Vapaus, September 27, 1949

              Sivu 4 Tiistaina, syyskuim 27 p. — Tuesday, Sept. 27
SUOMEN KUULUMISIA
(HftoingiMä, syyakmm 21 p n ä 1949.
Snomi-Senra)
KAUPPAVAIHTO UNKARIN
KANSSA YHT. NOIN 8 MILi.
DOLLARIA
Syysk. 17 p n ä miniisteri Uuno T a k ki
j a p ä ä j o h t a j a Francois Melnar alle­k
i r j o i t t i v a t Suomen j a U n k a r i n väli­sen
kaupallii;en sopimuksen, jcssa so­v
i t a a n n ä i d e n maiden v ä l i s e s t ä kaup­pavaihdosta
kuluvan syyskuun 1. p ä i ­v
ä s t ä ensi vuoden loppuun. Suomi
vie Unkariin puuhioketta, paperia,
k a r t o n k i a y.m. puunjalostusteollisuu­den
tuotteita j a koneita. Unkarista
tuodaan Suomeen sokeria. l ä ä k e k a s ­veja,
erilaisia s ä h k ö k o n e i t a j a työs­t
ö k o n e i t a , väriteolILsuuden raaka-ai­n
e i t a sekä t e k s t i i l e j ä . Koko kauppa­vaihdon
arvo on n o i n 8 m l l j . dollaria.
s ä mielessä leiriläiset juok-sentelevat
maastossa, sauvovat m ä k i ä ylös, har­rastavat
yleisurheilua, pelaavat lento­palloa
jne. s e k ä k ä y v ä t väliajoilla o n ­kimassa,
saunovat toisinaan jne. K u n
k a i k k i H i i h t o l i i t o n leirille kutsumat
e i v ä t t ä l l ä kertaa voineet saapua —
mm. Heikki Hasulla oli voittamaton
este — j ä r j e s t e t ä ä n viikon p a r i n k u ­l
u t t u a ensimmäisen l e i r i n p ä ä t t y m i ­s
e s t ä toinen, j o h c n nyt isivaun j ä ä n e i ­t
ä kutsutaan j ä l l e e n parLsenkymmen-t
ä .
FARMARIEN
PÄIVÄPÄLSTA
Moskovan radio lähettää suomenkie­listä
ohjelmaa 3 keriaa päiväsä
USA:N STIPENDIRAHASTO
SUOMEA VARTEN
Presidentti Truman hyväksyi ä s k e t ­t
ä i n lain, jonka mukaan Suomen v a l -
' t f o v e l k a Yhdysvalloille ensimmäisen
maailmansodan ajalta k ä y t e t ä ä n suo­malaisten
j a amerikkalaisten opiske­l
i j o i d e n vaihdon rahoittamiseksi. Ope­tusministeri
Oittiselta saamamme t i e -
Xtt>n mukaan ei Suomen hallitus vielä
ole saanut asiasta v i r a l l i s t a ilmoitus­ta.
E r ä s U S A : n t ä k ä l ä i n e n l ä h e t y s t ö -
v i r k a i l i j a on k u i t e n k i n jo alustavasti
keskustellut e r i n ä i s i s t ä asiaan l i i t t y ­v
i s t ä k ä y t ä n n ö l l i s i s t ä järjestelyistä.
T o d e n n ä k ö i s e s t i on perustettava elin,
j o k a ensin t u t k i i , m i n k ä l a i n e n stipen­dien
tarve eri a l o i l l a on. Ja sen m u ­k
a a n suunnittelee ne pääperusteet
j o i l l a stipendit sitten jaetaan. K a l k ki
toimenpiteet ovat vielä oikeastaan a i ­v
a n alkuasteella Ja liennekln ensin
odotettava U S A : s t a v i r a l l i s t a tiedon­antoa,
ennen kuin asiaa k e h i t e t ä än
edelleen. Stipendin vuotinen m ä ä rä
on luultavasti sama kuin aikaisempi
velan lyhennys korkoineen Ja s i i tä
tulee ehkä s i i r t o m ä ä r ä r a h a n luontoi­nen.
K O M M U N I S T I T V A L L A N N E ET
K I I N A S S A S U O M E N L A H E - _
T Y S A L U E E N
Suomen l ä h e t y s t y ö n esimies, saar­naaja
Arvid Flinck Ja lähetys-saar-naaja
E^ero K o s k i n e n saapuivat .syysk.
16 p n ä T u r k u u n K a u k o - I d ä s t ä . T ä h än
m e n n e s s ä he ovat e n n ä t t ä n e e t työs­k
e n n e l l ä K i i n a n HunanLs.sa vain v ä ­h
ä n y l i kolme vuotta. He l ä h t i v ä t tk.
10. p n ä kotimatkalle norjalaisella len­tokoneella
Honkongista.
L ä h e t y s s a a r n a a j a Keskinen kertoi
haastattelussa, e t t ä kcmmunLsmi on
vallannut Suomen l ä h e t y s a l u e e n ja
l ä h e t y s t y ö n on pakko väi-styä kommu­n
i s m i n tieltä. Useiden maiden l ä ­hetyssaarnaajat
palaavatkin jo k o t i ­maahan
tai s i i r t y v ä t J a p a n i i n . I n t i ­aan
tai F i l i p p i i n e i l l e . Suomalaisista
j ä i toistaiseksi K i i n a a n ainoastaan
pastori Päivö Parviainen ja Väinö
Kantele.
HIIHTÄJÄT KUNTOLEIRILLA
VUOKATISSA
Syyskuun 18 p n ä saapui Vuokatille
p a r l s e n k y m m c n e t ä h i i h t ä j ä ä j a m ä e n -
l a s k i j a a Suomen H i i h t o l i i t o n J ä r j e s t ä ­m
ä l l e kuntoutumislelrlllc, Jonka joh­tajana
toimii p ä ä v a l m e n t a j a Veli
S a a r i n e n j a Joka k e s t ä ä viikon verran.
L e i r i n tarkoituksena on pohjakun­non
luominen l ä h e s t y m ä s s ä olevaa
h i i h t ä j i e n kilpailukautta varten. T ä s -
OLYMPIALAISET JA VALTIO
T a s a v a l l a n presidentti on p ä ä t t ä n y t
antaa eduskunnalle esityk.sen laiksi
olympiakisojen Johdo.sta annettavista
v a l t i o n takuLsta. XV O l y m p i a Hel­s
i n k i 1945 r.y. n i m i n e n yhdistys on
i l m o i t t a n u t kisoista aiheutuvan meno­j
a noin 300 miljoonaa markkaa, k un
taas tulot — e t u p ä ä s s ä p ä ä s y l i p p u j en
m y y n n i s t ä — arvioidaan 330,500,000
markaksi. — N y t yhdistys on p y y t ä ­nyt,
e t t ä sille annettaisiin valtion t a ­kuu
mahdollisen tappion j a sen v a ­r
a l t a , e t t ä kisojen toimeenpanosta
j o s t a k i n voimattomasta .syystä olisi
luovuttava. Annetussa l a k i e s i t y k s e s sä
ehdotetaan valtioneuvastolle myön­n
e t t ä v ä k s i oikeus antaa valtion takui­t
a e n i n t ä ä n 300 miljoonan markan
m ä ä r ä ä n asti.
^ Ihmisen Jalanpohjassa- on noin
100,000 hikirauhasta.
r- Askja-tullvuoren aukon ympä­r
i s t ö n m i t t a on 17 m l i l i a .
(Leikatkaa irti tämä ilmoitus) ~
Asiamiesten ja Yhdysvaltain
veljeslehtien tilaajien huomioon!
Canadan rahan arvon alentamisen seurauksena
lulevat Yhdysvaltain veljeslehtien tilaushinnat
Canadaan tilattuna ^ästä päivästä alkaen olemaan
seuraavat:
ETEENPÄIN TYÖMIES
1 vk.
6 kk.
3 kk.
.$9.45
,. 5.00
,; 2.80
1 vk.
6 kk.
3 kk.
. . . .SE.35
. . . . 4.45
. . . . 2.50
NAISTEN VIIRI
1 vk. $3.60
6 kk, 1.85
Pyydämme asiamiesten ja yllämainittujen lehtien tilaajien
ottamaan huomioon nämäHudet tilaushinnat.
VAPAUS PUBLISHIHG CO. LTD.
P. O. Box 69 Sudbury, Ont.
MUSilKKIVIHKOJÄ
sisältäen sanat ja musiikin .
POLKKA SAARNIO, vihko No. 8 — sisältää 8 kpl. 65<i
AÄNILEVYISKELMIÄ. vihko No. 1 — sisältää 17 kpl.
Henry Theelin ja Toivo Kärjen ohjelmistoa 750
ISKELMÄ AITTA, vihko No. 2 — sisältää 24 kpl.
parhaimpia tanssiuutuuksia 750
POLKKA SAARNIO, vihko No. 7 — sisältää 4 kpl.
pianosovituksia 750
J. ALFR, TANNERIN "SUOSITTUJA LAULUJA",
vihko No. 1 — sisältää 20 kpl. pianolle tai
harmonikalle ;. . ; . 1.35
J. ALFR. TANNERIN "KUOLEMATTOMAT KUPLE- ^
TIT" — sisältää 103 kappaletta. sid. 3.50
POLKKA SAARNIO, vihko No. 9 — sisältää 8 kpl.
säveleitä näytelmästä "Kaunis Veera" y.m. : 650
TÄHTI^KOKOELMA. vihko No. I—sisältää 17
valikoitua menestysiskelmää 1.65
KOKOELMA VALIOISKELMIA — sisältää 14 kpl. 1.50
ISKELMÄ KALENTERI — sisältää 19 kappaletta 750
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbury, Ont.
Nuoria vaiko
vanhoja emäsikoja
Kysymys sUtä tulisiko ottaa p o r s a i ­ta
nuorista e m ä s i o i s t a vaiko vanhois­ta,
sitä varten y l l ä p i d e t y i s t ä emistä,
c n sellainen seUcka i n i s t ä a s i a n t u n t i ­j
a i n ke£kuudes£a o n t ä l l ä k e r t a a h uo
mattavaa e r i m i e l i s y y t t ä . Jotkut far­marit
ottavat porsaita v a i n nuorista
e m ä s i o i s t a , mutta e n e o u n i s t ö b t t aä
porsaita t ä y s i k a s v u i s i s t a UI molem­mista
vanhoista Ja n u o r i s t a e m ä s i o i s.
ta.
Y l e i s e n m i ä k s l syyksi nuorien e m ä -
eikojeh puolesta e s i t e t ä ä n se, e t tä
ne kuluttavat v ä h e m m ä n ruokaa Ja
=x, e t t ä Jos Joku n i i s t ä osoittautuu
mahoksi, se voidaan myydä m a r k k i ­n
o i l l e ennenkuin se sivuuttaa pekoni-sjan
painon — v a i k k a se o n k i n jo
t a v a l l i s t a raskaampL L i i t t o h a l l i t u k ­sen
koeaseman tutkimukset Lacom-bessa,
Altassa ovat k u i t e n k i n osoitta­neet,
e t t ä t ä y s l - t k ä l s l s t ä emäsioista
saadaan voimakkaimpia Ja r a s k a i m ­p
i a porsaita. Jolta o n keskinkertaises­t
i y k s i e n e m m ä n poikuetta k o h t i k u in
n u o r i l l a sioilla. -Nämä ovat t ä r k e i tä
asianhaaroja k u n otetaan huomioon,
e t t ä tuottoisuus on n i i n läheisessä
y h t e y d e s s ä porsaiden l u k t u n ä ä r ä n Ja
n i i d e n voimakkuuden kanssa s e l i t t ää
Lacomben koeaseman edustaja j . G .
Stothart.
Nuorta t a i v a n h a a emftfilkaa porsi­misessa
k ä y t t ä m i s t ä t ä r k e ä m p i seik­ka
on k u i t e n k i n emien laatu j a tuo­tantokyky.
Jotkut nuoret emät s i ­vuuttavat
vanhat j a p ä i n v a s t o i n , mut­ta
todellinen probleemi o n h y v i e n s l i -
tcssikojen k e h i t t ä m i s e s s ä Ja s i k s i on
p i d e t t ä v ä vanhempia emiä, Jotka ovat
osoittautuneet hyviksi Ja sellaisia
nuoria emiä Jotka parantavat sika­k
a n n a n laatua.
J o t k u t farmarit sanovat ettei h e i l lä
ole aikaa t u t k i a ruokaruuhla Ja ver­t
a i l l a e r i poikueiden k e h i t y s t ä , mutta
kun Jotkut siat m e n e v ä t k o r k e a l a a t u i ­sena
l i h a n a markkinoille kulutettuaan
v a i n 500—600 paunaa ruokaa e m ä s tä
erottamisen j a lihottamlsikauden v ä ­l
i s e n ä aikana Ja toiset vaativat 800—
900 paunaa, n i i n s i l l o i n el voi o l la
m i t ä ä n e p ä i l y s t ä s i i t ä , mikä emäslka.
on t ä l l a i s e s s a tapauksessa; p i d e t t ä v ä.
V e r t a i l u t ovat v ä l t t ä m ä t t ö m i ä , slUä
jotkut porsaspolkueet ovt h y v ä l a a t u l .
6ia. mutta s y ö v ä t paljon, s a m a l l a k u n
toiset .syövät v ä h ä n , mutta e i v ä t ole
h y v ä l a a t u i s i a . Emäksi v a l i t t u nuori
e m ä s i k a pitäisi olla h y v ä n mallinen
j a sellalse.sta porsaspoikueesta." m i kä
on keskinkertaista parempi. Jos mie­l
i t ä ä n saada parannusta sikakantaan.
E m ä s i k o i n a tulisi p i t ä ä ne. j o t ka
s y n n y t t ä v ä t suuren m ä ä r ä n porsaltaj
m i t k ä eivät syö l i l a k s i , mutta tuotta­vat
kuitenkin korkealaatuista peko­nia.
Neuvostoliitolla 09
puiden istutuskone
Moaliova. —- ( A L N ) — Neuvostolii­t
o n maanlaajuista metsien Istutu.s-suunnitelmaa.
Joka e d e l l y t t ä ä "34 b i l ­joonan
puuntaimen i s t u t t a m i s t a sat^j-jentixhanslen
mallien suojapuuvyö-bykkellle
kulvuusvauriolden e s t ä m i ­seksi,
tulee suuresti Jouduttamaan
uusi puiden istutuskone.
Kone suorittaa kaiken tarpeellisen
t y ö n n i i n puiden k u i n puuntaimien
istuttamisessa. Koneessa on kaivuu-t
e r ä . Joka menee maahan 30 tuumaa
63rvälle Ja viiden eri l a j i n slemenf.n
l a j i t t e l i j a . Kukin kone kykenee is­tuttamaan
2,000 p u u n t a i n t a tunnissa,
Joka on n o i n 25 kertaa n i i n paljon
k u i n h e n k i l ö k ä s i n i s t u t t a m i s e l l a saa
aikaan.
E r i t y i s e s t i sitä v a r t ^ rakennettu
t r a k t o r i voi v e t ä ä s e i t s e m ä ä konetta,
Jotka kulkevat rinnatusten saman­aikaisesti.
T r a k t o r i a Ja sen v e t ä m ää
s e i t s e m ä ä konetta hoitamaan tarvi­taan
15 m i e s t ä , mutta ne k y k e n e v ät
i s t u t t a m a a n 150,000 puuta työpä!väs-
Farmari voitti
lisää omenia
Totsfield, Mass. — W. J . A b b o t t - n l -
mlnen farmari osti täkäläisessä
m a a n v i l j e l y s n ä v t t e l y s s ä Itselleen k o n .
sessionin v o i d Ä s e e n myydä ylijää­m
i ä omeniaan.
H ä n voitti e n s i m m ä i s e n palkinnon
p i i r a k a n valmistamisessa Ja vaimon­sa
voitti toisen palkinnon. Mflcä oli
palkinto? Mr. Abbott v o i t t i 5 bushe-
]la omenia Ja vaimonsa kolme bushe-l
i a omenia.
Puunkuoret kuivikkeena
On sanottu, e t t ä l i h a t r u s t l k ä y t t ää
h y v ä k s e e n t a i paremmin sanoen myy
siasta kaiken muun paitsi kiljunnan.
M u t t a Ohion valtion e t e l ä - o s a s s a s i ­jaitseva
sahalaitos, yhteistoiminnassa
Ohion koeaseman kanssa, on mennyt
l i h a t r u s t i s t a yhden askeleen edelle
valmistamalla puunkuoresta kuivi­k
e t t a kananpoikasla varten.
Kovanpuun kuoret Jauhetaan sa­hajauhon
kokoiseksi Ja s i t ä l e v i t e t ä än
kaksi tuumaa bruuderihuoneen l a t t i ­alle.
Kokeiltavana oli 250 p ä i v än
vanhaa polkasta. Mihinkään toi­menpiteisiin
ei r y h d y t t y e t t ä poikaset
e i v ä t rupeaisi s y ö m ä ä n t ä t ä k u i v i ­ketta.
Poikaset m e n e s t y i v ä t hyvin.
V a i n pieni m ä ä r ä kuiviketta täytyi
l i s ä t ä ja m i t ä ä n k a l k k i a ei t a r v i t tu
kuivikkeen h y v ä s s ä kunnossa p i t ä m i ­seksi
e n s i m m ä i s e n 12 v i i k o n aikana.' >
Viinirypälesato hyvä
Moldaviassa
KIshinev. — Moldaviassa on y l i
100,000 hehtaaria vlinlrypälevlljelyk-siä.
Tänä vuonna saadaan h y v ä s a ­to.
Se. a r v i o i d a a n vielä paremmaksi
k u i n viimevuotinen. Keskimäärin
saataneen h e h t a a r i l t a 100 s e n t n e r i ä,
mutta on kolhooseja, j o t k a arvioivat
t ä n ä vuonna korjaavansa h e h t a a r i l ta
k e s k i m ä ä r i n 140 s e n t n e r i ä.
Eläinten hajun
vaikutus foisiin
E r ä s suuri karjankasvattaja länsi­r
a n n i k o l l a kertoo tapauksesta, jc^ca
on h y v i n y l e i s t ä k a r j a n keskuudessa.
H y v i n usein on. karjassa hieho, joia
k a l k k i toiset a l a t i vainoavat, puskevat
Ja lopuksi tappavat. V a i n c o j i l l a n ä y t ­t
ä ä olevan Jotakin i h m e e l l i s t ä kau­naa
t ä t ä onnetonta hiehoa kohtaan.
N i i t ä n ä j r t t ä ä raivostuttavan t ä m än
v a l n o t im hiehon takaSorkissa oleva
n ä k y m ä t ö n vaikutin. Farmarit ar­velevat
sen j o h t u v a n hiehossa löyty­v
ä s t ä j o s t a k i n erikoisesta hajusta, j o ­t
a sorkat e r i s t ä v ä t.
E l ä i n l ä ä k ä r i t , Joilta farmarit kyse­l
e v ä t neuvoa n ä i h i n asioihin, kehoit.
tavat h e i t ä teurastamaan sellaisen
hiehon, jota toiset e i v ä t vamoa ja
sen J ä l k e e n asettamaan t ä m ä n nahan
vainotun hiehon s e l k ä ä n . Se mah­dollisesti
voi n ä y t t ä ä toteen, löytyykö
tuo ahdistamiseen johtava h a j u . e l ä i ­men
nahasta vaiko sen ruumiista.
M i k s i muutamat l e h m ä t s y n n y t t ä ­v
ä t t ä l l a i s t a v ä k l v a l t a i s u u s i l m a p i i r i ä?
M i k s i n i i t ä ahdistetaan j a miksi kaik­k
i toiset, j o t k a n ä y t t ä v ä t olevan sa­manlaisia
k u i n nekin, kohtelevat n i i ­t
ä v i h o l l i s i n a j a t e k e v ä t niille ruu­m
i i l l i s t a v ä k i v a l t a a?
K a n o i s s a Ilmenee • j o t a k i n saman­l
a i s t a . ' N e jahtaavat j o t a k i n kanaa
Ja koko parvella n ä y t t ä ä olevan j o t a.
k l n k ä n ä ä t ä t ä yksilöä vastaan. Usein
k u k k o k i n alkaa vihata jotain kana-yksikköä.
K u n k a r j a a n tuodaan uusi
l e h m ä t a i kanaparveen uusi kana, o t e .
taan se k y l m ä s t i vastaan.
' K u n t u r k i s e l ä i m e n poikasia siirre­t
ä ä n uuden e m ä n hoidettavaksi, n i in
tavallisesti hangataan k ä s i n kasva-t
u s e m ä n nahkaa, e t t ä k ä s i i n jäisi sen
omaa hajua ja haju sitten siirtyy
uuteen tulokkaaseen, j o n k a uusi e m ä
heti h y v ä k s y y omakiseen.^Ilman t ä tä
t o i m e n p i d e t t ä eläin saattaa h y l ä tä
uuden tulokkaan, ei ruoki sitä ja
muutenkin y r m i i s i t ä . Sellaisessa t a ­pauksessa
perheen haju esiintyy voi­makkaana
kuivikkeessa j a ellei uudes­sa
tulokkaassa s i t ä esiinny, saa se e p ä .
suosiota .
T o t t a o n se, e t t ä e m ä l a m p a a t tun­tevat
karitsansa p a r i n t a i kolmen e n ­s
i m m ä i s e n p ä i v ä n aikana vain n i i ­den
hajusta. Ellei e m ä l a m m a s ala
tuntea t ä t ä hajua pian sen j ä l k e en
k u n uusi karitsa o n tuotu sen hoidet­tavaksi,
ei se ryhdy s i t ä hoitamaan
e i k ä i m e t t ä m ä ä n . Kysymys h y l ä t y i s ­t
ä karitsoista aiheuttaa lampaankas­v
a t t a j i l l e paljon p ä ä n v a i v a a . Usein
se saadaan ratkaistuksi siten, e t tä
kuolleen e m ä l a m p a a n nahka nylje­t
ä ä n ja sidotaan karitsaorvon sei*
k ä ä n . Sen seurauksena kuolleen
e m ä l a m p a a n oma e m ä omistaa k a r i t ­san
j a r y h t y y s i t ä I m e t t ä m ä ä n.
HelsinkL — Radiokuuntelun har­r
a s t a j a i n keskuudessa on t ä ä i l ä to­dettu,
e t t ä Moskovan radio l ä h e t t ää
myös s u o m e n k i e l i s t ä ohjelmaa, kclme
kertaa p ä i v ä l l ä . N e u v o s t o l i i t o » e l ä -
t n ä ä j a k e h i t y s t ä kuvaavat lyhyet esi­t
e l m ä t . reportaa.sbit j a uutiset, k a n ­s
a i n v ä l i s e t katsatik5-2t j a uutiset eri
maista yksityiskohti?.set vastaukset
suomalaisten kuuntelijain tekemiin
ky.<r.myksiin j a ainutlatuiset musiik­kiesitykset
muodastavat n ä i d e n ar­vokkaiden
l ä h e t y s t e n s i s ä l l ö n.
E r i k o i s t a mielenkiintoa h e r ä t t ää
.suomalaisessa radiokuimtelijassa t ä l lä
h e t k e l l ä .se nopeus j a asiantuntemus,
j o l l a n ä i s s ä lähetyfcsLssä on reakoitu
Suomen n y k y i s i i n tapauksiin. Sa­maan
aikaan k u n S j c m t - n yleisradio
v ä l i t t ä ä valheellisia ja ristiriitai-via
tietoja K e m i n tapauksista j a l a k k o t i ­lanteesta
maassamme, saamme Mos­kovan
radiosta kuuUa uutLsia K e m i s ­t
ä ja muualta maastamme totuuden
m u k a i s i n a ja kaunistelemattomina.
Sama koskee myös ulkomaan -uatisia
j a katsauksia. Suomen Yleisradion
v ä l i t t ä n ö ä t S T T n uutiset, kuten jo m o ­nasti
on osoitettu, ovat l ä n s i v a l t o j en
i m p e r i a l i s t i s t e n i s ä n t i e n ä ä n i Suomes­sa.
Ja se ä ä n i ei v ä r i s e valehdelles-saankaan.
Jos suomalainen radio­k
u u n t e l i j a haluaa t i e t ä ä , m i k ä on t o ­tuus
A t l a n t i n sopimuksesta, l ä n s i v a l ­tojen
e s i k u n t a p ä ä l l i k ö i d e n neuvotte­l
u i s t a t a i Neuvostoliiton ja Jugoslavi-i
a n suhteista, o n parasta j ä l l e e n v a l i ta
I aaltopituus, j o l l a Moskova tai T a l l i n -
{ n a l ä h e t t ä ä joka p ä i v ä s u o m e n k i e l i s tä
ohjelmaa.
Suomalainen radiokuuiitelija, joka
t u r h a a n odottaa Suomen Yleisradion
musiikkiohjelmasta tpivomiaan j a r a -
kastamiaan v e n ä l ä i s t ä k l 3 s s i l l i s t a m u ­s
i i k k i a t a i P u n a i s e n A r m e i j a n kuoron
r e i p p a i t a lauluja, voi joka p ä i v ä naut­t
i a n i i s t ä Moskovan s u o m e n k i e l i s i ä l ä ­h
e t y k s i ä kuunnellen.
Neuvostoliiton k e h i t y k s e s t ä ja e l ä ­m
ä s t ä ^ e i luonnollisestikaan löydy p a ­rempaa
t i e t o l ä h d e t t ä k u i n ovat Mos­kovan
radion p ä i v i t t ä i s e t a s i a n t u n t i­j
a i n laatimat selostukset.
Moskovan r a d i o n suomenkieliset l ä ­hetykset
tapahtuvat p ä i v i t t ä i n.
K l o 20.00—20.30 (Suomen aikaa)
a a l t o p i t u u k s i l l a 238 Ja 400 m e t r i ä .
U u t i s i a Neuvostoliitosta j a u l k o m a i l ­t
a s e k ä katsaus Neuvostoliiton sano­m
a l e h t i i n .
K l o 2L00—21.30 aaUohpituuksilla
238 j a 400 m e t r i ä .
. Uutisia, k a n s a i n v ä l i s i ä aiheita k ä ­s
i t t e l e v ä ka.tsaus s e kä
m a a n a n t a i s i n : kuvaus neuvostota­savaltojen
e l ä m ä s t ä:
t i i s t a i s i n : k i r j a l l i s u u s l ä h e t y s;
k e s k i v i i k k o i s i n : l ä h e t y s nuorisolle;
t o r s t a i s i n : välähdyksiä neuvosto­maan
e l ä m ä s t ä;
p e r j a n t a i s i n : toimittaja Bergmanin
"Neuvostoliiton katsaus";
lauant3isin: "Vastaamme kuunteli­j
a i n k i r j e i s i i n " — katsaus v i i k o n pos­t
i i n , vastatiksia kysymyksiin, k u i m t e l l -
J a i n toivomia musiikkiesityksiä ja
neuycstolaulujen opetusta suomen­kielellä;
•
s u n n i m t a i s i n : konsertti ( v e n ä l ä i s iä
k l a s s i l l i s t a ja neuvostomusiikkia).
K l o 22.15—22.45 aallonpituuksUla
30.74 m e t r i ä s e k ä 238 j a 400 m e t r i ä .
U u t i s i a sekä t a r k k a i l i j a n katsaus
" P ä i v ä n kysymyksiin". Lisäksi tiis­t
a i s i n urheilukatsaus Ja s i m n t m t a i s in
p i i r t e i t ä Neuvostoliiton k u l t t u u r i e l ä ­m
ä s t ä . Lauantain l ä h e t y s on konser­tissa,
kuukauden v i i m e i s e n ä l a u a n t a i ­na
k u u n t e l i j a i n toivekonsertti.
N ä i d e n l ä h e t y s t e n lisäksi ohjelmaa
l a p s i l l e sunnuntaisin klo 13.00—13.30
a a l l o n p i t u u k s i l l a 25.23 j a 31.65 met­r
i ä .
(Tiedossa ei ole onko k u k a a n C a ­nadan
suomalainen onnistunut kuu­lemaa
n ä i t ä Moskovan radion l ä h e ­t
y k s i ä Canadassa? — Vapauden t o i -
mitys)
Lähettäkää ^'Hauskaa Joulua"-paketti S i i » ^
L ä b e t t ä k ä ä korkean laadun v i h r e ä ä kahvia Teidän loiiim«>v-
Hinnoitettu 38c 45c 50e. 55e, 58c ja 63c ppaatumnaa.. ^«^«Paketä
E R I K O I S T A R J O U S — K a h v i m y l l y vapaasti jokaisen
k a h v l t i l a u k s e n mukana.
"ABOMA" P A K E T T I — 5 pannaa voimakasta vihreää kah»i,
"FLAVORA" P A K E T T I — S paanaa maokasU vihreää kahifa \
V i r a l l i n e n p o s t i k o n t t o r i n a n t a m a k t i i t t i l ä h e t e t ä ä n kaikin
t i e n l ä h e t t ä j i l t e.
My6s l ä h e t ä m m e 9, 14 J a 19 p a u n a n kahvipaketteja.
K i r j o i t t a k a a tai v i e r a i l k a a liikkeessämme.
lie pai
PEOPin TEA & COFFEE CO.
266 Qneen S t West
Puhelin EL. 7832
(36 vuotta samassa palleassa)
Toronto, Qai
Enemmistö maaseudulla asuvista
suomalaisista ei ole farmareita
Canadan v ä e s t ö t i l a s t o i s s a todetaan,
e t t ä n i i s t ä 41,683 suomalaisesta. Jotka
t o d e t t i i n asimeen Canadassa v. 1941
v ä e n l a s k u n aikana, y h t e e n s ä 24.186
asui maaseudulla, joten t ä m ä n maan
Suomen v. 1950 budjetti on "työväen­hallituksen"
vararikkotodistuksena
P U L E T T I E N M U N I M I S H U O N E ET
E i ole l i i a n aikaista l a i t t a a pulet-t
i e n munimishuoneita kimtoon. Pule-tit
olisi s i i r r e t t ä v ä pois k e s ä t e l o i l ta
munimishuoneisiin heti kun ne, a l k a ­vat
munia eikä haitaksi ole vaikka
hieman ennenkin. N>t s i i h e n pelto­t
ö i l t ä k i n on paras aika.
— K u l u v a n a vuonna on Canadan
kansallisissa puistoissa k ä y n y t enem­m
ä n vieraita k u i n koskaan aikaisem­min.
Neljän kuukauden a i k a n a h u h ­tikuusta
h e i n ä k u u h u n oli n i i s s ä biiy-nyt
y l i miljoona vierailijaa.
Kissanpennut pitivät
asuinsijastaan
.Detroit. — Oak P a r k i n kristillinen
kappeli o n k y l m ä p a i k k a n y k y ä ä n s i l lä
kaksi kissanpentua ovat asettuneet
asumaan lämmitysputkeen. Pappi.
James B. S h a l l ow sanoi, e t t ä h ä n o n
y r i t t ä n y t » k a i k e l l a tavalla viekotella
pennut pois n i i d e n l ä m p ö i s e s t ä p e s ä s ­t
ä . Niille 9n tarjottu hevosenlihaa,
pekonin paloja ja nuuita herkkuja,
mutta tuloksetta.
H ä n sanoi, e t t ä savu t a i kyynelkaa­s
u tappaisi kissanpennut j a m i t e n ne
s i t t en s a a t a i s i i n pois l ä m m i t u s p u t k e s -
t a .
Pehmeäpallon maailman­mestaruus
Canadaan
L i t t l e Rock, Ark. — Torontolainen
T i p Top-Joukkue voitti t ä ä l l ä peh­m
e ä p a l l o n maailmanmestaruuden pe­latessaan
floridalaista Cieanvaterin
Bombers-joukkuetta vastaan tulok­sella
3—Ivastaan. Canadalaiset voit­tivat
e n s i m m ä i s e n kerran maailman­mestaruuden
niiden 16 vuoden a i k a ­na
kun mestaruudesta on k i l p a i l t u.
Joukkue pelasi v i i k o n ajan joutumat­t
a kertaakaan tappiolle otellessaan
l u k u i s i a k i l p a i l u u n sii.HpuncIla jouk­kueita
vastaan.
H e l s i n k L — H a l l i t u k s e n esitys v a l ­t
i o n tulo- ja menoarvioksi vuodella
1950, jonka t a s a v a l l a n presidentti h y ­väksyi
syysk. 6 p n ä . e s i t e t t i in sen j ä l ­keen
s a n o m a l e h d i s t ö n edustajille.
E s i t y k s e n loppusumma p ä ä t t y y t u ­lojen
osalta 101,845,806,800 markkaan.
L i s ä y s kuluvan vuoden budjettiin
v e r r a t t u n a tekee siis y l i 1,6 m i l j a r d ia
markkaa.
Y l e i s s i l m ä y s esitykseen jo osoittaa
•sen olevan s e l v ä todiste " t y ö v ä e n h a l l i ­tuksen"
n i i n poliittisesta kuin talou­d
e l l i s e s t a k i n vararikosta. — T y ö t ä t e ­k
e v ä n kansan verotaakkaa aiotaan
korottaa e n t i s e s t ä i i n . Noin 75,7 m i l ­j
a r d i n v e r o m ä ä r ä s t ä lankeaa varsinai­sen
k u l u t t a j a v ä e s t ö n maksettavaksi n .
2/3.
H a l l i t u s ei suunnittele l a i n k a a n k u -
l u t t a j a i n yiljanhlntojen alentamista,
m u t t a ehdottaa s i t ä v a s t o i n huomat­t
a v i a m e n o e r i ä kapitalisteille vienti-p
a l k k i o i d e n muodossa.
A s u n t o m ä ä r ä r a h o j e n suhteen h a l l i ­tus
on noudattanut ns. H e t e m ä e n k o ­m
i t e a n linjaa, jonka mukaan n. 75,-
OOO- m a a n - j a l i s ä m a a n s n o j a n osalta
maan saanti kokonaan k e s k e y t e t t ä i^
s i i n . S i i t ä johtunee 1,5 m i l j a r d i n mk:n
supistus a s u t a s m ä ä r ä r a h o i h i n . Lisäk­s
i hallitus ei ole huomioinut lain
eduskunnan toivomusta ns. maaseu­t
u - A r a v a n aikaansaamiseksi.
V a i k k a esityksen perusteluissa huo­mioidaan
t y ö t t ö m y y d e n huomattavasti
l i s ä ä n t y v ä n ensi talven aikana s ä i l y ­v
ä t t y ö t t ö m y y s m ä ä r ä r a h a t ennallaan.
M u t t a s i t ä vastoin h a l l i t u s e s i t t ä ä u u ­den
ns. t y ö l l i s y y d e n turvaamis-mo-mentin,
jolle ehdotetut m ä ä r ä r a h at
j a e t t a i s i i n k a p i t a l i s t i s i l l e laitoksille.
B u d j e t i n vajaus e s i t e t ä ä n p e i t e t t ä ­v
ä k s i uudella 5 m i l j a r d i n markan l a i ­n
a l l a .
E s i t y k s e n mukaan ovat varsinaiset
tulot ensi vuonna 93,729,114,700 m a r k ­k
a a eli 211.957,500 markkaa suurem­mat
kuin kuluvan vuoden varsinaises­sa
tulo- j a menoarvioissa. Pääomatu-^
lot ovat esityksen mukaan 8,183,8 m i l j.
m a r k k a a eli 1,445 m i l j . markkaa suu­remmat
k u i n k u l u v a n vuoden t u l o - ja
menoarviossa. Varsinaiset menot ovat
esityksen mukaan, huomioon ottaen
v a l t i o n r a u t a t e i d e n ja kanavien v a ­jaukset
y h t e e n s ä 529,649,100 markkaa,
74,823,584,800 markkaa eli 4,996,084,-
000 m a r k k a a suuremmat k u i n kuluvan
TOoden varsinaisessa tulo- j a menoar­viossa.
Lisäys k u l u v a a n vuoteen ver­r
a t e n on 6,67 pros. Tuloa tuottavat
p ä ä o m a m e n o t ovat esityks,essä 21,-
954,861.000 markkaa eli 5.644.491.500
m a r k k a a p i e n e m m ä t k u i n vuoden .1949
t u l o - j a menoarviossa. Vähenny§ on
20.5 pros. Tuloa tuottamattomat
p ä ä o m a m e n o t ovat esityksessä 5,067.-
361.000 m a r k k a a eli 2.251.398,500 mark­k
a a suuremmat k u i n kuluvan vuoden
v a r s i n a i ö e s s a menoarviossa. Lisäys on
80 pros.
Esityksen mukaan on v a l t i o l l a ensi
vuonna t u l o j a 101,912,928,800 markkaa
j a menoja 101.845.806,800 m a r k k a a , j o ­t
e n y l i j ä ä m ä tekee 67,122,000 m a r k k a a .
K u l u v a n \-uoden varsinaisessa tulo­j
a m e n o a r v i o e s i t y k s e s s ä olivat vastaa­vat
luvut: tulot 98,530,603.900 m a r k k a a ,
menot 98.505,779.600 markkaa ja y l i ­j
ä ä m ä 24.829,300 m a r k k a a . Lisäys te­kee
siis 1.656.998,200 markkaa.
vuoden tuloarviossa j a n i i d e n tuottoon
m e r k i t t y k a i k k i a a n 75,724,200.000
markaksi, josta m ä ä r ä s t ä m.m. t u l o ­j
a omaisuusveroa 24 m i l j a r d i a , toista
omaisuudenluovutusveroa 4 m i l j a r d i a,
t u o n t i t u l l i a 11 m i l j a r d i a , tupakkaval-misteveroa
7,2 m i l j a r d i a , makeisval-misteveroa
675 miljoonaa, mallasjuo­ma
veroa 425 miljoonaa, leimaveroa 3
m i l j a r d i a , liikevaihtoveroa 23 m i l j a r ­d
i a j a kahviveroa 1,5 m i l j a r d i a mark­kaa.
suomalaisesta v ä e s t ö s t ä olisi sen m u ­k
a a n l ä h e s kolme viideosaa maaseu­tulaisia,
5.0. farmareita j a h e i d ä n per­h
e i d e n s ä j ä s e n i ä.
K u n asiaa tutkitaan tarkemmin
saatavissa olevien tilastojen y m . t i e ­tojen
perusteella, p ä ä s t ä ä n sen j ä l ­keen
s i i h e n tulokseen, e t t ä varsinaista
f a r m i v ä e s t ö ä e i C a n a d a n suomalaisis­t
a ole muuta k u i n 11,333 h e n k e ä eli
h i u k a n y l i n e l j ä s o s a (27.2 prosenttia).
T ä t e n j ä ä maaseudun v ä e s t ö s t ä enem­m
i s t ö (12,853 h e n k e ä ) nUden t y ö l ä i s ­t
en y.m. t i l l i n , j o t k a t y ö s k e n t e l e v ä t ja
asuvat p i e n i l l ä p a i k k a k u n n i l l a , jotka
lasketaan maaseuduksi. E s i m . C r e i g h -
t o n Mine on huomattava kaivoskylä,
mutta koska sitä ei ole j ä r j e s t e t ty
kunnaksi on se m u i t t a m u t k i t t a las­k
e t t u maaseuduksi.
T ä t ä asiaa valaisee seura
lukko, joka .on yhdistelmä
e r i taulukosta. Ensimmäis
rakkeessa mainitaan maaseul
l u k u m ä ä r ä 1941, toisessa sai
maaseudulla asuvien työläist
m ä ä r ä j a kolmannessa fan
l u k u m ä ä r ä , joka on saatu si
jokaisen suomalaisperulsen
p ä ä m i e h e n perheen jäsenet o
t u suomalaisiksi, joka ainakii
tapauksessa on johtanut hu^
lopputulokseen. Tilastoissa
todettu, e t t ä Canadan pien
P r i n c e Edward Islandin maa
asuu yksi suomalainen, u
k i n h ä n o n mennyt avioliitto
sen" naisen kanssa, jolla oi
t y t ä r t ä , jonka kautta tilasto
maakunnassa olevan kaikl
suomalaisperuista farmiasuk
den asemasta. Taulukon i
rakkeet osoittavat kuinka pai,
m a s t a k l n sukupuolesta oli a
14 vuotiaita.
CANADAN suoni M A A S E U T U - JA FARMIVAESTdÄ
M a a k u n t a Y h t e e n s ä T y ö l ä i s i ä F a r m i - Miespuolisia Naisi
maaseud. y.m. v ä e s t öä A l l e 14 Y l i 14 Alle K
PEI . . . . 1 10»)
N. S. . 41 37 4 1 2
N. B. . . . 74 45 29 5 11 ' 1
Que. . .. . 267 217 50 8 20 l
Ont. .. . 14,540 8.758 5,782 654 • •••3/531..:—
M a n . . . . . 547 196 374 52 159 38
Sask. .. . 1,735 196 1,539 198 691 209
A l t a . . . . ..2,859 473 2,386 307 1,039 291
B. C. . . 4,072 2,913 1,159 118 502 114
Y u k o n . 30 30
N. W. T. 20 20
Y h t . . .. 24,186 12,862 11,333 1,343 4,959 1,336
*) Katso s e l i t y s t ä t e k s t i s s ä.
E d e l l ä o l e v a n taulukon m u k a a n su­p
i s t u u Canadan suomalaisten farmi-perhe
k f i i k k i a a n 11,333 henkeen, j o i s ta
ainoastaan 3.229 on farmltalousteh
p ä ä m i e h i ä . Kussakin farmi]
o l i sen mukaan kotosalla v.
e n l a s k u n aikaan keskimääi
kolme Ja puoli perheen jäse
Persikkapuu tuottaa
hedelmiä Lontoossa
Lontoo. — Kolmetoista vuotta s i t t en
mrs. Muriel Tuckey istutti persikka-siemenen
kukka-astiaan. Kun se
alkoi kasvaa h ä n i s t u t t i sen uudelleen
takapihassa olevaan 'puutarhaan.
T ä n ä vuonna h ä n a n t o i t ä s t ä puus.
t a persikoita n ä y t t e e l l e p u u t a r h a h o l -
t o j ä r j e s t ö n vuotuiseen n ä y t t e l j r y n.
P u u kukki monena p e r ä k k ä i s e nä
vuonna mutta ei tuottanut h e d e l m i ä.
" E r ä ä n a s i a n t u n t i j a n neuvolla s i i r s in
k ä s i n siitepölyn kukasta kukkaan,
k ä y t t ä e n hienoa maaliharjaa", sanoi
mrs. Tuckey.
" S i n ä vuonna se tuotti noin 50
persikkaa j a t ä n ä vuonna se tuotti
e n e m m ä n kuin 250 j a monet n i i s tä
painoivat 12 unssia.
Kaksi kuoli
rakkauskolmiosta
Tokio. — Pari kuukautta sitten
h a u t a a n t o i m i t t ä j a Shicihinosuke M o -
l o h a s h i rakastui talonmiehen k a u n i i ­seen
vaimoon. Viime v i i k o l l a talon­mies
näki h e i d ä n kävelevän k ä s i ­k
ä d e s s ä .
K u n he e i v ä t halunneet e l ä ä i l m an
toisiaan, Motohashi, rakastettunsa ja
t ä m ä n 8-vuotias t y t ä r hyppäsivät
e r ä ä l t ä s i l l a l t a itsemurhasopimuksen
mukaisesti. K a i k k i kolme uivat 150
j a a r d i a maihin. He puhuivat uudel­leen
asiasta, sitten ä i t i k u r i s t i t y t t ä ­r
e n s ä kuoliaaksi j a Motohasi kuristi
vuorostaan rakastettunsa. Hautaan,
t o i m i t t a j a y r i t t i sitten h i r t t ä ä i t s e n sä
l ä h e i s e s s ä hautausmaassa mutta e p ä ­onnistui.
H ä n antautui sen j ä l k e e n p o l i i s e i l ­le.
'
Miehen kengät
"vaaraUiset"
Chicago. — M u n a k a u p p i a t F r e d H a -
verkate syjrtti ruokalanomlstaja Geo.
Widdesia, etta t ä m ä oli h y ö k ä n n yt
h ä n t ä vastaan vaarallisella aseella.
M a i n i t t u "vaarallinen ase" o l i :
" Y k s i pari niunero 8 k e n k i ä syyte­t
y n oikeassa j a vasemmassa jalassa."
K u u l u s t e l u s i i r r e t t i i n tk. 30 p ä i v ä ä n .
Elokuvan kommer-sialisoimista
vastaan
' K
M a r i a n s k e Laznen ä s k e n p ä ä t t y n e et
n e l j ä n n e t f i l m i j u l i l a t , joissa neuvos­toelokuva
esiintyi n i i n ylivoimaisena
voittajana, ovat antaneet Joillekin
porvariUisille lehdille aihetta v ä ä r i s t e ­l
e v i i n tiedonantoihin. R u o t s i n N y D a ­g
i n j u h l i i n osallistunut elokuva-arvos­t
e l i j a Olle Moberg kertoo lehdelleen
l ä h e t t ä m ä s s ä ä n k i r j e e s s ä , e t t ä v ä i t t e et
y l e i s ö n erikoissuosiosta amerikkalais­t
a elokuvaa kohtaan ovat v ä ä r i s t e l t y ­j
ä , koska neuvostoelokuvien kansan­suosio
o l i moninkertaineji m u i h i n ver­r
a t t u n a . Niinpä neuvostoelokuva
"Kohtaus ElbeUä' sai valtavat suosi­onosoitukset,
j a yleisö j u h l i innok­kaasti
elokuvan ohjaajaa A . A l e x s a n -
drovia ja n ä y t t e l i j ä t ä r Orlovaa, jot­ka
osallistuivat elokuvan esitystilai-suuteen.
Ruotsalainen elokuva koki näissä
j u h l i s s a t ä y d e l l i s e n tappion, kertoo
Moberg, e i k ä ihme, koska esitetyt elo­kuvat
Sven Saljen romaanin mukaan
tehty " P o dessa skiUdror" j a I v a r J o ­hanssonin
"Skogen är var arvedel"
olivat heikkoja. Paljon paremmin e i ­v
ä t menestyneet toisetkaan; pohjois­maat.
F i l m i j u h l i i n osallistui edustajia
k a h d e s t a k y m m e n e s t ä maasta. Ja f i l ­m
i e s i t y k s i i n liittyi kokouksia
kusteluja elokuvan päivänkys
t ä . Juhlien teemanahan oli
ihmisen, paremman maailmai
ta". Keskusteluissa elokuvan
lisuuksista kansansivistyksen
j a k a n s a i n v ä l i s e n yhteisymm
v ä l i k a p p a l e e n a ranskalainen
Sadoult teki ehdotuksen, ett
t e t t a i s i in kansainvälinen, he
e d i s t y k s ^ l i n e n elokuva-aikal
Joka välittäisi tietoja euroop
den elokuvan saavutuksista
kentelisi elokuvan kaupalli
Hollywood-henkeä vastaan,
t a kannatettiin innokkaasti.
Nuorin radiolähettäj
Canadassa
MontreaL — 11-vuotias Fr
M i l l e r on nuorin amatööri m
j a Canadassa. Franklin on 7.
kansakoulussa ja on läpäissj
p ö r t t i - d e p a r t m e n t i n . toimilui
H ä n e l l e oh annettu kansa
kirjaimet VE2AFV käytettä^f
n e n oma radiolähettäjänsä
mikunnossa lähitulevaisuuda
— Napoleon syntyi Ajaccio
on Corsican pääkaupunki.
SUOMEN LÄHETY
LEGATION OF FINL
140 IVellin^ton Street
Ottawa, Ontario.
Puhelin 6-2389
Verotulot
verotulot ov.it esityksessä 3.132,7
j m i l j . mk. suuremmat kuin kuluvan
LENTOKONEMATKAT MUKA­VIKSI
YHDYSVALTOIHIN
K o m e a l l a Stratocruiserilla voi m a t ­kustaa
nyt mukavasti New Y o r k i s ta
Lontooseen j a s i e l t ä v ä l i t t ö m ä s t i T u k ­holman
kautta H e l s i n k i i n j a p ä i n v a s ­toin.
Matka k e s t ä ä noin 24 t u n t i a.
T ä l l ä m a t k a l l a matktistaja voi t u l l a ta
tavaransa jo Tukholmassa suoraan
New Y o r k i i n t a i New Y o r k i s t a suo­r
a a n Tukholmaan. L i i k e n n e t t ä y l l ä ­p
i t ä ä l i n j a l l a ' P a n A m e r i c a n World
Airways.
• L.i
M/S BATÖRY
M a t k a t S U O M E E N j a S U O M E S T A K ö ö p e n h a m i n a n kautU
S u u n n i t e l k a a syysmatkanne Suomeen nyt—_
L ä h t i e n : 10. L O K A K U U T A . Poikeaa HaHfaxissa lokat U
Varhainen joulumatka: marraskuun 10
S u u r i henkUökohtaisesti johdettq. jootahuvimatka jonint
Hu.A^TToSMIIPIItA¥IHEN;^
Nopeat j a mukavat l a i v a - , r a u t a t i e - j a lentoyhteydet
K ö ö p e n h a i n i n ä s t a e r i p u o l i l l e Suomea. .
T a r k e m p i a Uedohantoja faiadaksenne k ä ä n t y k ä ä läbimm»
asiamiehen puoleen t ai
G D Y N I A A M E R I C A LINE iWC
205 Dpummorid BlacL H l ? Ste-CaAeriixe St., W« Mog