Vapaus, June 30, 1949

              sivu 2 Torstaina, kesäk- 30 p., — Thursday, June 301
taUUbed Mor. «tb I»17. Anthnrtgil
M M c t n d el«M n u l l br tlie Fort
Office Depvtment, Ottewa. Pub-
Udied tfarice veekly: Taesday»,
TtmndATi a a d Satnrdaya by Vapaat
1>iibliibloc Compaajr Ud^ «t lOO-lQS
B m 8t W, Sudbttnr. Ont^ Canada.
•ddicM Boat , BiMKiifi' Ootttfo.
AdiefUtfoK n t o iQicn appHrtUoo.
Ttantfatioa £rM o( dmvt.
nLAOBBIiaiAT:
cuaAMM: 1 fk. MO « kk. t s kk. 100
YtadnraDotM: 1 vk. TJO f kk.
eoomcMi: 1 fk. 7JO 6 kk. 426
Liberaalien suuri voitto
: Vaikka yleisesti odotettiin liberaalipuolueen voittoa ja
; eversti Drevvn johtam^ konservatiivipuolueen häviötä, niin
\ liberaalien rnaanantaiha saama voitto oli sittenkin odottamat-
' tpman suuri. , » ^,
• Tämä liberaalipuolueen vaalimenestys on selitettävissä vain
• ^ten, että kansanjoukot yleensä äänestivät "pienemmän pa-
' han" teoriaa seuraten. Vanhemman väen mieliin on nimit-
; täin lähtemättömästi syöpynyt 30auvun nälkävuodet ja tory-
• johtaja Bennettin rautakorkopolitiikka, "Bennetin aikaa" ei
' kukaan vanhempi valitsija halua takaisin ja sitä vastaan he
\ ovat varoittaneet nuorisoakin,
! Selvää myös on, että kansanjoukkojen keskuudessa on suur-
,* ta epäilyä siitä mihin liberaalipuolueen ohjelma tätä maata
I vie. Mutta liberaalipuoluetta pidetään sittenkin "pienempänä
J pahana" ja kun mitään muutakaan vaihtoehtoa ei ollut, niin
\ tosahjoukot turvautuivat siihen. Valitsijat hylkäsivät CC-Fm
oikeistojohdon vesivellipolitiikan, joka perustui siihen
^ harhakäsitykseen, että "säädyllisinä" ja "maltillisina" vasem-
I nftstoliberaaleina CCF:n johtajat sivuuttavat huomaamatta
\ töryt ja pääsevät virallisesti oppositiopuolueeksi. Kansanjou-
\ kot katsoivat tämän perusteella, ettei ole mitään väliä sillä
• äänestävätkö he liberaaleja vaiko CCF:n ehdokkaita, sillä ne
. molemmat yrittävät hajoittaa työväen rivejä porvarien hy-
\ vaksi sisäpolitiikassa ja ulkopolitiikassa kannattavat paheel-
; lista Marshallin avun ohjelmaa. Mutta yhdessä suhteessa oli
' eroa: CCF.llä ei ollut mitään voiton mahdollisuuksia, jota-j-
vastoin liberaalipuolueella oli. Näinmuodoin kansanjoukot
• halusivat turvata itsensä ja maansa torypuolueen taantumusta
«vastaan äänestämällä liberaaleja. Täten myös osoittautui, että
J CCF.n oikeistojohdon veljeily liberaalien kanssa ja sen yleis-
1 ohjelma työväen rivien hajoittamiseksi osoittautui epäeduUi-
*,seksiCCF:n puolue-etujenkin kannalta katsoen ja auttoi suu-
J resti liberaalipuolueen voittoa, kuten esim. Vapaus ennusti.
• Kun torypuolue uhkasi alentaa dollarimme arvoa kultapa-t
toonien ja Wall Streetin pankkien hyväksi; kun se uhkasi to­ti
teuttaa vieläkin sotaisempaa kuin liberaalipuolue ja sanoi, että
\ kommunistien (lue kaikkien toryjen vastustajien) toiminta
' julistetaan laittomaksi, niin kaikkeen tähän valitsijat sanoi­vat
päättävästi "kiitos ei". Tämä sellaisenaan on vaalitulosten
myönteinen ja lämpimästi tervehdittävä puoli.
Kun CCF:n oikeistojohto lupasi toteuttaa liberaalipuolueen
oKjelmaa paremmin kuin liberaalit itse, niin suuret kansan-
; joukot eivät sitä kerta kaikkiaan ymmärtäneet eivätkä hyväk-
\ syneet. Siksi CCF menetti 16 paikkaa ja sai virallisen opposi-
« tiopuolueen asemesta tyytyä kahteentoista edustajapaikkaan!
i Työväen rivien hajoittaminen ei siis kannata!
• K u n liberaalipuolue lupasi "suojelusta Tait-Hartley lakia
' vastaan Canadassa", "estää toryjen 301uvun olosuhteiden pa-l
iaaihisen" ja "liberaalihallltuksen alaisuudessa saatujen saa-
; vutustcn säilyttämisen" (Liberaalipuolueen ilmoitus Sud-bury
Daily Starissa kesäk. 22 pnä) niin kansanjoukot sanoivat,
\ että tätä kaikkea ja muutakin me haluamme. Tässä mielessä
) kansanjoukot äänestivät "pienemmän pahan", liberaalipuolu-
; een puolesta sfinä toivossa, että se on sittenkin vähän parempi
kuin torypuolue, joka uhkasi heti käydä kurkkuun kiinni.
Meidän käsityksemme on kuitenkin se, että monet liberaa­leja
äänestäneet työläiset, farmarit ja keskiluokkalaiset tule-
' vat pettymään toiveissaan — jos liberaalipuolueen yleisohjel-
^ maa ei saada yleisen mielipiteen painostuksella muutetuksi.
' Liberaalipuolueen vaalivoitto ei ole mikään tae uhkaavan no-
• peasti lähestyvää talouskriisiä vastaan. Päinvastoin, liberaa-
Jien ohjelma aiheuttaa sen! Ja vaikka liberaalipuolue lupasi-
•^kin suojella kansanjoukkojen demokraattisia oikeuksia torys-
Qnin uhkauksia vastaan, niin kriisin puhjetessa se pyrkii sälyt­tämään
suurimman kuorman kansanjoukkojen leveille har­adioille
ja siinä se myös turvautuu ei demokraattisiin toimen-
3»iteisiin suurpääoman hyväksi.
j*^ Kuinka kauaksi valtiokoneistomme on kansanjoukkojen sy-
•"Vistä riveistä eristäytynyt, se näkyy kaikkein parhaiten yh-rlt#
tä ainoasta esimerkistä. Toinen puoli Canadan kansasta on
naisia, mutta nyt valitussa alahuoneessa, missä on 262 jäsentä,
[.ei ole yhtään ainoata naisjäsentä! Ja kun mikä tahansa edus-
• tuslaitos erkaantuu tässä määrin kansanjoukoista, silloin on
ainoana ulospääsytienä se, että sitä pidetään jatkuvasti ylei-
• sen mielipiteen painostuksen kohteena työväenliikkeen toi-i,
mesta. Tämä sellaisenaan vaatii järjestymistyötä, järjesty-
,< mistä ja peräänantamatonta ponnistelua kaikkien niiden seik-l;
kojen puolesta joita pidämme kalliina ja välttämättöminä ta­mman
maan edistymisen ja onnen hyväksi.
Htusnenna, heinäkuun I p:nä o n E e k -
viUessa, A l b e r t a u a J o b o AUttd Eifcfn
merkkipäivä. sUlä bän täyttftä «Uloin
75 vuotta. Päivän sankari sanoo l e i k ­kisästi:
Mitään IkmeiiHtä en ole
tehnyt, työlläni o l en elänyt a i i b c n asti
kunnes t u l i n yll-lkäiseksL Nyt elän
vanhuuden eläkkeellä." Onnittelem­me!
mant sanovat
S O D A N L I E T S O J A TmTMATöN
B A U H A N O M A I S I I N S O P I M U K S I IN
. . . K a i k k e i n mielenkiintoihin seikka
o l i ehkä valtioeihteerl Achesonin l a u ­sunto
Ulkoministerineuvoston P a r i s in
kokouksesta. Tultuaan t a k a i s i n W a s -
hingrtoniin tästä konferenssista hän
sanoi lehdistölle, että Neuvostoliitto
on nyt "puolustusasemassa Euroopan
sielusta käytävässä taistelussa".
P a r i s i n kokouksen asiakirja tulps-ten
perusteella o n vähän valkea näh­dä
sitä miten mr. Acheson o n tullut
tähän lopputulokseen. Ministerien
ainoa positiivinen tulos o l i Itävallan
rauhansopimusluonnoksen määritel­mät.
Ne antavat venäläisille a s i a l l i ­sesti
k a i k k i mitä ovat koskaan pyytä­n
e e t . . . Nämä tisvalset sopimukset
Jättävät Saksan tilanteen h y v i n p a l ­j
on ennalleen. A t l a n t i n paktista. se­kä
Y h d y s v a l t a i n j a B r i t a n n i a n s i n i -
rcmmtsta s o t a t a r vemäärärahoista
huolimatta länsi ei ole vielä riittävän
voimakas pakoittaaksecn perusteelli­semman
muutoksen Venäjän ohjel­maan
. . . — Olobe a n d M a i l , Toronto.
• • • • •
J A S O T A O L I SI
"EPÄVARMA 8 U O I T U 8"
A s i a n t u n t i j a (Britannian sota-asi-a
i n auktoriteetti, kapteeni B . H . L l d -
dcin välttää, että Ilmavoimat eivät
voi pysäyttää Neuvostoliiton armei­j
a a ... — Globe and M a i l - l c h d e n W a s -
h i n g t o n l n kirjeen otsikko kesäk. 27
pnä. • • •
M A L E K S I I F O R M O S A 8 S A J A
O D O T T A A M A A I L M A N S O T AA
Tokio, — K i i n a n sisällissodan k u u ­muuden
heijastus sadan m a i l i n pääs­sä
olevalta mannermaalta o n saamas­sa
Pormosan poliittisen padan h i l j a i ­seen
kiehuntaan.
Tässä padassa on erilaisia aineita.
N i i d e n joukossa on formosalaisten l i ­sääntyvä
vastenmielisyys kansallisia
(Kuomintangin) h a l l i t s i j o i t a vastaan,
kommunismikysymys j a epätoivoisuus
kansallismielisten k e s k u u d e s s a . ..
C h l a n K a l - s h e k . . . pakeni Formö-saan
sen jälkeen k u n h ä n epäonnistu­neesti
puolusti Shanghaita punaisia
vastaan viime toukokuussa. Chlang
haluaa ylläpitää rippeiUl hallitukses­taan
Formosassa siksi kun hän on
vakuuttunut, että sota lähenee no­peasti
Y h d y s v a l t a i n j a Venäjän välil­lä.
Tällaisessa sodassa Chiang uskoo
Y h d y s v a l t a i n valitsevan hänet kom­munistivastaisten
liittolaisten päämie­heksi
Itä-Aasiassa. Täten hän pääsisi
entiseen asemaansa. K i i n a n h a l l i t s i ­j
a k s i . . . A . P ; n uutistleto, kesäk. 27
pnä.
4 4
aes» tali toMbdnf
I f l l i f liMftlIrtli II
fcfrjoftak-rt-lii-n
käyneet n i i n l a a j o i k s i , että n i i d e n s i -
s^Nioielle loidiaivat erinomaisen h y ­v
i n veljeilemääp Attlee, B e v i n , B l um
päämäärän saavuttamisen tuntemat-1 käsi kädessä C b o r c h i U i n kanssa j u l k l -
tomaan tulevaisuuteen. Hänen a l k a ­missaan
kaBkcvtai Läiiai-EBr0«pa« ^ ^
i f n i r t r B i t n t f r n pmrhjrUrn käy ' marxilainen unobdettuaan
ii^MmV^WUiai»^ yaHankumpotaeUi-todeU
sen fäydellisestf mafcaatij. sisällön j a siirtäen sosialismin
oeeo pafrelemaan Uboavan fcspi-
Ulindn pebLUturrltjiatä. Kiy. *
Oatö oaoitu» nOfMtU »m «oelalismi d vielä
Uistebia rlistä^laekan F » ^ t a todellisuudeksL
riistettyni variaan. On ta*enkin | ^ o i r f n on nykyisten revisionistien.
ymmimUMnA, etH mMk^'a0a- \ B e m s t e i n b i perinnön y a a l i j a i n , l a i t a,
lismin hiopioideh ttytyy JoOafcii' ^ olemassa s u u r i *ja voimakas s o s i a -
tavalla yrittää petiKte^ piitUUk- ' ^^^ben Neuvostoliitto. Se on o s o i t t a -
kaansa. HefdiA 'Aftjr fc^iettaa | " i ' ^ l o i s t a v a t t i sosialismin r a j a t t o m an
saada jouiuK oskonuuut, että ie on i l u o v an voiman räuhan ajan r a k e n t a -
' vassa työssä. Se o n todistanut sosia­listisen
järjestelmän etevämmyyden Ja
murtumattoman voiman murskaten
fasististen imperialistien voittamat­tomaksi
k u v i t e l l u n sotakoneiston. S a ­n
a l l a sanoen sosialismi ei ole enää
on hyödyllistä tatostna anrlo<Uc.<-1 optimististen t a i s t e l i j a i n aivoissa elä-
•a aahUaiaraisU reformistfMen - vä unelma. Se o h todellisuus m a a p a l -
sotfallsmHB eU "demobaattfiireD 1 l on kuudenneksella.
sosiarsmUn", JoU epäloo^^lUstt sa- [ Eikä siinä k a i k k i . Noin sata m l l j o o -
n on taa nykyiset oikeistoso^fa.>it j naa k l l n a l a l s t o o n j o muutamia vuosia
mielnimmin käyttävät tabtoqi ien i i rakentanut sosialismin perustuksia
väittää, että «Mialismia voi «Ha i s a m a l l a k u i n heidän o n täytynyt t a i s -
r - S I TA
oikeata sosialfstista pdBtifldui
Siitä syystä he ovat kehitttact
tarkvitokscen sopivan "IfibMoflan-sa"
Ja esittävät sen. mnkalaet it—
sinsa. Taot» '^losofiaa" kannat­taa
pääpttrfein tarkastella. Siihen
olemassa Ilman demokratiaakin.
Sosialistiksi itseään nimittävä Hans­k
a n sisäministeri Jules M o c h tukati-duttaa
sotaväen j a p o l i i s i n a v u l l a työ­läisten
lakot. Englannin työväenhal­l
i t u s " - lähettää vahvat poliisiosaston-tclla
ase kädessä vierasta v a l l o i t t a j aa
j a kansalaissodan a l o i t t a n u t t a kotois­ta
taantumusklikkiä vastaan. Kohta
K i i n a n koko läbes n c l l s a t a m i l j o o r i a i -
nen kansa o n vapaa j a s a a ryhtyä r a i ­vaamaan
tietään sosialismiin, r a k e n -
sa^suojelemaan M o e l ^ - f a s i s t i e n pien- ^aa suurteollisuuden Ja kehittää m a a ­ta
koplaa, k u n se lähtee provokatoo- [talouden kukoistukseen.
Nykyisten soslaMsmin pettureiden
sestl j a P r a n k o n kanssa salaisesti.
Muistettaloxni esimerlciksi "Euroopan
neuvostoa", tuota aggressiivisen A t ­l
a n t i n sopimuksen erästä lisäkettä.
Jossa nämä herrat loistelevat veljen
m a l j o j a .
L y h y t Ialnatis.-£aksalaisten oikeisto­sosialistien
aikakausilehdestä (vuosi­kerta
1948, N r o 13—14). Siinä o n n y -
Icyisten oikeistososialistien yhteinen
oppi, j o n k a ne ovat omaksuneet k a i ­kissa
maissa. A r t i k k e l i n k i r j o i t t a ja
riselle mielenosoitukselle L o n t o o n työ-väenkortteliln.
Järjestelmä vaatii
työnjakoa. "Sosialistiset" ministerit
toteuttavat käytännöllisiä politUkkaa
jokapäiväisessä elämässä taantimius-porvariston
reseptien mukaan; "So­sialistiset"
ns. fllosoofit naamioivat
oikeistososialistien t y ö v ä e nluokkaa
vastaan h a r j o i t t a m a n petoksen, käy­tännön
tekojen p o l i t i i k a n , pimennys-sanoillaan,
" t e o r i o i l l a a n ".
Aikaisemmat revisionistit Ja re-formisUt
yrittivät pettää JonkkoJa
välttäen olevansa m a r x i l a i s i a . Ny­kyiset
reformismin lipnnkantajat
sensijaan Julistavat Julkeasti, että
m a r x i l a i n e n oppi o n Jo " v a n h e n t u ­n
u t - .
Työväki hävisi - eläköön työväki!
. Puolueet häviävät ja voittavat vaalitaisteluja, sillä "tasan
eivät käy onnen lahjat". Mutta Sudburyn piirin työläisten ja
farmarien ehdokas R. H. Carlin oli tuhannesti oikeassa kun
-^hän, häviönsä ilmeiseksi tultua lausui vaalipäivän iltana ly-
'hyessä radiopuheessaan, että "hyvän asian puolesta käytyä *
taistelua ei koskaan hävitä". Jo vanha suomalainen sananlas-
' ku sanoo, että totuus ei pala tulessakaan ja varmaa myös on,
'/että väliaikaisesta vaalitappiosta huolimatta nyt suoritetussa
^ vaalikampanjassa tehty tyÖ tuottaa vielä hedelmän, jos ei an-
< tauduta aiheettomaan epätoivoon, eikä anneta taantumuk-
; sen hajoittaa saavutettua yhtenäisyyttä, vaan toimitaan en-
) tisjtä päättävämmin tästä päivästä alkaen sen hyväksi, että
I; seuraavissa vaaleissa inakselaan kalavelat korkoineen. Kun
; tässä piirissä on yli 6,000 sellaista valitsijaa, jotka horjumatta
• seisovat likaista punakauhukampanjaa vastaan, niin se on
s suuri savutus.
! Meillä Carlinin hyväksi toimineilla ei todellakaan ole mi-
* tään syytä toivottomuuteen, sillä me toimimme hyvän asian ja
• totiiuden hyväksi. Meillä, ja tässä yhteydessä nne tarkoitam­me
nimenomaan tässä piirissä asuvia maanmiehiänime, ei ole
• edes syytä moittia sitäkään, että teimme liian vähän, sillä to-l
siasia on, että tämän alueen suomalaisille kuuluu julkinen tun-i
nustus hyvin tehdystä työstä ja työväenliikkeen asian lojaali-
[ sesta kannatuksesta niin maaseudulla kuin kaupungissakin.
* Missään vaalikampanjassa eivät maanmiehemme ole täällä pi­stäneet
edistyksen lippua niin ylhäällä kuin Sudburyn piirissä
! sitä pidettiin \'iime maanantaina.
Totta myös on, että normaalioloissa—jos valitsijain kes-
R O T A T P O I S T U V AT
H U K I ^ U V A S T A L A I V A S TA
C h i a n g i h entinen kenraali kiittää
k i i n a l a i s i a punaisia jä kehoittaa a n -
U u t u m a a n heille. —«Nankingln uutis-ticdon
otsikko kesäk. 27 pnä.
Työttömyys kasvaa
Marshall-maissa
Lontoo. — Täkäläisen Economist-lehden
esittämien tilastojen mukaan
on työttömyys niissä Ehiroopan mais­sa,
j o t k a kuuluvat M a r s h a l l - s u u n n i t e l ­man
p i i r i i n , lisääntynyt viime vuo­desta
huomattavasti.
Tanskassa esimerkiksi, jossa työt­tömiä
V. 1948 oli kuukaudessa keski­määrin
27,600, o l i t ö n ä n vuoden h e l ­mikuussa
53.100 työtöntä. Espanjas­sa
olivat vastaavat luvut 117,000 ja
155,000, Sveitsissä 3,000 ja 12.000,
Ruotsissa 25,400 j a 32.500 (tämän vuo­den
tammikuussa). Yhdysvalloissa o li
viime vuonna kuukausittain keski­määrin
2,064.000 työtöntä, mutta jo
tämän vuoden tammikuussa 2,664,000
j a helmikuussa 3.221,000 täysin työtön­tä
henkilöä. Tämän lisäksi on Y h ­dysvaltain
ammatillisten järjestöjen
ta,holta esitettyjen arvioiden mukaan
n o i n 8 miljoonaa ihmistä osaksi työt­tömänä.
Edellä huomautin siitä, että refor­mististen
sosialidemokraattisten puo­lueiden
kansainvälisessä politiikassa
esittää E n g l a n n i n Lalx>ur P a r t y j o h ­tavaa
osaa sekä järjestöllisesti että
Ideoloogisesti määräävänä tekijänä
Amerikkalaiset imperialistit vuoras-t
a a n ovat sen selän takana ohjeiden
a n t a j i n a Marstiallin suunnitelman
vaatimuksien mukaisesti. Attleen, £ e -
v i n i n j a L a s k i n ideoloogisina avustajlr
na tuskin minkään muun maan 0 -
keistososialistit ovat kuitenkaan n i in
ansioituneesti kunnostautuneet k u in
saksalaiset schumacherilaiset. Länsi-
Saksan sosialidemokraattisen puolu­een
oikeistolaiset j o l i t a j a t ovat n i in
sanoaksemme koonneet nykyaikaisten
sosiallstiluopioiden teoriain suuren
s a n a k i r j a n . Siinä ovat edustettuina
k a i k k i olkelstososlalistisen teorian (;v\
vivahdukset. Kaikki ne ovat siinä
saaneet ihannoivan hyväksymisen.
P a i n o k k a i m m i n saksalaiset oikeis­tososialistit
tähdentävät sitä, että
E n g l a n n i n labouristien "demokraat­t
i n e n " sosialismi on heidän teoriansa
varsinainen pohja. Siihen he liittävät
i n n o l l a ranskalaisen B l u m i n " i i u m a -
nlstisen sosialismin". He eivät unoh­da
olla ylistämättä myöskään i t a l i a ­laisen
p e t t u r i n Saragatin "pasifistista
eurooppalaista sosialismia". Yhteisel­lä
nimellä Schumacher apulaisineen
sanoo tätä "uuden sosialismin" teo­r
i a k s i .
E i tarvitse kuitenkaan oUa k o v i n ­kaan
syvällisesti perehtynyt f i l o ­sofian
ongelmiin voidakseen h e l ­posti
todeta, että tuon "nnden so­s
i a l i s m i n " teesit j a kaikki peros-telnt
ovat ilmeistä sotaa järkeä, t i e ­dettä,
syiden Ja searanksien lakeja
vastaan. Heidän "filosofiansa" o n ­k
i n ennen k a i k k e a katkeraa j a t i e ­tysti
myös toivotonta taistelua h i s ­t
o r i a l l i s t a materialismia tieteellis­tä
sosialismia vastaan.
Nykyiset sosialismin luopiot hylkää­vät
a i v a n avoimesti M a r x i n j a Engel­s
in tieteellisen sosialismin teorian. He
sanovat " v a n h a n " sosialismin tehneen
vararikon. He antavat muka tilalle
uuden j a oikean.
B e m s t e i n i n oli aikanaan vielä help­po
puhua sosialismista j a selittää ol£-
Vfilosofian" paliana pulmana j a h e i ­dän
pimityöstyönsä haittana ovat
edelleen Itä- j a Kaakkols-Euroopan
kansandemokratiat, j o t k a p a r h a i l l a an
rakentavat sosialismia. Mitäpä voi­vat
sosialismin luopiot muuta kuin
vyöttää itsensä k a i k i l l a viisautensa
aseilla käymään taistelua suurta to­teutetun
sosialismin maata Neuvosto­l
i i t t o a j a sosialismia rakentavia k a n ­sandemokratioita
vastaan. Se onkin
heidän päätehtävänsä työnjaossa
taantumusporväriston yhteisessä rin­tamassa
työväen sosialistista liikettä
vastaan kansainvälisellä näyttämöllä
samoin k u i n se o n heidän päätehtä­vänsä
sisäpolitiikassakin suurkapita-listlsten
liikekumppaniensa pelastami­seksi.
U l k o p o l i i t t i s e s t i nykyiset "kolman­nen
t i e n " sosialismin teoreetikot kes­kittävät
sanotun työnjaon mukaises­ti
kaikki älylliset voimansa sosialis­min
maan parjaamiseen, valheiden
keksimiseen neuvostokansasta, väärin
väitteiden levittämiseen sosialistisesta
Järjestelmästä. Sosialistisen raken­nustyön
pohja Neuvostoliitossa on
M a r x i n j a E n g e l s i n tieteellinen sosia­l
i s m i , j o t a L e n i n j a S t a l i n ovat edel­leen
kehittäneet. Revisionistit tietä­vät,
että tämä käytännössä toteutettu
sosialismi täydellisesti j a p e r i n p o h j a i ­sesti
murskaa heidän p o r v a r l l l i s - r e f o r -
mistiset teoriansa "uudesta" sosialis­mista.
Siltä syystä he n i i n " silmittö­mästi
vihaavat soisialismin maata ja
suuntaavat sitä vastaan "demokraat­tisen
sosialisminsa " t e o r i a n koko kär­j
e n yrittäen tehdä sen n i i n m y r k y l l i ­seksi
^kuin s u i n k i n voivat.
Sisäpoliittisesti nykyiset revisionistit
taistelussaan tieteellistä sosialismia
vastaan ovat ottaneet tetH-iansa pää-väitteeksl
sen, että yhteiskunta ei enää
tätä nykyä muka olekaan' jakautunut
l u o k k i i n , joiden edut ovat keskenään
r i s t i r i i d a s s a , vastakkaisia. E i ole enää
muka riistäjiä Ja riistettyjä. Sosialis­t
i s en l i i k k e e n r a j a t ovat heidän teo­r
i a n s a mukaan n i i n suunnattomasti
laajentuneet, että e i enää voida puhua
mistään luokkataistelusta marxilaises­sa
mielessä.
Todeläsnudessa tämä väite ei
k u i t e n k a a n ole mifciiän a a s i k e k s i n ­tö.
Se on yhtä vanha k n i n ne
palveloksetkin, j o i t a reformistit a i ­n
a ovat tehneet k a p i t a l i s t e i l l e.
Käytäntö on tosin osoittanut, että
sen sosialistisen" l i i k k e e n rajat, Jota
sosialismin renegaatit johtavat, ovat
T i l l l c h sanoo siinä:
" R a j o j e n laajentuminen merkitsee
sosialismin askelta luokkalilkkeestä
yleiseen v a l t i o n - Ja v a l t i o n k a n s a l a i s -
U l k k e e s e e n . . . Tätä nykyä on koko
yhteiskuntaa pidettävä talsteluyleisö-nä
Jäsentensä vapauden Ja a r v o k k u u ­den
puolesta."
H i t l e r käytti sanaa Volksgenosse
(kansantoveri). T i l l i c h käyttää sanaa
Staatsburger ( v a i t i onkansalainen).
K u m m a n k i n tarkoituksena o n i l m a i s ­t
a ideoloogisesti s a m a a käsitettä. Näin
o l l en nykyiset schumacherilaiset v o i ­vat,
jos s e l l a i n e n tilaisuus vielä t a r j o u ­tuisi,
siirtää hallussaan olevan v a l t i o ­v
a l l a n j o l l e k i n uudelle F u h r e r i l l e yhtä
vaivattomasti k u i n heidän edeltäjän­säkin
V. 1933 sanoen v a i n : olkoon
menneeksi, Teidän vuoronne herra
Staatsburger!
Oikeistososialistit koettavat siis nyt
uskotella työväelle, että marxilainen
yhteiskunnan^ J a k o riistäjiin j a r i i s t e t ­t
y i h i n e i enää m u k a pidä paikkaansa.
Mikä todistaisi heidän teoreettisen
valheensa oikeaksi. K u i n k a he sen
voisivatkaan tehdä, koskapa nykyisten
monopollherrojen rikkauden lähteenä
o n lisäj.rvo. Jonka he hankkivat riis­tämällä
työntekijöiltä. Tuon lisäar­von
tulokset näkyvät h y v i n , jos ver­t
a i l l a a n t o i s i i n s a niitä palatseja, Joissa
monopolikapitalistit asuvat kaiken
loiston Ja ylellisjryden ympäröiminä,
n i i h i n kurjiin vuokrakasarmeihin
t a i k k a Lontoon slummikortteleihin,
j o t k a ovat työläisten puutteenalaisen
elämän tcdellisuutta.
Tosiasia on j a sellaisena "pysyy, että
i m p e r i a l i s t i n e n kapitalismi ei poista
vastakohtaa yhteiskunnan kahden
luokan — porvariston j a työväen —
väliltä. ^Sitä ei tapahdu sittenkään,
v a i k k a oikeistososlalistlset johtavat
teoreetikot poistavat m u k a abstrak­t
i s i n a käsitteinä sanavarastostaan k o ­konaan
sanat työläinen j a p r o l e t a r i ­a
a t t i . Imperialistinen kapitalismi
meidän aiicanamme yhä v a i n kärjistää
tuota vastakostaa, sillä monopolipää-oman
h a r j o i t t a m a n r i i s t o n paino k a s ­vaa
yhä työläisten h a r t i o i l l a . Se käy
l i i a n raskaaksi k a n t a a . ' Siitä Johtuu
myös v a s t a r i n n a n voimistuminen k a i ­kissa
k a p i t a l i s t i s i s s a maissa. Siitä j o h ­t
u u siirtomaakansojen vapaustaiste­l
u n terästyminen. Suuret, miljoonia
työläisiä käsittävät lakot Yhdy.sval-loissa,
Ranskassa, Italiassa j a muualla
ovat siitä todistuksena. Eivät ne ole
mitään riemujuhlia, joissa työläiset
osoittaisivat »iloista tyytyväisyyttään
s u u r k a p i t a l i s m i n järjestelmän ole­massaolon
johdosta.
Nämä ovat kiusallisia tosiasioita
" k o l m a n n e n t i e n " teoreetikoiUe. Mitä
tehoavat B l u m i n "yksilön järkevyy­d
e n " Ja " m o r a a l i s e n uudistuksen" t u n ­nuslauseet
sellaista todellisuutta vas­t
a a n . Leipänsä leventämisestä tais­televat
työväen joukot tietävät kyllä
t u o n "moraalisen uudistuksen" virren
sisällön. Kyllä he ymmärtävät, että
m o r a a l i l l a o n h y v i n hituisen tekemis­tä
heidän l i i a n pienien palkkojensa,
heidän k u r j i e n asunto-olojensa ja
olemattomien opiskelumahdollisuuk­sien
kanssa.
jirjestehnini ti
syyn» he^dia « « ^ I c a ^ dä-mäimä.
aO» ajoin toutovaaui
Jonkkotyöttömji y teea Ja sen ^mka-naan
tuomaan j^^rfmm^i^fif n hä­tään.
" I t s e u h r a u t i m i i s t a yleisen toyvin-v
o l i m i n hyväksi" saarnaavat r e f o r m i s ­m
i n apostolit» B l u m l t . ^i>aakit J a L a s ­k
i t , k i m työläiset yBa,tiTat edes s m m -
niUeen elinkustannuksia vastaavia
Toivotonta on "uuden sosialis­m
i n " teoreetikkojen u s k o t e l l a h e i l ­le,
että kapitalismi taloudellisena
p a i k k o j a . Nämä " m o r a a l i s e n u u d i s t u ­misen"
apostolit saarnaavat todelli­suudessa
orjamoraaUa. Joukkojen
pinolttäjäin mestarit ovat todella b e i t.
täneet m o r a a l i n jäännöksetkin f o m u -
koppaail. Siitä syystä he myös saa­vat
niittää, mitä ovat kylväneet. J o ­k
a päivä kasvaa k u i l u heidän j a työ-väenjoukkojen
välillä. Pikkyporva-r
i l l i s i l l a a i n e k s i l l a heidän täytyy täyt­tää
Järjestöjensä r i v i t . LuokkaUetol-set
työläiset pakenevat o m i i n taiste­l
u järjestöihinsä. He kääntävät sel­känsä
pettureille. Työväenliikkeen o i ­keistolaisten
h a r j o i t t a j a i n mitkään
manööverit j a vlekastelut eivät a j an
m i t t a a n voi pysäyttää joulckojen l i i ­kettä.
Toinen maailmansota syvensi
suuresti k a p i t a l i s m i n yleistä p u l a a ja
kärpisti sen sisäisiä vastalcohtia.
Taantumuksellisen oikeistososialide-molEratian
eristämisprosessia ei myös­kään
ole m a h d o l l i s t a millään keinolla
pysäyttää. Se kehittyy huippuunsa
sitä nopeammin, mitä t i i v i i m m i n o l -
keistososiallstlnen j o h t a j i s t o l i i t t o u t uu
taantumulcsellisen porvariston kanssa
Kommunistiset puolueen saavat yhä
uusien ja uusien työväenjoukkojen
luottamuksen. Mistä ^ s t ä ? V a i n s i i ­tä
syystä, että k o m n t m i s t i t taantu­muksellisten
syytämistä parjauksista
j a k a i k i s t a vainoista huolimatta j o h -
d o n m u k a i s ^ t i j a h o r j u m a t t a esiinty­vät
Johtavana voimana taistelussa
työläisten elinetujen puolesta, r a u h an
puolesta, maansa kansallisen riippu­mattomuuden
puolesta, sosialismin
.voiton puolesta. Vain siitä syystä,
että kommunistit kaikissa maissa k o ­koavat
k a i k k i demokraattiset voimat
yhteen j a Johtavat j o u k k o j e n taistelua
imperialismia vastaan.
"Demokraattisen s o s i a l i s m i n " p o l i ­t
i i k k a on h a l l i t u k s i s s a olevien oikeis­tososialistien
käytäntönä johtanut
Länsi-Euroopan maat anglo-amerik-kalalsen
i m p e r i a l i s m i n vasalleiksi. Se
on tehnyt tai a i n a k i n yrittää tehdä
n i i d e n kansoista A t l a n t i n aggressiivi­sella
s o t a l i i t o l l a amerikkalaisten i m p e ­rialistien
sotavaunujen vetäjiä. Se on
k u i t e n k i n Jo n y t s a a n u t havaita, k u i n ­ka
voimakkaan kansainvälisen r a u ­h
a n l i i k k e e n kansat ovat nostaneet s o -
d a n v a l m i s t e l i j o i t a vastaan. N e k i n Jou­kot,
j o t k a sodanlietsojain on o n n i s t u ­nut
v a l h e i l l a a n toistaiseksi eksyttää,
heräävät todellisuuteen Ja yhtyvät s i i ­hen
nyt jo monisatamiljoonaiseen
joukkoon. Joka Julistaa tuomiota so-d
a n v a l m i s t e l l j o i l l e Ja heidän oikeis-tososialistisllle
apureilleen.
"Kolmannen tien'* auto*
mies ajoi läpi seinän
humalassa ollessaan
H e l s i n k i . — ToUKok. 28 pnä ajoi
muuan Liikenne O Y n l l n j a - a u t o M a l ­m
i l l a . Hämeentie 137 sijaitsevan l i i -
Icerakennuksen päädystä sisään. A u ­to
ruhjoutui pahasti Ja talon seinä
rikkoutui, mutta k u l j e t t a j a E i n o H l n k -
k u r i , kotoisin Kuusankoskelta, pääsi
sidonnan Jälkeen pois sairaalasta.
M a i n i t t u H I n k k u r i , j o k a on Liikenne
P Y : n vartijana, oli luvatta ottanut
auton j a lähtenyt sillä humalapäis­sään
ajelemaan edelläkerrotulla seu­r
a u k s i l l a .
' Täten kuuluisaksi tullut HInkkuri
on kuuluisa j a entuudestaankin. Hän
t o i m i i autoalan h a j o l t u s l l i t o n t o i m i t ­s
i j a n a j a iiäntä o n Eosialidemokraatti-sella
t a h o l l a käytetty p a l j o n mm. p u ­h
u j a n a maakimnassa. Hän on tiet­tävästi
Kymenlaakson sosdem-yhdis-
ON LAfsu
Lapsi on hiomakmmjuj ^
j o k a lujittaa rakkautta, t d»
lyhemmiksi j a yöt p i t e m ^
ö t i l i n pienemmäksi, k o d ^
maksi, menneisj-yden _
tulevaisuuden elämisai
EI TlESiirt
P i k k u poika tuli koulust,
päivänä kasvot sätciUen j»
kaukaa äidilleen:
"Äiti, äiti. minä osaan fe
t a a ! " '
"Mitä sinä osaat kirjoitta»»
äitL •
••Mistä minä tiedän. siUi
osaa vielä l•uke a", •^-a sta.si
V A N H E M P I E N MAILIB
P i k k u T om tuli eräänä päi
l u u n l a s k u t pullollaan pu
t a hän jakeli luokkatovereilleet
opettaja kysyi mistä tällainen
lausui T om iloissaan:
" M i n u s t a tuli veli viime j ö j
• * »
M U U T T I MIELTMN
Eräs nainen o l i määrätty
histöön eräässä oikeusjutusa.
kieltäytyi sillä perusteella, että
hyväksynyt kuolemantuomiota.
" M u t t a tämä o n v a i n sellaina
t u " . sanoi tuomari, "että
nostanut oikeusjutun miestijj
taan. k u n mie.s o l i käyttänyt •
sa hänelle turkin ostoa vartgs
tamat rahat korttipeliin."
"Minä otan paikkani vali
sä", sanoi nainen. "Lisäksi miS
kon, että ajatukseni kuoleman'
vastustamisesta ovat väärät."
• • •
Elokuvissa tietää kuvan pian
van kun naiset rupeavat
kenkää jalkoihinsa.
• • •
SAMA JUTTU
Eräs mies kutsui itseään
vaikka hän ei ollut koskaan pa.^
armeijassa. Eräässä oike
" e v e r s t i " oli todistajana ja
kysyi silloin oikeuden edKsä.
todistaja käytti "everstin" tittdi
" A s i a on sillä tavalla", sanoi'
t i " , "että minun käyttämäni ti
samanlainen kuin herra
nimensä edessä käyttämä 'ku
t a v a ' - t i t t e l i , joka ei merkit«
saan mitään."
VARMASTI
Skotlantilainen meni saft
liikkeeseen ja halusi ostaa yhden'
nuksen.
" M i k s i vain yhden?" ticdustfB
jä.
Skotlantilainen tuumi liettoji
noi sitten:
" W e i l , jos minä saan hevein:'
k y l j e n liikkeelle, n i i n kyllä kait
seuraa mukana."
E D E L L Y T Y S
Eräs poika kirjoitti rakast.
liirjeessä seuraavasti:
" R a k a s Maija. Minä voin 1
tyä s u u r i m p i i n meren aaltoihin,
täkin rakkaitten silmiesi ka
Minä voin kävellä tuliseinän läp
destä kätesi kosketuksesta. Mini
hypätä kuohuvimpaankin virtaan
destä huuliltasi päässeestä
tä sanasta. — Sinun Oskarisi.
" J . K . — Tulen tapaamaan
s u n n u n t a i - i l t a n a ellei sada. - '
• • •
H A L U S I T I E T ÄX
Kaupunkilaistyttö katseli fa:
lypsävän lehmää.
" K u i n k a helposti se maito
k a a n ! " huudahti tyttö. "Mutta
kaa, k i l t t i farmari, kuinka saatte
don lakkaamaan tulemasta?"
tyksen jäsen. Viranomaisten
syytä yleisen turvallisuuden
ryhtyä harkitsemaan keisoja.
v o i t a i s i in estää sosdempuolueen
henkUöiden ja toimitsijoiden
l u ! — Työkansan Sanomat.
PÄIVÄN PAKINA
Kokoomuksen "käyttöketpoinen aasi"
kuudessa ei olisi ollut kuolettava pelko toryjen voiton kauhois­ta
seuraamuksista mikä ajoi heidät pienemmän pahan teorian
mukaan liberaalien kannattajiksi — Carlin olisi varmasti tul­lut
valituksi, ellei CCF:n oikeistojohto olisi hajoittanut työ­väen
rivejä. Liberaalipuolueen oikeistolaisen — ja tehtävään­sä
kokonaan kykenemättömän — ehdokkaan valitseminen ja
työväen vaalitappio Sudburyn piirissä on työväenliikkeen ha­jaannuksen
hedelmä, mistä on vastuussa yksinomaan CCF:n
oikeistojohto. CCF.n oikeistojohto vqi nyt katsella kättensä
töitä ja sanoa, että vuosi sitten pidetyissä Ontarion maakunta­vaaleissa,
se auttoi toryehdokkaan ja nyt taas liberaalipuo­lueen
ehdokkaan valitsemista. Lopputulos tästä on se. että
työläisten on entistä vaikeampi saada kunnollisia työehtoso­pimuksia
ja muita parannuksia, sillä nyt ei ole ketään, joka
puhuisi tämän piirin työläisten, farmarien ja pikkuliikemi^
ten puolesta Torontossa ja Ottawassa.
Mutta työväen vaalitappio on väliaikaista laatua. Jos ei an­neta
periksi, vaan lujitetaan työväen kaikkia järjestöjä Ja
niiden laitoksia, sekä erikoisesti työväen sanomalehdistöä ja
toimintaan työväen yhtenäisyj-den laajentamiseksi ja lujitta­miseksi,
jotta kyetään saamaan voitto seuraavissa vaaleissa,
niin silloin voidaan sanoa, eitä työväki hävisi nyt vaalit —^
mutta eläköön huomisen voittoja kohti kulkeva työväenliike.
Suomen Kuvalehteä ei voida syyt­tää
ainakaan punaisuudesta.
» Eikä siltä, ettei se muka tiedä suiu"-
poryarien syvimplälcln aivoituksia a i ­n
a mätiä munastniita myöten.
Antakaamme siis sen kertoa miksi
F a g e r h o l m i n "työväenhallitus" on
a l u n p e r i n porvarien toimesta munittu
j a haudottu, sekä sen nutä tehtäviä
M a u r i U a vielä on.
M u t t a k u n e i ole pakko edes v i r an
puolesta lukea Suomen Kuvalehden
enemmän t a i vähemmän peitettyä p a -
tavanboilUsta moskaa, n i i n puhutaan
suulla suuremmalla, helsinkiläisen
S K P L : n äänenkannattajan Vapaan
S a n a n pakinoitsijan "Happaman"
m a i n i o t a pakinaa l a i n a t e n:
R y i , sitä tuhmaa veljeiuraikaa! L a ­vertelee
n y t p e r h e p i i r i n j u o r u t sillä­l
a i l l a koko m a a i l m a l l e . Eipä turhaan
sanota, että sulni o n p a h i n!
Veljenpoika on yleisporvarillisen
Suomen Kuvalehden p o l i i t t i n e n k r o -
n i k o i t s i j a . J a Veljenpoika k i r j o i t t aa
Suomen Kuvalehden viime numeros­s
a halUtu^kysymyksestä.
LäbtökcAtana on toteamus, että
i l m a p i i r i nykyisen hallituk-sen ympä­rillä
o n viitne v i i k k o i n a nopeasti t i ­h
e n t y n y t :
" H a l U t n s , Jonka isyydestä syn­tymisen
hetkellä ylpeilivät paitsi
sosiaUstit itse (tarkoHtaa oikelsto-sosdemit
—. H ^ a n ) myös k a i k ki
porvaripoiloeet, a l k a a jäädä y k s i k.
seen. Mikä s i i h e n o n syynä? O n.
h a n h a l l i t u s S A K : n avulla pitänyt
kurissa palkankorotasfaankkeet Ja
järjestysvallan avulla lakkorette-löinnin.
Onhan Valpo lakkaatet-t
a j a sen mielivaltaisesta menetä
telystä tehty loppn. . O n h a n t a -
looselämää vakaannntetto, vuok­ria
korote«ta Jne. K a i k k i nämä
ovat saavntoksia, j o i d en t a k i a por­v
a r i l l i s e l l a taholla on tätä h a l l i -
t a s t a saosittn Ja pidetty sitä —
käyttääksemme kokoomnsednstaja
T m i m a n tosin epälninnloitettaTia
sanoja — käyttökelpoisena aasina*
M i k s i nyt haDitos on menettämäs.
sä p o r v a r i l l i s en iKannataksensa?"
V e l j e n p o i k a puolestaan etsii a r v o i ­tuksen
vastausta suomenruotsalaises­t
a aikakauslehdestä R n s k T i d s k r i f t i s.
tä, j o k a on k u v a i l l u t sosdemien v a l ­l
a n paisimiiista v a l l a n hiuksia nostet­t
a v a l l a tavalla. Hallitusasemaansa
hyväksikäs^täen ovat näet sosdemit
ryhtsmeet miehittämään myös h a l l i n ­non
avainasemia, pakottaneet työn­antajajärjestötkin
tottelemaan mää­räyksiään
ja pyrluvät täten saatta­maan
vähitellen koko yhteiskuntaelä­män
valvontansa alaiseksi . . . "Se.
mitä täällä tapahtuu, o n toisin sanoen
samaa, minkä Per A l b i n Hanssonin
h a l l i t u s sai a i k a a n sodan edellä R u o t .
sissa". kauhistelee P i n s k Tidskrift
" S o s i a l i s t i n en d i k t a t u i n i on tulossa"!
P i n s k T i d s k r i f t i n k a u h u m a a l a l l u on
sentään V e l j e n p o j a n k i n mielestä l i i an
paksua, Ja niinpä hän aiheellisest
huomauttaa, että "eihän Fagcrholmlr
h a l l i t u s ole ybdeUäkään teollaan viel;
edistänyt sosiaUsointia». Mutta toi
seita puolen e i käy kieitämiiien. etU
porvaristolla muuten on syytä huo
leen:
" J o s nykyinen h a l l f i u s saa Jat­kaa
toimintaansa, voi se käyttä'
asemaansa agitatoorisessa tarkoi
tuksessa nifai t a i t a v a l l a tavaUa hy­väkseen,
että ensi vaaleissa porva
r i l l i s e n enemmistön päivät ova"
luetut. Pikknp<»YariIllsella p o l i t ii
k a l l a a n . Per A l b i n i n menettely:
jäljitellen, voi h a l l i t i u bookatcDa
puotefleen n n e r U sivistyneistöä ja
kcskUnokkaa, mistä o n j o csbnerfc.
ke.^1 olemassa. Tämä se kivistäf
p o r v a r i l l i s i a pUn^ Kehltyksest.^
ulkomaina tiedetään, eitä yhä y l e i -
s a n m l n ovat l a a j a t kansalaisviirif
alkaneet äänestää sosialidemo­kraatteja,
ei saandUisaaden takia
vaan marxilaisaudesta hnoUmattä
Oikeisto näHä äänestäjiä ei saa
koskaan t a k a i s i n . . . Kokoonms.
puolue, joka jo monet kerrat on
joutanut pelastamaan sosialistisen
(inc: oikeistososialidem
— Hapan) hallituksen
laelden enemmistöä vastaM-d
missään kiitollisessa asem»sft
se jatkuvasfti joutua näyil
tällaisen 'avuliaan Aaton' « *
P a h a l t a siis näyttää oUetilEi,
koomuksen kannalta. :*itta
mia Ja tyytymättömiä ovat •
pojan kertoman mukaan -
ruotsalaiset, siltäkin huollraatti
•ensimmäistä kertaa itsenäisen
men historiassa meillä on ^ I o ! »^
nies pääministerinä". J a tyytj-
)i myös maalaisliitto, koska ss
: a i k k i a a n ei ole tottunut olcntfS
jositlossa — oltuaan ennen
n i a siinä asemas-sa kaiken
/ a i n 2 v. 5 kk. 15 pv., mutta
uotta hallituksessa . . .Ji'f;
u maalaisliitolla on enemaäs
nuissa puolueissa eteviä kykTJ*
ustehtäviin, minkä he itse
l a r h a i t e n " . . .
P a h a l t a siis näyttää m.vös.
•en itsensä k a n n a i u . mutu ^
-)oika hälventää sentään lop^e
viä antamalla työnantajapiiKS
ringon säteillä:
"Talouselämämme, jos» J*
kät ajat on oDut vaksTb
ilmiöltä, jontun läheisess»
saadessa yhä tmkenunaDt
timme edessä on. se <»
yhä saorempU vaikeolts»-'
voiteta k u m voimakkaaB»'
no-<tfen .sopistamLsella. »a^
voitane kiertää työv
tarkistuksia. Eikö olisi