Vapaus, January 27, 1949

              Torstaina, tammik. 27 p. ~ Thursday, Jan. 27
Ihnr. «tb 1917. AttboKteed
cIM nuOl hr tbe IMst
JDcpartincn^ Ottovm. Tob-ttnrtoe
«edUy: Tneadayi,
taad SBturdays Ujr Vi^Kiai
j OontpMiy LUU 100^109
St W, SodboiT. Oot, Canada.
Mmm Ota»
AdvcrtladlD|i zaZT^Söo
•nunthittnci txtt of '
TILA08B
CSasiadäi
TtadymlMiBa: itktjboiSttS Suomessa: 1 ric 7A> 6 kk. 425
f SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
^Sunitiai luokkasodan Viio^
Tänään tulee kuluneeksi 31 vuotta siitä, jolloin alkoi Suomen
provosoima luokkasota, missä SuomeiTtyöIäiset, torpparit
||£^ä^l|^Istö paiiiaimmisto joutui asekädessä puolustamaan m^iafisa
« a »
: f l i i
^ÄS*^ löBiöä^^tä ja sen demokraattista yhteiskuntasmiotoa imperialistista
I' $aduaa ja kotimaan taantumuqx)rvaristoa vastaan,
' 31 vuotta sitten alkanut luokkasota päättyi Suomeia kansan ori-
1^ tappioon ja sen«sc?uraukseä6ai tynmieä
^ttAiaaiä. Suomen parfiaat pojat ja tyttäret mienivät ennenaikaiseen
midtaan tai viruivat vuosikausia vankiloissa. Välittömänä seurduk-
Msia punaisen kaartin tappiosta oli SO-vvasiHavun työttömyy^usi;
mmerk^^3<AB, myös tuhannet talonpojat menettivät maansa ja matrtunsa
alttarille. Suomen luokkasodan onnettoman päätty/nl*
7: 1^ seurasi "lapuanliike", "Mäntsälän kapina" ja sittpn
sota HiUerin Saksa^ puolesta Ncuvostoliit-paii
CUuadaa. ja muita demokraattisb maita vastaan niikä vei jälleen
• suomalaisia ennenaikaiseen hautaan ja saattoi koko
fioomea kansan vararikkotilan partaalle. On helppo iiähdä, että Stio-jjorvariston
aseellinen voitto 31 vuotta siitin alkaneessa Itfdkka-
|#;mdw«iaSM iloltti pitkän ja raskaan onnettomuuksien sarjan Suomen
h , toafe.:, •. . .
|. : Mutta aatteita ei voida hävittää kivääreillä; vankiloilla ja ierto-fffla.
Kuten muistetaan, Suomen porvariston keskeisenä tävoHte^na
I iii ludckasodassa se, että marxilainen työväenliike-hajditetäan mään
I 4 a s a B e niin ettei se koskaan enää nouse, kuten silloin julistettiin,
r S^etätii miten kävi. ^Kun oli muutamia kuukausia^emiiittu työ-
.^jjCf^JBokah häviöstä ja vakuutettu etteivät marxilaiset aatteet sovellu
suomalaisen työläisen ajatusmaailmaan, niin sitteh havait-äkkiä
20-luvun alkupuolella, että "köinmiihismiVäara'* .bn
f$::flpB^e^akea tuhottava. Sen jälkeen kiilui täds kyrtiitnetiiseft vuotta,
1^" , Jdökä aitana terrorisoitiin "kommunisteja" ja samalla vakuutettiin
'':|MnsalIei ettei kommunismilla ole levenemisen mahdollisuutta Suo^
jbe»a, mutta sitten havaittiin taas, että koko Suomen kansa on hir­veässä
''konmhjnismivaarassa", ja niin firmojen miehet ja pänkkii-fii
jäf^j^ivät 3Ö-]uvulla Vihtori Kosolan johdallä "la|iyänliikkeen"
JrtiRtöleen tappamaan marxismia Suomert kansan kc^utidesti. faas
^ l|emuiltiin "kommunismin" sukupuuttoon hävittämisestä ja lopuksi
l ^ ^ t t i in Hitlerui apulaisena "riemusotaan" jonka päämääränä oli
V; srtfiaiistisen Neuvostoliiton tuhoaminen, sekä "kommunisinih" ja demo-i0\\:
lBa^ havittämmeti kaikkialta maaihnasta.
. . Mutta Idjiputiilokseksi tästä' verenvuodatuksesta, i6itotaiä jä llll i^l^estä väärin laskiemisesta ön se, että rnariil^eh liike on iSuohttSsa
iQrt^^^^^ ja järjestöUisestikin vounakkaampi kuin ko<^caän
ennen — yksistiiän Suomen kommunistisessa puolueessa sanotaan oler
VriUr noin 50,K)(X)'jäsent3, puhumattakaan nyt SkDL:8ta,SuOtneä-
^eävostolatott Ystävien Seurasta ja muista järjötiiistäjöidkyfctd*
v r S l a s k e t a ^ sadoissatuhansissa!' KolmAyn}niintä>
tJglls^l^^^-äiiOttJeii:' porvaristo yrittänyt väkivalidlff^«tjpai" "
mutta tuloksena on vain pitkä rivi hautoja ja sittenkin entisiil ehompi
marxilainen työväenliike, joka tänä vuonna viettää Suomessa SO-vup-ttspäiväänsä
t^eyien voittojen ja suurten saavutusten .:t^t|l^j|ul^a]9a.
IIIV' 0)rviHristd^ kaikki vanhat ja uudeinipatkjn voitot ovat "vain fviU^
aikaisia''.
'. Suomen, työväen kärshnykset, uhraukset ja u
|s' V ei ole mennyt hukkaan. Historia on oikeutettatuit Suomen
kansanjoukkojen 31 vuotta sitten omaksuman taisteluasenteen ja
0gj^ ilomielin todeta, että hetkellisistä tappioista
s ja sosialismin aatteet voittavat vastustamatto­malla
voimalla hiin Suomessa kuin Kiinassakin. Erikoisen ilahdutta­vaa
ja rohkaisevaa on tänä vuosipäivänä nähdä se, että Suomen
: ja mainehikkaan sosialidemokraattisen puoluee)}
tabtelutraditiot elävät, kehittyvät ja vaikuttavat uusissa olosuhteissa
luvaten lelultakin Suomen paljon kokeneelle kansalle rauhan ja kan-
||||; scdtisen itsemääräämisoikeuden säilymisen sekä vakautetun ja syve-i
S t öevah demokraattisen yhteiskuntarakenteen, mikä antaa paremman ja
iman elämän työläisille, talonpojille ja muille pikkueläjille.
Huomenna t&yttä^ Bylvaux LaksUa
AJbertassa m». Prahk Kojkl 75 vuot­ta.
Päivän ^mkari ön abk«ra UOdn
Ja Vapauden lukija. Toivotamme on­nellista
elämänebtootat '.
, ii:;-.'.f-TTT :
Kauko Heikkilä:
o. V. KCU8INEN
toimi Suomen Kansanvaltauskonttatn
vslMmHuiaIn Taltnatetttma. On ny-miesten
protesti
Trumanille
•anora. —- (ALN) — Puolan de-
|ao^cra«ttisten lakinUestel> ybdislys op.
ös<«'.tt«i}at presidentti ItumanlUe
avoimen kirjeen, Jossa protestoidaan
Ybdjrsvaltaln kommunistisen puolu­een
12 Johtajan oikeusjutun Jcdidc*- ta. ^iian S l r ^ s ä sanotaan nun.: "Meidän
mlelestämn» on tänä oikeudenkäynti
hyökkäys ihmisen Ja kansalaisen pe-h
i s o l k e u i ^ vastaan. Sellaisen Jär- K«j»!*i5-Snoiiialal«n Sosialto-
Je»tön, joka harjoittaa avointa laU- i^eorostotasavallan presidentit
Usta toimintaa ihmisten keskuudes­sa.
Johtajien asettaniinen. oikeuden
eteen Ja sen lisäksi syyttäminen, «ttä
se on harJoHttanut konspiratlota, vä­kivaltaa
Ja kirlatystä, on slvUUvapau-dn
Ja poliittisten vakatunusten vapau­den
periaatteen loukkaamasta. Se on
myöskin lain J» oikeuden periaattei­den
loukkaamista. Ja kun oikeusjut-^
tu ännetiuin sellaisen oikeuden käsi­teltäväksi.'
Joka on epäsuosiollhien
kommunistista liikettä kohtaan, niin
se on lain objektiivisuuden Ja puo­lueettomuuden
periaatteen kieltämis­tä."
Kirjeessä kehoitetaan Itumania,
ettei hän sallisi sellaisen poliittisen
dlskrijninoinnin tapahtua, vaan kq^et-taisl
sellaiset yritykset, että käyte­tään
fasistisia menetelmiä taistelussa
työväenliikettä vastaan.
1 tua siihen osaan työväestöäkin. Joka
; cn myös poliittisesti kasvanut pikku­porvariston
liepeUlä Ja «n kotoisin
talonpolkklsmailtia. Sen aatepohJana
on jolco aivan; pbrvarinineh, kuten
englantilaisi 'Ö*enin, soslalisöpafc-'
rioottineri tai atopistihen,'irateri
llngin; se peloltitelee^ kumotttaseÖa,
mutta ei ole kumoukeelllnen, vaan
pikkUparannuteiä hairasteleva, pioius-tolininnallinen,
ammattiyhdistylCBelli-nen,
plkkutaloiipoikalnen, kutfen torp­parit,
reformistina taiten t « v l ä «^
-ja Icannattaa yleiensä "käytähnöllls-tä
sisä- Jä nlkopomilkkaa'." •
Tilante3n kärjistyessä luokkasotaa
kohden täytyi puolueessa luonnollises­ti
tapahtua entistä selvempi Jakautu­minen
ybdeltäpuolen työväen luokka­taistelun
hyvältsyvien Ja sitä tukevien
periaatteellisten sosialistien Ja toiselta
pubien reformististen, kapitalismiin
sopeutumaan pyrkivien Ja työväen
luokkataisteliia vastustavien sanaso-sialistien
välillä.
Vuoden 1918 luokkasodasta muodos-txtl
vanhan yhtenäisen sosialidemo­kraattisen
puolueen koetinkivi. Kun
tiiaxine v. Ifll7 loppupuolella kehittyi
maassamme nopeasti luokkasotaa
Eteläpään Viestin
poJtaaiihiilito ja
o i " ••'
'•ii
SI
Uian suuri pala purtavaksi
^ r ^^onet merkit viittaavat siihen, että aloittaessaan sotatoimensa'
ihdohesian tasavaltaa vastaan. Hollannin imperialismi amerikkaläi-sine
kannattajineen aloitti jotakin sellaista mitä se ei voi. itse lopettaa.
/ Viimeksi tullut esimerkki tästä on Y K : n "Hyvän Viraston" ra­portti,
missä sanotaan, että Indonesian sotaa ei voida lopettaa ennen­kuin
tasavallan hallitus on uudelleen perustettu, sillä tndonesialaisille
ei voi antaa määräystä taistelujen lopettamiseksi kukaan; muu kuin
Itsenäinen Indonesian hallitus. Kaikki nukkdiallitusten ''sopimuk­set",
"liitot" ja "määräykset" ovat vain niin paljon ktiumaa Iknaa,
snillä ei ole mitään vaikutusta Indonesian patrioottbeen kansaan. Tot­ta
tietysti on, että Hollannin impcrialbmin salakavalan hyökkäyksen
ja Indonesian oman oikeistolaisen hallituksena saamattomuuden takia
Indonesian tasavallan armeija kärsi suuria tappioita ja sen taistelu
«naänsa itsenäisyj'den puolesta on njrt monin verroin vaikeampaa.
Mutta YK:n "Hyvän Viraston" raportti osoittaa kouraähtuhtUvalla
iavalia, että Indonesiassa on kehittymässä vieraan maan sortajia vas-
, , iaan laajakantoinen sissisota, joka voi muodostua hy\'inkm veriseksi ja
•y.?. ^tkaaikaiseksi taisteluksi, mutta ei voi lopullisesti päättyä muuten
'/' kuin Indonesian vapautumiseen ja tmperialis;nin täydelliseen häviöön.
f;^ Hollannin, Yhdysvaltain ja muiden imperialistien piirustukset
•|, - ^.IndoRe^ian Yhdysvalloista" ovat tuomitut epäonnbtumaan, sillä mi-s^
MS^C Itään yksi maa, eikä mikään valtojen ryhmä, eipä edes kaikkivaltiaan
^^iJkölarin voimalla, voi millekään toiselle lyuKalie valmistaa kannutettua
Juillkusjärjestelmää ja sanoa, että juuri näin sen pitää elää ja kitua.
I^^^JIÖco historia osoittaa, et ta tällaisen "vientitavaran" val-
|M,\\feistajiUe tulee ennemmin tai myöhemmin "Kreikan'' ja "Kiinan"
^p||5|: ovat syvästi huolissaan Indonesian tilanteen joh-
55 ^ =dostai sifiä ne epäilevät, että Hollannin hallitus otti liian suuren palan
Mutta kansanjoukkojen keskuudessa kdiittyy ajatus,
p ^ l ^ t ä i l c ^ ^ kaikin mahdollisin keitioin Vas-
^^|i^|||t<|ttav^ samalla kun Indonesian tainsah vapaus-
[ua on autettava ja tuettava.
;ÄÖiianvi»aiiiMf on-
^^^^im^iai^' ' (B-S) Helsingin .Sa-sa
huhtikuun 10 pnä suoritettaviin
Vikingin maastojuoksuun.
Tämä tieto tulkitaan Tukholmassai
siten, että Ruotsin urheiltillitoii Johto
inddidnian kirjeenvaihtajan on päättäny luopua aikaisemmasta
mukaan on Vil^qpei-,
CStllÄtgis-kannastaan
inyksessä.
Heinon • amatöörikic^-'
South Poreoplne, Oat —' Viestin
säTjfthllhdon kolmas erä piti suorit­taa
t.k, 18 pnä, mutta kovan Jääkelin
takia eivät- miehet halunneet'hiihtää
peläten suksien rikkoutuvan. Nyt kun
hUhto suoritettUn tJc 23 pnä oU mi­tä
parhain hUhtokell. eikä ollut liikaar
pakkastaicaan/Joten hiihdon ystäviä
oli kokoontunut paikalle aika paljon,
l^ssä 3 km. .hiihdossa saavuttivat
hiihtäjät seuraavat ajat:
at Porsell 12.07. E. Kehysmaa 14.04,
R. Luhta 14.37. P. Penttilä 14.52 Ja R.
Mäki 15.05. Pikkupojat, Joita oU kol­me
topraa miehen alkua, hiihtivät sa­man.
250 m. matkan minkä he ovat
hiihtäneet aikaisemminkin, saavuttaen
seuraavat ajat: W. Penttilä 1.26, O,
Porsell 1.37 Ja A. Stringer 2.25.
Ensi sunnuntaina, t.k. 30 pnä on
sitten se kilpailu Viestin lahjoittamas­ta
pokaalista, Josta kilpaillaan silloin
hiihdossa ensimmäisen kerran. Viime
kesän viestinjuoksussa sai sen hal­tuunsa
Viestin Joukkue. Nyt on ky­seenalaista
saadaanko se pysymään
Eteläpäässä, sillä Kustaa Rantalan
valtakunnassa on aika hyviä hiihtä­jiä
Ja Kustaan pojat ovat luvanneet
tulla "hakemaan" tämän pokaalin It­selleen
ainakin ensi kesänä pidettä­vään
aluejuhlaan asti, Jolloin siliä
taasen nykästään. \
Ensi sunnuntai-illaksi, t.k. 30 päi­väksi,
ov^t vlestlläiset Järjestäneet
ohjelmaillan CSJ:n paikallisen osas­ton
haalllle. Jossa tulee olemaan ar­vokasta
ohjelmaa, muun maassa esi­tetään
kaksi yksiosaista kappaletta,
"Lulu serkku" lauluineen Ja "Taka-potkulan
kauneuskuningatar".* Myös-,
kin on mainitussa tilaisuudessa duet-tolaulua
Ja muutakin arvokasta näh­tävää.
Saavu siis suomalaiselle haa­lllle
ensi surmimtai-iltana katsomaan
ja nauttimaan. — Nick.
— Pete Bowling, Lewistonista, Ida.,
on keksinyt niin pienen sähköllä käy­vän
parranajokoneen, että sen voi
kiinnittää liivin taskuun samalla ta­valla
kuin täytekynän.
— Ruokatavarain kannutusmenetel-män
keksi ranskalainen Appart y.
1810.
Charleyn täti tulee
Torontoon
Toronto. — Kuten tässä nome-rossa
olevasta ' ilmoituksesta nä­kyy,
saapuvat sadbnryiaiset ensi
sanhnntaina Oon-haalille, esittäen
mainion haaskan huTinäyielmän
"Charleyn täti". Pidämme mie­lessämme
klo 4 ip. sunnuntaina
alkavan esityksen.
kcAden. oU ^öläisjoukköjen taistelu-halu
kcnieealla. Marraskuun suurla­kon
tuloksettoman lopettamisen Joh­dosta
mieliala Joukoissa tosin hiukan
ladd, innostus ei Joukkojen eräissä
osissa sejji^älkeen enää Jaksanut pysyä
aivan yhtä korkealla kuin mitä se
lakon aikana oli ollut, mutta rintama
säilyi eheänä Ja työväen suurinta osaa
elähdytti edelleenkin tahto voittaa
taistelu. Johon taantumus yhä voimak­kaammin
työväestöä pakotti. Työväki
ei halutmut luopua luonnollisista oi­keuksistaan
eikä vaarantaa työtäte­kevän
kansan oikeuksia Ja tulevai­suutta.
Näiden arvojen puolesta se
oli valmis kaikin keinoin taistelemaan.
Samanlainen oli mieliala torppari-väen
Ja muiden Icanssa vapautta ra­kastavien
aineisten keskuudessa.
Toisin kuitenkin oli tilanne työväen
taistelurintaman luonholllsen esikim'-»
nön, maan ä!noäii työväenpuolueei»,
sosialidemokraattisen puolueen johta­vissa
kerroksissa. Puolue ei olisi ciilut
tyypillinen sosialidemokraattinen pito-lue,
JOS se olisi ollut 6lsälsesti,eheä Jä
yhtenäinen puolue. Luokkasodan ko­kemusten
tiUoksena kiertämättöm^-'
si - käjmyt maamme työväenliikkeeij
hajäahttimlnen ei /suinkaan " saantit'
alkuaan V. 1918 luokkasodasta. Ha-'
Jaantumisen siemen oli sitä ennen itä-'
nyt - puolueen sisällä. ' Puolueen Joh­tavissa
kerroksissa oli jo aikäisehunin
ollut erimielisyyksiä puolueen suhtau­tumisesta
vallahkumoukseeh Ja sen
noudattamasta 'taiktiiicastä. Puolueen;
Johtavissa kerroksissa'oli; ei valli v i i
semmisto Ja.olkeisto; vaan-myös enfem-mistönä
ollut keskusta nk. "siltäsaare-lalset".
'
Eräiden vasemmistolaisten taholta
oli aikaisemmin arvosteltu puoluetta
vallankurtoukselliguuden puuttumises­ta.
Tavallisimmin el näillä arvostell­e
i l l a itselläänkään ollut oikeata käsi­tystä
työväenpuolueen taktiikan v a a ­timuksista.
Esim. Kotkan puolueko­kouksessa
V. 1909 arvostelivat eräät
edustajat puoluetta siitä, että puolue
osallistui eduskunnallissen toimintaan,
pitivät työtä eduskunnassa, ei vain
tarpeettomana, vaan vieläpä .vahiri^
gollisenakin. Näiden arvostelijain
kanta ei tietysti ollut perusteltu eikä
mätxilalsen työväen luokkataistelu-kanta.
Puolueen vika ei ollut siinä,
että puolue osallistui eduskunnallisee^
toimintaan. Ja tällaisesta "vasem­mistolaisuudesta"
lieneekin puolue
vuoteen 1917 mennessä jossain mää­rin
vapautunut. Mutta eräät arvoste­lut
puolueen liiasta oikeistolaisuudes-^
ta ovat olleet oikeita ja perusteltuja;
Keskustan heikkous ei ollut siinä,
että se kannatti eduskunnallista toi­mintaa,
vaan paremmihldn siinä, että
se kiinnitti huomionsa liial^i edus-kunnalliseen
toimintaan ja odotti
eduskunnalliselta työltä sellaisia rat­kaisevia
tuloksia, mitkä eivät niissä
olosuhteissa voUieet toteuttua. O. V.
Kuusinen sanoo itsekritiikissään:
Sosialidemokraattisen puolueen Joh-dop
eniemmistö ei tietoisesti pjrrkinjrt
vallankumoukseen. V. 1917 marras­kuun
suurlakon aikana se vielä päät-tämäitömänä
horJUi Ja lopetti lakon
niitään sanottavia tuloksia saavutta-
I matta. O, V. Kuusinen sanoo, että
horjuttiin vallankumouksesta poi8-
päin.
Suurporvariston kuitenkin kiihdyt­täessä
hyökkäystää/i työväkeä Ja kan­sanvaltaa
vastaan, sen esilet^ä tun­nuksen
"luja hallitusvalta" Ja ko­rotettua
demagogisen huudon Itsenäi­syydestä,
mitä vaatimusta Itsenäisyy­destä
ce kaikin keinoin oli vastustanut,
ja sen tammikuussa v. 1918 aloittaessa
aseellisen hyökkäyksensä ratkaisivat
periaatteelliset sosialistit lopullisesti
kantansa, ottivat porvariston taistelu­haasteen
vastaan Ja Julistivat tammi­kuun
27 päivän työväen vallanku­mouksen
alkaneeksi.
Kansanvalttraskunnan valtiosääntö-ehdotukssen.
minkä puolesta siltasaa-
3-elaiset taistelivat, sisältyi tosin vain
laajan porvarillisen kansanvallan
puolustäminan. Työväen vallanku­mouksen
ohjelinaä se ei< si^ältänjrt.
Itse taistelu toi kuitenkin pakostakirf
esille llikkeexx vallankumouksellisen
luonteen. Näi» oli taistelevan luo­kan
esikunnalla turmus mikä ei, vas­tannut
taistelun todelista historiallis­ta
tarkoitusta.. -Edes. ipiuolueen vaserri-mfsto
el esittänyt mitään työväen
VaUankumoukseh ohjelmaa., ::|iituttaa$<
:että el ollut erikoista tyitväenv^llan-.
kumouksen ohjelmaa, ei tässä ole pää­asia,-
• ' .
Pääasia ön siinä, e^ä . puolueen
enemmistö ei jättänyt taistelua. Se
taisteli niin hyvin kuin osasi. Ras-
•kaan ja vaarallisen taistelun hetkellä
'se ei työväestöä jättänyt.
Toisin cli työväenliikettä ^itse tar­koituksena
pitävien oikeistososlallde-mokraattlen
laita. Osa heistä Jäi
vallankumoukselle ja työväen taiste­lulle
yihamielislnä eräänlaisiksi si­vustakatsojiksi,
ollen enemmän por-varelden
kuin työväen puolella. Tais­telun
aikana he ryhtyivät puuhaile­maan
rauhanneuvotteluja, varmaan
tietäen, että porvaristo. Joka oli kal­kin
tavoin hyökkäykseen pyrkinyt ja
aseellisen taistelun aloittanut, ei o l ­lut
valmis rauhantekoon mtUlla eh­doilla
kuin työväen täydellisen por-varelden
armoille alistumisen hinnal­la.
Varmaan olivat he tietoisia myös
siitä, että rauhanajatuksen niissä
oloissa työväen keskuuteen levittä­minen
ei voinut auttaa ketään kuita
kuin hyökkäyksen aloittanutta sotais­ta
porvaristoa. Osa heistä taas lähti
vastenmielisesti vallankumoukseen
mukaan luopuakseen siitä en§imniäi-
Sii(o men lluuooKkkKaassootd an
o r i a i i k l ^ t t u s
p i r v a r ^ l d i yksinoikeutena
YRJÖ SIROLA
toimi Suomen Kansanvaltonsbnnnaa
nlkoasiafn valtuMettnna. Laoldaso-dMi
päätyttyä joutui maanpakoon
NenvostoISttoon, jossa toimi yliopis­ton
lehtorin3,i yliteidinntatieteitten
opettajana ja poliiUisena kirjailijiuia.
KnoU V. 1936.
—— ———. •——V
sessä sopivassa, .til«iisuudessa Jä ryh­tyäkseen
sitten' työläisten taistelua
tuomitsemaan.
Soslalidemobraattlnen liike ci työ­väen
koettelemuksien hetkellä kestä­nyt
yhtenäisenä^ yallankumoukselli-set
sosialistit syventyivät tutkimaan
marxilaisuutta Ja jtutldmuksensa tu-
Ic&sena. havaitsivat tarpeelliseksi pe­rustaa
uuden msurzilaisen työväenpuo­lueen.
He halusivat pelastaa vanhan
työväen parhaat taisteluperinteet työ-väeUe,
kartuttaa niitä Ja rikastuttaa
maamme työväenluokkaa muiden mai­den
työväestön .kokemuksilla.
Oikeisto taas kiirehU tilannetta hy-väkseenkäyttäen
taistelun työväestön
tappioon päätyttyä, haalimaan kä­siinsä
vanhan työväenpuolueen aineel­lista
omaisuutta, ja toiminnassaan on
heidän perustamansa puolue uskolli­sesti
seurannut vanhan sosialidemo­kraattisen
puolueen huonoimpia, oi­keistolaisen
ryhmän omaksumia pe­rinteitä.
' •'• •
Ainoastaan toeten kutsumme kaikkia
Sti|omaiki^*t»xtaidal8i&^ AmätÖ8i«inr-lyiluliitbn
seuroja jäsentensä'kautta
osallistumaan j^i;j^tämiimme faiihto-kilpailuihih.
jdtkä järjestämme asian­omaisen
luvan mukaisesti Kirkland
Lakella •helmi^'.6'^pnä! alkaen klo 1 ip.
Lähtö tapahtuti TÖgh-koulun luota.
KILPAILUOHJELMA
•10 km. hiihto viiden ssurah keski­sestä
pokaalista.' Kunkin seuran kol­men
parhaan hiihtäjän aika otetaan
huomioon seuransa hyväksi. Naisille
on 2 km. hiihto ja alle 15-v. pojille ja
tytöille 1 km. kilpailu. Palkintoja
jaetaan kolme kussakin sarjassa.
10 km. otetaan huomioon alle 18-v.
ja yli 45-v. ajat. Näissä sarjoissa jae­taan
myöskin kolme palkintoa loissa­kin.
V,
Osanottoilmoitiikset on tehtävä hel-mik.
4 päivään-^lhgnnessä osoitteella:
E. Alanko, id Kli-gland St., kirkland
Lake,Ont.
Runsasta osanottoa toivotaanl
Urheiluterveisin
V . - j a «-seura J¥MY
E. Alanko, • : * > . K. Salmi,
puheenjohtaja "/^ sihteeri
i;, — British Columbian lohenkalastus
tuottaa enemmän'kuin minkään muun
kalan kalastiis' Canadassa.
' Vaosi takaperin Hmtstyneen
Suohien "Lvoklonodäa mtfsto^-
- nimisen teolcseB Johdiimoysa fcä-siieBiftn
otaalikeeMa nuanlttna
usiaa «earaaTaan tapaan:
Vuoden 1918 , hie*kasodän - r eU
Suomen rapausscdan". kuten .sitä
historiaa karkeaaU vääristellen on n i ­mitetty:—
tapioitumista on kirjtttettu
paljon Ja tullaan epSdlemättä edel-leenkto
kh-jotttamaan. NHtä ei ole
käsitelty ainoastaan'luökkarod3in'ku]-
kua yksityiskohtaisesti selostavissa ja-j
arvioivissa, varsinaiseksi historiaksi
tarkoitetuissa kirjoissa -ja monilukui­sissa
muistelmateoksissa, ne ovat
myöskin antBhieet aiheen hyvin mo­neen
korkeäxnmalla täi matalammalla
taiteellisella tasolla liikkuvaan kau-noklrJali:
s2en teokseen.
Muuten el vOl ollakaan.*^ SUlä niin
jyrkä^i eri suOhÖln kuin luokkasodan
arviointi eri lelirelhin kuuluneiden ja
kuuluvien fienkUölden tätholta käykin,
siltä oltaneen kuitenkin yhtämieltä,
että luökkflisota oli Siiomen tShänai^
tlseti historian valtavhi tapahtuma.
On ihmisia, jotka plölvät sitä vali­tettavalla
fl^länä, suurena onnetto­muutena.
: Siuttä se cn Jökä taiiauk-sessä
ollut todellisuutta, suomen his­toriaa.
Joka ön pitkiksi ajoiksi Jättä­nyt
syvät Jälkensä koko maamme
yhteiskunnalliseeh elämään.
Niin luonnollisena Ja helposti kä-fsltettävätiä.
ilmiönä kuin näin oUen
onkin pidettävä luokkasotaa, kosket­televien
teosten määrällistä ximsaut-ta,
yhtä luonnoton Ja sietämätön on
se asiaintila, että tiio kirjallisuus on
laadultaan Ja hengeltään hyvin yksi­puolista
Ja puolueellista, ehkä joitakin
aniharvoja poikkeuksia lukuunotta­matta.
Otettakoönpa melkein mikä
t^ansa noista lukemattomista, his­toriaksi
tarkoitetuista tahi kauuo-klrjallisista
tedEsIstd. niiden yksin­omaisena
pyrkimyksenä näsrttää ole­van
Valkoisten voittajien ylistäminen
ja voitettujen punaisten parjaaminen.
Edelliset kuvataan niissä jaloiksi ihan-neihmisiksl;
ylevän asian puolesta tais
teUelkgi kflnsälHs^ftnkarelksi^ Jälkim­mäiset
. mustamaalataan ; kunr.ia^i-moisiksi
vallantavoittelijoiksi, itsek­käiksi
et^tillijoiksi, iäänfaiaah^turepE-si,
roistoiksi Ja hUtigaaneijtsX.' Väit­teitä
vasti.ova» j c^ut etevät kirjaili-
Jajtkin kaunoklrJaUisUsa teoksissaan
yhtyneet yfeölmääh •Mubiaa''n^^
JMtikäli' heUtä iraritääs^a tcipav^^e^sä'
.ah liiennyt.-.i^yÖtAjtuhtöa^p^ui^
riVelssä taiBtelleita rkansanmiehiä
«kohtaan,, on se ollut timteilevan poro-
.pörvarin sääUä^ noiden "tietämättö-
.mieii". "yXsInkdrtalsteh" Ja harhaan­johdettujen"
köyhlmysteri onnetto-nian
kohtalon Johdosta. Tuon ta­painen
sääli, niin hartaasti kuin joku
porvarillisen' politiikan vahäedessä
kulkeva kirjailljaylcsllö lienee sitä eh­kä
tuntenutkin, sopii kuin tilauksesta
määrätietoisen porvarillisen propa­gandan
tarkoitusperiin. Tunnettua­han
on, että ovelat taantumukselliset
propagandahuljarlt käyttelevät ta­vanomaisena
temppunaan samanlais­ta
"harhaanjohdettujen säälimistä".
Se luokkasodan tapahtumia käsit­televä
'kirjallisuus. Joka. Suomessa on
näihin saaicka saanut luVan päästä
julklsuuteenrkantaa siis miltei kaut­taaltaan
historiallisen totuuden vää­ristelyn,
puolueellisuuden valhepro-pagandan
leimaa.
[ Sfröllä su
ERI
[gokttiikui
I ifBtyny* a
Suremaa
Ijspoikamx
Itf jalassa
Välnaia
^]iaa&taI&A
VILLE PESSI
SKOL:n kansanedustaja ja Soo
Kommnnistipnoloeen pääsihteeri.
mannut ankarasti rangaistavaksi -
tiorlkofcseksi kaikki yritykset luokka
sodan kysymysten valaisemiseksi tjt gydämelUs*
Iäisten taholta. Se on-julistanut "in peleistä, joill;
den kapinan valmisteluksi" näide Myöskin k
kysymysten koskettelun työv^n fflf aiulesta tali
gaalisissä julkaisuissa tai kansanval
täisissä maissa julkisesti ilmestynei
den, luokkasodan historiaa valaisevia ^SlSHH^^
teosten ilmaantumfsen Suomen kama
räUe. Se on kerta kaikkiaan olit ^^"^^1.^
sillä tinkimättömällä kannalla, ett vi! ?
Suomessa ei vuoden 1918 tapahta
mistä saa puhua eikä kirjoittaa ai W4 taaksepäi
tään muuta paitsi sitä, mikä sovellu "
sen omiin tarkoituksiin. Se on tali K*»»*^"-.
tonut saada valehdella kenenkfiii Itimättömista
häiritsemättä, mustata voitettua vas to Suomessa or
tustajaa. peittää-omat rumat tekon tonsanvallan
sa "vapauden" ja "isänmaallisuudeB luonnoi
valhevaipan taakse. omoaa kalkke
Porvaristo, kuoleva ja historia] n huomioi, tek
näyttämöltä katoamaan tuomittu yh lltteeen ennak]
teiskuntaluokka kykenee.mitä pöyris sb^M^^»
tyttävämpään julmuuteen, mitä kata
limpaan provokatioon^ silloin kun s
katsoo riistoetunsa uhaJtu
kenee siis omalla tavallaan käymää
luokkataistelua, vaikka se el haluaj
kaan sitä nimitettävän luokkataisb
EUI
luksi, vaan pitää edullisempana kekJ
siä silie peltenlmjäv, 'Mutina sen edu
tajat eivät kykecbe koskaan kirjoitta
maaii- luotettavaa^; luokätatalsteluje
historiaa; sUtä.VkMii^gr^esta;
tä, että he. elväv':nä«,»elvätkä;halu
nähdä historian todellista .kehitys']
kulkua.
Selitys^ on siinä,
että vuonna 1918 valkoisen terrorin
luokkaherruutensa pertistanut kapitä-listiluokka
. on ^voittajan oikeudella
anastanut luokkeisodah historian k i r -
Joittainisen otnajfsl monopollkseen,
yksinoike)idekseen. Se ei ole sallinut
kuultavan toista puolta. Se on l e i -
MlstäSn historiallisista
asioista 'väiaitämätt^^ l^e;'pitä^t. sit-keäi^
i ^ i i i ^ s U t ^ y ^ j ^ eiP)ä|us
llsssta käsityksestä. että']iapdtaiistLne
tuotantotapa' ja sllhen^erustuva
pltalistiluokan herrruus on yhteii
kuntahlstorlan viimeinen sana, yhteii
kunnallisien kehityksen päätepiste|
Tästä syystä ,he eivät voi suhtautu
luokkataistelujen historiaan sillä rob-j
kealla ennakkoluulottomuudella,
avarakatseisuudella., mitä pätevält
historiankirjoitukselta vaaditaan. Siio
men porvaristo on sekä fcykenemä-|
tön että haluton. näkemään vuoäen
1918 tapahtumissa Suomen työläis-|
ten j a \töil)parien suuressa täisteK
muuta kuin "levottomien ainesten"!
aikaansaamaa sekasortoa ja rettelöi­mistä.
Kaikki se. mikä vuoden 1918|
tapahtumissa on ollut oleellista, elä­vää,
tulevaisuuteen tähtäävää. yhfei£-|
kiumallisen elämän jä yhteiskunHal-f
lisen ajattelun kehitystä eteenpäinl
ylevää, on- tuolta luokkakoston sane-I
lemalta. ixiin sanotulta' "historialta"]
jäänyt, huomaamatta! • Suonie
vuorma 1918 pystytetty ja aina
teen 1944 jatkunut kapltallsUluokanl
ehdoton luokkadiktStonurl. Jonka tuoni
luokan asianajajat ovat <ristineet|
"suoma^.iseksi demokratiaksi", onl
Suomen ijorvarlston ihannevaltio, jo-|
Bukkai kuolo
2p:i>ä 1948.
nyt Suomesst
79 V. 2 kk. ja
Lähinnä st
Anni, mrs. O
Belen. mre. H
mrs. Alanen!
nissa, Ont. j«
bstenlastenila
fiäksi suuri
jtt&vä- i a fo^
Vilittä ja ha
Fort Arthnrtfl
Vej tuoni mei
vei oman äidi
Nyt muistosst
ei nähdä enäi
KUtos äiti h}
Jota osaks' sa
ja aikuisiksi t
niin ain' äldl
Nyt rakas ält
vaan muistos:
Haluamme
tamassa äitiä
osaa suruumn
me hautakum
ja Wm. Laine
käytettäväkse
tarjoilussa ha
Fort Arthur
Meidän sosialidemokraattinen kan­tamme
oli: l:ksi rauhallisen ja as-
Suomen lähetystön
tiedonanto
.Suomen Ottawan lähetystö on lä­hettänyt
lehdellemme julkaistavaksi
seuraavan tiedonannon:
Kaikki, jotka eivät ole vielä saa­neet
konransta, oikomailla sodan
johdosta menetetystä omaismdes-ta,
hakekoot hrimiicnnn l i ^ a im
mennessä.
Kunnioittaen.
F. A- Mustonen
VarakonsolL
teetteisen, vaan el vallankumoukselli­sen
luokkataistelun kanta, mutta sa­malla
2:ksi se oli itsl&näiseh luokka­taistelun
ksmta, eikä porvarien liittoon
pyrkivä kanta. Nämä molemmat yh-^
dessä määräävät menettelymme."
Keskustalaiset eivät riittävästi huo­mioineet
eivätkä nähneet mahdolli­seksi
tiiaimetta. että kotimainen taan-tiunus
ei alistuisi parlamenttaarisiin
ratkaisuihin, ja että työväestöllä olisi
voimaa ja mahdollisuuksia suorittaa
vallankumoukMlinen'ratkaisu, eivät­kä
valmistautuneet sellaisen tilan­teen
varalta. He eivät vakavasti p i ­täneet
työväen vallankumousta tar­peellisena.
Sitäpaitsi, muodollisina
marxilaisina, he ajattelivat, että val­lankumousta
ei tehdä, vaan jos se on
tullakseen, niin se tulee, joten sitä
varten .ei tarvitse erikoisesti rarustau-tua.
Oikeistolaiset sitävastoin eivät aset­taneet
itselleen edes sosialismin pää­määrää.
Oikelstolaisinta siipeä esittelee Y.
K. Laine Suomen poliittisen työväen­liikkeen
historiassa Yrjö Sirolan suul­la
(V. 1917 pidetty puhe) seuraavasti;
Heidän "Sirola sanoo voivan nojau-
Tänään tulee kulimeeksi 31 vuotta
siitä kim Suomen luokkasota alkoi.
Yli neljännesvuosisadan Suomen v i ­rallisella
taholla selitettiin se "v^i^paus-sodaksl".
Kalkissa koulukirjoissa ker­rottiin
kiUnka v. 1918 talstdtiih Suo­men
itsenäisyydestä Ja suorltctöln
sankaritöitä. Porvarilliset runoilijat
yUstivät sitä samassa äänilajissa. Val-^
tion kustannuksella toimitettihi^llis
suiuteos "Suomen Vapaussota". -
Kun V. 1918 luokkasodan ensimmäi-'
set Uekit leimahtivat, niin kansaa kut­suttiin
thaisteluun •"ry5aien*'-maasta
pois ajamiseksi. Puhuttiin idän peri­vihollisesta,
vieläijä sellaisetkin kuin
kenraali Mannerheim.^ Joka itse val­lankumoukseen
saakka oli palvellut
Venäjän keisarin henkivartiokaartin
upseerina. Ei ole ihme vaikka moni
vapaaehtoinen valkokaartilainen pa-lattiraan
rintamalta ihnaetteli kim ei
tavaimut ainoatakaan venäläistä.
Oliko Suomessa todellakin kjrsymys
venäläisten poisajamisesta v^ 1918 so­dassa?
Ei ollut Jo yksistään "Suo­men
Vapaussota"-teoksen U osassa
todetaan sellainen valheeksi. Siinä
kerrotaan, että tammikuussa, juuri
vähän ennen luokkasodan pulikeami-sen.
lähetti senaatti Mannerheimille,
joka EteläpcdijanmaaUa oli Jo järjes­tänyt
näyttämön valmiiksi sodalle,
sähkösanoman tiedoittamalla, että ve­näläinen
sotaväki, ei tule sekaantu­maan
suomalaisten keskinäisiin riitoi­hin.
Mannerheim tiesi, että jos tä­män
sähkösanoman sisältö tehdään
julkiseksi, niin lian ei saa montakaan
talonpoikaa valkoiseen luqneijaan "ja
siitä syystg; isala^lää^
4n on tunnettua, että BmtLitovskin
rauhansopimuksen mukaisesti oli Neu-v6stomtto'-
jö"siirtSn3rt osan venäläisiä
joukkoja pois Suomesta Ja loppiijen
siirtoa parhaillaan toimitettiin.
Mutta eiJhrtiisiä voida loppumatto­miin
vetää nenästS. Sotien Jä raskai­den
tappioiden jälkeen poliittinen tif
lanne kehittyi sellaiseksi, että Sucunen
valtion Johd<ssa olevat vastuunalaiset
henkUöt ovat joutuneet julkisesti tun­nustaa,
että NeuypstoUitto antoi Suo­melle
itsenäisyyden: ja että se on myös
aina käytännössä toteuttanut tätä po-
Utiikkaa. '^..j; .
Suomen-Neuvostöliiton-Seuran ad­ressissa.
jö3aka (allekirjoitti Suomen
tasavallan presidentti ja 440,000 kan­salaista,
sanotaan, mm. seiiraavasti:
Neuvostoliitto. tunnusti leniniläis-stalinilaisen
kansaUisuusperiaatteen
mukaisesti ensinunäisenä Suomen i t -
s e n ä i ^ d e n . . •
senaisyyden, mitä tsaarin valta ei oli­si
koskaan tehnyt. . V
Kokoomuspuolueeseen. kuuluva pre­sidentti
I^tasUcivisähoi Stalinille lä-hettämässääii
sähkösanomassa viime
ntarraskuim 7 pniä seuraavasti: "Tei­dän
sekä euturta iiökakuuh yaUai^u-tnöUätä
:käaasatiJI^. jöhianeiden tqve-reitteniiib
jo Vairtiain ttitiniistama Suo­men
oiietts täydelliseen itsenäisyyteen
on toteutunut ja saanut Jatkuvasti
Neuvoätoliiton hallituksen tunnustuk­s
e n ; . . " . _ . •
LalÄ&amme vlää Suomen eduskun-nah:
viime vUöden lokakuun- vaUan-kiiJÄMsen
; V P ^ Nciivostomton
kor^<^inmalIe neuvostolle lähettämäs­tä
^tikösimonästa seuraavan kohdan:
; "Lokakuun vallankumouksen 30-
vuotisjuhlan Jcmdosta Ja palauttaen
mielito. että juuri lokakuun vaUanku-
Entinen pääministeri S^uno Palcka-la
sanoi lokalniiin vnnonlnm^^vlIrg^Ti
30-vuotIspäivänä seinaavasti: •'LiÄa-kuun
Vallankumous antoi Suomen'It-mouksen
suuri johtaja tuimusti Suo­men
itsenäisyyden, esittää Suomen
eduskunta rlMenvostoHiton koo^eim-malle
neuvostolle parhaat onnitte-limsa
toivottaen Jatkuvaa menestys­tä
työlle Neuvostoliiton kansojen l i y -
vinyoinnin. Ja rauhan hyväksi.. P
Nämä todistavat, että' Suomi sai i t ­senäisyytensä
Neinrostolntolta eikä s i ­tä
tarvinnut taistella v. 1918. kuten
täiiän s a a l ^ on-usfcotettu viralliselta
taholta. Blyös monet muut Suomen
porvarilliset realipolltiikot ovat tun­nustaneet
suoraan, että v. 1918 kan­salaissota
el <^ut vapaussotaa.
Täällä edelleot. vieläkin enemmän
kuin Suomessa, taantumusjohtajat
puhuvat v .1918 "v^^aussoda^ta". Hei­dän
pitäisi muistaa WBShing:tonissa
okrvan Suomea ministerin K . T. J u t i ­lan
sanat, jottca M n lausui New Tor-kissa
pidetyssä Suomen itsenäisyys­juhlassa.
"Te elätte tääUä kuusi vuot­ta
tapahtumista jälessä", hän sanoL|
Lisäämme vain tähän, että osa ihmi­siä
elää täällä vielä parikymmentä)
vuotta jälessä. • ^
Miksi me^sanomme y. 4918'Suomesta|
kä3rtyä isahsalaissotaa luokkasodaksi? 1
Siksi että todellisuudessa se »oli sitij
Jo Venäjän maaliskuun vallankumous 1
sysäsd liikkeelle Suomen tietoisen työ-J
väenliikkeen ja kalkki, työväenjärjes-l
töt kasvoivat tavattonian ttöpeastL j
Lokakuun vallankumous-.antoi sille|
uuden sysäyksen ja se päätti voittaa |
ne poliittiset ja taloudelKset uudistuk­set,
jotka Suomen porvaristo oli.estä­nyt
tsaarivallan väkivallan avulla-1
Porvaristo, joka tiurvautuu väkival­taan
kun muut keinot eivät voi suo-]
jella sen luokkaetuja, aikoi jo aikai-j
sin valmistua aseelliseen kapinaan. |
Heidän valmistumisensa <^ niin hyvin]
harkittu ja. huolellisesti valmisteltu.]
että jo ennen luokkasodan alkamista]
oli Saksan avusta neuvoteltu.
Suomen työväki ja tori4>arit, jotk»j
uskoivat vuosisatoja kestäneen sorron]
kahleet vihdoinkin pudoimeen Ja oi-j
keuden Ja demokratian saavutetun.]
provosoitiin aseelliseen taisitelmm. Pu-I
nakaartilaiset taistelivat seHaiseD»!
urheudella, että kaikkialla sorrettu-j
jen ihniisten keskuudfösa se herätti
suurta ihailua, ^eläj^ voitettuna.]
vieraan vallan sotajoizkkojen iselkäänj
antamasta iskusta, tuhatmet seisoivit]
telöittajiensa edessä pelottcnnlna.
Vapautta ei suinkaan palautettu v.j
1918; jsodan voittajien toimesta Soo-j
nieei^ vaan taantumus, joka ^ukäj
johti fasismin yöhön ja kansalliseni
^mnettomuuteen. UoitS^^^ f • '
Ra
«yntynyt V
äkkiä sydän
Ontario, iot
kuollessaan
Sureuaaz
Olavi aakä
perheinecoi
Suomessa.
Miks' loppui
niin äkkiä, at
Mikf otettm
en antanut Oi
Jäi kaipaus z
Hiljaa kärsit
nukuit, kun t
vei.
Kaunista unt
kaivaten isää
SydämeUlnei
apuanne saatti
Olista kukkala
PikkusaareBcJ
tarJoUusta.