Vapaus, December 20, 1949

              UOTTA
toivottavat
•s. Oskar Lehto
E r i c Laaksonen
Matti Hietala
Charlie Mäki
Frank Laakso
Oscar Bay
ilju
ja perhe
j a Kassu Jarvis
annes ja Arvo
imil Friiberti
i.ho,
.t, Mich.
lala,
,t, Mich.
Ruohonen
lantamäki
ONTARIO
na neljä päivää. Britan,
teollisuusvakuutuslaiyjs
<ft hänelle komusta
; t a vammasta".
SECTION IX
Tiistaina, joulukuun 20 päivänä—^Tuesday, December 20
MARXIN OPIT
Kirj. Mauri Ryömä
nm
ILUA
llista
)TTA
vens, Ont
Kadiocsilelmä SuomenYleisradion
sarjassa "Sosialismin historiaa".
On kiistatonta, että n i i d e n 100 I T I O -
i\c:i a i k a n a , j o l l o in M a r x i n opeista e li
::>.rxi!ai5uudesta on voitu puhua y h ­tenäisenä
järjesteLmänä. tai v a i k k a pa
Suo.Tiessa on toiminut marxilainen
•..i;n niiden 50 iTJodcn aikana, j o l l o in
tvoväenliike. M a r x i n oppien vaikutus
'S :-;äytännöllinen merkitys on v a l t a -
•,,,sti lisääntynyt. Toisen maailman-
.-v^ian jälkeen tapahtuneet muutok-s
c . K i i n a n vapau.sliikkeen voitto n i i -
1;;:;. l u e t t u n a , merkitsevät sitä. että
M a r x i n opit ovat n o i n m i l j a r d i l l e i h -
i i i . s c l l e muodostuneet osaksi heidän
osapäiväistä elämäänsä.
I l m a n M a r x i n oppeja, marxilaisuut-t...
ei nykyaikainen Suomen enem­pää
k u i n kansainvälinenkään työ­väenliike
olisi l a i n k a a n ajateltavissa.
Jus marxilaisuus kitkettäisiin työ­väenliikkeestä
poLs, nijn se lakkaisi
o l e m a s t a työväenliikettä. Aivan sat­t
u v a s t i kysyy 50 vuotta sitten perus­t
e t u n Suomen työväenpuolueen en-
>imm.äinen puheenjohtaja tri A v U r -
>in -Testamentissaan Suomen köyhä-
]:stölle": "Mitä olisivat sutu-ten i h ­misjoukkojen
pyrkimykset valoon ja
v a p a u t e n e ilman M a r x i a ja Engel-
>:ä . .
Tvöväen Tietokirja, jonka Suomen
,-usialidemokraattisen puoluene eräät
johtavat miehet — t r i Hannes Ryömä,
prof. Väinö Voionmaa, s i l l o in toimit-
;5.i'a, sittemmin taloustieteen tohtori
oope T u h t i ja muut —j u l k a i s i v a t v.
922. selittää lyhyesti tämän marxi-la;.<
uuden ja työväenliikkeen yhteen­kuuluvaisuuden:
"Viime vuosi.sadan alkupuolella no-
[K-a kapitalistinen kehitys taloudelli­s
e l l a a l a l l a sekä siitä johtuvat henki-
.set ja valtiolliset mullistukset entistä
bclvemmin osoittivat, miten ihmisten
käsitykset ja pyrkimykset johtuvat
heidän asemastaan tuotantoprosessis­sa
j a m i t e n turhaa on näinollen odot­taa
sosialistisen yhteiskunnan luo­m
i s t a vallassaolijain toimesta. Sa­n
o t t u yhteiskunta, j o n k a itse kapita­listisessa
järjestelmäsä havaittavat
kehitysvoimat todistivat välttämättö­mäksi,
saattoi siis o l l a vain työväen­luokan
luotava. 'Työväenluokan va«
pautus o n oleva sen o m a tehtävä.'
Näin selvennettynä j a tieteelliseen
pohjaan pei-ustettuna astui s o s i a l i s t i ­nen
teoria — ensimmäisen kerran
Marxin j a Engelsin l a a t i m a n ' K o m -
muui.stisen manifestin' (1848) muo­dossa
— työväenliikkeen palveluk­seen,
liikkeen, jonka r i v e i h i n jo sitä
ennen oli olojen vaikutuksesta i l ­maantunut
enemmän tai vähemmän
selviä sosialistisia taipumuksia. So-sialLsmi
j a työväenliike joutuivat, t o i ­s
i i n s a samaan .suhteseen kuin henki
ja ruumis . . . "
Työväen T i e t o k i r j a n vertaus osuu
mielestäni oikeaan. Marxilaisuus on
elävä henki, jota v a i l l a työväenliike
olisi kuollutta. Mutta toLsaalta, k u ­ten
ei yleensäkään henkeä i l m a n a i ­neellista
ruumista, n i i n ei myöskään
marxilaisuus ole ajateltavissa ilman
tvöväenliikettä. Molemmat kuuluvat
erottamattomasti yhteen.
Eivät edes L e n i n i n opit. n i i n valta­va
merkitys k u i n niilläkin on sosiplis-m
i n historiassa, voi järkyttää M a r x in
oppien perustavaa asemaa. Sillä mitf.
ovat L e n i n i n o p i t , leninismi? "Leni-
'msmi on i m p e r i a l i s m i n ja proletaa­risen
vallankumouksen aikakaudcT.
m a r x i l a i s u u t t a " , vastaa nykyään y l i -
voiniaLsesti etevin M a r x i n j a L e n i n lr
oppien t u n t i j a j a toteuttaja Stalin
' L e n i n . M a r x i n j a Engelsin oppilas
t o i m i kehittyneen imperialismlr
k a u d e l l a , etenevän proletaarisen val­l
a n k u m o u k s e n kaudella, j o l l o in prole­t
a a r i n e n vallankumous yhdessä maas-i^
h v o i t t i , löi maahan porvarillisen de­m
o k r a t i a n j a avasi proletaarisen de­m
o k r a t i a n aikakauden . . . Juuri tä-
Hiän tähden leninLsmi on m a r x i l a i ­suuden
edelleenkehittämistä".
Näihin Stalinin sanoihin sisälty.^
toteamus, että vaikka marxilaisuu'
onkin kehittyvää kuten kaikki eläv?
tiede, n i i n M a r x i n opit ovat k u i t e n k ir
fcysyneet ja pysyvät k i v i j a l k a n a , johon
työ-, äenliikkeen teoreettinen rakennus
'jjaa j a jolle se kohoaa. K a r l K a u t -
j o n k a teoksilla ja k i r j o i t u k s i l la
n ollut tavattoman suuri vaikutu?
- ' . n i e n työväenliikkeen kehitykseer
O ••uoden aikana, lausui kerran, e t t ;
j'.'ukkopuolueiksi yhtyneen taistele­man
työväenluokan keskuudessa or
na päivänä enää v a i n yksi sosialis-
:.e.-j teoria elo.ssa: m a r x i l a i n e n tco-
Eivät kaikki työväenpuolueider
sene: ole m a r x i l a i s i a , saati sitten
''Jl:!ntuneita marxilaisia. Mutts
• -"ä heistä, jotka eivät ttmnusta
= r v : i a i - t 3 teoriaa, ei ole y l i m a l k a an
r a a n t e o r i a a ."
Nämä K a u t s k y n sanat pätn-ät täll?
•kellä vielä paremmin kuin s i l l o in
ne- en.simmäisen kerran lausut-
O f . a c n huomioon M a r x i n oppien.
"'^rvjlaLven teorian. . y k s i n v a l t i a an
seman nykyaikaisessa tieteellisessä
^ j " aenhikkeessä. lienee siis n i i n tvö-l
u v a n suorastaan^ yleissivistykseen.
S e l l a i n e n henkilö, j o l l a nykyään ei
o l i s i aavistustakaan edes m a r x i l a i s u u - |
den pääkohdista, ei voisi pitää Itseään
si\-istyneenä kalkkein lievimmässä-kään
mielessä.
K a i k k e i n yleisimmin tiedetään, että
marxilaisuus on j o n k i n l a i s t a talous­oppia
ja taloudellisten tekijäin mer-kity.
stä korostavaa historiankäsitystä.
Tunnetaan sellaiset sanat k u i n '•lisä-a
n o " , " k a p i t a l i s t i n e n riisto" ja ' l u o k ­k
a t a i s t e l u " . Varsin monet ovat sel­lillä
siitäkin, että Marx aikoinaan
k i r j o i t t i laajan taloustieteellisen teok­sen
nimeltä "Pääoma", jonka ensim­mäisen
osan ensinmiäinen suomen­k
i e l i n e n laitos — suomennos prof.
Louhi\-uoren ^ ilmestyi jo y l i 30 vuot­t
a sitten ja uusi, tarkistettu laitos
viijpe •v'uoden lopulla.
Eikä itse asiassa sovikaan kieltää,
etteikö M a r x i n talousoppi olisi sosia­l
i s t i s en teorian kulmakiviä. Marx rat­kaisi
ne ongelmat, j o i h i n klassillisen
englantilaisen taloustieteen suuret
edustajat Adam Smith ja Ricardo
olivat kompastuneet. Hän osoitti,
k u i n k a nyk}'isen kapitalistisen tuo­tantotavan
vallitessa kapitalisti riis­tää
työläistä. Siitä pitäen k u n k a n ­santaloustiede
oli esittänyt väittä­män,
että työ on k a i k e n r i k k a u d e n ja
k a i k e n arvon lähde, o l i t u l l u t väistä­mättömäksi
kysjTnys: kuinka tähän
s i t t en soveltuu, että palkkatyöläinen
el saa työnsä luomaa arvomäärää k o ­konaan,
vaan hänen on pakko luovut­taa
siitä osa k a p i t a l i s t i l l e ? Por\'a-r
i l l i s e t taloasoppineet enempää kuin
sosialistitkaan eivät olleet; kyenneet
antamaan tähän kysymykseen tieteel­listä
pätevää vastausta. M a r x i n rat­k
a i s u oli seuraava: Nj-kyinen k a p i t a ­l
i s t i s en tuotantotavan edellytyksenä
on kahden yhteiskuntaluokan olemas­saolo,
toisaalta k a p i t a l i s t i e n , j o i l l a on
h a l l i n n a s s a a n tuotannon ja elämän
välineet, j a toisaalta työläisten, jotka
on suljettu pois h a l l i n n a s t a ja j o i l la
on myytävänä v a i n yksi a i n o a tavara:
työvoimansa, j a j o i d en o n p a k k o myy­dä
tämä työvoimansa, jotta saisivat
haltuunsa elintarvikkeita. Myytyään
työvoimansa kapitalisteille työläinen
luo työllään arvoa, jonka toisesta
osasta kapitalisti suorittaa hänelle
maksun, mutta toisen osan anastaa
Itselleen maksamatta. Tämä jälkim­mäinen
osa työläisen luomasta ar­vosta
on ns. lisäarvo, josta k a p i t a l i s ­t
i s en yrittäjän voitto on peräisin. N y t
on selvää, sttä mitä pienemmän osan
luomastaa^ arvosta työläinen saa it­selleen,,
sitä" surempi osa lankeaa k a ­p
i t a l i s t i l l e lisäarvona, sitä suuremman
voiton kapitalistinen yrittäjä keski­määrin
saa liikkeestään, — j a päin­vastoin.
Tämä k a p i t a l i s t i n j a työläi­sen,
k a p i t a l l s l t l u o k a n ja työväenluo­kan,
etujen vastakkaisuus .synnj-ttää
näiden luokkien välLsen l u o k k a t a i s t c.
l u n , j c k a voi pä'ättyä vasta sitten, k u n
tehtaat j a muiit kapitalistiset jTityk-set
on demokraattisen valtion välityk­sellä
otettu työtätekevän kansan,
k a i k k i e n arvojen todellisten luojien,
omaan hallintaan.
Epäilemättä myös M a r x i n histo-
-iankäsitys, m a t e r i a l i s t i n e n h i s t o r i a n ­käsitys
on sosialistisen teorian tuke-vimpla
kulmäki\iä. Marx todisti, että
'ioko tähänastinen tunnettu historia
on luokkataistelujen historiaa, että
kalkissa yksinkertaisissa tai m u t k i k ­kaissa
polliflisissä taisteluissa on k y -
;ymys eri y h t e i s k u n t a l u o k k i e n yhtcis-cuimallisesta
ja poliittisesta vallasta,
•allan säilyttämisestä aikaisempien ja
' a l l a n saavuttamisesta nousevien
luokkien taholta. Entä mikä synnyt­tää
j a ylläpitää nämä luokat? K u n ­k
i n ajan aineelliset, kouraahtuntuvat
olosuhteet, jonka alaisena yhteiskunta
,uona aikana elämänsä ylläpidon
upttaa ja vaihtaa. Samoin saavat
cunkln h i s t o r i a l l i s en aikakauden k u v i ­telmat
j a aatteet a i v a n yksinkertaisen
ielityksensä tämän aikakauden tälou-l
e l l i s l s t a elämänehdoista ja näiden
naaraamista yhteiskunnallisista ja
o o l l i t t i s i s t a suhteista. H i s t o r i a o l i e n -
u kerran pantu todelliselle perustal­leen.
Kouraantuntuva, m u t t a siihen
i s t i kokonaan huomaamatta jäänyt
tosiasia, että ihmisten täj'tj*y syödä,
juoda, a.sua j a pukeutua — tehdä työ-ä
— ennenkuin he voisivat taistella
luontoa, filosofiaa jne. — tämä k o u -
aantuntuva tosiasia sai n j t vihdoin
likean sijanea historiassa.
Näitä kahta asetta — M a r x i n t a -
"ousoppia ja m a t e r i a l i s t i s t a h i s t o r i a n -
läsitystö — nyk}'aikainen työväenlii-
'ce pitää tavattoman suuressa ar\'osE8.
ttse asiassa käj-täntö on n i i n vakuut­tavasti
toiistanut noiden kahden
aseen päte\yyden. että ne melkeir
ovat jo tulleet jokaisen vähänkin ob­jektiivisuuteen
pyrkivän h i s t o r i o i t s i ­j
a n t a i m u u n t u t k i j a n "yhteiseksi h y ­väksi".
Silmäilkäämme esim. sitä k u ­vaa,
jonka Jaakko Forsman " M a a i l ­manhistoriaa-
teoksen VI osa.ssa antaa
nykyajan yhteisktmnasta:
" S a t a -vuotta sitten saivat ehkä jo
tuottajat, jotka harjoittivat u l k o m a i s ­ta
rientiä. tuntea markklnäin ölkulli-ieni:
ikkeen kannattajille kuin vas-i suutta, k c n j i m k t u u r i e n v a i h t e l u j a . . ,
^•'a-iiie hyödyllistä o l l a edes suurin i N y t taloudellinen perikato o n a l i t u l -
|^--~e:n seli-illä siitä, mitä nämä opit; sena uhkana sekä s u u r i l l e että pienille
P<i-'ävät. Sen voitaneen katsoa k u u - ! (Jatkoa .seuraavalla sivulla»
Katri Miettinen
Edith ja Tom Huhtala
Helmi, Maiju ja Jack Walli
Victor Hurnasti
Senja Rautiainen
Maire ja Paul Frederickson
Helen^ ja Laila Vauhkonen
Maynfe ja Tom Koski
Heimj ja Emel Ahonen
Alina ja August Aho ja
muksut
Mary ja Tauno
William Koivula
Albert Jukkala
Signe ja P. Frederickson
Sulo Ristimäki
Charles Koski
V. Laaksonen
0. Kekki
Dorothy, Martha ja Leo
Lahti
Gregory, Helmi ja Bill
Bryant
Harold W. Aho
Walter Koivisto
Margaret Hulkko
Alma ja Mauri Lundgren
John Viiala
A. Kaisla
Leo Niemi
1. J . Pulkkinen
Hilma ja Ensio Vuori
Aune, Aarne ja U. Koivu
Anni ja Toivo Penttilä
Ester ja Eino Siren
Olga ja T. Taipale
A., V. ja E. Lehtola
Eini, Lempi ja John
Salminen
Hilma ja Riku Valli
Hilda ja N. Poikkimäki
Katri ja U. Korpi
Ellen ja F. Kivinen
Emmi ja Hannes
Brian. Helen ja Jaakko
Olga Hymander
Källi Kaikkonen
Armas Kuusisto
Aino ja Olga Pirskanen
E h i ja Bill Salo
U. Sirviö
SUDBURY
semme
0\'fi-d ja lian.s Sula
Annie j a A a t u K o i v u la
R i k u , Daku. Helen ja
Aime Grcnon
Hulda ja Anssu Kuusisto.
Rhcault. Ont.
V i o l a ja Toby
M a l l i Penllifä
Eino T u o v i la
E d i t h ja T om H u h t a l a ja
poika
O. Hormislo
Onni H i ll
John M y l l y n en
Sif^rid j a Väinö
A k s u Paananen
Linnea ja J a r l L i nd
Martha Maliniemi
Untamo Mäkelä
W a l l e r W. Rönkä
M a i j u j a Yrjö A i r i la
N. Ri.slimäki
Pekka Kärkkäinen
Sulo K o n n u,
P. Kivi.sen"pi^rhe
Senja ja lSd\vin Suksi,
G l o r i a ja Ronald
Irene j a Hannes Vuori
Brenda, Myrna, Rauha ja
A i m o Mäki
L a u r i Saari
G. H. Laak.so
B i i l Sundholm
H i l d a j a John
L a i l a , Eddy ja M a r t i n K i v a ri
Josua Pekka]a
O l i o Heiska ,
N i k o l a i Lal'.'aia
T. Peltomäki
A n t t i Seppänen
Elsa ja E r k k i Niemistö
Jorma Palomäki
Henry V. Huhtanen
K. Tuomaala
Leo Laine '
Si^^ne ja Einar E];j;backa
IlmÄri Manninen
Taimi j-a Väinö Hietanen
ja lapset
Reino Keto
K, Keskinen
Tyyne ja Paavo
V. Pajala
Helmi Kannisto
Ruth j a Jack
Anne Nieminen
M i l j a ja L a u r i Alio
A r v i d Vcrkkonen
Lempi Pajula; H.T
Spruce St.
A. Mäki
Paavo Rauhala
T. K o i v u n en
Maire, M a r i l a ja E. K a i h o
L a i n a ja J . M i l d en
Untamo Mäkelä
Saima ja Auj^. Jokinen
i^ilja ja V o i t t o Jokinen
R i i k a ja Ivar Virtanen
Helvi ja A a r o Rasi
Martha ja .Brynolf
Poutiainen
Maire, Martha ja Eino Kaiho
Albert. Irnpi ja Aa]-o
Poutanen
Ida Riutta
Impi ja Frank Tommila
H i l m a ja Onni Toivonen
Emma A h o la
H i l d a ja A n l l i Ketola
L y y l i Rosendahl
01^'a ja L e e v i ' F r i m a n
T u u l i . H i l d a ja T om T u o r i
Mimmi Jokinen
L a i n a Markkanen
Tuomas ja Maiju Majander
A i r a , Anni ja Väinö Hoi la
Armas, Sai.ma ja Lauri
Lammi
Vera Hautala ja lapset
Elias Vähäsaari
Lea Salonen
H i l d a Kauppila
E l i n . A l f r e d , Kaaj'ina ja
A i m o Mäki
Helmi ja E m i l Ahonen
Anna. .Sylvia ja Pentti
Lindquist
Mr. ja Mrs. A . V a k k u ri
Eino, A i n o ja Kauno
Rentola
A i r i . V i l m a j a E. L e h t o la
A l b e i t . Esther ja Eino
• Mäki
Vieno ja Emppu Johnson
j a perhe
F n i i y ja Otto Majander
A n t o n Linna
C a r l Sundholm
Eino .Seppilä
Olavi Neitlaanniäki
J . Merilä
H i l j a ja Eino Smith
E i n a i ' Närhi
Helen j a B i ll
Irnpi j a E. B l om
Mandi ja Wm. Kfjtila
A l m a ja A n t l i Ranta
R i k u Kangas
Toivo. Kanerva
I. Larnrni
V i l h o Kan;4as
E. L a t v a la
Lernf>i ja Edie Hilden
Urho Torkko
Kay ja B i l l Möttönen
Lindber;^ Taxi
A;{da ja T. K i vi
-Martta ja Väinö Lehto
A. K a i s la
V i l j o Mäntynen
Raulia j a K. Närhi
-Mr.s. ja Ade A ho
Wm. Rein, .'il Bcech St.
Jack liasku '
K a a i l o , Henry ja E d w a rd
Vanhala, :i] Beech St.
E M I L H A N N I N EN
Iirona Mäki
H i l d a ja Isac Kivistö
Lii.sa ja Otto A r k i l a n d er
Tyyne j a Väinö A n t t i l a,
Eslaire, Ont.
Armas Ylinen, .'J«5 E v a St.
Vv"" Romb
T. Salminen
Da vi Mäkelä.
134 M i n l o St.
Ti Ida ja Jack Männistö
01;^a ja K a l l e Hendrick,son
. F i i a ja Crist V i i la
FJdla j a A n t l i
Tyyne ja Henry Kangas
Jenny ja Uuno Salonen
Sandra Mäki, _
Box 85, Lockerby, Ont,
Tyyne ja Yrjö Walli
ja perhe
Mr. ja Mrs. Peltomäki
ja perhe
Alma ja W. Jacobson
Miina Suominen
Sofia, Linda, Norma ja
Leo Järvi
Ida Mäki, 447 O ld Garson
Rd. R.R. 1
Maija ja Matti Lehto,
Old Garson Rd. R.R. I
Taini ja Väinö Lehto,
Old Garson Rd. R.R. 1
A, Koskela
Jenny ja Jack Koivisto
J. Miettinen J
Mr. ja Mrs. Laine* .«•"'
E. Wil,son
May ja Martin
Taisto Koskela
Antti Honkonen
Mr. ja Mrs. T. Lehikoinen
Tyyne ja Vili
Ida ja Vie. Nordlund
J . Vallbacka ja perhe
Kirsti ja Väinö
Helvi ja Mauri Freeman
Arvi H. Lodd
J A A K K O KARHU
427 Bessie St., Sudbury
Jussi Viiala
Mirjam ja Antti Junkala
Ellen ja Kalle Saari
Eino Heino, Garson Mine
Aino Heino, Garson Mine
Vappu ja V. Heino,
Ganson Mine
Vaito ja Ida Kaltiainen
Hilma, Armas ja Reino
Anderson, Waters Tvvp.
Ricky, Lillian jä Rudy
Courville
Aapo Kaarto
Nancy, Mary ja Percy
Coombs
J0I
ONTARIO