Vapaus, April 25, 1950

              Tiistama, huhtik. 25 p. — Tuesday, April 251
h 5 f f
5
<LlElEBTir) — Independent Xabor
Qrgaa of Finnish Canadians Es-tablished
Kov. 6th 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Offlce Department, Ottawa. Pub-lished
thnoe veelciy: T u e s d a y ».
Thursdays and Saturdays Ijy Vapaus
; Publishing Company IAa„ at 100-102
>EIm St. W., Sudbury, Ont.. Canada.
Telephones: Business Office 4-4264.
Editorlal Office 4-426S. JSameer
E Suksi-BditorW, a i u n d , MaJUng
address Box €9, Sudbury. Ontario.
Advertising rates upon applicatton.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 6X10 6 kk. 3.25
3 kk. 2.00
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7,00 6 kk. 3JB0
Suomessa: i vk. 7X0 6 kk, 4.25
9^ #^ i
rt J I 1,
m m
I I
- Vappuy rauhati juhla
! Tämän vuoden vappuna vallitsevaa tilannetta kuvannee kaikkein
parhaiten Neuvostoliiton j a Yhdysvaltain välille l^(^hittyn>;t k|r«i t i ­lanne
L a t v u i s a tapahtuneen amerikkalaisen .sotilasieAtbkoneen katoa-misen
johdosta.
Kuten tiedetään, Neuvostoliiton taholta syytettiin, että k;0. ame­rikkalaisen
pommituskoneen esiintyminen Latviassa j a sen johdosta"
isoussut Selkkaus, oli ennakolta suunniteltu provokatio.
Toiselta puolen on Yhdysvaltain valtiodepartmentin toimesta lähe­tetty
Neuvostoliitolle nootti, missa muun lisäksi vaaditaan sellaisia
toimenpiteitä "ettei tämänkaltaisia selkkauksia tapahdu enää . . J o s
venäläiset olisivat syyllistyneet amerikkalaisen lentokoneen tuhoon
X c w Yorkin valtiossa, kuten Yhdysvaltain valtiodepartmentfi selittää
heidän syyllistyneen .Neuvostoliiton alueella, niin tämä protesti olisi
luonnollisella tavalla ymmärrettävissä —• mutta k u n asia tapahtui
Neuvosto-Latvian alueella, min moinen nootti bn tarkoituksellinen
mielenosoitus, jonka tarkoitukiena on rajan eteläpuolella auttaa niitä
voimia, jotka tätä selkkausta h>vdkseen käyttäen vaativat entistä siiu-
" rempia sotatarvetilauksia hallitukselta — j a jos mahdollista; kylmän
sodan muuttamista kuumaksi ampumiseksi.
Lyhyesti sanoen sodan vaara on entisestä kasvanut kuluneen vuo-dert
aifcaiia. Vain-rauhaarakastavien kansanjoukkojen {räättävä ja
riiaärätietoiiien toiminta voi atomihullut sodanlietsojat pitää kurissa
j a ehkäistä uuden sodan syttymisen,
• « • • • •» •
M u t t a tilanne ei kuitenkaan ole missään mielessä toivoton. Sota ei
sitteiikään ole kiertämätön! Sota voidaan ehkäistä. V a i k k a sodan vaa­ra
onkin kuluneen vuoden aikana lisääntynyt, niin rauhanpuolustajain
voimatkin ovat kasvaneet. Katsokaamme K i i n a a ja itävyöhykkeen
demokraattista Saksaa, jotka kuluneen vuoden aikana murtautuivat
pois imperialistiseiita sotaleiristä: Tuskin oh milloinkaan ennen y h -
dfen ainoanr vuoden aikana tapahtunut niin ratkaisevah suuria volinan
siirtymisiä so.sialismin ja siis rauhan leiriin, mitä tapahtui viime vuon-r.
a. Katsotaanpa vielä siihen valtavan suureen rauhanliikkeeseen, mi­kä
kuluneen vuoden aikana on lumipallon tavoin kasvanut ja voimis­tunut
siinä määrin, että Maailman Rauhankongresisin väkinäisen komi-teaij
Tukholman kokous paatti toista kuukautta .sitten järjestää maa­ilmanlaajuisen
nimienkeraamiskampanjan .sen vetoomuksen tueksi
missä sanotaan: • ' ^}: ' ^
"Vaadimme atomiaseen, taman .hirvittävän joukkotuhoaseen ehdo­tonta
kieltämistä. Vaadimme ehdottoman: kansainyäUsen kohtröllin
.järjestämistä tämän kielloi^ toteuttamiseksi."' - ;
"Katsomme sotasyylliseksi sen hallituksen mikä ensiksi käyttää ato.*
miasetta mitä tahansa maata vastaan . . ' ;
N a i n rauhanpuolustajat kautta maailman tekevät tiettäväksi hei­dän
poliittisista, uskonnollisista ja muista mielipiteistään välittämättä,
että atomiase ~ hirvittävä joukkotuhon ase — on kiellettävä, j a että
"Utätä paatosta on tiukjisti Jkansainvalisesti kontrollbltaya. >fu«^^
^kauaskantoisempi on rauhanpuolustajain lausunto siitä, että se h a l l i ­tus,
mika c««w;HöWi<r;/kayttaa atomiasetta J / / r / ' l A / / l / l T / r F^S-^
T A A N T A : H A . \ S A , joutuu ennakkopäätöksen perusteella sotasyylli-
.«>cksi — j a saa^iis yhtir kiinniattoman lopöri kuin äalyät"so^^
ftodetuthitleriiäi.sct sodanlietsojat toisen maailmatisodän jälkeehl
< Nämä kaksi syvällistäj mutta kultienkin niin läheistä j a ajankohtais­ta
Vaiaftinftista^^ääsätö ilintfst<en'>^ kaikkien hyvähsuo-päistch
ihmisten — jakamattoman kannatuksen, sillä vertavuotava
ihmiskunta ei halua mitään muuta niin hartaasti kuin rauhaa.
,Mitä sanoisikaan tästä valtavasta maailmanlaajuise.sta rauhanpuo­lustajain
liikkeestä tieteellisen sosialismin jä rauhanaatteen toinen luq-jai
Frederick Kngels. joka vuonna 1890, Kuroopan jä .\'merikan työ­väenliikkeen
vappujuhlaa riimitti suureksi "vointien tarkastukseksi" ja
lausui: "Se (työväenluokka) on ensimmäisen kerran mobilisoitu y h ­deksi
armeijaksi, yhden lipun alle ja taistellen yhden hetikohtaisen
päämäärän puolesta: Laillisesti säädetyn 8 tunnin työpäivän puoles­ta
. . . Olisipa vain M a r x minun kanssani näkemässä sen omin s i l m i n ."
\^aikka nyt vietetään tällä mantereella jo 64:ttä vappua, niin kan­sainvälisenä
mielenosoituspäivänä tätä vappua vietetään nyt 60. ker-ta.
Kansainvälistä vappua vietettiin ensimmäinen kerta Toisen K a n -
saimälisen johdolla v. 1890 A F L : n toivomalla tavalla, nimittäin "8
tumiin työpäivän*' ja ••työväen muiden vaatimusten'Vpuolesta. j a T o i ­sen
Kansainvälisen.Zurichin kokous v. 1893 kehoitti vappuna lausu­maan
j u l k i •'työväen tarmokkaan tahdon, että on toteutettava yhteis­kunnan
uudistaminen j a kansojen välinen rauha".
Näin ovat kehittyneet työväen kunniakkaat vapputraditioti Tässä
hengessä tänäkin yappulia pidetään suurempia ja mahtavampia vap-p
u j u h l i V j a mielenosoituksia kuin koskaan ennen. Maailman kaikilta
k o l k i l l a kuuluu ukkosen jylinän tavoin työkansan vaatimus olosuhtei­densa
parantamiseksi, yhteiskunnallisten uudistusten puolesta ja en*
"rerikaikkeakansojenräiisen rauhan puolustamiseksi.
Kläköön vappu, kansojenvälinen solidaarisuus j a rauha! Enemmän
voimaa ja tukea niille järjestöille ja laitoksille, jotka näitä vapputradi-tioja
vaalivat ja edelleen kehittävät! Osallistukaamme omilla paikka­kunnillamme
vappujuhliin ja -mielenosoituksiin. Rakentakaamme
omia järjestöjämme ja lehteämme Vapautta, jotta mekin voisimme
lehdä oman vaatimattoman osiunme rauhan ja ihmiskunnan onnen
hvväksi. .,
mmk
Niili menetellen ei ystäviä saada
Yhdysvaltalaiset työläiset, farmarit ja keskiluokkalaiset ~ jotka
nauttivat suurta arvonantoa ja nykyoloissa vissinlaista mv'ötätuntoa'
kin maailman kansojen keskuudessa — voisivat hyväirä_syyllä ostaa
nykyiselle hallitukselleen joitakin kappaleita kirjaa: ".Miten voite­taan
ystäviä ja vaikutetaan ihmisiin.'* Muuten, jos ei tämänsuun­taista
tutkimustyötä tehdä. Yhdysvaltain hallitus voi jonakin päivänä
havaita, että se yksin •on oikeassa ja koko muu maailman väärässä",
mikä sellaisenaan ei ole kovinkaan kadehdittava olotila. Kiinan ti*
lanne on tästä varoittavana esimerkkinä.
Meidän mielessämme on erikoisesti presidentti Trumanin v-iimc vii­kon
lopulla antamat lausunnot.
A P : n washingtonilaisen uutislietlon mukaan presidentti Truman
liedoitti viime torstaina, että hän on antanut määräyksen "maailman'
laajuisen kampanj'an" aloittamiseksi propagandarintamalla — j a että
hän toivoo lehtitoimittajien samaistavan propagandansa tämän mää­räyksen
mukaisesti.
Seuraavana päivänä presidentti Trumanin kerrottiin Port Bennin-j:
issä Ga. lausuneen seuraavaa: "Minä uskon valmiuden ehkäisevän
liiaailmanhtajuisten vihamielisyyksien puhkeamisen. Mc tarvitsimme
^;;k^^ huomataksemnie; että meidän paikkam-
Maailman Rauhankongrefsin^' vaki'
tiaisen Iccmitean Tukbofanaa-kolauk­sen
julkaisema vetoomus asettaa kan-
' sojen eteen mlta tärkeim.'nän i>rob-jleemln.
minltä ratkaisusta riippuu
i monessa . »uhtee«sa rauhan kohtalo.
TStiärott; T^symys atbniiassidcn ikiel-tähtisestä
terrorin ja joiikkbtiätitykEeh
a ^ n a Ja sen hal^tuksim sota
sekiii: jtdisfamLii^^
iM^kst käyttää atomiaseita läftä hyvän­sä
lÄiaat^'vastaan.-.
Maailniair Ä^UJiankötigrö.«^^^^
nainen kcmitea on Julkaissut retoo-mukseh.
minkä ovat allckirjöfttaneet
eri poliittisia sutintiä ja yhtclkkininal-
I TAITTAA 76 VUOTTA
j Erik Nyran, Joka. on yftst vanblia.
mistä elossa olevista. Toronton soo-
' malalslsta astikluisU, saavnttoa tä-, ,„ , . • ^ . ^
I nään 70 vuoden vimtanpylvään. P ä l - P " * * ^ ^ eduslavat henkiKf: Kom-i
vän MDliari. toimii Vapiaden ja Lie- 1'r'^.'*."^^*
i kin asiamiehenä
Long Branchissa.
kialla maailmaissa allekirjoittivat tä-'
•: män vetoomuksen siksi, että se edos-
. taa ihmiskunnan etuja, puolustaa m i l -
. Joonien ihmisten oiiceutta elaä. oikeut-i
ta edistykseen. turvaliisuute«i ja kes-itävään
rauhaan. ,, :.;^;>V':.:,'.;•*(,.
i' KommunlsUt osallistuvat rauhan-
\ puolustajain suoircen liikkeeseen sikfil,
että lie ovat aina; kaikkialla ja kalltö^
sä tilanteissa puoiu^ laajoien
joukkojen etuja. -
komnnuiistit qvät Icaikkcin aktii.Wr
slmpiäcsänottajik tässä liilÄfcfciä^JBas^
maila tavalla kuin he olivat kaikkein
1 horjumattomimpla ja epäitsekkäimpia
[taistelijoita faslsminvastaisessa tolses-sa
maailmansodasiisa.
tämän vetoonniKsen.
< „: Nimien keräys on käynnissä Itat&s"
sa ja Xiänä-Euroojian muissakin maisr
«a. Yhdysvalloissa on jo kerätty kym­meniä
ttihansia allekirjoituksia v a k i ­naisen^^
vetocmuk^en alle.
föriias^»
t j ^ a . . ' Ruxnaniassa; Altianiassa ja
m o l s ^ niaissa on p e ^ rati-bäiblcpm^
katipUii^eisia^^ ^ 1 ^ ^
felitaiöä;' '.yfcistoissä Ja miaaseiitii*:
o^usliikkeisisä ja ne tulevat epäUe-;
mättä yiemääii tärkeätä osaa ninlien
keräyksessä vi^kinaisen komitean ve-toolnukseri
tueksi.
Rauhan puolustamisen edut. prög-ressllvLsen
ituniskunnan etujen puo-
Ja asaa nykyään denilehet itmioldeii Ja farmarien jär-
Yhdymme onnit- 1 -»«t^J*" johtajat, kaivosmiehet Ja pro-teluihin
meritkipälvän Johd[osta.
MUISTELEE "UNHOITETTUA"
L U O K K A T A I S T E L U A . . .
., Me täälläkCanadassa j a Ameri.
kaesa olevat olemme herkkt uskomaan^
että meillä täällä ei ole luokkia, eikä
niin ollen luokkataistelualcaan. Täl­lainen
käsitys johtaa helposti sellai­seen
onnettomaan olettamukseen, et­tä
meillä näissä maissa öif kaikki nlhi
hyvin Järjestettyä ettei työläisillä ole
muuta kuin olla. lekotella vain ja a n -
taa . porvarien pitää huolta kaikista
asioista... Luokkataistelu ei ole l a ­kannut
koskaan ja luokkien vastakoh.
datkaan eivät ole hävinneet. Työläi­sille
on tärkeätä pitää tämä tosiasia
mielessään... — K . Ö,,A, — Toronton
Vapaan Sanan Vappunutherossa./
• •.•
. . . >hJTTA HÄNEN LEHTENSÄ
PUHUU VAIN •OLÖStA" JA
-HAUSKASTA*'!
"Tämän päivän numeromme ilmes­tyy
laajennetussa koossa vappunume-rona.
Joten käytämme tilaisuutta h y ­väksemme
ja toivotamme lukijoillem­me
sekä hauskaa kevättä että iloista
Vapunpäivää... — Toronton Vapaan
Sanan toimitusklrjqttus vappunume-rassaan.
VAPAA SANA ON 60 VUOTTA
AJASSA JÄLE8SX
Suomen työväenluokan enemmistö
nukkui vielä V , 1890 jolloin Toisen
kansainvälisen Johdolla Järjestettiin
ensimmäinen kansainvälinen vappu-hiielenosoitus.
Vappua ei niinä aikoi­na
iSuomessa vietetty, koska Suoman
ilmastoa pidettiin siihen liian kylmär
nä. mutta kesäkuun ensimmäisellä
sunnuntaina oli tapana marssia ulos
vihrlöitsevääh luontoon — missä sen­tään
"hauskuuden*' lisäksi saatiin pi^
detyistä puheista virikkeitä ulkomaili
ta tulleista työväenaatteistaikln. Ja jo
Viipurin puoluekokous v. 1901 päätti,
että "Suomen työväen on, mikäli mah­dollista,
vietettävä vapunpäivää mie­lenosoituspäivänä.
pysymällä silloin
pois työstä". 'Toi^n kahsainvälisen
Brusselin kokous v. 1891 teroitti eri­koisesti
mieliin, että vapunpäivänä
pyörät on pantava' seisomaan kaikki­alla,
missä se on mahdoliista. Ja Z u ­richin
kpkous. v. 1893 kehotti vappuna
lausumaan Julki "työväen tarmokkaan
tahdon, että on toteutettava yhteis­kunnan
uudistaminen ja kansainväli­nen
rauha','.
Mutta Toronton Vapaa Sana on 60
vuotta ajasta jälessä. Se ei virallisis­sa
yappukirjoituksissaan tiedä mitään
työväen vapputradltiolsta eikä välitä
mitään niistä ylevistä aatteista, mitk»
vapunpäivän viettoon kuuluvat.
AL CAPONELTA
VARASTETTU
AI Capone keksi sen. ^
Kun häntä syytettiin murhasta, ros-vouksesta
ja joukkomittaisesta hui­jauksesta
tämä kavala kängsterl kään­si
painostuksen pois itsestään Julis.
tamalla: "Meidän täytyy ajaa bolshe*
vismi pois rannoiltamme."
J . Parhell Thomas. Epäamerikka­laisen
komitean pomo käytti myös hy­väkseen
tätä "kommunismivastaisuut-ta^'.
Se oli hänen verhonaan kopeloi-dessaan
Setä Samulin taskuja.
Viimeisin tämän kepposen oppinut
mies on tuomittu rikollinen, Bostonin
entinen pormestari James Curley.
Tämä demokraattipuolueen prosti-tuutti
Joutui vankilaan siitä kun hän
lupasi kansalle mehukkaita kylmän
sodan urakoita — maksua vastaan.
Hän keräsi lahjuksina $60,000. Presi-j
dcntti Truman. jonka hallitus kärrää
j progressliveja vankilaan, vapautti tä-i
män pyhimyksen viime viikolla. Roo-fcssorifr
« — hyväiisiiopalset iimtisct,
joiden kaikkien sydäniellä on rauhan
säilyttäminen, ktilttuurin tuleraisuwi.
edistys ja koko ihmlsktmnan elämä.
kaikkien kansojen Jotikkoliikkeen
kehittäminen atomiaseiden kieltämi­sen
hyväksi, iniljoöhicn ninifcär kerää­minen
vakinaisen komitean vetoomuk­sen
allekirjoitukseksi, on njrt Iceskcir
sin tehtävä taistelussa rauhaii puoles­ta.
Ihmiset Jotka ajattelevat, ettei m i ­kään
määt^ allekirjoituksia voi vält­tää
sotaa ja suojella rauhallisia ihmi­siä
sodan tuhoilta, ovat perusteellises­ti
Väärässä. Tämän;vetoomukseii alle­kirjoitukset
eivät ole pelkkiä paperi­lappuja;
joissa luetellaan rehälälsten.
aiiierlkkalaisten. brittiläisten, saksa-laisten,
ranBkalaisten, puolalalstein,
kiinalaisterf j a japänllalsteii sekä. maa­ilman
muiden kansojen ediistajalri n i ­miä.
Nämä allekirjoitukset, edustavat
miljoonien ihmisten päättävää; kantaa
— työläisten, talonpoikain, intellek-tuaailen
ja muiden väestökeirpsten
tahtoa — puolustaa rauhaa. Tämä
kansan tahto ja rauhanpuoltistajain
päättävä toimhita o n erittäin merki­tyksellinen
tilanteessa missä joka het­ki
kasvaa vaara, että imperialistiset
yallat käyttävät atomiaseita rauhalli­sia
ihmisiä vastaan, missä imperlalLsti-set
hallitukset eivät vain Ueltäydy
suostumasta atomi^ideh käytön
kieltoöh. vaan sen lisäkJsi valinistavat
kuumeisella kiireellä uutta "superpom-mla".
. }::-r'-. •;.
Rauhan ; viholUset — imperialistiset
sodan lietsojat. ov:at täysin tietoisia
siitä, että Maailnaah Rauhankoni^es-sih
vakinaisen komitean Tukholman
kokouksen päätökset, muodostavat va­kavan
esteen heidän rikollisille suun­nitelmilleen.
'Atomlsodanlietsojahr kä­sissä
oleva lehdistö osallistuu paheel­lisella
tavalla "Taläiolman rauhanpää-tösten
häniääollseen J» vääri?tel?ijjl-seen
rajattoman ; mustaipaalauksen
avulla j a huutamalla "kommunistises­ta
vehkeilystä", siten yrittäen kääntää
ihmisten ..mielet, pois rauhan puolesta
käytävästä .teistelusta., Tässä par­jauksessa
ei ole mitään uutta. Se vain
vahvistaa sen tosiseikan, että imperia­listit
' pelkäävät ;kaikkein e n i i i ^ n
ihmisten tahtoa- JiaiukkojM .vaiitfti^^^
ja avointa toinilntaa so'ta\faimisteluja
vastaan. Kaikki rie jotka protestoivat
neekerien lynkkausta, fasistisia lake­ja,
demokraattisten oikeuksien riistä­mistä
ja sotavalmisteluja vastaan lei­mataan
•yhdysvallois.sa "punaisiksi" ja
"kommunisteiksi". Kreikassa, Espan­jassa
Ja Jugoslaviassa, kaikki ne jotka
vastustavat fasistista hallitusta, jot­ka
puolustavat rauhaa, heitetään van­kilaan
ja Joutuvat hirveän rääkkäyk­sen
ja tuhoamisen kohteeksi. Rans­kassa
Ja Italiassa "demokraattiset"
hallitukset käyttävät paheellisia lake­ja
työtätekeviä ihmisiä vastaan, jotka
taistelevat rauhan, leivän ja vapauden
puolesta.
Rauhanpuolustajain maailmanllike
ci yhdistä vain kommunisteja ja niitä,
jotka ovat sympaattisia heille, v^aan
kaikki hyvänsuopaiset ihmiset. Rans­kalainen
Abbe Böulier, canadalainen
lähetystyön tekijä Endicott ja Yhdys­valtain
entinen yleisprokuraattörin
apulainen J . Rogge ja mon6t muut e l .
vät ole kommunisteja. Kun he alle­kirjoittivat
Maaihnan Rauhantkong-röSsln
va^naisen komitean vetootiiUk-scn,
he 6ivät luopuneet eivätkä ole
nyficääri luopumassa poliittisista v a ­kaumuksistaan,
mitkä eivät ofe s a -
mahlaisia kommunististen vakaumus­ten
känsisa. He. kuten miljoonat
miiutkln hj^vänsuopaiset ihraiset l i a i k -
Väadiintoe albmiaseen, tämän hiryittäyän joukkotuho­asein
ebdolflfiifaIdeIfätaIsl& Vaadimme ehdottoman kansafnvä-kafsäimne
ensiksi käyt­tää
älomiäs«tta M i a tahä maata västia:än.^ :
V«»foanune ibxnisiin kaikkialla
maalliäassä; jotta he allöUrloittäiisiyat taxai^ vetpomukBen.
VaksiM .
^^^^^^^^^^ ^^^^ ^^^^^^^^^^^
Komihtmistieh aktiivinen «ttt^^^
ko-osa riauhanpuolustajain. liikkeessä
näkyy Ranskan kcmmiiJnlstiseh puo­lueen
esimerkistä; sen määritellessä
äsk^ttäfecssä kahd^niicssatoistä kong­ressissaan,
että taistelu rauhan puoles^-
ta on päätehtävä. Nimien kierääoilneii
vakinaisen komitean vetoomuksen a l ­le
on — kuten eräs edustaja osoitti —
ratkaisevan tärkeä tekijä kaikkia mai­ta
uhkaavan sodanvaaran torjumisek­si.,.
:.
Ranskan vakituinen rauhaiikomis-sioni
on vedonnut maan kaikkiin de­mokraattisiin
järjestöihin, että rie l e ­vittäisivät
ksrthmeniä miUooriia kap­paleita
näitä nimenkeräyslistoja. T ä ­mä
adressi esitetään Ranskan Jokai-ssUe
perheelle, rikkaaUe ja köyhälle,
työläiselle ja työnantajalle, papille jä
opettajalle, jotta pei-heeri kaikkien j ä ­senten
nlmfet'tulevat kerätyiksi.
?*Humanite" Julkaisee jp, lUel;teloja
henkilöistä, jotka ovat allekirjoittaneet
lustämineri vaatii, että tämä kampanja
saa suuriäimantri^ Ja l a a ­juuden.
Miljoonat Ihmiset kalkissa
niälSBa ovat • - valmiina ilmaisemaari
faihtbrisa ja päättäväisyytensä atomi­aseiden
laittomaksi julistamisen puo­liteta.
Nlmenkeräjrksen täytyy nyt t u l ­la
päätehtäväksi''deinokräättisten Jär­jestöjen
taisteluissa rauhan puolesta.
Kaikki kokotjkser, iniäienösoitukset ja
jöUkfcotolmltitämuodot on käytettävä
nimien; k e i ^ n i i s e n tehostamiseksi.
K a i k k i suiiVet asiat vaativat yksi­tyiskohtaista
ja perusteellista järjestä-mistyötä;
palavaa voimaa ja kestä-v
^ t ä l ^ KalEkieri yleisten järjestöjen,
uoioiden, naisten, nuorison..sotavete­raanien.
kuKtmiri- ja osuustoiminta-järjestöjen
ja' inuiden tulee aktiivises­ti
osallistua tähän kampanjaan.
Jokaisen rehellisen rauhanpuolusta­jan
Ja kOkö ^dgresslViseri lehdistön
velvollisuus' ori^^ymiilenkertalsestl te­hostaa
toimintaansa j a voimiaan siinä
jmielessä; että kaikki ihmisettulevat
j tuntemaan Afaaflman Rauhänkongre-s-jsiri
vakiiiaiscn ksmitean vetooinuksen
atomiaseiden laittomaksi £aatta-miseksl
ja sotasyylliseksi julista­miseksi
sen hallituksen mitkä ensim-mäiöelcä
käyttää atomiasetta mitä hy­vänä
maata vastaan; taatakseen sen,
että tämä vetoomus tuhfeutuu maail­man
kaikkiin kolkkiin, .pelostaa sen
ineiiitystä ja siten antaa voimakkaita
iskuja sodanlietsojille.' /
-B^nsanjonfcot ovat^ sUrtynOssa'
konkreettiseen toimintaan taistelussa
raiihan puolesta: Menestykiellis&sti;
suoritettu kampanja nimien keräämi­seksi
tämän vetomuksen tueksi muo­dostuu
tärkeäksi tekijäksi räiihan puo­lustamisessa.
I ^ m ä kampanja liittyy
' läheiseni kaikkihi mttiifiii rauhan
puolesta käytettäviin taistieltimuoto
h i n : Idcologlseri sotavalmistelun pal­jastaminen:
taistelu Yhdysvaltain lä-hcttämäin
sotatarvikkeiden lastausta
ja lossausta västäah'.' inärshällöltujen
I maiden kansojen taistelu köyhyyttä ja
työttömyyttä vastaan, siirtomaa k a n ­sojen
taistelu imperialistista orjuutus­ta
vastaan yhdistyy erottariiättofnasti
taisteluun rauhan puolesta. Nimien
I keräys vakinaisen komiteaii vetoomuk­sen
alle lujittaa, laajentaa ja syven­tää
kaikkia näitä joukkojen konkreet­tisia
toimintamuotoja Ja vetää mil­joonia
muita taisteluun räuiia n puo­lesta.
.
Kommunisti- ja työläisten puoluei­den
— rauhahpuolustastajairi eturin"-
tamajoukön — kaikki, voimat täytän­töönpanemaan
vakinaiseri komitean
"Tukholman kokouksen päätöksiä!
Rauharipuolustajat — miljönat ja
miljoonat ihmiset Euroopassa. Aasi­assa,
Amerikassa^ Afrikassa, Austraa-liassa,
työläiset ja talonpojat, miehet,
naiset ja nuoret^-r- kaikki hyvänsuot
paiset ihmiset huolimatta polUttlEista
katsaritokannoistäan, ihonväristä, us­konnollisista
vakauinuksistä tai sosiaa­lisesta
asemasta — kaikki ne joille
elämä Ja ihmiskunnan tulevaisuus on
kaliis, tulevat yksimielisesti tuke­maan
vakinaisen komitean vetoomus­ta
ja takaamaan sen suuren ja kun­niakkaan
tavoitteen saavuttamisen —
että imperialistien hyökkäys ehkäis­tään
ja että maailma pelastetaan uu­den
sodan vaaro^ta. Suomeunettju,',
For ^ Lasting Peace;, Por a' i'e6ples's" •
Democracy!" lehdestä;
TARPEETON KACFPA
Aviomies: _ oi-tko cnä t a ^ l
tanut uuden hatun? 3 ^ ^1
loinkaan mitään tarpeetonta. 1
Rouva: - Eiko osu? TtDac. J
ruiskun sinä ostit viintt TTa&sl
mutta cnko meflle oDutaö^j^
hyötyä? Kertaakaan sitä e tfe'^
ty.
..• • •» , ,•
Towo»as . , t
.Eräänä yönä pt^ka 0Il,>5te|J
hyvästi tyttöystävälleen ja noSf
-taan._ i , ^,
"Jfinulla olisi yksi tofvonfi',^
tyttö^arastellen.
"Täytän sen ilmaa naiuta", J
poika kiireesti. 'l
•^yvlri suuri toivomus-, sano: J
ikäänkuin hän olisi pelännyt,
ka-ei täytä sitä. "vai tuntmikoaS
kealta minun puoleltani?"
" E i ensinkään'", vastasi poika i d
turteena.
"Voisitteko olla nojaamatta aSj
taa, sillä isäni maalasi sen eileajij
hän liuomaa sen, niin lian voiäj
mistua siitä", sanoi, tyttö.
"Elinan surma
esitetään South
Rorcupinessa
So. Porcnplne. — Tässä taas vähän
pomilohi noista meidän "kakScosten"
tulevista riennoista. Ensinnäkin olem­me
järjestäneet mahtavat vapputäns.
sit lauantal-lUaksl, huhtik. 29 p.
Noissa tansseissa tulee olemaan hyvä
tanssimusiikki mikä sopii niin.%an.
hemmaii kuin nuoremmankin sypäk-seen.
Joten älkää unhoittako tuota
lauantai-iltaa. vaan tulkaa suomalai­selle
'haalille nauttimaan mahtavista
tansseista.
Sitten vielä tässä huomautan mei­dän
"kakkosten" tulevasta Juhlanäy-töksestä
"Elinan surmasta*. Jonka
meidän näyttelijämme tulevat esittS.-
mään CSJ :n paikallisen osaston haa-lilla
ensi toukokuun 7 p.' "Tuo kappale
on siksi kuuluisa historiallinen näy­telmä.
Jonka jokainen lähiympäristön
suomalainen haluaa nähdä ja mihin
heillä on nyt tilaisuus suomalaisella
haalilla sunhuntai-iltaria. toukok. 7
p:nä. Mihin aikaan illasta tuo kap­pale
aletaan näette sen palkallisista
ja Vapaudessa lähiakioina nähtäviksi
laitetuista ilmoituksista.
T»hän sitten loppuu kaikkosten tou­hut.
Moni ehkä ajattelee, että saa­daan
sitten ottaa "rästiä". Asia ei ole
kuitenkaan niin. Meillä tule* olemaan
jatkuvasti työtä tämän tulevan kesän
aikana (Jonka tulo on pelottavan h i ­dasta).
Ensi kesähä kylässämme p i '
dettävät liittojuhlat vaativat, jos
saamme ne onnistumaan^ että paine-rr
maan lähtiessään Curley esitti " A I
Caponen" näytelmän. Hän vaati Jyr­kästi,
että kaikki kommunistit pan.
naan"Siperiaan menevään laivaan".
Silmänräpäyksessä sanomalehdet^ te­kivät
tuomitusta rikollisesta "pafrioo-t
i h " ; . . - - Daily "VVorker. N . Y .
,TuolMioi-.ovas.ti ja tri;
£li^cötV puhuvat
'kalisols^aiipungeissa
I^orl A r t h n r t O n t — Kaksöiakau-punkien
Rauhanneuvosto on ilmoit­tanut
täällä', että Canterburyn tuo-nilotovastl
t r i Hewlett Johnson j a C a ­nadan
Ratihänkougressin puheenjoh­taja
tri James 'tr. Endicott saapuvat
piakkoin puhuäikan Järviönpäässä.
Viime viikolla pidetyssä Kakscis-käui>
unkien Rauhaiuieuvostön kokö^
likseäsä ilmoitettiin, että nämä' kaksi
laajalti tunnettua rauhantaistelijaa
lähtevät maanlaajuiselle puhujamat­kalle
toukokuussa, sen jälkeen kun he
ovat osallistuneet Torontossa toukok.
5—7 pnä pidettävään toiseen vuotui­seen
Canadan ratihattkongressiin.
Rauhanneuvosto päätti tiedon saa­tuaan
ryhtyä pikaisiin valmistaviin
tolmenpiteisllri valtavan puhetilaisuu­den
järjestämiseksi lieidän esiUitymls-tään
varten tällä alueella. — M . M .
Otfo Heino antani
— Japanilaisten sotilaskastia sano­taan
samtiraiksi. .
taan yhtä kyytiä loppuim saakka, nyt
kun on pantu;.''isot remmit" päälle,
niin kylämme ykköset kuin kakkoset­kin.
Emme ota,noita remmiä päältä
pois ennenkuhi noiden tulevien liitto-
Juhlien aika on sivuutettu. Olemme
nähneet Vapaudessa että urheilun ys­tävät
odotta.vat jotain suurta meiltä
"cteläpäälälsiltä" ja meidän täytyy
yrittää parhaamme, että saamme en­sikesän
liittojuhla-vieraamme sano­maan:
Porcupmelaiset ovat sittenkin
poikia, joille kannattaa hattua nostaa,
mikäli on j u h l i en Järjestely kysymyk.
sessä." — Kakkosen mies.
fk. 29 palvani
CobÄlt..— -I-äällä Cöbaltissa ori ke-vättolmintä
hyvässä alussa. Ensi lau­antaina,
tk. 29 päivänä tulee olemaan
osaston haalilla ensimmäiset juhlat
tänä Vuonn^a. K ö ^ vaptnipäivä lan­keaa
maanantain päälle n i in on pää­tetty
pitää vappuiltamat kaksi päivää
aikaisemmin.
Iltamat alkaa kello 8 illalla Ja muun
ohjelman lisäksi kuulemma on yksi­näytöksinen
huvinäytelmä, runoja ja
lauluja; Niinkuin on ollut tapana en­nenkin,
saa ravintolassa nauttia
maukkaista kahveista j a kahvileiväs­tä.
Ohjelriian loputtua pistetään tuolit
ja penkit sivuun j a pidetään oikein
railakkaat vapputanssia niin että lat­tia
heiluu.
Aloitetaan tämän vuoden toiminta
oiketo; yksimielisellä Innostiiksella ja
koetetaan pitää se innostus koko vuo­den.
Muistakaa sitten saapua haalille
lauantai-iltana. Kyllä siellä tulee ole,
maan hauskaa jokaiselle. Siis näke­miin.
— N .
Vappuiiumeron
töinen osa
ilmestyy torstaina
Voittamattomien esteiden vutiksi
Vapanden vapponpuero ilmestyy
tänä vuonna kahdessa osassa. T o i .
' n^n esä tä^fft erikoisnnmefosta i l ­mestyy
torstaina, hohtik. 17 pnä.
vanlialle kaariille
Kaikki Canadan suomabhd
vät tosin tunne Otto Heinojnl
hän oiil^-^iyvin tuttu sonrii
osalle.
; Otto lukeutuu tällä haani
ikämiesten sarjaan, ainakin
manriessa polvessa. Kartti
vaosikymmenistä huolimatu C
rallattelee edelleenkin yhli
sesti kuin ennenvanliaaii 'Hia
. ollessaan. Hän on päättänji l
saUakin elää niin vanhaksi, i
saa «lla rielä kerran mukaiui
nadan; suomalaisen kansan lu
jählässa j a siihen hänelle anti
kerrassaan mainio (iiaisnm is
. vana kesänä Pori .\rthnriss3.
Hän ; haastaa aten kaikki i
maan ' ikälaokkaan kunlont {
sen yaiheilla olevat talenuiaU
llianlUaai Port jArthniiiak4i
knuri *1 J a 2 pnä. "Saiio, däj
koskee, niin tuttuja kuin tmlas
tomiahin' suomalaisia. Pum
pöytä korealisi jossakin niniz|
ja jutnstetaan mukavia, mfniB
aikoja ja asioita muistelIessa",iE
Ini katsojan omat sanat |
Otto'käski ulottaa haasfeme
jan toisellakin puolen oltnlle^
riicri heimon lapsille. "TnDoifi
tä Trumanin atomi- ja tefjp^
mich' 'icärysfä edes mnnlaal
hetkeksi hengittämään Paui
poistoni'pahdasta ilmaa, nii
mään mieltä ylentäviä hetkui!
Inn jai soiton parissa." — lm
Kreikka lähettää uudenJ
lähettilään AVashingtoni
. Atena. — Kabinetti on nimtt^
Athanase Politisin Kreiltan 'ota
lääksi Washingtoniin. Pohtiso!iK|
kari ministerinä Tokiossa "-^^
lähettiläänä Neuvostoliitossa if..lK|
1947.
Suomen lähetystö
tiedustelee
STENVALL, Erik; Emanuel. m
Sigrid j a Mirjam Edith; f
Muuttaneet Suomesta Canadaol
1926. ••• d
.. SUONTAKANEN. Valfrid: syai
11. 1902 Koivistolla; asunut aä|,
realissa. ; .[
T I K K A . Erkki Juho: synt-, A
1873 luultavasti Pyhäjärvellä, OM
Kaikkia niitä, jotka voivat g
tietoja . yllämainituista
pyj-detään hyväntahtoisesU ^
maan osoitteella: „uJi
Lcgation of Ta^
140 WellingtotfSt
" ^ :—^otta^arGnt. -.
memaailmiissa on johtajapaikka. X y t me haluamriie pitää täriiän
johdon . . ."'
Xäyttää siltä, että AVall Streetin rahamiehet pitävät jo itseäänmaa­ilman
valtiaina, ja että presidentti Truman otaksuu olevansa koko
maailman presidentti: \Vashingtonista annetaan määräyksiä maail*
maniaajuisen propagandakampanjan alöiftamiseksi — j a "vapaa leh-distö"
ei lausu halaistua sanaa tätä samaistettua pröpagandasuunni-telmaa
\-astaan. Ja kaiken takana ori se, että AVaU Streetin miehet
ovat yht äkkiä havainneet, että heille kuuhiuniaailri;ian johtaja-asema
— kuten Hitlerin takana olleet Kruppit j a muut "havaitsivat*' joita­kin
vuosia sitten Saksassa.
V i k a on väin siinä, että tällaiset maailmanlaajuiset ukaasit ja johta*
jatavoitteet eivät voi toteutua, x-aan johtavat sellaisiin tappioihin, riii-kä
tuli YhdysA-altain osaksi Kiinassa, puhumattakaan nyt niistä koke­muksista
mitä saksalaiset 'maailmanjohtajat*' saivat Nyhrnbergissa
osakseen. '
Mikäli tällaisia maailmanlaajuisia ukaaseja annetaan j a maailman
johtamisesta hereillä ollen puhutaan, sikäli amerikkalaiset saavat syyt­tää
omaa hallitustaan, jos heidän maansa jontuu faikmoon hutitoon
vapauttarakasta>ien eri maiden kansanjoukkojen keskuudessa.
^ Hainanin tapaus palauttaa mieliin
viimeisen maailmansodan.- :Kuten
muistetaan, Hitler kävi salamasotaa,
Kun hän oli valloittanut Belgian,
Hollannin. Ranskan j a miehittänyt
Tanskan ja Norjan,-rilln todellakin
uskottiin, että Saksan armeijaa ei k y .
kene kukaan lyömään.
Kun tämä partaniekka heitti armei­jansa
Neuvostoliiton kimppuun, niin
hyvin harvat ihmiset uskoivat neu­vostoarmeijan
voittoon, sensijaan et^.
tä olisi puhuttu ja ennusteltu Hitle­rin
armeijan tulevasta tappiosta, kaik­ki
suurlehdet rupesivat ennustelemaan
vain sitä kuinka kauan kestää ennen­kuin
Punateen armeija on nitistetty.
Jotkut arveUvat siihen menevän kuu­si
TiBLkca ja toiset arvelivat siihen
kuluvan kolmisen kutilrautta. Kuollut
ja kuopattu yhdjnsvaltalainen Päivä­lehti
sammii.tti ikuisiksi ajoiksi P u n a l .
sen tähden Kremlin tornista. Suoma­lainen
sosdem pomo Hakkila sanoi
piiheessaan sodan aikana mm. s ^ -
m&vaa:
"Me olen^evodottaneet historian
uusien, tapahtumien muuttumista
meille suopeiksi,, ja -kun oniieksemme
sellainen. tilaisuus on saapuniit. niin
olemme siihen ^ todellisella realipoliit^
tisellä aktiivlsuifdella tarttiitteet .
gJEtksan kansa, minrskaa n j ^ teräsar-meljanaan
meidän aina yhtä'kavalan
ja petoUiseri TfiioUisen . . ."
Pikkurakki -Viipaa Sana hujautti
ukko-Kustln avillla "Idän jättiläisen
savijalat poikki".
Toinen' päaailmansota päättyi kuusi
vuotta sitten! l i e muistamme varsin
hyvin kuhika £UUer i e k s i uuden ter­min
sotilassariastoon kun hän kärsi
jatkuvia tappioita. Saksan armeijan
tiedoriatuioissa sariottUn jatkuvasti,
että •'joukkomriie.ovat tehneet onnis­tuneen
irt^utumisliikkeen vihoUises-t
a r Niitä J; se axoritti siihen saakka
kuxiries P u r i a i n ^ anrieijä oli B e r l i i -
nlsrä.
: K i i n a n Chiang^ Kal-shek on myös­kin
omituinen velikulta tiedoittamaan
sotatoimistaan. Kuri K i i n a n manner,
maalla käytiin sotaa ja k im Chiang
Kal-shek ihnoitU suurista sotiiaallisis-ta
voitoistaan, n i i n hänen armeijansa
oli silloin tavallisesti käpälämäessä.
Näin saavutti Chiang •voittoja voitto­jen
perSäri kunnes löysi itseiisä For-mosan
saarelta.
Useamman kuukauden ajan on K i i -
rian asioita seuraavat kuulleet puhut­tavan
Hainanin säärestä. Kuomln-tangin
oikeisto Chlarig Kal-shekin
johdolla on vakuuttanut vakuuttamas­ta
päästyä,. että Klinari Kansan va-pausarmeija
ei kykene valtaamaan tä­tä
saarta. K u n viimeaikoina karisan-armeijan
Joukko-osastoja nousi mai­hin,
niin kuomlntangin tiedoissa ne
tapettiin viimeistä miestä myöten
N i i n myöskhi tapettUn kaikki sissi­joukot.
Kolmisen päivää sitten tiedoitettlln
kuömlntängin päämajasta, että hei*
kalaiset ovat saaneet ratlcaisevan voi­ton
kansanarmeijasta j a sen johdos­ta
on Hainanin pääkaupungissa H o i '
hovrissa juhlittu. Sikäli mikäli kuo-mlritang
oli kysyriiykses^. n i i n H a i -
nanm saari o l i Jälleen puhdistettu v i -
hoiliiista; Käikid sissit on tapettu
morieen kertaan.
'^Nayttäikuitenkiri siltä/että K i i n an
vallankumoukselliset ovat ihmeellistä
väkect Vaikka cniiang o^ urakalla
tappanut amerikkalaisilta ja
laisilta saaduilla ensi luc^"3
moneen kertaan kaikki k o m ^
n i i n sittenkin ne ovat .jatinnasj
sääntyneet. > j|
Mutto; aivan,samalla,tevfl^
Hitler • suoritti irtääntiiffli^
joka tietysti merkit^^i tappio.ta.
myös Chiang Kai-siiei saas
"voittoja". Kun tiedot ^f^^
jan "tappiosta", tiedoiteiti^
lisuuksiä^en jchcojta n i u t o P^
n i in K i i n a n asioita vähän^' ^
odotti kuomlntangin tappjo»-
suotta. . ' • fi!aSii
Viime sunnuntaina, lähetetpg
Kongista tieto, ; että sama"^
aamuna oli Kiinan kansar*^
osastot marssineet H a l n a n a :^
punkiin Hoihowiin i U n a n ^ ^
Näyttää siltä, että kuormaU^J
roUle tuli niin kiire lähtö
taneet edes kunnolla f^^^
Samassa uutisessa ^ ^ - ^ ^ ^ . ^
että Hainanin sissit a T U s t i T a . * ^ !
armeijan joukkoja. '.^^g^
Chiang on siis saanut J ä^
laatuisen "voiton • Haiaaffisa-
Kaikkialla Vapaassa
tään tätä suurena vappf^^
lä muutama samanla^
Chiarigille. niin, hän saf
kaan Pormcsasta. T o i r o ^^
ei kulu paljon aikas
I
[
'' * , ' \ j 1.1'
•rrr^jsv^^^ • ;!jr;, ;;"1;||i| |