Vapaus, December 20, 1949

              SECTiON l i i
Tiistama, jouliik. 20 p. — Tuesday, Dee. 20
Sosialistisen realismin
läpimurto Ranskassa
Kirj. Chr. Jensen
Loais Arayon on Ranskan nyky-beUen
kirjailijoista se, joka on
astunut monen kefaitrsvaiheen j ä i.
keen sosialistisen realismin tielle.
Paraikaa hänen nimensä ympäril>
lä on Jälleen kohinaa. Tämä m-noiUJa,
romaanikirjailija. kriitUe-ko
ja Jonmalisti, Joka Ranskan
kirjalUsnnden kapinalllsesU kas-miuudesta
lähtien ensimmäisen
maailmansodan jälkeen ja vhä täi-lä
hetkellä, 30 vuotta myöhemmin,
on asettunut maansa kirjallisuu­den
etujoukkoihin on lähettänyt
maailmalle suuren romaanisiker-mänsä
uisimmäisen niteen "Kom­munistit
(Les communistes). Chr.
H. Jensen käsittelee seuraavassa
huomattavaan teokseen liittyvili
periaatteellisia kysymyksiä.
Louis Aragonin uusin teos nostaa
mieltenkuohun ja aiheuttaa varmas­ti
tunteenpurkauksia, jctka ulottuvat
koko rekisterin laajuudelta katkeruu­desta,
vihamielisestä raivosta yiitse-
\-uotavaan :nn:.stuks;en saakka. Mut­ta
taantumuksellisen arvos:elur. v i i -
m?:nen a^e. se mihin se on yrittänyt
paeta — vaikeneminen — ei vaikuta
Aragonin uuteen teokseen. Siilien
•Kommunistien" :uhe on liian mer­kityksellinen,
sen näkymät liian suu­ria
ja sen kirjoittaja iiian yltvoimai-nen.
"Kommimistit" on samalla kertaa
päätös ja uuden alku. Kirjallisuus,
joka ratkaisevalla tavalla ja kerta
kaikkiaan katkaisee kuluneen, keh-noimma.
ssa mielessä psykoanalysolvan
ja persoonallisuutta palvovan tendens­sin,
jcka antaa uusia merkkivaloja
kirjalliselle luomistyölle ja jok-i sy-vimmäi.
ä olemuksellaan merkitsee,
että kirjailijasta tulee elävän todelM.
suuden aktiivijien csancitt:'.;.-'.. trdelii-suuden.
joka ruokkii hänen taidett-iar.
oli välttämätön.
"Kommunistit" on pä&tOs, kcska
teos panee pisteen sille keskustelulle,
jota on käyty Ranskan kirjallisuuden
parhaiden voimien kesken Ranskan
vapautumisesta v. 1944 lähtien, kes­kustelulle
siitä voidaanko sitä läheistä
suhdetta, mikä h a l l i t s i kansan ja ru-noihjain
välillä vapaustaistelun \-uo-sina.
edelleen jatkaa ja kehittää rau­han
olosuhteissa. Se on alku, koska
kirja he;i ilmestyttyään on s\-nnyttä-nyt
perustavaa laatua olevan uuden
keskustelun, jota eivät käy kirjallisuu.
den spe.-iialistit. kirjailijat ja k r i t l -
kot. vaan kirjailija lukiiainsa kanssa.
On löydetty yhteinen nimittäjä eri
osapuolille, jotka •'kirjallisuuden ja
yleisön välisestä kuilusta" loppumat­tomia
pohdiskeluja käyvät eivät ole
voineet tai eivät ole uskaltaneet tai
tahtoneet nähdä. Yhteinen nimittäjä
on lotiellisuudcn maailma — Le mcnde
rsel — kuten .Aragon on nimittänj-t
roinarni.vari.-;n.sa joka nyt kruuna­ta;-,
!i ••K::inniun;.>-ieilln".
Siinäkin sulT.ee.s.sa '"Kommunistit"
on seka loppti että alku. Sillä jos nel­jä
enslxnmäisti ronuumla —
doches de Bale" "Ltk bcaux ouar-tiers",
-Les -voyaceun le llmperlale"
Ja "AureUen" orvmt a n a l n s l ä viimeis­ten
30 v-tioden Ranskasta, jonka ben-kistä.
polUtUsU Ja aineellista taiste­lua
Aragon rn seurannut j» osallis­tunut
siihen lakkaamatta luovana tai­teilijana
ja Jonka sisäisiin salilsutik-sihi
hän on tunkeutimut niitä kuun­nellen,
niin c n "Kommunlstif se syn­teesi.
Jonka täytjri ttilla, ja jossa kalk.
ki lilat detaljlmuodot on sysitty syr­jään,
niin että vain oleellinen on
jäljellä ja jossa todellisuuden maail­ma
etenevässä liikkeessään jonka yh­teiskunnan
valtava kamppailu aiheut­taa,
paljastetaan.
"Kommunisteissa" Araeon saavut­taa
uuden taiteellisen voiton. Hän
on tuUut kansan pyriiimysten, sen
etujoukkojen. Ranskan työväenluo­kan,
ajatusten ja tekojen ytimiin. Hän
on saa%*uttanut sen tason, ja välitön
keskustelu kirjailija Aragonin ja rans
kalaisen lukijan välillä on tullut mah­dolliseksi.
Iloista Joulua
Uutta
kä onnellista ja rauhallista
toivottavat
JALMAR LEHTO
MIKKO KAINU
MARTTI RASINPERÄ
JAGK HAUTALA
MANU MÄKI
ONNI VILLAMO
ONNI VANHATALO
NIILO VAINIO
HEMMI UUSIMÄKI
MATTI HAUTAMÄKI
AUGUST PAJALA
LAURI SILANDER ,
S. ISACSON
SAKARI KETO
E. LAHTI
HANNA JA ONNI SALO
MARTTI JAAKKOLA
MIIKA SAARI
K. KUUSISAARI
OSCAR PUOTINEN
JALMAR HALMEIA
VIKTOR MÄRRI
Arvo Mäki
EDVIN TELLIKKA
D. KUJALA
P. UTRIAINEN
JOHN AHO
NESTOR KOSKI
ELO HARJU
ATE VENÄ-LÄINEN
ARVI RANTA
VÄINÖ MÄKYNEN '
AP.VI VÄHÄ
VILI AHO
E. RUHA
T. KAUPPI
A. RAHIKAINEN
T. KORHONEN
EINO HÄMÄLÄINEN
RAUHA JA JOHN HELIN
TYYNE vIA JUSSI
Puunhakkaaja
NICK FRANTTI
ERICK. ANNA JA
HEIKKI LAHTI
VALTER NIEMI
ARVI UKKONEN
iLrnfi.:^ Mäki
Driftwood Timber Co. Camp 12 Hearat, Ontario
Vuosien työskentelyn Jälkeen h än
on ottanut ratkaisevan askeleen ai­noalla
IcuUettavaUa tiellä kohU aidon
Uiteellisen pyrkimyksen suurta pää-laäärää:
kohti ko6ketu$ta ,.£ansaan.
Kansan täysivaltainen edustaja.
Ranskan kalvos^lälsten liiton pu­heenjohtaja
Auguste Lecoeur on
"France Nouvelle"-lehdessä Julkaise­massaan
artikkelissa "Kommunisteis.
ta" määriteUyt tämän tien ja sen
vastakohdan. Ensimmäinen tie on se
mUlä kh-jaillja hylkää individualismin
ja murskaa egoismin ja ilmaisee sen
kansan henkeä, Jonka elämää hän
elää ja kuvaa täta taistelua ja toi­veita,
kirjoittaa kh-joja. jotka ovat
kansan elämän ilmaisuna ja .symboo-
Una.
Toinen tie on kirjoittaa cpältscnäl-sestl
heijastavaa kirjallisuutta, sellais­ta,
jota kirjoittavat timteettomat klr-jaUiJat.
Jotka kulkevat välinpitämät-tVminä
kansan ohitse. Jonka kynä
on sen 'yhteiskunnan" palveluksessa.
Joka h ä n t ä elättää nUn että h ä n voi
palvella sen ideologiaa, palvella
luokka intressejä.
Aragon on nähnyt Ja ymmftrtiinyt
mikä crolttaa nämä kaksi tietä —
nJln, hänen uusi romaaahisa on omi­aan
vetämään suuntaviivoja — sillä
kun Ranskan kansassa, sen työväen­luokassa
elävä eteenpäin vievä voima
on muovannut Ja hedelmöittänyt hä­nen
ajatuksiaan Ja tunteitaan, niin
liän auttaa nyi puolestaan omalla
työllään oppimestsreltaan .suurem­paan
."»h-yytcen an lolnnclssa Ja ym-j>
ärölvän todellisuuden ymmHrtäml-scen.
Tämä tokcc eittämättä 'K< mmunls-telsta'
fosIalLstiscn rcallimin liipimur-ron
Ranskan klrjalllsuudp.s.sa. Liipi-murron.
Jonka pohjana ovat olleet
monet alkHJ.spmmat, snmaaji piiHmiiä.
r ä ä n lähliiäVHl pyrkimyk.sct jn Jonka
puolesta nuori kirjaihjn.sukupolvi on
taistellut niin romaanis.sa kuin lyrii­kansa
(Jean Laflttc Andre Stil. * 4 a -
dclainc Riffaud Ja Jacques Gauch-cron>.
Aragon il.sc cl ole pari.s«a päiväsiä
kj-p.sj*nyt tähän läpimurtcon. Jo v.
1037 hän oli kypsynyt siihen, e t t ä hän
saattoi eräässä puheessaan herättää
välttelyn .sosialistisesta realismista.
Hän puhui niitä kalita puäasinUista
väitettä vastaan. Jotka kohdistettiin
siihen, mutta h ä n tiesi samalla,, että
ennenkuin kirjallisuus saattoi pääsiä
sosialistiseen rcali.<^miin täytyi ensin
luoda 8y%cmmä.ssä mielessä ranskalai­nen
realismi.
Aragon sanoi silloin: "Sosialistista
reaUsmla vastaan on esitetty knksi j
vastaväitettä. Ensiksi, e t t ä se on neu­vostolainen
(SO. venäläinen) t«crla,
eikä ranskalainen, toiseksi, että rea­lismi
ei voi olla sosialistista siinä maa.
i]ma.ssa missä todcllisuiLs ei ole sita."
Aragon sanoi ensimmäisestä väittees­t
ä että sosialistinen realismi tosin on
luotu Neuvostoliitcssa, mikä sinänsä
el voinut antaa aihetta vastaväittel-
.slln. Virhe tehdään, kun vedetään
Johtopä&tö.s, että ncuvo.stoklrJalll.suus
olisi antanut muotin. Jonka mukaan
kaikkien muiden maiden kirjallisuus
0II.SI valc^.tava, 'Ajattelen romaanilai-dctta,
Joka on känsinyt tavattomasti
esikuvien JälJitlelcmLscstä. Ja minun
kä.sityk.«;cnl on, e i t ä Ranikan rralLs-mln
tie crsuinkaan v d olla neuvosto­kirjallisuuden
jäljittclemi.sefisä että
.siitä päinvastoin oliHi Kcurauk-ena, et­t
ä lolttorlslmmc siitä emmekä lähe-
{ r l s l . Sillä realisti cUsll esikuvansa
I clämästH clucä kirjoi.stn,"
I Kä.sltel1c.-.'^ään loi.sla va.slavjiltcttii
I Aragon mij.';er.sl sf^ngcn mcksairsrn,
prcblccmlna.scttclun: "Monet ihmlic!, ;
ja crlkol.scBti kirjailijat .sekoittavat
rcalLsmln ja luonnonmaaiailun. Hc
luulevat, että rcall.sll «i joitta a maa-laustclincemä
auringonlaskun eteen
ja on cpätolvoIs.saan, että ci olc en­n
ä t t ä n y t maalata määrättyä vetoa
oran.-ssla ennenkuin taiva-s jo on tul­lut
violctik-sl. Lyhyesti, lie eivät oir
yht a mieltä kuin minä .sUta. e t t ä rca-ll.
smi on ennenkaikkea klrj«ilijnn
määrätty asennoituminen,. Joka on
ficurau/i liäncn maallrnankaf.omult.'^,';-
taan . . .muutoin hc ymmärtHisivat,
e t t ä tämän asennoitumisen tuloksia,
hänen tcok.slansa, cl .so.slalistinen rca-li.
sml rajoita, vaan kuten he kuvittele,
vat, vaan ne syntyvät määrätyn taide­käsityksen
pulttetsa Joka vastaa san­gen
määrättyä kä.sityslä ympäiöivästä [
maailmasta."
Näitä ajatuksiaan kehittämäilä Ara-gon
puheensa lopu«a muotoili rani- |
kalaisen realismin Taatimukscn. Sillä
Jos sosialistisen realismin määrää elä­män
muoto ja kirjailijan sosialistiiKn j
clämänkaUx)mus, niin kulkee tie sen j
realisoimiseen kirjalllsuudes.sa sen'
maailman kautta, Jolca kirjailijalla '
on silmiensä edessä — tässä tapauk- \
sessi ranskalaisen elämän todellisuus, \
"Timteakseen maailmaa on ensin i
tunnettava oma maansa! Se on sen j
rcallBmln edellytys, Jota minä nimitän i
raruikalaiscksi . . . I
Sillä .sosialistinen realismi vaatii,
että on tunnettava todellisuus voidak­seen
«Itä muuttaa. Bcn-,-uoksi se Rans­kansa
1837 edellyttää ranskalal5.ta rea­lismia."
Tämän puheensa Jälkeen Arafjon-j-j
on kokenut katkeran todellisuuden
maansa historiassa kan.sansa keskellä,
j a on kyennyt muovaamaan sen r u ­noksi.
Kaikilla suunnilla miehitys-
•ryöhykkcUlä ja miehittämättömässä
Ransätassa luettiin hänen runokoko­elmaansa
"Sydänsuru" 'Le crevc-coctir).
V. 1938 h ä n synnytti hyvin
IntcUektuaaliscR-sa scura.ssa väittelyn
fiosialistlscste reaILsmi'ita, kesäkuussa
1949 hän seisoi yJelsön-sä cdcs-sä ot- i
taak-secn vastaan heidän kritiikkinsä .
läpimurtoteoksestaan. Mutta kuuli- i
Jat Ja kirjailija kohtasivat nyt yhtei-scUä
pohjalla elämän todellisuuden
tukevalla p^ustalla.
Toivomme, etlä viiontui 1950 ihmiset
maailma.s.sa marssiral vupdina. nil.enldahsecn
ja elciälcsccn ruuluLssn
CANADAN SUOMALAISEN
lÄIUESTöN SARNIAN OSASTO
SARNIA ONTARIO
TERVEHDYKSEMME
kaikille
ystäville ja tovereille!
'J'UOKOON UUSI VUOSI KAIKILLE
ONNEA JA MENES']'YS'JÄ!
WM., HILJA JA OSCAR
FORSELL
Anni ja Lauri Forsell
AINO JA TOIVO
KARPPI
Oscar Viita
D. Parlanen
Jack Väisänen
O l ^ a Jaakkola
AUNE JA LILI LIIKALA
E i l a ja Helen Mäki
ERO, JENNY JA J A CK
LAAKSO
Helen ja Toini Leppäaho
MAIJA JA ANTTI
RISLAKEUS
Alma ja Sakari Keto ja
Nella
Senni ja Ensti
Hietalat
J . Uljas
Siiir, ..Vj;jltiJa
Killy. Soima. Margaret ja
Olio Koivisto
i'>i. .Sriirnijjcn
Ak.s«*l Katara
Toini. HiMa ja Matti
Jansson
L_Tolvanen
J . Pursiainen
I'.-a;' .Sa!')
Robert Mäki
Hilda Järvi
Mart.ha Koskinen
Kilon ja Eino Moi,sio
H e i k k i Rautio
Mary j a Väinö
.Vlat.ti Mäki
Rasjnperäl
A. Karvonen
HEARST ONTARIO