1950-08-05-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Mmm mm Lauantaina; elok. 5 p. — Saturday, August 5 Otgi^ gf ;PiiiiUs& Cattadlans^ Es* tB$j£|ea.N(nr, 9ttt, 1917, .AutluxlzeA es eee«md cläsä jfiaU^^^I^ tae Vtxi OOfM.B^^artment, Ottaja. Pub^ 7?ntr«!ayB and Saturdays bfiVavam PuMlBhfng Compatqr LUL, at 10OrlQ2 Elol St, Wv Sudlmry^ <)nt^^C^ Telejdunes: Busbuss Office 4<4284. Editorlal Office 4-4285. Manager BOatesa "Bot es; Btii^^ OntaM»; »anaattoft<fee::<tf'^clm»gfe TILAUSHINNAT: . canaäaasa: t 1 vlc 6JOO 6 m 325 Maanantaina f^ftavan kumall^^ vapaapäivän'johdosta ei Kjuiliea i n ^ ^ ^ Bdimmiia^^ tulw feultilHee^ kun atomipommi pudotettiin väkirikkaaseih Hiroshimaan, heti paikalla kuoli kymmeniä tuhansia! siviili-ihmisiä. f^e^tk0iW-Cktti^ ^^^^ taion saakka tämän yhäen atomi-aiheiittäniit- lähes lÖO^ÖÖO ihmisen k M ^ Amerikkalainen kirjailija John jälkeen kuyaa tapausta seuraa-miellyttävä. Silien tiäkyi UärHtö-taivaan. Mr. tanimotolla on selvä muis-idästä länteen, kaupitngista kohti mäkiä^ Se Hän iiiekäihr.MätsUojduM^ val-muul sanovat YVIXKrULMBTXTrÄ Newf<nind]an(iin ^viranomaiset k o rostivat vastenmlelfsesti vanhuuden-eläikkeet 30 dollarista *) doUatiin v l l - me huhtikuussa. Vastenmieli^yden iyyoä. o l i , : että , mmiilla - pailcitafcun-hilla elävät eläkkeellä oUiät nyt pa- TCTunin kuin suuri <ea fteldän naapureistaan. — Montreal Standard, heInä3E. 22 pnä. A 5 f E B I K K A I . A i S l ^ . TSUOAii^^ AmeHkkälaisten jo0:ä(pjen mukana Kbreäasa, eitäc. 2.r<A-P.) Amer&ka-laisten sotilaitten ttdee^Scovettaa sy-dSmeni^ ja&^imästiaxnpua jokaisen. Joka taistelualueella on-sivliliyaatteis- 8a, Jos he haluavat pelastaa.elämänsä'tässä- isbdassSa- Tämä on l^lmäveristä Jä raaScaa' tehtävää. Mutta el ole muuta keinoa tässä: taistelussa elämän puolest a , . . ' . - •., It ^idme Duft: ven ön ipfo-^ taistelua tauhan puolesta. Japanissa, jossa kenraali ' K lÄäcJVrt^uir on ottanut voimaan ankaran terrorin kaikkia rauhanvoi- |fi vastaan, kerätään nimiä Tukholman vetoomuLsen alle.' Mikään 'ii: Voifhii opaaibnassa ei voi pidättää niitä, jotka itse ovat kokeneet Hi- I? toshjmaö kauhunpäivät, osallistumasta taisteluun, Jonka avulla voi-samanlainen syyttömien ihmisten joukkomurha, jonka sil- " olivat. ;;;:.^v oSorrettujen siirtomäakansojen rauhaa rakastavat voimat tekevät / sotaa tulisi. Etelä-Afriikassa, jossa siirtomaaorjuudessa rrJ; eläneiltä alkuasukkailta on riistetty alkeellisetkin sivistysmahdoUi-i l l j V ^ sUudet ja joilta useimmilta tästä syystä puuttuu luku- ja kirjoitusta»- to,'^allekirjoittavat" fukhölmän räuhansöpiÄuksen painamalla mer-f, kin peukalollaan. ' . . Yli 2S0 miljoonaa ihmistä kaiutta maailman on jo allekirjoittanut '^l' nimemä Tukholman julistuksen alle. Nimien keräystä tehostetaan j ' .erikoisesti Hiioshitnan päivänä ja aina lokakuuhun mennessä. / Canadan Rauhähkongfessin toimesta on julkaistu erikoinen ni- .1^' , mienkeiiäysadressi, jossa on sanat; "Hiroshimaa atomipommitettiih ll-i-v-;^/^ '^'yjisiviiotta.sitten." ; Tällä varustettuna sadat; ehkäpä tuhannet rau- ' ' luhtyöläiset suorittavat erikoisen rynnäkön allekirjoitusten saarni-ja mm fiamahluontoisesta tapauksesta. :^tä tiedoitetaan, että eräät juutalaiset, protestanttiset ja johtajat ovat ryhtyneet taisteluun Tukholman vetoomusta aseekseen oman "rauhan ohjelmansa". Kaiken höystetyssä ohjelmassa sanotaan atomipommin aa: sopimuksen hyväksyminen aseistuksen tehok- , k a ä s t a vähentäminen säännöstelystä, niiden mukana atomipommin," kaikkien katisojen taholta ja perinpohjaisen kansainvälisen tarkas-v];': tuksen ja kontrollin sovelluttamisesta . . o;r- ; Siis näin yritetään välttää kokonaan atomipommin käyttämisen kieltäminen ja estää sellaisen maan, joka ensimmäiseksi käyttää äto-mipommia, sotarikolliseksi leimaamista. Tällä siimänkääntöteonpulla ei suinkaan saada suuria kansan-joukkoja sokaistuksi. Joitakin tietamättöriiiä ibmisiä tietysti tarttuu tähän huonosti asetettuiin syöttiin. Euroopan maissa on tällaiset JtöiiipUt oil^Ftiehdtt^ lähetetty seuraava Associated Pressin tieto: <; "I ^ "TälAöiman adressin kannatus on yaUannut alaa : Euroopassa, että sitä voidaan pitää suurena propagandamenestyksenä. , "Tähän saakka ei ole keksitty mihkäänlaista kyllin hyvää vasta-propagandaa tämän atomipommin pahnaan julistamisen syrjäyttämi- S ^ i . " ; Tämä osoittaa, että sodanlietsojat eivät ole vielä löytäneet kei- 1it6ja fiettääkseen ne ihmiset, jotka itse ovat saaneet kylpeä sodan aiheuttamissa verivirroissa, kuten Euroopan kansat ovat saaneet tehdä. , o . Siksi raidiantahto onkin siellä kaikkien kansankerrosten keskuudessa ; : 'saanut hiin rajatto>man kannatuksen. ; J ; Mainitsimme viime tiistaina toimituspalstallamme, että Suomes- ^ oli heinäkuun 6 päivän tietojen mukaan kerätty Tukholman vetoo-hiuksen alle 557,670 allekirjoitusta- RoutaiVuosiha kerättiin helmi-itiuun manifestin iälle 522,931 nimeä, jota pidettiin ja joka todellisuu-rdcissa olikin suomen jättiläismäinen onielenosoitus Suomen kansan :iyäpaudeh rakkauden järkkymättömyydestä. Tämän suuren taistelun johdossa oli Suomen luokkatietoinen työväki. Kun ottaa huomioon, että Tukholman vetoomuksen alle jo heinä-jkuuh alussa oli kerätty lähes 25,000 nimeä enemmän ja kun keräys jatkuu vielä tämän jälkeen noin 12 viikkoa, niin jo voidaan luottamuksella sanoa, että tämä Suomen kansan rauhanilmaisu on jättiläismäi-sin mitä Siloinen kansa on koskaaii osoittanut. Se on kaunopoheinea • 'osoitus, että tämä pohjolan kärsinyt kansa on hylännyt kirotiit sodat ja haluaa rakentaa maataan ja elää rauhassa. "l. Tällä hetkellä on kaikkien rauhantaistelijoiden käytävä lujasti -taisteluun käsiksi. Koreassa vuotaa viattomien ihmisten veri. Kyy-fifllistett kapitalistinen suurlehdistö riemuiten tiedoittaa, että amerik- . kalaisten pomitnittajien on onnistunut tuhota Korean teollisuuslai- ^^bksista suurimman osan ja halvauttaa niaan koko liikenne. Vieläpä sanotaan sekin, että kaikki tämä oli saatu kuntoon suurimmalta osaltaan amerikkalaisten veronmaksajien kustannuksella. Viattomien ihmisten murhaaminen, kotien sekä inaan tuotanto- Suomen itfiaisteii Oeiuökiraaiti-nen Liitto on saanut vac^taanqttaa Pöbjoisrkorean naisilta seiu-aavan tervehdyksen: Suomen Naisten Demokraattinen Liitto on saanut vastaanottaa Poh- Jois-Körean naisilta seuraavan tervehdyksen: Amerlkaalainen imperialismi ori maailmanherruuteen tähtäävien pyrkimystensä eräänä/ osätiä aloittanut kesäkuun 25 päivänä sisällissodan K o realla petollinen L i Syn Manin r y h - mäikunnan avulla. Tuo korean kansan pettureiden Joukko oli tuskin aloittanut hyökkä-yGtsensä aiheuttaen suunnattomia kärslihyksiä jä kuolemaa tuhansille viattomille ihmisille, kun ameriikka-läiset lentokoneet pudottivat jo pommeja rauhallisiin kaupunkeihimme ja kyliimme surmaten tuhansia naisia ja miehiä, nuoria j a vanhoja sekä lapsia. -,/ Yleisesti on tunnettua, että Ame-rtkian imperialistit L i 8yn Manin r y h mäkunnassa olevien lakeijoiden avulla ovat harkitusti pyrkineet murtamaan maamme yhtenäisyyden saadakseen orjuuttaa Korean kansan. He ovat kylmästi polkeneet Jalkoihinsa Korean kansan toiveet demokraattisen Ja yhtenäisen valtion rakentamisesta. Se mitä tän^n tapaihtUu mei-däii maassamme el ole mitään muuta kuin Amerikan impertal|stien Ja heidän L i Syn Manin ryhmäkunnassa olevien äplulaistensa hirvittävien suunnitelmien toteuttamista. Voidakseen toteuttaa verisen lasis- Usen hyökOcäyksensä päämäärät. A - merikan imperialistit pudottavat pommeja rauhallisten ihmisten a-sumpaikoille, lasten, heidän vanhempiensa ja vanhusten surmaksi. Peltomme Ja kulkkulamme ovat kastuneet näiden viattomien uhrien verestä ja .pommitukset jatkuvat päivästä toiseen. Korean rauhantahtoiset naiset, jotka vihaavat sotaa Ja haluavat ahtaa elämänsä Isänm^nsa yhtenäisyyden j a riippumattomuuden puolesta tunte vat suuttumuksensa kasvavan; päivä päivältä. Korean äidit eivät halua amerikkalaisten pommien sytyttämlen tulipa, lojen polttavan poikiaan ja tyttäriään. ^ Aseellinen interventio ei tule pysäyttämään meitä,; Jotka olemme vapautuneet pitkästä Japanilaisten miehityksestä. Olemme valitnlit a n - tamaan viimeisen veripisaramme maäme yhtenäisyyden j a riippumattomuuden puolesta. Tulemme -va. päuttamaan maamme raakojen 'hyökkääjien verisistä käsistä, jotka aseellisella interventiolla sekaantuvat sisäisiin asioihimme. Tulemme tekemään niin, vaikka se vaalisi minkälaisia uhrauksia. "Minä nautin riitä —se oli lumoavaa." Näillä. sahbiUa John Strachey; kerran sosialisti j a nyt Britannian puolustusministeri, kuvasi kokemuksiaan Mälakkan erämaassa. suoritta- Dialtaan tledurtslumatkaltaan. " Kyni&aiwn päivää ennen? iätä t a pasi hän kotonaan Holmbyryssa asevelvollisuuttaan ' suorlttav^h' po&len itikeviä äitejä, jotka vaativat lopetta-maan Malakkan sodan. Mutta Malakkassa hän osoitti-millä tavalla i>ln halusi lopettaa scdan. Siellä häh sieppasi käteensä älväSrin ja syöksyi • harJoitUBpatrullitolmin-taari viidakkoon (jossa el ollut sissejä mallien lähettyvillä). Joka oli järje^tty ihmisten huiputtamiseksi. k u n hänelle esitettiin, että ilveilyn pitäisi lopettaa niin hän protestoi ja sanoi, että hän on vasta "pUasiyt ve-riinsä" ja lopuksi sanoi, että, se oli "lumoavaa". Britannian poliisltoimenpiteet, jotka alettiin kolme vuotta sitten, on kehittynyt täydelliseksi sodaksi. "Rosvot", Jotka muka "rik&oivat lakeja", ovat kyenneet keräämään niin paljon rohkeutta Ja puolustautumaan yhtä maailman vanhimman imperialistisen maan kaikkea resursseja vastaan, että itic puolustusmi-rilsterin piti matkustaa sinne tutustu-aksesn henkilökohtaisesti '• tilanteeseen palkan päällä. Vierailijoita Port Arthurissa Port Arthur. — Tunnettu haitarinsoittaja Viola Turpeinen Amerikan puolelta kävi täällä Port Arthurissa Vapauden liikkeessä tervehtimässä ja lupautui vierailla ensi kesänä täällä Järvienpäässä. Hän oli pahoillaan kun ei hänellä ollut aikaa vierailla Nola-lussä, Nipigonissa, Beardmoressa Jne, mutta lähetti kaikille terveisiä. Aima ja Alex Mäki New Yorkista kävivät katsomassa miten sitä Vapaudessa jaksetaan. He ovat vieraina mr. Mäen siskon mrs, Anton Lehdon luona Kaminlstiquiassa. Molemmat ovat entisiä Port Arthurin asukkaita, mutta ovat 46 vuotta sitten muuttaneet pois täältä. Pukeutuneena viidakkovihreään univormuun J h n Straehey johti "V. I. P." Tyhmää viidakon läpi, mutta hän oli kuitenkin määräysten: alainen. Hänelle sanottiin, että Jos sattuisivat joutumaan kosketuksiin sissien kanssa, niin "heittäytykää .vatsallenne maahan j a ampukaa". Täinä oli eräänlainen historiallinen merkkitapaus, että Britarmian sotaministeri osallistuu toimintaan tiedustelijoiden kanssa silloin kun on virassaan. , . Mutta sissit jättivät hänet rauhaan. Ei sattunut ampumista ja ainoa onnettomuus mikä tapahtui oli se,,;että kenraalimajuri R. E . Urquhart,t^oka on Malakkan komendantti, luisl^hti alas mutaista mäkeä. , Vaikka ei tavattukaan sissejä^niin olihan ilmapiiri silti sotainen.,.. Plutoona gurhkalalsia sotilaita, jotka lähtivät kymmeneksi päiväksi et-simäänslssejä, johtivat "V.. I. vP."- partiota ensimmäisen mailin maijcan. Juuri Stradheyn edellä kulkevat gurhkalaiset yhtäkkiä pysähtyivät kuten pointterlkoirat; kuuntelemaan salaperäisiä ä-anlä. k u n glbbonlen valittava hutito rikkoi viidakon h i l jaisuuden, hiin se herätti levottomuutta. ' , ' Nämä pitkäraajaiset apinat, kuten gurhkalaiset rnyöhemmin selittivät, huutavat kun niitä viidakossa hälri-; tään j a sissit ottavat sellaisen merkin huomioon. Kuljettuaan puolen tuntia tiheää viidakkoa majuri Q. M . Marks, joka oli; joukon komsntaja, saapui Strac-heyn luokse jä ehdotti, että " V . I. P . " - patrulli palaa takaisin. Stradhey puisti päätään. "Me h a luamme tunkeutua syvemmälle"; sanoi hän. "En ole vielä päässyt ver i i n i . " Hänen univormunsa oli jo hiestä märkä j a imeytynyt kiinni ihoon, mutta Strachey näytti olevan vasten-rniellnen palaamaan takatsin kun hänen joukkonsa täytyi jättää pääpat-rullin k im he olivat noin mailin pois valtatieltä. "Minä nautin Siitä — se oli lumoavaa", sanoi hän kun hän otti ammukset pois kivääristään gurhkalaisten kasarmissa. Hän sanoi olevansa- iloinen siitä että sai vilkaista viidakon kätköihin Ja nähdä joukot toiminnassa. Strachey muisti, että aikaisemmin aamulla hän oli nähnyt ryhmän sotilaita. Jotka olivat palanneet viiden Päivän patrulllmatkalta Ja Joiden kengät ja vaatteet olivat repeytyneet riekaleiksi. ' Kun thärieltä kysyttiin, että olisiko hän ampunut sissejä jos olisi saanut siihen tilaisuuden, niin hän vastasi: "OtaksuttavastL Kyllä." Joituksessaan hän sanoi, että kommunistit ovat "täydelliiestl Ja Icpnl-lisesti toivottomia sekä hyödyttömiä ihmisiä". Mutta muutamia kuukausia myö-henuhin^ senjälkeen k u n k i t l e r hyökkäsi Neuvostoliittoani Stracheyllä cdi kokonaan toisenlainen käsitys kom-mtmlsteista. Kirjoituksessaan Rey^ noM's NetvslÄsa hän sanoi kannattavansa Britannian Kommunistipuolueen liittämistä .: Labor-puoluesseen seuraavalla tavalla: "Liittämällä huomattavia mlätlä Ja naisia, jotka ovat antaneet elämänsä sosialismin puolesta, ilikkejn päivlr-taan on ääretön hyöty molemmille ja heille." Strachey oli iimokas sosiallsnUn puolustaja. Hän kirjoitti paljon. Hänen kaksi kirjaansa " W h y y o u Should be a Soclallst" jä "Theory and prac-tice oC Sociallsm" tulivat tunnetuiksi vasemmistopiireissä asianmukaisina aiheiltaan. Sota-aikana 1944 Strachey uudisti kirjansa "Why You Should be a SO-cialist" j a Venäjää koskevan lukunsa otsikoksi hän pani: "Olen nähnyt tulevaisuuden ja se menestyy." Mutta vastauksessaan. Evening Standardille hän kirjoitti: "Olen j u l kisilla paikoilla Jatkuvasti tuominnut kommunistit Ja hyökännyt Venäjän hallitustavastaan." sota ön ttigut maksamaan ösapbtSt". täeh 150 mUJöonaa puntaa kesäktiöih 4 vätvääa ! l 9 3 o;ra^^ Oläerväv Ja ballitu& harkitsee kuluttavansa s i i hen l O - ^ l S m i l j . puntaa vuosittain. Toddlisuudessa tämä sota jo maksaa y l i 600 milj.^puntaa j a London Observer raportteeraa kesäkuun 4 pnä. että hallitus suunnittelee kuluttavan siihen 40—60 m i l j . puntaa vdosittain. Emrys Hughes kysyi sUribmaa-asioi-den valUosihteerUtä: 1) Ilmoittaa M a - lakassa toimivien brittiläisten omistamien kmniyhtiölden kokonaisvoitot v. 1949; 2) Mikä oH brittiläisten Mala-kassa toimivien tinaybtiöiden kokonaisvoitot- vv. 1948-^. J . Griffiths vastaisi: "Valitan, että tiedot mitä kunmoitettava edustaja haluaa eivät ole saatavissa." Mutta, nämä tiedot olisivat olleet saatavissa Jos'vaTn ministeri olisi to-dellakinniitä halunnut. Kesäkuun 5 pnä 1350 Plnandal T i mes tiedoitti, että 113 kumiyhtiötä vU — Glasgow on toiseksi suurin kaupunki Britanniassa. Kuka on tämä Strachey, Joka löytää iloa siltä että saa etsiä syyttömiä miehiä Ja naisia ja tappaa niitä? Mahdollisesti muistatte hänet miehenä jota vastaan London Evening Standard hyökkäsi muutama kuukausi sitten syyttäen häntä kommimls-tiksi'. Strachey protestoi tätä vastaan kiivaasti. Samoin tekivät Labor-puo-lueen Johtajat. : Vastauksessaan Evening Standard i l l e h a n osoitti, että jo maaliskuussa v. 1941 Lef t Nevsissa Julkaistussa kirr Mitä on tapahtunut Straäheylle näinä kuluneina vuosina? Kuinka on mahdollista, että mles^ joka niin kaunopuheisesti' on vedonnut sosialismin puolesta nyt yhtä kiivaasti tuomitsee sen? Strachey Itse antaa siihen vastauksen. Kirjoittaessaan aikaisemmin a i kakauden työväenrenegaateista, kuten MacDonaldista, . Snowdenista, Hendersonista Ja . Thomasista, hän kirjoitti: - "OU selvää, että sellaiset Johtajat tulevat Joko tietoisesti taOdca tietämättään ryhtymään yhä lähempään yhteistoimintaan liallitsevan . kapttalistilubkan mahtavan voiman kanssa... Kiertämättömästi vuoksi kohotti heidät taivaaseen heidän uutteran j a lisääntyvän yhteistoiminnan johdosta Britannian herrojen kanssa —'joten vuosi vuodelta he, tulivat yhä enem- : män ja/enemmän ipeUdltslheiään ; todellisten herrbjensä, kavitaGs-tien. asiamiehiksi tyOväenliu^n keskuudessa." Nyt Stracheysta itsestään on tullut sellainen byöväenjohtaja. Joka "tietoisesti taikika tietämättään on ryhtynyt yhä lähempään toimintaan hallitsevan kapltalistlluokan mahtavan voiman kanssa". me vuonna sai .voittoja 2,731.000 ($1,- 924.000) puntaa. Joka merkitsi, että voitot sitä edelliseen vuoteen verrattuna oU kohonnut 316.000 ($1,264,000) puntaa. ... Samaan aikaan tinaa-, kuparia- ja perusmetalleja tuottavat yhtiöt saivat voittoja 3.318.0Ö0 ($13.272.000) puntaa, joka merkitsi 362,000 ($1.448.000) punnan nousua. Polttoaine ja 'sähkövolmamlnisterl Noel-Bakerin mukaan Britannian kihmityksen Malakkan kumiplantaa-selhin on 120 miljoonaa (480 milj.) puntaa. Kourallhien miehiä pitää käslsjBään 25 suurimpien kumiyhtiöiden. Johtokuntien jäsenten .ipaikkoja. Toiset 11 miestä pitävät käsissään 110 Mäläk^n tinaybtiöiden johtokunnan jäsenten virkoja. Ruotsi voitti feilssti Suomen paofteiui l§äsinbL (8w'S>.^ itelhli£udh 27 : j a . ^ päivinä sdaitieimn yleisiiir-välillä Tiikhniman Stadionilla, istu-käteen arvdtiin ötfäaE&mU(J4lostu-: van tavallista tasavajrisemmsn, mut-ta siinä petyttiin ^£Ui!kesiät ^ o ^ -^ laiset ovat' edelleenr meitä reilustt ^ e m p l a , vaiikka meilllL: saavutetut^ nkkajlisteii urheilijoitten avUstänat —ahtoivat aihetta optimistisiin laskelmiin. '''Miincäkaufil' uäiellussanune' jatkuit, sUia ^rkäkään % d H s t a Ihiää-j vista urheilijoistiunme el pitänyt p i n taansa, vaan olivat - kuin i-pehmeitft hik2äts&,; Ofn käteHklä:^viiä1ybi&tti-vana seikkana mainittava, että kes. kipitkät hiatkät btfat yäSxn eaöiio-' laisten heiniä. 500 m:Ilä Koskela -voitti rajun -Icamppailun jälkeen Ruotsin Altier^asonin Ja Po9ti, - Jo&a •. raskaana mieOxenäitärsi'sateen pehmentämästä radasta, saapui lönkö-tellen folmanneksi voittaen toisen, ruotsalaisen selvästi. • Kympillä tekivät poikamme Perälä ja Salonen k a h della vilmeissllä kierroksella pesäeron ruotsalaisiin saaden ainoan Suomen kaksoisvoiton. Vahiiäso vain, että E u r o t o n mestaniuskilpailuissa Brys^ selissä emmevoi voittaa, sillä vaikka VEBBSÖrONTA Eras 'Änsfeal^nea luostariju,^ kfetlpafibin nuhasta j a f f i ' ^ jannut pidättyvälsyyttä , ^ *ttfa3tudnallem- jä taib jattaieneni, ja nytkö ^ e n l , . . . Vanha kelpo taZfeni, «tjattareni. uesire. laisi k s * H^ teen Päänsä a l n i ^ l t ä keitettyä v e ^ t H - r - No, sihifi tapatiksegsa iJTrtT litaeita Keitettyä vet^ I gydäJneUine tilaisuudesta,^ I Kiitos kauniisi S^^tkajätitl ia kabvmkeJtt I ^Kiitollisuud* SOUTH P O RC Nyt hän hoitaa avainasemaa työväenhallituksessa. Joka yrittää uudelleen asettaa sortavan slirtomaaihalll-tuksen Malakkan kansan niskaan — t i n a - j a kumlmonopolistien. hyödyksi — j a saattaen tämän "likaisen sodan" kustarmi^set Britannian työväenluokan maksettavaksi. Britannian alahuoneessa Emrys H u ghes kysyi Stracheylta mitkä ovat todelliset menot mitä on käytetty M a lakkan rosvoja vastaan maaliskuun 31 päivään 1950 mermessä. Emanuen Shlnwell vastasi hallituksen puolesta seuraavasti: "Tämän tiedon julkaisemisesta ei ole yleistä hyötyä." Kuulumisia Sylvan Lakelta Sylvan Lake. — Jos taas kerron täältä vähän. On ollut oikein kuuma ilma koko heinäkuun. Saimme vähän sadetta alkukuussa vaan nyt olisi se jo 'tarpeellista vaan el näillä paikoin vain sada. KyUä kämp-pärit pitävät tästä jlmasta ja kyllä ne ovatkin aina.uimassa. Se onkin hauskaa ajanlkulua, .menisin itsekin kun olisin vähän nuorempi vaan en voi enää viedä noita rometiisisia raajojani Järveen. Olen. joäkUs ollut rannas. sä katsomassa ktm lapset pulikoitse-vat. vedessä^. ^ ^ Pi^^ JheUle hauskaa. 'Bi ole tänä kesänä vielä oUiit hukkmtta-tapäusta. ^e ön. hyvä kun .l&i väin sattuisikaan £eUa.ista.^ Viime lauantaina oli eräs ~6-rVUotlas poika kadonnut. .Häntä oli vasta I l tapäivällä ruvettu hakemaan vaikka oli jo aamupäivällä, lähtenyt kotoa. Poika olikin : mennyt £:dmohtöhitn isoäittosä luo. Isoäiti o l i Sitten A l a l la 10 aikaan soittanut tänne, että poi-ka on tallella. On huono, että v a n hemmat eivät ota parempaa huolta noinkin nuosistä lapsista, mutta e i - fhSn sitä voi auttaa kun se olut on n i l_ den mieleätä hyvää ja Oluttupiin k un pääsee vapaasti. Täällä on keskvieraita joka puolelta vaan el kuulu mitään järjestötoiminnasta. Siitä olenkin oikein, p a hoillani. On täälläkin avioliiton satamaan purjehtinut Aino Hiltunen ja Onni Koski. He olivat molemmat tällä paikkakmmalki pitkän aikaa, sitten •he täällä löysivät toisensa Ja alkoivat yhdessä jatkaa elon taivalta. P a r hainta oimea toivotan heille. — Tö-veriterveisln: ^Elisa. sielläkin päihitämme ruotsit, on vas tassa parempiia: Reiff;ja Zatopek. Toinen ilonaihe oli .Rautavaaran keihäsvoitto 72,51. . Se oli mieheii teko. Mutta Rautavaara o i ^ n tunnetusti suurten kilpailujen mies. Muista lajeista kannattaa mainita vain kelkon|Ja moukarin, joissa.meikäläiset olivat parempia. Pituus, k or keus. kuula j a eräät juoksut menivät vastoin odotuksia Ruotsille, vaikka Jäimitystä ei puuttunut. Sanotaan, että "Sic transit glöria mundi", "Ääln ei käynyt vfeläRuotsUle.ihlutta-jokohan ensi (kesänä Svea-mamman glorla laskee? ^Muuten en^i päivä oli tasaisempi kuin tomeui Va^ska silloin jo ennen kllpaU.uJa alkanut sade haittasi. Ensi päivän pisteet S6-H6 ja lopullinen tu-: los 123—88 Ruotsin hyväksi. 400 m : n aidat: 1) Rune Larsson^ R , 54.5; 2) L . Ylander, R, 54,8: 3) A. Hyökyranta, S, 86,6: 4) J . Koivisto, S, 57.1. 100 m: 1) T. Hakström, R, l i : 0; 2) E. Inkala» S, l l . l ^ 3) A . Mäkelä S. 11,3; 4) X . Johansson. R. 11.4 400 to: 1) R . E. Wolftofandt. R. 49.1: 2) R, tarssoA, R, 49,7; 3) R ; Back, S. 49,7; 4) R . ^ohnberg, s. 50.9. .1^00 i n : 3i. Strand. R, 3;60.6: 2) '&msop^jt,^sj^ifi;:Si -Jt.Töipftle„ S,. 3.52,2; ^) Ti. Jo£iamssoh, "6, Pitiius: 1) O . Strand. R . 707; 2) J . Valkama^ 697; 3) N . E r i k s s o n . A , 692; 4) P . /Simola, S i 686. Kiekko: 1) V . Nykvist, S, 47.42; 2) Ä. Hellberg. R. 47,36; 3) T . Karlson, S. 47.01; -4) s. Roos. 45,12. Kbrkeusr 1) A. Ahman, R. 190; 2) R. Reiz; R . 190: 3) N . Nicklen, 8. 188; 4) R. Nieminen, s. 180. lyroykari: 1) L , TatemineÄ, S. JB2.87: 2) B. firlokssonvR. 5t;27i ä) O. Söder- «tist. R. 50,05; 4) A. MujiUien. « . 48,66. 5,000 m : 1) V. KOskelä, S. 1426,o; 2) B. Albertsäön, R. 14.26,2. 3) H ; Pös-t i , S. 14.35, 3; 4) A . Öui^eldt. R; 14.- 45.0. 4ki00 m: 1) Suomi >^,7. (Ruotsm joukkueen juoksu, hylättiin), multa änöini olisi voittanut joka tapauksessa n. 2 m:Uä. 200 i n : 1) L - E . Wolfi)reiit, R. 22.4; 2) T. Hagström, R. 22,7; 3) P . T a l v i salo. S. 22.^; 4) T.:töftni[vl8t, S. 23.0. lio in. äTdat: 1) R , tuiidberg.- R . 15,0; 2) O. Mäittsson, R. 153; 8) V . iraiten. ja luostarinjöhtaja tätä neuvoa. Pah -viöäma myöhemmin iattui kuEtemaan luostarinjS asunnon TaloudenhoitajS^ R.I portailla ja näytti kovin mh Useita.'; • ' V — Miten herranne nyt voi? telllääkäii. ' ™ aivan hullua; jälkeen, kun hän kävi teidän v S ' otollanne, vastasi vanha nainenl kallisella ja vihaisella ääneUt Kulhka nUn? kysyi lä^jj^ -Hän ajaa partaSausa ikakaj kertaa töh-öESä, vastasi natoöi i mielteenä. • • • VIILEX VASTAUS •Pariisin ärkadpiispa ÖU erfiflsäi laisuudessa saanut .pöytäXumppaia seen hienon naisen, joka oU piia» mielestä asettanut lilan paljon ii lisiä sulojaan näkyviin, mpi rosti vastenmleiisyyt^än tämän dosta täydeliiseUä huomaama' della pöytäkumppanlaan Tämä hämmästyi sentähden kun, hedelmäin tarjoiluvuorolla :pa tarjosi hänelle omenan. —• Kerrassaan liian suurta tettavalsuutta, teidän korkea-i suutehne, sanoi daami nenSl —: EI mitään rakastella lainkaan, sanoi aikklpiispi kun^i^va, paratiisissa, oU syönyt menan. Idin — kuten tunnettua • häh. huomasi olevansa alasti. Mitä sutul ' jstävät Ja tu dltte järjest tonune johdo , Erikomen 1 kaikille toisU pöydän laitos Samalla lu tyisestä lahj£ T^tä kalkl E ffELLER P/ Haluamn ystäville, ii icuuta 1950 vastaanotti Myöskin pa siitä kauni p. heinäku Tastaanotte Kiitos ka Anna Vesa; Kiitollisu PORT ART Tunnettuja suomalaisia manan majoille tir^li^. — (S-S) — HeinSii pnä kuoli Helsingissä Suomen sen Ijresldentin K . J . stihib puoliso, kirjailija Ester StA Hän oli ^ntynyt 17, 2. 1870, Ö e Ä 22 pnä kuoli sään Asikkalassa professori, m 'illkfipeUÖöestart Toivo Haapanen ( vudden ikäisenä. Hän oli yliopiston musimn professori ja leisradion ylikapellimestari. Suvivuo, S. 15,4; 4) H. Syrjänen,! 15.5. 800 ioa: 1) Lennart Strand R. l i 2) L.- Bengtsson, R. 152,4; 3) 0.' j . S; 1.52.6; 4) M . Danielsson, S. 1 •10,000 m: 1) H . Perälä, S. 50^ 2) J». Salonen, S. 30.34fl; 3) V.: Ström; R . 30,39.6; 4) P. Bohin.R.: 40.6. 3,000 mh esteet: 1) C. Söderbog,! 9;ll'.ö; 2) I . Sjöström, R. 9.12.8; 3) 1 Blomster. S. 9.14.6; 4) O. Väisänen.^ 9.40.0. S-loikka: D L . Moherg, R. 15i)l;l P, Uusihauta. S. 14.60; 3) R. hen, S, 14.49: 4) A . Ahman, R. i i « j Keihäänheitto: 1) Tapio vaara, S. 7251; 2) P . A . Berglund.1 72.37; 3) S. Daleflod, R , 7W8;4)r Hyytiäinen, S. 69.32. Kaulantyöntö: 1) ArvldssoMll 65; 2); Sönegard, B. 14,91; 3) Ö." 14,81; 4) Nylund. S. 14,75. toivo Vääristelyjen ja vaMdn kirja lähteiden, Joista korealaisten toimeentulo on riippuvainen, hävittä-rninen ei tietysti liikuta niitä, jotka pyijtivät alistamaan kansat sorret-tavikseen. Korea on vain pienoiskuva siitä mitä tulee tapahtumaan maailmalle ellei Korean kysymystä voida ratkaista rauhanomaista tie-itä. Siitä syystä nyt, erikoisesti Hiroshiman muistopäivänä, on tar-, mokkaasti ryhdyttävä rauhan työhön ja hankkimaan nimiä Tukholman adressin alle. Siksi keholtamme kaikkia lukijoitamme tekemään voitavansa rauhan hyrräksi keräämällä ntmiä Tukholman rauhanvetoomuksett-al-le. Tohnikaa sen hyväksi ettei kenenkään tarvitse kokea samoja kauhuja kuin mitä Hiroshiman asukkaat kokivat viisi ratotta sitten. - Kuten muistetaan vieraili tällä mantereella vv. 1947—48 vaasalaisen kokomustan, lehden toimittaja J . ö . Ikola (Vaasan Jaakikoo). joka on sen johdosta kirjoittanut . 47Ö-sivulsen matkakirjan. "Vaasan Jaakkoo r a pakon takana." Koska eräs kesävieras oli saanut Suomesta tämän kirjan, sai tämän kirjoittajakin t i laisuuden tutustua siihen. Osoittaaksemme lukijoillemme minkälainen tuote mainittu Jaakon kirja on, l i e nee tarpeellista tutustua siihen; J a a kon Sudburyn vierailun kohdalta sillä se riittänee selvlttäihään miteh säädytön j a epäluotettava kirja todella on. ICas tähän tapaan: Sivulla 151 sanotaan: "Astoon ai- SäUe (Vapauden kirjakaupi)aan) ja *^ellithi puorifllkalle jotta: mä haluaa ^shi ostaa täällä pahiettua konunu-nistlklrjallisuutta. Fllkka häkelty ja sanoo: etten mä tierä. mä hajen toimittajan tänne. Samassa tulikin l e h - ren ]>äatoimlttaja E. Suksi, jolta oli yks sormi pois oikiasta kärestä. tunsin sen. ktm kohteliaasti kärestä p i - tään tervehdittihih j a mä esitin Itte-nl jotta: ma oon ny se kaulila j a a k - kbo Vaasasta. jok'oon tullu ^ t t o m - tian kuinka suomalaaset. täälä voi. —> Haluaasin ostaa täälä painettua suo-maiaasta konmnmistikirjallisuutta. Olkaii hyvä! — se sanoo ja rupes b ^ l t ä ettimhän. — Oottako te Teuvalta kotoosi?. kysyyn. Teuvalta oli, muttei Jaafetin sukua. •.• — Mlhnäs tuo sormi on memay? ' — Slelähän se parrikaatilla menit —ja kysyy jos haluan nähdä'heidän kirjapamtunsa j a varastoa?" Siinä ei ole edes puolta sivuaacaan mutta siihen on maatunut valhetta e r i ' tavalla. Jos tämä vajaa puoli sivua on esimeiOtkinä mainitun miehen totuudenrakkaudesta n i i n oh hänet leimattava sen perusteella kerr a t e n sUUrvalehtelijaksi j a -väSrls-telljäksi. K u n mainittu "puorlflUdca" saapui juuri äskettäin lomalta niin .sanbi hän Vaasan Jaakon tiedustaneen liä-neltä Sudburyn seudun suomalaisia^ koskevaa ikh-jalllsuutta. Se on siis valhe numero yksi. Jaakko mahdtsee Suksen Vapauden päätoimittajaksi vaikka hän onkin lehden taloudenhoitaja. Se on valhe numero kaksi. • Hän tiedusti • myöskin Sukselta Sudburam seudun-suomalaisia koskevaa kh-jaUlsuutt*. eikä siis "suoma-laasta kommunlstikirjallisuutta/' Se on siis valhe numero kolme. Sormensa -menettämiseen nähden sanoi Suiksi menettäneensä sen hjrvin pian Suomesta tulonsa jälkeen : o l lessaan työssä sdhalla, kuten tiedän asian olevan. Se oq siis-valhe n u mero neljän • ' . V ' Jokainen Järkevä Iiäcija saattaa k ä r sittää asfoiden luonteenkin perusteella, että mainitut väätlstelyt j a val-heset on teliity ~ a i k a n flkeämi&lisyy-den j a .vääristelyhalun takia. K u n kirjaa selailee edelleen niin löytyy' siitä li&emattomla muita. U i . oltteluita, vääristelyltä; j a ; valheita. Kuiiikahanparjon liuta m a h t ^ o l lakaan, jos tuntisi kunkin paikkakunnan'aslät? Miten heikOUla'asiatiedoilla hän on vanistettu voidaan; todeta - esim.,siitä, että hän nudnitsee taiatmä väkiluvuksi (kymmenen miljoonaa ja / sa noo niistä olevan suonudaiaia 70,000. Canadan väkiluku oUsilloin noiAkiA-metoista miljoonaa j a ihelstä oli v. 194L väeniaskun perusteella sttooaa-laisia ;ainoasta&n 41.683; Sen jälkeen on Canadan suoniataisten lukumäärä vähentynyt, eikä lisääntynyt, ollen nyt ehkä aUe 40.000.- Mikäli eri 'paikkakuntien, suomalaisten lukumäärät ovat k]rsymykses^ sä, ovat ne myöskin samalla tavalla vesitetyt, monessa- tapauksessa .suhteellisesti paljon enemmän. Niinpä esim. J>ort. Arthurin seudulla olisi suomalaisia miltei' nilh'' paljon (kuin koko Ontarion maakunnassa. . Pannaanpa t S M n . vielä yksi. näyte, joka sattui silmääni: . "Pajalan suksipaja on Kanaatan suurin. liyvlä jfi kauniita. Suomen-mallisia sutksia se valmistaakin; mutta nd on maiittCTiitpip ikäikki. sillä naaCas ei kilpailla tosa-elkä murtomaana, ollenkaan, vain mäehlaskus. :"f>ajaIaUe kuuluu kuhnia blibtour-heihm alkamisesta J^ohJois^Sntarios, sillä ;enn£n'häntä ei sieHä suksia o l lutkaan, lumlkenadä vain.'* ; On siinä: kertalkseen.yritetty kohottaa • aateveljen osakkaiden mutta totuuden nimessä oä va; että Pajalan pajan tuotteet nevat etupäässä murtomaasnksl» 1 että .Canadassa hlihdetäSn maaliakin, jopa siinä m ä ä r i n ,^ suomalaiset ovat kuutena rmq voittaneet Canadan murtomaate^ tomestaruuden sitten vuoiten ISMj Canadan hiihtoliitto perastettiiD J piti murtomaahiihtomestaniBsloM l u j a ; j o vuosikausia eapen.f»m Cähadaan tuloa. Ennen ^i^^J täällä liÄuisla suomalaisia sukss^ piä Sudburyn alueellakin, putong takaan muista pohjoIs-Ontarion ^ duistä.-:,^ Jaakko olisi /voinut yhteydessä todeta, että juuri ^ hinyri seudulla on kaksi suomaJ jotfc^ ovat voittaneet Canadan : tomaamestaruuden, nimittäin Back j a l A u r i Huuki. BdeUeen j öUsl voinut todeta, että udieifi' tömme toimesta on Sudbt^n^ dulla pidetty joka talvi lukuja' toikisoja vuosikausia ennen Kmn jala' ryhtyi valmistamaan suMM tett .kunnia hiihtourheilun ta kuuluu kertakaikkiaan toiseue' •Ehkä tämä riittääkin jo MO maan miten 103*1112 okdD» kirja on tosiasioihin nähden, sitoa lienee nUtä lainkaan- » ole mitään muuta kuin ^ aatevellUrja, jossa esitefläafl taihtumussunnnan " " ^ " ^K ihcidän aateveljie^ täällä puuhataan. tesuunnista niin sUnä Ja»»^ Tyyne ja SELMA RITAI Joan ja Julia ja Mrs. Hi] JUDITH Mrs. Juj Kaarina Gerry, Ii Linda, / Isomäl Eila Kuc Martta ] Niko Pii Maija ja Bertha j Tommy, Kennj Tili ja \ Mrs. Ly( Mr. ja r Ellen ja ja lap: Elina ja Laura jj Nancy j; Irma ja ja lap Hulda, ( Johnsi Alli ja ( pojat Signe ja Vieno ja Punkj vlärlstelJJö' kto tilaa asioiden I^äla^» miseen valheiden, öitteluj^ yms. seikkojen \ a l n i t t u teos on aa. ala-arvoInen. — f - Tälet taville • dosta h Mom lusta k Erikt (»lanttu Teitä CREIC , . V V - ' , -m i L i i i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 5, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-08-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500805 |
Description
Title | 1950-08-05-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Mmm mm
Lauantaina; elok. 5 p. — Saturday, August 5
Otgi^ gf ;PiiiiUs& Cattadlans^ Es*
tB$j£|ea.N(nr, 9ttt, 1917, .AutluxlzeA
es eee«md cläsä jfiaU^^^I^ tae Vtxi
OOfM.B^^artment, Ottaja. Pub^
7?ntr«!ayB and Saturdays bfiVavam
PuMlBhfng Compatqr LUL, at 10OrlQ2
Elol St, Wv Sudlmry^ <)nt^^C^
Telejdunes: Busbuss Office 4<4284.
Editorlal Office 4-4285. Manager
BOatesa "Bot es; Btii^^ OntaM»;
»anaattoft |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-08-05-02