Vapaus, September 12, 1950

              • "li
j.
""m
mm
"» V
Titetama,syyfi^
f / Y W« ? ^ ^
Mi
m^mm
\ M.
A V 4
L i i , ^ \
5 f 1-1 '•'^ ^
« * i s M
Ml f
^ '>1 ' Il
f
I I
•f
Mii
TäeplMiieftr Boäsess Offlee
tabli9heil Ncnr. etlLlomv Autborlzed
Utdtied Td>ä((^^^we^ irefld s>8^
Itouisdäys and Satunlays I j ' VaDaus
FlOaiäiiflS Company Lt<lw at 100-103
Adveitlsing.rattes afKni{epiiUeatl<m.
T^attslation^ fteeol diaxge<;
YbOsvnmisia: tfk. IM 6 kk. aSO
fitamiessat ai t/»fc M»,0^^^
"Puhduitiiksen
; Montrealissa viikon vaihteessa kotoacintunut^^
f T ^ ^ fen^imniäi^
nist^^a'^,^
^tte^tomästi, että kaksikymmentä edustajaa '.häädetään pois
nit>C:n^ansäliisesta konventionista,;,v;•
^S^iniä'öii vä|takirjakomiteah
tukieni ^ i ole mitään sellaista päätöslauselmaa, }onka miikaan se yci-si.
sulkea kokoushuoneen.ovet edustajilta. Valt^irjakomitea teki
l^äii 'fhäätöpäätök*^^ hjri^äksytyn epämääräisen
icqnpQiinisfnivastais^^^ päätöksen perusteella; mikä Mnt4eieer e^^^^
k<nnminiistit saa olla linioidfen "virkailijoina". Nyt vaftalciirjakomi-teki
'sen niielettöiiiäri havainnon, että uniöiden edustajat ovat
,jf'ima päätös oli täysin periaatteeton siksi, että häätäessäan 20
^ i a t e t r valittua^
tiS^tr]todellisutid^ssa pois ne tuhannet työläiset, jotka olivat liämä
ciäiistej^t välinnee^^ Toisin sanoen vahakirjakoonitiea otti urakak-sKptM^
aVi, m ohjeliinaa unionistit saavat edustaa, min-käkiäiaehciötuksia
esittää ja minkälaisia edustajia '('alita itselleen.
Mihin täinä periaatt^ttomuus johtaa- se ilmöni ehkä parhairen yh-
'häädetyn, W union edustajan Reg. Wrightin
tapauksensa;- Näniä edustajat häädettiin nmka sillä perusteella, et­tei-
f^xdrkarlijat'' siaa olla jäsenenä kommunistisessa puolueessa. Mut­ia'
iyiis^tsaAoi, ettei häii 61e koskaan ollut lajckautetuh Canadan
kiommunistisfa^ puolueen jäsenenä ja esitti tödistuskappalieeicsi; kaksi
iriatS « M i t MM iM*)*u*a jt^iSu Iciiicia Ja M (iif tdattnt UtUiHuftUi mUVfit^.: Kitittt
Kuten toisessa paikassa tätä lehteä
olevassa' Umoiiuksessamme buotiiau-tanune,
on meidänkin pakko* hitikati
nbstaii päkeitiemme liititoja. '
Se johtuu osittain kahvin liintojen
Jatkuvasta;; noususta. Ja osittain Suo­messa
syy8kuuh'ti>älvä voimaan a ^
heistä hudmattavastt korkeammista
pakettipcstiinaksuista.
Samalla hupmautanune.ettei^^
Voi nimnä takaamaan kuinka; kauan
voimme iiäUläkään hinnoilla läheUää,
sillä varsinkiii kahvin hinnat ovat
edelleenkin nbusu^Unnässa. Varmin­ta
bh siis tehdä Joulupaketti tilaukset
niin ajoissa kuin mahdollista.
- , -"-Nordman Regisfd.
lurj^t^; joista näkyi; ensi
l S ; * : ^ Ä ^ ^ V t i o k s i / u n i o ä jwr]^^
imiiiäittutirt p ^ Toinen kirje oli LFPrn.kaiis^^^^^
seita jphtäjälte^ 'Wri^tin puo-ita>
jiä^e^ häädetti^ kuitenkin omien ja edustamiensa ty^^
v^itkä sitten ovat niitä "vaarallisia'' iijatuksikj joista TLC: n vad-takirjakbmitea
ryhtyi tätä konventionia ptihdistäinaan? • ' '
jonka perusteelk aikeishjoktäjat ryhtyivät mittaantiaan mio-
J^fiistim
- c l .
|iKut|&;m
\V«v'C^n-vaativ^^
sy^ Ma^Tfihailin av^^ suunnitelma. ' Kaikki jifa^^^ avuir äuäniii-asänifeMksik
suuiinitelinan ainoana tarkm on ''ruokkia nälkäisiä ja väatet-tatratastomia''^
: ''-^
B^istysmklUet unionistit puolhtäanselittiiHit silloin, että
iMarsikäli^ suuHnitelinan'taf^^^ oh orjuuttaa Euroopan
! ^flw
Tästä alkoi unionistisen liikkeen rivien hajoittaminen. Herrat
Green jä Murray julistivat pahnaan 'kaikki Marshallin stiuhnitelmän
vastustajat. Esimerkkinä maim'ttakoohy että iClÖ on nyt erottanut
kyinm^nkuiita uhiota seii kauhean "rikoksen" vuoksi kun he vasitusti-vat:
li|ar^^^ siihen perustuvaa )^dy^yältain hyök-kääv^
ä^HiopolittFkfiaai-^^^^^
kaalia tavalla työläisten'etuja puolustanut CIO kutistuu jatkuvasti
kuin "pyy mäia^ mUjocmsm eiro^
lisäksi CiÖön ajanut jäsenyydestään pois niin p«ljön työläisiä/ ett«
sen rrv^issä'ole päljdai muuta kuin 3,000,000 jäsentö--enti^^^ 6,000,-
OÖP;^asenM^ta.';-\:' .\ .-•;-!:--;v '^^
täällä Canadassa^ (CIÖ: n unioiden keskus) bikeistojohto me­ni
••• "soitellen sotahan" ja ryhtyi heti GIO: n huH>pujohdon vaatrmus-tten
mukaisesti erottamaan niitä "'kommunisteja'', jotka eivät hyyäk-syiteet
Marshallin suunnitelmaa, vaan selittivät, että sen taiikoitiis on
jteiKaä "avustettavat'' mäat^^^^^W orjuufteen. Niin erotettiin
C^Ctrsta maiijehikäs Mine-Mill unio, tarmokas sähkötyöiäistenunio
jne, kunnes 0 ( X : ^ reittaUskeskus, joka ei yritäkään jär­jestymättömien
työalojen
TLCii (AFtii^ unioiden keskus) vastusti aluksi tätä periaatteetpnr
ta ohjelmaa ja myönsi, että uhioilla on oikeus omaksua omian harkin­tansa
mukainen' käsityskanta ^^^u^ kysymyksistä. Mutta
oikieistöjohto piti yllä kovaa pairiöStustajkuhneis TiUCrn n ^ . keskus­talainen
johtO;\iime vuon suostui siihen/ ettöläkcs^^
lut merimiesten unio teilattiin laivayhtiön hyväksi. Sitä seurasi viime
viÄden:
epämääräinen päätöslauselma, joka "niarehälifoi'' T l i C : n pbjelmart sii-
••heiffi^steesfeeii miSSä^^ ; •;• /'•;•::]' •'' ""y^;
Jcälkkein mieiehkiintp^^^^^^ seikka, ettö TlJGin^^^o^^
ryhti^ t^^^ ohjelmaansa •toteuttamaan äi|^^
herrat Murray ja Green eivät enää rohkene itse nousta piAujaiäw
ja julistaa, että Marshallin apu "ruokkii nälkäisiä ja vaatettaa alasto-tniä"}'
Nämä herrat öVat mieluimmin puhumatta mitään tästä asiasta
talla kertaa. Mutta rnonet öikerstolaisetkin uniojohfäjat ovat ömiiT
sihnin nähneet, että Marshallin "aviin'' todellisena tarkoituksena on
jokin miiu kuin hätääkärsivien avustaminen.
CIO:n Oregonin valtion päämies Stanley Earl tuli ulkomaamatkal­ta
takaisin pettynein mielin ja tuomitsi sanoja valitsematta Yhdysval­tain
intervfintiosodan Koreassa. Oikeistolaisten kpntix>llöiman auto-työläisten
union edustajisto, jonka etumiehenä toimi mainitun unioh
varapresidentti Jack Liyirigston, vieraili Rnskassa, LänsiSaksassa ja
Italiassa. Takaisin palattuaan tämä edustajisto julisti sanomalehti-kohferenssissa^,
e«a 3/c«//<r//»/i aptt on rikästuttaiiut mainittujen mai­den
suunikkditä— miittä tj^Öläiset kärsivät ed^V^^Ukin nälkää.
Muita samaniaisia^^^ melko runsaasti^
Siksi voitaisiin TLC:n oikeistojöhdon periaatteettomille häränpyllyn
beitöille nauraa, ellei se olisi niin vaarallista tämän maan unionisteille
ja piiilkkatyöläisille yleensä.
C C F : N M S E K E t
M C K A A N L V K I E N l : V :^
Alahuoneen Jäsenet liyväiksylvät
yksiihiellsesU kaksi kohtaa ^h^^
sen hätätila-puolusttisohjeloias^^
Yksi niistä oli $856,0(»,iM0 m ä ^
han myöntämineh asevöiniille. sum­ma
mikä pnrjuitri kaksi kertaa suu-rtlmpi
initä' liyvälu^^ jjniolustus-tai'fcöituitsiih
viimeisessä faiidjetii^.
Toinen niistä o l i puolusiuslaln'muut­taminen
siten, että (hallitus voi paäna
Canadan sotayöimat aktiivipalveluk­seen
tämän maan rajojen iilköpublel-le,
kun tätä vaativat kinsalhväUäet
sitoumukset. V '
Se tosiasia, ettei yhtään vastusta­vaa
ääntä annettu, pitäisi olla roh­kaisuna
hallitukselle.V. — Qlobe and
•Mali.,V
MENNEISYYDEN VABOITVS
iirinä näen kriisin. Joka lähestyy tu-^
leyaiäuudessa Ja - joka -teuhistuttaa
ndnua Jä t e k ^ minut levottomaksi
maani turvallisuudesta. : Sodan t u ­loksena
on syntynyt mahtavia yhtiöi­tä
;;.seurauksena tulee plemaati tur­meluksen
ajanjakso liEorkelmmissa
instansseissa. :Ja maan rahayalta; t u ­lee
ylittämään pidientää^ herraval-täansä
käyttäinällä Äyväkeeen kansan
emykkoluulöjar' kiinnes kaikki' r i k -
kiiudet ovat kerääntyneet haryol^^
J ^ i i n . Ja Tasavalta on murskattu.
Minär tuimen' itisenl • nyj^lsin huoles­tuneemmaksi
maani turvallisuudesta
kuin kostaiah aikalsenimiii, / edes s i l ­loin
kuin. sota iMi;hlminin raivosi. —
Abraham Lincoln, 1865.
i E W l S l N nLOSÖFIIAA
B I N N A t T A A E J S t C J I 8 TA
Purevassa membrandumissaian, jon­ka
M n lähetti Työnpälkni WlUiam
Gieenille, A T ^ : i i -presidentille, John
L. Lewis sanoi: J /v-V '
"Sanomalehdissä oh kronikoitu, et­tä
sinä kuljeskelet ympäri mäataet-sieh
heitä. Joille voisit antaa 'ei-lak-koutumlslupauksen'.
Minä olen var­ma,
että annat anteeksi kun 'huomau­tan,
että kaivostyöläiset eivät ole vie­lä
valmiit hyväksymään sitä, että
myyt heidätkin. Rajoita lupiaiuksesi
käsittämään oma Järjestösi." ^
J a Lewis varoitti Oreenia, että
'^minkä tahansa sekasotktin. Jonka
keität CIO :n kanssa. Jos nimittäin s i ­nä
voit keittää jkliikinlaise
kun blÖ:n kanssa, sihä joudut tietys­tikin
syömääii itse. Me haluamme
toimia omina keittäjinämme;"
Tämä Lewisin sangen osiivä muis­tio
on saanut hyväksyvän yastaano*
toh ei ainoastaan hiilenkaivajien,
vaan myöskin kymmenientuhansien
teräs-, anto-, rautatie-, kumi-, meri-liikenher
j a muiden alojen teollisuus­alojen
työläisten keätuudessa, jotka
eivät ummessa silmin hyväksy Gree­nin
ja Murrayn sanahlelinää "yhte-bäisyydestä"
j a "piatrloottlsuudesta"
aikana, jolloin heidän .eiihtasoaaD
ppljetaan alas sotavoittöiiijoiden e^
duksi. — Työmies-Eteenpälh.
. r • j - ' •-• , , - •
S. SOSDEMFUOLUEEN
PIToil^VETpiMIKUN^
Sdtsenän BHtlieAi Elec^riirai
tosta, m i i t s ä :hepUrotiNtm^
ton iy$läf8tcii viTera^U^
ts JäMä imäagta, • ^'r ,;
' ' B l iM mehih Neiivo!^
avoimin f mielin", iäusiil Jiin>Hutton,
tyävSMpuäiu^^' J Bd-montbnfn
Iratippa^^ pu­heenjohtaja
Ja nyityäjin - Miä^e^-
kunnan hallinnon Jäsen^ oli
kmöttu, 'että .tiera ön
etukäteen J&^j€at€tty,;rontte;^m^
me itse t^hdä. yferallusUtimnite)^
mp; j a me näimine;initäj^^
Huttpn kertoi, kuinka ^fc^
tellyt. kun hän näki J p i t f U^
asuntoja: matkalla ien^^^^
kovan keskiibseen j a hän^äm
neehsa sen myösUn Jtäjl^
npi .havtdnmensä^
Uhsä otettiin hyyta
Iäisten taholta,' Jotka y a ^ tu­levansa
ne plain häyJt^^
hemmini osoittivat k i ^ ^
" 1 ^ näimme ^40 fdokia,. ä n i e i i S i^
alalla Moskpyässa, iiiusia
Jpideiä k ^ t d t a^
la m e i d i n omien^^^a^
rozhyes;sa oJTlMfon^tuha ra­kennettuja
asitihtbtalbja;^: k^^^
kulttuurir ja^Kb^^^^^^
piimni« i h m e i^
lätsien jnje k y -
sjioime eräältä' nälsbita' JiMäcb;^^ pi­tää
työstään b l i v ä i S ^^
säntählateeä' i)älkäir: ?
työstä Jä ane halöära^ te
me Jälleenrakeiuiustjr&stä'." ;
KOHtnuU Y S T A V J I U J S TX
' Jäek i^iore^ scottantilainen työnjoh­taja^
kertoi "kaikkien ystävällisestä
I m i i t e l u i^
Joka ei voinut olla määräyksien mu-kaistaT/
f sam^
s i a l i s l l ^ e ^ vk^
että^scTjiMi^^^^
' d e s s a ^ ^ p^
Ievät:iomEdiBi / i ^ ^ v ^ ^
eii tiedlr iniinlcä^^
Jos V i Ä i n C T^
koskfläittbl^ ; (^ept
OLI EPMÄtWiNEN^:/^^^^^^^^;:J -S
^ Jack JPbrtteir saiibl, ettät hän oli
mennessään: NimypstpUUt^
epätuulofneh kaiii:«D:sen>Jphä^9. nil-^
tä OH lukPmit sanbinale^id
hana sosiaUstina oU faäit^^l^^^
työläisten kontroUtSiiananmae^^^^^^
sälikdvbimäi'äSQBiaa;'': - SharcT:
k i i t t i f feiMinÄöy&
Jastoja, jbtkä hän totesi hyvin- kÖii-nbsrttM^
tt^
're. •^•:^DlctoB^,-;?^Sli^^
Sincfeir^jäfl^hrt^^
sanoi: mäaneer^
kossa, että Venäjä ön imaä "missä väT-mlBtaudutääii
sbtaan Ja missä tyräh-ni
hallitsee'', kuten suurin osa B r i t a n ­nian
e a i M s ^ ^ Näh-tyääp
iasiai^^öh^ tuUitu-loksebn.
ettö "enin csa siitä mitä me
luemnie bätt'läis]stä ""lehdistä bii v a l -
hetta'V HtoijBJufi^
siiiuesta inäa:rästä'rauhanplaiu^
Mii^iAnt^^^i^&^'l •• J Q ^ f siaäpi^
''tttt&^ävl^sa^^ inäätalbut^en Ja
löUeensäJ-1^^ että^^^ekti^i;^
n e i i ' ^ ^ p a i i s ^ i ^ bn pffiiljön teiioi-
•samj^Öiih^^
; fiänl? - kahdesta
koncpmä^^
^ät^^JöiS^ti^en." kertoi Upiäiu^
^ t ^ j b t s B ä ^ ^ t i t t ^ ^ k^ikkialäi:;'^
«pitte inähdoMfsti p ^ ihtoiset
W^fi^M^^i^^äv^^ te
^ j ^ v o l ^ ^ f t S ^ i ^ j ^ yksi-i
tiDj^-"1Savi^^ terveiJdittä-
•ilia"; j M l k i i ^ sanoi
. Vtut Arthur-idsfantien
raketmi , , no!n 14
# i|^|^töiSS5^^i|i^^
itajrste , m^ -suorMiaisfca
henkensä syysfc 2.T^:ll&€nniebimeti^^^
tbmuuden' seurat£^
17-yupt4a^ ... Wijiiäm ' <^
(Niemi)' Jä' Mauno . Laidnkonn^lU
•-: Xi::
yksityiskphtiin;' ^TyölälsUle iJeiiypsto-liitossa
on inahdbUlsuudet^ J p ^
oieii kauan tpiypnut nkKevän^. äritan-lUassa'^
hän piihvdfinnbstu^e^
huessaan; • Neuybstoiiiton • - - ö^
osuudesta;, tiiotannpssa.ja^^^^^t^^
ihnostuksest». Ja^enCTglaste i i ^ t ^ r s a ­noi,
€ttiNeiwostollittb oh "bpfel^^
na..mcU?e;i^eV,;4^^
: Ted: MapchMrt, MahclMaterln v^^^^
ro-ViCklrs-?eittaian7ty^ bÄi erl-^
köisesti kilnnpslunut lÄjbipeilii va^^^
van voimäraähian p i ^
tbsiäsiäah. että 23-vuptis^! niiörukai-nenf
öit; päätoratepi^
na Ja näistim iBuiiireen nnälei-leeh
kunnostämistyifesä. , "Kaiklifien
hartaih tbivb s i eM bh,"ettö tä^^^
ma-äsema, saisi iBäilyä. se merkitsee,
että rauhan säUymlhen taattalsiitt'
häh sahbi. ' ::<.V>-• . '-:^>•^•
' .... Susikräatih Jakola«inm mukaan
bikeistososdemien publuetbimikuhnah
''^vanhempien ryhmään" (kuuluvat A -
leksius: Aalf^meit, M a
Järvinen Ja Eexheli >Kuuki.
" "keski-ikäi&lä" bvat kuulemma
VaakeiOiolmi, Matti Lepistö Ja Penna
Tervo.
Kuopuksiin kuuluvat kuuluvan A u ­kusti
Sumu, Varjonen plus Leskinen.
Näin ollen näyttäisi siis Susikraa-tin
mielestä heikäläisessä puoluetoi­mikunnassa
vallitseva tilanne olevan
Huusiksen (Hufvudstadbladetin)
Sylvan Lake, Alta. — Ilma OU; ollut
täällä mitä kauneinta. Joten farmarit
ovat saaneet korjata vupdentulb^' i l ­man
ettei sade (de ollut haittana.
Mahdollisesti pian taas tulee sateit-tenkin
vuoro. •
Nyt oh jo huomattava osa kesävie­raista
«hennyt,takaisin kptipaikbiUepn
ja viimeiset, ehkä piatt;meneyät. Sitten
Jäämme vain: me paikkaktmnan iasiid^-
kaat yksin tänne sitä kovaa talvea
odottamaan. Toivomuksemme on, et­tei
talvi Piisi ainakaan h i i n kova t c ^
viime talvi bU^^Uiäj^llaihen talvi on
meiire sairaaioisiUe, vanhpille eläjille
liian rasittava. Mutta emmehän me
vöi silte mitään, se on sellainen k ^
hionto sen kulloinkin inäärääi
Haluan tässä vielä hupmanttaa
asiakkailleni, että bleh muuttanut: f a r ­miltani
tänne kauptmkiin J a a s un
Frank Kosken.paikoilla, missä yp^^^
käydä minua tapaamassai. ISia^l^
kulkea pitkiä nutkoja. kun olen s a i ­rastanut,
j ä vieläkin hupnossa\vöin-hisM.
"Toveritervelset ,lMiwi^., ^[
— Elisa Salonen*
puusta katsoen täiomffinen:. f ? l
: "Ensimmäinen iryämä^t^
taan, toinen p\iree.'jhammasta.
taa sosdem-publuet^io^kuhhän ;
koontuessa ikäydä mekastus kufa ' p i -
remmanpuoleisessa ilmatappelussa.
Toisella puPlen pöytää hyppivät 'ase­veljet'
relkäraotaa heilutellen, toiseSa
puolen taas vanhempiväkl yrittää t a ­koa
maltillisuutta nuorukaisten -pää-häh."^:.;
— Pentti Pouttu. TyÄkanf^
san Sanomat. • ' - •
"Jatkakaa taistelua! Käyttäkäii 30
päivän sovittelutdka; toimintaan; a l k u ­peräisten
'väatiinti£H^^vc^^
sahbtaan , lentolehdessä. Jota; leyitet-t
i i h edistysmielisten rautatiblälsten
toimesta y i i m e \ v i l t H ^ "I^
muissa hiiomattavimmissa, ' rahtätfae-läisten.
ke^Uksissa.
Lentolehdessä esitetään seuraavat
tehtävät: ; •
1. Lähettäkää Mosherille.Ja HalliUe
vttattmpl^ehhe.että' 30 p^äivän beu-vptteiuaikana
alkuperäiset vaatimiik-set.
tiiiee l i y väksyä täydeiilsesiil -^rtpi-^
mitettavia uusi lakkoäähesl^s Jos tiar-peeliista.
Vaatikaa ' maahlaaJhisen
iyöiäisten j a kaniah kampanjkh Jär­jestämistä
iialiituksen pakbittamisekisi
määräämääh: C^^^myöntymäih vaa­timuksiimme.
/•»';•'; •.'. '•
' V ' 2 ; ^ yäatittaa'
tymiheh yhtelseh "'lakkdkPnilteah
ihuodbstämlsta. ja' el-kah^hkökbukslä
bhjelniasta, sekä niiden tilälTe.' todel­lista
Jöukkotpimlntäa. ' • \
i Vaatikaa siiur
tidäi^hruhibldiä^
kbn^iath iJ^ruuttamisek^f; • f; - ^
; B^äksykää v päät«te^ilseimla.
joissa pä^ekstä^a^^^^ heinrotteit&biEd'-
t|an p Ä n t y m ^ äilöin^^kttn'^
oir saavutettavissa.' IlUOleht&aaV et­tei
mitään petosta' saa tapahtua seu­raavan
30 päivän aikana-.-
S I T U B B I S N E ^ E N k < ^ ^
Lentoiehdissä osbitetäan,. että se oli
korkeimman unibjbhdbh. antautuiui-nen.
Joka teki' mahdolliseksi haUituk-selle
saattaa voimaan .pakollisen' so-vltteiun
iakbnrikkmnisläitt. sekä. v a ­roitetaan,
että "tämä oh suurbisnek­sen
kontrollia imioissa. Joka bh torjut­tava
työväestön~yhtetetbtmihhalia"V
Osoitettuääh, etta k a i k k i mitä tähän
mehnessä on voitettu on lakkolaisten
pahiostuksella saatua, lentol^dessä
paihbstetaän, että saavutukset pihit-tuvat
paljon alkuperäisistä vaatimuk­sista.
Palkat, liikennöimlsmääräyk-set,
takamaksut. lisämaksut shnnim
t a i - ^ a Juhlapäiviltä ovat vielä'sopi­matta
Ja niitä: koskevien vaatimusten
voittanhnen vaatU päättävämpää toi­mintaa
kuin koskaan ennen. -
KANNATUS O N YHÄ ÖLEAIASSA
• "Nyt k u n olehuhe työssä ori kysy­mys
paljon yaikeaimpl.' Miljoona Jär-j;^
tyneitä työläiisiä oli valmiina tuke­maan
meitä lakon aikana. Tämä y h -
.tenälsysrs '«m vielä olemassa. Meidän
täytyy Ja me vpimme voittaa alkupe-
«Iset vaatimukset", sanotaan lentb-iehdessä,
-Jossa;• samalla ilmoitetaan
fiiaplb Lsut.'. Oärdenissa pidettävästä
tsaiktcien irairt^^tieläisten kokouksesta.
— Tumma rtukka on karhsampaa Ja
paksumpaa kuin vaalea tukka. •, ' ,
sylUeid3a T* i ^ n äjurl^sär
tieltä:
; i y i l l l am Vuohtonlemi £ bii syntynyt
•H^hS^tp|;ii8^^
.^^tipdeh^^
;3^äah^'väniieri^^ösa
August N i e m i . ' Haiiet haudattiin seu-raäyana
i ^ k l v Ä M a ^ ^ l D ^^
Lavflibhmäkl bh • s i ^ Sucmessa
' Ja; äiuhiit
^ . LavinkPhmäki' luihdättiiiii; 'iseur
raavana torstahia täällä.
.' Mrs^Qllvbr I^mmi Port Virilliamis-ta
kuoli t k . 5i)hä'täteiähiessäsailräa-lassa
niiden vammojen,"seurauksena,
jotka hän sai edellisenä iltana phdot
tuaan miehtmät ajamasta autiosta
Beck -ja North Cumberland-katujen
kulmauksessa täällä. .Afirs. ipaimimi
oli kadottanut kuk&aroh«a:Ja etä. sitä
autosta kun auton ovi- avaantui Ja
hän putosi liikkeellä ollep^^ta autosta
kadulle. Vainaja' o l i ^ ^ t y n y t Skot­lannissa
Ja oli kuollessaan 38 Vuoden
ikäinen. Miehensä lisäksi jäi häntä
sui-emaan kaksi i>otkäa j i kakisi tytäri
tä.
AVIOIlITTOnEUl
K y s y i n ^
vPl immiä aviölilttocö Ja uutT*
.te; Aänea p j U ^ Olia voldakseaj.
seh ilman vaiä»e'inpiehsä' i '
: VaJt^ns:.Eri maakunnissa.ÖQ
thassa'''erilaatuiset sääd^seti
:^;'avl6fiittbä^ä^St?'
St. C^tharines, OnL _ Timi
detyssä •^gQ^Ä-kauptmgin.ilidenl
; W»^*^tpÄ'i'5fö^^ ,ijäät(
•ty^aipya.j^ ai^
ii^k^pfttaä' c^ haihtusta 1
"tiönft^^^^^^ '
^pl^ittUsIi^hiys: '•
SOTA VAATn LISSÄ OLJYji
Canadan, öljyfnotannon arvioidaan k^öavan tänä vnöhna
Bolh:'28rmiljöonaan tynnyriin,, osoittaen. 180.prosentin 11-
s ä y ^ .vuoteen 1943 verrattuna. . Nykyinen sotatilahne Ja
sofaim valmistuminen mei-ldtsee-entistä 'dtettunän-vo^
öl£!>|[2^1tairsteille sillä sota vaatU entistä, enemmän dijyä
kohtia nykyiset' sotakoneet, ovat motorisoltaja, knOdvatpa ne
veden alla tai.pinnalla, maassa tai'^iIäiasiBa: ;;
MIELENkllNTOISTA
" K u i i ^ • mietenkiintoinen
sii^.caaiitaa olla paljoh tänijaH
. "'varmasti on. ; Kerfaökin k
henkilöä kiipesi sinne tulematta I
ka^h takaisin.'*
"Hyvä Jumala f Mitä heille tap
t u i ? " . :
"He menivät alas toiselle puoiel
•' • • * • ' •. •"
T U L I TOTEAMAAN
Paasi — Mitä ^lnä"'hoimrittat Vii
muistaakseni panin sinut työstä i
tol^apäivänft.
' Konttorlpoika — Minä vain
katsomaan, josko sinä vielä oki
keesää. ' •
• • ;'
PAHENI VAIN
Opettaja — Etkö ole vieläkfiän
pettanut mustan taulun pesemistij
Betty — En. sillä mitä
pesen äitä mustemmaksi se tulee.
• ; • •. • .•;
VAARALLISTA ^ •
Rhokavieras — Tarjoilija,
soppa Ph kylmää! Tuokaa minij
kuumaa soppaa.
Tarjoilija — Mitä. ja palttalj
sormeni?
„"''_;; '•*..'»; •
SYYTÄ PELÄTÄ
::Niibri aviovaimo näytti onnetton^
ta;-joten ystävä kysyi:
"Mikä sinua vaivaa?"
; "Öh, minun mieheni käyttäyj
kummallisesti. Aamiaisen jälkeen 1
jätti tippiä pöydälle ja kun äm^
hänelle hänen hattunsa antoi
täas,,tiM)iä minulle."
••Miitta.siinähän ei ole mitään j
reihisfca, se on vain tullut Mnelle |
vaksi."
" M j i t t a sehän minua juuri pelctt^
kiia,! sihä häp suuteli minua, kun i
hoin'hänelle hänen pääliySta
OSASI VASTATA
Opettaja .—"Miksi kutsumme mi|
tä. joka piÄuu ja puhuuv vaikka iM
Iljat ovat jb menettäneet mJ€lenki|
to.risa?"
'irbmi — ''Anteeksi, herra... oj)et|
Jaksi." ;
on
Marshallin avun humpuukiin ja ryhtyisi päättä>^ti vaatimaan alino­maa
kohoamien hintojen vaatimia palkankorotuksia. ' '
'"Häätöjen" ja"ajatusten kontrollin" asemesta ti'^ÖväenIiikkeen edut
vaati\-at päättävää toimintaa räutatielakkolaisia vastaan käytettyä .
" B i l l 1" lakitekelettä vastaan — tai muussa tapauksessa sitä käyte­tään
kaikkia lakkolaisia vastaan, jotka vaativat palkankorotusta jä pa­rannuksia
t}'öoIosuhteisiinsa. , ' '
Sotahysterian lietsomisen asemesta tämän maan unionistinen liike,
ja kaikki hyrää tarkoittavat ihmiset odottavat positiivista toimintaa
ja johtoa rauhan hyväksi sodanlietsojia vastdan.. Työväenliikkeen
marsihalloimisesta johtuvat häädöt ja ajatusten, konfrolliyrityki^t ovat
" Meillä on, jo i^iv^
teria^!^5^niiätamtaahon distm^a ja ^yÖ^Me täydefe '"^h
4
; Tässä- Joku aika sitten.' kuh alleldr-
Jöittanut tapasi saapastella: ;Ontaribn
mets^kämpiilä Ja.taas välillä bila i ö -
.köteim; Aietsänhesten; keskiislQrUssä,
tuli; myöskin tayatuj^i moneh^mielisfä
j a - m t J l i s ]^
hilestä^: Mikä^sitten lahkeaiat hykyäi-kaijselle
Ohtarlon ntetsähiieiidlle kuJn
luonnostaan Ph. se, että .jpitiihe leiuieh
p i f ^ ä klörtyy.Jinetsämiesten.palk^
jaunibky^rmyksiin. •.'-j.U:::.. X--'
'Vaikka ei voikaan sanoa, että " h i in
monta mieltä kuin on ndiestäkin", kun
puhutaan nykyajan metsämiehistä
Ontariossa, varsinkin kun on uniokyr
symys esillä, n i i n löytää niitä sUtikio
mbnen tniellsiä^ yksUöitä. Sitähän to­distaa
sekin, että vielä on useita sel­laisia
metsätydalneita, missä miehet
rehkivät' Ilman union sopimusta, a a k -
'^savat.korkeämpaa hintaa ruoastaan Ja
tekevät työn halvemmilla taksoilla.
Mutta puhumattakaan näistä, löytyy
vielä union kämpilläkin sellaisia. Jot-k9
eivät näe uniossa minkäänlaista
hjrvää puolta, ompahan vain aivan
tarpeeton verottaja.
Sellainen se o l i tämäkin mies. Jonka
allekirjoitfanut Joku aika sitten tapa­s
i ; eträäUä kämpällä. Kun,tulL puhe
uniopn liittymisestä r — tcämppä muur
ten oli noin 98 prosenttisesti nnloh
k ä m p p ä . n i i n tämä suomalaisiin l u -
iceutuva 'mies selitti , ponnekkaasti:
* ^ n i b l l a e i ole mltöän virkaa, ihan
suotta vain perii jasehmalcsuja, se -dtt
\tmXvo ' j o k i T läillKhinilär^
Es? i i
huolen p^ikQista, jonoista Ja muista;"
Siihen, i ä ^ ' hallihis ei .määrää bi-union
känq>äiä maksettavaksi saman­laista
- p s d ^ a ) ; : piettäväksi saman­laista
ruoW j a yhtä hyyiäkämppäor
laSa kuin:Uniph ;kämpi]lä, e i h k n kyllä­kään
vai^utihiut vastaaniaan; Yhtä
yilplkaisestiv fiiän suhtautui siihenkin
kysymykseäi^jetta koska hänelitg*:^
kää:;'unib§ta» h i i n miksi hän ei mene
hiille pihieäie^^kä^
ta ole, niillähän sitä saisi olla omien­sa
seurassa.-;. - •••• •
Eräs töinen taas valitti, että unio
on l i i an "punaten", että ainakin sen
Johdossa on "knmmunisteja". Kysyt­täessä,
että Jos niin olisikin — saat­taahan
sieliä Joku ollakin muiden työ­väen
miesten'mukana — mitä pahaa
ne ovat siellä tehneet, e i tämäkään a r ­vostelija
osannut mitään vastata. Jo­pa
hän myöntellkln. kun tuli selite-örksi.
että jfleensä työnantajat j a k a i ­kenlaiset
kapitalistit näkevät konunu-nlsmln
' joka paikassa missä ajetaan
rehdisti -työväen asiaa. N i i n se on
Lumber and Sawmill Workers Unios-sakin.
Jos metsämiestenkin union
johto olisi menetellyt samoin kuin
rautatieläij^vjohtajat. pettänyt työ­läisten
asian (ratkaisevalla hetkellä,
n i i n k y M s e x i k i n päätä suitettaisiin
kuten hallitus Ja kapitalistit nyt silit­tävät
Mr: H a l l in Ja Mosherin päitä:
Varmaan ihyöskin Pekankin paperi
yHtyisi ylitelstintamaan.
^Mutta^^-^ihaiane-^lditos"; kutdn
akat vanhassa' maassa tapasivat sa­noa,
niin ei ole metsämiesten uniossa
asiat. Jos nihi olisi, olisivat metsä­miesten
palkat tuskin kahta kolmat­ta
osaa siitä Jihtä he nyt^ovat,^
sanoo tpdeksi5ekht,:;että vielä nytkin
union kämpillä kiskotaan ruoasta --.
Sudburyssakin' "sipp«jä" seOalsllle
i£ämpiBie3--i^
•yäskja mäki^
palkkaa. Jä fällä. kerraiia on metsä-hiles^
yleeiisä ä^<»ia;..'Ei-paljon puu­tu
etteivät yhtiöiden 1^ herrat kutsu
'Sir"-nim*ellä, kun Yltyvistä katkaisi­joista
OÄ; puutetta; jk' joka mira mer­kitsee
yhtiöille mpnfä; dollareita päi­vässä.
[P' •; •.;'./"•,* •••-•V• V
Juuri ;'parbaillaan.' levitetään naetsä-niiesten'
• keskUuti?en^V:tt uudesta
sbpimuksest^^,^^^^^^^^
unioh heilrvbtte|ukbmitea
den kanssa eiöKuuh ibpulla; Se sopl-nnus,
vaikka se saisi metsämiehen'kat­santokannalta
nähtsmä olla paljon p a ­rempikin,
puhuu kuitenkin voimakas­ta
kieltä union tarpeellisuudesta.: JO^
man union neuvottelukomitean tar­mokasta
Ja taitavaa menettelyä. Johon
yhdistyi koko union Jäsenlstöttpalnos-tus.
olisi tuskin tippunut mitään. O l i ­si-
voinut käydä kuten Kiiicland Laken
kaivosmiehille — k a i hyvin lähelle s a ­moin
Timminsissä että ainoa koro­tus
alhaisiin palkkoihin pll se. k u n jo
vuosia voimassa ollut,boonus lisättiin
huomattavammalta osaltaan perus­palkkaan.
Mutta, tilipussia se ei teh­nyt
hiventäkään lihavammaksi. Syynä
oli se. että punakauhun lietsojat v i i ­me
vuosina saivat paljon hajaannusta
aikaan kaivosmiesten Järjestöissä, työ­läiset
ovat monessa ryhmässä — voi­mattomia.
Afohdoliisestl Joku voi riemuita s i l -
töyettä tulivat''punaisefkuitenldn
lyCdylteL iMin^^kylÖ^dhkfiynytfcin.
miitta lyödyiksi ei vain tullut
siksi nimitetyt, todella toimivan
taistelevan union kannattajat,
kaikki kaivosmiehet. Kyllä huomat!
vasti laihempi tilipussi on ikävä 1
kähhettaVa- "valkolseUekin"
heUe,. Ainoat joilla on syytä I
työläisten erimielisyydestä ja i
hajbittamisesta ovat kapitalistit,
le se; mierkltsee entisestäänkin
peän lompakon lihomista.
' Kun nyt metsätöitä kpskeva uraj
pimus astuu voimaan; tulee K
t i . hyväksytyksi äänestyksessä:-
ten luultavasti tapahtuu - luuM
katei^" ihefsänaleheh li»'^^^^
kUhika suuft ja tärkeä voima heinä]
unicffisä. Niiden, Jotka luottavat
tuk&en hyväntahtoisuuteen t^'
ten vastÄistavat uniota — vielä
— pitäisi tarjbutua seksuunaan.
65 sentin tuntipalkalla vuosia Ja
sia~ työekennelleUle työläisille b
määräsi 4 senUn korotuksen ja
tl pakkolallla lakon, el-punalsten
keitten Johtajien suosiollisena ^
TeA jos ei seksuuna kelpaa, min
nUtä vielä löytyy el union känopr
missä v o i saada "yläpunkan Ja
tenUn työekennellä työnantajan
väntahtolsen mielivaUah alaisCM-sin.
union miesten saamien
Ja metsämiesten suuren
tähden .olot eivät el-unioD
kään ole aivan niin "kotoiset knin
muuten olisivat.
Kun nyt kuitenkin on K " ^ * T
tuvat - myös taskussa ttmt^J
tosiasiat osoittamassa, etta ra»
tbiätoen unio Jossa ei katsota no
yhtä enempää kuin t o l s t a t o ^
reksi hyödyksi, niin ^J^^}
enää yksikään «»»ctsamiis « » « j
ihna» unionsa korttia.
nro-on,Jokaisen knnnia-ssi».