Vapaus, February 26, 1949

              Me iiiiphiiif iMir p o i^
.:• I ^-j-.iMm' mm m' • «• m"--
löry. Tjryn^ Siilman
Kun seuraamme ULtBin itttväo. sa-xiomaklniä
ja radiota. lniu}emm<\ali-tuisesti
t<^ttav4n. 8tt& uusi sota
on kiert£mätän. sit& ti Tcida millä&o
estää. Kenessä sitteR on-.n&iden uu­tisten
mukaan syy ? Se on Venäjässft.
isiellä on Tibomsemme.-6leltfi levite­tään
pahetta fcii«*rMiitV». )w>mmnnMnnnir
oppia yli maailmani - Slti, me; enune
Sopth Ptgcnpinen naisten kerhon jäseniä
BEAVER L A K EN
NAISTENKERHO
järjestää
NAISTENPÄIVÄ
JUHLAN
Lauantaina maaliskuun
* 12 p:nä
CSJ:n BEAVER L A K EN
OSASTON MAALILLA
Ohjelmassa puhe E. Sukselta y.m.
ohjelmaa ' s e k ä yksinäytöksinen
kappale
"Takapotknlan
kaunettskttningatär"
Lopuksi tanssia
Miljoona työtöntä
on nykyään
länsi-Saksassa
Berlin. — Länsi-Saksan ammst.
Unnioldrn taholta ilmoitetaan. et>
tä länsi-Saksassa on nykyiän mii-
Joona työtöntä. Samassa tiedon­annossa
sanotaan, että se Jtditau
"Marsl)allin suonnitelman ja A n -
fflo-Amerikan talonddlisen vM-tiikan,
jonlta 'tarkoitnksena on pois­taa
Ulpailevat 'IcoUisanalaitokset,
tuhoisista seurauksista".
^edä. siis nuoret, UittyUÄ armeijaan
ja teille tarjotaan InUkenlaitia muk&-
vtmksia.
Eikö tätä -samaa luvattu meidän
nuorisollemme viime' maaJlmanEodap
aikana, mutta täytettilnkö lupaukset?
Nova Scotiän terästyö-läiset
hyljänneet
CCF:n liittymisen
Sydney. — United 8leriwmkers
of Ameriean tikäliinen «tori osas-to
viime viikolIa> toimitetuasa ä ä -
nesJtykses^ hylkäsi 900 äänellä 553
vastaan ehdotuksen liittyä CCF:n.
Tällä toimenpiteellä nämä teräs-työläiset
tuomitsivat CCL:n o i -
kei&tojohdon Ja heidän nniossaan
vallitsevan MUlardin hierarkian.
KANSAINVÄLINEN
* Naistenpäiväjubla>^
DON-HAAULLA
957 Broadview Ave.. Toronto 6, Ontario
Sunnuntaina maaliskuun 6 p:nä
klo 4 i.p.
OHJELMA:
, . / • •
Soittoa . . : Ohjaa G. Gustaf soh
Tervehdyssanat Helien Tarvainen'
Kuorolaulua .. Club Donwayn tyttökuoro
(Johtaja H. Vuori)
Runo Annikki Oksanen
Puhe — Edna Ryersson
Viulusoolo Lulu Laine
Voimistelua . — Yrityksen tytöt
Väliaika
Kuorolaulua ; Osaston sekakuoro
(Johtaja G. Oustafson)
Tanssia Leila Kilkki
Joukkoruno Ohjaa Helmi Tervola
Selostuksia Suomen tilanteesta .Mäkelä
Pianosoolo .Ftaili Mielonen
Laulua Thoi-a ja Aino
Kuvaelma, "Rauha maailman kansoille"
O Canada
-jiiiiiiiiiiMtHinitiiiuiniiiiuuiniiiiiniiiiiiMiniiiiitiMMiiiiiiuiMiinniiiiiiiiiuiiiiiiiiiiirniinniuiiMiuMMinininnminiMiiuiuminui
TERVEHDYKSEMME
kaikille rauhan ysiäville Kansain­välisenä
Naistenpäivänä!
Työläisäiti ja -sisko, liity riveihimme toimimaan
oman itsesi ja lastesi onnen puolesta.
LirrTYKÄÄ RAUHAN VOIMIEN RPH^AMAAN^
SUDBURYN NAISTENKERHO
SUDBUBY, ONTARIO.
i n i i n m i i n n r i i i i i i M i i i i i n i f i i i r [ n H n i H r i H m . i i n i i i i i i i i i H i i i i i i i n i i i i ] i i i i i i i i i i i i i i i u i i n i i i i i i i i n i i i m i i i i i u it
TERVEHDYKSEMME
kaihille työläissiskoUle ja -veljUle Kansain­välisenä
Naistenpäivänä.
Työläissiskot, liittykää riveihimme työskentelemään
rauhan, edistyksen ja siviilioikeuksien puolesta!
*
LOCKERBYN NAISTENKERHO
LOCKERBY.
ONTABIO.
Mikä oU meidän poikieizune ja tytt&-
rienune kohtalo, kun iie palasivat t a ­kaisin
rintamilta ' ja sotatoimista?
MinkBlalsinn he sieltä palasivat? He
olivat useimmissa tapatdusissa sielulli­sesti
ja ruumiillisesti rappeutuneita, ja
monet olirät raajarikkoja. Ne lu­paukset,
jotka meidän pojillemme an­nettiin,
on jätetty täyttämättä. Poi­kamme
taistelivat.'ko£lta he luulivat
taistelevansa rauhan* puolesta, kanso­jen
hyvinvoiimin puolesta; ettei enää'
tulisi sotia eikä^hävitysiä. vaan rauha
tulisi maaiimaan, jossa olisi kaikille
riittävästi työtä ja -hyvä' tohneentulo
kaikilla.
Poikamme ja tjrttäremme pettyivät
ja me äidit petyiUtm». sillä kaikeUa
uhrauksella minkä teimme, «tnme to*
deuisutidessa saavuttahieet mitään pa-ran&
usta elämällefiinie. Taisteltiin
f a f i l ^ n kukistahiiseksi, mutta se elää
edelleen ja kiristää «tettaan» entis­tä
lujemmin. Halutaan uusia verijuh-
11a, uusia uhreja. . E i riittänyt rnilJoo­nien
poildemme veri, vaan nyt jano­taan
uutta. Mitä me äidit teemme?
Annammeko sen leikin uudistua?-Ei­kö
meidän jokais^--äidin, naisen ja
miehen ole noustava toimintaan pelas­taaksemme
nuorisomme joutumasta
aseisiin, murhattaviksi ja murhaa-maah
veljiään ja siskojaan. Kenen
hyväksi.tämä uhraus? Niiden harvo­jen
rikkaiden miesten, jotka jo nUtti-vät
yllin kyllin voittoja viime sodassa.
Mutta se ei heille .riitä, he haluavat
sata^ertaistuttaa kassaholvinsa aar­teet,
meidän kus^nnoksellamme.
Olethme vuosia maksaneet suuria so­taveroja.
JMe maksoimme niitä koko
sodan ajan ja ^un sota päättyi, luu­limme
silavamme, iielpotusta elä­määmme,
muttä-etauhe saaneet. Kek­sittiin
kaikenlaisia iteinottelukonsteja,
joilla tiedetään kiskottavan meiltä jo­ka
sentti. Me voimme tuskin kunnol­lisesti
syödä ja vaatettaa itseämme,
sillä varamms s!vät riitä, siihen suun­nattomaan
hintaki£kontaan. mitä tä­nä
päivänä suoritetaan.
Hintakontrdlit pofstettin ja vaiii
siksi, että tarvikkeista vc Idaan ottäfi
entistä suuremmat himiat. Mutta
millä me maksamme, sillä palkat e i ­vät
ole nousseet läheskään siihoi
määrään imin mitä tavarain hinnat
ovat. Suurrikkaat jeivät kelci muuta
keinoa asian kcrjaamissksi kuin val­mistaa
uutsen ihmisteurastukseen.
Meidän oUsi tehtävä uusia uhrauksia,
uhrata poikamme, kärsiä puutetta ja
maksaa.suuria sotaveroja. Onko meil­tä
äideiltä kcskaan kysytty, synnyttä-essämme
lapsia maailmaan ja heitä
puutteessa kasvattaneet, että tanit-sexxaofi
apua heidän kasvattamises­saan
ja kouluttamisessaan? Ei ole ky­sytty.
Tuhannet lapset Canadan kou­luissa
ovat alira\'ittuja, koska van­hemmilla
ei ele varaa ostaa maitoa,
sillä maidon hinta on liian korkea sii­hen
palkka?.n verrattuna mitä miehil­lemme
maksetaan, puhumattakaan
muista tarpeellisista ravintotarvikkcis-ta.
jotka olisivat välttämättömiä joka­päiväisessä
ruokavaliossamme.
Kaiken tämän keskellä meille puhu­taan,
että täytyy aloittaa uusi sota,
sillä muuten ei muka tule pysyvää
rauhaa. Meidän äitien täytyisi uhrata
poikamme, kun olemme heidät saa­neet
siihen ikään, että heistä olisi
meille jotain apua, että lie voisivat
ruveta avustamaan vanhempiaan. E i .
äidit, me emme anna poikiamme so­dan
alttarille, me nousemme taiste-luim
sellaista hanketta vastaan ja
juuri sUtä syystä meidän jakaisen äi­din
tulisi tänä kansainvälisenä nais­tenpäivänä
kaiuttaa äänemme kuulu­viin,
meidän on sanottava suoraan,
että me emme halua sotaa, vaa|i rau­haa.
Me haluamme, että meidän mie­hillemme
ja pojillemme taataan pysy­vä
työ ja kunnollinen palkka. Me ha-luanune,
että hintakontrollit^jn palau­tettava
välttämättömille ruoka- ja
muille tarvikkeille, me haluamme, että
meidän ''lapsemme ovat täydellisesti
ravittuja ja verhottuja, että heistä
voisi kasvaa terveitä ja hyvinvoipia
nuoria, jotka meidän jälkeemme voi­vat
terveinä ja onnellisina jatkaa elä­mää
ja kulkea uutta ja parempaa tule­vaisuutta
kohti.
Siis kehottakaamme äidit huuto: Me
emme anna poikiamme uuden verilei­kin
uhreiksi!
Kirfcland LaXen naisien käsityökerho, mikä nyt, hetmikuttun aikaa» vietOft
lO-vnoUsjuhlaansa.
Rauhan puolesta
•
Port Arthur. — Jokaisessa maassa»
maassa ovat naiset taas talmistuneet
viettämään Kansainvälistä naisten­päivää,
joka on maaliskuun 8 p:nä.
Kööpenhaminassa v.. 19i0 pidetyssä
konferenssissa esitti Clara Zetkin. et­tä
maaliskuun 8 päivä omistettaisiin
kansainväliseksi naistenpäiväksi ja
siitä saakka sitä on vietetty siinä mie­lessä.
Nai^enpäivän tarkoitus on
katsastaa menneeti töhninMan saavu­tuksia
Ja luoda potijaä tulevalle toi­minnalle.
Naiset yalinistuvat tämän
juhlapäivänsä viettoon siinä mielessä,
että saataisiin yhä siitircmmat työläis­joukot
koolle juhlaan, jossa seloste­taan
puheiden jä muun ohjelman
muodossa niitä kysymyksiä, jotka ovat
lähimpänä työläisnaisten jokapäiväis­tä
elämää Ja heidän perheitään.
Katsellessamnie inuutamia vuosi­kymmeniä
taakseipäin, huomaamme
kuinka naisten kehitys on edistynyt
materialistisen maailmankatsomuksen
Ja yhteisktmnallisten asiain ymmär­tämisessä.
Kehitys' on kulkenut
eteenpäin kaikilla elämän aloilla ja
siinä sivussa nn naisillekin avautu­nut
f^ällisempi tuntemus elämän
varjopuoliin ja niitä he ovat ryhtyneet
suuretnmassa määrässä korjaamaan
liittymällä ammattialojensa unioUiln
sekä muun käytännöllisen toiminnan
avulla.
lUnä päivänä on viää huomattava
joukko naisia, jotka ovat mielestään
kajoamatta mihinkään elämän poli­tiikkaan.
He ajattelevat,' ettei poli­tiikka
kuulu naisille,' se on miesten
asia. Mutta siitä huolimatta eivät per­heenäidit
voi olla kajoamatta poliit­tisiin
kysymyksiin. Usein työläisper­heiden
äidit valittavat nykyisten elin­tarvikkeiden
hintojen atitlfuutta. M o ­ni
perheenemäntä ajattäee raskaal­la
mielellä, että miten järjestää talou­tensa
hoidon niih,.;Mtä saa miehen
ansion riittämään kaikkiin välttämät­tömiin
tarpeidin. Mutta vielä suurem­pi
huoli on silloin, jos työ loppuu, sillä
sitäkin aina sattuu tycHäisten osalle.
Jokaisessa kodissa ei vielä ole kaik­kia
nykyaikaista talousvälineitä, jot­ka
helpottaisivat naisia jokapäiväisissä
taloustöissä. Kninkä hartaasti naiset
toi v o i t k a a n saada tiäitä tarpeellisia
esineitä koteihinsa. Biattpat ovat n i i ­tä
täymiä, mutta korkeitten hintojen
takia ei niitä saa Jokaiseen, työläisen
kotiin pienillä palkoilla. Tällaiset
puutteellisimdet ovat aina lähempänä
naisia ja sen j<Adosta he tisein Joutu­vat
valittamaan- • •
Sotakysymys on naisten ja äitien
huconiinfava Naistenpäivän Tiet<m y h ­teydessä.
Me kuukmme uutisia joka
p ä i ^ kuinka sotakysymys <m päivä­järjestyksenä.
On vasta mljättä
vuotta toisen maailnmTttodan päihty­misestä,-
mutu siitä huolimatta uutU
sotaa lietsotaan. Me oihanme saaneet
dOa. täBä ms^Mdloo osan» »nhassa
sodan kauhuilta ja pommituksilta.
NADEZHJA K R U F S K A JA
Lenin aviopnoUso ja kansainvälisesti
tunnettu naisliikkeen johtaja
mutta täälläkin on paljon särkyneitä
koteja sodan seurauksista ja sotaorpo­ja.
Jotka ovat menettäneet isänsä so­dassa.
Kuinka monen sellaisen äidin
sydän onkaan murtunut koko elämän­sä
ajaksi, jonka poika ei palannut vii­me
sodasta.
Olkoon tänaä Naistenpäivä myöskin
rauhanpäivä. Meidän naisten tulee
luoda pohjaa rauhan työlle. Meidän
tulee saada yhä suuremmat joukot
kampanjaan sodanlietsojia vastaan
korostamalla ääntämme äiteinä: "Me
Toronto. — MaaUman raulm Ja kan­sojen
keskinäinen ystävyys kaikukcoW
tällä historiallisena kansainvälisenä
naistenpäivänä voimakkaana ympäri
koico maailman. Yhdistäkäämme kä­temme
mustien, keltaisten Ja valkois­ten
naisten käsien kanssa ketjuksi
ympäri koko maapallon, jotta luot­tamus
syntyisi -eri kansojen kesken
rotuun ja Icansaliisuuteen katsomat­ta.
^
Kaikkialla maailmassa miljoonat
naiset tällä hetkellä työskentelevät
koko voimallaan pysyvän rauhan puo­lesta
Ja taistelevat kuten naiset tais­televat
Kiinassa ja Kreikassa He
taistelevat Ja kärsivät sen tähden, et­tä
heidän lastensa tulevaisuus olisi
valoisampi. Naisille ennen kaikkea
kuuluukin rauhan työ Ja varmasti
siinä onnistumme. Jos liitymme niin
voimakkaaicsi Joukoksi, että äänemme
kuuluu jokaisessa kodissa, Jokaisessa
teiitaassa ja työpaikassa.
Ei sotaa halua äiti. Joka tuudittaa
pientä lastaan uneen, pelko mielessä
poikansa tulevaisuudesta, elv^t sotaa
halua ne naiset, jctka viimeisen so­dan
uhrialttarilla menettivät miehen­sä,
poikansa, kaikkensa. Eivät so­taa
halua nuoret, Joiden nuoruuden
iloa pimittävät uhkaavasti nousevat
sotapilvet.
Sodasta emme voi mitään voittaa,
mutta paljon voimme menettää.
Vaikka muualla maailmassa on rau­han
liittoja toiminut jo kauan aikaa,
on tämä työ täällä Canadassa vasta
alulla, ntiutta varmaa on, että pian
on Canadankin rauhanliitto voima­kas
Ja siinä c n meille suomalaisillekin
naisille suuri työmaa. Viim; sodan
aikana emme joutuneet kärsimään
! K o d a n kauhuista niinkuin Euroopan'
Ja Aasian kansat, mutta varma c n ,
jos uusi sota sifkaa, ei pelastu yksi-j
ijään maa. .sentähden meidän täytyy:
toimia NYT. On piyöhäistä havahtua
vasta "silloin, kun pommit alkavat pu­toilla.
Usein kuulee sanottavan, että mitä
minä voin tehdä? En mitään. Se on
totta yksilöinä emme pääse päämää­räämme,
mutta yhdLstykäämme. sil­loin
olemme voimakkaat.
Naisten kerhcillc kuyluu tehdä va­listustyötä
naisten keskuudessa. Nai­sia
ei ole aivan helppo saada liikkeelle
juuri sen vuoksi, että nykyinen y h ­teiskunta
a.settaa naisille, etenkin
työtätekeville naisille hyvin raskaat
perheen huoltovelvollisuudet, Jotka
vievät melkein kaiken heidän aikan-
.sa ja huomicnsj. Tästä .seikasta Joh­tuu
myj", i ; - i ' : n yhtei-skunnaUisen
vi:::,te.:".T. Vv:L;r)iti:;n2ti,ö::iy:'s, Joka
.suurelta c - ' . ; ; \:z'::i ismpautu-maan
irti kodin piiri.stä silloinkin
kun .siihen olisi aikaa ja tilaisuutta.
Naisille on osoitettava heidän oma
asemansa ja merkityksensä yhteiskun­nassa.
Naisten on opittava ymmär­tämään
vastuim.sa lasten Ja nuorison
kasvattajina,"'kuinka me voinune va­listaa
lapsiamme. Jos itse emme ole
tietoisia. Suomalaiset edistysmieliset
naiset. Olkoon tunnuksemme kansain­välisenä
naisten päivänä: YHTY­KÄÄMME
RAUHAN PUOLESTA.
Olkoon tämä ajatus merkkitulena,
päämääränä naisten kerhoUle ja jär­jestöille
työssään.
Liittykäämme yhteiseen taisteliurin-tamaan,
sotaa, sortoa Ja nälkää vas­taan.
Canadan Suomalaisen Järjestön
naisten keskuskomitean puolesta, kan­sainvälinen
naisten päivän tervehdi
kaikille kerhoille.' — Helen Tarvainen.
KODIN
PIIRISTÄ
tehdä työtä yhteiskunnan hyväk.si, pi­tää
huolta lastemme tulevaisuudesta
ja kasvattaa heistä kunnollisia kan-
.salalsia Ja itsellemme vanhuuden päi­vien
tuen Ja turvan!" •
Naiste-npäivätenfchdys kalkille Nais-tcnkerhöllle.
Toivon entistä enemmän
naisia liittyvän kerhoihin lujittamaan
emme tahdo uhrata enää polklannme, ja elvyttämään työskentelyä rauhan
miehiämme ja veljiämme tykkien ruo- puolesta sotaa Ja fasismia va.staan, —
ak-si! Me haluamme elää rauhassa ja j Tervehtien: Olga.
Timmtniln xiaisia««f«sta r. 1925 t a l v ^ otetta enrimmäinen valofcnva. Nais­ien
flfjest^oimintas mkyVi oUot kauemmmkin eli milfri yhtä kaaan kttin
mnotalOn työväen toimintaa.
RAPARPERIPIIRAKKA
3 pöytälusikalilsta jauhoja
kupillista sokeria
Vt teelusikallista suolaa
4 kupillista pilkottua raakaa rspat*
periä
1 pöytälusiMallincn shelatlinia
2 pöytälusikalilsta kylmää vettä
2 munan keltuaista
2 munan valkuaista
3 pöytälusikalilsta sokeria
1 paistettu pilrakankuöri C9")
Yhdistäkää jauhot, sokeri ja suola.
Llsätkä* raparperi ja sekoittalcaa hy­vin.
Antakaa seisoa yhden tunnin,
sitten kypsyttäkää kiehuvan veden
päällä 15 minuuttia, sekoittaen silloin
tällöin. Liottakaa shelatUnl kyhnässft
vedessä. Vatkatkaa munan keltuaisia
niin kauan, että ne ovat kuohkeita.
Kaatakaa raparperikastlke munan
valkuaisten päälle, vatkaten hyvin.
Pankaa takaisin kattilaan, sekoittakaa
Ja paistakaa 3 minuuttia. Ottakaa pois
kuumasta ja lisätkää shelatlini, se­koittaen
sitä niin kauan, että se su­laa.
Lisätkää yhteen sekoitetut soke­ri
Ja munan valkuaiset, hyvin vatkat­tuna.
Pankaa paistettuun piirankuo-reen
Ja Jäähdyttältöä. — Yksi 9 tuu­man
piirakka.
OMENAPIIRAKKA (PIE)
6 keskikokoista omenaa
2 pöytälusikalilsta vettä
' j kupillista sokeria
2 munan valkuaista
1 paistettu pllrankuorl 9 tuuman le­vyinen
Kuorikaa Ja pilkkokaa omenat. L i -
.sätkää vesi. pankaa kansi päälle ja
kypsyttäkää niin kauan, että ne ovat
pehmeitä. Vatkatkaa munan valku­aiset,
että ne ovat jäykät, sitten lisät­kää
ne omenakastlkkefseen. Pankaa
paistettuun piirakankuorecn. Palsta-kaa
300 asteen kuumassa uunissa 15
minuuttia. — 1 piirakka.
HEDELMAPIIRAKKA
1 kvartti hedelmiä (JcannutettU i l ­man
sokeria)
1/8 teelusikallista suolaa
1/3 kupillista sokeria
\4 kupillista jauhoja
1 pöytäluslkalllnen rasvaa
plirakkatäikina
Ottakaa hedelmät mehusta, kuumen­takaa
mehu ,nlin, että se kiehuu,
sekoittakaa suola, sokeri ja jau­hot.
Sekoittakaa kiehuvan me­hun
kera ja lisätkää 'aimond"-maus-tetta.
Pankaa hedelmät syvään pals-tlnastiaan.
Kaatakaa tämä paksu
"siirappi" hedelmien päälle, Riputel-kaa
rasvaa. Levittäkää taikina 1 /8
tuuman paksuiseksi. Pankaa se he^
dehnlen-päälle Ja paistakaa 30 mi­nuuttia
425 asteen uimissa. — 6 hen-gelle.
Lauatttaina, heixnik. 26 p., Saturtday^ F r a ^
uiitiua ilisustilman
eri puolilta
(AlUed Labor Neivs-tolmiston
kIrJee&vaihtajiiU)
HAWAn
Honohilit. — Oahun CIO:n neu-
VOKto o n kehoittanut liittohaUltukseD
tucmaria Harokt O. Mediiuka. Jok?
partiaillaan käsittelee 12 yhdysvalta­laisen
kommuntstijohtajan juttua, tu­tustumaan
toisen liitto-oikeuden tuo­marin
Delbert Metzgerin päätökseen,
kun viimelcsimalnlttu äskettäin hajoit­ti
yhden Hawailn suiurvalamiehlstön
laittomana, koska siinä el ollut edus­tettuna
kalkkia asukkaiden ryhmiä.
New Yorkin oikeusjutussa ovat puo-luituUaklmiehet
esittäneet todlstel-ta;
että oikeuden suurvalami^lstö on
samalla Uvalla taiton. Havalin t a ­paus
sattui silloin kuUi satamatyöläis­ten
lakon aikana vangittiin joukko
lakkolaisia. Heidän oikeudenkäynnis­sä
tuomari Metcger havaitsi, että valn-miehistö
käsitti melkein kokona tsuu-dessaan
valkoihoisia ja Itlkelaitcsten
Johtokuntien jäseniä alueella. Jonka
asukkaiden enemmistön muodostivat
työläiset ja värilliset ihmiset. Lakko­laiset
vapautettiin tämän takia.
AROENTINA
BMIUM Aireb —Argentinan paina­jien
lakko . jatkuu edelleen, vaikka
poliisit ovat pidättäneet 1.200 lakko­laista.
Lakkoon osallistuu kaikkiaan
30»000 painajaa. Painajien lakon joh­dosta
on puhjennut lakkoja muissakin
teoUlsuuicslssa, kuten esimerkiksi Wil-
8on Co:n ihossa llhanpakkaomolaltok-sessa.
ROUVIA
Catavl. — Tämän kaivosalueen työ­läiset
kaappasivat Bolivian työminis­terin
äskettäin ja pitivät häntä neljä
tuntia pidätettynä kaivosmiesten uni-on
päämajassa, kuultuaan Jutun että
heidän ut^onsa johtaja Juan Lechin
oli vangittu. Työministeri vapautet­tiin
kim lUnenl. että tieto Lechinin
vangitsemisesta oir väärä.
ITALIA
Rooma. — Italian yleinen työväen-
Uitto kutsui tk. 16 p:nä sadattuhannet
Italian kunnalliset ja maakunnalliset
tJrOläisfct ja viranomaiset lakkoon kor­keampien
palkkojen vaatimuksen te-hostatniseksi.
Napolissa, Barissa ja
muissa etelän kaupungeissa oli lakko
melkein täydellinen. a
HOLLANTI
Amsterdauu — Tämän kaupungin
tupakkatehtaiden työläiset lakkoutui-vat
ktm neuvottelut heidän vaatlmuk-
Blstaan eiVät johtaneet suotuisiin tu­loksiin.
Jo aikaisemmin näiden teh­taiden
työläiset olivat lyhytaikaisessa
lakossa.
NEUVOSTOLIITTO
Moakov». — Lähellä Moskovaa ole­vassa
Dzerhhisky Trekhgornyn teks-tililtehtaan
melkein kalkki työläiset,
johtohenkilöt ja unlojohtajat ovat
naisia. Entinen kutojatar, Anna Se-verjaiibvä
on laitoksen johtaja. Kap-paletyössä
voivat työläiset saavuttaa
2,000 ruplan kuukausipalkan.. Teh­taan
yli 7,000 työläistä asuu tehtaan
rakennuttamissa apartmenttirakcn-nukslssa
ja maksaa vain 24 ruplau
kuukaudessa asunnostaan,
FILIPPIINIT
Manila. — Filippiinien työväestö on
jo kauon vastustanut Yhdysvaltain
toimenpiteitä Japanin uudelleenra­kentamiseksi
Ja nyt tämä vastustus on
levinnyt jo hallitukeen kcrkeitten v i ­ranomaistenkin
keskuuteen. Carlos
Romulo. Filippiinien edustaja YK:s5a
sanoi puhuessaan 50,000 ihm!/itä kiisit-
(ävälle joukolle äskettäin, cltii ellei
kerran haluta Japanista entistä mää­räävää
tekijää niin t^oUisuudeEBa kuin
meriliikenteessäkin, niin miksi sitä
sitten niin halukkaasti yritetään voi­mistaa
Ja antaa sota-aseita sen kilsiin.
TSHEKKOSLOVAKIA
Praha. — Ensimmäisen kerran ¥.o-dan
Jälkeen »aa täällä ostaa munia,
sokeria. juu.stoa, suklaata Ja siariklnk-kua
ilman säännöstelykortteja. V i ­ranomaiset
sanovat, että pian jxiiste-tataan
säännöstely kaikilta muilta ku-lutustarvlkkcllta.
E D W I N s u K & i ; '*
Trans-Atlantic Passen^cr 0odli<»^
renceh valtouttaJjnaMiafittMT''«
Edustamme melkein kaiubjt jollH
tavimpia valtaineriURjoja. Smm^^
nitellessanne matkaa Suomeen :,tat
muihin Eurooiian maihin. TOll
luottamuksella kääntyt
me lippu- y.m. tiiatka»
asioissa. ^
* •
VAPAUS STEAMSHtf;j
TICKEf AlGESCV
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamlM
P. O. Box 69 SodlHtty, Ofl%
toldit
. ^ ^ ^ ^ ^ ,:
ODOTTAMATON VASTAUB
Vankilan pastori: "Plttiko
tänne on vlsteJlytf"
Vanki: " E i vaan vesi. Olen nShl(|i«
mattokauppias," / :'
— Kurkut olivat Rooman k e i s i ^ '
Tii>crluk.sen mieliruokaa. ' t
SUDBURY CAtf
Vapauden viercaai. '
Noped ja rehetllnen piMbm ^
JUUSTOLEIPÄÄ
2 kupillista seulottuja "all-purpos45'*
jauhoja
4 teeluäkalilsta leivinpulveria
1 <4 teelusikallista suolat
1 kupiillnen raastettua amerikka­lais
Cheddar-juustoa
2 munaa, vatkattmia
1 kupillinen maitoa
M kupillista sulattua rasvaa tai
salaatttöljyä
Kuumentakaa uuni 375 asteeseen.
Seulokaa yhteen jauhot, lelvinpulverl
Ja suola. 1J»ätkäJ& tähän jutisto.
Pankaa yhteen munat, malto ja rasva.
Pankaaiiämä kuivien aineiden se­kaan,
s-rftolttaen hyvin. Pankaa ras­vaiseen
j a jauhoiseen astiaan. Paista­kaa
375 asteen kuumassa uunissa 46
ndmiuttia tai niin kauan, että se kyp-syy-
— Jos kaikki ne rautatievaunut, j o t ­ka
vuosittain lastataan paperipuilla
Canadassa, asetettaisiin peräkkäin,
niin se ulottuisi Atlannista Tyyneen­mereen.
«
UNION CAU
4-4277
Stidburyn Suurin ja StufsU^i^
TaxUHke
Omist. BlU Toleck ja Eairl Bttil^tr
LAATU
1^
PUHELIN 6-6433
EMPIRE C O A L & L U M B E R CO.. U H D T EO
t nOÖD BOAO
Lääkäreillä on
erimielisyyksiä
Amerikassa on pUut plenU Ja io{»«»'
täiseksi siivoa saniinvaihtm. y&d^ftft ,
puclcn upo uuden ja toiselta tAa«>n^*-?.
han ja vakaan lääUUriauunnan vl|Uaft.
Tuon upo uuden suunnan eduatnjf^
Jotka edustavat sellaisU kftsltysUt^it*
tä suuri j B oikeastaan xuttttn M * m*
miscn salraukslsu on psyykiiUitl^ »!•
kujuurta Ja sen takia payykttuM«tl
parannettava. Nämä psyMoMAMIi^t»
sen suunnan lääkärit «vtt klynaet
vanhan suunnan liuikttrienfkiin]n>)^-.
kysymällä esimerkiksi: Mikal tehdllti
vatsahaavaleikkauB seUaiselle poU)44tl^'
Ic. joka kärsii enemmän hlntb kiiMM-naan
olevasta anopista kuln vtiafclSui-vasta?
Eikö biisi vllsaanpi|l tOtmU
laa anoppi hiiteen ja kataelte imltn. :
e i k ^ vatsahaava ala parinttU' I)i|ltB
kuin Itsestään? •
Tällaisiin Ukeiksi tarkSi«isÖ^(|ifii;
kysymyksiin on vastannut «hlcaft^l-i
neh tohtori W. CT Beck' fiäx^^tJK^-
Journal of BurgeryMehdeMl..
Back sanoo, että jokalMlla mf)Mf,>n
psyykllUsiä konflikteja. ybdelUk^^^Oi*
destä. toisella toisesta syjrafä jiiZ'|o*
kalnen psykiatri nUtä löytU VtUvatta.'
Mutta tästä el ole vcdetltvA* ««fialflU
johtopäätöstä, ettii Jokaisella «Urauo
della on psyykiUlnen allcujuuri. J ^ ' »
las saattaa oUa n^ootUUM>> 1 ^ ^ '
samalla hänellä voi olla myös |UniM|tl>
nen umpilisäkkeen tulehdus, Mtq^lAi-kon
tulehdus tai syöpäkin. OUU « n -
nellisinta, jos lääkäri, sen •tjM^'^t&
piihuu ja paasaa saintqkalett tielUII*
scsta alkusyistä, keskittylai MIIl^4ln
vanhatiaikelsiin tuticlmusmenetelntiln
kuin veri- ja virtsatutkimukalin ja |&*
pivalaisutarkastuksiin p ä & tl t ftlciittl:.
varmuuteen elltä, että sairaus otk :
Kinan psykosomaattinen elUl etititfih
töön ilmennyt sairaalloinen hMiftö|
Molemmilla suunnilla tunttitt «f*
van halu sanoa toislllein httii^n
enemmänkin. Mutta lääUlritMbijd^at
sitä Joukkoa, josta sanotaan ved^tds*;
kuvulllscsti, ettei kcrppi toisen körffln;
/;'lmiUi puhkaise. ' '
i «o-
NASH, AUSTIN JA WILLlrS
AUTOJA — JEEPS
REO JA WILLYS TROKEJA
. LEADER TRAKTOREITA