Vapaus, July 20, 1950

              «-»„n svdänsunm murtamana Ilmoitan sukulaisine ja tuttaville,
^len "} rakas mieheni j a W3ynen hellä isä
ARNE^JACOB PYKÄRI
,• »«ikkumalla Sandstone-järveen oUesEaan kalastusmatkalla kesä-
•in^nä 1950- Hän oU syntynyt Uolalussa, Ont. syyskuun 30 p.
,,'0 oU Ä e s s a a n 38 v. 8 kk. ja 18 p. ikäinen.
•ifhtoJä häntä suremaa» jain mina. hänen vahncnsa. poikamme
^^i^ia äiti. kaksi veljeä j a yksi sisko sekä suuri sukulais- ja tut-
' w^nia saatettiin viimeiseen lepoonsa fcesäkuim 23 p:nä Nolalun
ffimaaUe Euureri toverijoukon saattamana. :
out elämäntoveri kaUeln,
isä lapsellanme parhain,
läpi elämas'. a i n ' kuljit hymyillen.
Et ehtinyt ees' elon Utaan.
kun jouduit meidät jättään.
•Uinua nyt saat sä ainiaasti hiljaa.
Ei kuolonkaan kylmä käsi ,
riistää voinut kaikkea multa^
Sun elon pätväs muistot;
7 kauniit Jäivät mulle,
hlJtä hellin hoivalleni
ne kätken iäks' sydämeen.
Sua aina rakkaudella muistoen.
Vaimosi Linnea^
Pois on isän hellä käsi.
pois on isän turva multa.
—Sun katsees kirkas iäks'
sammunut on mulle.
Nuku, nuku rauhan unta,
muistan ainlaasti sua isä kallein.
• Toikasi Wayne.
MlJISTOKSI R A K K A A L LE
POJALLEMME
ensimmäisenä lapsistamme
korpeen kotiamme raivattiin,
olit ilomme, nuoremmilles hoiva,
le täytit elonpäiväasi
Tijmeiseen, - •,
sorrettujen puolesta sä
seisoit,
in kirkkaimman toivoit
näkevas.
ian kuolo kylinä riisti elon suita,
aiikon riveihm. toi meille
surun isuureii.. -^:--v:y:--:'--^------ ---
rauhassa rakas poikamme,
muistosi säUyy, työsi jatkuu,
jatkaa Joukot miljoonain.
Rakkaudella muistaen '
Äiti j a Isä.
Oi. miksi katkoi kuolo elos',
veli armain.
Oi, miksi kaatuu joukostamme
parhaimmat.
Lepää rauhassa ikiuntas veljemme.
Sun muistoasi vaalimme kera .
tovereiden, ystävien.
Veljesi Viljo perheineen.
Miksi vuotaa kyynelvirrat,
nuksi rintani vaikeroi?
Onhan veljeni rauhan saanut.
Elo väistyi jo tieltäsi pois.
on päättynyt matkasi määrä.
Lepää rauhassa veljeni rakas.
E n häiritä untasi voi.
Rakkaudella mulstaeui
Siskosi Wllniarjarperhe.T:y
Veljeni kallis meiltä oh poissa,
hän elämän myrskyistä vapaa oh.
Sinua kaihoten kaipaamme aina,'
Lepää rauhassa Icummun alla.
Veljesi Allan perheineen.^
Lausun sydämelliset kiitokseni ystäville-ja tovereille, jotka
niin runsaslukuisina ottivat osaa'raskaaseen suruuni. JCUtos sep­peleistä
ja kaikesta avustanne. . '
Erikoinen kiitos kalkille niille,'jotka aikaansa säästämättä
antoivat apuapsa ruumiin naarauksessa. Kiitos C S J iti Nolalun
osastolle ravintolan järjestämisestä j a haalin luovuttamisesta
tilaisuutta varten.
LINNEA PYKARI
vaimistDvat
PaperipuuHeoIlisuus on leilin kykenevä
täyttämään työläisten vaatimidcset
Kreikkalaiset naiset qsällistuivat j — Välimeren suulla oleva Gibral.
jo kauan ennen kristillistä tari on ollut Britannian omistuksessa
V. 1713 saakka.
. Timmins. — Noin kaksi veikkoa sit­ten
Kapukasmgissa pidetyssä L . & S.
W. Umon Lt>cäl 2995 kokouksessa, sa­moin
kum sitä ennen Porth Arthurin
Locahn ja jälkeen Sudburyn Localln
kokouksissa, päätettiin vakavan kesr
kust^lun tuloksena, että tulevaa sopi­musvuotta
varten on metsätyöläisten
palkkoihin ja työoloihin saatava huo­mattavia
parannuksia. Local 2995 vuo­sikokoukseen
osallistuneet 7 alueen
johtavimman paperipuuyhtlön työläis­ten
edustajat olivat täysin yksimieli­siä
sUtä. että tällä kerralla el asete­tuista
vaatimuksista voida perääntyä,
vaan on niiden puolesta seistävä, jos
tarpeellista, lakkoutumiseea asti.
TEOLLISUUS ON KYKENEVÄ
MAKSAMAAN
Vuosi sitten. JoUohi Canadan pape­r
i - Ja paperiteollisuuden .asema, mark
kinoidcn epävarmuuden tähden näyt­t
i huonolta, Joutuivat Ontarion met-
Sätyolaiset ottamaan vastaan osittai­sen
palkkojen laskun booniiksen pois-tam:&
en muodossa. Tiliä kerralla t i ­lanne
on kuitenkin kokonaan toisen­lainen.
Niissä virallisihi tilastoihin
pohjautuvissa raporteissa, jotka ko­koukselle
esittivät L. & S. W. Union
Joint Councilin sihteeri Bruce Magnu-son
ja Local.2995 presidentti PetC
Mongeon, todettiin Canadan paperi-ja
paperiteollisuuden aseman olevan
paremman kuin mitä \^e on ollut vii­meisen
20 vuoden aikana. Yhtiöiden
voitot ovat nousseet valtaviksi j a teh­neet
mahdolliseksi sijoittaa suuria
summia tuotantotekniikan parantami­seksi
ja tuotannon kiihdyttämiseksi
huippuunsa niin tehtaissa kuin met-stesäkin.
Vaikka kylmän sodan poli­tiikka
onkin poistanut melkein ole­mattomiin
meren takaiset markkinat,
n i in on yhdysvaltalainen kysyntä
noussut siinä määrässä, että nykyinen
suuri tuotanto tuskin kykenee sitä
täyttämään. Uudet «nanssijärjeste-lyt,
alhaisemmat korkotaksat. vehko­jen
likvidoiminen, erlkoisreservitl
suuremmat työkapiitaalivarat, alhai­semmat
veroi; jne, ovat kaikki yhdes­sä
saattaneet yhtiöt hyvään asemaan
("to viTcather adversc conditlons"),
kuten "Pinahclal Post" to'mitiisp3lsr
tallaan toukokuun 13,päivän^niuneros-saan
tänä vuonna totepi.
TILAISUUS UUSIA
'M
UUSI LÄHETYS JUURf SAAPUNUT
'Hinta$1.25 kappale
Ostajan maksettava lähetyskulut
DT-IOO
D¥-108
DY-in
OT-186
Dir.22l
OY.223
DY.247
Dy.249
DY-ZSO
l)r-251
DY-253
l)Y-254
DY.258
DY.261
»T.262
Aina se pohjalta paranee - Kupletti-Jenkka
Karjalan Polkka
Laulanut Matti Jurva '
VUmelnen m a r k k a P o l k k a
Vanha Itliunpenkld — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
Anna sen mennä ^ Polkka
Punaisen töllin H i l j a ^ Jenkka
Laulanut Matti Jiurva
Meksikon t y t t ö T a n go
Mä onneen taas tahdon luottaa — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten .
KannaksehkatribEi — Polkka
Viime Vuonna, tänä vuonna — Jenkka
Laulanut Matti Jurva •
Koeta viellä kerran — Jenkka
Olympian kunmeessa — Jenkka. :
Laulanut Matti JiUTra
Pohjanmaan junassa — Jenkka
Sujut ollaan — Polkka
Laulanut Matti Jurya
Oi knale kuinka soi. — Tango
Eebtootähti l
Laulanut Eugen Malmsten
Aitan ovella—: Jenkka. .
Saariston satu — Jenkka
Laulanut Matti Jurva
Kirjava Untn ~ Jenkka
Renkipojan r a k k a u s P o l k k a
Laulanut Matti Jurva
Eikös n i in Jenkka
Mukavia kuiiinn — Jenkka
Laulanut Matti Jurva
Lauld hänelle ~ Tango
Sydän sykkii tahtUn Czardaksen
Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten >
Tervetuloa, tervemenoa — Polkka
KodomaOca ~ Jenkka
laulanut Matti Jurva
MJks' saa, lemmin — Foxtrot
Kadotettn ' - V a l s s i
Laulanut Eugen Malmsten
Baallt pyykkirannaUa — Polkka
Mikd sormoksen helUt ptOs — Jenkka
Laulanut Matti Jurva , •
Hyljätyn Jenkka
Kukahan se on? — Polkka
Laulanut Matti Jurva
DY-266 Yksi hyvä sana — Jenkka
Kirjeenvaihtoa halutaan — Polkka
Laulanut Matti. Jurva
DY-267 Köyhän pojan perintö — Polkka
Mökin rakentaja — Jenkka
Laulanut Matti Jurva
535 Tyttöäni muistellessa ^ -Välisi
Ritari j a linnanneito — BaUaadi ^
Laulanut Teemu Grönberg
734 Sunillinen Idiu ~ Slow-rox
Argentiinan kuu — Tango
Laulanut Teppo Ralkko
743 Tunfi tuuU pientä— Valssi
Pajupilli — SIow Fox ,
Laulanut Teppo Ralkko
910 Ehkä tästä tulee iskelmä — Fox trot
I l ta Santa Cmzissa — Siow Fox
Xiaulanut Olavi Virta
B 2093 Ken lienetltään — Tango
Mikä yö — Swing, fox
Laulanut HenryTheel : —
SL löi Kesi^ön v a M
102 Sä kasvoit neito
Soittokappale
bV-270 Jo palnuvl i » l v ä - r valssi
Sumllinen kuu—- Slow Fox
Laulanut Eugen Malmsten
DY-281 Säveliä tdhansien järvien maasta
Osa 3 ja 4 • • •
Soittokappale ' ~ ~ r
bY-122 Wleniläi8makeisla — VaJssf
Wlenilälslä verta — valssi
"Johann Straus—Rytmi Pojat orkesteri
DY-155 Lotus tongo
Kontamoyö Alsterilla — Valssi
Soittokappale — Ramblers Orkesteri
SD-5069 Unislmlen linna — Fox trot. laul. Olavi
Linna
Rtmsnlnen helkl — 8low i^ox.
lauL Kirsti Hurme
SD-5005 Pähräslä päivään — Fox trot
crsol M lo
Laulanut HenryTheel
T-8003 Tuulen viemä — Fox toot'
Tcdvetango
. Laulanut Henry Theel
T-8003 El onni ole lahja — Tango
Rakkain lauluni—Valssi
Laulanut Heniy Theel
Rajoitettu määrä. ,. Lähettäkää tilimksenne heti , . .
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
BOX 69 SODBURY, ONTARIO
Tilastot myöskin, tsoltjavat, että
Abitibi PJ». Co. on neljän viimeisen
vuoden aikana lisaiuiyt puhdasta pää­omaansa
17 miljoonalla, ollen se nyt
viifalltsten . numeroiden . mukaan
$76,000.000.
Kun tiedetään että yhtiöiden viral­liset
o^hnaisuusnumerot ovat tavallises­t
i vabi puolet todellisuudesta, on n u ­merot
luettava paljon suuremmiksi.
Viime vuonna esim. • mainittu yhtiö
maksoi osakkaille täyden osakevoiton.
lyhensi velkoja 3 miljoonalla Ja lisäsi
pääomaansa tniljoonalla. v
International Paper Co. raportit
osoittavat suurta voittojen kohoamista
tämän vuoden ensimmäisen 3 kk. a i ­kana.
Puhtaan voiton tänä aikana i l ­moitetaan
olleen $16,295.248. Koko<-
naistulojen' ilmoitetaan olleen $115
miljoonaa. 4 miljoonaa suuremmat
kuin samaan aikaan viime vuonna Ja
niin suuren että ainoastaan 1947 ja
1948 saman ajan tulot ovat sen ylittä­neet.
Jotakuinkin samassa suhteessa ovat
toiset suuret paperi- Ja paperipuuyh-tlöt.
kuten Kimberley-Clark of Cana­da.
Long Lac Pulp and Paper Co.; M .
<Si O. Paper Co, ym. lisänneet pääo­maansa
javoittojaan^Ytein panadan
rahan arvon alentaminen 10 prosentil­la;
on lisännyt paperiyhtiöiden tuloja
noin 50 miljoonalla dollarilia. koska
vienti maksetaan Yhdysvaltain dol­lareilla;
•..'
MITÄ TYÖLÄISET OVAT >
SAANEET?
Huolimatta yhtiöiden valtavista voi­toista
eivät teollisuuden työläiset ole
viimeisen kahden vuoden aikana saa­neet
minkäänlaista parannusta palk­koihin
enempää kuin olosuhteisiin­kaan.
Päinvastoin oh palkkoja pyritty
entisestään alentaniaan, lisäämään
työhkiihdytystä Ja huonontamaan
olosuhteita. Metsätyölälset esim, v i i ­me
vuonna joutuivat ottamaan vas­taan
böonukseh poistamisen j a sen
jälkeen ovat yhtiöt käyneet yhtämit­taisia
kampanjaa ruoan huonontami­seksi,
poistamalla ruokapöydästä he­delmät,
vaihtamalla voin margariiniin,
kahniunaidon ala-arvoiseen pauteri-maltoon
yin. tavoilla.
Viime vuonna. Jollolh yhtiöt ohvat
huolissaan markkhioista, vähennettiin
tuotantoa ja turvauduttiin varastoi­hin.
Yhtiöt varoivat ottamasta mln-käänlaista
riskiä ja tahtoivat asettaa
"viulut" työläisten maksettavaksi. Mr.
George Leblancln, Spruce Palls P.P.
Co. Sudburyn . työnvälitystoimiston
Johtajan (yhtiö maksoi $2 Vj milj. osa-kcvoittoja
v. 1948) ilmoitetaan lausu­neen
viime syksynä, että koska sano-malelUlpaperln;
hhita A mahdollisesti
laskee, on työläisten palkkoja alen­nettava.
Hän myöskbi huomautti, et­tä
Anticostin saarella maksetaan vain
$2.50 coordllta ja että Ontarion metsä­miesten
palkat olisi alömincltava sa­malle
tasolle.
Mutta entä nyt? Paperin hlnla el
^ ole laskenut Ja paperituotteiden
' k)-.s)'ntä on korkealla. Tarjoavatko
yhtiöt nyt työläisille koroHista?
Tuskin, elleivät työläiset järjesty
lujasi! j a pakolta yhtiöltä niin te­kemään.
B.C:n melsätyoläiset
voittivat 12;^ senlln korotuksen
tuntia kohti päättävällä Ja yhte-
: naisella eslintjrmlseUä. Ontarion
Jiuonostl palkatut paperltebdastyö-läiset
saivat keväällä 6 sentin koro-
- Vuksen tuntipalkkoihinsa Ja Onta­rion
metsätyölälset tulevat myöis-kln
saamaan korotuksen palkkoi­hinsa,
sekä poistamaan margarii­nin
ja^ pauterimaldon kämpiltä sel-somalkk
lujina nyt edustajakokouk­sissa
tehtyjen päätöksien Ja Unlon-
•••sa takana. . •
ENSIMMÄINEN TEHTÄVÄ
Ensimmähien tehtävä nyt ennen
neuvotteluja on saattaa jokainen met-sätyölälnen
tietoiseksi kalkista niistä
vaatimuksista Jotka on päätetty esit­tää
työnantajille.ensi elokuun 16 p:nä
alkavissa neuvotteluissa, sekä kaikista
niistä seikoista Jotka tekevät enem­män
kuin oikeutetuiksi nämä suhteel­lisen
pienet vaatimukset. Jatkuvasti
nousseet elinkustannukset, teollisuu­den
suuret voitot jne., eivät Jätä m i ­tään
perääntymisen mahdollisuutta
hyväksytyistä' vaatimulcsista. Kunnol­lisesti
palkatut Ja hyvissä olosuhteissa
työskentelevät työläiset pystyvät
tiiottainaän e^nmmän kuin^ ,n^^^
Iu>iila ja huonoissa olosuhteissa työs­kentelevät
Ja alituisesti paikasta palk­kaan
hiuuttelevat työläiset, j a sen luu-lisi'ölevan
yhtiöllleklrt hyödykisl, sa­moin
kiiin koko yhteiskunnalle. .
: Samalla kertaa on kalkki metsä-työläiset
saatava käsittäniään
: niyöskin se. ct'.ä vain lujasti yhte­näisenä
Joukkona voidaan yhtiöt
pakottaa hyväksymään vaatimuk­semme.
Siksi Jokaisen metsämie­hen
oma etu vaatiikin, että hän
•• kuuluu unioon Ja osallistuu sen
toimintaan parhaaasa mukaan. P a ­koileminen,
uniosta sivussa olemi­nen
Ja palkkojen Ja olosuhteiden
parantaimisen puolesta toimimisen
aU&oAmn toisten tehtäväksi on
työläisten rivien helkohtamlsta,
omien j a toisien työläisten etujen
pölkonlsta sunrrahamleslen by-väksL
Niin el yarmaan kukaan ha­lua
tehdä j a siksi Jokainen katsoo­kin,
että on hyvässä Jäsenyydessä
ennen palkkaneu^otteliijen alka-
• • mlsta. — 8.
sotavoimat poistettaviksi Koreasta
Asiaa koskeva päätöslauselma päätettiin
lähettää Canadan pääministerille Ottavaan
Port Arthur. — Tämän kaupungin
surmalalfiten rauhankoikous, Joka p i ­dettiin
viime sunnuntaina CSJ:n
osaston haalllla, oli kutsuttu koolle
keskustelemaan korean kysymykses­tä
j a yleensä rauhan puolustamistoi-minnasta.
Kckouiksessa (hyväksyttiin
seuraava päätöslauselma lähetettä­väksi
Canadan hallitukselle:
Hcinäk. 16 pnä Port Arthurbsa
pidettjr suomalais-canadalälsten
yleinen kolious protestoi Yhdys­valtain
Korean sisäisiin aslplhih
, sckaantTunisen Ja Canadan halli-tultsen
siiben antaman avun Joh-
Me vaadlinme Canadan liitto-balfitultsen
toimimaian pikaisesti
meri-, ifaoaa- Ja naulden sotavoi­mien
poistamiseksi Korean sota-alneelta
Ja lopettamaan siten ko-reataisten
murhaamisen Ja hyök­käyksen
Korean kansaa, vastaan.
Me vaadimmie Y K tn pertBsklrJan
nondattafnisia ja Turvailisunsnen-voston
palauttamista lailliselle
kannalle hyväksymällä Kiinan
Kansantasavallan edustajat neu-
- vostooii Ja kunnioittamaan Tur-valUsnusheiivoston^
v ;ykslfflie]isyys-
• ,säänt6äl'.'-;:{; ;^;^;v ^.-'^^''f;^''-'^'-::-^--.''
/Edelleen : n i e : keludtammci kaik­kia
snomalals-canadakUsia liitty­mään
yhte«D. rauhan säilyttämi­seksi,
tehostamaan : toimintaa
Tukholman r a n h anvetoomokseh
puolesta atomipommin pannaan
Julistamiseksi Ja että atinnipom-
. m i a ensfmmäisekst käyttävä maa
Ja hallitus Julistetaan nkolllsctoi
hyökkää^!.
BAUHANKONGBESSIN
PÄÄTÖKSET^/^:.':
Ennen päätöslatiselman hyväksy­mistä
esitettiin kokoukselle kolme ise-lostusta.-
Ko£ka viime keväänä p i ­detyssä
Canadan Bauhankongressis-ea
CSJ:n tämän altieen edustajana
ollut Ulotti Kothonen oli Nplaluun
rauhankokouksessa n i in esitettiin hä­nen
yhteenvetonsa n^Jnltitsta kon­gressista
kokoukselle seiutiavaan ta­paan:,
-
Taistelu atomipommin laittomaksi
szAtiAmisciul on nyt -uudessa valhees-pldctty
Maaliman Rauhanlllkfltccn
toimeenpanevan komitean kokous
päätti asettaa kysymyksen citcn, että
vaatimus kohdistetaan kalkille hal­lituksille
j a kaikissa maissa suorite­taan
allekirJoituEten kerääminen vaa­timuksen
alle.
Atomipommin pannaan julistamisen
ohella vaaditaan sen toteuttamista
varten (kansainvälistä valvontaa Ja
lopuksi julistetaan sotarikolliseksi se
hallitus, joka ensin käyttää atomia­setta
mitä maata vastaan tahansa.
Siitä saattaa olla erimielisyyttä
minkälainen tämän maailman pitäi­si
olla, mutta jcrftahiennn yksimieli­nen
maailman säilyttämisestä ja sii­tä
syystä on atomiaseet tehtävä lait­tomaksi
atansalnväilsessä mlttakaa-vassa.;,:/^
v • , • \ - ' •
Maailman raulian voimat käsittä­vät
nyt noin .800 miljoonaa henkilöä
niissä maissa, Joiden kaivsat j a h a l l i ­tukset
(Neuvostsllltto j a kansande­mokratian
maat) ovat ehdoitta hy­väksyneet
atomiaseiden pannaanju-listamisyaathnulKen
j a ovat vannou-timeet
t o i m i m a n sen hyväksi. Toi­saalla
sulkee maällmanlaajulneh rau­hanliike
muissa maissa yhä laajem­mat
j ^ j o t itveihhisä. Nämä maa­ilman/
voimat ovat takeena
sUtä. että ratflia voidaan säilyttää
kunhan vahi kaikkialla toimitaan
rauhan puolesta.
voidaksemme ajatella, toimia ja
elää on esitettävä maailman tuhoami­nen.
AJlekirJoitusten hankkimiseksi Ja
muun 'raiihantoiminnan edistämiseksi
järjestetään jokaisella palickakunnal-la
raiämnkomitea ja erinäisissä jär-jcBtöissä
myös toimintaa ohjaava ko­mitea,
KOREAN K Y S Y M YS
A. T: H i l l alusti C S J :n osaston va-lUtu&
komlteah puolesta Korean kysy­myksen.
Hän huomioi ensin, että
hjökkäys tehtiin Koreian Yhdysval-tahi
taholta äärimmäisen Julkean
valhevetion suojassa. Joten kansan­joukoille
on saatava selväksi tosia­siat.
Yhtämittaa Julkisuusvälhieet
pauhaavat, että pohjoiskorealaiset
(hyökkäävät. Todellisuudessa pohjols-korealatset
orat omasfa maaansan ja
saan sinä Tukholmassa viime talvena pyrkivät luomaan itMmälxen J a yh-teaSiscn.
Korean. - -
Kaikille Uenee tunnsttua että Y h -
ilysvaltain silloinen, presidentti Thco^
Roosevelt alleklrjoittr-v. 1905 Japanin
äans^a salaisen sopimuksen, jossa K o ­rea
luovutettihi Japanille j a Japani
vastapalkkioksl luovutti YhdysvalloU-Ic
yksinoikeuden Pilippllnalhhi. Tä^^
män konikaupan seurauksena on K o ­rean
kansa ollut Japanin ti'8tcn ja
orjuutuksen alainen e&ä itse ole
saanut hallita omaa maataah. «ikä
hoitaa omia asioitaan. Y u l ' 30 mil­joonaa
korealaista oli siis 40 vuotta
Japanin Imperialismin slirtomaaor-juutukscn
painamana.
Toisen maailmansodan aikana, V;
1943, kolmen suurvallan. Yhdysval­tain,
Britannian j a Neuvostoliiton
pääministerit «kokoontuivat ' Kalros-:
sa j a lupasivat yhteisesti to5miasiten^
että Korea saa itsenäisyytensä. Toi-.
sen maailmansodan päätyttyä alle­kirjoittivat
samojen valtojen ulkomi-^
nisterit jouluk. 27 pnä 1945 McskO"
van konferenssissa vakuutuksen: (1)
että Korea muodostetaan Itsenälsck-:
sl valtloStsl; (2) että muodostetaan
vällalkataen hallitus Ja (3) että Neu­vostoliiton
ja Yhdysvaltain edustajis­ta
muodostetaan yhteinen komissio
neuvottelemaan Korean dcmdkraat-,
tisten puolueiden kanssa 1/ Ja 2; koh­dan
toteuttamisesta. Jotta saavute­taan
se "poliittinen, taloudellinen ja
yhteiskunnallinen edistys, mitä K o ­rean
kansa haluaa dcmckraattlsen It-sehalUnnon
kehittämisen ja Korean,
kansallisen . itssnäisyydon takaamlr
seksi."
Neuvostoliiton edustajat auttoivat
kansan Järjestöjen (kanssa .neuvotte­lujen
kautta asiain järjestelyä niin.
että : Neuvostoliiton miehitysjoukot
poistuivat Koreasta sovittuna aikana
V. 1948. Pchjols-Koreassa suoritettiin
alueelliset vaalit ja muodcstettlln
hallitus. Jonika johdolla siellä on ta­pahtunut
suuri edistys ikansan elä­mässä.
Yhdysvallat a.settl Etelä-Koreassn
mlchltysjoukkojensa turvin hallituk­sen
Johtoon parikymmentä vuotta
Yhdysvalloissa olleen syngman Rhee-nimisen
taantumulkselllsen vainoa­maan
Korean känsän Itsenäisyystais-telljoita
j a ehkäisemään kansan Jär­jestymisen.
Yhdysvaltain miehitys­joukkoja
ei poistettu sopimuksen mu­kaisesti
v. 1948 ^ikä vielä viime tou­kokuussakaan,
jolloin Etelä-Koreassa
suoritettiin vaalit. Korean kansa oli
vaatinut ylelsmaallisten (niin pch-
Joista kuin eteläistäkin aluetta käsit­tävien
yleisten) vaalien pitämistä va­paana
Yhdysvaltain miehitysjoukko­jen
terrorista. Tämä oli myös Cana­dan
hallltukssn kanta vuonna 1948.
Mutta vaalit pidettiin kuitenkin a i ­noastaan
Etelä-Koreassa ja tulok­set
osoittavat Yhdysvaltain tukeman
vaeallihallltsija Syngman Rhecn ryh­män
saaneen ainoastaan 48 edustajaa
jotavastoln hitntä vastustaneet puo­lueet
ja ryhmät salvat yhtccnoä 162
edustajapai^Ifka siltä huolimatta, et­tä
Syngman Rheen terrorihailltuk-sen
toimesta teljettlcn vaalien aika­na
vanllaan mm. noin 90 ikansan eh-llokasta.
Terroria kuvaavana esitti H i l l v l -
i^ailisten tietojen periisteclla, että
Rheen^hallltus oli VV. 1045 ja 1949 vä­lisenä
aikana vangituttanut 478,000
Korean kansan taistelijaa Ja telotut-tanut
93,000 (koska he olivat vaatineet
ja toimineet luvatun maan Itsenäi­syyden
Ja yhtenäisyyden hyväksi.
Y K : n komissio oli pakotettu selostuk­sessaan
tunnustamaan, että "Syysk.
4 p. 1948 Ja huhtlk, 30 p. 1949 välise­nä
aikana vangittiin 89,710. henkilöä
Ja tuomittiin kuolemaan tai pltikiin
vankcusrangalstuk-slln kansanvaltai­sen
toimintansa takia."
Rheen kannattajaln tappio toiikök,
vaaleissa Johti siihen, että ylelsko-realalnen
Yhdistynyt Demokraatti­nen
Isänmaan Rintama (johon kuu­luu
77 kansan järjestöä Pohjois- ja
Etelä-Koreasta) esitti vaatimuksen
ylelsmaallLsten vaalien pitämisestä,
että pohjoinen ja etelä yhdistettäisiin
Ja että niille valittaisiin yhteinen h a i -
lltus. Samalla tavalla kutsuttiin
koolle ylcismaalllnen kansan yhtenäi-syyskokous
hcinäk. 10 päiväksi.
Syngman Rheen (hallitus ryhtyi
vastustamaan ka&kia näitä toimen­piteitä
Ja määräsi vangittavaksi
"maanpetoksesta" kalidti ne edustajat
jotka oli osallistuneef Etelä-Koreasta
edellämainitut päätökset tehneeseen
yhteiseen kokoukseen. Samalla pyy­si
Rhee Yhdysvalloilta lisää asevoi­mia
sotaa varten Pohjola-Koreaa Ja
icoko Korean kansaa vastaan.
Yhdysvallat lähetti Koreaan lisää
ascjoufckojaan tulemaan vasalliapa
Syngman Rheen terrorlhallitusta ko­ko
Korean kansaa vastaan. Lento­pommitta
jal n ja muiden asevoimien
lähettäminen tapahtui Yhdysvaltain
puolelta Jo edellisenä yönä ennen
kuin toimenpiteet esitettiin Y K : n
turvallisuusneuvoston Icokouk-jen hy­väksyttäviksi
seuraavana päivänä.
Y K : n turvallisuusneuvoston tynkä-kokouksella
el ollut Y K : n peru£f/clrjan
ja sääntöjen mukaan päätösvaltaa ja
. (Jatkoa seuraavalla sivulla)
Torstaina, heinäk. 20 p. — Thursday, July 20 Sivu 3
KIITOS
Pyydän lausua vilpittömät kii­tokset
kalkille naapureilleni, jotka
ovat avustaneet minua tämän kiu­sallisen
sairauteni aikana. Tunsin
erikoista iloa, kun ette ole minua
unhoittaneet. Kiitos Dagmarille
kalkista vaivoistaan.
Ystävyydellä kiittäen.
OTTO OJA
Dugirall Ontario
Ruotsin Amerikan. Linja
korottaa Suomen lahja­pakettien
hintoja
Ncv YOifi. Koska elintarvikkei­den
hinnat yhä «delleen kohoavat: on
Ruotsin Amerikan Linjan pakiko k o ­rottaa
suosittujen Suomeen lähetetä
tavien lahj8pake(Uen''j^Intoja ^ilmoi­tetaan'linjan
tolmistösteta^.
. H c l n ^ . 24 päiväsi'i^Baeiu ovat
Canadasta,'. Si}omeen • miistsiharAzn
lahjapakctiien Mnnat-jsoEraa^afc: "A- -
paketti $1105'. B-iiakettr,#Tj80^ ja
C-J»akettl $ff.40. " ' •
Samojen pakettien hinnat ovat.Yh. t
dysvallblBsa $9,e5.- ^,00 Ja: S.75. " ,
I
. . HÄÄKUTSU ^y!;¥
Ystävällisesti kutsumme kaikkia sukulaisia ja tuttai^i'a'')k
saapumaan tyttäremme •'^ \^
In^olf A* CKvalkeimin
häätilaisttutcen, joka vietetään maanantaina lieinäkuun .24 '
p:nä kello 8 illalta Orpfteum Banquet^fiaalissa, 7 Cumberland ^ \jf •
St. S.. Port Arthurissa, Ont. ' - fit
Vihkiminen toimitetaan samana päivänä kello 4''i. p^ \]
Trinity kirkossa. Kaikki tervetuVeita! ' , iSS
Matti Aho(Iifiä)
Unnca Fagerström (Xlii)
Port Arthur, Ontario 1
KIITOS
Sydämellinen kiitokseni kaikille ystäville Ja sukuUIsillc sUtä t o s i ' '
yllätyksestä. Jonka Järjestitte fiyntymäpälvUnl Johdosta UkralnalalS',
ten haaliUa lauantaina henäkuun 8 p:nä,
Kiitos kauniista kuklcaslsta Ja suuresta rahalahjasta, jolla tuleni
ostamaan sopivan muistoesineen. Erikoinen kiitos toimihenkilöille'
nu-s. George' Ahlforsille ja illan emännille mrs. A l l i Tossavaiselle^^ /
mrs. Väinö Mikkoselle; mrs^ Hans EgerlUc j a mrs; E; Johnsonille sekä^
illan soittajille Ja K a l l e PeltomaaUe kauniista runosta; v M
kiitos niille Jotka ottivat osaa; htutta eivät olleet tilaisuudessa läsnä;'
kiitollisuudella muistaen ' • ^
MBS. O. LAAKSO
Box 53 Geraldtom Oniarlo
Onma omaan kotiin
d jä neikki Stromi e
toivottavat allamaihitut
toverit ja ystävät.
Tervetuloa paiMkakunnaUeinme!
Rauha Ja K . Närhi
Mary Ja J . Saari
Sam Heikkinen
Elna ja Martti Ahoneh
Sofia j a Jack PöntlÖ
Aura ja B i l l Koivu
Mr, j a mrs. Puska
Mandi Ja Wm. K o t i la
Bylvia, Vilma ja Ocorgc Niemi­nen
H., S, ja K . SUlanpää
Anni Ja Jussi Liinamaa
Martti J» Julia Sutinen
Emmi, Hans j a Paavo Suomala
Hilma ja Frank Koivu
W. Lehti
Alma j a Mauri Lundgren
Mr. Ja mrs. Laakso
fVoVi Lama, Ja George Tuisku
Olga ja Hannes Sula
Anni j a August Kannisto
HUja ja Arvo Perälä
Maija ja Martin Österlund
Mrs. Veera Varady
Mrs. Mary Alanko
Ida Ja O. Männistö
Martta ja V i li
Aune ja EUs K a l l io
Bandra Mäki
Lempi j a Olavi Hirvelä
Työn Puistossa
Norman, Helmi j a Reino
Terävä '
Ida Ja Vie Nordlund
Hilda ja Martti Välimaa
Uuno Sirviö
J . Boström ' ^
Helga Ja Arne Backus
Fanny ja Vie,
Hilma j a Julius Seppälä
Edvi Ja Aino Heikkinen ,
Anni LintU-oos
Mary j a Ray Larton
LUJa Anttila
Hanna ja John Kopsala
K a t r i Ja U, Korpi
Ehiar ja Erkki Närhi
V. Mäntynen
Kerttu ja Toivo Leppä
Sulo Konnu
Eino Ja Hebni Elomaa
Irja Ja Paavo Kivinen
Männistö Bros.
A l l i Ja ToiVo Peura
Rauha j a Aimo Mäki j a tytöt'
Kerttu Ja Taisto Länsi
Helmi j a Armas /
V. Puukila Ja pprbc
Alina ja VJII '
Rosa Ja Eetu Hclkkibcn - '
Selma Kaul
Victor Saari
N. Wllen
Beinäkuunl4 p. 1950
KIIT^OS
Sydämellinen kiitos teille, ystävät ja tuttavat, siltä tosi
yllätyksestä jonka Järjestitte meille Työn Puistoon heinä­kuun
14 pnä omaan kotiin j a palkkaktmnallc muuttamisen
Johdosta.
Erikoinen kiitos alkuunpanijoille Ja Ulan emännille. Jotka
tekivät niin paljon työtä illan onnisttunlseksi.
Kiitos rahalahjasta kalkille osanottajille.
Tulemme aina ystävinä teitä muistamaan.
ELLA JA HEIKKI STRÖM
Lockerby Ontario'