Vapaus, July 20, 1950

              - Thursday, Jiily 20
«: Business Office 4-4294.
Office 4-4265. Manager
fUtor W. EUand. BaäUmg
'»69, Sndlngy> Ontario.
rates upon applicatloa.
free of cbais».
AUSBIMNAT:
1 vlC 6 Uc 325
3 kk,2j00
i : 1 vfc. 7X)0 6 kk. 3£0
1 vk. 7iK) 6 kk. 4Ä
Suomesta
«oman suurta, puoJ-
.^tnesta virtaa Yhdys-ri
Suomen valtapiirit
syystä yrittävät vie-
S "apua^' ovat nekin
, pöydän alitse kuten
•i liittyä kansainväli-eihin,
"Köyhyydes-
Ittaavan.
ämä Suomesta tänne
iasta" hienoja hepe-
,5eista, vaikka kulfee-
•Itämjiiekih anomäs-t"
mahdu tahallisen
sta sisään. He kier-
'miestemme työväen-ttomastikin
puhuen
VI suomalaisten kes-
^iät ja heidän kaltai-fsta"
ja vetoavat ta­nkin
pitäisi .kavuta
'Uuta kuin ynseyttä.
Msista Suomen vie-en,
joka Ottawassa
•»ttajain yhdistyk-
Vjtaan synkkäkat-cehnpt
Suomessa,
'ja Suomen n.s.
.ÄAhtisen sanb-enemmän
kuin
isaa palvelijai-
>ossa mainittu,
• ansaitsee —
osallistumassa
tföii pierusta-lettajain
jär-
. palkkojen ja
;nismia vas-
^a kommu-
?ansa niiden
'•niss Lehti-
Uakin sivur
'ekaa" mitä
• • •
mpialaisra-
|täkäläisiltä
kosketuk-
• ^iat 5uurinta
^'"Suom^n lä-
^n^ lähetystöllä
Ä ,täkäläisten
a" iuhtuu olevan
fryhmiifen järjestä-
;'Tänia ;;^ellaiseriaän
.etotetaan jyvät aka-örbkkaasti
ennen ifoista
riisesti tässä auta, mut-
^äomen virallinen edusta-t
täkäläiset onaanmiehem-tietysti
oman fasistisen
osa suuremmasta kokonai-ipolitiikan
ilmenemismuoto,
kuimppariien taantumukselli-n,
että Suomen kanisa ajettiin
irvpstöliittoa, Canadaa Ja muita
ässä tilanteessa annettiin lopuksi
n silloiselle edustajalle Montrealis-meenä
suomenkielisenä uutislehtenä
»arimiestemme yleisesti hyväksymän
siteltiin, että silloinen Suomen kpn-ilensä
luo Berliniin. Niin hyvin oli
nessä "lajitellut" maanmiehiämme, et-issut
edes oikeiston taholta hänen kar-uaako
Suomen täkäläinen lähetystö tar-
7 S t i sen oma asia.— mutta Suomen kan-
^roivoisimme sille vallan toisenlaista uraa.
»kinon, että Suomen synkkäkatseiset vie-rallinen
edustajisto tällä mantereella hei-an
piireistä sitä vanhaa unätää, joka taka-on
onnettomuuksia Suomen kansalle — ja
uisten kustannukseUa
tiistaina, että hallituspiireissä suunnitellaan
vyäksi vanhuudeneläkelain parantamisen eh-ittu
perusteellisia korjauksia yähhuudeneläke-an,
niin vasta muutama viikko sitten sct^aatin ,
" komitea esitti raportin, että $40 kuukausit-
" pitäisi antaa kaikille 70 vuotta .täyttäneille
• tta ja $40 "kuukausieläke kaikille 65 vuotta
; die. ^[ .
nhikc on mennyt vieläkin pitemmälle ja vaati-ineläkettä
kaikille 65 vuotta täyttäneille Cana-n
.taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen asemaansa
^lla onkin vallinnut sellainen käsitys, että halli­inkin
ryhtyä sanoista tekoihin ja korjata elämän-
:anadalaisten elinmahdollisuuksia,
inne näyttää'antavan uuden tekosyyn niille voi-at
jatkaa nykyistä kokonaan riittämätöntä ja
^untoa loukkaavaa järjestelmää, missä "eläkettä"
ii 70 vuotta täyttäneille, jotica voivat todistaa it-
4 etteivät he ilman eläkettä tule toimeen.;
.een parantamisen äsemestoauote^
^dai>laitteital>^sd±aaf^^
minil saimTOt
•OTHDEN IHSnSEN V A S -
TUir B A C K A N ASIASSA
El uroi kuvitella JalOD^aa kansojen
välistä kllvolttelaa kuin nyt käynnls-sä^
oleva nlmienöeräys atomipommi-vastaiseen
vetoomukseen...
Niillä srksityisillä ihmisillä, jotka a.
listuessaan sotaan, •vetosivat tietä-mättömyytden
ja y^idcn Ihmisen voi­mattomuuden
pakon edessä, on nyt
mahdollisuus vapaaehtidsesti kenen­kään
pa2cottamatta antaa äänensä
irauhalle. Rauhanpuolustajain liike
merkitsee valtavan padon raf^nta-mista
sotaa vastaan.' Jokainen alle­kirjoitus
merkitEee tämän padaa tii­vistämistä,
vähäistä, mutta merSUtyk-eellistä,
laiminlyönti (heikon kohdan
Jättäinistä. Ken ei tunne eikä tun­nusta
yhden ihmisen vastuuta rauhan
puolustamisessa, on oleva vastuu-sa
sodasta. Kansa, Joka pienuuteensa
vedoteni Jättäytyy pois raidiän rinta­masta,
alistuu sodan 'valmistelijain
astinlaudaiui.
Xlköön Suomen' Scansa valitko tätä
osaa.'
Nähkööt sotaiUihkoiliJat, tuhon a-
Jatuksen , levittäjät, ihmismielten
.Tayrkyttäjät, mikä mahtava elämäh-
Tintama heiliä on vastassaan. Kanso­jen
atomipommivastainen vetoomus
on heille varoitus, moraalinen tuomio,
Jos he eivät sitä kavahda, kavahta­koot
Hitlerin Ja kumppanien kohta­loa.
— Kifjallija Elvi Sinervo,
Kirj. Pak Hen En:
Etelä-Korean Työväenpnolnccn
keskuskomitean var^oheenjolitaja.
Korean kansa vapautui Japanin im­perialismin
ikeestä sankarillisen neu-vastoarmeijan
taslteluvoimien avulla.
K A I K K I E N YSTÄVÄ
Sanot, ettei sinulla ole vihollista,
ja voitkin sanoa, hymyilevä ystävä.
Et ole lyönyt petturia lonkalle;
•Et ole särkenyt kuppia valehtelijan
huulille;
Et ole koskaan väärää oikeaksi
kääntänyt;
Etkä miehen lailla missään taistellut.
Sanassa sahotaan: Oi niitä Joista
puhutaan vain hyvää. — Steelworker
& Miner. Sydney, N, S.
VAATI T A K E I T A . . .
New York Herald Tribune kirjoitti
Itcsäik. 26 pnä: "Nyt voidaan paljas­taa,
että Korean lähettiläs Jon Myun
Chang varoitti käiksi Viikkoa takape­rin
(Yhdysvaltain) valtiovlraston
korkeita viranomaisia sanoen hänen
maansa (Etelä-Korean) olevan sisäi­sen
- luhistumisen partaalla... , Hän
pyysi Yhdysvalloilta Joitakin takeita
aseellista sekaantumista varten sodan
syttyessä. Hän uudisti myöskin pyyn­nön
saada toistelidionelta ja multa a-seita.
: Hänen pyyntöjensä' johdosta
vieraili ivaltiosihteert Achesonin repub
llkaanlnen neuvonantaja John Foster
Diilles Etelä-Koreassa viiUko takape­rin,"
, ' '
' E T E L Ä K O R E A L A I S ET
VIHAAVAT MEITÄ» .•
' Associated ^:X>ressin • tiedossa, joka
^julkaistiin Toronto Oally Starissa hei.
näk. 8 pnä, sanottiin mm. seuraavaan
tapaan:
"Palattuaan juuri neljä vuotta kes­täneen
oleskelun .jälkeen Koreasta
sanoi' Yhdysvaltain ilmavoimien e-versti
Thomas MacClure Detroitista,
että Yhdysvallat 'tarvitsevat satatu­hatta
miestä ja vuoden ajan voit­taakseen
vihollisuudet siellä\ Pää­asiallisena
syynä siihen.on .se, sanoi
eversti, että 'eteläkorealaiset vihaa-vat^
meitä.'
"Hän lisäsi: 'Suurimpana vaara-nami6e
on sabotaasi ja väiJsmtä...
eteläkorealaiset työskentelevät päivi­sin
rilsivilJelyksiUään niin raUhaUi-sesti
kuin haluatte mutta yön aikana
he muodostuvat . tuholaisjoukolksi.
saattaen sodankäyntivälineet kelvot­tomiksi
Ja tappaen jokaisen amerik­kalaisen
minkä suinkin voivat'.''
T i i u eiutoua ]nnMlMua'yleI*8n kitjcitl ]• n»
•iif edaitt»» kirjoitujtin mielipiteitä. K i / J Mt
pitälu n j o i t t u , jM.mahdoIUita, 240 u o a u , Ti!:iä
oititoon Uhetettrji. kiiJeiU ai palintela.
PAKETTIEN LÄHETTÄJILLE
Suomen uusien tuliiasetusten mu-
Icaisesti olemme Jonkun verran muut-taneet
pakettieinme sisältöä, ettei nii­den
vastaanottajille olisi niistä mi­tään
vaikeuksia £ai kuluja. Kahvia
on niissä nyt korkein sallittu määrä
mitä voi lähettää ilman tullia.
Kaikki tilaukset pakataan Ja lä-ihetetääai
edelleenkin Kööpenhami­nasta,
Tanskasta. Jonne tilaizkset toi.
mitetaan lentopostissa, joten paketit
tulevat nopeasti ja ehjinä perille.
"Imatra" paketin lähetyksen olemme
lopettaneet jo jonkun aikaa sitten.
Sen tilalle on laitettu kokonaan uu­si
paketti, jossa on ainoastaan tässä
maassa hyvin tunnettua ja stiosittua
"Maxwell House" kahvia. Jota monet
ovat kysyneet. "Olympia" ja "Fen­nia"
paketeissa oleva kahvi on Tans-jotka
esittivät ratkaisevaa osaa fasis­tisten
hyökkääjien voittamisessa niin
idässä kuin lännessäkin.
Neuvostoliiton ansiosta s e n johdon­mukaisesti
taistellessa puhtaan demo­kratian
puolesta Ja puolustaessa suur­ten
Ja pienten kansojen riippumatto­muutta,
vapautta Ja suvereeiUsuutta
saattoi Korean 27 miljoonaa asukasta
astua vapaaseen ja onnelliseen elä­mään
johtavalle tielle kansallisen v a l ­tionsa
jälleenrakentamiseksi Ja kehit­tämiseksi.
- T^näD Korean historian käänne­kohdan
seurauksena «di Korean
kansan luovien voimien heräämi­nen,
voimien. Joita Jap»ailaisen i m ­perialismin
saapas oli tähän asti
polk^ut ja s e alkoi iHtättävästi to­teuttaa
voosisataisfa nnelmaansa
perustaa riippamaton, demohraatti-
\ nen Korea.
Tuskin kuukautta myöhenunin o l i ­vat
korealaiset m a a n kaikissa osissa
muodostaneet kansanneuvostoja todel­la
demokraattisiksi valtaeUmiksi ja
ne julistivat jtsenäisen"valtion. Ko­rean
Kansantasavallan, kansanneu-vostot
ottivat koko vallan käsiinsä,
hävittivät täydellisesti japanilaisten
ryöstäjien silrtomaavaltahi>neiston ja
panivat toimeen viipymättä uuden,
demokraattisen Järjestyksen.
Korean kansan s a n K a r i l l l s e n taiste­lun
Johdossa o l i konununistinen p u o ­l
u e (joka yhtyessään vuonna 1949
muiden demokraattisten puolueiden
kanssa otti nimehTyöväenpuolue),
Korean kansan kansallisten ftujen
Johdonmukainen puolustaja ja isän­maan
täydellisen riippumattomuuden
'ia demokraattisen kehityksen puolesta
käytävän taistelim organisaattori.
Kommunistisen puolueen johdolla
asettui Korean kansa kansanneuvos-tojen
ympärille, samaan aikaanr kun
kansanviholliset, japanilaisystävälliset
ainekset ja maanpetturit vapjslvat pe­losta
tämän kansan Ilmaiseman voi­man
edessä. »
Korean kansantasavallan perusta­minen
toi päiväjärjestykseen perin­pohjaiset
demokraattiset uudistukset:
maareformin, tärkeimpien teollisuus-haarojen
kansallistamisen, edistyk­sellisen
työlainsäädännön hyväkbyml-sen.
- s a n a n - ja palnovapaudert, ko­koontumis-
ja yhdistsrmlsvapauden
säätämisen, kahsansivistyslaljtoksen
kehittämisen ja kansallisen kulttuu­r
i n elvyttämisen.
Mahtava neuvostoarmeija, joka 1945
marssi Pohjols-Koreaan tuhotakseen
japanilaiset miehittäjät, ei tukenut
ainoastaan Korean isänmaallisia pyr­kimyksiä
ja s e n demokraattisia vaati­muksia,
vaan antoi myös kaikinpuolis­ta,
epäitsekästä a p u a näiden toteutta­miseksi.
Neuvostoarmeijan ollessa K o ­reassa
o p p i kansa samalla tuntemaan
uskollisen taistelun leniniläis-stallni-lalsen
ulkopolitiikan periaatteiden
puolesta, politiikan, joka kunnioittaa
sekä suurten että pienten kansojen
riippumattomuutta.
Korean kähsa tuli vakuuttunee­si
siitä, ettei neuvostoarmeija p j r r -
kinyt mihinkään muihin iräämää-riin
kuin Korean rilppumattomuä-den
ja sen demokraattisen kehityk­sen
palauttamiseen. Koreaa kansa
otti neuvostoarmeijan v a s t a a n ya-.
pauttajanaan Ja. parhaana ystävä*
nään ja sellaisena kansa myös ero­si
sUtä.
Neuvostoliiton ystävällisellä avulla
saattoivat Korean kansan toiveet va-pautuksan
Jälkeen täydelleen toteu­t
u a Pohjols-koreassa. Tämä oli sj^ynä
siihen, että juuri Pohjois-Koreissa
nykyisin lasketaan perusta 'Korean
kansan yhtenäisyydelle, vapaudeUe ja
riippumattomuudelle.
: Jos amerikkalaiset imperialistit' e l -
kassa enimmin i^äytettyä laatua, ja
hyvää kahviav sillä tanskalaisjBt: ovat
edelleenkin maailman suurimpia, 'kalh-viri.
juojia.
. Kahvin' hinnat maailman markki­noilla
ovat edelleenkin nousi^tiun-:
nassa, Joten on edullisinta tehdä esim.
joululähetykset tavallista aikaisem­min,
ennenkuin binnat Jälleen nou­sevat.
Tämän lisäksi on muitakin
syitä, joiden takia suosittelemme, a i ­kaista
lähetystä tänä syksynä. —
Nordman Regisfd.
muita hävitysvälineitä. Puolustusministeri Claxton sanoi äskettäin
parlamentin istunnossa, että jos hän saisi $200,000,000 lisää määrä-'
rahoja, niin suurin osa siitä käytettäisiin lihavain sotaUrakkain anta-
«liseen sotatarvekapitalisteille.
Kaikki säädylliset ja hyvää tarkoittavat ihmiset ovat kuitenkin sitä
mieltä, että vanhuudeneläkettä on parannettava järjestyneen työ­väestön
vaatirnusteh mukaisesti siten, että kaikille 65 vuotta täyttä-*
neille Canadan asukkaille maksetaan vähintäin $50 kuukausieläke^
Yhdysvaltain provosoima Korean kriisi ja Yhdysvaltain imperialis­min
mitkään yaltoitusaikeet eivät saa olla tekosyynä vanhuudenelä-kelain
parantamisen lykkäämiselle.
vät olisL uudelleen sekaantuneet ko­realaisten
sisäisiin asioihin ja polke­neet
maahan kansan tahtoa, olisi K o ­rean
kansa Jo kauan sitten suorittanut
demokraattiset vaaUt kansallisessa
'mittakaavassa. Jotka nyt on toteutet­tu
Pohjols-Korcassa Ja koko Korea
olisi yhtenähien. riippumaton demo­kraattinen
valtio.
Korean kahsan onnettomuudeksi
esiintyi amerikkalainen Imperialismi
samoin siirtomaaherruusottein, jotka
kansamme on niin katkerasti saanut
oppia tuntemaan japanilalsnUehityk-sen
aikana. Jo amerikkalaisten jouk­k
o j e n ensimmäisistä miehityspäivlstä
alkaen Etelä-Koreassa osoittautuivat
selvästi niiden todelliset tarkoituspe­rät
ja päämäärät. Amerikkalainen so-tUä^
iäällystö pani heti toimeen kosto-toimenpiteitä
kansaa vastaan ja hä­vitti
kansanneUvostot. : ; ^
Eämen kaikkea yrittivät amerikka­laiset
joukot kitkeä; pois korealaisten
toiveet kansallisen Itsenäisyyden pala-uttaniisesta.
Amerikkal^^ sotilas-halliiuipn
johtaja, keiiraall Arnold, se-
Uttl kyynlllissstl lc(kakuun 10 päivänä
1945, että Etelä-Korean suvereenisuus
ei koskiB Korean kansaa, vaan ahioas-taan
amerikkalaista sotilashallintoa.
'Tämä selitys vahvistettilm^llttömäs-tl
tukahduttamalla sotilaallisilla toi­menpiteillä
Korean kansan tahto.
Amerikkalaiset Julistivat Korean
kansantasavallan laittomaksi ja
aloittivai vainot sen johtavia h e h -
IdlöitS vastaan. Tämä oU tosiasias­sa
sodanJulIsCns Korean kansaa
vastaan, yritys yäfcivallälla.riistää
sen sovereenisuus, joka Japanibus-ten
ryöstäjien katicoitubsen Jälkeen
saattoi fcuidna. vain Korean kansaU
; ie ItseUeenu Amerikkalaiset inoblli-soivai
balMd voimansa tuhotak­seen
Itansannenvostot
Kansänneuvostojen tilalle perustst-^
tiin Jälleen kansan inhoama japanl-laismie(
hityksen aikainen -hallintoko­neisto,
japanilaisystävälliset ainekset.
Jotka yhteistyössä Japanilaisten ryös­täjien
kanssa olivat rikastuneet riistä­mällä
ja sortamalla kansaa, astuivat
saisivat aikaan maan lopullisen jaon
Ja<. sen nuiuttamisen h e l d ^ siirto­maakseen,
r. Aluksi synnyttivät he
Y K : n yleiskokouksessa keskustelun
Korean kysymyksestä Ja veivät tällöin
läpi laittoman päätöksen, että erlllls-vaalit
pidettäisiin Etelä-Koreassa ns.
Y K : n komission valvonnan alla. Näi­den
vaalien aviilla tahtoivat amerik­kalaiset
paikottaa korealaiset lajotun
Li Syn Manin kilkin hallitukseen.
Tässä oli siis kysymyksessä amerikka­laisten
Korealla harjoittaman orjuu-tuspolitlikan
naamioiminen YK-kyl-tlUä.
Mutta amerikkalaiset imperialistit
eivät oimistuneet pettämään Korean
kansaa. Korean kansa käsitti sangen
hyvin, että amerikkalaisten tukeman
erillisen marionettihallituksen perus­taminen
Etelä-Koreaan Johtaa vain
maan pirstomiseen, eteläosan väestön
elintason alentamiseen, terrorin ja po-liislvallan
kasvamiseen Ja amerikka­laisen
heza-avallan vahvistumiseen
Etelä-Koreassa.
Heti kun ns. YK-komissio oli saa­punut
Etelä-Koreaan, ryhtyivät Seou-lln
työläiset vastalauselilkkeeseen sitä
vastaan. Helmikuun 7 pnä 1948 aloit­tivat
Etelä-Korean työläiset yleisla­kon.
Se muodostui aikusoitoka san­karilliselle
taistelulle isänmaan pe­lastamiseksi,
'taistelulle. Jota käytiin
tunnuksin; "Alas YK;;komi£sio!" " A n ­takaa
Korean ' kansalle oikeus itse
muodostaa yhtenäinen hallitus!"
YR-komisslota vastaan suunnat­tuihin
lakkoihin ja mielenosoituk­siin
osallistui noina päivinä
1.300.000 Ounistä.
Hallitus vastasi YK-komlsslon toi­mintaa
vastaan suunnattuihhi mielen­osoituksiin
verisellä terrorilla, ja isäri-maanystävät
asettivat usein henkensä
peliin mielehösoltustsn aikana. Monia
kansansänkarelta murhattiin amerik­kalaisen'armeijan
Ja turmeltuneen L i
Syn Manin joukkion toimesta. Siitä
huolimatta liike saavutti -valtavan laa­juuden,
; joka osoitti Korean kansan
taipumattoman-tahdon taistella syn­nyinmaansa
f of juuttajia vastaan.
Usein tämä-liike sai kansan aseellisen
vastarintaliikkeen muotoja.
Huhtikuun 3 päivänä 1948 leimahti
kansan partisaanJtaistelu täydellä to­della
Uekkiih, maan eteläisimmässä
osassa, Chäi-ju saarella. Niitä syitä,
jotka ; ; aHieuttlvat saarien väestön
nousun, siirtpmaäsortoa^ vastaan, el
edesYK-kpmisslokaan voinut salata.
Yleiskokoukselle lähettämässään
raportissa komissio Idrjoilti, että
poliisit ja
(taantumiiksellinen terrorijärjestö)
Jäsenet paholnpitelivät ia pieksi­vät
Ihmisiä, joiden epäiltiin olevan
bommuhl^tisen puolueen jäseniä.
Amerikkalaisten perustama taantu­muksellinen
polllslvaltavangiisl r a i ­voissaan
yli 10.000 maansa yhtenäisyy­den
Ja vapauden puolesta taistelevaa;
saaren asukasta.Tdmän sietamättör.^
män pollisiterrorin . valUtessa väestö
tarttui aseis.in Ja nousi talstehuu^ uu­sia
vihollisiaan vastaan. xr^^-;, -
Huolimatta epäsuotuisasta maantie­teellisestä
asemasta, meren erottaessa
sen mannermaasta, huolimatta asuk­kaiden
huonosta aseistuksesta ja huo­limatta
epäinhimillisestä; poltetun
maan taktiikasta, jota vahvasti aseis-_
tettu ja hyvin varustettu vihollinen
käytti, onnistui saaren sankarillisten
asukkaitten kuitenkin estää erllllsyaa-lien
toimittaminen Cheh-Ju'Ua 10
päivänä toukokuuta 1948. ! >; :
Li Syn Man-yiranomalset lähettivät
vahvoja Joulckoia Cheh-jun asukkaita
vastaan Ja hyökkäslv^. .ennenkuulu­mattomalla
julmuudella isänmaanys­tävien
kimppuun. Ei; edes YK-komis-s'.
o voinut salata niitä petomaisuuksia,
joita L i Syn Mianin rosvot ovat (har­joittaneet
Cheh-jun väestöä kohtaan.
Yleiskokouksen neljännelle fcobp-ukseUe.
lähetetyssä tiedtrituksessa
sanotaan: .''kukisäaakseen fcapltian
hallitus lähetti saarelle vahvoja
joukko-osastoja, ' inntta levotto­muudet
eivät lakanneet eninehbuln
vasta vuoden 1949 alussa. Sotatoi­met
eivät olleet viidä;; 1949.touko­kuussa
päättyneet K j ^ i o n p ^
tu tuhkaksi ja »kennu^^ eläin­ten
ja tuotteiden menetysten arvo
nousee moneen miljardiin vongUn."
hätäjsesU kun Korean
^»öan Joukot lähestjffi^'
mn läjäyttt Han joen ^
*«*^ssillan ja sen muL,
sla omia sotamldjiäänL^'
Lausuntonsa l<?wssä SJnr
kiitti kansantasavallan?
ten ylevämlelisyyttä J a ^
Jäa korealaisia, jotka tiää
levät Isämnaata vastaan
kansantasavallan pudldie k
maan uuden elämän
Fyongyang» Korea. — Etelä-Korean
nukkehallltuicsen entinen sisäminis­teri
on julkaissut täällä lausunnon,
mikä paljastaa kaiikessa alastomuu­dessaan,
että Syngman Rheeri joukot
aloittivat sodan kesäkuun 25 pnä.
Syngman Rheen entinen sisäministe­ri
Kim Hyo Suk selittää, hehkuun
5 pnä Julkais|j^s^ä^|jausu;ihQss^
Korean tilannetta'BiSj^avastii , -',
"Syngman .Shit^^ öxu^vti. daa'
maan pre^dentin i viran I^siksl: kun
hän alusta pitäen. vaati •• 'sotaret-
^ beä. pohjoiseen'. Minä Itse osäl-
. listuin siihen vehkeilyyn siinä
- mielessä, että tällainen 'sotareUci'
olisi voitu aloittaa heinäh; 15 pnä
1949. Minä komensin Kim Suk
IVunin (silloin Kansallisen pno-lustusarmeijan
komentaja) hyök­käämään
pohjoiseen sekä valtaa­maan
Pyongyangin. Tämä sala-suunnitelma
epäonnistui kansan
sissijonldiotoimlnnan lisääntymi­sen
vuoksi Etelä-Koreassa.
"Viime keväänä MacArthur kut-
. sui Syngman Rheen Tokioon Ja
sanoi hänelle^ että heti kun 'sota-rdd'
alkaa, hänen <^ytyy alistaa
hailtkl MacArthurin komennetta­vaksi
ja että 'Kansallisen puolus-tusarmeUan'
korkein upseeristo
harjoitetaan xhdft^: Japanin kpr-keiden
upseerien kanssa.
"Palattuaan ^eolnnn, Syngman
Rhee julisti, että uutta, 'pohjoista
sotaretkeä' seuraa laajakantoinen
avustus' Yhdysvaltain leotOkoneil-ta
Ja sotalaivoilta, ^än sanoi
myös, että taisteluun yhtyy Japa-
.; ttllaisla vapaaehtoisia, ja että 'so-tareM'
onnistua varmasti. Täl-
: laisen itse^tärfceän arvioinnin va­rassa'Syngman
Rhee. aloitti tämän
'sotaretken* kesäkuun 25 pn aaniu.
na.*'
SYNGMAN RHEE
ON TOKIOSSA ,
Kim Hyb Suain lausunnossa pal­jastetaan,
että Pohjols-Korean jouk­kojen
vastahyökkäyksen aiheutta-main
katkerain tappioiden jälkeen
Syngman Rhee pakeni kesäkuun 37
pnä^ Tokioon, vieden mennessään
$100,000,000. Puhe, jonka hän mu­ka
samana päivänä piti SebUlIssa. oli
todellisuudessa gramofoonilevystä
laajaliettu. : .
Toinen nukkehallituksen silmänte-kevä,
Chl Bying Duk. pakeni myös
JETELÄ-KOREAN SOTA-PÄÄLUKRO
VETOiU
KOREALAISIIN
, Los. Angeles. —
laslähetystön avulla
Rheen.johdolla perustetun
sen puolustusarmeijan jsa
upseeri, kenraaU song Ho fr.1
vedonnut etdäkoiealaisiin 3
laajalletussa radlopuheessaiil
Hoittanut heitä 'lopettamaal
ensä ampuminen s ^ ijgi
pohjoiskorealaisiin a m e r i S
hyökkääjäin torjumiseksi";^^
doltti Korean uutistoimiao
angista. • *
Kenraali Song Ho Sm
vuonna 1949 osallistui iiseaii
Jöls-Koreaan tehtyyn
tiedbittl radiopuheessaan, että
jäljestänyt kansan
kcapuksen, niihin kuuluu
baiisia Etelä-Korean änneijaii
laitaV jotka ovat tulleet
rean jouacojen puoleUe. Hän"
tl maanmlehiään tulemaan
kuislha hänen- joukkoihinaJ
taakseen Korean kansa-joukkoja.
.
Seuraavassa ou hänen
sensa teksti:
"Yhtdstoiminnassa pei
Syngman.Rheen Ja hänen
liseh koplakuntansa kanssa'
olen tähän päivääQasii
suuntaa, mikä pettää
me ja kansamme.
;>petturt Syngman Ehee!
" nen kopiaknntansa,
ti yrittäen sytyttää
aio^^^^ sanotan 'läj
Ikein pohjoista' vastaan jil
Johtua nykyinen sota. j
"Nyt^^^^^ m sydän
käsitän -kuhika snnri riktt j
on. .
• "Nyt ndnä elävästi käsitiil
tä kansanarmeija on se, i
della suojaa ja puölnstaa tt
etuja. Myös käsitän, etläts
hallitus on Korean kansuj
lella.
"Kansallisen pnolnstDsaiB
sotilaat ja upseerit! Kääoffi
me pyssymme Korean fcaaa;
hoUisia vastaan — pettnili
man Rheeta ja hänen iai^
taansa sd<ä' interventtijaE
' vastaan! -
" J o s te rakastatte iämd
ne Ja kansaa ja jos tdlli t
' reaiatsten patrioottinen i
seuratkaa minun eslmoUEq
ryhtykää yhteistolmintau I
sanarmeijan Ja sissien kanöd
«Minä olen jo Järjestäsji
san vapaaehtoisen koipidai
hin kuuluu totaansla KUDQ
puolnstusarmeijan sotiUti^]
fca. ovat tulleet kansanbs»
puolelle. Kansan rapaim
korpuksen komentajans.s^i
'menossa rintamalle o!ki'
kansan armeijan kanssa
semme Syngman Blieen ,
rildtalaisten ini
Joukot isänmaamme nuull
raita!
"Kansalfisen pn-sotilaat
Ja upseerit! Tdikii
tä minä olen tehnyt,
pois maastamme ne jotb
vät väJupakoUa vallata
maamme!"
tlLAT:<:AA VAPAUS
Joku aika takaperin — se oli eimen
nykyisen Korean taisteluh alkamista
— julkaistiin Sudbuiy Daily Starissa
hyvin huoinattavalla tavalla Canadan
päivälehtien yhdistyksen lauisunto
painovapaudesta. Se alkaa seuraa­valla
ylväällä tayallik:
Mitä iodellal ja täsmälleeh iar-kiHtefaan
tuolia tutnllai fraasilla
' san,oinaiebdistönv palnoivapaudes-ta?
Fcmsteelllsesti käsittäen se ei
ole mikään sanomalehtien kus-tahtajffle
varattu eiiköisolken^ Se
bn paremminkin osat eräästä pal­jon
suuremmasta v^iandi»ta —
tottldai - ihmisten oikeudesta 11-
m^sta ajatuksensa avoimesti ja
mitään pelkäämättä. Sanomaieh^
disto ei vaadi mitään oikeatta m i ­kä
id kuuinlsl deinblaaattisessa
valtioissa nayöskin JofcalseOe kan-sal^
selle. Mutta painovapaus on
erijkoi^n tärkeä o » tästä snurem-
. niasta vapaödesta koska sanoma-lehdls^
aa nykybisää olosuhtein
se pSaff«r«»»"">" Ittlni^ ionka avnl.
la tavaOinlenV ihminen n^ tie^
' dot, Joti» .hän tarvlisee haditsi-
' Jalnsa toloiinnanarriointU varten
Ja mnodostamcseen miellpiteaisa
yleiätelä k o i s t a . Hmän sanoma-
IdidlstSä. afniK^aaii saukapn-laHa
Ja soStkotsUla olevaa iehdlsföii
~ varassa ollen,dää hiin pimeydes­sä
Jä ävottomana. Kalifeeton sa-
• nomalebdlsto on dltä jyystä yksi
demokratian . välttämättömistä
, j^Ittstns3teino!sta. > -
rauha ja sota
Canadan päivälehtien yhdistys pu­huu
tässä lausunnossaan todella kau­niisti
painovapaudesta. Mutta ... jo-icapäiväineh
käytäntö on kerrassaan
päinvastainen. Periaatteelliset lau­sunnot
saattavat olla miten kauniita
ja hyviä tahansa; mutta kun niitä ei
toteuteta Jökapäiväisess-ä elämässä,
ovat ne kerraisaan arvottomia. J a
meidän tsu'koituksemme on tällä erää
osoittaa, että mikäli päivälehdet ovat
kyigymyiksessä. on niiden todellisena
tarkoituksena ennen kaikkea känsän
harhaan Johtaminen - ja sokaisemi­nen.-.'
Tällä kertaa on päivän kaikkein
tärkein kysymys baOddalla maalimas.
sa kysymys rauhasta ja sodasta.
K a i U i tietävät, että maailman kan­sojen
valtavat joukot haluavat rau­haa.
Se ilmenee idistä sadoista mil­joonista
nimistä, jotka on hankitta a-tomipommin
pannaan julistamista
tarkoittavan anomuksen alle. Vaik­ka
tässä on kysymyksessä maailman-laajuinoi'
sadat miljoonat ihmi­set
fciisittävä. valtava kansanliike, y-rittää
fc^IfaUstinen saflomalehdistö
fcatkklalla maailmaapa, mutta varsin­kin
tällä mantereella, pjrsyä vaiti täs­tä
taahanUik|(eesfä sillä se ei ole k a -
pitallstisäs sanomalehdistön etujen Ja
harrastusten^ inafcalsta. Mikäli rau­hanliike
on kysymyksessä haluaa l a -
pitallstlnen sanomalehdistö pitää
fcaasanjoakot''8en suhteen tiedotto­mana
koin pimeässä säkisiä. koska
kansa elää vielä suurin p i i r t o puhu-en
"suukapulalla Ja sidikosilla; olevan
lehdistön varassa" — kuten edellälai-natossa
lausunnossa sanotaan;
Eikä sitä olekaan vaikea käsittää
koska tiedetään, että kapitalistisen
sanomalehdistön tarkoituksena Ja
pyrkimyksellä on sodan edistäminen.
Sitä varten on tarpeellista salata tie­dot
Korean kansan tilanteesta, julis­taa
koriimunistlt syyllisiksi Korean
sodan alkamiseen ja kalkin keinoin
edistää sodan lietsomista ja laajentu­mista./.
V;,
Vaikka Wall Streetto imperialistien
Efcelä-Kotean Syngmaiii, Rheen halli­tus
on syyllinen sodan alkamiseen o-vat
iräpitalistlset - sanomalehdet Ju-ilstäneet
Pohjols-Korean toaiUtuiksai,
(kommunistit ja Neuvostoliiton syylll-slksr
siihen. Tavallineii kansanihmi­nen
on tällä erää sUx& käsltyiksessä,
että YhdysvaUat ja Y K taistelevat
Korean kansan puoleista vaikka ne
'taistelevat todellisuudessa korean
kansaa vastaan, pitääkseen Etelä-
Koreassa vallassa iiansan vlitaaman
Sjmgman Rheen hallituksen. Joka
pantiin valtaan Yhdysvaltain pisti­mien
tiurvlh Ja oh pysynyt satulassa
ainoastaan niiden avulla.
Viime viikoUa saimme Lunober and
Sawmill Workers Union Sudburyn
seudun osastolta valmiiksi kirjoitet^^
selostuksen , osaston vuosikoäo
ta. Se julkaistiinkin slttäi lehtemme
t.k. 13 päivän numerossa sellaisenaan.
Osaston presidentti Chas. McOhire
sanoi, että samallalnen selostus on
annettu myöskin Sudbuty Daily Sta­rille.
jokaJuBmtefktn siltä suurlnunan
osan mutta jätti julkaisematta selos­tuksen
kalkikein tärkeimmän osan.
Juuri sen osan ^ '
«Jonka avona teellinen ihminen
V ' saa ne^^^ iledott^ jotS» hän liaicvltsee
... 'iinn^fffij^tns^ toiminnan arviointia
^^^Ipten Ja muodostaakseo
p^teensä yleisistä aslofeU',
edeiläoleva^a iainaidcses»
taan.
Sudbury Daily Starin t
mielestä ei ilmeisestikään äSä
puhua rauhasta kun on sota l i
sä vaikka rauhan asia clisiBi,
(klen sydämillä. sUtä syystä
tämätöhtä Jättää mainitseinaö
kou&sen hyväksymistä pää''
mistä, 'Joista kerrottiin nun-vaan
tapaan: ,^
- "Kokouksessa hyvälsyöa
erikoinen päätöslausehn»
man lanhan puolesta j^
bakteeriaseitten käyttänö^
taan, jossa sahteess» 1-
kannattamaan Tokbobua
mosta, että hy5kkääptol|»
riboiUsdisi Itatsotaan « -
J<*a käyttää ensiksi täH»
mitä maata vastaan
Kokous päätti »>y°*^^
Canadan Baohanköi«n?f
' täystä S00.C00 "»«Jör^
hänkfcöniseksi CanadaiU
niainlttunh Tnkhoinian
seen.".
Lelitl el halunnut malmi»,
edes sitäkään silmällä
olisi voinut' senpenistedlac
myöhemmto unioa vastaan^
ta se koinmunistlseksl k i ^
raiihan'edistäminen tuntoa
kommunismia kapitailstisen
puhbista päättäen.
Olemme kertoneet täfflao^
tä byystä."että Toimme
t o d l ^ , että meillä ei v a ^
v a Ä mfitäli kansan ^
ovat kysymyksessä ja
taa ja f auhaa koskevat onn^
dbf ovat nykyhefkeilä .
vaftcelUsfe koskaleäia»
julkaisemasta oikeita t^J^-
siUa ne eivät edistä ra«J».
^ asiaa. - KaHe Trf-