Vapaus, June 21, 1949

              K
CKiitos
naisimme sanoin tulkita sydämelliset kiitoksem-
^^''J;:c kaikille, jotka niin tosiyllättaen saavuitte luok-j,
V/: ;\een kotiimme muuttamisen johdosta kesäkuun
-^vJvk-:3 1949. ••
' - ^ 1 T . ^ kakista, kauniista kahvipöydästä ja niistä airvok-
'./^•V a :raell>-ttävistä lahjoista, jotka jätitte käyntinne
r^^^rz-^i kotiimme. Kiitos kaikille jotka otitte osaa,
,^"'n • voineet saapua tilaisuuteen,
""-rin^i liiaisuus tulee säilymään kauniina muistos-
^ lisuudeila Teitä kaikkia muistelemme
ir, Tbird Ave.
Jenny Ja Eino Mäki
S a i i I t S t e . M a i i e . O n t .
==5
:ITY DRUG STORE
^ KauneasvälineitS
\':p'::: kotiinajo
I pm St. y- Puh. 4-4273 Sudbnry
|j. E. tacourciere
HUTER — L A I ^ I E S
•JULKINEN NOTARiq
llO Eta st. C. Sudbury Phone 8-8221
— O n laskettu, että 40 m a i l i n t u n t l -
nonendel» kiitävä tuuli aiheuttaa l i i k ­k
u v a n auton kylkeen 7 p a i m a n p u r l s -
l u k i e n neliöjalkaa k o h t i . Jos siis auton
si\\x on suuruudeltaan sanokaamme 30
neliöjalkaa, o n t u u l e n puristus sitä
k o h t a a n siis 210 paunaa.
—Sanomalekti on ikkuna ulko­maailmaan.
Tilatkaa siis VAPAUS
KING EDWARD
P.^RTURILIIKE
Ainina::::'';'-'-i5ta parturintyöt»
öljy hoitoa hiuksille
EINO S M I TH
JACK N I C H O L S ON
Sama sisäänkävtävä k u in
naisten oluttupaan
Puuttuuko
Teiltä Peppi?
jos, niin . . .
PANTAVENE
BDttaa teitä sa.imaan t a k a i s in
TilkkautPiinp. Erikoisen hyvS
apu vanhoille miehille.
P.^NT.AVENK on valmistettu
kauroista ja sen vaikntuskyvyn
alheatlaa Ifpidorprotein aine.
rnsi hinta S2.00 — Postitus lOc
KARI P H A R M A CY
PLIIELIV G-G572
187 Kathlctn St. W. . Sudbury
L;iasclo-,v!io kadun kulmassa
SAAPUNUT
SUOMESTA
pieni määrä
SKDL:n
kustantamaa
julkaisua
VAPPU
1949
Arvokas ja taiteellinen
julkaisu.
Hinta 5 0^
Vapaus Publishing
CO. LTD,
Box 69, Sudbury, Ont.
• I
CSMBeäver Laken osasto
viettää
Kesäjuhlaansa
SUNNUNTAINA KESÄKUUN 26 P:NÄ .
alkaen kello 11 a.p.
URHEILUKILPAILUILLA
Jännittäviä otteluja eri sarjoissa.
Ajanvietepelejä kentällä ja hyvä ravintola.
• • •
Illalla kello 8 esitetään juhlanäytelmä
"VELJEKSET TAVERNA"
(4 näytöstä,. K i r j . M a x Hansen)
HENKILÖT:
Jdrg Taverna, talonpoika . . . . . . ..
-.Mia, hantn v.iimonsa
TcHi. htldän vanhempi poikansa . . . . . . . ..
HcK-nan. heidän nuorempi poikansa . . . . ..
.^nni liusi^, Tavernan perheen palvelijatar
Barbara Basfg, hänen äitinsä . . . . . . . ..
Tffpp, kihla.kunnan vouti ja, tuomari .
ESITTÄJÄT:
. . . . . . . K . T i l l m an
M a r i a Johnson
Walfred Rönkä
Eero K i n os
. . . . . . V i l m a Rönkä
. . . . . Liisa T i l l m an
. . . . . . . David H e l in
TERVETULOA MAALLE JUHLIMAAN!
NAUTTIKAA
HALUAMASTANNE MUSIIKISTA
"Sparton" sähkögramofoonilla
-k * -k
' SPARTON" Sähkögramofooni — MaUi 348P
GO cvclen .sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soit-
1 Oja 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukana.
Hinta „. _ $49«S5
SPARTON" Record Player — Malli 148-RP
^ Ti^rnä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä r a ­dioon
hyvänsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla
] uraisella fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yh-
Hinia „._„..„„ %t9M
^^'t^tään kaikkialle Canadassa, ostajan maksaessa lähetyshdtU.
Vapaus Publishing Company Ltd.
100 E lm SL We8t Sudbury. Onlario
Boils tiiöoM - sähkUimaksen nrannurtaia
Kirj. L. Belfcind
Venäläinen akateemikko B o r i s J a -
kobl o l i viime vuosisadan tunnetuinpia
sähkötutkimuksen alalla työskennel­leistä
tiedemiehistä. Hän on t u t k i m u k ­s
i l l a a n huomattavasU myöL&vallcutta-nut
Eähkötelmilkan kehit>'kseen. Jok»
myöhempinä vuosina s a i niin \'alUvat
mittasuhteet. Jakobih monet teoreet­tista
j a soveUettua sähköteknlkkaa
koskevat tutkimukset. Jotka hän sai
päätökseen sata vuotta sitten, eivät
ole ainoastaan säilyttäneet mei*lt3?s-tään.
vaan elävät yhä tämän venäläi­sen
oppineen kuolemattomana saa«
vutuksena.
Boris Jakobi syntyi syyskuun 21 päi­vänä
1804. Vanhempiensa toivomuk­sen
mukaam hän s u o r i t t i korkeakou­lussa
arkkitehtitutkinnon j a r y h t yi
opintonsa päätettyään työskentele­mään
tällä a l a l l a . Jo näinä vuosina
hänessä ilmeni erikoisen suurta mie­lenkiintoa
sähkömaknetlsmUn liittyviä
kysymyksiä kohtaan, j o l t a monet ete­vät
oppineet olivat noihin a i k o i h in
ryhtyneet tutkimaan.
Vuonna 1835 n i m i t e t t i i n Boris Ja­kobi
T a r t o n yliopiston a r k k i t e h t u u r i -
l i n j a n professoriksi. Erittäin kyvyk­käänä
j a laajatietoisena miehenä t ä ­mä
nuori oppinut kohosi p i a n y l i o p i s ­t
o n parhaiden opettajien joukkoon.
K u i t e n k a a n ei opetustyö eivätkä a r k ­k
i t e h t u u r i n a l a a n kuuluvat käytännöl­liset
työt viehättäneet häntä k y l l i n . Ja
niinpä hän m a t k u s t i k i n p a r i n vuoden
k u l u t t u a Pietari{n omistautuakseen
täydellisesti sähköilmiöiden t u t k i m u k ­selle.
Pietarista t u l i k i n tämän l a h ­j
a k k a a n oppineen lopullinen t o i m i n t a ­paikka.
Vuonna 1838 B o r i s Jakobi esitti P i e ­t
a r i n akatemiassa tutkimuksensa, joka
koski hänen keksimäänsä menetelmää
metalli jäi j ennösten aikaansaamiseksi
minkä tahansa ei-metalllsen kappa­leen
pinnasta käyttämällä apuna m e ­t
a l l i n j a n i i d e n suolojen elektrolyyt­tistä
saostumista. Jakobi kutsui tätä
menetelmäänsä galvanoplastiikaksi.
J a k o b i n tekemät havainnot johtivat
l a a j a n j a erittäin tärkeän teknologian
a l a n — galvanoteknllkan syntymiseen.
Tämän mitä huomattavimman kek­sintönsä
johdosta sai J a k o b i v. 1840
P i e t a r i n tiedeakatemialta ns. D e m i -
dovin p a l k i n n o n j a P a r i i s i n näyttelys­sä
V. 1867 hänelle myönnettiin suuri
k u l t a m i t a l i . Galvanoplastiikan k e k s i ­minen
ja J a k o b i n muut metallien
elektrolyyttistä saostumista koskevat
tutkimukset ovat n i i n huomattavia,
että häntä o n täydellä syyllä pidettävä
teollisuutta paQvelievan sähkökemian
uranuurtajana.
G a l y a n o p l a s t l i k k a a koskevien t u t k i ­mustensa
ohella Jakobi tutki l a a j a l ti
ja uutterasti sähkömagneettisen k i e r ­toliikkeen
soveltamista käytäntöön, i l ­miöitä,
jota Faraday o l i kuvannut v.
1822. Vuonna 1839 J a k o b i rakensi
"magneettisen koneen", sähkömootto­r
i n , Joka o l i k y l l i n voimakas käyttä­mään
e r i l a a t u i s i a koneita j a mekanis­meja.
Venäläisen tiedemiehen kek­sintö
herätti suurta mielenkiintoa o p ­pineiden
keskuudessa k a i k k i a l l a maa­ilmassa.
Huolimatta pienestä tehos-,
taan (n U hevosvoimaa) s a a t i i n tällä
sähkömoottorilla liikkeelle vene. J o ­hon
neljäntoista matkustajan lisäksi
oli sijoitettu suuri galvaaninen p a r i s ­to
moottorin käyttämiseksi (ns. " J a k o ­bin
sähköpursi"). Näitä J a k o b i n k o ­keita
valvoi e r i k o i n e n tiedeakatemian
asettama komissio, joka antoi tunnus­tuksensa
J a k o b i n erinomaisen arvok­kaille
sähkömoottorin rakentamista
koskeville tutkimuksille. Hänen "säM-köpurtensa"
kykeni vapaasti kulke­maan
Nevalla sekä myötä- että vas­tavirtaan.
L a h j a k k a a n venäläL^n oppineen
kokeet muodostuivat enslmmälEekBl
yritykseksi sovelliittaa käytännös.sä
sähköenergiaa. Myöhemmät teoreet-'
tiset tutkimuksensa Jakobi kohdisti
sähkökoneiden toiminnan eri v a i h e i ­s
i i n Ja edisti siten huomattavasti t e o -
» e t t i s en sähkötekniikan tutkimusta.
B o r i s Jakobi tunnetaan myös säh-köjohtimlen
vastuksen hUttauslaitteen
keksijänä. Tämä laite o l i sinänsä re-ostätln
alkumuoto, laitteen, j o k a n y ­k
y i s i n o n eräs k a i k k e i n t a v a l l i s i m p ia
laboratoriovälineitä. Tämän lisäksi
hän keksi menetelmän. Jonka mukaan
sähkövirran voimakkuus v o i t i i n mää­rätä
sen bopöamäärän perusteella,
Jonka sähkövirta o l i e r o t t a n u t k u l k i ­essaan
typpihappolsen hopealluoksen
kautta.
Tämä etevä venäläinen opplnnt
o s a l l i s t u i myös sähkömagneetttsecai
lennättlmeen U l t t y v l e n ongelmien r a t ­kaisemiseen.
Kämä kys)'mykset a s ­k
a r r u t t i v a t tiedemiehiä nimenomaa»
viime vuosisadan enslnunälsdlÄ puo­l
i s k o l l a . Tällä a l a l l a o n J a k o b i n a n ­sioksi
luettava m a a i l m a n ensimmäisien
sekä ns. " v a s t a p a r i s t o n " keksiminen
sähkölennätlnlalttelta varten, sen
a v u l l a k&vl mahdolliseksi lähettäfl
sähkösanomia, vaikka käytettävissä
olevat Johdot olivat huonosti eristet­tyjä.
•
J a k o b i o n myös m i i n o l t u s t e k n l l k an
uranuurtaja. Hän s u u n n i t t e l i j a t o ­teutti
käytännössä miinojen räjäyt­tämisen
p i t k i e n välimatkojen päästä
Mlhkövirran a\'ulla. Tätä hänen kek­simäänsä
menetelmää sovellettiin
K r o n s t a d t i n puolustuksessa K r i m in
sodan aikoina vudslna 1854—1855.
Vuoden 1949 tammikuussa tapahtui
Leningradissa kymmenen muistotau-i
i m juhlaUincn paljastus niiden huo­mattavien
oppineiden muiston k u n i H -
olttamlseksl, jotka eri a i k o i n a olivat
asuneet j a työskennelleet Tiedeaka­temian
talossa V a s i l j e v i n s a a r e l l a . Y k ­si
näistä o n omistettu suurelle venä-lälsiJlle
• fyysikolle j a sähköteknikolle
Boris JabokUle, Jonka nimi säUyy
kansahivällsen Ueteen historiassa g a l ­vanoplastiikan
keksijänä Ja Jonka
työskentely sähkölennättlmen Ja s ä h ­kömoottorin
rakentajana o n o l l u t p e ­rustavaa
laatua.
Ajatuksen kahlehti­minen
jatkuu .
Berkeley. c a i i f , — Maamme k o l ­manneksi
s u u r i n yliopisto, C a l l f o m l an
yliopisto tiedoittaa "vastahakoisesti
päättäneensä vaatia lojaalisuusvalän
yliopiston Jokaiselta opettajalta Ja
j o h t a j a l t a " . Eräs yliopiston puhemies
väittää toimenpiteen johtuneen " k y l ­män
sodan hysteriasta".
Mainitussa yliopistossa on lähes
48,000 oppilasta. Ainoastaan New
Y o r k i n yliopistolla (49,450) Ja C i ty
Collegalla (48,337) on enenunän oppi­l
a i t a .
Y l i o p i s t o n presidentti Robert Oor-don
SprouUn a p u l a i n e n t r i George A .
P e t t i t , sanoi uskovansa, ettei yksikään
I opettaja kieltäyty tuota valaa a l l e ­k
i r j o i t t a m a s t a , mutta a i n a k i n ykal
opettaja sanoi otaksuvansa, että t o i ­menpidettä
tullaan vastustamaan.
Y l i o p i s t o n opettajat tulevat keskuste­lemaan
Sprbulin kanssa yliopiston
johtokunnan päätöksestä.
"Me emme pidä tällaisista valoista,
eikä niistä pidä k u k a a n " , sanoi Pettit
sanomalehtlraportterellle. " M u t t a k y l ­män
sodan hysterian vallitessa, jota
nyt saamme kokea, o l i J o t a i n tehtä­vä."
BiC:h pUutavaraunion
lakkoirahasto
joutui iWA: n käsiin
Vancouver, — K a h d e k s a n kuukaut­ta
kestäneen taistelun jälkeen joutui
länrirannlkon p u u t a vara työläisten
$136,000 lakkorahasto International
Wöödworkers of American B C : n
neuvoston käsiin k u n maakumian
K o r k e i m m a n Oikeuden ylituomari
Wendell Pärris määräsi viime perjan­t
a i n a uskotun miehen, jonka hallus.sa
varat ovat olleet, luovuttamaan ne
I W A : n neuvostolle. Ylituomari h y l ­käsi
Wood*f»rkerfi' I n d u s t r i a l U n i o n of
Canadan vaatimukset varojen saantiin
nähden. K u n I W A : n B . C r n johto ja
Jäsenistö erosi viime lokakuussa I W -
A : s t a j a muodosti uuden union pitivät
he myöskin kerätyn lakkoraha.ston,
j o n k a tallettamisen takia WIUC:n
varapresidentti Ernie Dalskog joutui
v a n k i l a a n s i i h e n saakka kunnes uuden
tmion Johto antoi hänelle määräyk.sf?n
luovuttaa varat oikeuden määräämälle
uskotulle miehelle.
— Käykö joutoaikasi pitkäksi? M i k ­si
et l i i t y C S J : n J ä s e n e t Ja osallistu
sen kulttuurityöhön?
— Metsä peittää noin 15,000 neliö-m
a i l l a Newfoundlandln saaren 42,700
neliömailin alasta.
% ALENNUKSELU
Pohjoismaiden suurimman kertojan
MARTIN ANDERSEN NEXÖN
OMA-ELÄMÄKERTABOMAANI
" M U I S T O T Mi
ALENNUSHINTAKIN
Sidottu — 335 sivua
Joka sivulla tuntee lukija suuren taiteen läsnäolon.
Tilatkaa heti, väin joitakin jälella.
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBUBY, ONT.
JA MAHDOUlSUUKmiA
Kirj. vuorineuvos EERO MÄKINEN, Outokumpu
Osakeyhtiön toimitusjohtaja
uudenaikaiset malmlnetslntAmenetel-mfit
laajentaneet mahdolUsuuksla täs­sä
suhteessa. Voldaui suorasUan sa­noa,
että niitä mkhdoUisuuksia ^ 1 -
mttll&pltäei% JoiU nykyaikaiset geo-firjnsilUset
menetdmit tarjoavat mal-minetsiJfiUe.
melkelp koko maatamme
on pldetMvLuutkionatto^ On n l -
oUttäln htiöihattava. että malminet­sintä,
Jota^maasaim^ varsakin L o u -
nal"s - - • • 'on ^itiöritet^. saattoi
( K a n s a l l l s - O s a k e - P a n k l n t a l o u d e l l i ­sesta
katsauksesta 1949 — I )
Lähtökohdaksi tällal^eUe katsaukseHe
voidaan h j ' v l n ottaa ne. johtopäätök­set,
jotka prof. Saari tämän J u l k a i ­sun
ensimmäisessä numerossa o n e s i t ­tänyt
teollisuuden raakapuun saannis­ta.
Prof. Saaren »kirjoituksessa t u l ­laan
nimittäin siihen tulokseen, «ttä
teollisuuden raakapuun saanU, e r i k o i ­sesti
sodan aiheuttamien menetysten
vuoksi, o n sangen rajoitettu Ja että
tämä teollisuutemme tärkein tuotan­toala,
puunjalostusteollisuus, e l a i n a ­kaan
lähimpien miespolvien aikana
voi laajentua.
Toimeentulon hankkiminen lisään-tyvär.
e väestölle edes enUsen e l i n t u -
."ton mukaisena, elintason nostamisesta
puhumattakaan, edellyttää uusia a n -
siolähteitä, Joita tcoUlsiiuden taholla
voidaan .«mada aikaan kehittämällä
tuotantoa nykyistä pitemmälle jalos­tusasteelle
sekä hankkimalla lisää
raaka-aineita ulkomailta ja, mikäli
mahdollista, kotimaasta. |
Itsenäisyysajalla tapahtunut kehitys heidän näkyvissään, heidän kelnoU-vuoriteollisuudessamme
on c l l u t o m i ­aan
osoittamaan, että aikaisemmin
aikaisemtnin todeta valn^ sellaisia
malmeja. Jotka sattumalta oUyat nä-k}'
vissä' p a l j a i s s a kallioissa 'tai Jotka
olivat nUn voimakkaasti magneettisia,
että ne v o i t i i n todeta alkuperälslmmän
Ja yksinkertaisen mogneettlneulan
avulla. K u n kallioperä. Jossa malmit
ovat. k u i t e n k i n v a i n pieneltä osalta on
kallioissa näkyvissä, k a l l i c p e r u n m u u ­ten
ollessa sorakerrosten, soiden Ja
Järvien peitossa. Ja k u n useat malmit
eivät ole rilttävä.n \'oimakkaastt mag­neettisia,
ei " v a n h o i l l a " malmlnetsl-jöillä
ole ollut mahdollisuuksia saada
näistä piilossa olevista malmlesllnty-mlsLstä
tietoa. Voidaan sanoa, että
yleiseksi muodostunut käsitys maam­me
malmiköyhyydestä on perustunut
vääriin ennakkoluuloihin J a että maan
mineraalisiin r a a k a - n l n e i s l i n on k i i n ­nitettävä
huomiota, k u n haetaan uut­ta,
laajempaa raaka-ainepohjaa t e o l l i ­suudellemme.
Maamme vuorlteolllsuus malmien,
mineraalien j a m e t a l l i en tuottajana el
toistaiseksi ole k o v i n k a a n suuri t a l o u ­dellinen
tekijä markkamääräisen vuo­situotantonsa
ja työlälsteasä luku­määrän
perusteella mitattuna. S u h ­teellisen
pienestä mittakaavastaan
huolimatta on vuorlteoUisuutemmc
silti nykyiselläänkin merkittävä sen
vuoksi, että se o n kyennyt aikaansaa­maan
huomattavan omavaraisuuden,
tällä a l a l l a . Manner-Eurooppaan näh­den,
jonka vuosisatojen aikaiset, a l i ­tuiset
sodat j a pitkälle kehittynyt t e ­ollistuminen
ovat, kivihiiltä Ja r a u t aa
lukuunottamatta, tyhjentäneet tär­keimmistä
malmeista j a mineraaleista,
voidaan maamme katsoa olevan suo­rastaan
kadehdittavassa asemassa.
Tästä omavaraisuudesta m a l n l U e m -
me seuraavat esimerkit. Täikelmplln
e i - r a u t a m e t a l l c i h i n nähden olemme
omavaraisia sikäli, että kuparituotan­tomme
o n kak.si kertaa kotlmaLsta k u ­lutusta
suurempi, jotavastoln muut
Euroopan maat ovat pakoltetut osta­maa
kaiken tai pääosan tarvitsemas­t
a a n kuparista ulkoa. N i k k e l i - , s i n k ­k
i - Ja l y i j y m a l m l e n tuotanto peittää
kokonaan t a i suurelta o s a lU k u l u t u k ­sen,
j o n k a tyydyttämiseksi nämä m a l ­mit
voidaan vaihtaa ulkomailta tuota­v
i i n metalleihin, koska oma m a l m i -
pohja o n toistaiseksi l i i a n kapea o m i n ­takeisen
metallurgisen teollisuuden a i ­kaansaamiseksi.
Kotimainen kullan
Ja hopean tuotanto tyydyttää k u l u t u k ­sen.
K a i k e n kemiallisen teollisuuden,
m.m. meille tärkeän selluloosateolll-suuden,
raaka-aine r i k k i saadaan n y ­kyään
kokonaan omasta maasta. R a u ­tamalmin
tuotantomme, sLsällöltään n .
100,000 t. r a u t a a vuodessa, vastaa sitä
määrää, n i i h i n kotimainen raudanval­mistus
toLstäiseksi voi pyrkiä. K a l k ­k
i k i v e n , k a l k i n Ja sementin tuotannos­sa
olemme kotimai-sten raaka-alnelden
p o h j a l l a täysin omavaraisia.
V u o r i teollisuudellemme, joka tois­taiseksi
b n py.-klnyt lähinnä omava-raLsuudsn
saavuttamiseen, on epäile­mättä
kehitysmahdollisuuksia uusien
mialml- j a mineraelilöydösteh pohjal-"
la. V i l i i i : ; aikoina .suoritettu geologi­nen
tutkimus j a malminetsintä pn
osoittanut, että a l u e i l b , jolta a i k a i ­semmin
on pidetty ennakolta annotto-m
l n a , malmeista tyhjinä, esiintyy
malmeja ja malmipltolsia geologisia
muodostumia. Ennen kaikkea ovat
l a a n Jöydettävljjsu. o n ollut elikä k o r ­keintaan
1/100 j a loput saavuttaroat-tomlssa.
Malminetsintä on n y t t e m m i n muo­dostunut
"suurteollisuudeksi", Jossa
sovelletaan tirieelllstä geologista tut­kimusta
Ja teknillistieteellisiä mene­telmiä,
mikä edellyttää erikoiskoulu­tuksen
saanutta henkilökuntaa. A p u ­na
käytetään silti myöskin v a n h a n a i ­kaista
mBlmlnctsljää, "prospäkkäriä",
Joka nykyään useinkin oh täydentä­nyt
kokemusperäistä koulutustaan g e ­ologian
Ja mineralogian Itseopiskelulla.
Uusimpia saavutuksia tällä a l a l l a on
Ilmasta, lentokoneesta kä.sln e r i l a i s i l la
havaintovälineillä suoritettu alustava
tutkimus, jossa malmiesiintymien a i ­heuttamat
magneettiset tai sähköiset
häiriöt voidaan l<xleta j a rekisteröi­dä
lentovalokuvaukscn ohella j a s i t en
sitoa maastomerkkcihin maanpinnalta
suoritettavia Jatkotutkimuksia varten.
Näitä menetelmiä o n j o käytetty m.m.
Yhdysvalloissa, Ruotsissa Ja Neuvos-to-
KarJala.ssa. K u n maastossa l i i k k u ­minen
tapahtuu j a l a n , meillä soiden Ja
järvien olle.s.sa malmlnel.sljän esteenä,
on arvioitti, että koko maan tarkka
t u t k i m i n e n maasta käsin n y k y a i k a i s ia
geofyysllllsiä menetelmiä käyttäen o t ­taisi
aikaa n . 1000 vuotta, jotavastoln
lentokoneesta käsin koko maan alus­tava
kartoitus v o i t a i s i in saada suorite­tuksi
10 vuodessa. Meidänkin m a l -
mlnctsljämme of at kiinnittäneet huo­miota
tähän l i i t t y v i i n suuriin m a h ­dollisuuksiin
j a suunnitelleet meidän
oloihimme soveltuvia työtätapoja.
Esimerkkinä näillä uudenaikal-sllla
menetelmillä saavutetuista tuloksista
mainittakoon Pohjols-Ruotslssa n.k.
Skelleftean alueella suoritetut t u t k i ­mukset.
Ne alkoivat jo edellisen m a a ­ilmansodan
loppuvaiheessa Ja ovat
menetelmien kehittyeKsäjlaajentumis-taan
laajentuneet. Tulok.sena o n n . 30
eri malmiesiintymää, joista maineik­kain
on B o l l d e n i n kultakaivos, muiden
sisältäessä kuparia, sinkkiä, lyijyä j a
rikkiklLsua. Tutkimuk.siin ovat osal­listuneet
Ruötiiln valtio sikäläisen geo-logl.
sen tutkimuslaitoksen välityksellä
sekä suurpankki Skandinaviska B a n ­ken
aluksi tytäryhtiönsä Emissiot»-
litölllutet ja sittemmin toiminimen
Bolidens Gruvaktiebolag välityksellä.
Viimeisten 30 v. aikana on näihin
tutkimuksiin käytettyyioln 70 m i l j . k r .
Meillä voidaan varsinaisen uudenai­kaisen
malminetsinnän katsoa alka-
HAMA P l T A A P A I K K A N t iA
L I B K K A A L I E N HUIITEEN
Konservatllvllehtl «Edmonton J o u r ­nal;
keholttaa hylkäämään Drevvn.
.sillä hän on huono Canadallc. — T o ­ronto
Daily Starin etusivun jptun
otsikko.
Tiistaina, kesäkuun 21 p. — Tiiesday, June 21 81^
TORONTOLAlSf T
TARMOLASSA
loka lauantai-iltana
TEBVETULOA TARMOLAN TANSSEmmi
neen Outokummun löydöstä v. J910.
V i i m e i s t e n 11 vuoden aikana, vv. 1&36
— 47, ovat meillä malminetsintään
Jtäyttäneet:
V a l t i o Geologisen Tutkimus­laitoksen-
kautta 40 m m k
V a l t i o Suomen M a l m i Osake­yhtiön
k a n t u 42 m m k
Vksltylset .,. 105 m m k
L U A N NUOBI SAADAKSEEN ELÄKKEEN
TinA nainen on yli fiO-raatia» mutU ef ole vielä 79 Ikäinen. Hän on
niin olten liian vanha tehdäkseen ansiotydtä Ja UUn nuori «aadakseen
•anluiudeneiäkkeen, Canadaasa on kymmeniä toliansia hänen asemaa-saan
olevia, Jdlla el ole noato mahAoUismiksia kiUn käniä i» odottaa,
etasaavattaislvat7#ruödettiänS»aahtnteläkkeen. JokaonUian pieni.
R. H . Ca/fin Kxnoo. että knnnialiiaen päivätyön moriUmaeet vanbemmat
kansalaisemme on nnobdetta i » että heitä d fcobdelU oikein. Tämän
fvdväen Ja farmarien ehdokkaan ob|eInuu»a on vaaUmiM, että vanbos-toieläkkeitä
on nivetUva nakAmaan «• vnoUalUe — «O doilarfs kun-kaodeua
— Ja ilman mitään köybyytvaatimiibii».
Yhteensä 247 mmk.
Toistaiseksi o n v a i n v a l t i o n v a r o Uv
suoritettu tutkimus tuottanut tulok­sia.
Nämin löytöihin sisältyvät k a l k ­ki
uudet malmiesiintymämme: Outo­kumpu.
Petsamon Ja N i v a l a n n l k k e l l -
malmlt. YUisJ&rven k u p a r l - v o l t r a m i -
umlnil j a A l j a l a n kuparlmalml. Y k ­sityisten
toiminta, johon siis o n u h ­r
a t t u kaksi kertoa enempi j u r o j a k u in
v a l t i o n suorittamiin, on kohdistunut
osaksi uusiin alueisiin osaksi ennes­tään
«tunnettujen esiintymien t u t k i ­miseen.
* ,
K u m m a n k i n n i l n l i y v i n valtion k u in
yksityistenkin malminetsintään koko
Rutossa käyttämät varat ovat edellä
jRuotsista esitettyyn Ja v a i n yhtä a i ­noata
aluetta koskevaan esimerkkiin
verrattuna mitättömyys. Vaikkakin
malminetsintää voidaan verrata a r p a ­j
a i s i i n , joissa o n v a i n harvoja voittoja
ja enimmäkseen tyhjiä Uppuju, n i in
on toisaalta varmaa, että uusia m a l ­meja
ei löydetä l i m u n suurisuuntaiscs-tl,
suorastaan teollisuusmtttakaavu.s6U
Järjestettyä malminetsintää, Joka
myöskin kysyy vastaavasti varoja vuo­sikausia
ylläpidettävän menoarvion
puitteissa. Yhdeksi t u l p a r i k s i vuo­deksi
Järjestetyt varat eivät tuota t uJ
loksla eikä toiminta tällä alalla s aa
lannistua siltä, etteivät alkuvuodet
tuota iiäkyviä tuloksia. Se valitus t a i
moite, että malmeja kylläkin löyde­tään
sekä maamme länsi- että Itäpuo­lella,
m u t t a c i meillä, on kohdistettava
nyttemmin ensisijas.*tu pääomaan,
Korkeakouluissamme annetun tieteel­lisen
Ja t e k n i l l i s en opetuksen perus­teella
on meillä jo kouluteltuna Askä
geologeja että. malminetsljöltä. Jotka
ovat saavuttaneet kauniita t u l o k s i a Ja
kykenisivät paljonkin laajemmassa
mittakaavassa suorittamaan m a l m i n ­etsintää,
mikäli taloudelliset edelly­tykset
s i i h en saadaan järjestetyiksi.
EH1>OKAS K V L T A - A t V B E L LA
KnlU-aineen työttlstMi Ja famä*
rien raahan ehdobkMuuk «n toIef|it4
UKiovatUtMi. vaalelssl^ luii(M«l BajT
Stevensbn t i m m l u i i t i . Kkn u l ad
sodan aikana opettkjatt» MMeiJäM* J *
hänet tunnetaan vllpittfimäaA n « l )M
axlan puolustajana.
, Canadan dollari on ollut kelvtiUt-ncn
NttWfoundIaudl8sa vuodesta 1894
lähtien.
M i a m i , F l a . — Tänne o n saapunut
suomalaisia "pakolaisia". Hellä o n 9
henkeä j a h e saapuivat 70 Julkoa p i t ­källä
purjeveneellä, Jonka nimi on
Vaapu.
Naurettavinta Jutussa on «e, että
he sanovat paenneensa "Venäjän ter­r
o r i a " , vaikka he saapuvat maasta,
j o t a hq^Ultscvät olkelstososlalidcmo-k
r a a t i t Jä Jossa sotarikolliset on l a s ­kettu
vapaalle j a l a l l e j a jos<ia tuoma­r
i a k i n p a r h a i l l a a n syytetään k a n s a i n ­välisten
sopimusten r i k k o j a i n t u t k i ­misesta.
SUOMEN LÄHETYSTÖ
LEGATION OF FINLAND
140 WeUiiiKtott B t r e^
,~pt(aira. Ontario.
Pnbelln 6-XSS9
VAPAUDEN
Laivalipptttoimsto
B D W I N S U K SI
Trans-Atlantle Passniger Confe- £
rencen valtuuttama uUunlor'
Edustamme melkein kaildila job- f
tavimpla valtamerillnjoja. Suun-nltcllcssanne
matkaa Suomeen tai
muihin Euroopan molliin. voltt«
luottamuksella kääntyä puoleem­me
lippu- y.m. matkaa koskevios»
osioissa. '
VAPAUS STEAMSHIP
TICKET AGENCY
EDWIN SUKSI
Valtuutettu BstamlM
P. O. Box 69 Sudbaiy* O a t
Juhlimaan! Juhlimaan!
C$J:n Port Arthurin
osaston
KESÄJUHLA
Sunnuntaina, kesält. 26 p.
alkaen kello 1 iltapäivällä
PUNAISESSA PUISTOSSA
(EED PARK)
OHJELMA:
Ktiorolaulua Sekakuoro "Kaiku"
Johtaja Ruthe Saari
Puhe ... Järjestää OS. valistuskomitea
Urheilua Järjestää v.- ja u.-seura Isku
SeunipeleJä Järjestää rakennuskomitea
Syömä- Ja Juomapuolen ... Järjestää ravintolakomitea^
Ensimmäinen bvuA lähtee pikkuhaalin edeeti Icello 12
päivällä. Kulkuvuoroieta lähemmin palkallfirfm.
Ilmoituksissa.
Juhlista tuleva tulo menee kaihiei Puistoti rakennusrahastoon.
Tervetuloa juhliin yksin, kaksin ja koko jöufcDlla^
KESÄ KUTSUU TYÖNRAATAJAA nmriMAAm .