1949-03-08-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
RMAS AIKIA: »'KOLMAS TIE'* » I EN 5 0 S : V M D O I O K R A T I AX Sosialidemokraattinen Puolue olisi l ä h t e n j ^ t puolustamaan kansanvaltaist a j ä r j e s t y s t ä , n i i n v a n h a n d i k t a t u u r i j ä r j e s t e l m ä n taustamiehet eivät t i s - k a l t a i s i nykyisin entisyyteen palaam i s e l l a eivätkä t a a n t u m u s l e h d i s t ön '•S pa:;:::Ua on tcdistettu, e t tä baen Sorlalidsnokraattinen P u o l u - L o:: an a: historiastaan oppia. Se [toi2^-inut Väinö Tannerin johta-p^^^ vari^.on apuvoimana j a o s a l - j:tapo!:t;iLkbaankin niin hclliset uskaltaisi lietsoa vihaa kan-palveluksessa olevat k a n ^ n v a l l a n v i - [;nu: sen i-r-^eiiisesu. e t t ä maamme sosiali- -ic-a-iar. tunnetuimpien johtajien., ria'!;aur.L^:avat nykyisin H i t l e r i n ' ""i^cn kuiäkea muuta k u i n k a u - l2i:-:er::. Socan j ä l k e e n Suomen em Puo:u?en johtajat ovat koette: riisua näitä laakereitaan ja s a n v ä l t a i s t a j ä r j e s t e l m ä ä kohtaan. Demokratiamme olisi vankemmalla p o h j a l l a k u i n se o n nyt. U l k o p o l i i t t i n e n asemamme olisi n y t t ä y s i n turvattu, jos Suomen Sosdem Puolue o l i s i lyhtynyt y h d e s s ä K o m m u n i s t i s en Puoliieen ja kansandemo-sen vuoksi oman histo- . k r a a t t i s e n liikkeen kanssa puolustamaan s i t ä ulkopoliittista linjaa, joka o t t a i s i huomioon ainoastaan Suomen kansalliset edut eikä v ä l i t t ä i s i Neuvostoliittoa vastaan sotaa lietsovien i r a p e r i a l i s t i v a l t o j en eduista. Jos Suon i e n Scsdem Puolueen j o h t o h e n k i l öt olisivat l ä h t e n e e t y h t e i s t y ö h ö n Suo-v ä ä r e i m y i s e e n . Samanaikai-tihe ovat iaynr-^t Lontoossa hake-sieltä I l i t l e r h i rotuoppien t i l a l le ntiiaisen opin •kolmannesta ties-jonka keskfisenä ajatuksena on |iäer.!iikk:-en y h t e n ä i s y y d e n yastus- [inen. prrvariston avustaminen tor- Ua kommunistien ja EOsiaUdemo- men ja Neuvostoliiton ystävyyden äitien keskeinen y h t e i s t y ö. liien turmiollista cnkaan tiima k a n n a t t a j i e n kanssa, n i i n maassamme e i v ä t olisi enää p ä ä s s e e t elpymään listososialidemokraattinen p o l i t i i k - ; revanshi.sodan ajatukset, e i v ä t k ä por-loliut .Suomen työtiitekevälle k a n - v ä r i l l i s e t k ä ä n puolueet olisi tiskalta-neet palata vanhaan politiikkaansa, j o k a p i t ä ä Suomea " l ä n s i n a a i s u u d e n" v a l l i n a i t ä ä vastaan. Suomen ulkop o l i t i i k a n ohjenuorana olisi s i l l o i n o l lut j a pysynyt se s c d a n j ä l k e e n verr a t e n yleisesti turmustettu tosiasia, e t t ä Suomen kansalliset edut vaativat ensisijaista y s t ä v y y t t ä j a y h t e i s t y ö tä Neuvostoliiton kanssa. Amerikalaisen i m p e r i a l i s m i n neuvostovastainen sotapropaganda ei s i i n ä tapauksessa olisi saanut Suomen porvarillisesta j a sosialidemokraattisesta s a n o malehdis-t ö s t ä nöyrää palvelijaansa. Siten myös maamme e r ä i d e n v ä e s t ö k e r r o s ten keskuudessa olisi v o i t u k i t k e ä pois 1 s e l l a i n en toiveajattelu, e t t ä Suomi voisi saavuttaa Neuvostoliitolta jotakin uuden sodan avulla. Lyhyesti sanoen, i m a a n hallitus olisi saanut n i i n voi- I makasta tukea Suomen j a Neuvosto-iHiikin voitu toimeenpanna sekä j l i i t o n y s t ä v y y t e e n ja y h t e i s t y ö h ön rteollisuudcn kansallistaminen t t t ä ' t ä h t ä ä v i l l e pyrkimyksilleen, e t t ä kah-areformi, ja maamme talous olisi I d e n naapiu*imaan v ä l i n e i i rauha, y s - ^en seuraukssna nyt s u u n n i t e l m a l - \ t ä v y y s j a yht-sistj^ tasavertaisuuden Teollisuu-stuotanto ei m e i l l ä o l i - ; m e r k e i s s ä olisi t a a t tu i k u i s i k s i ajoiksi, byt 85 pros. s c d a n e d e l l i s e s t ä tasosta : i l e i l l ä ei olisi nyt sellaista vaaraa, liomen taloudellinen tilanne olisi parempi kuin se o n nyt, j os amme So.sdem Puolue, olisi ottanut fia I t ä - E u r o o p a n sosialidempk:-aa- Ita ja l ä h t e n y t heti v. 1944 v ä l i r a u - 1 solmiamiien jälkeen y h t e i s t y ö h ön nmu.nisti.sen Puolueen ja kan.san-pokraattLs^ en Uikkeen kan.^s». Y h - .isestä työväenliikkeestä olisi sit-muodcsiunut keko demokratiam- Iselkäranka, jonka voimalla maam- {kar.sanvaliaista k e h i t y s t ä olisi voi- Bouduttaa melkoisesti. Sellainen yh-äinen työväenliike oli.si saanut varisti työtätekevän väestön enemmis-koniiatuksen. Taantumusporva-on olisi ollut pakko luopua aseitaan ja taipua samaiikaltaisiin budeHisiin uudistuksiin kuin It.^i-cpassa on suoritettu. S i l l o i n olisi Tosiasia o n n i m i t t ä i n se. e t t ä enemp ä ä sosialidemokraatteja k u i n m u i t a k a a n suomalaisia varten e i ole ole;- massa e n e m p ä ä I n i i n k a k s i t i e t ä , j o i s t a on h e l p p o valita. Toinen n i i s tä v i e imperialistiseen l e l l i i n , k a p i t a l i s t i seen k r i i s i t a l o i i t e e n j a u u s i i n sota-s e i k k a l l u i h i n . Toinen vie i m p e r i a l i s - m i n i a s t a i s e o i . demolpaattiseen leir i i n , kansandempkraattisesn suimni-telma talouteen j a sosialistiseen demok r a t i a a n . Suomen kansan hjrvinvoin-t i l n . K o l m a t t a t i e t ä e i ole. (Loppu.) Ruotsalainen | n se olisi saavuttanut sodanedelli- ; tason, n i i n k u i n se o n tehnyt kan-e t t ä kaulana A t l a n t i n valtameren t a kana maatamme neuvostovastaiseksi demokratian maissa. Maatamme ; p u s k u r i v a l t i o k s i viekottelevat seikkai-ikaisi nyt eikä vastaisuudessa k a - ili.stinen talotispula, t y ö v ä e n r e a a l i - kkojen lasku, työttömyys eivätkä Iit kapitalistiseen taloudenhoitoon bluvat ilmiöt; Suunnitelmanmukai-tuotantoon liittyisi suunnitel-nmukainen t y ö t ä t e k e v i e n joukko-aseman jatkuva paraneminen, hsan elintason nousu. COPOLIITTIXEX ASEALA i l T I R V . \ T TU > Suomen Scsdem P i i o l u e olisi so-jälkeen lähtenyt yhteistyöhön lunistLsen Puolueen kanssa, n i in nokraattista k e h i t y s t ä m m e c h k ä i s e - salaisten ja julki.sten fasistien kkailunomaLset ja kansallemme krallijet diktatuuripuuhat olisi jo laa sitten tehty tyhjiksi Suomessa, f kätki j ä t . suurpankkien rahoittamat" aHittolaiset ja muut kansanvallan fcoUiset olisi taltutettu j a r i i s u t tu p t a viimeistä k i v ä ä r i ä m y ö t e n , e i - | k ä he nousisi taantumusporvaiis-yllytyksestä esiin. Jos Suomen l i j a t saisivat kannatusta. Suomesta sanottavaa Suomen l ä h e t y s t ö n osoite on: -EGATION OF FINLAND CHATEAU LAXJRIER >ttawa Ontario V A P A U D E N Laivalipputoimisto E D \ y i N S U K S I p a r « - A t l a n t i c Passenger Confe- 'en-ien valtuuttama asiamies i Edastamme melkein k a i k k i a j o h - ftvimpia valtamerilinjoja. Suun-pteuessänne matkaa Suomeen t a i tilhin Euroopan m a i h i n , . voitte Pottamu:--.sena-. .kääntyä puoleem- -ippt:- y m; nfetkaa koskevissa TAPAUS STEAMSHIF TICKET AGENCY " EDWTX SITKSI Valtuutettu asiamies- O. Box 69 Sudbnry, O n t " K O L M A T T A T I E T Ä" E I O LE Jos Suomen Sosdem Puolue olisi l ä h t e n y t y h t e i s t y ö h ö n Kommunistisen Puolueen j a > k a n £ a n d e m o k r a a t t i - sen l i i k k e e n kanssa, n i i n maassamme el .olisi i t s e n ä i s e n , kansamme perusetujen mukaisen u l k o p o l i t i i k a n v i h o l l i s i a ainakaan n i i n runsaasti, e t tä ne voisivat^ kuten n y k y i s i n , hourailla uuden sodan Suomelle muka tuotta-masta h y ö d y s t ä. Maamme asetna olisi siis s e k ä s i s ä - e t t ä ulkopoUittisesti paljon parempi k u i n se o n n y t , jos ^ o m e n Sosdem Puolueen johto ei o l i s i sodan j ä l k e en h a r j o i t t a n u t y h t e i s t y ö t ä taantumus-l e i r i n , vpan edistyfksellissn, demok r a a t t i s e n l e i r i n kanssa. M u t t a Suomen Sosdem Puolue ei ole ottanut oppia I t ä - E i v o o p a n kansandemokraattisten maiden e i k ä I t a l i a n sosialidemokraattien politiikasta. Se ottaa oppia amerikkalaisten i m p e r i a l i s t i e n kanssa y h t e i s t y ö t ä h a r j o i t t a v a s t a englantilaisesta Laboiur-puolusesta, joka on I s o - B r i t a n n i an s u t i r v a l t a a hallitseva puolue. Mtltta se mikä on e d u l l i s t a imperialistiselle s u u r v a l l a l l s , ei v o i o l l a edullista Neuvostoliiton naapurina sijaitsevalle Suomelle. I s o - B r i t a n n i a k ä y taistel u a maailmanvaltansa puolesta, ja s i i n ä taistelussa se o n e h k ä valmis k ä y t t ä m ä ä n maatamme puskurinaan, m u t t a Suomen etujen mukaista ei ole o l l a Neuvostoliiton vihollisten pusk u r i v a l t i o n a , vaan Neuvostoliiton y s t ä v ä n ä . Siksi E n g l a n n i n labouristien "demokraattinen sosialismi" j a " k o l mas tie', jotka m ö l e n u n a t ovat k ä y t t ö k e l p o i s i a E n g l a n n i n imperialisteille h e i d ä n neuvostovastaisessa propagandasodassaan, e i v ä t sovi Suomen k a n salle. Suomen sosdem puoluetoimisto erehtyy karkeasti uskoessaan, e t t ä; se voi r i k a s t u t t a a i t s e ä ä n kauppaam a l l a Suomen kansalle tuota englant i l a i s t a rihkamaa. S e l l a i n e n rihkamakauppa tuottaa enemmin t a i m y ö h e m m i n Suomen sosd em puoluetoimistolle y h t ä sutirta tappiota k u i n ' s e k i n rihkamakatippa. j o t a se h a r j o i t t i m y y s k e n n e l l e s s ä än maamme väestöUe H i t l e r i n propagan- ! datehtaassa valmistettua korviketa- I varaa, julistaessaan Neuvostoliiton ja I k o m m u n i s m i n h ä v i t t ä m i s e n "yhdeksi j Suomen t y ö v ä e n l i i k k e e n tärkeimmäfe- ' s i t e h t ä v ä k s i ". R u o t s i n ison m e t s ä a l u ^ n keskellä sijaitsevassa p i e n e s s ä k y l ä s s ä saapuu y h t ä k k i ä nykyaikaiselle j ä t U l ä i s t e h - taalle, joka varustaa koko R u o t s i h ja n o r m a a l i a i k o i n a tuhannet ihmiset u l - kom^ailia leivällä, joka o n erikoisesti vitamiini- j a r a ^ l n t o a i n e r i k a s t a. U s e i m m i l l a m a i l l a on oma erikois-ruokahsa. Ruotsui erikoistius on n ä k k i l e i p ä . Tämä leipä n ä y t t a l e e hyvin t ä r k e ä ä osaa kansallisessa r u o k a j ä r - j e s t e l m ä s s ä j a myöskin terveydessä Ruotsissa .syödään 110.000,000 paunaa n ä k k i l e i p ä ä ^^Iosittain j a t ä m ä on noin, kolmannes maan ko^o l e i p ä t u o - tannosta. Jokaisessa p ä i v ä l l i s p ö y d ä s sä, ravintoloissa j a y k s i t y i s i s s ä kodeissa löytäär- a l n a y h t ä tai toista lajia t ä t ä r u i s l e i p ä ä . , Ruotsissa o n v a n h a sananparsi, ett ä leipä antaa ''ruista s e l k ä ä n " , mikä t a r k o i t t a a , e t t ä se a n t a a voimaa ja k e s t ä v y y t t ä . Ruotsalainen lapsi tavallisesti aloittaa l e i p ä ä n tutustximi-sensa n ä k k i l e i v ä n muodossa. "Se on l ^ ä ä lapsen hampaille", sanovat ä i d i t. N ä k k i l e i p ä e i ole m i k ä ä n uutuas Ruotsissa, s i l l ä s i t ä o n k ä y t e t t y j o p i t k ä t ajat. N y k y p ä i v i n ä s i t ä tuotetaan muutamassa isossa leipomossa, joista Wasa-tehdas tuottaa vuosittain 77,- 000,000 paunaa, e l i y l i 70 pros2nttia R u o t s i n k ä y t t ä m ä s t ä n ä k k i l e i v ä s t ä. Wasan tehdas sijaitsee p i e n e s s ä P l - l l p s t a d - n i m l s e s s ä kylässä keskellä Värmlannin m e t s i ä . T ä m ä kylä el ole a i v a n tuntematon tilkomaillakaan. S i e l l ä l e p ä ä haudassa J o h n Eriksson, j o k a p i i r u s t i ruuviprcrpellin Ja maai l m a n k u u l u n M o n i t o r - l a i v a n . joka on p a i n e t t u Y h d y s v a l t a i n sisällissodan historiaan. K o k o sen a j a n . m i t ä tarvitaan r u k i i n j y v i s t ä koneista v a l m i i k s i pakat-tun'a" tulevaan n ä k k i l e i p ä ä n , k ä s i t e l l ä ä n ruista automaattisesti. T ä m än erikolslaitoksen y h t e y d e s s ä op iso kont r o l l i - j a t u t k i m u s l a b o i i t o r i o , jossa t r i K a r p . y k s i R u o t s i n j t Ä t a v i n K n i s ta r a v i n t o k e m i s t e i s t ä pitää huolen 20 apulaiseiosa kanssa Ruotsin jokapäiv ä i s e n l e i v ä n parantamisesta. K a i k i s s a uudenaikaisissa Ruotsin taoUisuuslaitoksissa k i i n n i t e t ä ä n suuri huomio terveydellisille olosuhteille. T ä m ä n k i n laitoksen sisusta on s u u rimmalta osalta k i i l l o t e t u s t a tiilestä j a ruostumattomasta t e r ä k s e s t ä r a kennettu, k o k o t y ö k u n t a o n puettu v a l k o i s i i n v a a t t e i s i i n j a j o k a i s e n t y ö l ä i s e n t ä y t y y ottaa suihkukylpy ennen t y ö n alkamista j a p ä ä t t y m i s e n jälkeen. » M u u t a m i n a viime kuukausina on Wasa-te!irtaan n ä k k i l e i p ä ä tullut taas m y ö s k i n t ä l l e * mantereelle j a n y t on nähtävänä ennen n i i n t u t t u R y - K i ng l e i p ä p a k k a u s kauppojen hyllyillä. :n Sodboi?. — K a i k k i . Jotka ovat ssu-ranneet suomalaisten u r h s i l u t q ^ o i i n t o - Ja, t i e t ä v ä t , e t t ä ensi k e s ä n v i e t e t ä än t ä ä l l ä Sodburyssa l i i t t o j u h l a Ja l i s ä k s i kynunen;s l i i t t o j u h l a . Näinollen siis t ä m ä l i i t t o j u h l a o n m e r k k i U p a u s tirheiuel&tn&mme taiixaleeUa. Siksi taimeenpaneva seura A l ? r t s o n r y h t y nyt s i t ä v a l m i s t a v i i n toimenpiteisiin, saadakseen juhlasta arvoaan vastaa-vaja. • , H e t i viime l i i t t o k o k o u k s e n j ä l k e e n, jossa p ä ä t e t t i i n seuraava l i i t t o j u h la p l t ä a Sudburyssa. r y h d y t t i i n alkuvalm i s t e l u i h i n , kuten k e n t ä n k u n n o s t a miseen, rahavarain k e r ä ä m i s e e n ja muuhun j ä r j e s t e l y y n , rnits^ e t u k a an voidaan t e h d ä . T a l v e n kuluessa ovat e r i komiteat tehneet t y ö t ä a s i a n edist ä m i s e k s i , siUä l i i t t o j u h l i s t a on m u o dostunut toinen t o i s t a a n mahtavampi j a suomalaisen v ä e s t ö n suturet Joukkojunia t. K o s k a k a i k k i e n juhUen Ja Ulalsuuk-s l en aikaansaaminen v a a t i rahavaroj a , e i v ä t k ä varsin pienet varat r i i t ä k ä ä n , on toimeenpaneva seura y r i t t ä n y t saacla tukea s i v u l t a p ä i n . Yksi t ä l l a i n e n toimenpide o n tervehdyk- ,sien k e r ä ä m i n e n ohjelma j u l k a i s u u n . Seura o n l ä h e t t ä n y t n ä i t ä tervehdyksien k e r ä y s l i s t o j a j o i l l e k i n S J : n osas-töille j a urheiluseuroille, m u t t a se on k ä y t ä n n ö s s ä ollut tapa. j o k a kuuluu velvollisuuksiin. Siksi t ä m ä kirjoitus o n k i n pieni selostus n i i l l e , j o t k a ovat n ä i t ä l i s t o j a saaneet, e t t ä he t i e t ä v ä t tarkoituksemme. Me k a i k i n t i e d ä m m e , e t t ä m i t ä meid ä n suomalaisten toimintaan tulee, on m e i d ä n itse, se r a h o i t e t t a v a , vaikka harras toivomuksemme o l i s i k i n se, e t t ä h a l l i t u s j a k u n n a t m y ö n t ä i s i v ät edes v ä h ä n varoja u r h e i l u n e d i s t ä m i sen hyväksi. Mutta kaikesta huolimatta haluamme toimia j a e d i s t ää n i i t ä k u l t t u u r i t o i m i n t o j a , j o i t a olemme tuoneet tullessamme t ä h ä n maahan. Niistä on a i k a annos opittavaa rayöskin sivustakatsojille, olivatpa hs m i t ä k a n s a l l i s u u t t a tahansa. — t J . K . Kirkland lakella hyvin onnistuneet öljylämmittäjä huolto P i e n t e n mttutettavien ö l j y h e a t e r i en ( l ä m m i t t ä j i e n ) ^ käytössä tapahtuu paljon#vahlrikoja, useimmiten huolimattomuuden vuoksi. . N i i d e n k ä y t ö s s ä korostetaan varo-v a i s u u s t o i m e n p i t e i n ä seura,avia seikk o j a : ' . 1) E n s i n n ä k i n heaterln p i t ä i s i olla k u n n o l l i s t a tekoa. ' 2) Heateri o n huolellisest i tarkastettava j a p i l h d i s t e t t a v a ennenkuin se e n s i m m ä i s t ä kertaa pannaan k ä y t t ö ö n . 3) P i t ä k ä ä se a i n a puhtaana liasta. 4) .^Ikää m i l l o l n k ä a t f asettako s i tä verhojen, p ö y t ä v a a t t e e n t a i m i n k ä än K i r k l a n d Lake. — H e l m i k . 27 p n ä pidetyt kurssilaisten iltamat oimls-tulvat h y v i n , n i i n y l e i s ö n kannatuksen k u i n ohjelmankin puolesta. "Hyvä j a hauska ohjelma", k i i u l i n e r ä än h e n k i l ö n sanovan jälkee<kpäin. Saamme k i i t t ä ä A k u K o r h o s t a väliin pist ä m i s t ä ä n makupaloista. Meillä o li m y ö s k i n Suomen levyjä (kiitos M a i j a l l e ) , joista yleisö t i m t u l p i t ä n e e n. E n voi sanoa m i t ä ä n muusta ohjelmasta ko^ka olin myös itse n ä y t t ä möllä. Kehumisesta huollinatta ei ohjelma mahtanut pila n i i n hyvä kuin m i k s i sitä ylistettiin. Jouduimme istumaan joka i l t a kolme t u n t i a kurss e i l l a , eikä s i i t ä j ä ä n y t paljon aikaa harjoittelemista varten j a muutenkin tulivat ktu-fisit t ä n n e aivan yllätyks e n ä . Nyt ne k u r s s i t ovat tulleet j a menneet. Osanotto o l i t ä l t ä paikkakunn a l t a odottamattoman hyvä, keskim ä ä r i n 29 h e n k i l ö ä . Kaikesta lyhyyd e s t ä ä n huolimatta olivat km-ssit h y v ä t , j ä t t ä e n y h t ä j a toista mieliin j a ajateltavaksi. Olisi h y v ä jos t ä - K u n maa » m a n nykyiset energian l ä h t e e t voidaan k ä y t t ä ä s i l l o i n saadaan niiden lukoxxattomien kbnelden k ä y t t ö v o i m a , j o t k a ovat ihmiskunnan toimeentulon perusUna? Tiedemiehet ovat laskeneet, e t t ä vUmeistääu 3.500 vuoden kuluttua ollaan t ä m än k y l y i ä n tosiasian edessä. Tietenkin suhen m e n n e s s ä k e k s i t ä ä n uusia voim a n l ä h t e i t ä . kenUes m e i d ä n vielä a a vistamattomia. Onneksi Jo nyt o n useita mahdollisuuksia — atomienergiaa lukuunottamatta —» j o i t a tiedemiehet ovat pohtineet Ja Joista tarmoa voidaan Joslni;! saada. N ä i t ä ovat nun. p m n lämpö, vesi, t i r a l l j a « u r h i k o . E N E R G I A A B f A A K U U M E N I S TA Kaivosteollisuudesta saadut kokemukset o\'at antaneet aatteen, että maan s i s ä i s t ä l ä m p ö ä v o i t a i s i i n käytt ä ä t a r m o n l ä h t e e n ä . Jo 2.500 metrin sy^-yydessä o n n i i n korkea lämpö, e i t ä se voisi tuottaa 3,000 hevosvoimaa energiaa. T ä h ä n perustuen englantilainen tiedemies, h ö y r y t u r b i i n i n keksij ä Sir C h a r l e s Parsons ehdotti, e t tä maahan p o r a t t a i s i i n 18 k m : n syvyinen aukko, j o n k a valmistaminen kestäisi 50—S5 vuotta. Aukosta saataisiin n i in valtava l ä m m ö n m ä ä r ä . e t t ä sen r a kentamiseen uhratut varat tuottaisivat hyvän koron. Eräät insinöörit k u i t e n k i n vastustivat ehdotusta, v ä l t t ä e n e t t ä aukon s e i n ä t sortuisivat e i v ä t k ä t y ö l ä i s e t veisi t y ö s k s m i e l l ä a n karassa kuumuudessa, joka lisääntyisi s i t ä mukaa, n i i t ä .syvemmälle tultais i i n . Canadalainen professori Frank Da-me osoitti k u i t e n k i n kokeiden avulla, e t t ä kalkkiklvenpltoiseen maahan vol-taL<; iin qprata 22 j a graniittikallioon 45 k m : n s y v y i n e n aukko seinämien sortumatta. Eräs toinen tiedemies, John Hodgson joka myöskin uskoi, e t t ä maan l ä m p ö ä voitaisiin hyödytää, suunnitteli erikoisen työpuvun, joka jatkuvasti pysyi viileänä. Ennen Parsonsln aatteen hyväksym i s t ä on r a t k a i s t a v a e r ä l t ä probleemeja. Aukkoa on voitava syventää, vaikka siihen maanalaisista l ä h t e i s tä syöksyisi klehuvankuumaa v e t t ä . T u u - l e t u s j ä r j e s t e l m ä on myös laadittava sekä k e k s i t t ä v ä uusi aine seinämien p e i t t ä m i s e k s i , jotta ne e i v ä t sortuisi. Aukon v^Ilmlstuttua v o i t a i s i i n m ä ä r ä - sjn^y teen perustaa suuria volma-asemla. j o t k a muuntaisivat kuumaan m a a h ö y r y n .sähkövoimaksi. iTOEOVESi VOIMANLÄHTEENÄ Jo ennen Par.scnin ideaa o l i tehty ehdotuksia vuodovedessä olevan voiman talteenottamlse.sta. On h y v in yksinkertaista a n t a a notiBUveden t ä y t t i suuria aitalta, joista se putkien kautta v i r t a a pois j a k ä y t t ä ä vesipyö-r ä ä , m i k ä vuorostaan k e h i t t ä ä s ä h k ö voimaa. Mutta sellaisen perustamls-ktistannukset ovat vielä Ulan suuret. Severri Estuaryssa Englannissa kohoaa nousuvesi 6.5 m Ja Pundylahd?ssa C a - nadassa kokonaista 18 m . Se kehitt ä i s i 500,000 hevosvoimaa, e i k ä , l i e ne e n ä ä k u i n ajankysymys, Jolloin suunnitelma toteutetaan. Englannissa on arveltu voitavan vuoden 2,000 p a i k k e i l l a r y h t y ä k ä y t t ä m ä ä n n o u s u v e t t ä v o i m a n l ä h t e e n ä . O n laskettu, e t t ä b r i t t i e n saarilla on 72 kohtaa, joissa nousuveden korkeus o n v ä h i n t ä ä n 3 m . J a joissa v ä h i n t ä än 3,000 h v . s a a t a i s i i n . Nykyisin voisivat englantilaiset tuottaa 4 m i l j . hv., mutta se m e r k i t s i s i vain 40 mUj. k i v l - h i l l i t o n n i n vuotuista s ä ä s t ö ä , k u n taas h i i l e n tuotanto on Englannls.sa 230 m i l j . tonnia vuosittain. Pelkästään vuorovesi e i siis voisi pelastaa englant i l a i s i a voiinahpulasta k i v i h i i l t e n lop-tannukset nousivat korkeiksi, n i i n e t t e i se v o i n u t Id^MdUa U v a U i s e a ä U l U - laitoksen kanssa, mutta h ä n e n k o keensa ovat y h t ä t ä r k e l t ä i kiUn aUcal-semmin höyrykoneenkeksijftn James W a t t i n . VOIMA.% TjniLE&TA E r ä s tulevaisuuden v o i m a n l ä h t e i tä o n tuuli. J o t U sillä olisi merkitytt ä teollisuudelle, o n tutilen energia varastoitava. Tuuli o n oikuttelevaa, kun taas teollisuudet tarvitsevat vaka-inan v o i m a l ä h t e e n . O n ehdotettu, e t tä tuuU k ä y t t ä i s i g e n e r a a t t o r e i u Ja s ä h k ö \'arastoitaisiin akkuparlstottdn. M u t t a t o i s t a i s i sellaiset laitteet e i v ä t ole kannattavia. T o d e n n ä k ö i s e m p ä ä on, e t t ä Joka t a l o l l a j a t e h t a a l l a olisi oma t m t l e n k ä y t - t ö l n e n s ä h k ö l a i t o k s e n s a . Tuulienerg i a n innokkoljppla puoltajia, o n engl a n t i l a i n e n tiedemies J.B.B. Kaldane. j o n k a m i e l e s t ä t ä r k e i m p ä n ä s y y n ä sU-hen, ettei tuulta suuremmassa mitassa voida k ä y t t i i ä v o i m a n l ä h t e e n ä , o n n y k y i s t e n akkiijemme epätäj-delUsuus; H ä n sanoo: " P i e n i tuulimoottori puutarhassamme k e h i t t ä ä y h t ä paljon tarmoa p ä i v ä s s ä k u i n 50 k i l o a hiUtä. Jos t ä m ä energia v o i t a i s i i n varastoida n i i n emme e n ä ä tarvitsisi hiilikalyoksianune. J a m i l l o i n tahansa voi Joku tiedemies k e k s i ä halvan Ja k e s t ä v ä n akkumu-l a u t t o r l n . j o n k a avulla oikukas Ja e p ä vakainen tuuli voidaan muimtao t a saiseksi j a j a t k u v a k s i s ä h k ö v o i m a k s i ." Haldane o n biologi, e i k ä Insinöäri, mutta h ä n e n aateensa eivät ole mahdottomia toteuttaa, .sanovat ammattimiehet. Onhan tuulta maailmassa r i i t t ä m i i n ! Tosin sen e n e r g i a m ä ä rä voidaan mitata vain umplmähkä&n, mutta arvellaan sen olevan 6.000 kert a a sutu^mpl kuin maailman vuotuinen hiilentuotanto. Onhan siis selviö e t t ä t u u l i k i n o n laskuissa mukana joskus h i i l e t t ö m ä s s ä tulevaisuudessa. S u u r i n kalkista v o i m a n l ä h t e i s t ä on k u m m i n k i n aiuinko. Saahan h i i l i Ja k a l k k i muukin sidottu energia viime tingassa k i i t t ä ä aurinkoa olemassaolostaan. Miksi siis auringon voimaa ei voltaisln k ä y t t ä ä vaUttomastl? M a a p a l l o kylpee aiurlngon valossa Ja l ä m m ö s s ä , j a molemmat ovat energian muotoja. Tiedemiehet ovat laskeneet, e t t ä aurinko tuhlaa neliökilometrille y h t ä paljon energiaa k u i n 3,288 t o n n ia k i v i h i i l t ä k e h i t t ä i s i . Y h t e n ä ainoana p ä i v ä n ä l e v i t t ä ä aurinko Sahajran a a v i k o l l e n i i n paljon energiaa, e t t ä se vastaa 6,000 m i l j . tonnia h i i l t ä. A u r i n g o n k ä y t t ö i s i ä koneita on kok e i l u m i e l e s s ä jo rakennettu. Peilien a v u l l a on auringonvalo saatu niin keskitetyksi, että se qn kiehuttanut veden, mikä vuorostaan on h ö y r y nä k ä y t t ä n y t pumppuja Ja p i u i t a koneita. N ä i t ä pelllkoJelta on p a l j c n parannett u j a tulokset ovat olleet t y y d y t t ä v iä k o k e l l i u n l e l e s s ä . — Encrglus. puessa. V a i k k a se t i e t e n k in oli-si liyvä-m ä n l a a t u i s i a opintotilaisuuksia voltal-j u ä apuna. . s l i n j ä r j e s t ä ä s i l l o i n t ä l l ö i n . | V i i m e i n e n k u r s s i - i l t a oli keskustelua ! VOLMAA VALTA.MEUE8TÄ varten. Ke.skustellmme osastomme Tällä a l a l l a on r a n s k a l a i n e n kemisti t o i m i n n a n kohottamisesta. Sen a i -Georges Claude ollut uranuurtajana. kana selvisi, e t t ä keskuudestamme 'Troopillläisfia kesissä on loputtomia puuttuu m u s i i k i n j a n ä y t t ä m ö n j o h t a - v o i m a n l ä h t e i t ä , jos h y v ä k s i k ä y t e t ä än j i a j a t o i m i n t a k ä r s i i n ä i d e n voimien puutteen takia. T o v e r i K o r h o n e n k i i t t i kiu-ssilaisia osoittamastaan harrastuksesta j a o li p a h o i l l a a n sen johdosta, e t t ä p ä ä s t y ä ä n tutustumaan osanottajiin, on h ä n e n l ä h d e t t ä v ä taas muualle. T o veri A l i n a H ä m ä l ä i n e n k i i t t i Akua TORONTOLAISET t ANSSIT DON HAÄLILLA Joka lauantai-iltana Orkesterin scitoUa n y k y a j a n j a vanhanmaan tapaan ^7 Broadview A T& Toranio» Oni» r i i p p u v a n vaate- t a l | | a p e r i e s l n e e n l ä - heUe. 5) Xlkää a s e t t a k ö ' s i t ä sellaJieen paikkaani m i s s ä se v o i s i f u l i a kaadetuksi. Monia t u l i p a l o | | o n syttynyt s i i t ä k u n heateri o n aserettu sellaiseen paikkaan, jossa se o6 helposti voitu kaataa, joko lapsiei;,^ leikkiessä t a i s i - vukulkiessa. i 6) Älkää m i l l o i n k a a n panko öljyä s i l l o i n k u n h e a t e i i s s ä o n toIL 7) A l k ä ä k ä y t t ä k ö b e a t e r i ä tiukasti suletussa huoneessa. Katsokaa e t tä arvi t a i i k k m i a o n b l e m a n aidd. Jotta heateri s a a riittävästi happea. Se o n tarpeellista k y l m ä n ä k i n - s ä ä l i ä. 8> P i t ä k ä ä h e a t e r i ä s i l m ä n ä pienen a i k a a Icon se o n sytjrtetty. Tarkastaj a antoi h ä n e l l e kiurssilalsten puolest a pienen muistolahjan. K u n latUet-t i i n C S J : n marssi, p ä ä t t y i kaksi v i i k koa t ä ä l l ä k e s t ä n y t kurssimme siihen. H a l a a n i-ielä k i i t t ä ä toveri Kofhosta tanzasin sen vuoksi, e t t ä meriveden kaikesta. — K u r s s i l a i n e n. pohja- j a pintaveden v ä l i s i ä l ä m m ö n - vaihteluja", selitti h ä n j o l t a k i n vuosia s i t t en R a n s k a n tiedeakatemialle. Monsieur Claude, Joka oli luonut i t - -selleen omaisuuden valmistamalla n e s t e m ä i s t ä Ilmaa, s y n t e e t t i s t ä typpeä, acetonia j a neonlamppuja, oli k y l l in varakas voldaltseen k ä y t ä n n ö s s ä k o k e i l l a teorioitaan. Hän matkusti K u haan j a r a k e n n u t t i Matanzaslln voimalaitoksen, jossa ei ollut uuneja eikä savuavia piippuja. Hän v a l i t si Tasavallan presidentti Suomen kulttuurirahaston kunniaesimieheksi Suomen K u l t t u u r i r a h a s t o n edustaj i s t o k ä v i helmik. 23 p n ä r a h a s t on l ä h e s t y v ä n 1 0 - v u o t i s p ä i v ä n johdosta l ä m p ö s u h t e e t siellä olivat tarkoltuk- .seen sopivimmat: p i n n a l l a 26—30 ast e l u (Celyciusta; ja 600—900 m : n syvyydessä v a i n 4—5 astetta,. Jos p i n tavesi v o i t i i n Johtaa syvemmälle k y l m i i n k e r r o k s i i n , n i i n t ä m ä prosessi kykenisi k ä y t t ä m ä ä n turbiinia. Vesi kiehtiu 100 asteen l ä m p ö t i l a s - .sa. M i t e n s i t t e n v o i t a i s i i n saada h ö y - hyä pintaveden 30 asteesta? Siten, "J," i"*""* «'^ kiehumaplsteen m ä ä r ä i s i llman-m ä s s ä h t o t a rahaston konnlaesimie- Jos p a i n e t t a v ä h e n n e t ä ä n , n i in heksL Presidentti Paasikivi Ilmoitti ^ *^ m i e l i h y v i n ottavansa t e h t ä v ä n vast a a n j a toivotti Jatkuvaa m e n e s t y s tä rahast<Hi merkityskeniselle tpimin-n a l l e S u o m e n ' ' k u l t t u u r i n e d i s t ä m i seksi. Vuorineuvos M ä k i n e n luovutti t i laisuudessa tasavallan presidentille Suomen K u l t t m a l r a h a s t o n lyöttä-m ä t , rahaston entisten kunniaesi-k a a nekki j a asettakaa se n i i n ettei se presidentti K y ö s t i K a l l i on ' j j a k a n s l e r i Hugo Suolahden mitalit 9 K u n t ä y t ä t t e h e a t e r i ä öljyUä. n i in t e h k ä ä se u S u m a e i k ä s i s ä n ä . P i t ä k ää ö l j y v a r a s t o o l k o n a .' 10) K a t s o k a a e t t ä s ä p j ä (lukkpji; Jok a p i t ä ä y l ä o s a a k i i n n i alao«»)»a. o n k u n n o n Ja v a r m a s t i paikoillaan. $el:ä K u l t t u u r i r a h a s t o n 10-viwtisjuh-l a j u l k a i s i m . —- 100 « r a t t i n s ä h k ö l a m p p u antaa SO pros. e n e m m ä n valoa k u i n n e l j ä 25 v a t t i n * lamppua,' ' kiehumapiste alenee. Jos säiliössä olevasta v e d e s t ä pumputaan i l m a pois, t i i i n se k i e h u u tavallisessa huoneenl ä m m ö s s ä . N.S. vakuumpumppu o l i sen vuoksi t ä r i c e i n v ä l i n e Clauden l a i toksessa. Tixaä tehittt n i i n alhaisen ilmanpaineen, e t t ä pintavesi alkoi kiehua, rrain s a a t u h ö y r y k ä y t t i t u r b i i n i a Ja m e n i edelleen kondensaattoriin, m i k ä J ä ä h d y t e t t i i n 600 m : n syvyydest ä pumputuUa vedellä. Höyryn kon-densatiosta muodostui uudelleen i l m a - Tampere voittanut Sveitsin jäaiciek-kojoukkueen 8-4 Tampere. — Voitettuaan Helsingin Hesperian puistossa helmik, 8 p n ä h e l s i n k i l ä i s e n j ä ä k i e k k o j o u k k u e e n tulok- .sella 10—1, kärsi s v e i t s i l ä i n e n joukkue t ä ä l l ä 8—4 t a p p i on pelatessaan tamr p c r c l a i s l s l a pelureista muodcfitettua joukkuetta vastaan. E n s i m m ä i n e n e rä p ä ä t t y i tasan 2—2, mutta Suomi vo'ttI .seuraavat e r ä t 'J—l j a 4—1. Noin v i i s i t u h a t t a h e n k e ä oli sem-aamasaa^ ottelua, Hfelslngln ottelun j ä l k e e n k i r j o i tu s i k ä l ä i n e n Vapaa Sana-lehti otl ' l u s ta seuraavaan tapaan: O t t e l u oli omiaan poistamaan ne suuret haaveet, joita suomalaisissa j ä ä k i e k k o p i i r e i s s ä on e l ä t e l t y K a n a da- ottelun j a Tshekkoslovakian turneen j ä l k e e n . Sveitsiläiset olivat t a vattoman paljon e d e l l ä lulstelutöldo."?- sa, nopeudessa, mallanjcäytöxsä, syöt-tötarkkuud<! BKa. tilanteiden tajuaml-sefi. sa j a yleensä siis kaikessa p e l l t a l - do.ssa. Suomalaisten peli c l i h e i l i in verraten « u o r a s t a a n avutonta. Hitau» oli aivan s l l m ä ä n p l s t ä v ä n i i n lulste-lussa k u i n tilanteiden tajuamisessakin. H e i d ä n yht<.-ispellnsä el luistanut a l kuunkaan kun M vastustajilla oli toistava. Kovuudella y r i t e t t i i n korvata taitoa, mutta ,se e i onnistunut nyt Ja t u s k i n koskaan. Voidaan tosin sanoa, ettei Suomella olhit paras mahd o l l i n e n joukkue k e n t ä l l ä , mutta e i v ä t varmaan s v e i t s i l ä i s e t k ä ä n olleet parhaassa mahdollisessa kannossa matfeastettuaan t ä n ä ä n Tukholmasta monien valkeuksien kautta tänne. Varmaan m a t k a v ä s y m y t otti; osansa h e i d ä n e s i t y k s e s t ä ä n. On tosin m y ö n n e t t ä v ä , e t t ä suomal a i s i l l a o l i j o i t a k i n h y v i ä tilaisuuksia j a ' v ä l ä y k s i t t ä i n esitettiin h y v ä ä k in j ä ä k i e k k o a . Varsinkin viimeisessä e r ä s s ä . Jossa t u l i h i e m a n n<q>cuttakin mää. M a a l i e r o vastaa pelin kulkua sillä s v e i t s i l ä i s e t olivat n i i n paljon edellä taitamisessa j a h a l l i t s i v a t peliä. Kaksi pernarutto-tapausta Suomessa n e i s i n k L — (S-S)— Ä s k e t t ä i n l o - l y h j l ö , vakuumi. joka piti p i n t a v e t t ä j d e t t i i n Orimattilassa pemaruttota-kiebuvana j a t u r b i i n i a käjTmisi^ä, n i in e t t ä t ä m ä d y n a m o n a v u l l a k e h i t t i s ä h - köä- Clauden järjestelmä osoittautui k ä y t ä n t ö ö n soveltuvaksi. Tosin kus-paas j a n y t o n Lahdessakin todettu l e h m ä n kuolleen pernaruttoon. Taud i n vaarallisuuden nlukalsestl o n a s i assa ryhdytty vakaviin toimenpiteis i i n . Tiistaina» maalisk. 8 p., — Tue^day, Mardi:8~^^Smr^9 NHSÄSUJAT JA K A ^ ^ . RUOTSALAISIA 1 Andersson*^ *'Mora'* metsästys- ja t^tppfpunkfcftj» * • ^ • • * * * * * ^ ^ No. 347 — "Mora" metsistyspuukko, hinta ......... M f S Ruostumaton terä ja helat tupessa. "Mora" metsästyspuukko. hinta $4«78 Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu4;l pessa. . .. • "Mora" iuppipuukko. hinta 9§M.. Ruostumattomat hopeaiset helat tupess» ji^i veitsen päässä. "Mo^a" tuppipuukka hinta Erikoisen halpa tuppipuukko. No. 27 No. 22 No. 13 Veitset ovat ensiluokhaista ruotsalaista tekoa. T i l a t k a a osoitteella: VAPAUS PUBLISHINa CO. LTD. Box 69 m Kuuluisa viulunsoittaja tekee huomattavan lahjoituk^n P r i t z KrelBlcr, k a n s a i n v ä l i s e s t i kuu-lulsa v i u l u n s o i t t a j a j a s ä v e l t ä j ä , on I l moittanut New YorkisÄa, e t t ä h ä n myy huutokaupalla y l i 150 harvlnaisto kU-. slklrJoltUÄta k ä s i t t ä v ä n kokoelmansa Ja lohjoittaa inlot h y v ä n t e k e v ä i s y y s j ä r j e s t ö i l l e , erity IsesU lasten hyväksi t o i m i v i l l e j ä r j e s t ö i l l e . Hän l a h j o i t ti h i l j a t t a i n t ä s t ä kokoelmastaan J o h a n nes B r a h m s i n D-duurI viulukonserton Ja Erncft Chaussonin "Pocme jour v i o l l n et orchcsire"-niml8en kappaleen a l k u p e r ä i s k ä s i k i r j o i t u k s e t kongressin kirjaatojle WaahIngtonlln. Ne ovat n ä y t t e i l l ä siellä. K r e l s l e r ö n k ä y t t ä n y t melkein 40 vuotta k ä s i k i r j o i t u s t e n kokoamiseei). Ne ovat e n i m m ä k s e e n latinan-. keAfr ajan ranskan-, espanjan- ja iUUlaiv> k i e l i l l ä liturgista t e k s t e j ä . Hiktof» J(nt-kossa on m y ö s k i n 2 nidetti kMtttvft "Chronlqups ds France", Jonka k i r j o i t t a n u t kronikoitsija, Jtdca oU C o m p l e g n e s s ä burguiuUlaistni Taoot-tes. sa Orleansin neltayen, seUl )S» 14. 16. j a 16, vuosisadalta peräiiln ol«via kuvitettuja k ä s i k i r j o i t u k s i a , "Minulla el m i e l e s t ä n i ole o i k e u t t a plUUt hailui-sani t ä l l a i s i a k a l l i s a r v o i s i a kirJola.kvn monet ihmiset n ä k e v ä t nälkäft". sanoi K r e l s l e r . *• —Sanomatehdet välUtävät tkfO* la maaUman topoMtttmkta, $9ä' daksenne luotettavof ^edel, tUdh Hyvää onnea Laimi ja Niilo Niemeii uuteen kotiin toivottavat seuraavat toverit ja ystävät: Mary ja J , Saari Irma ja Ernie Impola Martti, Helvi, Elna ja M. Ahonen ' . Riika ja Otto Alina*ja Vili Elvi ja Bill Salo Mary ja Taisto Lundgren Helvi j a Tauno Lundgren Helien ja Bill Sofia ja Jaakko Pöntiö Hilma ja Frank Koivu A i l i ja Jussi Roininen Anni ja Jussi Liinamaa Hilja Aho Mary ja A. Mänty Helen, Siiri ja K. Sillanpää Aino ja Ed. Heikkinen Lempi, Allan ja Olavi Hirvelä Ida ja Oscar Männistö Kaija ja A i l i Hohter Hanna ja John Kopsala Imj)! ja Frank Tommila Airi jä Vilma Lehtola Anni Lindroos A i l i ja Toivo Peiu-a Kerttu ja Taisto Länsi ' Hilma ja Henry Mäki Sanni ja Frank Piirto Hilda Huhtanen ja perhe >Vm, Nononen Mr. ja mrs. Tsill Mr, ja mrs. E. Blom ^ Sylvi, Vilma ja Yrjö; Nieminen -'yf Frank Piirto Jr. ja perhe!*! . Mr. ja mrs. A. Wiit^ Elvi, Nick ja Richard t Hurme Alma ja Mauri Ltindgren Toivo Salo Chas. Alatalo 5^ Sarah ja Arvi Jacobson * Tuula ja Reino "Sadie ja Robert Hilma ja Verner Olga ja H. Sula Milja ja Lauri Aho ^ Nikki Ristimäki Dorothy, Martta ja Leo Lahti Allan, Marlene, Toini ja * Frank Niemi « Victor Saari » Anni ja Aku Kaonlgto. 't. • « » Maaliskuun 4 P- 1949 LOCKEBBY,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 8, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-03-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490308 |
Description
Title | 1949-03-08-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
RMAS AIKIA:
»'KOLMAS TIE'*
» I EN 5 0 S : V M D O I O K R A T I AX Sosialidemokraattinen Puolue olisi
l ä h t e n j ^ t puolustamaan kansanvaltaist
a j ä r j e s t y s t ä , n i i n v a n h a n d i k t a t u u r i j
ä r j e s t e l m ä n taustamiehet eivät t i s -
k a l t a i s i nykyisin entisyyteen palaam
i s e l l a eivätkä t a a n t u m u s l e h d i s t ön
'•S pa:;:::Ua on tcdistettu, e t tä
baen Sorlalidsnokraattinen P u o l u -
L o:: an a: historiastaan oppia. Se
[toi2^-inut Väinö Tannerin johta-p^^^
vari^.on apuvoimana j a o s a l -
j:tapo!:t;iLkbaankin niin hclliset uskaltaisi lietsoa vihaa kan-palveluksessa
olevat k a n ^ n v a l l a n v i -
[;nu: sen
i-r-^eiiisesu. e t t ä maamme sosiali-
-ic-a-iar. tunnetuimpien johtajien.,
ria'!;aur.L^:avat nykyisin H i t l e r i n '
""i^cn kuiäkea muuta k u i n k a u -
l2i:-:er::. Socan j ä l k e e n Suomen
em Puo:u?en johtajat ovat koette:
riisua näitä laakereitaan ja
s a n v ä l t a i s t a j ä r j e s t e l m ä ä kohtaan.
Demokratiamme olisi vankemmalla
p o h j a l l a k u i n se o n nyt.
U l k o p o l i i t t i n e n asemamme olisi n y t
t ä y s i n turvattu, jos Suomen Sosdem
Puolue o l i s i lyhtynyt y h d e s s ä K o m m u n
i s t i s en Puoliieen ja kansandemo-sen
vuoksi oman histo- . k r a a t t i s e n liikkeen kanssa puolustamaan
s i t ä ulkopoliittista linjaa, joka
o t t a i s i huomioon ainoastaan Suomen
kansalliset edut eikä v ä l i t t ä i s i Neuvostoliittoa
vastaan sotaa lietsovien
i r a p e r i a l i s t i v a l t o j en eduista. Jos Suon
i e n Scsdem Puolueen j o h t o h e n k i l öt
olisivat l ä h t e n e e t y h t e i s t y ö h ö n Suo-v
ä ä r e i m y i s e e n . Samanaikai-tihe
ovat iaynr-^t Lontoossa hake-sieltä
I l i t l e r h i rotuoppien t i l a l le
ntiiaisen opin •kolmannesta ties-jonka
keskfisenä ajatuksena on
|iäer.!iikk:-en y h t e n ä i s y y d e n yastus-
[inen. prrvariston avustaminen tor-
Ua kommunistien ja EOsiaUdemo- men ja Neuvostoliiton ystävyyden
äitien keskeinen y h t e i s t y ö.
liien turmiollista cnkaan tiima
k a n n a t t a j i e n kanssa, n i i n maassamme
e i v ä t olisi enää p ä ä s s e e t elpymään
listososialidemokraattinen p o l i t i i k - ; revanshi.sodan ajatukset, e i v ä t k ä por-loliut
.Suomen työtiitekevälle k a n - v ä r i l l i s e t k ä ä n puolueet olisi tiskalta-neet
palata vanhaan politiikkaansa,
j o k a p i t ä ä Suomea " l ä n s i n a a i s u u d e n"
v a l l i n a i t ä ä vastaan. Suomen ulkop
o l i t i i k a n ohjenuorana olisi s i l l o i n o l lut
j a pysynyt se s c d a n j ä l k e e n verr
a t e n yleisesti turmustettu tosiasia,
e t t ä Suomen kansalliset edut vaativat
ensisijaista y s t ä v y y t t ä j a y h t e i s t y ö tä
Neuvostoliiton kanssa. Amerikalaisen
i m p e r i a l i s m i n neuvostovastainen sotapropaganda
ei s i i n ä tapauksessa olisi
saanut Suomen porvarillisesta j a sosialidemokraattisesta
s a n o malehdis-t
ö s t ä nöyrää palvelijaansa. Siten
myös maamme e r ä i d e n v ä e s t ö k e r r o s ten
keskuudessa olisi v o i t u k i t k e ä pois
1 s e l l a i n en toiveajattelu, e t t ä Suomi voisi
saavuttaa Neuvostoliitolta jotakin
uuden sodan avulla. Lyhyesti sanoen,
i m a a n hallitus olisi saanut n i i n voi-
I makasta tukea Suomen j a Neuvosto-iHiikin
voitu toimeenpanna sekä j l i i t o n y s t ä v y y t e e n ja y h t e i s t y ö h ön
rteollisuudcn kansallistaminen t t t ä ' t ä h t ä ä v i l l e pyrkimyksilleen, e t t ä kah-areformi,
ja maamme talous olisi I d e n naapiu*imaan v ä l i n e i i rauha, y s -
^en seuraukssna nyt s u u n n i t e l m a l - \ t ä v y y s j a yht-sistj^ tasavertaisuuden
Teollisuu-stuotanto ei m e i l l ä o l i - ; m e r k e i s s ä olisi t a a t tu i k u i s i k s i ajoiksi,
byt 85 pros. s c d a n e d e l l i s e s t ä tasosta : i l e i l l ä ei olisi nyt sellaista vaaraa,
liomen taloudellinen tilanne olisi
parempi kuin se o n nyt, j os
amme So.sdem Puolue, olisi ottanut
fia I t ä - E u r o o p a n sosialidempk:-aa-
Ita ja l ä h t e n y t heti v. 1944 v ä l i r a u -
1 solmiamiien jälkeen y h t e i s t y ö h ön
nmu.nisti.sen Puolueen ja kan.san-pokraattLs^
en Uikkeen kan.^s». Y h -
.isestä työväenliikkeestä olisi sit-muodcsiunut
keko demokratiam-
Iselkäranka, jonka voimalla maam-
{kar.sanvaliaista k e h i t y s t ä olisi voi-
Bouduttaa melkoisesti. Sellainen yh-äinen
työväenliike oli.si saanut varisti
työtätekevän väestön enemmis-koniiatuksen.
Taantumusporva-on
olisi ollut pakko luopua aseitaan
ja taipua samaiikaltaisiin
budeHisiin uudistuksiin kuin It.^i-cpassa
on suoritettu. S i l l o i n olisi
Tosiasia o n n i m i t t ä i n se. e t t ä enemp
ä ä sosialidemokraatteja k u i n m u i t a k
a a n suomalaisia varten e i ole ole;-
massa e n e m p ä ä I n i i n k a k s i t i e t ä , j o i s t
a on h e l p p o valita. Toinen n i i s tä
v i e imperialistiseen l e l l i i n , k a p i t a l i s t i seen
k r i i s i t a l o i i t e e n j a u u s i i n sota-s
e i k k a l l u i h i n . Toinen vie i m p e r i a l i s -
m i n i a s t a i s e o i . demolpaattiseen leir
i i n , kansandempkraattisesn suimni-telma
talouteen j a sosialistiseen demok
r a t i a a n . Suomen kansan hjrvinvoin-t
i l n .
K o l m a t t a t i e t ä e i ole.
(Loppu.)
Ruotsalainen
| n se olisi saavuttanut sodanedelli-
; tason, n i i n k u i n se o n tehnyt kan-e
t t ä kaulana A t l a n t i n valtameren t a kana
maatamme neuvostovastaiseksi
demokratian maissa. Maatamme ; p u s k u r i v a l t i o k s i viekottelevat seikkai-ikaisi
nyt eikä vastaisuudessa k a -
ili.stinen talotispula, t y ö v ä e n r e a a l i -
kkojen lasku, työttömyys eivätkä
Iit kapitalistiseen taloudenhoitoon
bluvat ilmiöt; Suunnitelmanmukai-tuotantoon
liittyisi suunnitel-nmukainen
t y ö t ä t e k e v i e n joukko-aseman
jatkuva paraneminen,
hsan elintason nousu.
COPOLIITTIXEX ASEALA
i l T I R V . \ T TU
> Suomen Scsdem P i i o l u e olisi so-jälkeen
lähtenyt yhteistyöhön
lunistLsen Puolueen kanssa, n i in
nokraattista k e h i t y s t ä m m e c h k ä i s e -
salaisten ja julki.sten fasistien
kkailunomaLset ja kansallemme
krallijet diktatuuripuuhat olisi jo
laa sitten tehty tyhjiksi Suomessa,
f kätki j ä t . suurpankkien rahoittamat"
aHittolaiset ja muut kansanvallan
fcoUiset olisi taltutettu j a r i i s u t tu
p t a viimeistä k i v ä ä r i ä m y ö t e n , e i -
| k ä he nousisi taantumusporvaiis-yllytyksestä
esiin. Jos Suomen
l i j a t saisivat
kannatusta.
Suomesta sanottavaa
Suomen l ä h e t y s t ö n osoite on:
-EGATION OF FINLAND
CHATEAU LAXJRIER
>ttawa Ontario
V A P A U D E N
Laivalipputoimisto
E D \ y i N S U K S I
p a r « - A t l a n t i c Passenger Confe-
'en-ien valtuuttama asiamies
i Edastamme melkein k a i k k i a j o h -
ftvimpia valtamerilinjoja. Suun-pteuessänne
matkaa Suomeen t a i
tilhin Euroopan m a i h i n , . voitte
Pottamu:--.sena-. .kääntyä puoleem-
-ippt:- y m; nfetkaa koskevissa
TAPAUS STEAMSHIF
TICKET AGENCY "
EDWTX SITKSI
Valtuutettu asiamies-
O. Box 69 Sudbnry, O n t
" K O L M A T T A T I E T Ä"
E I O LE
Jos Suomen Sosdem Puolue olisi
l ä h t e n y t y h t e i s t y ö h ö n Kommunistisen
Puolueen j a > k a n £ a n d e m o k r a a t t i -
sen l i i k k e e n kanssa, n i i n maassamme
el .olisi i t s e n ä i s e n , kansamme perusetujen
mukaisen u l k o p o l i t i i k a n v i h o l l
i s i a ainakaan n i i n runsaasti, e t tä
ne voisivat^ kuten n y k y i s i n , hourailla
uuden sodan Suomelle muka tuotta-masta
h y ö d y s t ä.
Maamme asetna olisi siis s e k ä s i s ä -
e t t ä ulkopoUittisesti paljon parempi
k u i n se o n n y t , jos ^ o m e n Sosdem
Puolueen johto ei o l i s i sodan j ä l k e en
h a r j o i t t a n u t y h t e i s t y ö t ä taantumus-l
e i r i n , vpan edistyfksellissn, demok
r a a t t i s e n l e i r i n kanssa.
M u t t a Suomen Sosdem Puolue ei
ole ottanut oppia I t ä - E i v o o p a n kansandemokraattisten
maiden e i k ä I t a l
i a n sosialidemokraattien politiikasta.
Se ottaa oppia amerikkalaisten
i m p e r i a l i s t i e n kanssa y h t e i s t y ö t ä h a r j
o i t t a v a s t a englantilaisesta Laboiur-puolusesta,
joka on I s o - B r i t a n n i an
s u t i r v a l t a a hallitseva puolue. Mtltta
se mikä on e d u l l i s t a imperialistiselle
s u u r v a l l a l l s , ei v o i o l l a edullista Neuvostoliiton
naapurina sijaitsevalle
Suomelle. I s o - B r i t a n n i a k ä y taistel
u a maailmanvaltansa puolesta, ja
s i i n ä taistelussa se o n e h k ä valmis
k ä y t t ä m ä ä n maatamme puskurinaan,
m u t t a Suomen etujen mukaista ei
ole o l l a Neuvostoliiton vihollisten pusk
u r i v a l t i o n a , vaan Neuvostoliiton y s t
ä v ä n ä . Siksi E n g l a n n i n labouristien
"demokraattinen sosialismi" j a " k o l mas
tie', jotka m ö l e n u n a t ovat k ä y t t
ö k e l p o i s i a E n g l a n n i n imperialisteille
h e i d ä n neuvostovastaisessa propagandasodassaan,
e i v ä t sovi Suomen k a n salle.
Suomen sosdem puoluetoimisto
erehtyy karkeasti uskoessaan, e t t ä;
se voi r i k a s t u t t a a i t s e ä ä n kauppaam
a l l a Suomen kansalle tuota englant
i l a i s t a rihkamaa.
S e l l a i n e n rihkamakauppa tuottaa
enemmin t a i m y ö h e m m i n Suomen sosd
em puoluetoimistolle y h t ä sutirta
tappiota k u i n ' s e k i n rihkamakatippa.
j o t a se h a r j o i t t i m y y s k e n n e l l e s s ä än
maamme väestöUe H i t l e r i n propagan-
! datehtaassa valmistettua korviketa-
I varaa, julistaessaan Neuvostoliiton ja
I k o m m u n i s m i n h ä v i t t ä m i s e n "yhdeksi
j Suomen t y ö v ä e n l i i k k e e n tärkeimmäfe-
' s i t e h t ä v ä k s i ".
R u o t s i n ison m e t s ä a l u ^ n keskellä
sijaitsevassa p i e n e s s ä k y l ä s s ä saapuu
y h t ä k k i ä nykyaikaiselle j ä t U l ä i s t e h -
taalle, joka varustaa koko R u o t s i h ja
n o r m a a l i a i k o i n a tuhannet ihmiset u l -
kom^ailia leivällä, joka o n erikoisesti
vitamiini- j a r a ^ l n t o a i n e r i k a s t a.
U s e i m m i l l a m a i l l a on oma erikois-ruokahsa.
Ruotsui erikoistius on n ä k k
i l e i p ä . Tämä leipä n ä y t t a l e e hyvin
t ä r k e ä ä osaa kansallisessa r u o k a j ä r -
j e s t e l m ä s s ä j a myöskin terveydessä
Ruotsissa .syödään 110.000,000 paunaa
n ä k k i l e i p ä ä ^^Iosittain j a t ä m ä on
noin, kolmannes maan ko^o l e i p ä t u o -
tannosta. Jokaisessa p ä i v ä l l i s p ö y d ä s sä,
ravintoloissa j a y k s i t y i s i s s ä kodeissa
löytäär- a l n a y h t ä tai toista lajia
t ä t ä r u i s l e i p ä ä . ,
Ruotsissa o n v a n h a sananparsi, ett
ä leipä antaa ''ruista s e l k ä ä n " , mikä
t a r k o i t t a a , e t t ä se a n t a a voimaa ja
k e s t ä v y y t t ä . Ruotsalainen lapsi tavallisesti
aloittaa l e i p ä ä n tutustximi-sensa
n ä k k i l e i v ä n muodossa. "Se on
l ^ ä ä lapsen hampaille", sanovat ä i d
i t.
N ä k k i l e i p ä e i ole m i k ä ä n uutuas
Ruotsissa, s i l l ä s i t ä o n k ä y t e t t y j o p i t k
ä t ajat. N y k y p ä i v i n ä s i t ä tuotetaan
muutamassa isossa leipomossa, joista
Wasa-tehdas tuottaa vuosittain 77,-
000,000 paunaa, e l i y l i 70 pros2nttia
R u o t s i n k ä y t t ä m ä s t ä n ä k k i l e i v ä s t ä.
Wasan tehdas sijaitsee p i e n e s s ä P l -
l l p s t a d - n i m l s e s s ä kylässä keskellä
Värmlannin m e t s i ä . T ä m ä kylä el ole
a i v a n tuntematon tilkomaillakaan.
S i e l l ä l e p ä ä haudassa J o h n Eriksson,
j o k a p i i r u s t i ruuviprcrpellin Ja maai
l m a n k u u l u n M o n i t o r - l a i v a n . joka on
p a i n e t t u Y h d y s v a l t a i n sisällissodan
historiaan.
K o k o sen a j a n . m i t ä tarvitaan r u k
i i n j y v i s t ä koneista v a l m i i k s i pakat-tun'a"
tulevaan n ä k k i l e i p ä ä n , k ä s i t e l l
ä ä n ruista automaattisesti. T ä m än
erikolslaitoksen y h t e y d e s s ä op iso kont
r o l l i - j a t u t k i m u s l a b o i i t o r i o , jossa
t r i K a r p . y k s i R u o t s i n j t Ä t a v i n K n i s ta
r a v i n t o k e m i s t e i s t ä pitää huolen 20
apulaiseiosa kanssa Ruotsin jokapäiv
ä i s e n l e i v ä n parantamisesta.
K a i k i s s a uudenaikaisissa Ruotsin
taoUisuuslaitoksissa k i i n n i t e t ä ä n suuri
huomio terveydellisille olosuhteille.
T ä m ä n k i n laitoksen sisusta on s u u rimmalta
osalta k i i l l o t e t u s t a tiilestä
j a ruostumattomasta t e r ä k s e s t ä r a kennettu,
k o k o t y ö k u n t a o n puettu
v a l k o i s i i n v a a t t e i s i i n j a j o k a i s e n t y ö l
ä i s e n t ä y t y y ottaa suihkukylpy ennen
t y ö n alkamista j a p ä ä t t y m i s e n jälkeen.
»
M u u t a m i n a viime kuukausina on
Wasa-te!irtaan n ä k k i l e i p ä ä tullut taas
m y ö s k i n t ä l l e * mantereelle j a n y t on
nähtävänä ennen n i i n t u t t u R y - K i ng
l e i p ä p a k k a u s kauppojen hyllyillä.
:n
Sodboi?. — K a i k k i . Jotka ovat ssu-ranneet
suomalaisten u r h s i l u t q ^ o i i n t o -
Ja, t i e t ä v ä t , e t t ä ensi k e s ä n v i e t e t ä än
t ä ä l l ä Sodburyssa l i i t t o j u h l a Ja l i s ä k s
i kynunen;s l i i t t o j u h l a . Näinollen
siis t ä m ä l i i t t o j u h l a o n m e r k k i U p a u s
tirheiuel&tn&mme taiixaleeUa. Siksi
taimeenpaneva seura A l ? r t s o n r y h t y nyt
s i t ä v a l m i s t a v i i n toimenpiteisiin,
saadakseen juhlasta arvoaan vastaa-vaja.
• ,
H e t i viime l i i t t o k o k o u k s e n j ä l k e e n,
jossa p ä ä t e t t i i n seuraava l i i t t o j u h la
p l t ä a Sudburyssa. r y h d y t t i i n alkuvalm
i s t e l u i h i n , kuten k e n t ä n k u n n o s t a miseen,
rahavarain k e r ä ä m i s e e n ja
muuhun j ä r j e s t e l y y n , rnits^ e t u k a an
voidaan t e h d ä . T a l v e n kuluessa ovat
e r i komiteat tehneet t y ö t ä a s i a n edist
ä m i s e k s i , siUä l i i t t o j u h l i s t a on m u o dostunut
toinen t o i s t a a n mahtavampi
j a suomalaisen v ä e s t ö n suturet Joukkojunia
t.
K o s k a k a i k k i e n juhUen Ja Ulalsuuk-s
l en aikaansaaminen v a a t i rahavaroj
a , e i v ä t k ä varsin pienet varat r i i t ä k
ä ä n , on toimeenpaneva seura y r i t t
ä n y t saacla tukea s i v u l t a p ä i n . Yksi
t ä l l a i n e n toimenpide o n tervehdyk-
,sien k e r ä ä m i n e n ohjelma j u l k a i s u u n .
Seura o n l ä h e t t ä n y t n ä i t ä tervehdyksien
k e r ä y s l i s t o j a j o i l l e k i n S J : n osas-töille
j a urheiluseuroille, m u t t a se on
k ä y t ä n n ö s s ä ollut tapa. j o k a kuuluu
velvollisuuksiin. Siksi t ä m ä kirjoitus
o n k i n pieni selostus n i i l l e , j o t k a ovat
n ä i t ä l i s t o j a saaneet, e t t ä he t i e t ä v ä t
tarkoituksemme.
Me k a i k i n t i e d ä m m e , e t t ä m i t ä meid
ä n suomalaisten toimintaan tulee,
on m e i d ä n itse, se r a h o i t e t t a v a , vaikka
harras toivomuksemme o l i s i k i n se,
e t t ä h a l l i t u s j a k u n n a t m y ö n t ä i s i v ät
edes v ä h ä n varoja u r h e i l u n e d i s t ä m i sen
hyväksi. Mutta kaikesta huolimatta
haluamme toimia j a e d i s t ää
n i i t ä k u l t t u u r i t o i m i n t o j a , j o i t a olemme
tuoneet tullessamme t ä h ä n maahan.
Niistä on a i k a annos opittavaa
rayöskin sivustakatsojille, olivatpa hs
m i t ä k a n s a l l i s u u t t a tahansa. — t J . K .
Kirkland lakella
hyvin onnistuneet
öljylämmittäjä huolto
P i e n t e n mttutettavien ö l j y h e a t e r i en
( l ä m m i t t ä j i e n ) ^ käytössä tapahtuu
paljon#vahlrikoja, useimmiten huolimattomuuden
vuoksi. .
N i i d e n k ä y t ö s s ä korostetaan varo-v
a i s u u s t o i m e n p i t e i n ä seura,avia seikk
o j a : ' .
1) E n s i n n ä k i n heaterln p i t ä i s i olla
k u n n o l l i s t a tekoa. '
2) Heateri o n huolellisest i tarkastettava
j a p i l h d i s t e t t a v a ennenkuin se
e n s i m m ä i s t ä kertaa pannaan k ä y t t
ö ö n .
3) P i t ä k ä ä se a i n a puhtaana liasta.
4) .^Ikää m i l l o l n k ä a t f asettako s i tä
verhojen, p ö y t ä v a a t t e e n t a i m i n k ä än
K i r k l a n d Lake. — H e l m i k . 27 p n ä
pidetyt kurssilaisten iltamat oimls-tulvat
h y v i n , n i i n y l e i s ö n kannatuksen
k u i n ohjelmankin puolesta. "Hyvä
j a hauska ohjelma", k i i u l i n e r ä än
h e n k i l ö n sanovan jälkeecuttakin
mää.
M a a l i e r o vastaa pelin kulkua sillä
s v e i t s i l ä i s e t olivat n i i n paljon edellä
taitamisessa j a h a l l i t s i v a t peliä.
Kaksi pernarutto-tapausta
Suomessa
n e i s i n k L — (S-S)— Ä s k e t t ä i n l o -
l y h j l ö , vakuumi. joka piti p i n t a v e t t ä j d e t t i i n Orimattilassa pemaruttota-kiebuvana
j a t u r b i i n i a käjTmisi^ä, n i in
e t t ä t ä m ä d y n a m o n a v u l l a k e h i t t i s ä h -
köä-
Clauden järjestelmä osoittautui
k ä y t ä n t ö ö n soveltuvaksi. Tosin kus-paas
j a n y t o n Lahdessakin todettu
l e h m ä n kuolleen pernaruttoon. Taud
i n vaarallisuuden nlukalsestl o n a s i assa
ryhdytty vakaviin toimenpiteis
i i n .
Tiistaina» maalisk. 8 p., — Tue^day, Mardi:8~^^Smr^9
NHSÄSUJAT JA K A ^ ^
. RUOTSALAISIA 1
Andersson*^ *'Mora'* metsästys- ja t^tppfpunkfcftj»
* • ^ • • * * * * * ^ ^
No. 347 — "Mora" metsistyspuukko, hinta ......... M f S
Ruostumaton terä ja helat tupessa.
"Mora" metsästyspuukko. hinta $4«78
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu4;l
pessa. . .. •
"Mora" iuppipuukko. hinta 9§M..
Ruostumattomat hopeaiset helat tupess» ji^i
veitsen päässä.
"Mo^a" tuppipuukka hinta
Erikoisen halpa tuppipuukko.
No. 27
No. 22
No. 13
Veitset ovat ensiluokhaista ruotsalaista tekoa.
T i l a t k a a osoitteella:
VAPAUS PUBLISHINa CO. LTD.
Box 69
m
Kuuluisa viulunsoittaja
tekee huomattavan
lahjoituk^n
P r i t z KrelBlcr, k a n s a i n v ä l i s e s t i kuu-lulsa
v i u l u n s o i t t a j a j a s ä v e l t ä j ä , on I l moittanut
New YorkisÄa, e t t ä h ä n myy
huutokaupalla y l i 150 harvlnaisto kU-.
slklrJoltUÄta k ä s i t t ä v ä n kokoelmansa
Ja lohjoittaa inlot h y v ä n t e k e v ä i s y y s j
ä r j e s t ö i l l e , erity IsesU lasten hyväksi
t o i m i v i l l e j ä r j e s t ö i l l e . Hän l a h j o i t ti
h i l j a t t a i n t ä s t ä kokoelmastaan J o h a n nes
B r a h m s i n D-duurI viulukonserton
Ja Erncft Chaussonin "Pocme jour
v i o l l n et orchcsire"-niml8en kappaleen
a l k u p e r ä i s k ä s i k i r j o i t u k s e t kongressin
kirjaatojle WaahIngtonlln. Ne
ovat n ä y t t e i l l ä siellä.
K r e l s l e r ö n k ä y t t ä n y t melkein 40
vuotta k ä s i k i r j o i t u s t e n kokoamiseei).
Ne ovat e n i m m ä k s e e n latinan-. keAfr
ajan ranskan-, espanjan- ja iUUlaiv>
k i e l i l l ä liturgista t e k s t e j ä . Hiktof» J(nt-kossa
on m y ö s k i n 2 nidetti kMtttvft
"Chronlqups ds France", Jonka
k i r j o i t t a n u t kronikoitsija, Jtdca oU
C o m p l e g n e s s ä burguiuUlaistni Taoot-tes.
sa Orleansin neltayen, seUl )S» 14.
16. j a 16, vuosisadalta peräiiln ol«via
kuvitettuja k ä s i k i r j o i t u k s i a , "Minulla
el m i e l e s t ä n i ole o i k e u t t a plUUt hailui-sani
t ä l l a i s i a k a l l i s a r v o i s i a kirJola.kvn
monet ihmiset n ä k e v ä t nälkäft". sanoi
K r e l s l e r . *•
—Sanomatehdet välUtävät tkfO*
la maaUman topoMtttmkta, $9ä'
daksenne luotettavof ^edel, tUdh
Hyvää onnea
Laimi ja Niilo Niemeii
uuteen kotiin toivottavat seuraavat
toverit ja ystävät:
Mary ja J , Saari
Irma ja Ernie Impola
Martti, Helvi, Elna ja
M. Ahonen ' .
Riika ja Otto
Alina*ja Vili
Elvi ja Bill Salo
Mary ja Taisto Lundgren
Helvi j a Tauno Lundgren
Helien ja Bill
Sofia ja Jaakko Pöntiö
Hilma ja Frank Koivu
A i l i ja Jussi Roininen
Anni ja Jussi Liinamaa
Hilja Aho
Mary ja A. Mänty
Helen, Siiri ja K.
Sillanpää
Aino ja Ed. Heikkinen
Lempi, Allan ja Olavi
Hirvelä
Ida ja Oscar Männistö
Kaija ja A i l i Hohter
Hanna ja John Kopsala
Imj)! ja Frank Tommila
Airi jä Vilma Lehtola
Anni Lindroos
A i l i ja Toivo Peiu-a
Kerttu ja Taisto Länsi '
Hilma ja Henry Mäki
Sanni ja Frank Piirto
Hilda Huhtanen ja perhe
>Vm, Nononen
Mr. ja mrs. Tsill
Mr, ja mrs. E. Blom ^
Sylvi, Vilma ja Yrjö;
Nieminen -'yf
Frank Piirto Jr. ja perhe!*!
. Mr. ja mrs. A. Wiit^
Elvi, Nick ja Richard t
Hurme
Alma ja Mauri Ltindgren
Toivo Salo
Chas. Alatalo 5^
Sarah ja Arvi Jacobson *
Tuula ja Reino
"Sadie ja Robert
Hilma ja Verner
Olga ja H. Sula
Milja ja Lauri Aho ^
Nikki Ristimäki
Dorothy, Martta ja
Leo Lahti
Allan, Marlene, Toini ja *
Frank Niemi «
Victor Saari »
Anni ja Aku Kaonlgto. 't.
• « »
Maaliskuun 4 P- 1949
LOCKEBBY, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-03-08-05