Vapaus, March 23, 1950

              mm
mm
r v » I
•Mm m
«f
: fr
1|' -V-lOrgah
df rixmUOx c«na«U«». B B -
( B b i i B l i e d NoT, 6tb 1917. AuUunrized
69 serond claee maU laifioB Department, OttÄW». Pub-
. Ufhe4 tbrlce we8lcly: T u e stf a y a ,
iTbtu»teiiw endeatonlajra bjY0iam
"Fublislilsg C>»opiä7^ 108-^103
jBIm St. W.,;Sudbta7', Onfc, it^tjad».
M Jätätit,
\Trari
TIEÄtJSHlHNÄT: 7
Ciaia4iae«i: 1 vk. ÖJOO 0 klc: 8J2S
•• • , 8 kk^ 24)0
rl-'- 4 ^ ^•
t
Hv
4
s! (lii
Suomen uusi vähemmistphallitus
* ViikpD vaUitieessa saaduista tiedoista ilmCTi,^^^^
Ott uudelleiBn iarigabtu väliemmistöhallituii^e^ joJca hallitsee pata»
»miStafl Icbkoönliusmaniman jä sen poliittisteri mukulain armosta Suö'
mm jttytyänen ja: suurpäaomäh hyväksi.
; Suoritettuaan "kolmannen tien" roolinsa — vakautettuaan kapita-lisinin
sosdean.-puolueen oikeistojohdolle sanot-ti'n,
että "Mauri on tehnyt tehtäyärisä, Mauri saa mennä" ja tilalle •
muodostettiin Maalaisliiton johtajan Urho Kekkosen "keskustahalli-tus"/
imssä on suunVerierii^ maalaisliittolaisia ja lisäksi kolme edus­tajaa
ruotsalaisesta puolueesta ja 2,edustajaa mitättömästä edistys­puolueesta
— jonka kaikista jäsenistä sanotaan aikanaan tulevan mi­ni
>terejä. kun täinä hallitus ei edusta muuta ktiih 75 jäsentä edus^ ^
kunnaissa, hiin tämä tarkoittäaj että Kekkosen hallitus on riippuvainen
kokoomusmammasta ja tulee työskcntelemääh sen pillin tahdista ai­van
samalla tavalla kuin tätä erfeltänyt Fagferhölmin 'ftyöyäenfialUtusr^
Irin'', inika: aUi^^
ie. -^.1^7-'v:''"-"-w^^ -/k:'.
' Pääministeri Kekkonen yritti'tosirt
sen eieeii elidoitamaliä, e^
alushameen esiiiinaksi S K D L : n 3 jäsentä, miitta Suomen rahamies-piirit
halusi\^t, kuten yhdysvaltalaiset dollarimiehct olivat ilmeisesti
anääränneet, että hallitukseen on otettava vain pesunkestäviä porva­reita
ja sellaisia, jotka ovat valmiit palvelemaan suurpääomaa. Tämä
luonnollisesti jätti S K D L : n hallituskokoomuksen ulkopuolelle, sillä
'SKDL oli nimenomaan korostanut, että politiikasta on kysymys —
VjallitUksfeh ohjelman muuttamisesta. Ja kuri porvarit pitivät härkä-pusesti
Iciinni Atlantin takaa saamistaan määräyksistä, niin täten syn­tyi
Kdckösen johdolla puhtaasti porvarillinen hallitus missä Maalais­liitolla
<m tosin 10 ministeripaikkaa — seikka <mikä huojentaa Maa-iaisliiton
faallituskipeyttä — mutta avainasemissa ovat sellaiset länsi-maicteÄ
fiiiarissi^idakköjä alinomaa ravanneet yksilöt kuin ulkominis-
'teriksi nimitetty Äke Gartzille (Rt.) joka on monesti ollut luottoneu-yotteluissa
Britannian ja Yhdysyaltairi kanssa, sekä kauppa ja teolli-kmlsniinl^
teriksi riimitetty Suomen parikin johtaja Sakari Tuomioja
'{<?d.), joka dn työkseen kulkenut Helsingin ja New Yorkin väliä.
' Selvää on, ctta kekkosen '-keskustahallitus" on amerikkalaista työt-tdmyyden
ja seikkailujen ohjelmaa toteuttava hallitus mikä ei lupaa
iiyvää Suonen kansalle. Vähääkään epäilemättä voidaan sanoa, että
^'suuritärta ollen läntinen'''Kekkosen hallitus ei kykene ratkaisemaan
?uomen työttömyystilannetta. Päinvastoin "läntinen suunta" syven­tää
ja pahentaa uhkaavaksi kehittynyttä talouskriisiä Suomessa. Ja
mikäli'kriisi syvenee, sitä mukaan tulevat useimmin päiväjärjestykseen
^Uai^et poliittiset prövokatiot kuiri vuoden 1948"vallankaappausjut-tu"
jä nyt äskettäin Kemin lakkolaisille annettu tyrmistyttävä luokka-tuomia.
Tuomiojan Wali Streetilta tuomien ohjeiden ja määräysten
jjSgnftteellä iei Hioin rakenneta ystävällisiä suhteita Neuvostoliiton ja
*l-aiisaÄ<Ieniokralian maiden kanssa; eikä edistetä rauhan asiää yleensä
^—m^tä Suomen kansan onni ja olemassaolokin riippuu.
Luvalla sanoen, meistä tuntuu, että Suomen kansan etujen kannalta
»katsoen on sen parempi,'mitä lyhytikäisempi Kekkosen täysporvariili-cnen
vähemmistöhallitus on.
: . oO
Hucniennia, t ä ; 2^ i i : n ä t ä y t t i ä Ento
S o i n i Torontosta 63 v u o t t a . O n n i t t e ­lumme
päivän s a n l c a r ^ e l ? v ^
'«ERI
Il:
m
i i i
» i i ? ;
. "49. valtio"
J v < > Kuten lehtemme uutisosastolla kerrotaan, yhdysvaltalainen senaat-iitöri
Hugh Butlef Nebraskasta on esittänyt virallisesti Yhdysvaltain
(Senaatih asiakirjoihin ehdotuksen, ettU Canadan British Columbiasta
^tehtäisiin Yhdysvaltain 49. valtio.
'.Ajatellaanpa sitä kohua mikU syntyisi jos esim. Neuvostoliiton joku
^ v^öJnsariedustaja esittäisi Korkeimman Neuvoston asiakirjoihin ehdo-
•tuksen, että British Columbia kaapattaisiin Neuvostoliiton qmaisuu-
? dekäi! Se aiheuttaisi tietysti syvällistä suuttumusta, mutta niin turtur
^ >Seita tätä Yhdysvaltain isäntjivallan levi2-
: saemista kohtaan, ettei edes tällainen hävyttömyys nostata laajakän-
Senaattori Butler teki häpeämättömän valloitusesityksensä " k i r -
»^m" muodossa, jonka^^h väittää saaneensa Chester G. Ross-nimisel-
^ ^^^^^ Illiribisistä. Ja 'jos joku cariadalaihen on niin herkka-
^^ amerikkalaisten haluavan isännöidä tässä maassa
palkkojen ja muiden sellaisten etui-y^
suulcsien vuoksi, kutert joskus tekopyhästi. selitetään silloin hänen
. i^hnättaä lukea mitä senaattori lUitierillaön asiasta sanottavaa. K u -
: ielitemnie uutisosastolta näkyy, kysymys pn YhdysvaUojcn X^\Q-
; ^ n j a t i ^ jä Yhdysvaltain -puoluätuksen" tehostamisesta, sekä
kuuden jotta Wall Streetin miehet saisivat lisää
''.'puiden jä veden kantajia", t.s. rikkauksien luojia ja A^erojenmakja-
' K oli; ihriiiB vaikka jotkut pariamentin jäsenetkin ovat jo huolis­saan
maamme itsenäisyyden vihraamiscsta Yhdysvaltain suurpääoman
Ei ole ihme vaikka Otta\vassakin puhutaan jo julkisesti sii-i
; avun ohjelman "'tuloksena" on ulkomaakauppam-
'metyi-ehtjTiurien, kuten C P : n uutistiedossii maaliskuun 2 pnä myön-
;nettiiri. Öttawassakiri jo puhutaan, että Canadian arvokas uranium-
'inaimi lähetetään pilkkahinnasta Yhdysvaltain sotalcollisuuden palve-
, lukseen silloin kuin siitä olisi mahdollisuus saada monin kerroin pa­rempi
hinta (nyt Canada s a a vain $ 2 . 7 5 unssilta malmista missä on lÖ
iprbserittiä uranilim-oxidea) ja mitä ei pitäisi myydä millekään maalle
iCmätti ettei Canada saa.takausta siitä, että cahadaiaistä uraniumia
Icäytetään vain rauhan hyväksi, teollisuuden kehittämiseksi ja Tääketie-teen
edistämiseksi. Ei ole ihme vaikka Ottäwassakin puhutaan siitä,
;tttä Canada köyhtjy ja näivettyy, jos alistutaan siihen, että tästä
-;, ^m polkuHhnasta raaka-aineita rajan yli (esim. räuta-malmi
ja erinäiset puutavaratuotteet) ja sitten ostetaan ne korkeasta
hinnasta valmistetussa muodossa takaisin (kuten esim. rauta ja te-
V- Iräs).;
Täinä politiikka on jo riistänyt Canadan farmareilta elintärkeitä
iharj^kina-aliieita ja lisännyt suuressa määrässä työttömyyttä työläis-
;teri;keskuudessa. Ja kun kaiken tämän lisäksi nebraskalainen senaat­tori
valmistelee yleistä mielipidettä yhden canadalaisenmaakunnan
j!:aappaustä\varten, niin tämä on sentään jo liian v a h v a a.
. Jos mitään, niin Canada tarvitsee itsenäistä uiko- ja kauppapoli-tiikkaa
— täydellistä vapautumista Yhdysvaltain epäedullisesta hol-hoiiksesta.
Vain se t a k a a markkinoita maamme farmituotteille ja
*4yöt^ Samalla kertaa se lopettaisi alkuunsa
puheet British Columbian tai minkään muidenkaan alueiden liittä­misestä
Yhdysvaltoihin — sillä puhukoot nebraskalaiset senaattorit
^ canadalaiset eivät halua liittyä Yhdysvaltoihin.
. r i l M E E L L T N E X JÄRJESTELMÄ
L i i a n paJjcn ihmisiä. ,' •
L i i a n päljbn ruökatar/ikieita.
. . - A r v i o n niukaäh vähintäinkin 40
miljporiaia miestä Ja n a i s t a oh työt­tömänä
länslmaLsen käpitalUmln J o h ­tamassa
"vapaa.ssa maailmassa". Ja
t a l d m k r l l s l p n vasta a l k a n u t tehdä It-
•sensä t i m r i e t i i k s l,
Samanaikaisesti h a l l i t u s täällä on
kasannut kalcsi j a p u o l i tiiijooriaä t u ­s
i n a a k a n a n m u n i a varastoihin, mil­j
o o n i a paunoja kuivattua?^, nw
(itoUaHtt ostaa sitä.:pM^iue Vaaii/
t a k s i l l e ) ; lähinmln: löa ipäu-;
naa 7 0 l t a , juustcä iiae. 6 e oft kalkki
"ylijäämää", se on s e l l a i s t a r u o k a t a ­varaa,
j o t a e i voida myydä i h m i s i l le
sen vuoksi, ettei heillä ole r a h a a sitä
o s t a a . . . — Työmies.
O I K E I N S A N O T T U -
i i . ; . Täxiajuriri täytyy työskennellä
12 t u n t i a päivässä j a k u u s i päivää y l i -
kOssä, j o t t a hän saa p a l k a k s i itselleen
30 prosenttia tuloista'. Näiden a j u ­r
i e n tiedetään t^öskenheileen h e n k e n ­sä
p i t i m i k s i ei 12 t u n t i a vaan 16, 18 j a
vieläpä 20 t u n t i a päiväfsä. J a häiden
miesten k e s k i h k e r t a i r i e n k o t im vietä­vä
p a l k k a on $25 v i i k o s s a . : . Olkaam.,
me riäiiieri p o i k a i n tafiäiia, j o t k a h a ­luavat
väin sitä mitä m e k i n häluam-nie
— säädyllistä paikkaa, säädyllistä
työpäivää ja' säädyllistä eiltttasbä. r *
M i n e - M l l l U n i o n No. 598 l e h t i News.
SOPINEE K E K K O S EN
H A t L I T U K S E L L E k i N ^ •
. . . j o t t a Suomen työkahsa kykenisi
tbivottdmaah p r e s i d e n t i n tervetulleek­s
i , o l i s i saatava t a k e i t a v a r s i n k i n seu­r
a a v i e n ehtojen täyttämisestä:
' M a a h a n olisi palautettava oikeus*
t i i i r a Jä k a n s a l a i s t e n yhdenvertaisuus
l a i n edessä. Ei sopisi esiintyä sel­l
a i s i a poliittisia provökatioitä k u in
esim. kevään 1Ö48 " v a l l a n k a a p p a u s " -
Juttu, j o n k a jatkoa olivat Kemissä
maanantaina langetetut kuohuttavat
liiokkatuomiot. Tällaisiet tuomiot o l i ­si
luonnollisesti m a l i d o l l l s l m m a n p i an
oikaistava.
' ' A l l e k i r j o i t e t t u j a kansainvälisiä s o p i ­muksia
olisi rehellisesti noudatetta­va.
Niinpä esim. s o t a r i k o l l i s i i n tulisi
suhtautua s i t e n k u i n . r a u h a n s o p i m u k ­sessa
edellytetään, eikä aiittäa näitä
piileskelemään j a pakenemaan.
V a l t i o n j o h d o n t u l i s i h a r j o i t t a a j o h ­donmukaista
rauhanpolitiikkaa ja
pyrkiä rakentamaan ystävälliset s u h ­teet
Neuvostoliiton kanssa. LäMi'
v a l t a i n .sotapolitiikkaa el mis.<;'ään n i ­messä
saisi myötäill-ä...-
Näiden* ehtojen täyttämisestä ei
k u i t e n k a a n ole minkäänlaisia t a k e i ­ta,
v a a n presidentti P a a s i k i v e n e d e l l i ­nen
presidenttikausi v i i t t a a pikem­m
i n k i n päinvastaiseen. Niinpä Suo­men
työkansa ei tänään kykenekään
t c i v o t t a m a a n "uutta" presidepittiä
tervetulleeksi. ~ Työkansan SariMnät>
H e l s i n k i . ''''
Rauhan pnolcsta taistelevien ranskalaisten työläislten etunenässä
ovat olleet satamatyöläiset. Jotka ovat kieltäytyneet lossaamasta
amerikkalaista sotamateriaalia Ja lastaamasta Viet Namiin lähe-.
tettäviä aseita. Ylempänä näemme satamatyöläisiä mielenosoituk­sessa.
S
KirJ. Leslie Morris
arvoinen
K i i n a n K a n s a n t a s a v a l t a on halukas
tekemään kauppoja.. Heidän olisi p i ­tänyt
sanoa — tasavertaisella perus­teella.
; , • ' •
O n selvää ettei C a n a d a n työ- ja
v i l j a m a r k k i n o i t a voida ylläpitää U S '
Ä:sta riippuvaisaiioa. A m e r i k a n i m ­p
e r i a l i s m i p y r k i i h a l l i t s e m a a n sitä 0-
saa koko m a a i l m a a , j o k a on vielä k a ­p
i t a l i s m i n alainen j a kaappaamaan
sen ^aapureiden markkinat. Sitä
mukaa k u n T J S A : n y l i t u o t a n n o n k r i i ­s
i tulee pahemmaksi j a leipäjonot p i ­tenevät,
n i i n sitä muka ylijäämä v i e n ­tiä
t u l l a a n kiristämään.
Tämä ön Marshallin suunnitelman,
kansainvälisen «vehnäsopimuksen,
m a a i l m a n p a n k i n jä muiden " y h t e i s ­t
o i m i n t a a " osoittavien keinojen t a r ­koitus,
j o t k a todellisuudessa palvele­vat
jänkki-imperialismin välineinä.
. . . . •« ' .,o- , o'.
Tämä i m p e r i a l i s m i n ekonomia o s o i t ­taa
atomisodan j a r a u h a n säijyttä-m
i s e n / voimaa näyttämällä viedyn
T r u m a n i n h a l l i t u k s e q . . ' p o l i t i i k a n i s i -
säilrö; j o t a nykyään toteutetaan. E i
v a i n Neuvostoliitto, sosialistit j a k a n -
sandemokraattlset määt ole dpllärl-
ImperialismLn m a a l i t a u l u i n a . Me - C a .
nan "saapui Ottäwaan neuvottelemaan ! nadassa j a B r i t a n n i a n , R a n s k a n , I t a -
Howen j a Öardinerln k a n s s a j a antoi | l i a n ja icppuosari länsi-Euroopan
lopuksi Canädalle luvan myydä noin kansoista, puhumattakaan s i i r t c m a l -
20.000.000 b u ^ e l l a Saksalle j a J a p a - — — °
n i l l e U S A : n saadessa l e i j o n a n osan
kaupasta.
Ottawasta saapunut sanomalehti-tieto
k e r t o i : .
•'Senjälkeen k u n kaksi entistä v i -
P a u l H o f f m a n , W a l l S t r e e t i n Jänsl-
Euroopan gatileiter, on "tyytymätön"
B r i t a n n i a a n koska se ei seuraa hänen
ajatustaan viennissä. Heiluttaen" v a -
rottavasti sormeaan hän ärtyisästi
varoittaa B r i t a n n i a n h a l l i t u s t a , että
M a r s h a l l i n apun ehtoja pitäisi totel­l
a . Mikä B r i t a n n i a n "itsenäisyyden'
h i n t a ! Länsi-Saksan terästiiotteita
myydään Coventrysisä j a ' B i r m i n g h a ­missa
halvemmalla. J a p a n i l a i s i a p a i .
toja myydään B r i t a n n i a s s a j a C a n a -
dassa h a l v e m m a l l a k u i n cahiadalaisia
t e k s t i i l i t u o t t e i t a , e i v a i n k a p i t a l i s t i s i l ­l
a m a r k k i n o i l l a , vaan itse Canadassa.
U S A : n pääoman finanssoimana ja
nostattamana pitkäaikaiset B r i t a n ­n
i a n k i l p a i l i j a t , . j o t k a muodastivat
tappiolle saatetun akselin itäisen ja
läntisen käsivarren, ovat astuneet
k i l p a i l e m a a n B r i t a n n i a n teollisuuden
kanssa.
M u t t a älkäämme viitatko sormel­lamme
B r i t a t m i a a . Tarkastakaamme
omaa itseämme.
Saksa'jä Jäpähl h a l u a v a t ostaa v e h ­nää
100,000,000 busheliä Pohjbis'-Ame-r
i k a s t a . Heidän täytyy saada a m e r i k ­k
a l a i s i a dollareita ostaakseen sitä.
Y h d y s v a l t a i n maataloussihteeri B r a n -
- Toronto. — N y t Vapauäen l e v i t y s -
ryntäyksen aikana sopii t a r k i s t a a jä
syventyä ajattelemaan, että ihinkä a r ­voinen
Vapaus meille ori, sekä v e r r a ta
sitä n i i n s a n o t t u i h i n bisneslehtiin.
Tänä päivänä, j o l l o i n työttömyys ja
sodan vaara on uhkaamassa, emme elä
sumutuksesta. Nykyoloissa vaaditaan
tietoa, t a i t o a j a työtä j a y h t e e i i l i i t t y -
neen kansan tervettä päätä. Tänään
me vaadimme työtä eikä a l m u j a , sekä
ennenkaikkea rauhaa eikä Forrestäl-
Un, H i t l e r i n j a M u s s o l i n i n s a i r a a l o i s ­t
a murhahimoa Ja h y s t e r i a a . R a u h an
olosuhteista el r i i p u yksinomaan m e i .
dän työläisten, v a a n koko i h m i s k u n ­n
a n menestys.
Me vaadimme kunnollisen raken­nusohjelman
toteuttamista, jotta ne
iänikuiset lahot rakennukset, r o t t i en
j a .s>öpäläisten saastuttamat tautien
pesät, niitkä eivät ihmisasunnoiksi
kelpaa, v a i h d e t t a i s i i n säädyllisiin a -
s u n t o i h i n .
Nämä kotoiset p u r k a m i s - Ja r a k e n ­nustyöt
ovat tuhat kertaa tähdelli-semplä
tehtäviä k u i n v i e r a i t t e n m a i ­den
kansojen r a k e n t a m i e n t a l o j en h ä -
%'lttäminen sodassa. S o t a p o l i t i i k a n a -
semesta meidän t u l i s i rakentaa ystä­v
y y s , j a k a u p p a l i i t t o j a , j o i t a kyllä on
t a r j o l l a .
Ne meistä, j o t k a olemme uhranneet
p a l j o n voimiamme j a varojamme e l i n ­mahdollisuuksiemme
parantamiseksi,
emme katso, että s o t a o n väistämätön.
Me katsomme, että sosialismi j a k a^
p i t a l i s m l voivat elää r a u h a n oloissa.
V i i m e a i k o i n a on kansallisuuskysy­m
y s k i n pantu p a i k a l l e e n j a työväen
todellinen Isänmäalisuus on päässyt
arvoonsa. "Isänmaallisia" eivät s u i n ­k
a a n ole ne suomalaiset, jotka sinne
t u o t t i v a t v. 1918 saksalaiset sen jäl­keen
k u i n Suomi oli Jo saanut itse-nälsyjHensä.
Suomalaisia patriootte­j
a eivät l i i o i n voi olla saksalaisen
k u n i n k a a n tuojat, eivätkä ne. jotka
sitoivat Suomen k a n s a n H i t l e r i n so­t
a v a h k k u r i e n vetäjiksi. Tämänkin
kysymyksen oikein asettamisessa oh
Vapaus ollut apunamme.
holUsmaata saavat r a h a a vehnän osta
miseen a m e r i k k a l a i s i s t a lähteistä, n i in
USA:stä tuntuu, että sillä on oikeus
koko kauppaan, t a i k k a a i n a k i n suu­r
i m p a a n osaan siitä, k u n se o t t a a h i i o -
mioon suuren ylijäämäiisä."
Howe j a G a r d i n e r todennäköisesti
vetosivat känisainväliseen vehnäsopi­mukseen
(johon ei Neuvostoliitto k u u ­lu)
j ä mahdollisesti hienosti h u o m a u t ­t
i v a t B i r . B r a n n a r i l l e , että St. L a u r e n ­t
i n h a l l i t u s toivoo sen m u k a a n v e h -
hähvientiä. MUttä jänkit ovat kovia.
U S A öh t u l l u t m a a l i m a n vehnämärk-k
i n o i l l e ensimmäisen kerran viejänä
j a sillä ori p a l j o n v i l j a a suurissa ele­vaattoreissa
sekä f a r m i e n v i l j a v a r a s ­toissa,
siitä sj'ystä U S A : n hallitus
kaappiisi suurimman Osan kaupasta
j ä jätti C a n a d a n pitämään säkkiä,
h u o l i m a t t a siitä, että Canadan on
kymmeniä kertoja riippuvaisempia,
vehriänmjTnnistä k u i n U S A .
H o f f m a n voi h e i l u t t a a , sormeaan m r .
Ättleelle, niutta; Brännan saapuu
meidän pääkaupunkiimme antaakseen
meille määräyksen v i l j a a n nähden.
Tällainen y k s i p u o l i n e n riippuvaisuus
Y h d y s v a l t a i n pääomasta k u r i s t a a C a ­nadan
talouden. '
K u n nämä k a u p i i a p u u h a t o l i v a t me­nossa
Canadan kauppaviranomaisla
palasi Shähghälsta. He korostivat
situimattomia m a r k k i n o i t a Canaäan
tavaroille K i i n a s s a ja_ sanoivat, että
M u t t a k a t s e l l a a n p a jälleen C a n a d an
asioita. Lauantaina,. t k , 11 pnä o li
Vapaudessa T i m m i r i s i n asioista _ k i r -
joitits, että n y t H o l l l n g e r i n 1,300 mies­tä
suorit t a a . enemmän työtä k u i n 3,000
miestä ennen sotaa. J a lisäksi tänä
keväänä, v o i d a a n vielä vähentää, S—
400 työläistä. Mistä he. saavat työtä?
VUmelseri puolentoista vuoden aikana
on 250 jvanhaa työläistä heitetty pois
työstä, v a i k k a , ovat uskollisesti p a l v e l.
leet 20—30 %-uotta. M i n e . M i l l unlo
sai k u i t e n k i n painostetuksi, että käl-vosveteraaneille
maksetaan edes p i e n ­tä
avustusta.
K a i k e s t a tästä — kansanjoukkojen
kärsimyksistä, vähempiosaisten osaksi
tulleesta vääryydestä, rikkauksienkä-saantumisesta
ja sodan todellisista
syistä kertoo lehtemme V a p a u s t o t u u ­denmukaisesti.
Senpä tähden .yälvo,
t i l a a j a l u e V a p a u t t a , sillä Vapaus on
osa elämästämme — se on yhteinen
tunnussanamme r a u h a n puolesta. —
J . Nissinen.
den miljoonista, olemme k a i k k e i n a l t ­t
i i m p i a uhreja. • s
K a i k k i ihmiset, j o t k a eivät vielä ole
voittaneet vapauttaan j a itsenäisyyt­tään
j a missä h a l l i t s e v a luokka t o i m ii
T r u m a n n i e n , B r a n n a n i e n ja H o f f -
mannien asiamiehinä, ovat jänklti-i
m p e r i a l i s t i s e n koneiston l i h r e j a.
M r . tulefe "t5'ytymättömäksi". M e i ­dän
t u l i s i s u u t t u a kovast i j a pysäyttää'
tällainen maamme pettäminen.
Urkldioitä yrit€5iään
karkoitetf ävista
Lontoo. — Unionistisesta a k t i i v i s u u ­desta
E n g l a n t i i n kärkoitettu Richard-
James R a e sjryttää E l l i s saarella ole­v
i a U S A : n v i r k a i l i j o i t a siitä, että he
yrittävät värvätä kärkoitettävista
u r k k i j o i t a .
— ^ V i i k c n vaihteessa m u oi
äöätlttiln S i i ö m ^ a kolmen k e s k u s t a -
p u b i i i e e n k b i f l o i M s K a l l i t u s M a a l a i s ­l
i i t o n - eduskuntapubennehen t r i : U r ho
K e k k o s e n - j c h d c l l a , j o l l a eduskunnan
200 edustajasta c n t a k a n a a n yhteensä
v a i n 75 edustajaa j a jos* kokoomus­puolue
s i l l e a n t a a tukensa, h i i n sillä
o n t a k a n a a n emiskunnassä^yhtren^^
108'Idlistajlaä. - r - - ' .r
Näin Olien ori t r i Kt^kkosen h a l l i t un
eduskuiman vähemmistöä edustava ja
syntyniäistää lähtian h e i k o l l a pöhjgilla.
Suoml o n s i t t en maalisk. 1 p.. j o l l o in
K a r l Fagerholmin oikeistosadäiider
m o k r a a t t i n e n h a l l i t u s erosi, oiliit i l ­m
a n hailitustav Ja K e k k a s e n h a l l i ­tus
j o u t u u ottamaan .vastaan sen s e ­kamelskan.
Jonka sosialidemokraatit
Suomen suurpääoman asiaa ajaessaan
synnyttivät. Stioinen työläiset ovat
syvästi tyytymättömiä p a l k k o j e n j ä ä ­dyttämiseen
j ä ; K e m i n ja Arabian
tyyppiseen pämputuskomentoon:
pienviijeUjöUielaiilavat ympäri
vasaräiriarkkinat: elintarpeideri h i n -
riät ovat kohoamassa j a f^ekkalaii h a l ­l
i t u k s e n a i k a n a : ^^-ntjmeet, ystävälli­set
ulkopoliittiset suhteet' o n revitty
h a j a l l e . - •
Y r i t y s miiodöstaä laajempi kokco-mushalllttis.
jössä' myöskiii kansan­demokraatit
bliiivät Olleet osallisina,
meni h a j a l l e OikeJstÖsbsIälidemökraät-t
l e n kiieltäytyeksä tbimirdastä yhdessä
I karisandemokraättieri k a n aa
•j Uudessa kbkopmushallituksessa on
! M a a l a i s l i i t o l l a —- eduskunnan' n i p in
i n a p i n suurimniäiia ryhmällä — k y n i -
mehen m i n i s t e r i n p a i k k a a ; Ruotsalai­sella
Kansanpuolueella k o l m e j a E d l s -
tyspiiölueella kaksi. Sen lisäksi että
K e k k o n e n ön pääministeri, oh hän
öttariut hoitaakseen myöskin s i s l m i -
n l s t e r i n tehtävän. .
C a r l E n c k e l l poistuu u i k o m i n i s t e r in
p a i k a l t a j a hänen paikkansa ottaa
Ake H . G a r t z , Ruotsalaisen K a n s a n ­puolueen
edustaja, j o t a pidetään f i -
nanssieksperttiriä: Hän o h teollisuus-l
a i t o s i e n öhiistäjä. Hän o n usein e-dustanUt
Suomea luottoneuvctteluissa
Y h d y s v a l t a i n ja JBSitänhiari 'kanssa.
S a k a r i Tuomioja, Suomen P a n k i n k u ­vernööri
j a Edistyspuolueen edustaja,
^aa kauppa ja teollisuusministerm
s a l k u n . Näiden kahden n i m i t y k s en
t u l k i t a a n merkitsevän, että t r i . K e k :
kosen h a l l i t u s tulee u l k o p o l i t i i k a s s a an
n o j a i l e m a a n länteen päin. Muodolli­sesti
j u l i s t a a "uusi h a l l i t u s ensi töik-.
seen; että sen aikomuksena on tukea
yrityksiä ylläpitää r a u h a a j a kehittää
ystävällisiä s u h t e i t a Nisuvostoliitön ja
t o i s i en naapuriväitojen kanssa. K o ­toisessa
p o l i t ö i k ^ a n lupaa se " t u r ­vata
demokraattiset vapaudet, säilyt­tää
järjestyksen j a edistää yhtenäi­syyttä
yhteiskunnallisien luokkien
k e s k e n " .
P a i t s i mitä edellä jo on mainittu,
j h a u t u v a t ministerisalkut ..uudessa
hallituksessa seuraavasti:
O i k e u s m i n i s t e r i k s i , H e i k k i A. K a n ­nisto
(edist. p u o l u e ) ; f m a n s s i m i n i s t g -
r i k s i , Väinö J . Sukselainen (maa­laisi.)
; f i n a n s s i m i n i s t e r i n apulainen;
^Tor N . H i l d i n g Meinander ( r u o t s . ' k a n -
sanp.); yhtei^kunnallLsen asioiden
m i n i s t e r i k s i , Rälf J . G . Törngren
(ruots. kansanp.); yhteiskunnallisten
asioiden apiiiäl^niinisteriksi V i h t o ri
Vesterinen (malalaisl.); v a l i s t u s m l n i s.
t e r i k s i Lennart Heljas (maalaisi.);
yhteyslaitosten ja j u l k i s t e n töiden
m i n i s t e r i k s i Martti J . Miettinen
(maalaijBl.); yhteyslaitosten j a j u l k i s ­ia
töiden apidaisxähftaiiksi K a u n?
Ä: ^ K l e e m o l a . •<xnaalal?l.y; m a a n v i l j e -
lyläiöilsteriksi Täävf N . Vilhufla ( m a a ­laisi.)
; m a a n v i l j e l y s l i i t c n apulaiseksi
E e m i l ,V, L u u k k a ^ (iMalaiä.); p i i o l u s -
t i i s m i r i i s t e r i s k i k i i s t a a E . T i i t u <iöää-laisl)
j a puolustusmJnlsteri apulaisek­s
i L a u r i R i i k o n e n ( m a a l a i s i . ) ..
R a e o l i i n t e r n o i t u E l l i s saarelle, j o s ­sa
hän o l i ennen k a r k o i t u s t a a n neljä
j a puoh kuukautta. Hän feäribl,' että
i n t e r n o i d u i l l e ' t a r j o t t i i n U S A : r i k a n s a ­laisoikeuksia
ehdolla, että he rupea­vat
u r k k i j o i k s i . ;
Jio&ii äitd sU ys-
; iävältäni kirieen Kltniierän kont-^
irilta. ^inä sanottiin mm.: Olen
faikoin seoranntit Vapandesta val-tntsfeläja
tulera Port Art­hurin
IaurtijVifii£a varten; Öien h a -
vilMkt, eti^vteiUä^ siellä pää-kaliön
paikalla: nyt kädet täynnä
töalilbia jä että ttälkikianä C a n a d^
sä t<ÄdMä Jo v a ^
laän (ftSäUisituÖM
tpläiset o i ^ i jö: ktiuieäian^ mttkaäh
ti&nneet käbsi fantaiievännaa
kyyttä
iineliines^ kefii^^ ^ikka: yii^aä-räin'eii
juiä; ättä iidl^
sehi ei i^ii^ iaähi^
Toröjitiini sUömälalset/jbilka lähtee
isLväif^laiitti. jsiUen
Cäpähtäd -kon' s^d6nrylai^e^ y^m.
liittyvät matkan varrelta; mölyän.
Täilä iMsrnkiä^ on meillä asia
hiiikän ptiiiäkUiiäen. Nifhkoin tie­dät
o'n tasää' : meidän; pbrstnassa
liifden "iliäreniiilim'^ sabnölä
juhla, sämäfan äl^ian. kyläinixic
kaosä kbköonioi yhteisesti päattär
määii ^ilta kiimpään juhlaan men­nään.
Tolö&selaä' oli, e t ^ v^^
enemmistö päätti osälUstiiä Part
Arthurin jiiblään. Plänfian se täi.
yal taittua pitkäUäkin tiellä. Nuo.
ret iäkehtavat I07
sakin ttbkin' taVäUe ^ptvää thok-kiä,
jossa he aikovat asua koko
juhlan ajan kuin omas^ ialössäahi
Vanhempi väki tulee lasten ja ime­väisten
kanssa autolla. Niitäkin
on täällä jo ujteampia..
Koetamme vointimme mukaan
täyttää sitä Lösbjätkan asettamaa
10.000 hengen kuotaa. Nuoret ovat
päättäneet koristaa juhlatupansa
ajan hengen mukaisilla tunnuk­sina.
Tuleihme kaikki, turvalli­suuden
vuoksi, yhteiiä joukkona,
kuten äiiiäkiii erämaan karavaani
' JuiiGaBsä ;Siis tavataan! — A . K.
Kiiopiön Icisäliiläulajat
saaneet sakkoa ''halli­tuksen
halventamisesta""
I t e i s i h k i . — ( D L P ) — K u o p i o n d a -
m o k r a a t t i s t e h nuorten ktsällii-yhmää
vastaan nostetussa syytteessä " h a l l i -
t i i k s en halventamisesta j a perättö­m
i e n tietojen levittämisestä j u l k i s e l la
p a i k a l l a " annettiin helmik. 28 pnä
odottamatta jo ensimmäisen k-3sitt3-
l y n jälkeen päätös, j o l l a kuusi n u o r i ­s
o l i i t t o l a i s t a t u o m i t t i i n sakkoihin.
Oikeudessa l u e t t i i n syyttäjän lyhyt
kirjelmä sekä kuuliisteltipöytäkirjat,
j o i h i n vastaajat tekiVät eräitä muu­toksia.
Puolustusasianajaja pjrysi tä­män
jälkeen lykkäystä k i r j a l l i s e n vasr
tineen a n t a m i s t a varten. Oikeus eväsi
k u i t e n k i n pyynnön vastoin yleistä o i -
keuskäytäjntöä, jonka johtavana pe­riaatteena
väitetään olevan, ettei t u o ­m
i o i t a anneta vastapuolta kuulemat­t
a . : • ' V \"'"/.
Neljä vastaajaa tuomittiin 1,400
m a r k a n s a k k o i h i n , yksi 1,050 j ä yksi
3,500 markan sakkoon. Tuomituilla
o n valituJsoikeuis hovioikeuteen.
TimRHiUTYöTx
a c i j o c n i k c n rouva kertoo t ä j i ^l
l e e n . kuirtka :0in hoitaa jaloir
--T B r i l j a n t i t minä tieteaijn j
t a n ammpniakifsa, rubiinit
viinis&ä._^ smaragdit pistän SI
Jä säfiireiille o n maito pirastä.
— kyliäpä sinä näet vaivaa
tuttava. — Minä h=itän aina
veni pois.^kim ne likaantuvat^ *
_ Erään : k u u i u r i kirjailijan rinira;
kutsun perhejuhliin, jonne hän?
hjTBln.; vastahakoisesti. Kalkki^^
h j T ^ ^ f m u t t i a k m i iiyvästijit&iM
tiuli.. p u r i s t i vieras s y d l m ä j j^
männän kättä j a lausui: •
: — Cflinomä n i i n ystäväUiset;
limme!
B e r n a r d Shaw lausui kerran:
. .— Nuoruus on. ihastuttava asia K
kä rikos onkaan tuhlata sitä he
USKOTTEkO?
Sheridäh ilmestyi kerrah tuttarä
sä s e i u ^ a n jalassaan uudet
K a i k k i kiinnitUvät heti jalk
huomionsa.
— Arvaticäapa, sanci hän,~i
olen saanut nämä kengät.
T u t t a v a t esittivät erilaisia arrailjii
— Ette keksi ettekä tule
määhkään, sanoi Sheridaa ^ c
ne j a m a k s o i n k i n niistä.
O T T I K O H A N 1TSEE.\SÄ?
B e r n a r d Shaw sai kerran
ottaa kutsun* eräältä kuulu
metsästäjältä: "Roiva X on koti
torstaina k l o 4—6 l p ."
. k i r j a i l i j a .palautti kutsukortin,
h c n hän oli kirjoittanut lisäyöa
" B e r n a r d Shaw samaten.'
. • • . * . •• . « '• *
kiÖMÄLLISTA K E S K U S T E i C i^
_ — k u u l e , isä kuka oikeastaan
Hamlet, josta n i i n usein mainitaan!
- - S i m m pitäisi hävetä noin
tietämättömyyttäsi. Hae esille &
t i l l a j a minä avaan heti palikalla^]
kohdan,"'josta näet asian:
•'-* -•« •
LIEIJÖNÄNKESYTTSJÄ
Eräs melkoisesti juopunut mis 4
päivänä eräänä eläintarhassa JUTT^J
j o l l o in leijbiiä j u u r i onnistui riistäytj.
mään ulos häkistään. Ihmiset Jiä:
sivat kauhuissaan pakoon kaiMe
hoille, m u t t a juopimut mies meni I
nesti l e i j o n a a vastaan ja ohjasi
t a k a i s i n häkkiinsä.
' Seuraavana päivänä sai mies W
s u n . k a u p u n g i n pormestarin lao. K-mä
p i t i seinaavan puheen:
— k a u p u n g i n h a l l i t u s on päSttäöt
lyöttää, mltäliri teidän kunniaksoK
K u n , n i i n k u i n te teitte, tyhjin i i a
käy k i i n n i leijonaan j a voittaa sen,ts
•:e n i i n rohkea miehen työ, ettet ö
tään sellaista olisi voinut ajatella.
. Mies o l i n y t selvinnyt hutikastm
— E t t e s u i n k a a n tarkoita, että a «i
oikea l e i j o n a , sanoi mies ja pyörtji
Day /
»on H
ereryijodj
is coini
l^son shi°e
,ä{ppins ano
[^fpundsoi
— ali •' m
ifyou
khope that
next Sund£
•jdecided to
26th. F
vre.have
iy welcor
girls, lets Rl
group tha
jour skis^i'
we-ll
,t for'the ra
a lons lin«
figbteen in
lirought up
the evi
baving a pr(
be. the FC;!
le. From
the get^tog
ynight.-
to trot to
defiiiitel:
Salo is to
jthe Liitto-to
Iround-danci]
there ar€
e nii
will very
I know i
style. Ji
;StiII talkini
a little c
signing 1
fllege G il
mes Un(
ibersbur
ically-mi!
it word on
t alter th<
The 1
Wilson Co
Fifty-one. p
•t Of the
more scho
led and 1
,tely.
learly half 1
the teac
of work
intiflc. soc
llbrary w
l*s just as i
now as d
report
[t to fi
Mussolinin hemoukka
halusi koneldvääriäldn
Rooma. — Täiällä Umestyvasä M>
mento Serassa on julkaistu Mus.-c--
n i n ' r a k a s t a j a t t a r e n CJlara Pstaco:
v i i m e i n s h k i r j e , jossa hän sanoo "öi']
k e n s-äälimättörhäisti särkyvän siips^
l e i k s i " , i C l a r a Petacci pyysi kirjeeä
konekivääriä, pistoolia, Mussolmmfl-lokuvaa
j a kolmea pakkausta a . ^ '
n i - t a b l e t t e j a . Kirje on osoitett?J ?£•
tacoin ystävättärelle kreivitär Coi>
sille jä'siinä sanotaan mm.:.'En
riiiten. m i n u n käy. E n kysele koitals-t
a , sillä olen itse valinnut kohtalos.'
Petacci pyytää kirjeessään yiitä ?
toista muuta, j o t a tarvittaisim sn©
n i t e l t i i r paikoa varten. Pefaccl as-m
i i t t i i n yhdessä Mussolinin kaiua.
LOST
bn (doing
Pa.. the
the grea
'a —'Good
? The t(
it when I
A JEW
- Charact
reeoven
Gangsterismiiifä ja larait tiestä
K u n ne . " v i l l i n lännen" k a p i t a l i s m in
•viidakossa syntyneet j a kasvaneet
gangsterit ovat l i i k e k a n n a l l a , niin
kaiklci tavalliset i h n i i s e t . n i i n aikuiset
k u i n lapsetkin, pysyttelevät silloin
m a h d o l l i s i m m a n kaukana.
Eikä s u i n k a a n suotta, «illä gangste­r
i e n äutomaattipistooUt tekevät s b l -
vää jälkeä.
Mutta tälle mantereelle doUärisbdän
n a m i i s i a kerjäälmään lähetetylle Suo­nien
Scslalidcmolfraattisen puolueen
s i h t e e r i l l e Väinö Leskiselle oh/Toron­tossa
kuulema järjestetty oikeiri p u ­hetilaisuus
— v a i k k a häh sodan a i k a ­na
h e r r a k a p t e e n i n titteliä käyttäen
p i t i sotahuutonaan: " H e i gangsterini
.-.. jhe'\''-
Puoluesihteeri Väinö L e s k i n e n tun­netaan
yhtenä johtavana vbäoana
siinä äsevelijuntassa, j o k a sodan j ä l ­keen
kaappasi Suomen ennen n i in
k u n h i a k k a a n sosialldenibkraattisen
puolueen k o h t r c U i i n s a j a b h n y t k o ­koomuksen
"käyttökelpoisena a a s i n a"
tehnyt palveluksiaan Y l i d y i y a l t a in
doUarijumalalle j ä suomafaisille por­vareille.
•
Leskisen rnulna " a n s i o i n a " tunne­t
a a n se, että hän oh hyvänläiiien
ryyppyihies j ä t i m n e t t u a u t o h i i r j a s -
t e l i j a . j o t k a yhdistettynä j o h t i v a t s i i ­hen,
että hän. puoluesihteeri^ l ä s k i ­nen,
ajoi äskettäin: E U r a n tieUä. j u o -
vusjiäissään eräiin lapsen kuoliaaksi
j a t u o m i t u i n siitä vähäksi äikaä t U -
lenpältä lukemaan.
N y t tämä H i t l e r i n entinen aseveli,
sodan ailäiheh "Hei gangsterini . . ,"
lempilausieeh: käyttäjä j a E u r a n tien
hiimälapäihen äutohurj^telijä tekee
kaikessa korkeudessaan kixmämikseh
pikkiiihinisilliBfcin Ja poikkeaa suurerix-p
i a asioita suörittaessaian, piitiuihassa
Toro.nt;ön V a p a a n Safiän miesten k b -
kbUfcseiie, ettei heidän mbraälinÄa
p a i n u i s i aihakaari " k e l l a r i a alerrimaksL
, • • • • . • • • . •, • • •
J a a , että BQiUäfeö a s i o i l l a herra L e s ­k
i n e n l i i k k u u ? MeiUe ei ole siitä a n ­n
e t t u mitään erikoistietoja, m u t t a jos
oletamme, että liaksi k e r t a a k a k s i on
neljä, k u t e n se o l i vlhfeässä h u o r u u ­dessamme,
h i i n s i l l o i n voidaan" tehdä
jöitakih yhteenvetoja.
Y l e i s e s t i tiedetään, että y h d y s v a l t a ­l
a i n e n namusetä o n o l l u t h y v i n ante­lias
aseveli Leskiseh kuppikuhnalle.
F t e s i d e n t i n ' v a a l i e n edellä scsdemot
s a i v a t savukkeita,-makbisia j a muUta
tauhkaa tukkukaupalla rajpiakon tältä
p u b l e h , ' j o t t a voisivat edelleen p a l v e l la
yhtä uskollisesti herraanpa k u i n a i -
k a i s e n i m i h k l h .
M u t t a Idittäniättöaiyys on m a a i l ­m
a n palkka. Oltuaan " uskollisesti
Yhdysvaltain d o l l a r i n edessä p o k k u ­r
o i v a n Suomen s u i i r p o f v ^ h "käyttö­kelpoisena'
a a s i n a " , Subiheu sosderbo-jehbikeistojbHtö~'
kärsi murskaavan
talpgioh j u u r i ' ' p i d b t y i s ^ presidehtin
vaaleissa.. Lähes kolmannes sosciem-puolucen
äänestäjistä käänsi inhoten
selkänsä aasimaisuudelle j a mikä tär­keintä
S K D L : s t a tuli Suomen työ­väestön
Johtava puolue. SUbrtialäinen
työmies jä talonpoika sanoi Fager­h
o l m i n "työväerihällitukselle", että jo
riittää ääsin tie. k u t e h l a k i Ja esivalta'
vähän a i k a i s e m m i n sanpi aseveli Les­kiselle,
että j o riittää E u r a n t i e.
N y t , jos k a k s i kertaa liaksi o n vielä
neljä, me tulemme s i i h e h k i i s t a t t o ­m
a a n lopputulokseen, että ' aseveli
Leskinen, o n lähetetty tälle- m a n t e ­reelle
kiittämään dollarimäan h a m u -
setää äikaisemhiastä ävuistal j ä s a m a l ­l
a syvään'kumartaen pyytämään p a l ­j
o n enemmän tupakkaa, makeisia —
JÄ E i r a E N K A I K K E A D O L L A R E I TA
jos äollai^ite ömtetava namusbtä m i e ­l
i i pelastaa Suomen k a p i t a l i s m i n ja"
s e h liskOUisen " a a s i n " , , sosdemojen
oitceistojohdon! " •
M u t t a kuten sanottu, aseveli L e s k i ­nen
luo a r m o l l i s e n katseen p i e n i i n k in
j a m a t k a l l a isoisten 4uo h ä n poikkeaa
kohentejemaah hengenheimolaisteiisa
m o r a a l i a myös Torontonsa.
: M e emme lUohriollIsestikaan tiedä
esiintyykö L e s k i n e n selvinpäin vai
t u k k i h u m a l a . ^ Torontossa. K a i k ki
seikat tiuomiqbhöitaeh voi o l l a h i i n,
ettäi k u ^ h ' e i l a i h a a ^ hänelle a u -
tbäankaah — tai jos lainaa, hän
h a n k k i i ensin k a i k k i mahdolliset v a ­k
u u t u i t , että tulevat mahdolliset
k u h m u t , läälcärihmäksut t a i h a u t a -
j a i s k u l u t peltetyksL
Ätutta siltä varalta jos vieraileva
a i e v e l i sattuisi uilsitoäan E u r a n tien
näytöksen ja ajelemaan juovuspäis­sään
autoa sinne.missä lapsia l e i k k i i,
niisiä Jumala torohtolaisiä y a r j e l -
rontossa ajäisikaan juovuspäisHs ,c-toä,
hän käyttäisi kuitenkin
äavistatnattöniien ' m a a n miesters
uu tt ee ll ii aa ii ss uu uu tt tt aa hhyyvvääkksseeeenn,, jiaa yynntti2iSS s
Stiomessa vakuttaa, että -Euran tö' T^^^^^L^
s u u n n a l l a oh. muka kannatusta t2^ I
Iäisten säädyllist;en maanmiestcsst |
keskuudessa.
koon, me subsitteleriune k a i k i l l e ^satä
viibtCa hubremhhille lapsille, että p y -
^ ä t mzihcibllisimtnä "L^-
k l s e h tiestä". Tällaisissa tapauksissa
e i voida koskaan o l l a l i i a n varovaisia
j a sitäpaitsi, v a i k k a L e s k i n e n e i T o -
Liikelait^
KIE
KIF
k u m m a l l i s i a ovat herran tiet
Ensin he tuottivat vanhana
kaisijänä" vihatun "Vaasan i»
kon" haainieen. Ja nyt he
tavait aseveli Lesiiisen jonka
ruhden" kaaren huippukohtia »™=
KkbUieh Akateemisen Kar
rah kaisvalli j a fasistisena
tönä lakkautetun AsievelUiiton
jbhtava jäsen, mistä o n » ^ ^
ta hänet sodan jälkeen siimtP
välittömästi sosdempuolncen
tdbh: Sodan aikana
(»aliistni asievohnien palnltie^
sbfatoimiin Can^ ja Can»»,
liittolaisia v a ^ n - - e i f a _ ^
Ätämifeiiehä. eiiiä edes t a f l l ^
upseerina— vaan kapteenin
scria piropagandamestarioa
I i n , Saksan ja sen Ui
ryöstosoiäh puolesta!
k u n "ainoa demokraattinen
r i e p u , hyysäilee tällaisia '-^o-^f^
h i h i eipä j u r i voi sanoa muuta *-|
" h y i h i t t o sitä törkyä".
M i i t t e i m i n pahaa, ettei sn^s
j o t a k i n hyvääkin Saavathan ss>>,
laiset helpommin hengittää sea
j o l l o i n aseveli-herra-kapteeni '
lee rapakbn tällä poulen
luona. — känsäkoura.
T o r o n t o n Vapaa Sana ti«'i°^*T
nääh a p e i l l a mielin, ettei n i r - ^
j o u d a k a a n sinne Torontoon —
k u n o n tärkehnpiä v i e ^ a U u J a^
e t e n i n berxojen luona. — SaB*
COM
Jffo
l
Lau
Tila
toin: