Vapaus, December 20, 1949

              3ivu 2 Tiistaina, joulukuun 20 p. — Tuesday, Dee. 20
. . U B B B T T ) - IndepeDdenl JLabor
- of Pinnlab OMIXMMM •tablUbed NoT. 6tb 1917. Antbcsted
,e< Mcond e l u i sudi by tb» Post
rOffiee Deperttnent, OtUw». Pui)-
«luhed tbilee «edcly: Tnetdmju,
.Thoxadayi «od Satordays bjr Vftp*ai
,P>iblMhing Ccsnpaoj Ud^ «t 100-103
r E l m S t W.. Sadbuzy, OBt,
adttiotial OCBM
& eokiL Xdttorir. BtuDd.
aaoitm Box m, BaOban, OBJulo.
AOnrtigam g>tai Kpon •ppnotion
Ttmn«l>tlon free of d i M f .
TIIiAUSHZiaiAT:
CtnaAun: 1 «k. «JOO f tt. tJ8
S.kk. &00
YbOrmniAmt: 1 «k. 7JOQ 9 kk. t JO
1 ffe. T j f « kk. « J l
Port Arthurin kunnailisvaaieissa on
kysymys rautateollisuudesta
Hauskaa Joulua!
• "Joulu juhlista j a l o i n " , on juuri ovella ja Vapauskin ilmestyy nyt
•(lauantainumeron lisäksi) erikoisena juhlanumerona, lisätäkseen siten
»jicsityisesti j a yhteisesti joulutunnelmaa.
V Harvoin ajatellaan sen enempää joulun todellisesta .sisällöstä. Useam-
^ i i e n sitä vietetään y l i varojen eläen, ylen syömisessä j a juomises-
.'sa, jos ei muuten niin ainakin lasten ja sukulaisten vuoksi". Jotkut i h -
Jmiset pitävät joulua erikoisena •heinäteon" aikana, mutta iiskonnol-jlisille
ihmisille joulu on Jeesuksen syntjTnäpäiväjuhla j a k a i k k i mitä
p*oulunviettoon kuuluu on heille vertauskuvallisesti yhteydessä tämän
»merkkitapauksen kanssa.
« - - a l u t t a yhdestä asiasta me k a i k i n voimme olla samaa mieltä. Joulu
ei ole enää- .sellainen suurjuhla, mikä .se o l i ennen esi-isäin päivinä.
Ijoulun kolmas ja neljäs .sunnuntai poistettiin jo v, 1772 j a jälelle jäi
Inykyistä kiireen ja ' h o r j o p i n " aikakautta muistuttava '-'tynkäjoulu".
^Muinaisten suomalaisten joulua ei vietetty «minään määrättynä päivä-
|nä, vaan jouluaika alkoi Tuomaan päivästä j a kesti Nuutinpäivään
Jasti. Sik-si sanonta "hyvä Tuomas joulun tuopi, H i i v a - X u u t t i poi^
' v i e p i . ' ' Kelpasi silloin viettää joulua!
I Historiallisesti puhuen joulun vietto ulottuu paljon JeesuTcsen syn-
Itymää kauemmaksi muinaisuuteen. Tosiasiassa Jeesuksen varmaa
'syntymäpäivää ei tunneta lainkaan. /Länsimaisessa kirkossa (noin
4:nnen \niOsisadan keskivaiheilla) ruvettiin joulukuun 25 päivää viet.
tämäjin Jeesuksen syntymäpäivänä j a siihen l i i t t y i itämainen kirkko
•saman vuosi.->adan lopulla. Kristillisen kirkon uskotaan valinneen
•tämän päivän Jeesuksen syntymäpäiväksi sen vuoksi kun se o l i i-an-
'hastaan juhla^aikaa, päivänseisauksesta alkavan valonlisäyksen ta-
• k i a . .Silloin juhlittiin luonnon virkoamista ja uhrattiin niille juma-
.Iille, jotka edustivat luonnon herääviä voimia. Tällaisia juhlia olivat
'.juutalaisten •temppelin vihkimisjuhla", kreikkalaisten " k h r o n i a " , roo-
.malaisten ''saturnia" j a skandinaavien •midvintersblot" joka ruotsalai-
Isilla oli aurinj^f/njuhla. .Muinaissuomalaisten tapana oli siihen vub-
|den aikaan viettää henkien, erikoi.sesti vainajain juhlaa. Ja t u t k i -
'tnus osoittaa, että useat näistä muinaisista juhlatavoista siirtyivät k r i s -
••tillisen joulun vietioon, .Suomalaisten jouluolkien otaksutaan olevan
yhteydessä sen hiljaisuuden kanssa, jonka avulla vainajia viihdytettiin
'Omaistensa luona. Samoin joulukynttilät, joulukinkku (joka on
peräisin Trejalle pyhitetystä jo(ilukarjusta), joululeikit, joulupukki
jne. ovat muistona vanhoista juhlamenoista. Vieläpä joululahjojen
;antaminen on kristillistä joulua vanhempi tapa. .Selostus tähän kaik-
|kecn löytyy siitä, että taistelussa pakanallisia juhlamenoja vastaan
kirkko joutui omaksumaan niitä itselleen j a antamaan näille vanhoille
lavoille uuden si.sälliin, jota auttoi se, että kirkolliset menot tehtiin
vanhoja juhlia, loistavimmiksi ja niihin lisättiin kuvauksia Jeesuksen
sj-ntymästä.
Nykyisen joulunvieton leimaa-antavana piirteenä on kristillishenki-nen
ylärakenne ja kovai)aineinen markkinatoiminta maan kamaralla,
sekä tavallisen kansan keskuudessa tavalli.sta rennompi iloitseminen
raiihan j a hyvän tahdon merkeissä, a l u t t a järjestyneen työväestön
leteissä korostetaan erikoi.sesti, että joulukin on rehellisest) rauhan ja
hy\'än tahdon juhla vasta sitten, jos toimitaan jouluna ja k a i k k i na
parvina kansainviilisen rauhan, ystävyyden ja yhteisymmärryksen
edistämiseksi.
•Joulun viettoon tavallisesti liittyvien vallattomien menojen ehkäise­miseksi
on annetiu lukuisia virallisia j a epävirallisia kieltoja. Vapaus
puolestaan, toivottaessjian lukijakunnalleen kannattajapiirilleen ja
Canadan suomalaisille yleensä hauskaa joulua, lausuu myös sen toivo­muksen,
että joulua vietettäisiin niin, ettei kenenkään tarvit.se jäles-tä|
7äin katua. Mitä terveemmällä pohjalla voidaan joulua viettää,
s i ^ parempi mieli i>yhien jälkeen on j a tässä mielessä on erikoisesti
ortnitellava { ' S J :n niitä osastoja, jotka ovat perhejuhliemme täydentä-mfeeksi
järjestäneet joulunpyhien ajaksi arvokkaita näytös- ja muita
tilaisuuksia.
'Hauskaa joulua ja onnellisempaa uutta vuotta!
i Filmilautakunnan "piihdistus''
Canadan Kansallinen Filmilautakunta (National F i lm Board) on
nyt sitten joutunut viimeiseen vaiheeseen sitä vastaan järjestetyssä
noitajahdissa. \arsinainen 'puhdistustyö'" on pantu käyntiin. Ja
nim likainen on tämä •vääristä ajatuksista" tehtävä puhdistustyö,
etiä Filmilautakunnan "uudelle luudalle". 'Macleans Magazinen en­tiselle
toimittajalle \\. \ . Ir\vinille maksetaan siitä :?!5,000 vuosipalk-kOi,
jotavastoin hänen edeltäjänsä. Filmilautakunnan entineen joh­taja
Ross .McLcan sai palkakseen vain $8,000.
'Ylistä s i l t e n ( )n oikein ky.symys? Toronlolalnen Globe and M a i l
aiftoi os.apuilIecn totuudenmukaisen selityksen, kun se viime lauantai­na
kirjoitti toimituspalstallaan: "Heitä (Filmilautakunnan jäseniä)
•stmotaan tuhlaavaisiksi tuotantokustannuksien suhteen. Heitä syy­tetään
siitä, että he yrittävät puristaa kommersaaliset kuv-aajat pois
visseiltä aloilta. Sivuun jääneen komissionerin (mr. McLeanin) sa­notaan
tavoitelleen ••Ottawan Holh-vvoodia". . . j a viimeksi tuli tieto,
että seulomista odoteltaessa, Filmilautakunta ei enää valmista rhaan-puolusliu^
asioista käsitteleviä filmejä."
Toisin sanoen: Toryjohtaja Dre\v aloitti noitajahdin Filmilauta-kuntaa
(ja ylcisradioa) vastaan. Hallitus l i i t t y i myöhemmin tähän
puiiakauhujahtiin. Mutta kaiken tämän hölynpölyn takana oli ^se,
että vissit canadalaiset ja yhdysvaltalaiset suurliikkeet haluavat hävit­tää
vaarallisen kilpailijansa, hallituksen omistaman ja kontroUoiman
Filmilautakunnan ja yleisradion ( C B C ).
Eversti Dre\vn aloittaman noitajahdin seurauksesta Filmilautakun­ta
leimattiin ensin •"kommunisteille myötämieliseksi" laitokseksi. Ja
vaikka valtiollinen poliisi R C M P joutui tunnustamaan, ettei "seulo­minen"
ole todennut yhtään kommunistisen puolueen jäseniä, niin
•'kommunistileima" pidettiin kuitenkin Filmilautakunnan nimen y h ­teydessä.
Sen palveluksesta erotettiin kpnmenittäin k\"^-ykkäitä
taiteilijoita, puolustuslaitoksen työt annettiin Filmilautakunnan "epä-luotetiavaisuuden"
takia yksityisille filmiliikkeille, j o t ka eivät tunne
mitään muuta •isänmaallisuutta" eikä 'uskollisuutta"' kuin voitto-osinkojen
kahmimisen, ja nyt lopuksi ryhdyttiin Filmilaiutakunnan
täydelliseen jjimennykseen. Ja kaiken tämän takana on Crawley
Films. Associated Screen Ne\vs, \Varner Brothers ja muut samanlaiset
yksityisliikkeet. jotka haluavat voittoilla Canadan kansan kustannuk­sella!
Nämä yksityisliikkeet eivät saa yön rauhaa ajatellessaan sitä
tosiasiaa, että Filmilautakunnan valntistamat filmit tuottivat yksis­tään
yhdysvaltalaisista esityksistä viimeA^uonna noin $50,000, puhu­mattakaan
nyt muista asiaankoskevista seikoista.
Yleisesti tunnettu tosiasia luonnollisesti on, että Filmilautakimta
OP tähän päivään asti ollut yksi niistä harvoista hallituksen alaisista
Port Arthur. — Po.t Arthurissa lä­hestyi'
Icaupungin vaalit ja joka suun­nalla
on käynnLssa. valmistautuminen.
Työväenmte-s Robert Smith, joka on
ollut ehdoiicaana jo liseita icertoja,
on Juuri julkai.s3ut anomuspaperln te-rä.<
5t€ollisuuden puolesta. Sitä voita-nee
pitää er^immäisenä ohjelmakoh­tana
alkavassa kunnallistaistelu&sa,
sillä se muodostuu johtavak-si taiste­luksi
työmaiden puolesta. Setjraava
anomas on osoitettu Port Anhurin
Industrial Boardille:
'Me, allekirjoittaneet Port Arthu­rin
a.sukkaat huomioimme:
— Että suunnattomat malmlvaras-tot
Steep RockLssa muodostavat suu­ren
kan.salllsen rikkauden, joka voi
palvella Canadan teollisuustuotannon
rlkaÄtuttamLsta.
— Että askelet kokeet Ruotsin
koea.<^milla ovat todistaneet, jotta
Steep Rockin malmi on hyvin .sopi­vaa
suoraan sulatusprosesslin teräs-tuotarmossa
(mikä nverkitse*. että se
on halvempaa käyttää).
— Että yllämainitut tosiasiat oi­keuttavat
perustamaan terästeolli­suuden
Järvienpäähän;
(ä) Koska Järvienpään kaupunkien
läheisyydes.sä sijaitsee rautamalmiva-rastot.
Ib) Koska li.säk.sl on tarvittava
sähkövoima, hyvin sopiva rautatie- ja
laivaliikerme.
— Että piakkoin 4 miljoonaan ton­niin
nouseva vuosituotanto tekee
mahdolliseksi:
la.' Ylläpitää $60 m i l j . d o l l a r i n t e -
rä-steolliiiuuden Järvienpää-«,sä.
<b/ Heti varaa työtä «idoille r a -
Icennuvtyöläisille.
(c> Valmistuttuaan se avaa työtä
5.000 työläi.?elle j a muodostaa Jär­vienpään
Sault Ste, M a r i e n ve.-tai-seksi
teräslceskukseksi.
Me täten kutsumme Port A r t h u ­r
i n teollisuu-skomitean ottamaan
aloitteen, kan.salaisten joukkoliikkeen
kautta —
11) Rstäen Steep .Rock kaivannon
m a l J T i i n joutu-ma-sia yk.sLstään Y h d y s ­v
a l t a i n teiästeollisuuden r a a k a - a i n e -
lähteeksi j a k e i n o t t e l i j a i n p a r a t i i s i k si
Yhdy.svaltain rahapösöjen hyväk-si.
<2> K e h o i t t a e n maakuntahallitasta
nopea.sti toimimaan palauttaakseen
kan-san k o n t r o l l i n Steep Rock r a u t a -
.malmivarastoihin.
«3; Kehoittaen yhtei.stoimintaa
maakunnan ja l i i t t o h a l l i t u k s e n ja
Port A r t h u r i n v a l l t s l j a p i i r i n edusta­j
a n C. D . Howen kesken, j o t t a lähei-
.ses.sä tulevai.suudes.sa perustetaan te­rästeollisuus
Järvienpäähän."
Tämän anomuksen a l l e k i r j o i t u k s ia
ryhdytään kokoamaan h e t i . LLstat on
palautettava Robert Smithille, 347
Rupert St., P o r t A r t h u r . A l l e k i r j o i ­tuksien
kokoaminen on k a i k k i e n työ­läisten
j a asukkaiden a.sla Port A r t ­hurissa
j a k a u t t a länsi-Ontarion, sillä
siitä .suuresti riippuu voidaanko avata
uusia tfSHi.suuksia lamaantuvien p a ­p
e r i - ja puuta v a r a teollisuuksien t i ­lalle.
— A T H .
Timminsiti DP-miesten mellakoinnin
johdosta on suoritettava tutkimus
Protestikokouksen joukkolähetystö on ollut
esittämässä valtuustolle kokouksen vaatimuksen
Canadassa kuuluu joulujuhlien .vhteytcen joulukuusi ja joulupukki. Venäläiset ja ukrainalaiset myöskin viettä­vät
samanlaisia juhlia, mutta uudenvuoden päivänä. Heidän juhlassaan on myöskin koristettu kuusi ja joulupuk­kia
maistuttava "Pakkasvaari". Ylempänä oleva kuva on otettu lasteii uudenvuodenjuhlasta Leningrradissa.
Timmlns, Ont. — Torstai-lltana p i .
detyssä valtuuston kokoukses.sa oli
noin 70-henklnen Joukkolähetystö
vaatima.ssa, että kaikki syyllL«t on
a.setettava vastuaseen siitä DP-mies­ten
mellakasta, joka tapahtui edelli­senä
sunnuntai-iltana täkäläisellä u k .
ralnalalsten työläisten haalilla, jossa
•kaikkiaan yhdeksän henkeä loukkaan,
tui DP-mlesten pahoinpitelyn seu­rauksena.
•
Valtuusto päätti pyytää poliisiko-mission
toimittamaan mellakan joh­dosta
julkisen tutkimuksen.
PROTESTIKOKOIJS
'ilmmins. — Keskiviikkoiltana oli
ukrainalaisten työläisten haalille ko­koontunut
noin 400 henkeä protesti-kokouksen
sen mellakan Johdosta, jo­ka
aiheutui edellisenä sunnuntai-ilta.
na kun noin 150 DP-miestä hyökkäsi
samalla haalilla pidettyyn rauhalli­seen
Qcokoukseen jonka osanottajat
olivat paikalla saamansa kutsun pe­rusteella.
Kokouksen puheenjohtaja­na
toimi Nick Hubick ja sihteerinä
Stanley Kremyr, jonka veli on yhä
edelleen sairaalassa DP-miesten pa­hoinpitelyn
johdasta. Kokoukseen o .
salUstui myöskin sotaveteraani Do­nald
Mackenzie, joka oli pahoinpite­lyn
Johdosta kykenemätön puhumaan.
Hänen volmakassanalsen puheensa l u ­ki
Bill Kennedy.
Kokous hyväksyi julisteen julkaLs-tavaksi
paikallisessa päivälehdessä ja
kerättiin noin 300 d o l l a r i a luottanut
k o l e h t i D P - m i e s t e n p a h o i n p i t e l y n u h ­r
i en hyväk.si sekä v a l i t t i i n erikoinen
puolustuskomitea, jonka toimesta on
j a e t t u keräyslistoja pahoinpitelyn
kohteeksi joutuneiden perheiden a v u s .
tamiseksi.
V a l k e a h a p s i n c n Fred V a s i l i k , joka
on y k s i T i m m i n s i n v a n h i m p i a asuk­k
a i t a , näytti kokoukselle seitsemän
paunan painoisen k i v e n , j o n k a f a s i s t i -
h u l i k a a n i t olivat heittäneet sisään
h a a l i n ikkunasta. Ki\1 o h loukannut
erästä naista ja lasta.
U k r a i n a l a i s t e n järjestön kansallisen
johdon edustaja M i k e K o r o l Toron­tosta
puhui myöskin kckouk.se.ssa.
T a i s t e l u fasistisia ilmiöitä vastaan
on k a i k k i a canadalaisla koskeva asia
j a uhkaava vaara on tehtävä selväksi
k a i k i l l e , sanoi puhuja.
Kokoultsessa k e h o i t e t t i i n sen o s a n -
Ottajia osallistumaan .seuraavana i l ­tana
pidettävään T i m m i n s i n valtuus,
t c n kckpuksecn menevään joukkolä-hetystöön,
vaatimaan, että rikollise!;
s a a t e t t a i s i in vastuuseen teoistaan.
Kokouksessa v a l i t u n Timmins L a -
bcr Defensc Committeen puheenjoh­t
a j i n a toimivat A r t L e B l a n c ja S t a n ­ley
K r e m y r , sihteerinä James Tester,
rahastonhoitajana G a r t h Teeple Ja
m u i n a jäseninä Adelard Houle, Peter
Mongeon, Toivo Niemi. W i l l i am K e n ­nedy,
Donald Mackenzie, A i l e c n Coott
j a Henry Meyer.
Canadan fiärkäkirja •^""^"yö vankilassa! 5ojjnjuomalainen
kuorolla hyvä
ohjelmisto
Timminsissä
Timmlns. — Tapaninpäivänä on
Timminsin ja South Porcupinen y h ­distetyn
kuoron "Soinnun" järjestämä
arvokas tilaisuus. Kuoroa johtaa
Riku Vuorimäki,
Ohjelma on läpeensä uutta ja vil­kasta.
Siellä on paljon uusia tans­seja
ja lauluja sekä runsaasti huumo-ristisia
esityksiäkin. Lopuksi esite­tään
1-näytöksinen näytelmä "Laulu-hntunen".
Kyllä yleisö saa naures­kella
kun loordi ja Boksi yrittävät
kaikenlaisia keinoja millä saataisiin
"laululintu" sellaiseen pulaan, ettei
hän enää laulaisi.
Sama ohjelma esitetään uudenvuo­den
päivän Iltana South Porcupinessa
Kahvitarjoilu kuuluu luonnollisesti
ohjelmaan.
Kuoro on myös päättänyt pitää
suuret lahjavoittotanssit jotka pide­tään
maallsk. 18 pnä. Tulot käyte­tään
ensi kesän laulujuhlamatkan
rahoittamiseksi. — Raportteri.
Uudenvuoden valvojai-set
Kirkland Lakella
Xirkland Lake. — Pistetäänpäs vie­lä
yksi kirje Vapauden palstoille en­nen
joulua, joka onkin aivan ovella.
Meillä kirklandlakelaisilla on jouluna
iloa ja julalaa eikä tarvitse sanoa, että
joulu oli ja meni eikä mitään ollut.
Aattona on ne sutuet tanssit, jossa
Torontolaisten puuro­juhla
ja tanssiaiset
ovat tapaninpäivänä
Toronto. — Meidän torontolaisten
joulunvietto on viime vuosien aikana
jäänyt h y v i n hiljaiseksi mikäli t o i ­m
i n t a D o n - h a a l i l l a on kysymyksessä.
On totuttu ajatukseen, että joulun
a i k a n a ei kannata mukaan mitään
järjestää haalille koska k a i k i l l a on
omat kotoiset joulupuuhansa. M y y -
jäiskomitean naiset o\^t.nyt k u i t e n ­k
i n päättäneet järjestää tapaninpäi­väksi
tanssiaiset j a joulupuuron t a r ­j
o i l u n koska m a a n a n t a i n a k i n on k a i ­k
i l l a vielä juhlapäivä, j o l l o i n ei t a r ­vitse
mennä töihin. Siihen mennessä
o n v a r m a a n k i n seh-iydytty kotoisista
puuhista j a e r i t a h o i l l a suoritetusta
juhlimisesta.
T a r j o i l u alkaa jo kello neljä ja
tanssit kello kuusi. Musiikista huo­lehtivat
Ake j a Väinö.
K u n aloitetaan varhain niin jää
p a l j o n aikaa seurusteiuim. t a n s s i i n ja
j o u l u - u u t i s t e n kertomiseen.
Myyjäiskomitea toivottaa kalkille
hauskaa joulua! Tapaninpäivänä siis
t a v a t a a n D o n - h a a l i l l a ! — H . T .
j a H e i k k i Ström, j o k a on j u u r i h i l j a t.
t a i n saapunut Suomesta. Uudenvuo­den
vastaanottajaiset ovat myöskin
h a a l i l l a j a juhlakomitea toivoo, että
tuleva vuosi lulee olemaan työmiehel-halutaan
suomalai­seen
arkistoon
M a t t i Halminen kertco K a l e v a l an
kan.san .siirtokunnan historiaa käsit­televässä
'•Sointula"-ninii.se.ssu teok­sessaan
«sivulla 6> että "Vuoden 1882
p a i k o i l l a saapui joukko suomalaisia
Etelä-Pohjanmaan ja Länsi-Suomen
monista pitäjistä itä-Kanadaan työn­hakuun.
Juuri silloin lakennettiin
tätä iCPR: n ) rautatietä Ontarion
s u u r i l l a sydänmailla. JCahaäas.sa oli
suuri puute r a u t a t i e n työmiehistä, sitä
a i n a k i n todistaa eräs tapaus. K u n
Ottawaan. Kanadan pääkaupunkiin,
saapui tieto, että suurempi joukko
suomalaisia o l i saapunut maihin, n i in
s i l l o i n K a n a d a n kenraalikuvernööri
itse omassa persoonassaan t u l i hake­maan
.suomalaisia rautatien töihin.
N i i n kertovat ne miehet, j o t k a siinä
joukossa olivat tulleet manhan, ja
kertoivat vielä, että tuo arvoi.sa heri-a
osti j a l a h j o i t t i heille hyvät eväät,
s i a n k i n k u t , juustot ja muut herkut,
j o i t a oli n i i n runsaa.sti. etteivät mie­het
voineet- niitä j u n a m a t k a l l a lälifs-kään
kaikkia k u l u t t a a . , Sen lisäksi
matkusti hän it.se junassa miesten
mukana työmaalle asti. Tv^ö.maalle
t u l t u a otettiin k a i k k i e n miesten nimotj
m u i s t i i n ja olivat ne s i t t en j u l k a i s -i
t u i n a kirjasessa, jossa kovasti mainos­t
e t t i i n K a n a d a a suomalai^ill<5 maan-viljelysmaana.
Näiden miesten sanot­t
i i n nyt olevan työssii Canadan P a c i ­fic
rautatiellä j a että l i e ansaittuaan
v a r o j a aikoivat asettua maanviljeli­jöiksi
Kanadaan.
" K i r j a n e n oli p a i n e t t u jossakin eng-| ^^ii^kniut l>ilv}r„ matkan.
lanninkielisessä painossa, joten sen i l\<iy" scmcnttiko^piilii taas.
HäDiärii hiipii hiljaa
vankilaan iloffomaan,
\.v.'/iasta, uhmasta, surusta
[ pakahtuvaan.
I /Itamrssiin kaiku kiirii
] läpi holvein ja nniurirn
puriotru prhmraän syrliimn n
kuin mustaan suohan.
Valot sammuvat. Vapahti/m
henki ainetta hävittää.
Huojuen hajoavat
kuokau.Urn holvit.
Kuin ulirisavu.ria valtava
tcräsmassa pimeään katoaa.
Jää värisevä kaipaava, .
lentävä ihmissydän.
Ei ollut kynttilää yhtään,
nyt on tähtiä tuhansin.
Ei o'lut ihmisarvoa, nythän
on, vapaus valtavin.
Sinun luoksesi armas saavun
jäsenin väyiseviii. Xäen
laulavan voittoisan väen
alia lippujen punaisten.
He muistavat meitä,
vankilan tovereita.'
Kauimmin hartaaana viivyn
luona pojuni untuvaisen.
Vapisevin käsin nostan
päälle aatteeni alttarin,
ja pyydän: Suojele, kohtalo.
\ kuollut lento-i
onnettomuudessa
; bault Ste. M a r i e , Ont. — Perjan-i
'.aina iltapäivällä menetti 31-vuotias
! V i l h o H i l l täällä henkensä West K o -
; r.^h-to\vnshipissä tapahtuneessa l e n -
1 to-onnettomuudessa k u n hänen k a h -
i clen matkustajan lentokone iski v o l -
! m a j o h t o i h i n , putosi erään f a r m i t a l on
! k.^.tolle j a syöksj'i siitä n o i n 300 j a a r ­d
i n etäisyyteen pellolle. Kone tuhou-
[ t u i täydellisesti mutta ei s y t t y n y t p a -
I lamaan. Kukaan ei ollut kotosalla
i E n i i e Crackin' farmitalossa onnetto­muuden
tapahtuessa.
V a i n a j a oli saanut lento-oikeuden
kymmenen kuukautta takaperin, eikä
kcskaan sivuuttanut lentdraahdolli-s
i m i t a . Hän o l i A l g o m a Steel Corp.
palveluksessa j a häntä jäi suremaan
vaimo.
H i l l oli o l l u t yksimoottorisella t a ­sollaan
ilma.s.sa n o i n t u m i i n ajan e n ­nen
onnettomuutta, jonka johdosta
to\vnshipiu a.sukkaat joutuivat ole­maan
perjantaiyön i l m a n sähkövaloja.
Tähän mennessä on todettu, että
I H i l l i n koneess.1 o l i . moottorihäiriö,
j e n k a johdosta hän menetti koneensa
k o n t r o l l i n . Onnettomuuden tapah-j
tuessa oli sää i h a n t e e l l i n e n lentäjtpisjä
varten. Hill on' h y v i n populäärinen
urheilumies Soon seudulla. .
Suomesta kys
I Eerik Edrard Hyötylä, So
Alma Liimatainen. Kong
t a .
Anpust Adaminpoika V
R a u t a l a m m i l l a .
John Orava.
Anna Stiina Holopainen
tään kiireellisesti ottamaar
Olli ja Pekka Ikonen i
pitäjästä.
Vihtori Risknla. Seinäjoel!
Pentti ja PcJdca Hirvonn
Bolda ja Viktor Forss,
Antti Vedcnpää, Rpvanii
Edvard Koljonen, synt.
otto Eerikäinen, s>-nt, £
Lauri Kuusisfto, Prince I
C. — Äiti kuoUut.
Abel Laitinen, synt. K e i
Kart Gustav Danielsson.
- Emmi ja Topias Harju, s
V i l j o .
Pekka Poutanen, Parikkal
Ylläolevia henkilöitä pyyd
tamaan yhteys Suomi-Seura-
F i n l a n d , Helsinki, Mikonks
H e l s i n k i 14, 12. 4
Suomi-Seura.
Joulutunnelma
J o u l u n a pitäisi ilon, ra
k i r k k a u d e n loistaa kaikkiali;
teen pitäisi poi?tua kaikkiei
rä . . .
M o i s i l l a puheilla kyetääj
mään vain lapsia ja heitä
hetkeksi. Niillä ei voida pe
tä, j o t k a näkevät j a tietävät
vat elämän kovan kohtalon
P i e n i majg ei muutu joui
n a k s i . Se o n yhä edelleenl
j a ahdas. Mistä köyhät Vi
t i l a t löytäisivät? E i mistäär
S e l l a i n e n on joulu työläin
selle, j o k a c n koko elämän
luonut r i k k a u k s i a mutta siit
{ m a t t a j o u t u u tänäkin jouluna
i maan puutteen katkerasta i
Riistäjät nauttivat hänen
t a a n r i k k a u k s i s t a j a juovat
sistä m a l j o i s t a . ..
Entä s i t t en se rauha, joka i
t u sotahaarniskaan? Se mut
uusia Eotalilttoja tulevaa sota
j a i l k k u u sen johdcsta. et
muodostuu .sotateikmikan ke
sen johdosta entistä tuhoLs
s i . . .
Mitä o n tämä joulun ilo?
vaipuvat s i l l o i n puutteen itki
d i t huokailevat syvään tuskien
t a , tiedustaen isältä mistä
huomenna riittävästi leipää
l e . . .
M u t t a huomen k o i t t a a mei!
h l l l e j a soiTctuUlekin. Valo
idästä lasten Iloksi j a suun
peloksi!
Uusia uintiennätyksis
Vancouver. — Laiiantaina
pnä saavutettiin täällä neljs
C a n a d a n uintiennätystä. Leor
lance Ocean F a l l s i s t a ui miest<
Ien m a i l i n vapaauintiennätyk
m i n . ja 43.3 sek., K a y McName
couverista saavutti naisten er
sen 200 j a a r d i n vapaauinnissa 2
220 j a a r d i n m a t k a l l a 2.35.1 ja 1
Cook ui. tyttöjen 400 jaardin
u i n t i m a t k a n 5.37.9.
Suojavyöt antavat
paremman sadon
k i e l i oli " k o v i n virheellistä. Suoma­laiset
lähettivät näitä k i r j a s i a omai­silleen
ja tuttavilleen Suomeen. K i r ­j
a n kannessa o l i suuri härän kuva ja
siksi sitä s a n o t t i i n k i n " K a n a d a n här-käku-
jaksi". Sitä oli l e v i n n y t paljon
a i n a k i n Lapualle ja K a i i i i a v a l l o v.
1883 j a se luonnollisesti s i l l o i n hcukut-teli
siirtolaisuutta K a n a d a a n ."
K o s k a kysymyksessä on todennäköi­sesti
ensimmäinen suomenkielinen
Canadassa painettu painotuote, h a l u ­aisi
Canadan, Suomalaisten Arkisto
saada tämän "härkäkirjan" kokoel­m
i i n s a tai a i n a k i n l a i n . i k s i lyhyelcsi
aikaa, tarpeellista valokuvaamista,
t u t k i m i s t a jne. varten.
Samassa yhteydessä o l i syylä saada
myöskin varmat tiedot siitä oliko t o -
/(/ voittajan rohkea nauru
riinuissa aaltoaa.
A l l i Lehtisalo.
Kuniuis.i italialainen säveltäjä
Istutetut suojavyöt pidättävät l u ­men,
säilyttävät kosteutta j a suojaa­vat
kasveja kuumaa ja kuivaavaa
t u u l t a vastaan. Siksi Canadian F o r -
estry-yhdistys rohkaisee farmareita
istuttamaan näitä suojavöitä, missä
hyvänsä preerialue on tasainen ja
puuton.
M a i n i t u n yhdistyksen puiden i s t u t ­t
a j a - a u t o on j u u r i suorittanut 4 kk.
N i c c i a Piccini, .'-yntyl V. 1728 j a k u o - | kest.ineen matkan Etelä-Saskatche-li
v. 1800.- i s-anissa. Preeriamaakunnissa on t o i -
— • •• ~ : 1 meenpantu näytöksiä missä osoitetaan
i farmareille minkälaisia puita'pitäisi
d c l l a k i n ky.-3ymyksessä k e n r a a l i k u v e r - i i s t u t t a a j a , m i t e n samalla kauniste-nöövi.
joka "'haki'" ja saattoi suoma- i t a a n näköalojakin,
laiset rautatietöihin. Tuloksia on jo havaittavissa 29-
• K a i k k i arkistolle tarkoitetut lähe-'; vuotisesta työstä, sillä laajakantoisia
tykset on tehtävä osoitteella F i n n i s h - sucjavyöistutuksia on jo kasvamassa
C a n a d i a n Archives. Box 354, S u d b u r y , ' Conqusstis.sa, Sa.sk. j a Lyletomssa,
Ontario. ; M a n . Conquestissa farmarit ovat i s -
Arkistokomitean puolesta: H . S u l a , : tuttaneet y l i 600 m a i l i a puita. Nämä
a r k i s t o n h o i t a j a . i suojavyöt paloittelevat farmimaat 40—
Hiihdon opettajaksi
Mont Tremblant, Que. — Tc
l a i n e n miss K e r t t u Salmi £
täällä viime v i i k o l l a hiihdonop*
t u t k i n n o n kahdeksanpäiväisen
tävän kurssin jälkeen. Uusi n
röity h i i h d o n -opettaja ryhtyy
kentelemään Chantecleri.s.sä, Ste
lessa, Que.
80 e e k k e r i n a l a n suuruisiksi pel
P u u t , suurimmalta osalta "hen
t a " (caragana) j a alhaisilla pai
p a j u p u i t a , ovat n y t noin 15 j
pitkiä. Tänä vuonna suoja\7öa
f a r m a r i t saatavat vehnää keskiic
15 bushelia eekkexinalalta. H
naapurinsa suojaVyöalueen ulii
l e l l a saivat keskimäärin. 8—9 b'
l i a vehnää eekkerinalalta. Sa:
l a i s i a tuloksia on saatu Lyleto:
C a n a d i a n Forestry-yhdistys &
että suojavyöhykkeet antavat pa
m a n sadon j a kauniimmat maisf
PÄIVÄN PAKINA
] j o h d o l l a lyötiin . interventioarmeijat.
1 K u n toisessa maailmansodassa h i t l e -
j riläiset olivat tunkeutuneet Volgalle
I saakka, n i i n S t a l i n sanoi, että perään-l
a i s i a teoreetikkoja, jotka ovat i
tuttaneet marxilaista kirjailisi
Molemmat ovat kirjoittaneet i
k i r j o j a j a heitä pidetään teoreet
tymiskausi on päättynyt ja alkaa| sosialistisen kirjallisuuden nyk:
hyökkäys. Ne. j o i t a typerä taantu- ken loistavimpina henkilöinä,
muspropaganda ei ollut sokaissut, tie- on kaiken lisäksi Kiinan huomatt
ä tapaamrnen
V i i m e päivinä ovat kaikki lehdet: t a p a u k s e n johdcsta on h.vvin ymmär-kertoneet
K i i n a n Kansantasavallan i rettävä. Onhan kysymyksessä k a h -
muspropag
.sivät näiden sanojen merkitsevän
täyttä totta. N i i n myöskin alkoi P u ­naisen
a r m e i j a n eteneminen j a v o i t ­tamattomaksi
väitetyn Saksan natsi-a
r m e i j a n hävittäminen.
N i i h i n a i k o i h i n k u n S t a l i n g r a d in
musiikki on a i v a n harvinaisen e n s i - | niistä k i r j o i t e t a a n s i t t en aikanaan,
luokkaista. Soittajina ovat Wm, O j a ' _ Raportteri.
le ja -naiselle työttömyyttä tuova v u o . j p r e s i d e n t in Mao T s e - t u n g i n s a a p u m i - 1 den jättiläiJ^m.Han ystävyyden l u j i t t a - j
.si. Tuleehan "täällä "talven mittaan i s^sta Moskovaan. K a p i t a l i s t i s e n l e h - j n i i n e n j a tulevan p o l i t i i k a n s u u n n i t - j taistelua käytiin oli M a o T s e - t u n g in
olemaan yhtä j a toista " t u h i n a a " v a a n i distön p o l i t i i k o t valelevat k a n n u j a s i i - j t e l u . . Kiinan Kansanarmeija mitättömän
i t ä mikä oh M a o n matkan l a r k o i t u k - i Emme voi myöskään olla mainitse-orgaaneista,
joka on yrittänyt seurata demokraattisia periaatteita
kiiytänniissä — ja on sen peru.^teella suorittanut yleistä tunnu.<tusta
.saanutta luovaia työtä. Ja täs.säpä sen suuri synti lieneekin. Filmi­lautakunta
on ollut liian canadalainen — se on pyrkinyt ••Otta\van
Hollywoodin"' muodostamiseen, mikä on synti yhdysvaltain imperia­lismia
vastaan, ja kehittämään luovaa filmitaidetta sensijaan kun
Yhdysvaltain suurbisnes vaatii itselleen oikeuden tehdä filmit canada.
laisista uutistapahtumista ja jättää hallituksen filmilautakunnalle " o i ­keuden"
le\'ittää vain sotapropagandaa sen h\-\äksi. että kansa t y y -
t\-isi tykkeihin voin asemesta.
Ja koko tämä likainen noitajahti paheellisine seuraamuksineen ku­vataan
joksikin ylipatrioottiseksi ••puhdistustyöksi"!
I sena. Onko kysymykses.sä k u n n i a n -
i ^ j s o l t u s Neiivostoliiton pääministeri
i S t a l i n i a kohtaan hänen 70-vuotispäi-pieni.
Sen hallussa oleva alue oli vain
pieni kaistale Yunanin maakimnassa.
Maon johtamia vapaustaistelijoita
m a t t a , ettei kysymyksessä ole vain
kahden jättiläisvaltojen j,ohtajien t a ­paaminen.
Toisensa tapasi myöskin j vastassa olivat yhdistyneet japanilai-
I vän johdosta taik'Ka onko t a r k o i t u k - j aikakautemme kaksi suurinta m a r x i - : set ja C h i a n g K a i - s h e k i n mahtavat
' s e n a neuvotella jostain tärkeästä so-j l a i s t a , joiden nimet tulevat jäämään| joukot. Oppineena mai-xilaisena Mao
I pimuksesta. j k a i k i k s i ajoiksi kansojen vapaustais-! l u o t t i siihen, eitä K u n a n orjuutettu
I Meistä tuntuu, että Maon matka on i t e l u n historiaan. j k a n s a tulee seuraamaan hänen johta-
! yhteydessä Stalinin syntymäpäiväni
p i i n r u n o i l i j o i h i n kuuluva.
Molemmat ovat myöskin suu-iz
t i l a s j o h t a j i a , jotka ovat valla:
moustaisteluissa karaistuneita. M
samalla molemmat ovat vanku^i:
mia rauhan kannattajia. Ehi
j u u r i sen johdosta kapitalistiset.:
t i i k o t ovat n i m hermostimeita.
Mao ja S t a l i n myöskm eduru
k a h t a s u u r t a tapahtumaa. Stalic
k a k u u n suurta vallankumousta,;
k o h o t t i maailmaan ensimmäisen!
väen valtion. Mao K i i n an
vallankumousta, j o k a vapautti 2*
man suurimman kansan ja ioH'
lankumous on tärkem sitten a -
K u n S t a l i n ja Mao tapasivat t o i - maansa halhtusta j a vapauttamaan L o k a k u im vallankumouksen.
kanssa ja että myöskin neuvotellaan; sensa tuli mieliimme, että tässä t a -
näiden kahden jättiläisinään k e s k i - 1 pasi toisensa kaksi vallankumous-
I n a i s i s t a siiliteistä j a ennenkaikkea s i i - ' miestä, jotka k a i k k e i n vaikeimmissa-tä
m i t e n voitaisiin säilyttää m a a i l - k i n tilant-eiss.^ ovat luottaneet s c s i a -
manrauha.
S t a l i nm j a M a o T s e - t u n g i n k o h t a a ­m
i s e l l a on suuri h i s t o r i a l l i n e n m e r k i -
itsen.sä feodaaliorjuudesta ja ulko­maalaisten
sietämättömästä riistosta.; aiheuttaa hermostimeisuutta isi^
Kiinan Kansantasavallan perusta­mmen
kruunasi Maon johtaman tais-lismin
voittoon. Ajatelkaa sitä aikaa, telun ja hänet nimitettiin uuden tasa-jolioin
nuoren Neuvostoliiton oh p i i - vallan presidentiksi. /
Jos Maon ja Stalimn kohtaaE-i
ai . _
Ustien leirissä, niin rauhaa
ihmiset ja erikoisesti luokkatiss
rittänyt suurvaltain i n t e r v e n t i c a n n e i -
tjrs. K a p i t a l i s t i s e n maailman j o h t . a - j j a t . Maassa oh nälkä j a k a i k k i o li
v i m p i e n p o l i t i i k k o j e n hermostuneisuus' r a p p i o l l a . Mutta L e n i n i n j a S t a h n in
työläiset seuraavat luottamuJe£
Kunan kansan ja Neuvostoliitot-
Stalin ja Mao eivät ole vain suuria \ tävyyden lujittimiista tietoisina^^
vallankumousjohtajia, vaan molem- j että se lujittaa rauhan asiaa kaiös
mat ovat myöskin tunnettuja marxi- i la maailmassa. — Uoti.