y t t ö v o i m a , j o t k a ovat ihmiskunnan
toimeentulon perusUna? Tiedemie­het
ovat laskeneet, e t t ä vUmeistääu
3.500 vuoden kuluttua ollaan t ä m än
k y l y i ä n tosiasian edessä. Tietenkin
suhen m e n n e s s ä k e k s i t ä ä n uusia voi­m
a n l ä h t e i t ä . kenUes m e i d ä n vielä a a ­vistamattomia.
Onneksi Jo nyt o n
useita mahdollisuuksia — atomiener­giaa
lukuunottamatta —» j o i t a tiede­miehet
ovat pohtineet Ja Joista tarmoa
voidaan Joslni;! saada. N ä i t ä ovat nun.
p m n lämpö, vesi, t i r a l l j a « u r h i k o .
E N E R G I A A B f A A K U U M E N I S TA
Kaivosteollisuudesta saadut koke­mukset
o\'at antaneet aatteen, että
maan s i s ä i s t ä l ä m p ö ä v o i t a i s i i n käyt­t
ä ä t a r m o n l ä h t e e n ä . Jo 2.500 metrin
sy^-yydessä o n n i i n korkea lämpö, e i ­t
ä se voisi tuottaa 3,000 hevosvoimaa
energiaa. T ä h ä n perustuen englanti­lainen
tiedemies, h ö y r y t u r b i i n i n keksi­j
ä Sir C h a r l e s Parsons ehdotti, e t tä
maahan p o r a t t a i s i i n 18 k m : n syvyinen
aukko, j o n k a valmistaminen kestäisi
50—S5 vuotta. Aukosta saataisiin n i in
valtava l ä m m ö n m ä ä r ä . e t t ä sen r a ­kentamiseen
uhratut varat tuottaisi­vat
hyvän koron. Eräät insinöörit
k u i t e n k i n vastustivat ehdotusta, v ä l t ­t
ä e n e t t ä aukon s e i n ä t sortuisivat e i ­v
ä t k ä t y ö l ä i s e t veisi t y ö s k s m i e l l ä a n ­karassa
kuumuudessa, joka lisääntyisi
s i t ä mukaa, n i i t ä .syvemmälle tultai­s
i i n .
Canadalainen professori Frank Da-me
osoitti k u i t e n k i n kokeiden avulla,
e t t ä kalkkiklvenpltoiseen maahan vol-taL<;
iin qprata 22 j a graniittikallioon
45 k m : n s y v y i n e n aukko seinämien
sortumatta. Eräs toinen tiedemies,
John Hodgson joka myöskin uskoi, e t ­t
ä maan l ä m p ö ä voitaisiin hyödytää,
suunnitteli erikoisen työpuvun, joka
jatkuvasti pysyi viileänä.
Ennen Parsonsln aatteen hyväksy­m
i s t ä on r a t k a i s t a v a e r ä l t ä problee­meja.
Aukkoa on voitava syventää,
vaikka siihen maanalaisista l ä h t e i s tä
syöksyisi klehuvankuumaa v e t t ä . T u u -
l e t u s j ä r j e s t e l m ä on myös laadittava
sekä k e k s i t t ä v ä uusi aine seinämien
p e i t t ä m i s e k s i , jotta ne e i v ä t sortuisi.
Aukon v^Ilmlstuttua v o i t a i s i i n m ä ä r ä -
sjn^y teen perustaa suuria volma-asemla.
j o t k a muuntaisivat kuumaan
m a a h ö y r y n .sähkövoimaksi.
iTOEOVESi VOIMANLÄHTEENÄ
Jo ennen Par.scnin ideaa o l i tehty
ehdotuksia vuodovedessä olevan voi­man
talteenottamlse.sta. On h y v in
yksinkertaista a n t a a notiBUveden t ä y t ­t
i suuria aitalta, joista se putkien
kautta v i r t a a pois j a k ä y t t ä ä vesipyö-r
ä ä , m i k ä vuorostaan k e h i t t ä ä s ä h k ö ­voimaa.
Mutta sellaisen perustamls-ktistannukset
ovat vielä Ulan suuret.
Severri Estuaryssa Englannissa kohoaa
nousuvesi 6.5 m Ja Pundylahd?ssa C a -
nadassa kokonaista 18 m . Se kehit­t
ä i s i 500,000 hevosvoimaa, e i k ä , l i e ne
e n ä ä k u i n ajankysymys, Jolloin suun­nitelma
toteutetaan.
Englannissa on arveltu voitavan
vuoden 2,000 p a i k k e i l l a r y h t y ä k ä y t t ä ­m
ä ä n n o u s u v e t t ä v o i m a n l ä h t e e n ä . O n
laskettu, e t t ä b r i t t i e n saarilla on 72
kohtaa, joissa nousuveden korkeus o n
v ä h i n t ä ä n 3 m . J a joissa v ä h i n t ä än
3,000 h v . s a a t a i s i i n . Nykyisin voisi­vat
englantilaiset tuottaa 4 m i l j . hv.,
mutta se m e r k i t s i s i vain 40 mUj. k i v l -
h i l l i t o n n i n vuotuista s ä ä s t ö ä , k u n taas
h i i l e n tuotanto on Englannls.sa 230
m i l j . tonnia vuosittain. Pelkästään
vuorovesi e i siis voisi pelastaa englan­t
i l a i s i a voiinahpulasta k i v i h i i l t e n lop-tannukset
nousivat korkeiksi, n i i n e t ­t
e i se v o i n u t Id^MdUa U v a U i s e a ä U l U -
laitoksen kanssa, mutta h ä n e n k o ­keensa
ovat y h t ä t ä r k e l t ä i kiUn aUcal-semmin
höyrykoneenkeksijftn James
W a t t i n .
VOIMA.% TjniLE&TA
E r ä s tulevaisuuden v o i m a n l ä h t e i tä
o n tuuli. J o t U sillä olisi merkityt­t
ä teollisuudelle, o n tutilen energia
varastoitava. Tuuli o n oikuttelevaa,
kun taas teollisuudet tarvitsevat vaka-inan
v o i m a l ä h t e e n . O n ehdotettu, e t tä
tuuU k ä y t t ä i s i g e n e r a a t t o r e i u Ja s ä h ­k
ö \'arastoitaisiin akkuparlstottdn.
M u t t a t o i s t a i s i sellaiset laitteet e i ­v
ä t ole kannattavia.
T o d e n n ä k ö i s e m p ä ä on, e t t ä Joka t a ­l
o l l a j a t e h t a a l l a olisi oma t m t l e n k ä y t -
t ö l n e n s ä h k ö l a i t o k s e n s a . Tuuliener­g
i a n innokkoljppla puoltajia, o n eng­l
a n t i l a i n e n tiedemies J.B.B. Kaldane.
j o n k a m i e l e s t ä t ä r k e i m p ä n ä s y y n ä sU-hen,
ettei tuulta suuremmassa mitassa
voida k ä y t t i i ä v o i m a n l ä h t e e n ä , o n n y ­k
y i s t e n akkiijemme epätäj-delUsuus;
H ä n sanoo:
" P i e n i tuulimoottori puutarhassam­me
k e h i t t ä ä y h t ä paljon tarmoa p ä i ­v
ä s s ä k u i n 50 k i l o a hiUtä. Jos t ä m ä
energia v o i t a i s i i n varastoida n i i n em­me
e n ä ä tarvitsisi hiilikalyoksianune.
J a m i l l o i n tahansa voi Joku tiedemies
k e k s i ä halvan Ja k e s t ä v ä n akkumu-l
a u t t o r l n . j o n k a avulla oikukas Ja e p ä ­vakainen
tuuli voidaan muimtao t a ­saiseksi
j a j a t k u v a k s i s ä h k ö v o i m a k s i ."
Haldane o n biologi, e i k ä Insinöäri,
mutta h ä n e n aateensa eivät ole mah­dottomia
toteuttaa, .sanovat ammat­timiehet.
Onhan tuulta maailmassa
r i i t t ä m i i n ! Tosin sen e n e r g i a m ä ä rä
voidaan mitata vain umplmähkä&n,
mutta arvellaan sen olevan 6.000 ker­t
a a sutu^mpl kuin maailman vuotui­nen
hiilentuotanto. Onhan siis selviö
e t t ä t u u l i k i n o n laskuissa mukana jos­kus
h i i l e t t ö m ä s s ä tulevaisuudessa.
S u u r i n kalkista v o i m a n l ä h t e i s t ä on
k u m m i n k i n aiuinko. Saahan h i i l i Ja
k a l k k i muukin sidottu energia viime
tingassa k i i t t ä ä aurinkoa olemassa­olostaan.
Miksi siis auringon voimaa
ei voltaisln k ä y t t ä ä vaUttomastl?
M a a p a l l o kylpee aiurlngon valossa Ja
l ä m m ö s s ä , j a molemmat ovat energian
muotoja. Tiedemiehet ovat laskeneet,
e t t ä aurinko tuhlaa neliökilometrille
y h t ä paljon energiaa k u i n 3,288 t o n n ia
k i v i h i i l t ä k e h i t t ä i s i . Y h t e n ä ainoana
p ä i v ä n ä l e v i t t ä ä aurinko Sahajran a a ­v
i k o l l e n i i n paljon energiaa, e t t ä se
vastaa 6,000 m i l j . tonnia h i i l t ä.
A u r i n g o n k ä y t t ö i s i ä koneita on ko­k
e i l u m i e l e s s ä jo rakennettu. Peilien
a v u l l a on auringonvalo saatu niin
keskitetyksi, että se qn kiehuttanut
veden, mikä vuorostaan on h ö y r y nä
k ä y t t ä n y t pumppuja Ja p i u i t a koneita.
N ä i t ä pelllkoJelta on p a l j c n parannet­t
u j a tulokset ovat olleet t y y d y t t ä v iä
k o k e l l i u n l e l e s s ä . — Encrglus.
puessa. V a i k k a se t i e t e n k in oli-si liyvä-m
ä n l a a t u i s i a opintotilaisuuksia voltal-j u ä apuna. .
s l i n j ä r j e s t ä ä s i l l o i n t ä l l ö i n . |
V i i m e i n e n k u r s s i - i l t a oli keskustelua ! VOLMAA VALTA.MEUE8TÄ
varten. Ke.skustellmme osastomme Tällä a l a l l a on r a n s k a l a i n e n kemisti
t o i m i n n a n kohottamisesta. Sen a i -Georges Claude ollut uranuurtajana.
kana selvisi, e t t ä keskuudestamme 'Troopillläisfia kesissä on loputtomia
puuttuu m u s i i k i n j a n ä y t t ä m ö n j o h t a - v o i m a n l ä h t e i t ä , jos h y v ä k s i k ä y t e t ä än
j i a j a t o i m i n t a k ä r s i i n ä i d e n voimien
puutteen takia.
T o v e r i K o r h o n e n k i i t t i kiu-ssilaisia
osoittamastaan harrastuksesta j a o li
p a h o i l l a a n sen johdosta, e t t ä p ä ä s ­t
y ä ä n tutustumaan osanottajiin, on
h ä n e n l ä h d e t t ä v ä taas muualle. T o ­veri
A l i n a H ä m ä l ä i n e n k i i t t i Akua
TORONTOLAISET
t ANSSIT
DON HAÄLILLA
Joka lauantai-iltana
Orkesterin scitoUa n y k y a j a n j a vanhanmaan tapaan
^7 Broadview A T& Toranio» Oni»
r i i p p u v a n vaate- t a l | | a p e r i e s l n e e n l ä -
heUe.
5) Xlkää a s e t t a k ö ' s i t ä sellaJieen
paikkaani m i s s ä se v o i s i f u l i a kaade­tuksi.
Monia t u l i p a l o | | o n syttynyt
s i i t ä k u n heateri o n aserettu sellaiseen
paikkaan, jossa se o6 helposti voitu
kaataa, joko lapsiei;,^ leikkiessä t a i s i -
vukulkiessa. i
6) Älkää m i l l o i n k a a n panko öljyä
s i l l o i n k u n h e a t e i i s s ä o n toIL
7) A l k ä ä k ä y t t ä k ö b e a t e r i ä tiukasti
suletussa huoneessa. Katsokaa e t tä
arvi t a i i k k m i a o n b l e m a n aidd. Jotta
heateri s a a riittävästi happea. Se o n
tarpeellista k y l m ä n ä k i n - s ä ä l i ä.
8> P i t ä k ä ä h e a t e r i ä s i l m ä n ä pienen
a i k a a Icon se o n sytjrtetty. Tarkasta­j
a antoi h ä n e l l e kiurssilalsten puoles­t
a pienen muistolahjan. K u n latUet-t
i i n C S J : n marssi, p ä ä t t y i kaksi v i i k ­koa
t ä ä l l ä k e s t ä n y t kurssimme siihen.
H a l a a n i-ielä k i i t t ä ä toveri Kofhosta tanzasin sen vuoksi, e t t ä meriveden
kaikesta. — K u r s s i l a i n e n.
pohja- j a pintaveden v ä l i s i ä l ä m m ö n -
vaihteluja", selitti h ä n j o l t a k i n vuo­sia
s i t t en R a n s k a n tiedeakatemialle.
Monsieur Claude, Joka oli luonut i t -
-selleen omaisuuden valmistamalla
n e s t e m ä i s t ä Ilmaa, s y n t e e t t i s t ä typpeä,
acetonia j a neonlamppuja, oli k y l l in
varakas voldaltseen k ä y t ä n n ö s s ä k o ­k
e i l l a teorioitaan. Hän matkusti K u ­haan
j a r a k e n n u t t i Matanzaslln voi­malaitoksen,
jossa ei ollut uuneja eikä
savuavia piippuja. Hän v a l i t si
Tasavallan presidentti
Suomen kulttuurirahas­ton
kunniaesimieheksi
Suomen K u l t t u u r i r a h a s t o n edusta­j
i s t o k ä v i helmik. 23 p n ä r a h a s t on
l ä h e s t y v ä n 1 0 - v u o t i s p ä i v ä n johdosta
l ä m p ö s u h t e e t siellä olivat tarkoltuk-
.seen sopivimmat: p i n n a l l a 26—30 as­t
e l u (Celyciusta; ja 600—900 m : n
syvyydessä v a i n 4—5 astetta,. Jos p i n ­tavesi
v o i t i i n Johtaa syvemmälle k y l ­m
i i n k e r r o k s i i n , n i i n t ä m ä prosessi ky­kenisi
k ä y t t ä m ä ä n turbiinia.
Vesi kiehtiu 100 asteen l ä m p ö t i l a s -
.sa. M i t e n s i t t e n v o i t a i s i i n saada h ö y -
hyä pintaveden 30 asteesta? Siten, "J," i"*""* «'^ kiehumaplsteen m ä ä r ä i s i llman-m
ä s s ä h t o t a rahaston konnlaesimie- Jos p a i n e t t a v ä h e n n e t ä ä n , n i in
heksL Presidentti Paasikivi Ilmoitti ^ *^
m i e l i h y v i n ottavansa t e h t ä v ä n vas­t
a a n j a toivotti Jatkuvaa m e n e s t y s tä
rahast<Hi merkityskeniselle tpimin-n
a l l e S u o m e n ' ' k u l t t u u r i n e d i s t ä m i ­seksi.
Vuorineuvos M ä k i n e n luovutti t i ­laisuudessa
tasavallan presidentille
Suomen K u l t t m a l r a h a s t o n lyöttä-m
ä t , rahaston entisten kunniaesi-k
a a nekki j a asettakaa se n i i n ettei se presidentti K y ö s t i K a l l i on
' j j a k a n s l e r i Hugo Suolahden mitalit
9 K u n t ä y t ä t t e h e a t e r i ä öljyUä. n i in
t e h k ä ä se u S u m a e i k ä s i s ä n ä . P i t ä k ää
ö l j y v a r a s t o o l k o n a .'
10) K a t s o k a a e t t ä s ä p j ä (lukkpji; Jo­k
a p i t ä ä y l ä o s a a k i i n n i alao«»)»a. o n
k u n n o n Ja v a r m a s t i paikoillaan.
$el:ä K u l t t u u r i r a h a s t o n 10-viwtisjuh-l
a j u l k a i s i m .
—- 100 « r a t t i n s ä h k ö l a m p p u antaa
SO pros. e n e m m ä n valoa k u i n n e l j ä 25
v a t t i n * lamppua,' '
kiehumapiste alenee. Jos säiliössä
olevasta v e d e s t ä pumputaan i l m a pois,
t i i i n se k i e h u u tavallisessa huoneen­l
ä m m ö s s ä . N.S. vakuumpumppu o l i
sen vuoksi t ä r i c e i n v ä l i n e Clauden l a i ­toksessa.
Tixaä tehittt n i i n alhaisen
ilmanpaineen, e t t ä pintavesi alkoi kie­hua,
rrain s a a t u h ö y r y k ä y t t i t u r b i i ­n
i a Ja m e n i edelleen kondensaattoriin,
m i k ä J ä ä h d y t e t t i i n 600 m : n syvyydes­t
ä pumputuUa vedellä. Höyryn kon-densatiosta
muodostui uudelleen i l m a -
Tampere voittanut
Sveitsin jäaiciek-kojoukkueen
8-4
Tampere. — Voitettuaan Helsingin
Hesperian puistossa helmik, 8 p n ä h e l ­s
i n k i l ä i s e n j ä ä k i e k k o j o u k k u e e n tulok-
.sella 10—1, kärsi s v e i t s i l ä i n e n joukkue
t ä ä l l ä 8—4 t a p p i on pelatessaan tamr
p c r c l a i s l s l a pelureista muodcfitettua
joukkuetta vastaan. E n s i m m ä i n e n e rä
p ä ä t t y i tasan 2—2, mutta Suomi vo'ttI
.seuraavat e r ä t 'J—l j a 4—1. Noin
v i i s i t u h a t t a h e n k e ä oli sem-aamasaa^
ottelua,
Hfelslngln ottelun j ä l k e e n k i r j o i tu
s i k ä l ä i n e n Vapaa Sana-lehti otl ' l u s ta
seuraavaan tapaan:
O t t e l u oli omiaan poistamaan ne
suuret haaveet, joita suomalaisissa
j ä ä k i e k k o p i i r e i s s ä on e l ä t e l t y K a n a ­da-
ottelun j a Tshekkoslovakian tur­neen
j ä l k e e n . Sveitsiläiset olivat t a ­vattoman
paljon e d e l l ä lulstelutöldo."?-
sa, nopeudessa, mallanjcäytöxsä, syöt-tötarkkuud<!
BKa. tilanteiden tajuaml-sefi.
sa j a yleensä siis kaikessa p e l l t a l -
do.ssa. Suomalaisten peli c l i h e i l i in
verraten « u o r a s t a a n avutonta. Hitau»
oli aivan s l l m ä ä n p l s t ä v ä n i i n lulste-lussa
k u i n tilanteiden tajuamisessakin.
H e i d ä n yht<.-ispellnsä el luistanut a l ­kuunkaan
kun M vastustajilla oli tois­tava.
Kovuudella y r i t e t t i i n korvata
taitoa, mutta ,se e i onnistunut nyt Ja
t u s k i n koskaan. Voidaan tosin sa­noa,
ettei Suomella olhit paras mah­d
o l l i n e n joukkue k e n t ä l l ä , mutta e i ­v
ä t varmaan s v e i t s i l ä i s e t k ä ä n olleet
parhaassa mahdollisessa kannossa
matfeastettuaan t ä n ä ä n Tukholmasta
monien valkeuksien kautta tänne.
Varmaan m a t k a v ä s y m y t otti; osansa
h e i d ä n e s i t y k s e s t ä ä n.
On tosin m y ö n n e t t ä v ä , e t t ä suoma­l
a i s i l l a o l i j o i t a k i n h y v i ä tilaisuuksia
j a ' v ä l ä y k s i t t ä i n esitettiin h y v ä ä k in
j ä ä k i e k k o a . Varsinkin viimeisessä
e r ä s s ä . Jossa t u l i h i e m a n n<q>cuttakin
mää.
M a a l i e r o vastaa pelin kulkua sillä
s v e i t s i l ä i s e t olivat n i i n paljon edellä
taitamisessa j a h a l l i t s i v a t peliä.
Kaksi pernarutto-tapausta
Suomessa
n e i s i n k L — (S-S)— Ä s k e t t ä i n l o -
l y h j l ö , vakuumi. joka piti p i n t a v e t t ä j d e t t i i n Orimattilassa pemaruttota-kiebuvana
j a t u r b i i n i a käjTmisi^ä, n i in
e t t ä t ä m ä d y n a m o n a v u l l a k e h i t t i s ä h -
köä-
Clauden järjestelmä osoittautui
k ä y t ä n t ö ö n soveltuvaksi. Tosin kus-paas
j a n y t o n Lahdessakin todettu
l e h m ä n kuolleen pernaruttoon. Tau­d
i n vaarallisuuden nlukalsestl o n a s i ­assa
ryhdytty vakaviin toimenpitei­s
i i n .
Tiistaina» maalisk. 8 p., — Tue^day, Mardi:8~^^Smr^9
NHSÄSUJAT JA K A ^ ^
. RUOTSALAISIA 1
Andersson*^ *'Mora'* metsästys- ja t^tppfpunkfcftj»
* • ^ • • * * * * * ^ ^
No. 347 — "Mora" metsistyspuukko, hinta ......... M f S
Ruostumaton terä ja helat tupessa.
"Mora" metsästyspuukko. hinta $4«78
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu4;l
pessa. . .. •
"Mora" iuppipuukko. hinta 9§M..
Ruostumattomat hopeaiset helat tupess» ji^i
veitsen päässä.
"Mo^a" tuppipuukka hinta
Erikoisen halpa tuppipuukko.
No. 27
No. 22
No. 13
Veitset ovat ensiluokhaista ruotsalaista tekoa.
T i l a t k a a osoitteella:
VAPAUS PUBLISHINa CO. LTD.
Box 69
m
Kuuluisa viulunsoittaja
tekee huomattavan
lahjoituk^n
P r i t z KrelBlcr, k a n s a i n v ä l i s e s t i kuu-lulsa
v i u l u n s o i t t a j a j a s ä v e l t ä j ä , on I l ­moittanut
New YorkisÄa, e t t ä h ä n myy
huutokaupalla y l i 150 harvlnaisto kU-.
slklrJoltUÄta k ä s i t t ä v ä n kokoelmansa
Ja lohjoittaa inlot h y v ä n t e k e v ä i s y y s ­j
ä r j e s t ö i l l e , erity IsesU lasten hyväksi
t o i m i v i l l e j ä r j e s t ö i l l e . Hän l a h j o i t ti
h i l j a t t a i n t ä s t ä kokoelmastaan J o h a n ­nes
B r a h m s i n D-duurI viulukonserton
Ja Erncft Chaussonin "Pocme jour
v i o l l n et orchcsire"-niml8en kappa­leen
a l k u p e r ä i s k ä s i k i r j o i t u k s e t kon­gressin
kirjaatojle WaahIngtonlln. Ne
ovat n ä y t t e i l l ä siellä.
K r e l s l e r ö n k ä y t t ä n y t melkein 40
vuotta k ä s i k i r j o i t u s t e n kokoamiseei).
Ne ovat e n i m m ä k s e e n latinan-. keAfr
ajan ranskan-, espanjan- ja iUUlaiv>
k i e l i l l ä liturgista t e k s t e j ä . Hiktof» J(nt-kossa
on m y ö s k i n 2 nidetti kMtttvft
"Chronlqups ds France", Jonka
k i r j o i t t a n u t kronikoitsija, Jtdca oU
C o m p l e g n e s s ä burguiuUlaistni Taoot-tes.
sa Orleansin neltayen, seUl )S» 14.
16. j a 16, vuosisadalta peräiiln ol«via
kuvitettuja k ä s i k i r j o i t u k s i a , "Minulla
el m i e l e s t ä n i ole o i k e u t t a plUUt hailui-sani
t ä l l a i s i a k a l l i s a r v o i s i a kirJola.kvn
monet ihmiset n ä k e v ä t nälkäft". sanoi
K r e l s l e r . *•
—Sanomatehdet välUtävät tkfO*
la maaUman topoMtttmkta, $9ä'
daksenne luotettavof ^edel, tUdh
Hyvää onnea
Laimi ja Niilo Niemeii
uuteen kotiin toivottavat seuraavat
toverit ja ystävät:
Mary ja J , Saari
Irma ja Ernie Impola
Martti, Helvi, Elna ja
M. Ahonen ' .
Riika ja Otto
Alina*ja Vili
Elvi ja Bill Salo
Mary ja Taisto Lundgren
Helvi j a Tauno Lundgren
Helien ja Bill
Sofia ja Jaakko Pöntiö
Hilma ja Frank Koivu
A i l i ja Jussi Roininen
Anni ja Jussi Liinamaa
Hilja Aho
Mary ja A. Mänty
Helen, Siiri ja K.
Sillanpää
Aino ja Ed. Heikkinen
Lempi, Allan ja Olavi
Hirvelä
Ida ja Oscar Männistö
Kaija ja A i l i Hohter
Hanna ja John Kopsala
Imj)! ja Frank Tommila
Airi jä Vilma Lehtola
Anni Lindroos
A i l i ja Toivo Peiu-a
Kerttu ja Taisto Länsi '
Hilma ja Henry Mäki
Sanni ja Frank Piirto
Hilda Huhtanen ja perhe
>Vm, Nononen
Mr. ja mrs. Tsill
Mr, ja mrs. E. Blom ^
Sylvi, Vilma ja Yrjö;
Nieminen -'yf
Frank Piirto Jr. ja perhe!*!
. Mr. ja mrs. A. Wiit^
Elvi, Nick ja Richard t
Hurme
Alma ja Mauri Ltindgren
Toivo Salo
Chas. Alatalo 5^
Sarah ja Arvi Jacobson *
Tuula ja Reino
"Sadie ja Robert
Hilma ja Verner
Olga ja H. Sula
Milja ja Lauri Aho ^
Nikki Ristimäki
Dorothy, Martta ja
Leo Lahti
Allan, Marlene, Toini ja *
Frank Niemi «
Victor Saari »
Anni ja Aku Kaonlgto. 't.
• « »
Maaliskuun 4 P- 1949
LOCKEBBY,