1950-04-25-23 |
Previous | 23 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPPUTERVEHDYS!
RAUHAIS RAKEiSTAjÄT
VAPPUNA KULKUEESEEN!
MOST MOMRN C t E Ä «
(Entinen ART'SCLEANERS)
Puhelin HA. 0951
752 E. Haslings St.
Vancouver. B. C.
kaikille tovereille ja ystäville!
".ii^Ljini..iMi,H^iuiMiiMinruMiniiiMiuiiiiiiiiHmii»ninmiiui«mMuiHinniiniiiiuiiiiiiiiiiiiniiMijiiiiiiiiiiiumriiiiiiinii^
Työväenliike taistelee raukan
ja edistyksin puisesta!
.tci!jni:iMMnuniiMnuniuiiiiHiMiiiniiiiui!iimiiiiiiiumiiiiiiitfnmi»inniMiiraiiiimiiU!r«nmrMiMijiiii
Toivottaa
Anni ja John HulF
1080 BrotigWöii SV.
VahcöiiVer
Toivottaa
E. LAMPINEN
Vanbouv^r - BrC.
HAUSKAA VAPPUA
VÄINÖ MOISIO
Box 21 Nairn Centre, Ont.
4Ö5 keatley Ave.
Väkeouver B. C.
Hilja Heino
Marv ja Lilja Saari-
Martha ja Frank Enges
Elma ja Vili Maunula
Ida ja K. Walli :
Emil Hovi
Annie jä John Lahti
Selma ja Väinö Jaakkola
Antti ja Anneli Metsälä
Elli ja Lauri Koski
Laura j a John Lampi
Helmi ja Reino Poutanen
ja tytöt •
Pansy, Stanley ja Paul
Mary ja Aaro Kivinen
Mihie ja.Antti
Toini ja Geo. Nummela
Lahja ja Antti Salonen
Albin Wäisänen
Eva ja Jack Wilkman
Laina; Jenny ja J. Kappel
Eino Annala
Helga Pie=anen ;
Alina ja Väinö Hämäläinen
Saim.i Tamminen .
Sigrid ja K. Pesola ;
Emrna ja John Tuomi
Saimi ja Väinö Järvi
Aino Mäki
Lempi ja Vili Sihlman
F.bif; )aF:)no Roiko
Lem.pi Peltola
Elaine. Alli ja T.
Tamminen
KirklandLake
Mr. ja Mrs. Wm. Junttila
Chaput Hughes, Box 55
Mr. ja Mrs.. E. Lindquist
Maija jä Uuno Wuorinen
Ella ja Jack Aho
Siiri ja Svante Warttila
Mrs. Sofia Lampi
Jack Salmi
W. Kasi
Matti Poutanen
A. Saikkonen
Betty ja J. Salonen
Kalevi ja Maija Luoma
Vilma ja Heino Salmi
Hilja ja Kusti Rantala
-Aino ja Vrjö Lundström
Fanni ja Lenni Seppälä
Vilho Aho
Annie ja Väinö Manninen
Reino ja Hilja Mäki .
Helmi ja Jussi Mäki
Mary ja E. Alanko
G. M, Niemelä
John Wuoliet
Hugo Hemnnilä
Signe ja Spin
Kauko ja >fartha Jussila
Helga ja Matti Mäki ja
lapset
John Anderson
Ida ja Ken Miller
Alma ja Albert Irask
Hilma ja Arne Nordlund
-Ontario
; T h " ^ —i'--";r 'JUSm
Suöniälaisille!
VÄINÖ J Ä S K E L Ä JÄ
Rälelnps St.
VsÄcö\kVer B.C.
Tiistama, huhtik. 25 p. —; Tuesdayj April'25 Sivu :2a ;<£
Suomen pimkaupungttt; Helsinkiä
400-juhlavuoden ktinnlaksi jörjeste;-
lyi Ja suunnitellut juhlallisuudet oytkt
saaneet huomion lUlantymään myoä
Helsingin historiaan. Eräitä Julkälsul
ja on näissä merkeissä Jo ilmestynyt,
laajin niisiä tri Eino E. Suolahden
•'Helsingin neljä vuosisataa" (Otava
1940), jcka kaikkine rajoituksineen ik
yksipuolisuuksineenkin tarjoaa sen-
Uiiin pohjan suppealle sanomalehtiar»
tikkcllUe pääkaupunkimme kehitys»
historiasta.
VAPPUTERVEHDYS
haiulle lydlaisrovereiilel
Otto NIEMI
Vancouver B. C.
Ebel Macki€t„ , .
George Kivi .
Emil Karjala
Velma Andelin
Kalle Siipola
Sulo Silva.sti
Kalle Järvi
Emil Huhtala
Väinö Uusitalo
Akseli Mi^ftihen
Aini ja V. Ändelin
J. K. Hacklin
Väinö Heriribkson
Edward Lane
Mrs. Tyyne Lane
Carl Björklund
Ben Kivi
Lloyd Lane
Roy Lane
F. Mäki, Giscome, B.C.
A. Kivi, Giscome, B.C.
Perinee George B . C .
VAPPUTERVEHDYS
tovereille ja ystäville!
2458 Vehablj^ St.
Vancouver B. C.
Vapputervehdys
kaikille tovereille!
Laiirik Mattila
Vancouver B. C,
EXSIÄOttlNEM, VA5JTXAN
IIELSlNKr
Helsingin perustamlsvueldeksl on
merkitty 1550. Silloin näet saatettiin
julkisuuteen kuningas Kustaa Vaasan
K^iuppa- ja purjehdussfifintS, Jo!:a sisälsi
myös päätöksen HblSingbi perustamisesta
kilpailemaan kaupassa
Haiisan hallussa olleen TallinilaA
kanssa. Siihen sdikka oU nj-kylÄert
j Helsingin rannikko ollut asumaton;
Itaionpoikalsasutus, ulottui vain nykyli
" siin Koskelan j a Kumpulan kaupunginosiin
saakka, kuningas oli ehdottanut
kaupungin perustamista Sania-hammaan.
ja sitä edellytti mS'ö^
Kauppa- ja purjehdussfiilnnön mÄä-ray.
s. multa jo sitä ennen oli mahla-va
Eerik Fleming saatiut kunlnkian
mielen kääntymään r uusi kaupulikl
perustettiin Vantaanjoen suuhiiri,
Helsmginkosken seudulle.
Tänne sJls rakennettiin ^kuninkaÄn-kartano
ja kirkko ja asukkaita uuteen
kaniiunklai; hankittiin keholttamalla
jo olemassaolevien kaupunkien. R | u -
nian, Ulvilan, Tammisaaren Ja Poi*-
voon, asukkaita .sinne muuttamahh.
Uuieen kauppakaupunkiin kohdistetuissa
toiveissa kuitenkUi petyttiin:
vicla 1570-luvulla nousi asukasluku
vam 500:aan, kaupunki säilyi oikeastaan
maalaLskylänä, ikauppa ja varallisuus
CI tahtonut päästä kehittymään;
vaikka kuninkaat uutta kaupunkia'
suosivat ~ niinpä Juhana m antoi
1569 Helsingille ensimmäiset prlvlle-piot
— Kumpulan ja Koskelan vllje-l.
vs. ja laidunalueiksi, Mustlkkamaiini
Korkeasaaren ja Sompasaaren kalä^-
tu.salueiksi — ja Kustaa II Aadblt
taas antoi ICOO-luvun alus.sa sille,II
luokan tapullkaupunginoikeudet. Vielä
tällöin kilpailivat Helsinki ja Porvoo
keskenään siitä, kumpi olisi tarpeettomana
lakkautettava.
Kirj. Historicus
Klyuylnlahteeft, Joka sUloln työntji
nyfc. ^ peläsatamaan jastl. Kauptm|l:^
eteäijViääta'kiÄoavn
Tähtlteminniakl) ja JuhaimusvilOT
(nyk. Paloaseman mäki) pilvat asuf
mattöinla Ja' «ambln nlldeni cteläpubr.
Unen seutu: kaupungin pohjoispuolella
taas ai&eni räme ja sen takand'|
SlltaxTiori; «ati&äaVl dll todellinen
•saari. • •-•'y^-i {A
iColmännen HeUingin kfi^iiijinklicu^
va el suure.stl eronnut sen edeltftJl4äH:
muntaTOta kaupunkltyyltsm Julktsla
rakemiuksla ja yksityistaloja lukuuni
ottamatta olivat Takennukset'yksikei>
rokslsia, päre. tai turvekattolsla pi^u-taloja,
Asukasluku nousi \-<ihitcl1cö
1300—1700 henkeen,: mutta lyhyt 760
tämäkitl nous\tsuuVita: tulfsuurl P(^h|
jan sola; v. 1710 hftVlttl rutto pu^lei;
Helsingin asukasluvusta, v. 1713 jiu^^
tul kaupunki sodan jalkoihin Ja syytettiin
palamaan ennen luovutus^;
asukkaat pakenivat. Kolmannen Bfcli
slngln historia oli päättynyt.
Vapputervehdys!
Elli ja Reino Saari
c/o Monta VIsU-i .Vpt*
i(5C3 )<^rances St.
Puh. 0775 L Vancouver, B.C.
TAISTElAJTERV^lSml
Vappuna. V1
inaallman rauhaii Ja tyfiläistcn ' =
• oikeutslen puolesta! ' ,
M R S / F A N N Y LINt)^ I;
Vapauden Ja Liekin asiiUaoUneii'
Puhelin HA. 0380 8. t i-
. ...519. &ilsbui7,-Dr.-....;^
Vancouver "B;C,
^TEETTÄKÄÄ PAINOTYÖNNE VAPAUDESSA *
Vapputervehdys/
^ ^ -fr
Betty ja Laurle Rantala
IVlialley, B.C. 1615 Ferguson Kd.
IPuhl NW. 434Ö-LL
TOINEN JA KOLMAS, VIRON-
} NIEMEN HELSINKI
! V. 1614—19 Elfsborgln kaupungin
i lunnaiksi maksetut sotaVerot köyh-
1 dyttlvät Helsingissä senkin varalll-
I suuden, mitä oli päässyt syntymääri ja
; niin kohosi uudelleen _csiln ky/^-myä
•kaupungin siirtämisestä edulllscm-
I paan paikkaan. Pietari Brahe piti
i Santahaminaa parhaana paikkana,
välillä noasi esille myös SÖdernäs —
nyk. Söornäistcn sataman j&eutu —,
kunnes v. 1640 vihdoin tehtiin päätös
kaupungin siirtämisestä Vlronnlerael-le,
Kruunuvuorenselon Ja Kluuvln-j
lahden väliselle niemekkeelle. ToLsen
j HcLsingJn historia oli alkanut.
I VANHIÄ. tUNNETTU
ASEAIAKAAVA.
I Uuden kaupungin synty jä sinne
! suuntautunut muuttoliike oli hidasta
I eikä senkään tulevalsuai näyttänyt
! lupaavalta. 1640-luvulla — jolloin
! muuten Töölön kylcl liitettiin kaupun-gin
omistuksiin — Helsingin tuonti oli
vain murto-osa Turun ja^VHpiirlnj
NEUAS, SUOMENLINNAN
IIELSINRI.
Tähän saakka oli Helsingin historia
ollut jokseonklA siukea iäpitteli: k'ei>
notekolslsta , . tukcäilsloimenpltefeta
huolimatta hidasta kehitystä, muuta;
mia rahomlesperheltäiukuunottahmt-ta
köyhyyttä Ja kurjuutta Ja tänJUtt
vaivaloisenkin kehityksen alituisesti,
keskeyttäen tulipaloja |a hävilyksCi'.
Rohkaisevalta ci näytä myöskään neljännen
Helsingin alkuhistoria: se ra-kehhetSan
säiHäUo palkille kuiri Vrfel-täjänsäkln,
pohjapiirustus sälbx samoin
köyhyys. V. 1742 Helsinki JftU
Icen joutui hattusodan Jalkoihin an»
tautuen vähemmän kunniakkaasti,
mutta sodan Jälkeen alkoi Helsingin
historiassa uusi vahie: Suomenlinnan
rakermustyöt aloitettiin Ja tämlän
Ehrensvärdln linnoituksen kohde
ulottui sen varjossa kasvavaan kaupunkiin
asll. Alunperin linnoltustjröt
muuten aloitettiin Tähtitorninmäellä,
tarkoitus oli Siltavuori, Katajanokka
ja Korkeasaari linnoittamalla mdo-dostäa
Helsingista suljettu linnoitus-kaupunkia
Tämä ahtaampi suujmltel-ma
sitten ktUtertkln hyljältiln, llnnol.
tustyöt aloitettiin uudelleen Suslsäa-rlUa,
ja niin muodostui Viapori, nykyinen
Suomenlinna, aikanaan PÖli-
Jolan vahvin merilinnoitiis. Linnol-ti^
kseen sijoitettiin varuskunta, sen
i yhteyteen mucdcstettlin saarlstolal-vosto.
Myös Itse Helsingissä alkoi virkeämpi
elämä, oma tervakomppahia
muodostettiin, vähäinen teolUsuuskin
— purjekangas-, mallas-, tupakka-,
nahka-, köysi- ym. teollisuus — pääsi
I alkuun Ja sen rinnalla harjoitti am-
' mattiaan kuutisenkymmentä käsityö-läismestaria.
VarallLsuussuliteet «äl-lylvät
kuitenkin entisellään: harvalukuisen
kauppa- Ja teoUlsuuHporvai-ii-ton
rinnalla oli lukuisa maalai^eläthäU
viettävä pikkuporvaristo Ja työväenluokka.
Asukasluku nousi 1800-luvuI-le
slirryttäeasä n. 4000:een.
nOO-LUVUN KAUPUNKIKUVA.
Varsinainen kaupunkialue ci Jiiurl
laajentunut: sc rajolttiii Kluuvin- Ja
Kinupunglnlahden väliselle nleniMle
nyk. vironkadun oll&ssa pohjoisrajalla.
Valtaosa rakennuksista oli edelleen
puuhökkeleltä. Joitten keskeltä
julkiset rakennukset — raatihuone,
maaherran rcsideassi, kellotorni jä
triviaalikoulu — koho.slvat. Ensimmäinen
yksityinen' kivitalo oli kauji-paneuvos
Söderholmin nyk. Aleksan-
' tuonnista. V. 1645 suuri tulipalo tu- i KatarilnankadOn kulmaan v.
hosi koko kaupungin. Ja nyt samalle i "57 rakennuttama _ edelleen Jäljel.
palkalle rakennettu kolmas Helsinki kaupungm vanhUi kivitalo,
on ensimmäinen; jonka asemakaavail Toinen vanha rokennus on nj-kylsin
tunnemme. Se oli tuskin neUökllomet- rPolHsUaltokscn hallussa oleva ent.
, rin laajuinen rajoittuen etelässä nyk. tulli- ja pakkahuone Pohjoissatanias.
' E.splanaadiln ja Eteläsatamaan, Idässä
nyk, Pohjoissatamaan, pohjoisessa
inyk. Suurkirkon taakse, lännessä
känMn&äUsen fmthm jä ystävj]^den puoiestd!
Y. KORPI
It. MÄNNBLÄ
NESf0$: LfNBQfVIST
YAl^JÖmMmi
A. RASANEN
R. KOIVU
N. Tomini la
N. Front .
E . A L A W :N
M. A R V E L IN
K A S S U H A R JU
X R A U H A L A
Eif>T(y S A L M I N EN
sa — «lllolseti kaupungin pääsataniaÄ-sa,
nykyinen Eteläsatama kun silldin
mätalarantal«ena oli käyttökelvoioh.
Työlälsasutusta oli Katajanokalla; Ja
kaiipuhglri pohjoispuolella olevalla
Vironmäellä, Kruununhaka Ja Kau-punginhaka
(nyk, KaLsanleml) olivat
nimensä mukaisesti karJahakOja,
Kluuvilahden lämlrannälla taas olivat
kaupungin parhaat peltoalueet.
Kaupungin ympärillä oli Joukko aateliskartanolta:
Munkkiniemen; Umiii.
i^aären. Hcrttuaniemen, Kula';aaVep
jne. Niissä kukoL-stl lolsteiian kartanö-
I kulttuuri, mutta myö's Helsinglsfiä vl-
; risl mclkol.?en vUka» kulttuuri- Ja hu-
! vitteluelämä, ainakin o^;aksi Suomcii-i
linnan rveuraelämän heijaf^tamana,
I VIIDES, EMPIREN TIELf^I.VKI
j Vuosien JS03..09 sodassa Jotitul
i Viapori tuintokee»eensa — Ja antau-i
tui; f^tatoimien yhtC7des.5ä tuhosi tu!-
i lipalo jälleen kolmanneksen Helsingin
I asutuksesta, Mutta nyt tapahtuikin
! Helsingin hktoriasöa käänne, jokd kokonaan
muutti sen kehitystahdin. Koko
Suomi Joutui nyt Venäjän yhteyteen
ja se merkitsi Helsingin aseman
Jyrkkää muuttumista, V. 1312 Helsinki
määrättiin siloinen suuriruhtinaskunnan
pääkaupungiksi, V, 1819 siirrettiin
senaatti HeUinklln jarv. 1827
— Turun palon Jälkeen — myös yliopisto.
Keinotekoisesti luodusta ja ylläpidetystä
iCflUppa. Ja llnnöituskäu-pungisu
tuli siten maan hallinnollinen
ja kulttuurikeskus. Viides' Helsinki
syntyi.
Täritcätä oli nyt, että myös Helsingin
asemakaava Ja koko kaupunkikuva
uudistettiin. V, 1812 hyvätoyttUn
J. A, Ehrenströmih asemakaavaehdotus,
Johon sisältyi KluvJnlahden iäyu
tämlnen (altihperfn ' Xäuiivihlahden
(Jatkoa zeuraayalla sivalla)
J __
Olkoon Vappu kansainvälisen
solidaarisuuden ja rauhan päivä!
K. SILJANDER
I. J. SAHALA
K.fiflLONEN
Ti SALMINEN
F*. GRÖNLUND
Vf. HELMINEN
R. VIITALA
E. MÄHÖNEN
W. PILBACKA
P: Rourru
M. ROJrOLA
G, J. MÄKI
C, VALTONEN
O, RANTA
MATTr LAITINEN
E, PUI^KJLÄ
J. SAARI
P. Pulkka
J. Koski
M. HOPIAVUOHI
H E. Kuusela
Anni, Veikko ja Iivari
K. Kanerva .
I. M. C. KUUSELA
.J, Paukharju
A. JUSSILA
V. RUOTSALAINEk :
Rolphton Ontario
r I I ' l ! 1 f ' I I 1 \ I 'v' <i I ' I n ' Il * I I I 1I I 1 Ml
n' ' t I ' i I I, ' .1 <\ ' u UI
A Iv
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 25, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-04-25 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500425 |
Description
| Title | 1950-04-25-23 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
VAPPUTERVEHDYS!
RAUHAIS RAKEiSTAjÄT
VAPPUNA KULKUEESEEN!
MOST MOMRN C t E Ä «
(Entinen ART'SCLEANERS)
Puhelin HA. 0951
752 E. Haslings St.
Vancouver. B. C.
kaikille tovereille ja ystäville!
".ii^Ljini..iMi,H^iuiMiiMinruMiniiiMiuiiiiiiiiHmii»ninmiiui«mMuiHinniiniiiiuiiiiiiiiiiiiniiMijiiiiiiiiiiiumriiiiiiinii^
Työväenliike taistelee raukan
ja edistyksin puisesta!
.tci!jni:iMMnuniiMnuniuiiiiHiMiiiniiiiui!iimiiiiiiiumiiiiiiitfnmi»inniMiiraiiiimiiU!r«nmrMiMijiiii
Toivottaa
Anni ja John HulF
1080 BrotigWöii SV.
VahcöiiVer
Toivottaa
E. LAMPINEN
Vanbouv^r - BrC.
HAUSKAA VAPPUA
VÄINÖ MOISIO
Box 21 Nairn Centre, Ont.
4Ö5 keatley Ave.
Väkeouver B. C.
Hilja Heino
Marv ja Lilja Saari-
Martha ja Frank Enges
Elma ja Vili Maunula
Ida ja K. Walli :
Emil Hovi
Annie jä John Lahti
Selma ja Väinö Jaakkola
Antti ja Anneli Metsälä
Elli ja Lauri Koski
Laura j a John Lampi
Helmi ja Reino Poutanen
ja tytöt •
Pansy, Stanley ja Paul
Mary ja Aaro Kivinen
Mihie ja.Antti
Toini ja Geo. Nummela
Lahja ja Antti Salonen
Albin Wäisänen
Eva ja Jack Wilkman
Laina; Jenny ja J. Kappel
Eino Annala
Helga Pie=anen ;
Alina ja Väinö Hämäläinen
Saim.i Tamminen .
Sigrid ja K. Pesola ;
Emrna ja John Tuomi
Saimi ja Väinö Järvi
Aino Mäki
Lempi ja Vili Sihlman
F.bif; )aF:)no Roiko
Lem.pi Peltola
Elaine. Alli ja T.
Tamminen
KirklandLake
Mr. ja Mrs. Wm. Junttila
Chaput Hughes, Box 55
Mr. ja Mrs.. E. Lindquist
Maija jä Uuno Wuorinen
Ella ja Jack Aho
Siiri ja Svante Warttila
Mrs. Sofia Lampi
Jack Salmi
W. Kasi
Matti Poutanen
A. Saikkonen
Betty ja J. Salonen
Kalevi ja Maija Luoma
Vilma ja Heino Salmi
Hilja ja Kusti Rantala
-Aino ja Vrjö Lundström
Fanni ja Lenni Seppälä
Vilho Aho
Annie ja Väinö Manninen
Reino ja Hilja Mäki .
Helmi ja Jussi Mäki
Mary ja E. Alanko
G. M, Niemelä
John Wuoliet
Hugo Hemnnilä
Signe ja Spin
Kauko ja >fartha Jussila
Helga ja Matti Mäki ja
lapset
John Anderson
Ida ja Ken Miller
Alma ja Albert Irask
Hilma ja Arne Nordlund
-Ontario
; T h " ^ —i'--";r 'JUSm
Suöniälaisille!
VÄINÖ J Ä S K E L Ä JÄ
Rälelnps St.
VsÄcö\kVer B.C.
Tiistama, huhtik. 25 p. —; Tuesdayj April'25 Sivu :2a ;<£
Suomen pimkaupungttt; Helsinkiä
400-juhlavuoden ktinnlaksi jörjeste;-
lyi Ja suunnitellut juhlallisuudet oytkt
saaneet huomion lUlantymään myoä
Helsingin historiaan. Eräitä Julkälsul
ja on näissä merkeissä Jo ilmestynyt,
laajin niisiä tri Eino E. Suolahden
•'Helsingin neljä vuosisataa" (Otava
1940), jcka kaikkine rajoituksineen ik
yksipuolisuuksineenkin tarjoaa sen-
Uiiin pohjan suppealle sanomalehtiar»
tikkcllUe pääkaupunkimme kehitys»
historiasta.
VAPPUTERVEHDYS
haiulle lydlaisrovereiilel
Otto NIEMI
Vancouver B. C.
Ebel Macki€t„ , .
George Kivi .
Emil Karjala
Velma Andelin
Kalle Siipola
Sulo Silva.sti
Kalle Järvi
Emil Huhtala
Väinö Uusitalo
Akseli Mi^ftihen
Aini ja V. Ändelin
J. K. Hacklin
Väinö Heriribkson
Edward Lane
Mrs. Tyyne Lane
Carl Björklund
Ben Kivi
Lloyd Lane
Roy Lane
F. Mäki, Giscome, B.C.
A. Kivi, Giscome, B.C.
Perinee George B . C .
VAPPUTERVEHDYS
tovereille ja ystäville!
2458 Vehablj^ St.
Vancouver B. C.
Vapputervehdys
kaikille tovereille!
Laiirik Mattila
Vancouver B. C,
EXSIÄOttlNEM, VA5JTXAN
IIELSlNKr
Helsingin perustamlsvueldeksl on
merkitty 1550. Silloin näet saatettiin
julkisuuteen kuningas Kustaa Vaasan
K^iuppa- ja purjehdussfifintS, Jo!:a sisälsi
myös päätöksen HblSingbi perustamisesta
kilpailemaan kaupassa
Haiisan hallussa olleen TallinilaA
kanssa. Siihen sdikka oU nj-kylÄert
j Helsingin rannikko ollut asumaton;
Itaionpoikalsasutus, ulottui vain nykyli
" siin Koskelan j a Kumpulan kaupunginosiin
saakka, kuningas oli ehdottanut
kaupungin perustamista Sania-hammaan.
ja sitä edellytti mS'ö^
Kauppa- ja purjehdussfiilnnön mÄä-ray.
s. multa jo sitä ennen oli mahla-va
Eerik Fleming saatiut kunlnkian
mielen kääntymään r uusi kaupulikl
perustettiin Vantaanjoen suuhiiri,
Helsmginkosken seudulle.
Tänne sJls rakennettiin ^kuninkaÄn-kartano
ja kirkko ja asukkaita uuteen
kaniiunklai; hankittiin keholttamalla
jo olemassaolevien kaupunkien. R | u -
nian, Ulvilan, Tammisaaren Ja Poi*-
voon, asukkaita .sinne muuttamahh.
Uuieen kauppakaupunkiin kohdistetuissa
toiveissa kuitenkUi petyttiin:
vicla 1570-luvulla nousi asukasluku
vam 500:aan, kaupunki säilyi oikeastaan
maalaLskylänä, ikauppa ja varallisuus
CI tahtonut päästä kehittymään;
vaikka kuninkaat uutta kaupunkia'
suosivat ~ niinpä Juhana m antoi
1569 Helsingille ensimmäiset prlvlle-piot
— Kumpulan ja Koskelan vllje-l.
vs. ja laidunalueiksi, Mustlkkamaiini
Korkeasaaren ja Sompasaaren kalä^-
tu.salueiksi — ja Kustaa II Aadblt
taas antoi ICOO-luvun alus.sa sille,II
luokan tapullkaupunginoikeudet. Vielä
tällöin kilpailivat Helsinki ja Porvoo
keskenään siitä, kumpi olisi tarpeettomana
lakkautettava.
Kirj. Historicus
Klyuylnlahteeft, Joka sUloln työntji
nyfc. ^ peläsatamaan jastl. Kauptm|l:^
eteäijViääta'kiÄoavn
Tähtlteminniakl) ja JuhaimusvilOT
(nyk. Paloaseman mäki) pilvat asuf
mattöinla Ja' «ambln nlldeni cteläpubr.
Unen seutu: kaupungin pohjoispuolella
taas ai&eni räme ja sen takand'|
SlltaxTiori; «ati&äaVl dll todellinen
•saari. • •-•'y^-i {A
iColmännen HeUingin kfi^iiijinklicu^
va el suure.stl eronnut sen edeltftJl4äH:
muntaTOta kaupunkltyyltsm Julktsla
rakemiuksla ja yksityistaloja lukuuni
ottamatta olivat Takennukset'yksikei>
rokslsia, päre. tai turvekattolsla pi^u-taloja,
Asukasluku nousi \- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-04-25-23
