Vapaus, September 27, 1949

              Ävu 2 Tiistaina, syyskuun 27 p. — Tuesday, Sept. 27
Otsan of FbuiJU» OuuuUurk >»•
tVUidied MofT. 6tb 1S17. AntbOKlzed
M aeoond cLui msU br tba Fott
Offke Department, Ottawa. Pub-liMM<
l tbrlce v e ^ j : T a e s d a y t,
Itnmdajv and SaturdaTB bj^ VapMM
VttbIWiii« Ooovaay Lt<L. at 100-103
at. W>» fiadbnzy. OdL, Oasada.
TetepbonM;
Kdttarlal Ottles
XLSakiL XdttarW.
a», flortlHiiy, Oulailo.
Adrertlsliif ntea mun
ItMTMrtatton free of
TELAUBBZXdllTr ^
1 Tk. «JOO • kk.
S kk. XOO
Tli47>TaIkilMi: 1 fk. 7J0O • tt. SJO
- i ffc. T J O « kk. 4J8
Mitä muut sanovat
Se Neuvostoliiton atomipommi
Presidentti Trumanin Washingtonissa antama lausunto,
että "Neuvostoliitossa on äskettäisten viikkojen aikana tapah­tunut
atomiräjähdys", mikä on tulkittu merkitsevän sitä, että
Neuvostoliitolla on myös atomipommin valmistamissalaisuus,
herätti suurta kohua kautta koko läntisen maailman. Otta-wassa
ja Lontoossa toistettiin sanasta sanaan Trumanin lau­sunto
samalla kun johtavat politiikot, sanomalehdet, radio ja
muut propagandavälineet ryhtyivät kovapaineiseen propa­gandaan
pitäen kiinni Trumanin viitoittamasta "uudesta Iin­asta".
Yhdysvaltain valtiosihteeri Acheson julisti, että tämä ta­paus
ei muuta Yhdysvaltain atomipommipolitiikkaa — minkä
pitäisi perustua siihen harhakäsitykseen, että Yhdysvalloilla
yksinään on atomipommin valmistamissalaisuus. Tässä on
ilmeisesti hirveän suuri ristiriita, mutta samanlaisia lausun-
. t<ya on saatu myös Canadan porvariston johtavilta politii­koilta.
• Toiset suurpääoman propagandistit, kuten esimerkiksi
Toronton Globe and Mail, löivät rintoihinsa ja sanoivat, että
Yhdysvalloilla on kuitenkin niin pitkä etumatka, että aseista-roiskilpailua
voidaan — sotatarvekapitalistien rikastumisen
ja uuden sodan hyväksi — edelleen tehostaa, sillä näiden
herrojen mielestä on kaikki hyvin kunhan Yhdysvalloilla on
enemmän atomipommeja kuin Neuvostoliitolla, huolimatta
lainkaan siitä vaikka atomipommien varastoiminen veisi ih­miskunnan
perikatoon.
Yksi seikka on kuitenkin selvää. Trumanin lausunto,
että Neuvostoliitossa on todettu tapahtuneen atomiräjähdys,
oli merkinanto Yhdysvaltain politiikan jollekin uudelle kään­teelle.
Ilmeinen tarkoitus on valmistaa ja muokata n.s. yleistä
mielipidettä vastaanottamaan jotakin muutosta Yhdysvaltain
atomipommipolitiikkaan. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tie­dossa,
onko tarkoitus lietsoa entistä suurempaa atomihyste-riaa,
jotta voitaisi*n painostaa länsi-Euroopan "liittolaiset"
ostamaan entistä suurempia määriä sotatarvikkeita Yhdys­valtain
sotateollisuuskapitalisteilta "länsimaiden puolustuk­sen
tehostamisen" nimissä? Tai onko Lontoon kanssa tehty
konikauppa länsimaailman uraniumista, mitä Yhdysvaltain
sotakapitalistit havittelevat omakseen, ja atomipommin salai­suuden
myöntämisestä Britannialle jä ehkä Canadallekin?
Vai olisiko presidentti Truman vihdoinkin nähnyt valon ja
pyrkii Neuvostoliiton kanssa sopimukseen ihmiskunnan pelas­tamiseksi
atomipommikärvennyksen tuholta?
Kaksi ensimmäistä "vaihtoehtoa" ovat todellisuudessa
vanhan sekahedelmäsopan lämmittämistä ja ne molemmat
näyttävät mahdollisilta, sillä nyt jo puhutaan "länsivaltojen
puolustusvoimien tehostamisesta" ja siitä mahdollisuudesta,
että Yhdysvallat myöntää atomipommisalaisuudeh Britan­nialle
ja Canadallekin, joilta se kaikista "liittosuhteista" huo-
]iipatta on tähän asti kielletty.
Ainoa todellinen ratkaisu olisi kuitenkin se, että kaikki
atomipommit — niin Yhdysvalloissa kuin Venäjällä ja muual­lakin
— määrättäisiin yhteisesti tehtyjen sopimusten' perus­teella
hävitettäväksi. Se olisi ainoa tae siitä, että ihmiskuntaa
ei hävitetä atomipommeilla kärventämällä ja myös siitä, että
atomivoimaa — mikä lupaa avata vallan uuden ajanjakson
• ihmiskunrian historiassa jos sitä käytetään oikein, voitaisiin
käyttää rauhanomaisiin tarkoituksiin. YK:n yleissihteeri
Trygve Lie oli ehdottomasti oikeassa kun hän yllämainitun
. Trumanin lausunnon johdosta sanoi, että " Y K on nyt vieläkin
tärkeämpi kuin ennen". Neuvostoliiton ulkoministeri Vishin-sky
oii myös oikeassa ehdottaessaan sotavalmisteluja edistä­vien
Marshallin avun suunnitelman, Atlantin sotapaktin ja
kiihtyvän kauppasodan asemesta rauhan liittoa Britannian,
Yhdysvaltain, Ranskan, Kiinan ja Neuvostoliiton välille, sekä
.atomipommien laittomaksi julistamista siten, että Y K : n jäsen-vallan
kelpoisuusehtona on kaikille maille atomipommien hä-
'vittäminen.
Rautateiden rahtikorotus
Viime viikolla teidoitettiin OttaAVasta, että transportti-
\komissioni on antanut lausunnon, jonka mukaan Canadan
rautatiet nostavat jälleen rahtimaksujen hintaa 8 prosentilla.
Täten rautatieyhtiöt saivat kahdessa erässä ajetuksi lävitse
lokakuussa 1946 esittämänsä vaatimuksen, että rahtimaksujen
hintoja on korotettava 30 prosentilla.
Kuten muistetaan, transporttikomissioni myönsi maalis­kuussa
rautateille 21 prosentin korotuksen rahtimaksuihin.
Nyt ne saivat kahdeksan prosenttia ja vissejä muita etuisuuk­sia,
joten yleisesti arvioiden katsotaan, että rautatiet ovat
saaneet jo yli 30 prosentin korotuksen rahtimaksuihinsa. Mer­killepantavaa
myös on, että nytkin annettu kahdeksan prosen­tin
korotus tulkitaan "väliaikaiseksi" toimenpiteeksi, mikä
viittaa siihen, että lisää rahtimaksujen korotuksia on odotet­tavissa!
Ja rahtimaksujen kohottaminen nostaa kaikkien nii­den
tavarain hintoja joita rautateitse kuljetetaan.
• Rahtimaksujen uusi korotus aiheuttaa luonnollisesti lisää
'kulutustavarain hintain korotuksia. Tämä sellaisenaan on.
;jo ehdottomasti tuomittava seikka. Mutta tässä yhteydessä
on huomattava vielä eräs toinejjkin asia. Kun rautatiekapita-
»listeille annettiin maaliskuussa 21 prosentin rahtimaksujen
korotus, se aiheutti yleisen protestimyrskyn kautta Canadan.
'Muun muassa mainittakoon, että seitsemän maakuntaa (Onta-
Irioa ja Quebecia lukuunottamatta) liittyi virallisesti tähän
protestiliikkeeseen ja seuraus tästä joukkopainostuksesta oli
'se, että muodostettiin erikoinen kuninkaallinen komissioni
itutkimaan tehtyjä valituksia ja koko rahtimaksukysymystä.
Nyt> kuitenkin, kuninkaallisen komissionin tutkiessa, että oliko
:edellinen 21 prosentin korotus oikeutettu ja mitä muita paran-jnuksia
on rahtimaksujen suhteen tehtävä, annettiin uusi, tällä
;kertaa 8 prosentin korotus. Tämä on verrattavissa siihen, että
jos joku kiskuri olisi syytettynä kohtuuttoman korkean vuok-iran
perimisestä, asiain keskeneräisenä ollessa valtion viralli-
;nen laitos myöntäisi hänelle kuitenkin oikeuden uudelleen
'nostaa vuokriaan. Kuninkaallisen komissionin työ on nimit­täin
verrattavissa maan oikeuslaitoksen työhön.
! Kaikesta tästä huolimatta, kuten lehtemme uutisosastolla
»tänään julkaistavasta pikku-uutisesta ilmenee, transporttimi-inisteri
Chevrier ilmoitti alahuoneen istunnolle, että hallitus ei
;aio käyttää valtuuksiaan ja estää tätä rahtimaksujen uutta
korotusta. Mutta yleisön mielipiteen painostuksen voimalla
KANNIBALISMIA
EIKÄ YSTÄVYYTTÄ
Puiman arvon alentaminen on
kuin yhfäkkJä avattaiisiln kuuluisa
Pandoran laatikk<J, Äkkiä kaikki Ih­miset
saavat nähdä kapitalistisen
maailman kriisin realiteetit mitkä ta­vallisesti
on i)eitelty maan asioita
hoitavien luottamuBmiesten soke-roidullla
puheilla. Liittolaiset, joi­den
pitäisi olla autuaassa avioliitossa
"lännen sivistyksen" pelastamiseksi,
osoittautuvatkin katkeriksi kilpaili­joiksi
jotka etsivät toinen toisensa
kurkkusuonia; duolleen Imperiumin
luuranko rätisee ja mätänevien Im­periumien
haju turmelee ilmapiirin.
El ole kysj-mys ystävien kädenpuris­tuksesta
hädässä olevien avxjstami-seksi,
vaan huipulle pyrkivän kanni-balimainen
koollnote. Ja kaikki tä­mä
tapahtuu, muistakaamme se, a i ­kana
jolloin Amerikan imperialisti­sen
talouden kriisi on vasta alkuvai­heessaan.
Kuvitellaanpa sitä rnlnkä-lainen
tilanne vallitsee silloin jos
Wall Streetin ja Washlngtonin epä­toivoiset
miehet eivät voi Välttää
oman ekonomiansa mätänemistä...
— Joseph Starobln, Daily Worker, NY.
.. • • « •
MIETTIMISJEN AIHETTA
Britannian, Yhdysvaltain ja Cana­dan
kapitalistien typeryys ja kan­sanjoukoista
välittämättömyys "dol-larikrlisin"
yhteydessä tulee esiin
heidän ehdotustensa seuraavista yh­teenvedoista:
1. Yhdysvallat tuottaa ylijäämäta­varaa,
siksi Britanniaa rohkaistaan
myymään enemmän Yhdysvaltoihin,
2. Britannia tuottaa liian kalliisti
siksi se on pakoitettava tuottamaan
halvemmalla, että se voi kilpailla
Yhdysvaltain kanssa...
Oletteko koskaan lukenut sellaista
törkyä kuin tämä. Mutta nämä ovat
ehdotuksia •"doUarlkriisln" ratkaise­miseksi
... — Canadian Tribtme.
in
Löyty>-kö maailmasta »alaista Tal­tiota,
>ossa on 12 ministeriä, 100 nar-lamentin
jäsentä jä 1 alamainen?
— Etpä tietenkään, välttää lidö-ja-
Sellalnen valtio ktiitenkin löytyy.
Oikeammin, sitä perustetaan. Vielä­kin
oikeammin: sitä yritetään jie-rustaa.
Sanomalehdissä se otsikoi­daan
näin: "Euroopan Yhdysvallat".
Jokin aika sitten Strassbiurgiin ko- symboolisestL
koontui tämän "valtion" johtava elin
"Euroopan neuvosto" ja sen p ^ I a -
mentti "T^euvotteluktrfcous". Eu­roopan
neuvostoon kuuluu kaSiden-
KirJ. J . MIBOV
Näppärä sveiteUäinen todennäköises­ti
pelkää sitä, ett& fiän iBorobpea
vattlon" aizMana »lamaliiipu jotttua
maksamaan kaikki verot 13 ministe­rin,
100 parlamentin Jäsenen ja mui­den
valtionviiiEamiesten ylläpitämi­seksi.
Mutta hipauksensa mukaisesti
hän voi valUoTeronsaidn maksaa
Suomen yleisradion
lyhytaalto-olijelma
tulevalla viikolla
Suomen Yleisradion korkeateholnen
Porin asema lähettää edelleenkin ly-hytaalto-
ohjelmaa entiseen tapaan
ja entisinä aikoina eri maissa asuville
ulkosuomalaisille. Alkaneen viikon
ohjelmassa havaitaan seuraavat eri­koisuudet:
Tiistaina klo 12 päivällä pakinoi­daan
aiheesta mitä vanhemmat voivat
tehdä lastensa koulunkäynnin edistä­miseksi,
klo 4.05 on metsärädion aika,
klo 10 • lp. esitetään Pohjolan lemmen­lauluja
ja klo 10.30 ip. esitetään muis­telmia
Pellervo-Seuran syntymäajoil-ta.
KeskivUkkona klo 12 päivällä paki­noidaan
syyssiivouksesta, klo 12.15 ip.
pakinoi arkkitehti Elna Kiljander va­laisimista,
klo 4.05 ip. on maamiehen
tunti, klo 10 ip. aloittaa fU. t r i O.
Lauri af Heurlin opintoesitelmäsar-jan
"Yhteiskunnan taloudellinen ra­kenne"
ja klo 10.35 lp. esitetään ra­dio-
ooppera ''Merenkuninkaan tytär."
Torstaina klo 12 päivällä alkaa työ­miehen
tunti, klo 4.05 lp. lastentunti ja
klo 10.30 lp. tutustutaan nuorten r a ­dioamatöörien
harrastuksiin.
.. Perjantaina klo 4.05 lp. alkaa met­särädion
hetki (esitelmä Suomen
metsätaloudesta), klo 4.45 ip. pakinoi­daan
aiheesta parantuisiko maailma,
jos naiset sitä hallitsisivat? ja klo 10
ip. esitetään komedia "Akselin rou­vat'.
.
Lauantaina klo 12 päivällä on radio-lääkärin
kymmenen minuuttia, klo
4.05 ip. alkaa työmiehen tunti, klo 10
ip. tutustutaan seuraavan viikon oh­jelmaan
ja 10.15 ip. alkaa pienoispar-lamentin
istunto.
Suomen Yleisradio pyytää kuunteli­joita
ilmoittamaan kuuluvaisuudesta
ja toivomuksistaan osoitteella: Suo­men
Yleisradio, Helsinki.
toista Marshall-maan 12 ministeriä ja
"Neuvotteltikokoukseen" kahdentois­ta
Marshall-maan n. 100 parlamen­t
in jäsentä. Kuka sitten on tämän
valtion alamainen? Alamaisia on
toistaiseksi vain yksi. Hänen n i ­mensä
on Jean Jacques Babel.
Tietotoimisto France Presse o n elo­kuun
9 päivänä tiedolttanut, että
sveitsiläinen Jean Jacques Babel on
julistautunut "Euroopan ensimmäi­seksi
kansalaiseksi" ja lähettänyt
Euroopan neuvostolle julistuksensa,
jonka otsikko kuuluu seuraavasti:
"Palauttakoon tuleva federatio välit­tömän
demokratian periaatteet enti­seen
suuruuteensa ja antakoon sa­manlaiset
poliittiset Oikeudet kaikUle
kansalaisUle Euroopan Yhdysvalto­jen
kaikissa osissa." Mutta tämän uu­den
"valtion" ainoakaan alamainen ei [
öle siihen täydellisesti liittynyt. Sa­manaikaisesti
julistuksensa kanssa
hän on Jättänyt Euroopan neuvostol­le
myöskin nootin "maailmanlltkkeel-tä".
Tämän voi tulkita vain siten,
että ensimmäisen alamaisen toinen
jalka on ainoan "maailmankansalai­sen"
Davisin jalan rinnalla jä toinen
"Euroopan valtiossa".
Huolimatta kaikista näistä kum­mallisista
menettelyistään "•Euroopan
ensimmäisellä kansalaisella" on oHut
riittävästi käytännön ymmärtämys­tä.
Euroopan neuvostolle lähettä­mässään
julistuksessa hän lupa» l i i t ­tyä
uuteen "valtioon" symboolisesti.
MITÄ SPAAK PELKÄÄ?
Mutta minkälainen tämä Obttrehil-
Un ja Leon istumin igmnxttttajA äpä­rä,
tämä "Euro(^n valtion-niminen
sekasikiö sttten on? Mikä lottnman
valtio se on. Jolla on yksi ainoa
"symboolinen" alamainen? Eimxyan
neuvoston eräs perustajajäsen, Bel­gian
entinen .iilkcnninisteri Bpaalc on
neuvoston kokoontufflispäivänä sa­nonut
France Fiessen kirjeenvaihta­jalle,
että se on "suuri koe". Ja haas­tattelunsa
lopussa hän sanoi olevan
välttämätöntä "karttaa kaunopuhei­suutta.
Joka on hyvin vaarallista."
Toisin sanoen Spaak varoittaa lii­koja
lörpöttelemästä, mutta jättää
tietenkin itselleen "kaimopuheisuu-den
oikeuden. Spaakilla on tietenkin
tarpeeksi aihetta pelätä 113. benki-lön
lörpöttelyä .(12 ministerin, 100
parlamentin Jäsenen Ja 1 alamaisen,
joka jo Julistuksensa otsikosta pää­tellen
on hyvin monisanainen).
Mutta Spaakin Ja eräiden toisten
kaunopubeisuussumun läpi alkaa
jöMoeta rHaiTtef-Iebti huudahti:
tavultakin ^ tnlbit seH^ksi. että
TtvkU dn EuzixqMn vaKio». Mutta
|os tarkastettaistin sitä. kuka Tuikkia
fiamts^ yoitate^^ täydellä
syyllä saboa; eää Turkki on amerik­kalainen
iralUo. Billlä mantereella
Turkki sKtoi sijaitsee?
T^i&a ei Toi vastata mimten kuin
siten, että"" Turkki sijaitsee siellä,
missä se Km Sdvahboista ajoista al-kuultaa
se olento. Joka on koko uu­den
"valtion" keskiö. Tämä olento
muistuttaa ihmeen sjmsboolisesti
Amerikan dollaria. Tämän vuoksi
käy täysin selväksi, että Eäiroopan
neuvoston Jäsenet ovat Amerikan
dollarin oirjuudessa olevia Ihmisiä.
MISSÄ TURKKI SUAITSEP?
Joku aika sitten Turkin koko taan-tumuslehdistö
611 tukehtua rlem;um
kertoessaan, että Turkki on hyväk­sytty
EuÄopan neuvostoon. Tämän
käen siJ^niutCTtmitta sm lialUtsiJat
ovat nykyl^-^aU-Streetin nurkiila.
«Niillä tiinxto^fim myfiskin kuuluisa
Euroopan neinbsto,
KJENELLE TÄBfÄ AMERIKKALAI­NEN
HUVINÄYTELMÄ ON
TARFEENf.
Euroopan neuvostoa ei ole alettu
piiuhata suotta. Kysymys on eräästä
faoureenomaisesta kosmopolintisesta
aatepahasesta, . Joilla nykypäivinä
yritetään salata.'Amerikan imperialis­min
anastuspöfrkimyksiä. Tätä hu-vinäyitelmSä
tarvitsevat amerikkalal-syyttään
ja valtion riippumattomuut­ta
American imperialismin hyökkä-yksUtä.
'Euroopan neuvoston ainoana teh­tävänä
on Amerikan imperialismin
avustaminen sen taistelussa maail­manherruudesta.
Tähän ainoaan
tehtävään sisältyy myöskin englan-
' tllais-amerlkkalaisten Imperialistien
parhaillaan muodosteleman länsi-
Saksan valtion liittäminen Euroopan
neuvostoon. Tässä valtiossa soittaa
tunnetusti enslvlulua Amerikan suur­pääoma.
Euroopan kansojen kunniaksi on
Sanottava, että länsl-Euroopan työ­väenluokka,
sen kaikki työtätekevät
ja kaikki rehelliset isänmaanystävät
seuraavat inholla koko Iljettävää
touhua (Euroopan neuvoston ympäril­lä.
- S I T Ä :
EI OLLUT VASTAl^a>OKA$TA
Snttfitifitafna oli Mine-MUI-tmion
Uä-Cuiadan osastojen.ednsta^en ko.
koos ehdokkaan nimittämistä varten
nnion kansainvälisen Johtofcmman jä.
senefcsi kahdeksannesta piiristä myö­hemmin
toimitettavaa vaalia varten.
Kokouksessa nimitettiin , useita, eh­dokkaita
motta kaikki maat paitsi R.
H. Carlin kieltäytyivät Joten mr. Car.
iin tali nadeUeen yksimielisesti vali.
t t ^ i virkaansa koska ei ollut ketään
vastaehdokkaita. Tämän johdolta ei
set suurpääomanomistajat ja heidärf^tarvitse pitää vaaleja. Nimitys on
jaloissaan mati^vat taantumukselli­set
Ja sen tazkbkuksena on heikentää
E^oopan kansojen oikeutettua pyr­kimystä
varjella, kansallista itsenäi-tavalUsesti
tapahtanat anion kan­sainvälisessä
vaosikc^onksessa mutta
koska lokoisat canadalalset edustajat
ehkäistiin pääsemästä Yhdysvaltoihin,'
oli sen Jobdosrta tarpeellista pitää eri.
kolnen kokons.
Tokoi ja Tanner
Messuhallissa
Suomella oma paviljonki
Prahan messuilla
Praha. — Suomella on oma pavil-jonkinsa
täällä syysk. 11 pnä avatuilla
Prahan kansainvälisillä messuilla,
jotka ovat sijoitetut Euroopan suu­rimpaan
messurakennukseen. Suo­men
oma paviljonKl on viiden met­r
in syvyinen ja 10 levyinen, jossa on
näytteillä yli 20 Suomen liikeyrityksen
tuotteita. Suomesta on lähtenyt noin
30 liikemiestä Prahan messuille, aiko­en
vierailla samalla kertaa hiukan
myöhemmin pidettävillä Budapestin
ja Bukarestin messuilla.
Gene Autry menetti
kunniaansa
lIoU>-wood. — Erästä elokuvaa teh­dessään
Gene Autry, kuuluisa laulava
"kaupoika", kaatui hevoseltaan yrit­täessään
esittää vaikeita temppuja
hevosellaan paikanpäällä vierailleiden
lapsien huviksi.
Noustessaan maasta hän kuuli yh­den
nuoren arvostelijan sanovan ystä.
väUeen:
"Eikä hän laula erikoisen hyvin
liioin."
« H
"Urhot nousevat kiunpujen yöstä"
olisi parhaiten sopinut sen kokouksen
tunnukseksi, minkä sosdem. puolue
oli suurin vaikeuksin saanut kootuksi
viime torstain illaksi Messuhalliin. T i ­laisuuden
pääpuhujat — herrat Tokoi
ja Tanner — edustivat juuri sitä
"kumpujen yötä", entisyyttä, johon " t i
enää paluuta ole"', niinkuin eräät heil-dän
hengenhelmolalsensakin erehtyi­vät
sodan päätyttyä laususkelemaan.
Hännän huippuna seurassa oli tie­tenkin
Väinö Leskinen, nousukas ja
tyypillinen streber, joka edellisiä mle-listelläkseen
heti alkuun laukaisi ole­van
luonnollista, että "siinä Juhlassa,
Jossa Tokoi on kunniavieraana, Väinö
Tanner on läsnä". Tällöin hän kui­tenkin
joutui paljastamaan tietämätr-tömyytensä
imartelunsa kohteiden
keskinäisistä "syvimmlstä" tunteista.
Tannerhan on aina puhunut Tokeista
ylimielisesti Ja vähemmän kunnioit­tavasti,
vieläpä tuonnottain julkaise­missaan
muistelmissa luonnehtinut
Tokoin suorastaan pelkuriksi ja rau­kaksi,
jolla on tapana häipyä paikoil­taan
kun jokin vaikea asla on rat­kaistava!
Olisi kiintoisaa tietää, m i ­tä
kumpikin arvon herroista mahtoi
arvella kuulemastaan väitteestä.
Mutta ulkopuolisissa, jofcka eivät
kaiklcea tätä "luonnollisuutta" oikein
tajua, herrojen esiintyminen herättää
kyllä erältä mietteitä. Ensinnäkin:
Missä mielessä Ja missä tarkoitukses­sa
herra Tokoi oikeastaan on saapunut
Suomeen? Näiden kesävlikkojen a i ­kana
kuka hyvänsä on voinut todeta,
ettei kysymyksessä suinkaan ole m i ­kään
tavallinen vierailu, joka kauan
maasta poissaoUeen kannalta sinänsä
olisi ymmärrettävä. On syytä muis­taa,
että monen monissa ennakkouu-tisissa
Tokoin ilmoitettiin saapuneen
Suomeen Suomen Huollon kutsuma­na
ja sen vieraana. Mutta Suomen
Huollosta ei juuri koko aikana ole
kuulunut yhtään mitään. Sensijaan
Tokoita on kuljetettu kuin kiertävää
posetiivin soittajaa markkinoilla pai­dasta
toiseen sosdem. puolueen puo-luejuhlissa
haukkumassa vasemmisto­laista
työväenliikettä Mitenkä tämä
tehtävä sopeutuu "virallisesti" ilmol.
tettuun tarkoitukseen? Kun Suomen
Huolto on julkinen järjestö, jossa var­sin
monet vapaat yhdistykset ja l i i ­tot
ovat edustettuina, on aihetta pjry-tää
Suomen Huollon julkista selitystä
asiassa Jos herra Tokoi kerran on
saapunut Suomeen Suomen Huollon
kutsumana ja sen kustantamanakin,
n i in miten on mahdollista, että hän
esiintjrykin täällä viikosta, toiseen tä­käläisen
sosdem puolueen kenttäagi-taattorina?
Onko hänen matkansa
tänne täyttämään viimemainittua
tarkoitusta' vain naamioitu Suomen
Huollon nimen taakse, ja onko tämä
tapahtunut viimemainitun tieten tai
tietämättä,? Ja Jos viimemainittu
olettamus on oikea, miksi Suomen
Huolto vaikenee ja antaa siten erään­laisen
hiljaisen siunauksen vieraansa
poliittiselle lähetysmatkalle?
Suomen Huollon ei pitäisi olla vai­keata
antaa näihin kysymyksiin sel­vää
Ja rehtiä vastausta.
Tokoin Messuhallin puhe oli muuten
samanlaista Jaarittelua kuhi aikal-semmii^
in. Näkyy, miten hänen Jo
Amerikassa saamansa käsitykset ovat
siinä seurapiirissä. Jossa häntä täällä
on pidetty, yhä vahvistimeet. Nykyls.
tä todellista tllaimetta Suomessa hän
ei pysty arvioimaan. Tekipä hän pu­heessaan
vielä huvittavan erehdyksen
"ystäviensäkin" suhteen. Kertoes­saan
sodan ajan tapahtumista, hän
mainitsi, että taisteluun nat8l*.Saksaa'
vastaan "yksi' Jokaisesta kahdeksasta
Amerikan suomalaisesta sen nuorem­masta
polvesta palveli Amerikan
aseellisissa voimissa. Ja siitäkin työ­väenyhdistyksestä,
Johon kuulun, 139
nuorta miestä oli taistelemassa maa­ilman
seitsemällä merellä Ja viidellä
mantereella sätä sadoilla saarilla".
Hra Tanneria, joka johti Suomen ai­van
päinvastaiseen rintamaan, enem­pää
kuin hra Leskistäkään — "hei
gangsterini, mennään taas" — tuskin
miellytti tuoUainen yllättävä mainin,
ta tilaisuudessa, Joka oU tarkoitettu
juuri ttK)n "entisen" uudestaan nos­tattamiseksi!
Hra Tokoi el Ilmeisesti
muistanut oikein, että samaan ai­kaan
kuin hänen mainitsemansa ame­rikansuomalaiset
nuorukaiset riensi­vät
Yhtjmeltten Kansakuntien rivei­hin
Adolf Hitlerin rösvojoiikkoja vas­taan,
hra Tanner matkusteli Saksassa
Ja antoi Wienissä kuuluisan lausu­mansa
natsi-Saksan aseiden voiton
puolesta! Suomen Soslalldemokraat.
tl onkin saanut määräyksen sensuroi­da
tuon osan Tokoin esityksestä, eikä
sitä Qle julkaistu lehdessä.
Hra Tanner osoittikin hetkistä myö­hemmin
olevansa edelleen oiskollinen
vanhoille Jtmialllleen. Hän el edes
kieltänyt, että hänen puolueensa Joh­dossa
tapahtui itärkeä muutos 1944,
Jolloin sotapolltllkot Ja asevelijtmtan
"gangsterit" yhdessä valtasivat puo­luejohdon.
Saman asian vahvisti Suomen So­sialidemokraatti
tuonnoin kirjoittaes­saan,
että puolue el ole enää luokka­puolue,
SO. työväenluokan asian ajaja,
vaan että se pitää suorastaan "louk­kauksena".
Jos sitä sellaiseksi nlmlte.
tään.
Kuvaavaa hänen käsitykselleen on,
että sodan Jälkeisenä aikana siis lä­hinnä
Paasikiven hallituksen kausi­na
—- "maassa'vallitsi yleinen tur­vattomuuden
tunne eikä kukaan saat­tanut
olla • varma vapaudestaan Ja
koskemattomuudestaan, siltä puhu­matta,
että maan tulevaisuus näytti
Aino Koski haudat­tiin
perjantaina
So. Porcupinessa
So. Porcupine. Ont — T.k. 20 pnä
kuoli täällä yksi paikkakuntamme a l -
kuralvaajlsta, CSJ:n pitkäaikainen
jäsen ja Vapauden uskollinen lukija
mrs. Aino Koski (o.s. K a r h i ) . Kuole­ma
ei tullut yllätyksenä sillä jo neljä
kuukautta sitten sai vainaja halvaus-kohtauksen,
josta selviytymiseen hä­nen
voimansa eivät riittäneet.
Vainaja oli syntynyt Parkanossa
1891, ollen kuollessaan 58-vuotlas.
Saavuttuaan 1910 Torontoon, työsken­teli
hän siellä palvelijattarena kunnes
meni naimisiin 1913 John William
Kosken kanssa. Nuori pari siirtyi
seuraavana vuonna tänne kylmään
pohjolaan, asettuen tänne So. Porcu-plneen,
jossa heidän kotinsa on sen
jälkeen ollut. '
Ainoa jäi suremaan puolisonsa John,
tytär Irja Overmark perheineen sekä
laaja tuttavapiiri täällä ja Suomessa.
Hänet haudattiin C S J : n paikallisen
osaston haälilta kauppalamme uuteen
hautausmaahan. Tilaisuudesta muo­dostui
mieliin painunut surujuhla;
K u n oli veisattu virsi, puhui pastori
A. I. Heinonen vainajan muistoksi a i ­heesta
"Täällä meillä ei ole pysyvää
asuinsijaa vaan entslmme tulevaisuut­ta'.
Hän viittasi puheessaan niihin
raskaisiin kokemuksiin, joita tämän
kaivantoperukan asukkailla on ollut,
että saisivat lapsilleen valoisamman
elämän. Paikallinen sekakuoro lauloi
TÄRKEÄÄ MTISTA.
Vääpeli: "Mikä on tärkeinä
ka jokaisen sotamiehen tul.
muistaa?"
Sotamies: "Mcntako hpri-
Jälellä."
PISTOS PISTOKSESI
Herra: "En käsitä, miksi
menevät naimisiin, kun pag
saa parilla dollarilla."
Neiti: "Meille naisille on
sillä aasi maksaa ainakin 20 d
• • •
RAJANSA KAIKEI4J
&äs neitonen osti matom,
pun Väst2räsis£ä. Riaotsissa
hetkistä myöhemmin palasi li
kulle ja kysyi:
— Ei kai siellä makuuvau
tossa ole miehiä?
Siihen lippujenmyyjä vast
väntuulisesti:
E i , eihän toki neiti voi saac
kea yhdellä kruunulla.
• • •
KUNNIOITETTU POES
Todennäköisesti maailman
sin muistopatsas cn pystyteti
enburgissa. Se esittää porsasi
varustettu seuraavalla kirjoit
"Tämä porsas on ansainnui
mattonaan kunnian löytämällä
burgin suolalähteet."
KOKENUT MATKAaiJA
Amerikkalainen matkailija
saan vierailulla Egyptissä, sai
sa oppaan, joka käyntinsä nop
päätellen oli harvinaisen kiir
mies. Kun Kairossa lisäksi c
joukon korkeampi lämpötila k
män matkailijan kotivaltioss
jonkin ajan kuluttua amerilci
oli hiestyksestä märkä kuin ui
— Ohhch, puhkui hän ja k«
vata kasvojaan, teillähän on
kuumempi kuin helvetissä.
— 'Kiinnostavaa kuulla, 1
opas vilpitön ihailun sävy äat
te amerikkalaiset sitten olett
synkältä"! Tudlaisen lauserykelmän
lukiessa Joutuu suorastaan ymmälle,
valldca sen esittäjä onkin — sotari­kollinen.
Miten yhteen lausepuolik.
kaaseen saadaankin mahtumaan noin
monta tietoista perättömyyttä? Ti­lannekuvahan
sopii kyllä erinomai­sesti
siihen hallitukseen. Joka vei
Suomen sotaan Ja joka, herra Tanner
mtlkana. Joutui väistymään 1944, Jot­ta
maa voitiin irrolttaa sodasta ja
saa sen todella synkältä näyttänyt
tulevaisuus edes vähäsen valoisam­maksi.
Vai luuleeko herra Taimer
edelleen, että silloinen sotahuuto:
"Taistelu käytävä loppuun saakka",
olisi edelleen noudattaessa pelastanut
maan Ja kansan?
paras lopuksi! Tämän Johdatuk­sensa
Jälkeen hra Tanner vakuuttaa
suurta ystävyyttä Neuvostoliitoa koh­taan
(!) Ja neuvoo sitä asettiunaan
suhteisiin "maan valtapuolueiden", so.
lähinnä tietenkin sen sosdem. puolu­een
kanssa. Jossa suunsoittajina näh­dään
hra Tanner itse, apimaan kap­teenit
Varjonen & Leskinen! Olisi
synti lisätä siihen enää mitään.
R. Vuorimäen johdolla kaksi laulua ja
vainajan pitkäaikainen ystävä mrs.
Mimmi Nuuttila lausui kauniin muis-tonmon.
Mrs. Laura Kuisma lauloi
kauniin laulun, jonka jälkeen Hilda
Hakala lausui laatimansa runon.
Mr. J . Koskela esitti järjestöihmis-ten
viimeisen tervehdyksen ja palaut­t
i mieliin vainajan elämäntyön j a ne
vaikeudet ja vastoinkäymiset, joita
siinä on ollut, mutta josta kaikesta on
ollut hyötyä tuleville sukupolville.
Eino Kemppainen luki seppeleiden
Koira löydettiin van­gittuna
sementtiin
Liberty, Neb. — Hulda Ad
kuuh koiransa Tipin haukkuva
ta sitä el'ollut talossa vaikka
etsi. Haukkuminen jatkui kak
vää. Vihdoin Hulda pyysi kin
hiä, jotka korjasivat taloa, tuti
asiaa.
He repivät alas perustan, ji
hiljattain rakennettu ja löysi\
sisältä Tipin. Koira oli toden
sesti kävellyt sinne ja työmiehe'
peittäneet aukon sementillä.
ja kukkalaitteiden lähettäjien t
dykset j a nimet. Niitä oli yli f
hesltä tai yksilöltä ynnä CSJ:r
tolta, naisten kerholta ja W(
osuusliikkeen henkilökunnalta.
Kantajina palvelivat Frank I
B i l l Gornicki, Kusti Penttilä,
Kangas, Heikki Väyrynen ja E,
kila.
Syytä on vahi lopuksi todeta, että
sotapolitiikot nostavat täällä nyt
röyhkeästi päätään. Siksi on kysyt,
tävä: Salliiko Suomen kansa uudes­taan
vietävän itsensä sille tielle, jolle
herra Tanner j a kumpp." sen johtivat
jo kerran? Sen tuloksena oli silloin:
80,000 nuorta miestä kaatuneina, 50,-
000 sotaorpoa ja suunnilleen yhtä
monta sotaleskeä. 500,000 karjalaista
siirtolaista j a 1/10 maan menetys—
taloudellisista menetyksistä puhumat­ta.
— Pollticus — Vapaa Sana, Hel­sinki.
Tullessani tähän kylään yli 2(
ta sitten, oli Aino silloin vielä
ja työskenteli antoisasti CSJ:n
tuuritoiminnassa, osallistuen
näyttämön toimintaan. Monet o
näytelmät, joihin hän osallistu
taen siten panoksensa CSJ:n j;
malaisen kansan kulttuurin edij
seen. Hän osallistui voimiensa
kyjensä mukaisesti järjestömm
mään ja toimintaan.
Hän osallistui myöskin naist«;
hon toimintaan hyvin aktiivise!
valla, joten hänen takanaan on
työsarka, ei ainoastaan omassa
heessään vaan maanmiestemm
teisessä perheessä.
Mutta sittenkin jäi työsi kesS
niinkuin tapahtuu meille kaikil
jälkeen jääneet yritämme jatka
parhaamme mukaan tulevia sul
via varten.
Lepää rauhassa Aino. L«pc
hyvin ansaittua! — H.
PÄIVÄN PAKTHA
Ernest Bevinin kulmaliammas
saatiin maaliskuussa toimeksi se, että hallitus oli pakoitettu
nimittämään kuninkaallisen komissionin epäoikeudenmukai­siksi
leimattuja rahtitaksoja tutkimaan. Yleisen ja voimak­kaan
protestiliikkeen avulla voitaisiin nyt estää tämä uusi
rahtimaksujen korottaminen ja siten välttyä sen aiheuttamilta
hinnankorotuksilta. Samalla vältyttäisiin siitä s>'ystökscstä,
että "laki on kuten sitä luetaan".
Geologia on eräs tieteen haara, jo­ka
tutkii maaperän muodostumista.
Geoloogit myöskin tutkivat muinais­ta
elämää maan päällä. Erinäisten
geolc^isten löytöjen avullti he ovat
saaneet selville minkälaisia eläimiä
liikkui vedessä Ja ilmassa znlljoonia
vuosia sitten.
Geoloogit ovat myöskin suoritta­neet
hautakaivauksia ja niistä löy­dettyjen
esineitten perusteella ovat
voineet todeta millaista elinkeinoa
ovat ihmiset mtiinaisuudessa harjoit­taneet
ja millaiset ovat olleet mul-naisihmisen
käsitykset kuolemanta-kalsesta
elämästä. E ^ t t o hauta-kaivaukset
ovat tuoneet ilmoille run­saan
ainehlston muinaisegyptiläisten
elämän tavoista.
Aivan äskettäin tiedoitettihi Mos­kovasta,
että eräs tieteellinen retki­kunta
oU löytänyt Siperiasta suuren
muinaiselälmen luita. Untisessa mai­nittiin,
että otus on ollut niin suuri,
että sillä on ollut 30 paunan painoisia
hampaita. Se todistaa, että tämä
eläin on ollut tavalUsta suuremjil
otus.
Tämän muinalsdälmen luut ja ham
piaat Järjestetään museoon nähtäväksi.
Kim lulinme äskettäin erään toisen
hammasjutun niin mieliimme palau­tui
tämän liskoeläimen suuimattoman
suuret hampaat. Kysymys ei ole Jon.
kun dinosauruksen hampaista eikä
edes minkään muinaiselälmen. Ky.
symys on Britannian ulkoministerin
Smest Bevinh} hampaasta.
Syyskuun 17 pnä Julkaistiin Globe
and Mailin eti^ivulla kuva-, Jossa
mies pitää hammasta, joka näkyy
sutuennuslasin läpi. Alla olevassa
kuvan tekstissä sanotaan seuraavaa:
"Britannian ulkoministeri Ernest
Bevin valitti äskettäin Washingtonin
dollarineuvottehm aikana hammas­särkyä.
Siitä Q^ystä hän meni ham­maslääkäriin
ja yksi hänen kuhna-bampaistaan
otettiin pois. Hammas­lääkäri
havaitsi, että se on tavallisuu-
«testaan poflckeava — siinä oli k i ^
Juurta. Siitä ^ystä se annettiin Ase.
v i ^ e n Pataloogiseen Instituuttiin."
Nyt siis Yhdysvaltain Asevoimien
Pataloginen Instituutti on saanut ko­koelmiinsa
"sosialisti" Bevinin kul­mahampaan.
Maallikkona emme tie.
dä millainen tieteellinen arvo on täi.
lä kulmahampaalla. Mikäli tiedäm­me
on ermenkln kaksihaaraisia kul­mahampaita
löytjmyt. Joten el pitäisi
tehdä siitä museotavaraa.
Jolloinkin kaukana tulevaisudessa,
jolloin yhteiskunnalliset olot ovat ko­konaan
muutttmeet ja tulevalsimden
ihminen katselee ihmetellen meidän
palvien sotahysteriaa, rotuvainoa, po­liittista
suvaltsemattpmuutta jne, tä.
mä hammas ehkä herättää' vissistä
syystä mielenkiintoa. Ei siksi, että
se on kaksihaarainen, ya^n siksi, että
se paulauttaa mielliii "sosialisti" Be­vinin
Ja Britarmian nykyisen ulko­politiikan.
Tulevaisuuden ihminen kertoo lap­silleen,
että tässä on sen miehen kul­mahammas.
Joka alkoi toimintansa
transporttltyölälsten johtajana. Myö­hemmin
hän kiipesi Labor-puolueen
johtajapaikalle Ja Britannian ulko­ministerin
tU(«lle. Työväenasla, jo­ka
jolloinkin ehkä oli ollut Bevinin
Ihanteena, ei ollut enää hänen sydä­mellään
vaan imperialistisen brittiläi.
sen imperiiunin säilyttäminen. Siitä
syystä Bevlnhi ulkopolitiikka oli ai­van
samanlaista kuin konservatiivi
Churchillin ulkopoUtilkka oh konser-vatiivihallitaksen
aikoina.
Tulevaisuuden ihmistä myöskin ih­metyttää
se, että milloin hyvänsä so.
sialistinen Neuvostoliitto taikka so­sialismin
tiellä olevat kansandemokra­tian
maat yrittävät tehdä Jotain rau­han
hyväksi, niin Beviri on ensir
senä heiluttamassa amerikia
atomipommia, jota muuten !
edustamallaan maalla ei edes
rauhaa rakastavien kansojen s
edessä.
Bevinin kulmahampaap nyka
nen hänen leukaluustaan ja a:
nen Yhdysvaltain Asevoimien
loogiselle Instituutille .sattui tär
hetkellä ja merkinisellä histOTia
la ajankohdalla. Kuten kuvan
; sä mainitaan oli Bevin dollannf
telussa Washington:ssa sillM
hammas nykäistiin hänen sau
Britannio on joutunut Ma.^;
suunnitelman pauloihin ja taus
on saattanut Britannian «
enemmän Wall Streetin ars
Washingtonto doUarlneurt
muodostuivat Britannian -.aw
sen vararlkkopfeän seivitylöeia
tannian punnan devalvointi e.^
kaan -pelasta maata tatoudeji
vararikosta niin ka^an ^
Streetin kapitalistit määrää^',
tannian uiko- ja sis-äpoUtiikas»
Yhdysvaltain Asevoimi«D Pa»
sen Instituutin omistana BeviJ
mahammas ei ole myöskäänö:
ihmeitä tekevä aasin leukair.
voidaan kokonaisia armeijoita P
huitaisulla kaataa. Mutta Bnt^
työtätdtevä kansa tulee kcn»^
kaisemaan maarsa i ^ o ^ ^^
voiminsa. Se ei ehkä ta?a^
nään eikä huomenna, mutia ts"
se kerran tulee tapahtumaaa -