Vapaus, September 26, 1950

              Hyvää päivää sisko Margaret:
Puiden lehdet ovai raihitantet yli­miänsä
jä putoavat pois punaisitta Ja
keltaisuia. pn;."p:tkä älka ennenkuin
siadaan nähdä tititä^u^^
aite pakkanen meillä viime yöhä. Ja
faa aamulla noustiin hiihlnikät näyt­tivät
kuiJUta:
Wanupin , haä^|)l9 ra^^
^juhlat, vaani me «mme; ölc; ö^^^
Uinune miiitä töitä, ktiini ei : i D t e köu^
makaan kun «?n pffhäjplUvä!, :^
; Yhdellä pojalla, l Y i ^ l K om
^uto, ja mJ^kto tykkäld^^
ta; mutta ilaHl|B "on huono tie.: JSe;
iyäi he« sJJh^^ •
y Sä^ &j(ä|^llä 0)^ M t t i Bämu^y:^^
tj sanoi että;.6e^h niihkuiin
Beidän on sieUä h^iföka iQrip^ ' ^ tm
lieidäh entinen eatina pafol niin' oli se
ikävää.
V Tämä syyskuuipn Jpjpuolepsa. Aa­mulla
taas menen kpiduun ja vien kir-"^
ieen postiin. On sitten :teauska,saad^^
iilstä vastauksen. ^n=ipa.9n kpulusta
tullessani tuo postoäiic^ :
• Jos lopetan s nyt ja sanon hyvästi,'
kaikki lukijat ja khloittaJai. $
Wanup..<Qnt. 1
: — ibfinerva oli Ropntän vUsauden'
ja hyvän neuvon jumalattaren nimi.
SydäniellKct onnitteiUmhe
hänen 7O'VU0tissyniytm- •
päivänsä [:johdosta.
MT. ja mrs. S. Langi
Mr. ja mrs. A\ Skj^te
Mr. ja mrs. S. Saari •
Mr. ja mrSi A. PaittUa
Mr. ja mJTS. O. Salitii
Mr. ja mrs; M ; Stindholm;
Mr. ja mrs. Wi Raht^^
Miss Helmi Katainen:
Mr. ja n^s. W. Katainen .
Mrs: L. Pesonen v v
Mrs.'J. Klaar:.;; ' .^V:
Mr. ja mrs. U. Söderholm
Mr. V. Tuomi i
Mrs. A. Ivonen
Mr. ja mrs. E. Poirier >^
Mr. ja mrs. C. Bengston^ ;
Mrs. Puska '
Mrs. Ranta
Mr. ja mrs. W. Rauma >
Mr. ja mure.I). Puska
Mr. ja mrs. W. Ojaniemi ~
Mr. ja mrs. F. Cartör
Mrs. Ida Hyväri ja Anita
Mr. ja mrs. E.iRa\mio
Mr. ja mrs. E. Sirohen.
Mr. ja mrs. A. Hyytiäinen,
Hammond» Ö; C . : ..
Mrs. Liisa liatvaläf
Hamttiond; B. C./
Pears in Schdol
Dear Aunt Vi^n and ali the Rfead-:
ers änäxinritm oi t l ^
vt nevier äeän to,get «attljog at the
bc^innins pt tit^ I never selem
to iiave tee .time. - ' •'•
•I am writiug lettor because t häve
hothlng else to do. :
; rve got.Ek terrible eold now. A lot of
kids have had it. ^
•niCTe isri't «nuch; tp say this thne
pr-öie ^ e % ; i ^ ^ i i l y . . ' •
Mon ^ w U x ^ in^^ ftiiit cannery.
JBhe J M beett5 vörkik^^ there tör • &
week.ijöw. 1'-
.In hptti?. ecpn camic^ a Jar
out, okey. Next treck tvc're «ölng'3 ;tö
«aa;tomatoe3.. it^a^^^t^
• Xast t^ursdaV i -»öit to. a flfliU Pair
a^ l&itoö^ Iftöth: Ih the
behtäl tnihic teöth; seiuns aiiple Jui­ce;
Motn-' and 9 ^ . ÖUstead Uroin
WhohdBk Vriatä «t*Mii|t t^thär. i
haaght ä . cupy dbU. rhtäx Weren't
iä&by.|Mtopl9 th«t«. t dpn't k o n vU X
toia thisbefovei '' :
• It sure has b^n .nioe ^or a Icmg
time.butiall TrtllbC hM»*ö-mo*rp(w.
l'm lisiehing tb Ranger's Cäbin on
O^&J^IV. lt's pto^ftmme ©owboy
•jsbngs;Jt come from New:Westmhi[stet.
T ^ess XII <!losö nbw. Cheeriä •
YovätB truly,
Webster8 Cörner. fi.C.
V (Bäslngissä. syystniuh iSjjmä-10^
8uöml-S6ura.)
.iMiPskoivassa käyäääri pdrhäiUauan
nenvottäuja fiuom^n Ja Neuybstolii-ton
ijrtt&ihiäta taVarätpiimä^ Viikko
^tten ••; Mbsköi^an^iäh^e^eh.k
HeUo Helen-täti and everybody:
. Txtent M toy couisin Oeotge'» wed-dins.
The certsoophy tras hnre i n Chase
Kiitos
Sydämelliset kiitokset yllätykses­tä
tovereille ja ystävUle. jotka
muistitte minua 70-vuotls5yntymä-pätväni
Johdosta rahalahjalla ja
kauniilla kahvipöydällä. Tulen to­verit
teitä aina muistamaan elämä­ni
iltaan saakka. EJ^iset kUtpk-set
alkuunpanijoille. Kiitos myös
niille jotlca eirät voineet olla läsnS.
Monet kiitokset lapsilleni; jotka
järjestivät toisen ylätyksen isän
kunniaksi pari päivää myöhemmin'
Kaunis oli syntymäpäiväkaakku.
Joka maistui hyvälle isä-papan
fiuussä. I^hvipÖydässä annettiin
tieto lahjasta, että mennä Haney-nimiseen
paikkaan räätälinliikkee-seen,
niin menin Ja tummanhar­maa
puku tuli. Monet kUtokset
siitä. • . , •
Toveruudiella:
GUST GUSTAFSO.N
Webster8 Cornerä, B.C.
ahd the rec^tlon waä efCambie hali/
;We-went to both. There was a danpe.
I met a lot öf peöple and kids thelre.
We «l^t at Reihonen'8. cm Sunday
(the wedding was on Saturday) wc v i -
sited Mrs. Leaf and her tamily. Helvi
Ceaf is aeorge'8 niife how. (now Hel-ylSaati).;
tBoet Harvey Huntula.ttay
Leaf, Bobbie, Harvey and I were
«hootlng at a target. Itien we visited
&iunamaki's in Sicamous. Then we
caime homfe.
r A lot of people in Cenibie read the
Vapaus.' Bvet^body tvfis esking me if
:I was ihe one that vvrote in.
P.'N:;E. stands för Pacific Natitmal
Ejchlbltfon. -iv-^''
% The !iviather siur^ is' Sfeilng wänn.
Somc^ people say;^hat if i t äpesn't irain
and the frost setä in*-tfee!cre^ fron
.m-
P. s . What Is lPW?
Hello tytöt Ja pojat:.
. Ensiksi hyvät .uutiset. Viime viikoii
loptiila saimme kaksi lahjoitusta mei­dän
JouIulahJarahasto<»nmc Hearstis-ta;
Mr. Ja mrs. K.-Nevala lahjoittivat
3 doUaria ja M . Rasinperä lahjoitti 5
dpUaria. Kiitänune heitä tästä ystä-väMisyydestä.
Täliä rahalla tullaan os­tamaan
Joululahjoja niille tytöille Ja
pojille,'. Jotkft ovat oikein ahkerasti
kirjoittaneet tälle sivulle.
Hotde vannasti tykkää käydä kou­lua,
kun hän Valittaa että ei pidä vuo­roista
koulussa. Senkö takia että p i ­tää
aamulla nousta aikaisemmin vai
siksi kun pääsee pois puoli yhdeltä?.
tnfetsillt^oUisiiti^
on syyslniun 12 p n i matkastantit.seu-raayat
inefällialan ja lalvattoUisuaden
eri tobninimien valtuuietut: d^lJnk.
ktäp^stx^ i i i^b^
nen .- Bauma>>Xtaähe Oy :stlU «tiiil^ias.
Öescb :^ipna-^^^
Hoii^i^väarisekä Johtajat t^dbliöm'Ja
Vilen idlvätepiiiÄiu^hdistyki^^
Snotnaläisia fckhvUinta^J» 20
yV, | g:*H^maal^.^^
;j^onu|l|i$Jia{^^
tuotteita <pn niaastiiinniS toauyatfjvnö-dcii;':'
iljki?)^ eyiin&^ii.
T^iou^posUtnin. s.p. kahvi-: Ja> n i t ^ -
astlastpjen yin,.,suurimpina,ostajina
ovat plle^ mm. No«[a; Jolla. Iteeliäan
ei tähän asti ole pljut poslUnltäidäs-ta.
muttst Joka ^ n löhfaikolna kual.e-man
inufoän tulee ,M
vaU?.. tUalis^ ovat pUeet Yhdysvallat.
Tanska sekä Ransksi Ja nmu Arg^ntil-vij6jUikj(
p^ on^
noussut iP4niyb<^^^ kiloon;' »ipi»
nittakpoh, ;ctt^; ^iffefy^deii Icpko-.
naisvientl nbusl-3.1 mUJöonaan kiloon,
johon «iis. tähäkh) vxipnha näytään
pääBtävän. V '/i^'.'^-^;
iioOO astiaa Islannin idillä «otettu.,
Saadun tiedon mukaan on lipeäka­lan
saanti jouluksi turvattu, sUläjkrpt'
jasta on ostettu tarkoitusta viixtin
kuivaa li:a1aa. 600. tpnnil^ l^inipAis^t
erät saapuvat maahan loka-irnaiTas-kuun
vaihteessa.
Sokerisuolattua Ja suolasilliä on os­tettu
islannista, tähän metmfessä
Sd.OOO astiaa. Skotlannista on ostettv
27.000 astiaa, mikä laivataan lokakiiuh
alussa. Norjan kanssa käydään par­haillaan
neuvotteluja sillin ostosta ja
korkeintaan voi tulla kysymykseen
10,000 astian osto.,Myös.Islannista ol­laan
halukkaita o^maan sililä: lisää,
sillä jo ostetusta määrästä menee tepl-lisuuden
raakalaJne^ksi 10,000 estiiaa.
'Saennen tolevalsUaden näkö^at
valoisia" Maanmattpanldn
. •• anrtirfnfiL .
^ Huomattava elintason nousu on tä-paiitunut
Stiome^lxiime vuoden a i ­kana,
mutta hftUl^ul^fen on todennä-köise*
tl.TOikea vaiiyöift^
tä ijttäe^ e r i l i r t j^
t u i f i e i n^nv^ i^
kirjöQ^ai^ vuosiker*
•" ' •lä^^jolpMltää selonteon
Ä : ^ 5 ritfljöö^idoilarto laUj^fa,
niinkä panfi^}n^j»n^(i SupmeUe eio-kuussa
1049. Deyalyipijlmista huplimat-ta
niaksutie on-i)9r)||iti(nut ja tulevai­suuden
näköalat:4i';äipyvät, sanotaan
kertomuksessa -ii^iiitt^.; Kesäkuussa
Ncuvpstoiiiton Ic^i^si^hty kaiJ^^^^
pSmiis tekee mabdpli^ksi myös .ttäe-vaisuudessa
metalli-.jä. koneteollisjuu-d
w tuotteitteh viemiin. Näitä teolli­suuksiahan
laajenn^tihi erikoisesti
sotakorvausmaksujm asettamien vaa­timusten
täyttämiseksi, Sptakprvaus-suoritukset
neuvi^toliitolle, joiden ar­vioidaan
olevan suoritettu loppuun
syyskuussa 1952^ bn suoritettu täsmäl­lisesti,
sanotaan;tiedönannossa.
Amerikan suomalaisen työväenlilk-
V keeh veteraani, köoll täällä syysk.
M p:nä 70 v. ikäisenä pitkäaikaisen
sairauden Jälkeen.
Ranta oli aikanaan.lukuisissa
Järjestöjen luottamustehtävissä,
mm. -•• monta vuotta f*. A. Frinting
Corp. presidenttinä. Amerikan
Suomalaisen Keskinäisen Avun
Järjestön toimeenpanevan' komite­an
jäsenenä Jne. Hän oli myöskin
yksi Brooklynin työväentalon ra­kentajista.
Vainaja htiudatttln syysk; 17 pnä
ASKAJ:n kansallinen- sihteerin
Carl Päiviön lausuessa muletcsanat.
^ä^i^jigaaiBu.' f Kovassa .amerikkalaista tankkia nostetaan laivaava Jossakin
Bidgl&iBssätantajisa. 'V*;v ; -'
MacArthiirin verenvuodatuksen his-t(
K-)a aUräa vuodesta 1903 jolloin Filip-piinieh
kansa kävi itsenäisyystaistelua
\yall ^Streetin . orjuuttajia vastaan.
Eerikan- .siirtomaajoukot, Jonka r i ­veissä
MiabArthur oh toisena luutnant­tina.
epälUvät sUlohi näköpiirUnsä
tuUeita sis«ikisj, kuten nyt epäillään
Koreassa.';;
HäiKn elämäkertansa kirjoittajan
kertoman liiukaan MacArthur hpumibl
"sissin''joka taskuveistä lukuuhptta-ittättaplt
aseeton. Amerikan tyypilli­sen
gangsterin tavpln hän avp^i l y ­hyeltä'-
niätkaltä tulen asdettb^an
miehenisydäntä kohti. Tässä%i k^-j
ten hänen elämäkertansa Icirjoittajai
tiedoittaa,- keräcuri MacArthurfn iomft
selostus Urotyöstään: . j»v j ^ i ; , - ,
"Lopuksi hän kaatui kuolleena' jal­koihini,:
. : käännettyäni häi|et'ym-päri
,minä voin peittää kaikkf Icuusl
kuulanreikää pitämällä kätenViliänen
^ätä^ä.päällä:" .' ' . i .....
loin tuhannet nälkäiset työttömät
marssivat .Amerikan kaupunkien ka­duilla,
mistä he etsivät leivänpalasia
itselleen. Tähän mennessä, kiitos hä­nen
puolestaan o vaikutusvaltaansa
käyttäneille miljoneerivaimonsa mil-
Jonceriystäville, entinen luutnantti oli
kol\onnut kenraalimajuriksi. Kun en­simmäisen'
maailmansodan, noin. 25.000
veteraania marssi maan 48:sta valtios­ta
. Wa8hingtoniin vaatimiaan sotaboo-nustaän,
niin "VVhite House Joutui pa­niikin
valtaan; Presidentti Hoover
kutsuifjf ^9i^iia|:i|j j jfäl i^^fl häÄert
luottamifetehtävi^kseen: Wa^^
puhdistamlsEn "vihollisista".
V ;Vlviholli8et!V joihin sisältytväf myös
;m!onen marssijan vaimot Ja lapset, oli­vat'leiriytyneet
Anacostian tasangolle
iWabhingtofiinilähettyvillä. \ ^ - i;
" tätä täysin puoluBfcuskyvytöntä " v i -
IhoUistaV vaffitaän.ijpkärhtt^^
käisistä työttömistä sekö heidän V a l -
^öi^täaii Jä lapsistaan. MacArthur s i -
.tup.,ine|dä,t yUQlr^en 1932 aika
Paljon onnea 40-yuotiaälle
lAkkotIlann«;,|atktm nuniMa-mattoin^
na.
Lakkotilanne fjati^uu muuttuinattp-mana.
Metallialan, iieuybtteluja ön ol­lut
useampaan o^tees^een ja jatketaan
niitä edelleen. Sen lisäksi on neuvot­teluja
käyty ahioastäan rakennusalal­la.
Syyskuun 11 pnä-Jättivät farma­seutit
spsialiminist^ölle anomuksen
läkkokieUon kumoattiisesta. johon sen
on suostuttava. I^klhtöhallitus yrit­tänee
Jollakin keinoin saada lakon es­tetyksi.
PakkPkeinoJa im kulten^
noästaan hallitiÄsella valtahan mup-tpiyottavat
seuraavat sukulaiset ja ystävät:
Sylvia. Helen Ja Miriam Laura, Susan ja Lauri Hill
Jackie Ja Cynthlc Basto LeäUe, Kerry, Martha Ja Walter
Sanna ja Mätti Basto Mäki
Eino. Arvo. Qni, Wilfted Jtt NU16 Ur. ja mrs. Ahno mkelä Ja
Basto
Siiri. Irma ja Arvo
Mildred Ja Taisto
Albert, Impi Ja Arvo
Jack Niemi
Elsa. Urho Ja John Niemi
Aune Wesley Ja Matti HfiUn
Manda, George Ja MatU HiU
Helen Ja Verne
SUen, Helmer Ja perhe
Manna, John Ja E. Koski
BUna Ja Arvi
Erilka Luhta
lapset
Anni Jä Saima Seppälä
Selma Ja Tatu
Eino Mäkelä
Toivo Lahti
Aino ja Felix Pleuna
Alex Rauhalan perhe
TTlda |a Eino Santala
Jenny Ja Slnp Santala
Esther Ja Ed. Neva
Mr. ja uus. C. O. Jacobson
Mr. ja mrs. Jack Jacobson
Taimi Ja Jack Lampi'Ja lapset
Lillian ja Toivo Aho
Waters Toivnship, Ontario. Syyskuun 21 p. 1950
Ospite tänne on: Helen-täti, P.Ö. Box
69, Sudbury. Önt. . .
. Tälä viikolla ^imme. suomenkielisen
kirjeen Veikolta.. Hän khrjoittaa vielä
Margaret-siskolle. Lauantaina näim­me
hänet (Margaret siskon) Ja hän
sanoi. voivansa bjrvin Ja aikovansa
matkustaa Torontoon sinä iltana. Tä­nään
hän on vanniastl siellä suuren
kaupungin hälinässä hakemassa työ­tä.
Selliä täytyy mennä ulos kaupun­gista
ennen kuin tiäl^ee luonnon vaih­tavan
«väriään kuten Veikon ympäris­tössä.'
. • ; ' •
Frances sanoo että: tähän asti,on
ollut ilma kaunista mutta huomenna,
on syksy. Meillä ihmisillä on kalenteri
mistä näendme niaioih,kesä Icqtpuu Ja
syksy alkaa. Mutta orava. Joka el var­masti
tiedä yhtään mitään kalenteris­ta,
tietää kuiteiÄJn koiska talvi on t u ­lossa,
sillä se >l|Eaa:lEerätä itseU^n
ruokaa talvea varten. '•Se tuntee kuin-,
kä syksy tulee hUjaUeen kun iUnat
tulevat kylmemmltaBi Ja kylmeoomilcsi.
K<>ikhl maailmasssk onkin aina:inuut-tumassa.
nuorista tulee aikaihmisiä,
sitteh äitiä Ja Isiä. ^tten isoisiä Ja iso­isiä.
Talot lahoavat, nraatteet kuluvat,
puut Icasvavat; Ja JosammUt pyyn Ja
jatiU; sen siilien niin se mätänee.
Luin yhtenä päivänä kuinka Jotkut
oikein viisaat miehet sanovat llunlsen
voivan vaihtaa Ilmoja niin, että siellä
missä on liian lylmä/tiebtäfBiin ISm-poistumaksi
Ja lilan kuumista pal­koista
tehtäisiin l^lmempiä. Sattuu
kun te olette teoja IhiUIsia niin te au­tatte
tuta tehdessä. Näkemiin. •
Hdea^täft
de^i;;jft\riiikärt ^itä käytetääi^viakkoa;
vsAia9l|,\t; ^^pf^ farmaseutii irtisa­noutua,;;"
• .-^ % /. iV.
nlaJpl.^Vj^f^n olymplaktepihlii^lj
^ Vpnnr^sa^ellie.'olkomaalaisifi^. -^['
'• 'Seiveiiiaiy^ v. Frenckellin ; '
''lausuntoon.
' Amerikan suomalaisten keskuudessa
hämminkiä herättänyt sikäläisessä
Raivaaja^lehdessä heinäkuun: 10 pnä
Julkaiset. .kaupunghijohtaja Erik von
Frenckellin haastattelulausunto kuu­lui
iouraavästl: "Tälle Raivaajan
edtistäjali.e sanon, että ällcää kovin
paljon : kiilloittako suomalaisia mat­kustamaan
kisojen aikana, sillä asun-tojen'saanti
voisi tuottaa vaikeuksia."
Edelläolevan hämärän lausunhpn sel­vennykseksi
pttr nyt Helsingin Olym­piakisojen
tiedoltusosaston osasto­päällikkö,
toim,' S. Kolkka lausunut
seuraavaa:
Kaupunginjohtaja ] v. Frenkcellin
lausunto on valitettavan hämärä inutr
ta tosiasiassa hän tarkoitti sillä.vain
sitä, että ne-Jpika eivät varsinaisista
olympiakisoista, välitä. Järjestäisivät
Suomeni matkansa sellaiseen aikaan.
Jolloin Helsingin majoituskyky- ei ole
niin 'koyaila ^kbetilkseila kuin kisojen
aikana. 1 • ; - ; '
Kispjen Järjestelytoimikunta takaa
Jokaisellekisoiihin pääsylipun saaneel­le
ulkpmaälaiselie asunnon Helsingis­sä.
^
MtdeUiirfen spitiemme välittömät
tappiot yU 83.000 Jienkeä. Kaksi
; kadonneista iniäilstä oli .
. yjMll&nftil^toinme' tietPjen mu­kaa^
^{aiidsot^mme aiheutti 24^18 Ja
JatJ^»eotämJne '.^J55.072 hengen .vällttö-piät
menetyi^t^^K^ lukuihin
yielä;^,^'Iisätääh'.i sodassa kadonneina
ktMUÄ^^llif^ joila tilasttf tähän
inennrä^^ on 'rekisteröinyt n. 3,400,
nous^at 'njolemplen sotiemme koko­naistappiot'
yli 83.000 hengen. >
Molempien sotiemme osalta Jakau-tuivat^
täi>piot s^raavasti. Kaatuneita
pU icaikkiaan talvisodassa 23.157 ja
jatkbeods^ S3.0M, sotatoimina joh­dosta
menetti henkensä vastaavasti
89ä'iaiJ989!8ivhlihenkilöä. Kauppalai­vojen
iipptukslBsa olivat sivUIimene-tykset
'Sisimmäisessä sddiassa' 65 Ja
toisessa 424 heniceä.
Haskaimmat menetykset tulivat Jat­kosodassa
vuosien 1941 Ja 1944 kohdal­le:
edelUtdenä olivat kokonaistappiot
25514 Ja Jälkimmäisenä 17.436 henkeä.
Toinen sotamme vaati uhreina kaik­kiaan
569 haista,
JatkoBoi^ Y^^* raskaimmat uhrinsa
parhaimmassa^lässä^olevista.
Ryhmään 20—29-vuotiset kuiilui lä­hes
2/3 kaatuneista Ja kadonneista
miehistä; vastaaviin ikätybmiln kuu­lui
runBaastli/^sodän^bhdfyjta hen-
[keneämenettäneistä naisista.
Rauhan ehdoktis pois:
puhuu asemalta CHVC
viitenä eri päivänä
WeUand, Ont. r - Wcllandln valitsi
Japiirin .täytevaaleissa rauhan chdok'
kaana oleva Mel Doig puhuu asemalta
CHVC (naltopitups 1600) viitenä eri
päivänä kello kahdeksalta illalla kai
killc valitsijoille vaaleissa kysymyk
sessä olevista asioista.
Laajalluspäivät ovat perjantaiha
syysk. 29. tiistahia lokak. 3. perjantai­na
Ipkak. 6. tiistaina lokak. 10 ja tors­taina
lokak. 13 pnä klo 8 ill^ila.
Fasistivakoilija Horn
Suomen kansalaiseksi
Helsinki. - - Helsingin kaupunginval­tuuston
kokouksessa oli elok. 31 pnä
käsiteltävänä mm. lausunnon antami­nen
eräisiin känsalaisuusanbmuksiin.
Listalla oli niyös fasistisen Saksan va-koilutoimiston
-r Byro CeUariuksen —
palveluksessa sotavuosina. Suomessa
työskennellyt "kirjeenvaihtaja" Rolf
Dietrich Woldemar Horn. joka pakeni
piaasta 1944 Ja palasi takaisin viime
maaliskuussa. SKDLrn valtuustoryh­mä
vastusti jyrkästi sellaisen vakoilu-agentin,
joka. ci kelpaa minkään kun­niallisen
maan kansalaiseksi, ottamiis-ta
myöskään Suomen kansalaiseksi.
Sellainen olisi hyvin arveluttavaa, to­tesivat
SKDL:n valtuutetut. Sosdeni-
.ja |»c^a^hrait^ute^ erikoisesti
Janne ^Hakulisen ~ l^uolUstyiessa va-kiolijaa,
yhtynyt oikeisto äänesti suo­situksen
puolesta, vaiil SKDti:n val­tuutettujen
i <vastu6tflessa. i Oilceiston
kanta tuli. päätökseksi. ;jok^ ^-Jubn-nollisestl
merkitse sitä. etteikö valliiö-
Vältii^'vbisi tehdä-^Ä^iks^
päätöitä'Ja VaikkapaketrkBiVta Ho;rnin
maästatmnef.'
Tukholma. — Heinäkuussa kerrpt-tlin.
että Norjassa kilpailleet yhdys­valtalaiset
urheilijat- öKVat reslttäheet
häikäilemättömiä palklntovaatimuk-sia.
Jänkit olivat laatineet pitkiä pal-kintoluettelpita
haluamistaan tava­roista.
Kun kUpailujcn järjestäjät ei­vät
suostuneet heidän kohtuuttomiin
vaatimuksiinsa, olivat amerikkalaiset
ostaneet palkintonsa. Itse ja lilhettä-neet
laskut ivallisten kirjeiden muka­na
kUpailuJenJärjestäjUle. Silloin yri­tettiin
esittää, että tapaus olisi ollut
yksilöilistä laatua, mutta nyt bn Ruotr
slstakih saapunut uutisia, jotka anta­vat
Uutta todistusainehlstpa sille olet­tamukselle,
että amerikkalaisjbukkue
on samaa luokiiaa.
•: Täällä ilmestyvän Dagens Nyheterin
kertoman mukaan amerikkalaiset
yleisurheilijat ovat herättäneet suurta
huomiota paitsi tuloksillaan myös
kohtuuttomilla : palkintovaatiniiuksil-laari.
Toukokuun kilpailujen yhteydes­sä
esittivät vierailijat koko Joukon
liian kalliita maksuvaatimuksia^ Jotta
ne olisi voitu hyväksyä.
Etenkin Fuchs ja Ctordlen ovat har­joittaneet
painostusta ja huhutaan
pyydetyn moottoripyöriä Ja 600 kruu­nun
valokuvauskonelta kilpailuehtoi­na.
Joukkueen dleskeilessä Frostaval-lenissei;
halusivat Jenkit saada polku­pyörän
kullekin omien retkeilyjei^ä
suorittamista varten. Fuchs tahtoi
tnennä metsälle, jota varten hänelle
olisi pitänyt hankkia metsäistysklvää-ri;
iKiliellnkeskustelut Aniefrikkaaii Ja
autot Malmöhön 60 kruunun hennasta
5 rllkintaalcrin asemesta Junamatkaa
nämä tekoset tulevataikahiaah^a' . Im,
tamaan raportin teon Amerikan Yleis«;
urheiluliitolle.
Aihetta tällatscenraiMrttil^^
;tpsiaan:yVolleyan^
;peeIwl;0;slUä5nä^
mi
mk
Saksassa Isännölvieti
Joukkojen temm;ellys.
tliHät 'Jälkavälen; ratsuväen Ja tftnkki-
'jb'iikköjeh iniiestä sekä laumoittaisin
i>^liiseja\ ' Hyvin tunnettu progressli-
^iin^h -kirjailija Aiiiert Kahn kuvaa
lijyjikkäy^tä' •'työttömien leirialueelle
'Jimiääviti sanölh: ."Jättiläiskokoisten
valonheittäjäin killuessa yli mutatä-Öahtcen
kypäräpäiset sotilaat etenivät
heittäen kyynelkaasupommeja, sytyt­täen
palaamaan hökkeleitä Ja telttoja
ja ajaen edessään veteraaneja Ja hei­dän,
perheitään. Puolenyön aikaan
Washingtonin taivaanranta hohti
ikäänkuin oilsi ollut suuria tulipaloja."
Ilakoiden "voitostaan" MacArthur
kerskui seuraavana aamuna Journalis­teille,
että hän pH "pelastanut maan
vallankumoukselta". ,
Tämän "voiton" innoittamana Ana-costian
tasanteen sankari kääntyi teo­reettisiin
kysymyksiin. Vuonna 1935
ilmestyi hänen nimellään varustettu
armeijan ohjekirja lakkojen murskaa­misen
suhteen. Sen perustana on lak-kokysymystcn
Icäsittelyssä: "Ampukaa
hengettömäksi", MacArthurln kanni-baaliresepti
määrää •fasistisella j u l -
keudella. että "roskajoukkoa vastaan
ei pidä koskaan käyttää tyhjää
(blank) panosta . . . eikä anunuttaes-sa
saa koskaan tähdätä;roskajoukon
ylL Sellaisia tekoja pidettäisiin heik­kouden
merkkinä."
Pitäen kiinni tekniikan kehityksestä,
MacArthur suositteli lentokoneiden
käyttöä Amerikan työläisiä vastaan,
jotka MacArthurln fasistisessa sanan­käytössä
leimataan aina "roskajou­koksi"
Ja "rähinöitsijöiksi". Mac-
Arthurln; Isäsiklrjassa sanotaan, että/
"lentokoneita käyttäen voidaan pitää
rähinöitsijät pois katoilta ampumalla
Ja pudotta-räjähdys-pommeja.
'
; iBelostaen käsityskantaansa demo-
.kratiasta,. tässä' samassa käsikirjassa
— minkä sisältö on kulli varastettu
Hitlerin "Meln KampfIsta". — Mac-
Arthtu* paljastaa itsestään seuraavaa:
"Oemolcratia on kansan välitöntä hal­lintaa
; Ja sit4 on kokeiltu ilman me­nestystä
, . . Se aiheuatta roskakra-tiäa
(roskajoukkojen valtaa),. agitee-rQusta,
tyytymättömyyttä Ja anar­kiaa,".
Hänen lopputuloicsensa oli y h -
dennuikaUien Hitlerin katsantokan­nan
kanssa — dempkratia pitäislhä-vittää.
: :.
Siksi ei ole hänunästyttävää kun v.
1934. .kriisin . repimässä Amerikassa,
niissä, miljoonat työttömät olivat le­vottomina
Ja työläiset Järjestivät suu­ria
lakkoja,-taantuniuksellisten pank-
Idirien ryhmä valitsi MacArthurln
Johtamaan "Wa8hingtonin marssia" Ja
kukistamaan Rooseveltin hallituksen.
Suunniteltu fasistinen vallankaap­paus,
mihin Trumanin hallituksen en­tinen
puolustussihteeri Johnson osal­listui;
rauk^i.alkuunsa, kun eräs ken­raali
Butler, Jota oli pyydetty osallis-
.tfuiha^n iBaiahankkec-^cn, pa1J{).<sti Rcn
i Bcnsatlomalset yksityiskohdat.
VETOOMVKÖEN KANNALLA
Vlimeijsl ovat Suomessa Askaisten,
Mietoisten Ja Pylkönmäen kunnan­valtuustojen
^ Jäsehteh' enemtnistöt
iasettiineet kuiihättahi&ah
vetoomusta; Sallan Saijan kylässä on
kylän 474 asukkaasta 46ä allekirjoit-tanut
vetoomuksen. '
—• Sanomalehti o;n inaair|(ä)blni', i
iln^ostyvä paittotuoie, Jonke tdr*v i
koituksbna^^on^
s6mliien^;jä''iiBri^
nUen arvosteleva k&ll^btta-^
ton kaikille ilunlslue.i^:.- ;• ^..• :>^:;vrJiS:
Mm
Soittakaa
ra i . «ff"' •
SAM P U K K A LA . (Uusi pmistäja):
Mm
heitä konekivääreillä .
tnalla . kyynelkaasu- sekä;
Kenraali Butler, joka kertoi, että
kenraali MacArthurla oli suositeltu
"fyhreriksi", kuvasi keskustehiaan
Wall Streetin finanssimiehen Clarkin
kanssa. Joka yritti sekoittaa hänet tä­hän
salajuoneen. Sanoi Clark: " M i ­nulla
on 30 miljoonaa dollaria. En
halua menettää sitä. Olen valmis ku­luttamaan
puolet siltä 30 miljoonasta
dollarista että saan pelastetuksi toisen
puolen." Clark, on sanottava, toimi
America Liberty Leaguen nimellä tol-j
mineen fasistijärjestön asiamiehenä.
Tämä järjestö InspU-oi mainitun sala­hankkeen
Ja sen Johtajat olivat lähei­sissä
yhteyksissä United States Steel
Corporationin, General Motprsin.
Standard Oilin, Chase National Ban­kin
ja kymmenkunnan muun mono-polilaitoksen
kanssa.
MacArthurln käriiri toisessa maail­mansodassa
tuli huomatuksi vain hä­peällisestä
paosta Kaukoidän opera-tioalueella.
Sotilaalliset tappiot eivät
kuitenkaan ehkäisseet häntä, kuten
tapahtui Amerikan useimman kenraa­lin
suhteen, panemasta lisää miljoonia
taskuunsa.
Se häpeällinen ja paheellinen tapa
millä nykyaikana väännetään Ja pros­tituoidaan
sanoja imperialistisen sota­leirin
puhemiesten toimesta, näkyy
trumanlen, Churchillien, bevinien J^
Trygvc llenien yrityksistä kuvailla tä­tä
epäonnistunutta Yhdysvaltain
"fyhrerin" kokelasta, itsejulistamaa
demokratian vihollista Ja Korean
kansan teurastajaa vapauden "ritarik­si"
ja esitalsteUjaksl".
Ensimmäisen kerran kunniattoman
«otilaskärllrlnsä aikana MacArthur
kohtasi todella vakavaa vastarintaa
Korean kansan asevoimien taholta —
«e antoi vallan toisenalisen tehtävän
kuin oli aseettomien Ja puolinälkälsten
Ihmisten käsittely Anacostlan tasan­golla.
Korean kansan urhea armeija,
mikä taistelee kansallisen .vapauden
puolesta, pakoltti YK:n tahraUua lip­pua
käyttävän MacArthurln kärsi­mään
tappioita ja suoritta maan kun­niattomia
perääntymisiä Korean
kaupunkien Ja kylien "conventrisointl"
(tuhcamhien Ilmapommituksella) Jul­mat
rikokset Korean kansaa vastaan,
ei pelasta sen^paremmin MacArthurla
häpeällisestä Ja täydellisestä tappiosta
kuin ne pelastivat Hitlerin.
Korean icansa. eikä alnoastiaan vain
Korean kansa, pitää häntä sotarikolli­sena,
ja, ennemmin tai myöhenunin
hän Ja hänen tukijansa Joutuvat t i ­linteolle/—
Suomennettu "For A Last-ihS
Peace For A Pcopks Dcmocl^afey-lehdcstä.
fitySCt TREATMENt STOMACH HEMEDY-lSSkelia ,
• i ' : ; / - : : ^ ' ; : - ; , • ^ . ' " • i - •••• ''.'';^v;^.I^-•>;;^;;7:^i/.^5•wJI^!,^;v.-^^^^
Oletteisp seuraavien-tautien Ja klpujc^
irtipahsulätushäiriiBfltten; n i a k^
fiBrlstkväi*<i|8app9fine tai .vjrtsätlehyeennp , , .
* tunÄl£fceftdlfatk6raajä hapanta
tai huimausta, rupk^haun puutetta, kärsittekö petäpt«amlsta;
epftnormaallh vatsanne tolmihnari takia, tai tuhnet^Ttorea-maattista
pakotusta? Älkää odottako huomiseen ^ viivytty
•on vakavaa — vaan kokeilkaa jpaikalla BUSCI TEBA'^"
StÖMÄCHRfiMtetoY-lääkcttäjä ottakaa sltä:teelus^
ennen Jokaista ateriaanne Jä mennessänne levoUe, välti»|UK<>
senhe enempää vakavaa sairautta. Jos viivyttelette, on parbäimmanlto
lääkkeen käyttö mahdollisesti Illan myöhäistä. RUSCI T^BATlp?»»
STOMACII BEMEDV poistaa epänormaalin kaasun ja vieraat aineet v aU
fiastaisapefita, munuaisista, virtsarakosta Ja virtsatlehyelstä. Jonka jäi
olette thcupssa kphti parempaa terveyttä. Jo ensimmäinen pullot
antaa ttiloksla. Hinta $6.00 pullollinen postimakauineeh. ' ' •
Salva, jonka miljoonat tuntevat •• •; .•
:,;:;V;:.^:; •v;.K[K
Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel-sekä Ii^ai>
pakotukset tai kivut, selkäkipu, kivut olkapäissä t&t
lapaluissa. Jäykkä niska, kipeät käsivarret, ttyyiarr
päät. ranteet, kipu tai kylmyys rinnassa, luuvalo;
lannesärky, kipu polvissa, nilkoissa tai muissa'Jäser
nlssä, Jalkojen kylmyys tai tunne, että muurahai­set
kävelisivät ihon Ja nahan välissä? Käyttäkää
MIZABH-SALVAA, ainoastaan aikuisille. MIZiW&
on vastaärsyttävä salva, mikä vetää inärkää sliSlt&r
viä näppylöitä ihon pinnalle Ja siis heti enslnädälsen
käytön Jälkeen lievittää reumaattisia pakotuksia .'
kipuja. Mitään tämänkaltaista ^Iväa' ei ole na^j^
noilla. Tölkki salvaa kestää teille pitkät ajat; :Käyttäkää^
seitsemässä päivässä. Hinta on nyt $500 tölkillinen postimaksulneen." -
Valmistamme Ja myymme yllämainittuja lääkkeitä. Eänms lähetä Jälkj;
vaatimuksella (COD)." f
Huom! Emme lähetä mitään lääkkeitä ulkopuolelle Canadaa.
659 BATHVBST STREET TORONTO ONT.; OAÄ
l i i
ai
imi
CSJ:M QSASTOJEN
CSJ:n Wanapln osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 lp. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup, Ont.
CSJ:n Heantin osaston kuukausi­kokoukset
pidetään Jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 Jp.
C S l : n Sprucedalen osaston No. 30.
kuukausikokoukset pidetään jo­kainen
kuukauden ensimmäisenä
sunnuntaina kello 2 lp. Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikai­semmin.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski­viikkona
klo 7 illalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
jokaisen kuukauden vi^melsehä
keskiviikkona klo 7 Illalla samas­sa
palkassa. Kirjeenvaihto osoi­t
e : Tyyne Siihnan, 316 Bay St.,
Port Arthur, Ont.
CSJ:n Toronton osaston varslnai-^, nuntalna klo
OKOUKSir
CSJ:n Sudbnryn osaston kokcial^et' '
pidetään Jokaisen kiiukäudesn"
simmäjsenä sunnuntaina/ '
hc^n johtaja Oscar A^nnistO.
teeri muna Mäki; osoite B«,3S4^:
Sudbury, Ontario. .
CSJ:n Vancouverin o8a$fon kuu- - '
kausikokoiikset pidetään d l n - '
töh häallssär Joka ktiUkätiaen töl- . ;.
sena torstaina, alkaen kello 7.30 ; ,
• >; lilalla; Johtokunta kokoontuu ; - j i j
:• joka ;;kuukauden ensfihmälsenä r
perjantaina k^llö 7.30 illalla. Kir4:
jecnvalhto sihteerille; HUd*; ,
Saari, 1708 E, Pender 8t Vtmr. 1
CSJ:n Kapnskaslngin osaston kuU'^;
kausikokoukset pidetään - Jokal-v
sen kuukauden toisena sttätaua^l:
... taina klo. 2 Ijh^miShfmämMM
CSJ:n Sault Ste. BiailöiS^ii^ifil.,..»,
Nd.StyökoTtöuksetpIäetä^pJ» -
kuukauden ensimmälneii'ia,:kci^:'^^'0^'
mas sunnuntai bisästön omalltf
talolla". 321 John;:Sti^alkaeii-^ltÄift*
C6J:n Vai :d'Orln.. osastonyfant^v
kausikokoukset pidetään JokäieU .k c
kuukauden enshninälsehä "%mr;^
nen kuukausikokous pidetään j o - " osoite: J[.empl
kaisen kuukauden ensimmäisenä d'Or, Que.
maanantaina kello 8 Illalla osafi-CSJ:nBeaverlta&«^
ton huoneistolla Don-haalilla. ' * ' ^
CSJ;n TJmmlnsIn osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden enshhmäisenä sun­nuntaina
kello 7 illalla.