Vapaus, August 25, 1949

              Sivu 2 Torstaina, elokuun 25 p., — Thursday Aug. 25
mmm'
'1 M:
^
^4.^ mmm
f f '
( U B B T V ) — IndependeDt HOior
Oktan of TtmaUä Cttmtnaim. A -
laUUbed Nov. 8th 1917. Autboxtud
M Measid d a » maU br tiie Pcft
OCOee Departmeot, Ottava. Puft-mbed
tbrlee veddy: T u e s d a y a ,
TfamdaTi and fiatnzdayi bf Vtgam
PbbUahInc Oampaaj UO^ at 100-108
B m 8 t vr^ Sodbary, Oot, Canada.
Sdttodal OfXlee
E.8alcBL XdttorW.BdtiDd. Malline
addren Box 00. Sodbnry. Ontarta.
npon
Ttanglatloa tree of ^ » » g »
TOiAUSHZNHAT;
Tk. 64» 6 kk. 3 ^
8kk.3X0
Thdymllolaa: i vk. TJOO 6 kk. SJBO
1 Tk. 7A> e kk. 4 2>
\.
».
r
\
t.
I :
I <
i
f
t
1 > '
i
i
i
4 •
Mistä on kysymys Suomen ladoissa
Kun Suomessa lakkotilanne laajeni viime viikolla, niin
Suomesta ulkomaiden suurlehdille lähetetyissä uutisissa sa­nottiin,
että kysymyksessä on kommunistien vallankaappaus­yritys.
Taantumuksellinen propagandakoneisto toimi nopeas­ti
ja levitti tätä tietoa eri puolilla jnaailmaa.
. , Jos toisenkielisten ihmisten keskuudessa osa ihmisiä us-
. Jcoi tällaiseen järjettömään valheeseen, niin se voidaan laskea
tietämättömyyden tilille. Suurempi ihme on se, että tämän
r;-mantereen taantumuksellinen suomenkielinen lehdistö toisti
tätä typerää juttua jo osa niiden lukijoista varmaankin uskoi
siihen. Jos seuraa näiden lehtien julkaisemia tietoja Suomes­ta,
niin kaikenlaiset sensatiouutiset ovat saaneet etutilan nii­den
palstoilla ja mikäli tulee kysymykseen uutiset työtäteke-väen
väestön taistelusta elinoikeuksiensa puolesta, niin niiden
lukijat on pidetty täydellisessä pimeydessä, "Onko ihme sitten
että asioita tuntemattomille ihmisille voidaan syöttää karkeita
valheita.
Nyt ei enää puhuta "kommunistien vallankaappausyri-
*' tyksestä". Vieläpä suurlehtien vääristellyistä ja niukoista
uutisistakin saa jo varman kuvan siitä, että kysymyksessä
on selvä palkkataistelu. Kapitalistinen lehdistö vain riemuit­see
Suomen sos.dem. hallituksen ja Suomen Ammattijärjes-
V, töjen Keskusliiton oikeistojohdon rikkuripolitiikasta.
Lakon alkusyynä on Suomen palkkatyöläisten elintason
/ laskeminen. Jo ennen markan devalvointia kohosi erinäisten
^' elintarvikkeiden hihnat huomattavasti ja kun markan deval-t
' vointi astui voimaan, n i in se antoi uuden sysäyksen hintojen
nousuun. SAK:lle työvaliokunnalle lähetti äskettäin seitse­män
liittoa kirjelmän, jossa todettiin leipäviljan hinnan nous­seen
100 pros. ja monien muiden tärkeiden kulutustavarain
hinnat myöskin huomattavasti. Asuntojen vuokrat hallituk­sen
uuden järjestelyn johdosta ovat nousseet 38.5 prosentilla.
Tämän lisäksi on palkkoja suorastaan alennettu. Suomen
Metsä- ja Uittotyöläisten Liiton puheenjohtaja K. Pihlman
antoi äskettäin lehdille lausunnon, että sitten v.n 1948 kesä­kuusta
huhtikuuhun v. 1949 on metsä- ja, uittotyöläisten päi­väpalkat
laskeneet noin 130 markkaa.
Uutisista ovat lukijamme voineet seurata Kemin Paju­saaren
massatehtaan työläisten taistelua. Upporikkaan Kemi
Oy:n taholta ehdotettiin joku aika takaperin, että massan-lastaa
jien palkkoja alennettaisiin 20 pros. ja paperipuiden
lastaajien kokonaisella 40 pros. Työläiset eivät suostuneet
tähän. Tämän jälkeen laskettiin työläisten palkkoja neuvot­telematta
27.6 prosentilla. Näin röyhkeästi rikottiin työ- ja
palkkasopimusta.
Työläiset vastasivat lakolla huolimatta siitä, että SA-K:
n jöbto julisti lakon "korpilakoksi". Tämän jälkeen monet
anunattiliitot ryhtyiyät myötätuntoisuuslakkpon ja, isikäli
kuin tietoja on saatu, on lakkolaisten lukumäärä noussut pit­kästi
yli 100,000 työläistä käsittäväksi taisteluksi.
Sensijaan että hallitus ja S A K : n työvaliokunnan oikeisto-johto,
joka muodostaa yhden miehen enemmistön työvalio­kunnassa,
olisivat ryhtyneet rauhallisin keinoin työselkkaus­ta
selvittämään, ryhdyttiin päinvastaisiin toimenpiteisiin.
Hallituksen toimesta lähetettiin ylimääräisiä poliisivoirhia ja
sotaväkeä Kemiin ja se julkeasti ilmoitti, että alkanut lakko
tullaan murskaamaan väkivallalla.. Tällainen rikkuritoimin-ta
ja väkivallan käyttö johti lopuksi verenvuodatukseen Ke­missä
ja kärjisti tilannetta. Kemijokisuun erottelutyömaa
julistettiin hallituksen toimesta avoimeksi työmaaksi. Vielä­pä
elokuun 17 pnä päivätyssä tiedonannossa Suomi-Seura, jo­ka
on lähetellyt tiheään Kemin lakkoa koskevia taantumuk­sellisten
keittämiä uutisia, toteaa, ettei rikkuritoiminta ole
hyvin onnistunut. Uutisessa mm. sanotaan seuraavaa: "Työn-haluaisia
on, mutta syystä tai toisesta — todennäköisesti kom­munistien
terrorin vuoksi — eivät uskalla mennä töihin. Var­maa
kuitenkin on että hallitus — puututtuaan nyt asiaan —
hoitaa tämän lakon loppuun omien suunnitelmiensa mukaan
huolimatta kommunistien vastaanpyristelyistä . . ."
S A K : n työvaliokunnan enemmistöjohto on tämän jälkeen
alkanut hajoitustyönsä ja antanut määräyksen, että ne liitot,
jotka ovat ryhtyneet kannattamaan lakkoa parempien palk­kojen
puolesta, tullaan erottamaan elleivät ne määräaikaan
mennessä luovu taistelusta. Viimeisten tietojen mukaan viisi
anunattiliittoa on kieltäytynyt alistumasta tähän määräyk-
V seen, ,
[ Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että SAK:n viides
> edustajakokous viime talvena hyväksyi 5 prosentin yleisen
i palkankorotuksen tavoitteekseen ja kuoppapaikkojen tasauk-
.* sen. K u n S A K tämän jälkeen ryhtyi toteuttamaan tuota pää-
/ töstä sanottiin Suomen sos. dem. hallituksen taholta ettei palk-koja
tulla korottamaan. Tämä saattoi S A K . n työvaliokunnan
^. oikeistoenemmistön varsin omituiseen asemaan. Loppujen
• lopuksi oikeistojöhto nöyrtyi hallituksen päätöksen edessä ja
« ryhtyi toimimaan saamiaan ohjeita ja S A K : n jäsenistön enem-
V mistöä vastaan.
/ Suomen työväenlehdet ovat moneen kertaan todistaneet,
/ että samaan aikaan kun työläisten elintaso on laskenut, ovat
suurten korporatioiden voitot jatkuvasti 'kasvaneet. Olisi
' näinollen ollut odotettavissa, että ainakin S A K : n johto yHte-i.
naisena olisi kaikin keinoin tukenut elinehtojaan puolustavia
".työläisiä. Nykyisellä toiminnallaan nykyistä palkkataistelua
; vastustava ryhmä oikeistojohtajia on asettunut käytännössä •
' selvästi kapitalistien puolelle.
Näyttää siltä, että sos. dem. oikeistojöhto ei ensinkään
- välitä siitä vaikka Suomen ammatillinen liike hajaantuisi ny-
, kyisessä taistelussa.. SAK:n työvaliokunnan oikeistojohdon
antama määräys todistaa sen selvästi. Eikä sos. dem. puo-
' lueen oikeistojöhto ole koskaan välittänyt Suomen työväen
eduista, jonka päivänselvästi osoittaa lapualaisvuosien aikana
ammatillisen liikkeen hajoitus yhdessä fasistivoimien kanssa.
.' Tämä hajoitustyö johti ammatillisesti järjestyneiden työläis-
; ten huomattavaan vähenemiseen. Kun toinen sota päättyi oli
•; S A K : n jäsenmäärä noin 80,000. Nykyään on sen jäsenmäärä
350,000. SAK:n jäsenmäärän huimaava nousu ei suinkaan
johdu siinä olevien oikeistojohtajien ansiosta. Kohoamisen
^ edellytykset avautuivat kun vapaammat poliittiset tuulet a l -
! koivat puhallella Suomessa ja yhtenäis5^ttä puolustavien työ-
." Iäisten työn tuloksena.
- - Tuleeko SAKrssa tapahtumaan hajaannus, sen näyttää
tulevaisuus. Sellainen olisi suuri onnettomuus koko kansalle
«
V
Mitä muut sanovat
M O i r n VENXUIIfflM
VILPILLISIKSI KULV
JOIVAT VAIN VETTÄ
C I O : n Eiliteeri-rahast<B)hoitaJa Ja<
mes Carey, joka tunnetaan raivok­kaana
kooimunistlen vihaajana, on
äskettäin paljastanut jälleen s y y n v i ­haansa.
Carey on väittänyt, että venäläiset
ovat paljon pahempia k u i n m i k s i h e i ­tä
luullaankaan sillä äskettäin pide­tyssä
M a a i l m a n Anunattlyhdtetysten
L i i t o n kongressissa paljastettiin, että
heidän edustajansa joivat vodkapul­loista
«iikkaa vettä.
Tämä on Careyn mielestä sopima­tonta
menettelyä toisia edustajia koh­taan.
K u n whisklä juoneet kapitalis­timaiden
edustajat kokoontuivat seu­raavana
päivänä kokoukseen, olivat
bolsheviikit edullisemmassa asemassa
koska he eivät poteneet kraptilaa.
Näiltä p u n a i s i l U voidaan siten
odottaa vaikka miten j u l k e i t a tekoja.
Ajatelkaahan, että he olivat selviä
käsitellessään maailman työväestöä
koskevia asioita! — Steelworker &
Mlner, Sydney, N. 8.
Laboristien "sosialismi" '- •IS >
'.f .
Kirj. Harry PoUitt
F M t u n m i s , Jonka merkeissä 1^-
boor-puolueen 48. vuoeikonfereassl
Blaclq^oolissa k u l k i , oli k a p i t a l i s m in
puoUtstelu sosialimmia vastaan, Be
päämäärä luonnollisesti p e i t e t t i in k om
munismlnvastalsiin hyökkäyksiin,
mutta pubujvatpa " D a i l y H e r a l d " ja
uantumokseUiset 1 a b o u r j ohtajat
Blackpoolin konferenssista mitä t a ­hansa,
tosiasia jää tosiasiaksi: monet
puolueen p a i k a l l i s t e n Järjestöjen
edustajat palasivat kotipaikoilleen
a l a i u l o i s l n a , kyllästyneinä, tyytymät-seen.
Labour-Johdon " s u u n n i t e l m a ",
kuten h U j a t t a i n oUut laUcoaalto oeoft-t
i , tulee kohtaamaan yhä kasvavaa
v a s t a r i n t a a tycOäSsten tahcäta.
£3 ole mitään ihmeteltävää siinä,
että labourhaUItuksen. p o l i t i i k k a saa
suurpääoman täydellisen t u e n : se vas­t
a a sitä. mitä Itse monopollstltkin
propagoivat.
Pääasiallisin objelmaluontoinen po­l
i i t t i n e n asiakirja. Joka Blackpoolin
konferenssille e s i t e t t i i n , . o l i valmistet­t
u labourpuolueen toimeenpanevassa
HAVETTAAKO SEURA?
Y h t e i s e n saunakuvan, julkaisemi
nen ei ole nähtävästi miellyttänyt
kään kenraali Sihvoa, koskapa eilisen
S O S . D E M : i n pakinoitsija on pantu
selittämään asiaa taittovirheeksi. It­se
kuva toki on autenttinen, mutta
EC o l i k i n kuulemma tarkoitettu sau-napropagandaksl
(!) metsäkongressil­le.
Meidän käsityksemme miukaan ei
" k e n r a a l e i l l a " Skog, Sihvo, Leskinen
j a Tokoi ole muuta yhteistä metsä­kongressin
kanssa k u i n herra puolus­tusministerin
nimi. — Vapaa Sana,
H e k i n k i .
• - • •
OIKEA PAINOVIRHE
Äskettäin j u l k a i s t i i n Työlaiisnuori-so-
nlml.sessä sosdem-lehdessä seuraa­va
ilmoitus:
Sos.-demPuolueen
Ilmestynyt juhlateos
K i r j o i t t a j i n a mnu yälnö Tanner,
Väinö H a k k i l a j a Unto Varjonen.
K i r j a on paras lähedekirja kalkille,
j o t k a haluavat tutustua Sos.-dem.
Puoueen tähänastisiin valheisiin.
H i n t a sidottuna 375 markkaa.
• ' • '. •
VANHANAIKAINEN TAPA
I h m e e l l i s in seikka maalimassa nai­s
i i n nähden on se, että naiset, j o t ka
ovat — n i i n sanoaksemme — tapel­leet
henkeen j a vereen saakka saadak­seen
äänioikeuden, päästäkseen llikte-a
l a l l e j a m u i h i n ennen n a i s i l t a kielle­t
y i l l e aloille, ei-vät ole koskaan saaneet
siinä määrin rohketltt^ että olisiVat
antaneet edes yhden iskun sille v a n -
hanaiJcaiselle t a v a i l i , joka jättää ko-simisen
miesten telitäväksi. — Dorot­hy
D i x , T o r o n t o D a i l y Star.
töminä j a suuttuneina s i i h e n häikäi-1 komiteassa. Labourjohto ei sallinut
lemättömään petturuuteen, jota kon- \ tehtävän minkäänlaisia korjauksia
ferenssissa e s i i n t y i . ; tähän a s i a k i r j a a n . Puolueeseen k u u -
Alkumatkaila
Vapauden ja L i e k i n monivuotinen
Goldenln, B . C , kirjeenvaihtaja Sylvi
Salomaa on miehensä Väinön j a tyt­tärensä
Onervan kanssa matkalla
Suomeen. He matkustavat New Y o r ­kista
R u o t s i n - A m e r i k a n linjan
" S t o c k h o l m " - l a i v a l l a tk. 29 pnä. K i r ­jeessään
Vapaudelle hän lyhyesti k u ­vaa
alkumatkan valkutelmiaan seu­raavasti:
K a t s e l e n outoja maisemia junan
akkunasta. On aamu elokuun 23 päi­vä.
Sunnuntaina tk. 21 pnä lähdim­me
kotoa matkalle. Alkuvaihe on
mennyt hyvin ja Sudbury lähestyy.
N i i n a i n a k i n tuntuu j a näyttää. J u na
viheltää j a rattaat pyörivät vinhaa
vauhtia. Sievää kyytiä k u n maalima
on näin tasaista, ei vuorille nousua
eikä laskuja.
E n itsekään tahdo uslcoa, että tämä
k a i k k i on totta, Suomi matkamme
päämääränä. Paluuplletti on laivaan.
Joka saapuu takaisin New Y o r k i in
marraskuun 1 pnä.
Mieheni otti 3 kuukauden loman.
Mieleni on oikein hyvä, että hänkin
saa hetkeksi jättää seksuunan, n a u t t ia
matkasta j a lomasta.
E l ole alkaa pysähtyä Vapauden
kotikaupungissa kun s i vu matkuste­taan.
— Saloma.
105-vuotias laulajatar
Roskilde. — Tanskan v a n h i n asukas
n e i t i A n n a Castelle. joka asuu erääs­sä
lepokodissa tämäij kaupungin lä­heisyydessä,
täytti äskettäin 105 vuot­ta.
Hyvässä voinnissa oleva vanhus
lauloi syntymäpäivänään radiossa.
Nämä edustajat tietävät, m i k s i l a -
bourpuolue .kärsi n i i n vakavan po­l
i i t t i s en tappion kunnallisvaaleissa
huhti-toukokuussa. He tuntevat elin­kustannusten
kohoamisesta johtuvan
taakan. Jonka kokee jokainen työläis­perhe.
He ymmärtävät teollisuxistyo-läisten
kasvavan tyytymättömyyden
merkityksen ja, minkä tärkeintä, he
tietävät myöskin, että k a i k k i e n E n g -
l a r m l n poUlttisessa ja taloudellisessa
Ulanteessa Ilmenevien uusien ilmiöi­den
pohjana on k a p i t a l i s t i n e n poli­t
i i k k a , jota labourpuolueen taantu­mukselliset
johtajat toteuttavat hei­dän
tahtoaan vastaan.
Jos näiden p a l k a l l i s t en järjestöjen
edustajien äänet olisivat voineet vai­k
u t t a a konferenssiin (heidän edusta­miensa
järjestöjen kanssa ei netivo-t
e l tu konferenssin pälväjärjestyskysy-
Tnylf)«>«t.a j a edustallstolen vähenunis-töjä,
miten huomattavia tahansa ne
ovatkaan, ei tavallisesti oteta huomi­oon)
ja jos heitä ei olisi pelolteltu
suurten ammattilllttojohtajien tahol­t
a . Jotka kontrolloivat miljoonia ää­niä,
n i i n B l a c k p o o l i n konferenssi olisi
voinut saada aivan toisen luonteen.
Sillä hetkellä, k u n konferenssi erot­t
i labourpuolueesta Zilliacuksen ja
Solleyn samanaikaisesti kun se hy­väksyi
äärimmäisen taantumuksellisia
päätöksiä slsä^ j a u l k o p o l i t i i k a n ky-'
symyksistä, kävivät rautatieläiset, sa­tamatyöläiset
j a merimiehet h i t k a i s e -
vaa luokkataistelua elintasonsa alen­tamista
.vastaan, kansainvälisen am­m
a t i l l i s en solidaarisuuden puolusta­miseksi,
sotilaiden lakon murtajina
käyttämistä vastaan. ,
S e l l a i n en aave vainosi labourpuolu­een
taantumuksellisia johtajia.
Kommentoidessaan Zilliacuksen ja
Solleyn erottamista labourpuolueesta
k i r j o i t t i '?Economist"-lehti kesäkuun
U päivän numerossaan seuraavaa:
"Heidät eroittaneiden herra Deakl-n
l n ja h e r r a S am W a t s o n i n näytelinä
. . . oli riittävä saamaan jb^gi?^n
herkän sosialistin tunteinaan pahofn-v
o i n t i a ."
M u t t a B l a c k p o o l i n konferenssia seu­r
a s i myös toinen jä' peloittavampl
aave — aave. j o n k a läsnäolon tunsivat
k a i k k i , vaikka siltä e i kertaakaan a-voimestl
mainittu eikä tietystikään
ryhdytty minkäänlaisiin toimenpitei­s
i i n sen karkolttamlseksl. Se o l i lä­hestyvän
taloudellisen pulan aave.
Siltä huolimatta, että pulaa edistä­vät
tekijät kypsyivät kaiken toden­näköisyyden
mukaan jo v. 1948. l a ­bourpuolueen
johto viime vuonna p i ­detyssä
konferenssissaan pyrki vielä
kieltämään sen u h k a n j a antoi käsi­tyksen,
että tulevaisuuden näköalat
ovat mitä parhaimmat. V. 1949 t i l a n ­ne
on k u i t e n k i n a i v a n toinen.
Tänään on lähes 5 miljoonaa työ­töntä
U S A : s s a , lähes 3 miljoonaa I t a ­liassa,
1^ miljoonaa Länsi-Saksassa
j a V4 miljoonaa pienessä Belgiassa.
Englannissa ovat v l e t m l n alentuminen
huhtikuussa i22,5 miljoonalla p u i m a l ­l
a j a kauppabalanssin passiivinen s a l ­do,
joka samassa kuussa nousi 44 m i l ­joonaan
puntaan, kalkkein vakavim­p
i n a varoituksina valkeuksista, Jotka
uhkaavat hallituksen vientikamppai-lua.
Tietävätkö labourjohtajat, mitä t a ­pahtuu?
Epäilemättä tietävät. Onko
heillä suunnitelma tilanteesta ulos-pääsemiseksi?
Tietysti on.
Heidän suunnitelmansa e i ole hyök­käyssuunnitelma
rikkaita vastaan,
aseistusmenojen supistamiseksi, kau­pankäynnin
kehittämiseksi Neuvosto­l
i i t o n , kansandemokratian maiden ja
uuden K i i n a n kanssa.
Se on " s u u n n i t e l m a " , joka. vaikka
se p e l t e t t i i n k in Blackpoolissa dema-googisten
korulauseiden taakse, on
suunnattu ratkaisemaan kapitalis­m
i n kärjistyvät r i s t i r i i d a t työtäteke­v
i en laskuun, suorittamaan hyök­käyksen
työläisten palkkoja vastaan,
lisäämään heidän r i i s t o a an jä vähen­tämään
heidän yhteiskunnallista t u r ­vaansa.
Mutta labourjohtajat ovat
v a l m i i t mieluummin noudattanuian
sellaista p o l i t i i k k a a kuin politiikkaa,
j o k a l i i t t y y kapitalismin kuklstamir
l u v i e n Järjestöjen demokraattinen o i ­keus
ehdottaa omia päätöslauselmi-aan,
- J o t k a liitettäisiin kcmferenssin
työjärjestykseen j a Joutuisivat siten
käsittelyyn, oU p^ttäväisesU hylätty,
j a teeskennelty yhteys edustajien
kanssa o l i sen röyhkeää pettämistä.
215 päätöslauselmasta, j o t k a ehdotet­t
i i n liitettäväksi konferenssin päivä­järjestykseen,
otettiin käsiteltäväksi
v a i n neljä. A s i a k i r j a n n i m i on- " L a ­bour
puolue l u o t t a a E n g l a n t i i n " . M u t ­t
a m i h i n E n g l a n t i i n se uskoo? Siitä
puhuu selvästi se tosiasia, että koko
asiakirjassa ei ole sosialistisen teorian
j a käytännön jälkeäkään.
Kommentoidessaan tätä asiakirjaa
" T i m e s " voi 13. h u h t i k u u t a täydellä
syyllä sanoa;
" T u l e v a n a vuonna tulee puolueetto­malle
valitsijalle ilmeisesti Vaikeam­maksi
k u i n koskaan a i k a i s e m m i n t e h ­dä
v a l i n t a e r i v a s t a p u o l t en välillä v a in
n i i d e n ohjelmia l u k e m a l l a ."
K u i n vahvistaakseen edellä olevan
h e r r a ^ o r r i s o n , puhuessaan Black-poolissa
labourpuolueen politiikasta,
i l m o i t t i p i t k i e n m y s t i l l i s t e n pohtimis­t
e n "maamme sielusta, hengestä Ja
k u n n i a s t a " Jälkeen seuraavaa:
" N e olivat onnellisia aikoja ulko­a
s i a i n m i n i s t e r i herra Bevinille, Joka
a l k a a nyt nähdä tuloksia Ja saavu­tuksia,
s e l l a i s i a k u i n A t l a n t i n sopimus,
Länsiliitto, Euroopan neuvotteleva
järjestö, saksalainen liitto-hallitus,
brittiläisen kansakunnan ystävyyden
laajeneminen Ja siirtomaiden talou­dellinen,
y h t e i s k u i m a l l l n e n j a p o l i i t ­t
i n e n edistys."
J o k a i s t a näistä labourpolitiikan
" s a a v u t u k s i s t a " k a n a t t a a täysin C h u r ­c
h i l l i n v a n h o i l l i n e n puolue, sillä Juu­r
i se p o l i t i i k k a on Johtanut työläis­ten
työpalkan Jäädyttämiseen, elin­kustannusten
nousuun, siirtomaaso­d
a n leviämiseen M a l a i j i l l a Ja t a l o u ­delliseen
j a poliittiseen riippuvaisuu­teen
U S A s t a,
- Myöhemmin M o r r i s o n i l m o i t t i:
• "Yksitylsyritteliäisyyden on t u n ­nustettava,
että sen o l o n a s s a olon a i ­noa
oikeus sisältyy siihen, että sen
on oltava toimiva, taloudellinen, to­d
e l l a tuottava j a työskenneltävä y h ­teiseksi
hyväksi. Me tulenune vaati­m
a a n siltä sitä j a tulemme' olemaan
v a l m i i t a u t t a m a a n sitä."
Itse asiassa morrlsonit auttavat k a ­p
i t a l i s t e j a saamaan sellaisia valtavia
voittoja, että erään taantumuslehden
k i r j e e n v a i h t a j a voi täydellä oikeudel­l
a sanoa: "Blackpool e i pelästyttänyt
Cityä".
SeturaaVien tosiasioiden tarkastamlT
n e n a n t a a mahdollisuuden ymmärtää,
m i k s i C i t y ei yhtään pelkää attleita,
bevinejä j a morrisoneja.
E i m e n l a b o u r h a l l i t u k s e h v a l t a a n t u ­l
o a vuonna 1945 korot, prosentit Ja
voitot nielaisivat 33% kansallistulos-ta.
Viimeisenä kolmena vuonna voitot
ovat suurentuneet, mutta r i k k a u k s i en
verottamista on r a j o i t e t t u , minkä t u ­loksena
vuonna 1948 korot, prosentit
j a voitot tekivät jo 36% k a n s a l l i s t u -
l o i s t a .
• F ;
«Danadasss äskettäin valmlstanat " A v r o Jetliner", Joka on ensimmäinen reaktiomatkustajalentokone ti!B
ion paoUskolUy Maltonin lentokentällä lähellä Torontoa. Se voi fciL'jettaa 50 matkustajaa ja lentää 3«j|ii
korkeudessa 430 mailin tuntinopeudella. imi
Vuonna 1949 voitot ylittivät vieläpä
vuoden 1948 ennätysluvun, jolloin
v o i t t o j en summa oli 2.922 miljoonaa
puntaa. 467 suuryhtymän. j o i d en t o i -
i f t i n t aa "Economist" eritteli vuoden
1949 ensinunäisellä neljänneksellä,
voitot (verojen maksamisen jälkeen)
kasvoivat 14 % l l a — 90.9 miljoonasta
punnasta vuonna 1948 103.9 miljoo­n
a a n p u n t a a n vuonna 1949. Yksistään
palkkasumma, j o k a m a k s e t t i i n näiden
y h t y m i e n j o h t a j i l l e , lisääntyi 4 3 m i l j.
punnasta 6.3 i n i l j . - p u n t a a n.
L a a j a l t i mainostettu ulkoasiainmi­n
i s t e r i herra E ^ e s t B e v i n l n puhe o li
standartipuh^^^onka hän on pitänyt
l a b o u r p u o l u e i i ^ j a ammattiliittojen
kongressei8$^;'siitä lähtien k u n hä­nestä
tuli'^Brig)flnnin nykyisen onnet­toman
tilanteen eräs pää:luojista. A i ­na
on yksi j a sama valitteleva sävy.
a i n a o n ihm^t^lyä. m i k s i hänen omia
vakuuttelujä^h ei ymmärretä, j a k a i ­ken
sen punaisena lankana o n mate­leminen
amerikkalaisten imperialis­t
i en edessä.
B e v i n tarkastelee valtavia muutok­sia
kansainvälisessä tilanteessa, m u u - !
toksia. Jot^a ilkenevät i m p e r i a l i s m i n -
vastaisen, deäiypkraattlsen l e i r i n jät-tiläismäises
«fc"r menestyksessä j a jat­kuvassa
lujittamisessa, imperialismin
pelästyneen edustajan näkökannalta.
Monet lionnlrenssin riviedustajista
esittivät vastalauseensa labourjohta-j
l e n k a p i t a l i s m i a tukevaa p o l i t i i k k aa
vastaan. He-.haluaisivat että puolue
toteuttaisi tdSänlaista, Neuvostoliitol­le
j a kansandemokratian maille ystä­vällistä
ulkopolitiikkaa. He olivat
työpalkan jä«^ttämispolitlikkaa vas­taan,
rvasemmistolabouristien Z i l l i a ­cuksen
j a S o l l e y n erottamista vastaan.
He kutsuivat 'levlttäinään todellisen
sosialismirf^^aatteita. Mutta taantu­mukselliset
ammatilliset toimitsijat ja
puolufeen hul^pukerros yhteisvoimin
a l i s t i v a t heidät.
M u t t a taantumuksellisten labour-j
o h t a j i en on vielä otettava huomioon
sellaisten protestiesitysten, merkitys.
Labourpuolueen sisällä tulee esiinty­mään
yhä enppimän vastalauseita ja
" k a p i n o i t a " . '
B l a c k p o o l i n konferenssi vielä ker­r
a n osoitti, että labourhallitukseUa ei
ols minkäänlaista E n g l a i m i n pulma-kysymysteii
rätkaisupolitllkkaa taval­l
i s t en Ihmisten etujen mukaisesti. Se
osoitti, että päinvastoin laboiu-halll-tuksen
tie on monopolikapitallsmln
l u j i t t u m i s e n tie. uuden sodan lietso­misen
tie.
B l a c k p o o l i n konferenssin jälkeen
CSU:n edustajat ovat lähteneet koko
maata käsiträvälle propagandamalka
E i l e n vieraili toimituksessamme 3
C S U : n aktUvista toimitsijaa, C S U :n
puolustuskomitean p u h e e n johtaja
J a c k Shaw Montrealista, St. J o h n i n ,
N. B., s a t a m a n C S U : n luottamusmies
Eddie Reid j a huomattu piirtäjä ja
CSn: n julkisuusdepartmentin jäsen
J a c k Der.
He olivat lähteneet matkalle
M o n t r e a l i s t a elokuun 11 pnä j a mat­k
a l l a Vancouveriin heidän tarkoituk­senaan
o n v i e r a i l l a n o i n 50 huomatta-vimmassa
kaupungissa. Mr. Sha\s^
k e r t o i , että eri p a i k k a k u i m l U a he t u ­levat
selostamaan C a n a d a n merimies­ten
p a l k k a t a i s t e l u n historiaa.
S a m a l l a matkalla he tulevat ole­maan
läsnä ensi syyskuussa pidettä­vässä
T L C : n edustajakokouksessa
Calgaryssa. Heidän tarkoituksensa
on CS>U:n puolesta esittää tässä k o ­kouksessa
p3ryntö, että heidän Untol­lensa,
j o k a j o k u a i k a s i t t en e r o i t e t t i in
T L C : n jäsenyydestä, palautettaisiin
jäsenoikeus t a k a i s i n . Samoin he t u ­levat
vaatimaan, että A F L : n johta­j
i e n diktatuuri- j a U S A : n valtlode-p
a r t m e n t l n sekaantuminen Canadan
työtaisteluihin estettäisiin. , ^
Kysymyksessä olevat merimiesten
edustajat matkustavat erikoisessa a u ­tossa.
Johon o n m a a l a t t u . taisl(älevlen
merimiesten julisteita, kuten " E i l i s en
s a n k a r i t vankina tänään", "Estäkää
U S A : n kängsterlen pääsy K a n a d a a n ",
" K a n n a t t a k a a merimiesten lakkoa".
Trades a n d Labor Congress pitäkööt
uniot vapaina" jne.
Toivottavasti k a i k i l l a p a i k k a k u n n i l ­la,
joissa C S U : n edustajisto piysähtyy
pitämään kokouksia, lukijanune j
llstuvat niihin. Kuten ti(
merimiesten lakko yksi kalkk^
simpiä Canadan työtal£telul(}ai f
torlassa j a merimiehiä vastasaj
laivayhtiöiden lisäksi kapiu
valtiovalta eri maissa ja
unioiden johtajat.
-SITÄ:
nousee Englannin kommunistisen
puolueen eteen, voimakkaammin kuin
koskaan ermen, tehtävä oikein suh­t
a u t u a labourpuolueen rivijäseniin
auttaakseen heitä vakuuttautumaan
siitä, että ei voida saavuttaa c h u r c h i l -
llläisten v a n h o i l l i s t en tappiota edessä
olevissa yleisissä vaaleissa, tekemättä
loppua vanhoillisesta p o l i t i i k a s t a työ­väenliikkeessä,
että on välttämätöntä
muuttaa nykyisin v a l l a l l a oleva k y l -
lästymismlellala aktiiviseksi taiste­l
u k s i asuntojen rakentamisen puoles­ta,
työpalkkojen kohottamisen puoles­ta
j a sellaisen p o l i t i i k a n puolesta, j o ka
t a k a a rauhan Ja turvaa etenemisen
s o s i a l i s m i i n johtavalla tiellä.
J O I U I O N M U K A I N E N VASTAli
Pientä poikaa pyydettUn
maan aine ihmiskunnan alku
Hän s e l i t t i:
" K y s y i n mummolta, että
hän oli tullut maailmaan,
toi, oli vastaus. Kysyin
kuinka hän oli tullut maail
Hän myöskin- vastasi, että
toi. Kysyin sitten kuinka miuäl
tullut maailmaan. Sama
P o i k a alkoi ainekirjoituksensa!
r a a v i n sanoin:
"Meidän suvussamme ei ole i
kaan viimeiseen kolmeen sukuj
tapahtunut luonnollista synnytyst
• •
V ^ IDIOOTTI
Eräs irlantilainen, nimeltään 1
baum. näki odotellessaan junaa]
man odotushuoneessa ih
aparaatin, jossa luki: Teidän 1
lonne j a tulevaisuutenne ennu
yhdellä sentillä.
— Sehän kummaa, mutisi
baum, kipusi astuimelle ja pani s
aparaattiin.
Laitteesta tuli-kortti, josiaoSj
t i : Teidän nimenne on NUSS1»B(
te painatte 73 kg.
— Sehän on mahdotonta, aj^
Nussbaum. Tämä on hu
Hän y r i t t i vielä kerran. Samaj
Eräs toinen irlantilainen seis:
heisyydessä.
— Koettakaapa tekin tätä toj
Se on ihmeellinen. Minä mafc
I r l a n t i l a i n en nousi astuiDicll£.|
nen kortissaan luki: Teidän:
on O T l a h e r t y ja te painatte I
Nussbaum oli aivan
ty. Vielä kerran hän yritti.
' K o r t i s s a luki: lidiootti. JB
on jo mennyt.
PÄIVÄN PAKINA
Sosdem. uuslapualaisuus Suomessa
ja sitä Suomen suurkapitalistit toivovat. On syytä kuitenkin
toivoa, että Suomen työväenluokan solidarisuuden tunne estää
oikeistoryhmien poliittiset tavoitteet täyttymästä.
Suomen työtätekevän luokan elintaso on aina ollut huomat­tavasti
alhaisempi kuin muissa pohjoismaissa. Käydyt sodat
toivat lisää kurjuutta Suomen työväen köyhiin mökkeihin. Se
on uutterasti ja kärsivällisenä raatanut tehtaissa, rakennus­työmailla,
metsissä ja pelloilla siinä toivossa, että sodan joh­dosta
rappeutunut taloudellinen elämä saataisiin jälleen jär­jestykseen
ja että se saisi myöskin leveämmän leivän, parem-'
pia vaatteita ja kunnolliset asunnot. Huolimatta siitä, että
taloudellisen elämän alalla on Suomessa tapahtunut elpymis­tä,
niin työläiset saivat osakseen työttömyyden kirouksen ja
nyt yritetään edelleen sen leipävarrasta laskea. Jos se on
noussut puolustamaan elinoikeuksiaän, niin §iihen sillä on
moraalinen ja poliittinen oikeus. Siitä syystä se tarvitsee;
kaikkien oikeamielisten-ihmisten myötätunnon-eikä likäry6|f^'-
pyä, jota sitä vastaan on vissUtä taholta heitetty.
K a i k k i Suomen asioita vähänkään
seuranneet ihmiset ovat täällä C a n a -
dassakin selvillä kahdesta asiasta.
Yhtäällä siliä, että Suomen k a p i t a ­l
i s t e i l l a on ollut heinäaika koskapa
n i i d e n voitot kohosivat viime vuonna
keskimäärin 58 p r o s e n t i l l a j a joissa­k
i n tapauksissa y l i 200 prosentilla.
K o s k a k a i k k i taloudelliset asiat ovat
syy-yhteydessä toisiinsa on toisaalla
todettni, että työväen palkat ovat o l ­leet
kerrassaan riittämättömät.. V o i ­t
a i s i i n verrattain dialektisesti sanoa,
että mitä enemmän k a p i t a l i s t i t , ovat
riistäneet voittoja, sitä enemmän on
työväen elintaso laskenut.
Tätä elintason laskemista edisti
suuressa määrin mm, viime kesäk.
l o p u l l a voimaan saatettu Suomen r a ­h
a n arvon alentaminen n o i n kuudes­osalla.
Suurin p i i r t e i n puhuen se
edusti yleistä^ p a l k k o j e n alentamista
kuudesosalla, v a r s i n k i n mikäli u l k o ­m
a i l t a tuotetut tarvikkeet, ovat ikysy-myksessä.
Toisaalla se kuitenkin
edusti i h a n päinvastaista suuntaa m i ­käli
vientiteollisuus, pääasiassa puu­t
a v a r a - , paperi- j a selluloosatuotanto
<pi kysymyksessä. Nyt saavat v i e n t i ­teollisuuden
k a p i t a l i s t i t entistä enemr
män markkoja tuotteistaan ja siten
t i e t e n k i n entistä suuremmat voitot.
HUnä a s i a i n t i l a v o i d a a n ' t o d e t a var­s
i n k o u r a a n t u n t u v a l l a t a v a l l a k u n t i e .
däxmner..9ttä.«sini. j K y m i n . Q y , " a n ­s
a i t s i " vuSnnä 1947 ptahtaaksi voitok­seen
129.4 miljoonaa martckaa, mutta
viime vuoden aikana kohosi voitto
206.9 miljoonaan markkaan. W. R o ­senlew
& Co:a. vastaavat luvut olivat
65.4 j a 103.9 miljoonaa ja Ahlström
Öy:n 144.2 j a 188.5 jne. K a i k k i kolme
toimivat {Ȋ^^assa vientiteollisuuden
a l o i l l a .
Pannaksemme tämän tilanteen o i ­keaan
perspektiiviin on vielä todet­tava,
että Suomen työväen palkat ovat
jäädytetyt Ja sosdem halUCiis o n k i e l -
täsrtynyt myöntämästä yleistä koro­tusta.
Yhteenvedon vuoksi on todettava
palkkatyöväen tila seuraavanlaiseksi
Suomessa:
1. T e o l l i s u u s k a p i t a l i s t l en voitot ovat
lisääntyneet huikeasti.
2. S a m a a n aikaan ovat työläisten
palkat olleet "kuopassa" jäädytettyi­nä.
3. Suomen rahan arvon alentami­nen
merkitsi yleistä palkanalennusta
työväeUe j a yleistä voittojen lisään­tymistä
kapitalisteille.
4. K a i k e s t a huolimatta on sosdem
"työväenhallitus" kieltäytynyt palk­kojen
korottamisesta.
5. K u n työläiset ryhtyivät lakkoon
j u l i s t e t t i i n l a ^ aito l a p u a l a i s t y y l i in
laittomaksi J a ^ o m m u n i s t i e n k a p i n a k ­s
i — a l a - H i t l e r,
A i v a n samaan tapaan tapahtui s u ­r
u l l i s e n kotfläisina lapiialaisvuosina.
E r o p n n y t v a t a siinä, että tämän uus-lapualaisuuden
toimeenpanijoina o-vat
tällä erää sosdem "työväenhalll-t
u k s e n " miehet, j o t k a ovat myyneiet
Itsensä vientiteollisuuden harjoitta-j
a i n palvelukseen, jossa ominaisuudes­sa
he ovat Jo tahranneet kätensä työ­miesten
verellä.
J o k u saattaa kysyä onko todella
kysymyksessä uuslapulaisuus? Mitä
muuta se on k u n "työväenhallitus"
j u i s t a a " l a i t t o m a k s i " työväen taiste-l
im palkankorotusten puolesta? Lakko
vapaushan vallitsee, tosin vissein r a -
joitiuksin, m i l t e i k a i k i s s a maissa, n i i n ­pä
Canadassakin. Mitä muuta kuin
uuslapiialaisuutta se on k u n "työväen­h
a l l i t u k s e n " toimesta ammutetaan
l a k k o l a i s i a ? Tässä y h t e y d e s ^ pisti
muuten sivumennen mieleemme kysy­mys:
Onko koskaan k u u l t u , että m i n ­käänlaisen
"työväenhallituksen" puo­lesta
t a i toimesta olisi ammuttu l a k ia
rikkoneita rikfcureita tai työnantajia?
E l varmaankaan, mutta kyllä ne työ­läiset
ammuttavat.
• •. • .
Tämän Suomen työväen l a k k o l l l k -
keen vallitessa on kiinnostavaa seu­r
a t a tämän maan suomenkielisten
"työväenlehtien" »suhtautumista Suo­men
lakkoon.
Mitä sanoo siitä I n d u s t r i a l i s t i , j o n ­k
a periaatteisiin on kuulunut a i k a i ­semmin
k a i k k i e n lakkojen puoltami­nen.
Se oli värkännyt perjantain,
tJc. 19 päivän niuneroon etusivulle
seinraavan pätkän:
QelsinkL — Viimeisten päivien
aikana saaponeet tiedot Suomesta
toteavat (IndnstriaHn toimituksel­le)
siellä tapahtuneen vakavia rau-hattomouksia
lakkojen yhteydessi.
Tiedotusten mnkaan kommnnlstit
iakkpjalistnkslllaan j a mnilla toi­minnoillaan
yrittävät häiritä tuo­tantoa
ja sen kaiitte'estää kansan
elintason kohottamista, seka yleen­sä
IialUtaksm, joka nyt on sosla-
Udemokraattien käsissä,
i n i s i a.
Siinä se nyt on. Industri
väittänyt itseään palkkat;
lehdeksi mutta siitä huolimstaj
on ollut otsaa värkätä leliteensäj
nen tekele. Toimitus ei voi:
siitä edes porvarillisia uut' ^
koska se on ilmeisestikin värkä.,
mituksessa.
Ajatelkaahan. että ennen ffifflj
tömästl kaikkia l a k k o t a i s t e l u i i Ji
taneen lehden toimitus juftKJ^
että lakkolaiset yrittävät häina
tantoa. Palkkojen korottan
siis olekaan kysymys vaan
" k a n s a n elintason kolioU
j o l l a k i n muulla salaperäisen»'
- mutta el palkkoja korottaSJ
hän mennessä minulle ja lu
millä m u i l l a on ollut sellai«nt
käsitys, että kansan elinta-^J
t e t t a l s i in etukädessä juuri "
korottamisen kautta, mutta'
parannetaan Industnalistini
sen neropattien mukaan
häiritsemättä", että kapit
sivat entistä suuremmat
työläiset pakoitetaan tekeau»!
nälkäpalkoilla. —
K a s sillä tavaUa se ei-P
Industrialisti taittaa post»
sosdem uuslapualäisuudffl
Sitä tehdessään se on keksnji
t e o r i a n k i n kansan elints^s
tamisesta ilman lakkoja
t a v a l l a lakot tarpeettomi^
s e s t i k in on IWV,'-liitto
t r j a l l s t ln toimituksen nueK»
saan väärällä tolalla .vri' _
jestää lakkoja työväen
rottamisen puolesta.
Suosittelemme valJfO«t»
d u s t r i a l i s tm toimituksöj
mahtavasta keksinn&tä^,
Shor
Prac
Mast
N(w
Gene
Cliea
UUi
Brita
Good
Anci(
Tibo
Pock
WiiB
Cfaei
Shor
ABo
4 Ne
A%ä
Geae
N(»tl
ilTin
Ball,!