Vapaus, September 26, 1950

              m
m Mm
j 1 ' I ' 'i i
, ' I ' ' tn I L 1 ' h I i ' 1*, ' , 1,
imi
Tiistaina, syyskuun 26 p. Tuesday, Sept. 261
Ötgäa ot FinDlsb Canadian». Bs^
tejbllshed NÖT. 6tli. 1917. Antfaorfsed
esCeeconil elass mail by tlie Bsfr
Office Department, Ottawa, l^vib*
Hshed ttarto» weekly: T o e s d a y a .
nmrsdajnB and Batordays Iqir Vapaus
Ebn St. W , Sudfraö^, Ont, Canada;
Siisi^ess QUice 4^264.
itöäali^ Office 4-^4^
flddxesa Box 69, Sndbiuy, Ontario.
iMlvertising fates upon appUcatlon.
Canadassa: i vk. 6i)0 6 Jck. 3 ^
3 kk. 2.00
mdmaUoissa: l vK. 7 M 6 kk. 3.80
ÖOoiiiösa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 4.25
tarjolla
canadalaiset päivälehdet julkaisevat «rakoitisijäin ilmoituksia
rakentaa SI 50 hinnasta — ja halvemmallakin — hyviä
aitpmiRCHnmisuojia;^ at<m»ppmmisuojistapvat kuulema
niin hyyS; rt kestihrät jättiläiskök^ ''blockbuster^'-pommin
täysoäilmain. Toisissa ilmoituksissa puhutaan kellareihin rakennetta-
Ivtetattv-äsbet^ lyijyovet, mitkä suo-
V }j^*ei^tpori^^
--teistä; Kajicki ^Ilainei» "suoja" ja iyrva ori mahd<^ista $150 hinnas­ta
- t - ja halvemmallakin, tietysti sillä ^llytykseliä että kellareissa on
tilaa tällaisia pommisuojia vastaan ja asukkailla riittävästi
hauska tietää, että nyt voidaan jo valmistua vastaanotta-
; v.i iiuan atomipommeja rautabetonnista valmistetuissa maakuopissa —
kellareissa.
'pelastusmahdollisuuksia". Useita artik-itussarjassaan
Willi^m L , Laurence myönsi
fcin vaMnkätisesU vH viikolla New Vork Times-lehdessä, että
Hatdnipommi on, kuten maailman rauhanpuolustajat selittävät, suuri
^f^;}pukkotuh^ kaupunkien, kauMJalain ja! kyr
|«^^u|ckaät s u ^ A^^ä ^liuremrnilcsi
. rakerihetäari Wupungit, .kauppalat jä • kylät, sitä paremmiksi atdmi-pottm^
Hänen kat-
^äritokantainsa «niiitaari ^ oteniäss^^ /^hi^ipa" pelastus^ähdol-nipommeja
vastapn, että «varataan eekkerinala avonaista
'std perhettä kohti. Öäiiiciirjo^ "Jos me saisimme
avointa tilaa jokaista perheyksikköä kcAAi, me saisimme
yhdyskuntamme ei olisi enää suotuisa maalitaulu ato­mipommille;
paitsi erikoisen tuhoisalla pommille. . / ' (VetiipommiU
Ie, ehkä?)
;-;:lVfei|fe:- on:näiden' viisaiden neuvojen mukaan siis kaksi' mahdolli- ^
M^^ftÄliiSiÄ^;v-''-SW«^ myyrät -"jos^Ion. rahaa Ja' kaivaus-:
mahdollisuuksia — tai pä^^
,wljekset, jos tulemme siellä toimeen jälöydätrime riittävästi avoimek­si
raiirattuiairiääta. Onhan tämäkin jonkirilahien tuleyaisuudentoive
hukkuva tarttuu vaik^^^
'Vanhanaikaisen kiUityksem Qiukaan kaikkein parhain
äibmipomjnivastainen turva on kuitenkin siinä, ettei anneta pudottaa
; Mra. Anna Laine South Porcupinfo-ta,
Önt. täyttää 76 vuotta «yyskiiun 26
päivänä. .. •. ,
Mrs. Sanna Kannasto Nort Branch-istä,
Ont, täyttää samana päivänä 72
vuotta.
Toivomme onnea päivän sankareille.
mm
ksuiriattomine liayi
ni^ide;n l^allitiäcsiUe, että atoniipommeja ei saa |{^^
rtää, hiiti silloin ei tarvita senipareT^piinatbmi|)oip^isuojia^^k^ k p ^ i -
liilaiden plilbp^ikkojakaäri. Jos Canadan ja kjiikl^ien mäidep tavalliset
"on: vä.-
ISOÄITI TÄYTTÄÄ 71
"• • ' •. • • • -"'''^ ' " . Mrs, Katri Riksman Sointulasta, B.C.
täyttää huomenna, syysk. 27 pnä, 71
vuotta. Päivän sankari on varsin tut­tu
Vapauden ja Liekin lukijoille kos­ka
han on pitkät ajat kirjoittanut
kumpaankin lehteen nimimerkillä
"Isoäiti". Mrs. Riksman on yksi
Soiniulän ensimmäisestä raivaa'jista
sillä hän oli Sointulassa mukana jo
"Kalevan Kansan Siirtokunnan" ai­koina.
Toivotamme hänelle hyvää
Toinlta jä pitkää ikää.
itä millit sanoMt;
JRauha^p^iit^ «^i^iIniatUiitbii[' ^<nri^ jä; .^otayastalnen
lattsuntp ja- tpir^ita^n päättävästi räulmn säi^ttäqii;s gbta
ypidaan (e;stää,:;jois ei annet|..periksi missään ^.mut'ta jos nostetaan
toivottomina käidet ylös j a ruvetaan- rakennuttamaan
----silloin ^m^^
mm
lii
mmm
IX
fr
1^'
Ne ^'enehnmietopäätokset''
, ; >Iei^ että Y K : n turvallisuusneuvoston
päätökset ovat pyhiä "'enemmistöpäätöksiä". Totta on, että jotkut
Febellisemmätporvarilehtienkin kirjeenvaihtajat jo myöntävät toisi­naan;^
että "Yhdysvallat voittaa Y K : h turvallisuusneuvoston äänes-tykWt,
vaan menettää samalla liittolaisiaan". Mutta päätökset ovat
kuitenkin "enemmistöpäätöksiä". Nirripä New Yorkin "National
Guardian'? ryhtyi tutkimaan, että mikä todella edustaa "enemmistö"
V K : h Turvallisuusneuvostossa ja oheelliset tilastot ovat sen totea­muksia.
Mainitun lehden jnukaan Y K : n Turvallisuusneuvoston riy-jäsenet
puhuvat seuraa;yanläisten Jhmisjoukkojen puolesta
mmi
Cuba 5,000,000 Norja 3,000,000
Eöiiador 3,000,000 N.-liitto ................212,000;000
Egypti 19,500,000 \'.-Kuningaskunta.. 50,000,000
Ranska 41,500,000 Yhdysvallat ..—....150,000,000
Intia .337,000,000 Jugoslavia ........ .16,000,000
Kuomintangin Kiina O
Kuten näkyy Kiinan 475,000,000 henkeä käsittävällä kansalla ei ok
lamkaan edustajaa. Seuraavassa oyat sitten ne "enemmistöpäätök
i set", joista näkyy, mitä olisi tapahtunut, jos Kiinakin olisi saanut
äänestää:
' Pitäisi keskustella Kiinan edustuksesta?
tiiri kumoon).
(Ehdotus ääriestet-
Ehdotuksen puolesta, Intia, Norja, Yhdistynyt
Kuningaskunta, Jugoslavia 611,000,000
Vastaan: Cuba, Ecuador, Ranska, YMysvallat
ja €hiang Kai-shek .................................. 199,500,000
- Enemmistö puolesta ....................................... 418,500,000
Enennnistö puolesta Kiinan kanssa 893,000,000
Sittenkin ehdotus äänestettiin kumoon!
2) Pitäisi keskustella ''Korean kys)rhVyksen rauhallisesta ratkaisus­ta"?
(Ehdotus äänestettiin kumoon.)
Puolesta: Egypti, Intia ja Neuvostoliitto ........ 568,500,000
Vastaan: Cuba, Ecuador, Ranska, Norja, ITi-distynyt
Kuningaskunta, Yhdysvallat ja
Chiang Kai-shek —
''Sl^LVÄ_SUUNTA"
';irjqLiVTAisq ' : . U Y - U
.Äskettäin ijtcj^t^', l^<\ustria^,',Woficf.
prft .of 1' th? {\yiQi'Jdin iylplnen ikonventio
hyväksyi . . . merkitseviä päätöslau-iselmläV-
Julfcaföemine tässä /yhöeri".''l'".
'työväehluokäh '^l^teisfciihta^^
, sestapäämäärästä i^- r -
;;;'Me pyrimmiöijoiikäi>itallömisi
ta ja sen T^ätiussa' öieVäsft^^
' tgoUisuÄs^^^ •_, johdosta 'yhtenäis
työväenliikkeen kautta . . . M i h i n päin
asiat suuntflutuvat siitä alkaen, jse on'
s^Jlöiisten ihmisten silloin määrättävis­sä,
eikä meidän nyt. . ,
. "Meidän tarkoituksemme on toteut­taa
tämä muutos demokraaittisen
uhionismin kautta, poliittisen (!) de­mokratian
puitteissa . . . . "
Meiltä jotka olemihe IWW:n toi­minnassa
olleet mukana pitemmän a i ­kaa,
tehdään usein kysymyksiä siitä,
miten i w w aikoo päämääräkseen
asettamassaan yhteiskuntamuodös.sa
järjestää ,sen taikka tämän yksityis-:
seikan . . . Tässä vastataan näihin, ja
moniin muihin samanlaatuisiin kysy­myksiin
. . . — Industrialsti.
EI kURJ.-V "KOHTALp"
VAAN OMAT SYNTIMaiE
"Canadian Pommin". (CCF: n teo­reettinen
Icuukausijulkaisu — Vapaus)
elokuun numerossa y. 1950, esiintyy
prof. Frank Underhill (CBP: n oikeis­tolaisen
järkitrustin mies — Vapaus),
joka . opettaessaan minulle historiaa,
oli luja sosialismin kannattaja. Hän
antaa nyt miltei varauksettoman kan­natuksen
Yhdysvaltain ohjelmalle
Aasiassa, mutta pshoittelee sitä, että
"meidän puoleemme ei ilmeisestikään
saada Aasian kansan edustajia taiste­lemaan
meidän sotajoukkojemme r i n ­nalle
. . . Jonkun pahan kohtalon joh­dosta
näyttää siltä kuin me aina tais­telisimme
sellaisten raatojen (h-än
käytti "Stinkers" sanaa — Vapaus'»
vallan säilyttämiseksi kuin ovat
Chiang Kai-shek ja Syngman Rhee."
oikusta, vaan oman ohjelmamme i t -
Se ei johdu mistään pahan kohtalon
sekkyydestä, , minkä,, vuoksi me jou­dumme
käyttämään sellaisia, ihmisiä.
Ei kukaan muu kuin "raadot" (stin­kers)
halua antaa yhteistoimintaansa
sortoa ja itsekkyyttä edustavalle oh-,
jelmallemme. . . — Ti-i James G . E n -
dicottin toimittama '"The Canadian
Far Eastern Nevvsletter" No 34. syys­kuussa
1950. —
Ohjeenaan St: Lain-ehtiiv*
sen "pakollisen sovittelnu" laki, Trades
and Labor Cöngressin korkeat .ioikels-lolai^
et virkailijat paköittivat "pakko-politiikan
käytäntöön TLC:n;,69; vuo-iikökouTcsessa
Montrealissa.''
Yhdysvaltain valtiodepiartmentti,
äskettäin niriiittämänsä työyäehä-si-ainhcitajansa
Coldwell-tyyppisen'".so­sialistin"
kautta, on käyttänyt kaiken
mahdollisen painostuksen pitääkseen
T L C : n vuosikokouksen puhujain pai­kalta
po^s jokaisen edustajan, jenka
uskottaisiin vastustavan Wall Strefetin
imperialistien vaarallisia sotavalmis­teluja
ja tuovan esille rautatieläisten
lakossa'. tapahtuiieen häpeällisen pe­rääntymisen
tosiasiat.
T L C : n johtajat päättivät ilman että
heillä oVsi ollut siihen mitään sääntö­jen
myöntämää pikieutta, estää vuosi­kokouksesta
hiiomattavan määrän
valittuja edustajia, Canadaa työ­väenluokan
parhaita.
The Montreal Gazatte ennusti sala-pei-
äisen "offisialin" nimessä, että em­me
anna vuosikokpuksen muodostua
kommunismin IcuuluttamlspaiJkaksi.''
Jokainen joka vähänkin • ymmärtää
asioita käsittää, että se mikä huolSE-tuttaa
scdan .valmistelijoita j a heidän
työläiskäskj-läisiääh, , ön totuuden
esijntucmari Korean kysymyksestä ja
va-arallLsen .suuntauksen yhä laajene­vaa
sotaa kohti, mihin .tämä maa on
menemässä, vastustaminen.
Huolimatta sctariimpujen jcliä ko­venevasta
pauhusta ja ylettömistä
ponnistuksista sotabyateriani .nlietsoj-miseksi,
sodan lietsDjat ovat 4eovasti
huolissaan joukkojen kannatuksen
puuttumisen johdosta. Tässä sjrjr miksi
he pelkäävät — varsinkin Quebecin
maakunnassa, missä tämä vuosiko­kous
kokcöntui — rauhan kannätta-jain
äänen kuulumista vuosikokouk­sessa.
He pelkäävät sitä. myötätuntoa,
minkä tämä rauhan ääni saisi, rivijä-senn
stöh j a yleensä kansan keskuu­dessa.
'"
Mutta he eivät epäilleet antaa vuo­sikokouksen
rnuodostua. sotaa;'kannat­tavan
'ty5mi|i4si^eri^-rku^
.samani nynistierin. xjpk^ 'yihd-^Vsäliha.Uir;
tuksen • karissa 'väliVlBtli' käiKkfeäh pa-himMah'
laköiifikfcöm;^ koko-;' da-
.nad^n l i i s { ; o r y ^ ' s s ä J , ; . i V ' L
( Koreaa j a koko lAasiah kansdjatvasj-täan.
sodan;^alpittahtit / " ^ ^ J ; ^ ^
hnp^jaiisuii^, tek^p. ;fcai)i'kensa .liekkien
ievittämiseksi 'myöskin Eurooppaan.
Tähän'Ji saäkka;'.od'CöriadWi<*all^
vastaahpknfethatti? J täyttänyt-'Käifcki
Washingtonin ^ jäätlÄT^et^^^^^
vät kyseenalaiseksi Yhdysvaltain poU-tiikan.
"Sopivien kanavien" kautta M n oh­jaa
kansainvälisten imioiden pä&nie-h?
t Yhdysvallpi^ määräämään ca-nadalaisiUfe
X^^^ikailijoUle näitä heidän
voh;-teiitäTfä,""v^aiWottamaan heidät jos
) ^itäyit l£äf^ omista mielipiteia-
'tääh. Se oli tässä tarkoituksessa ja
näitä menetelmiä käyttäen, kun TLCn
johtajat talutettiin demokratiayastai-sesti
vaimentamaan kaiken mahdolli­sen
vastustuksen ja arvostelun mitä
olisi saattanut ilmetä Amerikan Impe-ää
molemmissa i:oköuksi?£a olevan k h - j rialismin sotäryntäystä'vostaaÄ.
kin kanssa, jä toisten tässä maassa l Canadan työläisten tulee tietää tö-olevien
yhdysvaltalaisten johtajien tuusjä heidän täytj^y toistella aiitono-
Kirj. J . B. Salsberg, JVIPP
uusia apureita käyttämään uutta tek-hiikkaa.
' Noin kolme kuukautta sitten; P S :p
valtiodepartmentti mmit«-*'-jtyoVäeri
asiainhoitajan Canadan i J Ifte t^s^ö|&i,
Tähän tehtävään valittiin^ pikeän ' s i i ­ven
"sosialisti" David DuBlskyn "työ­väen
^omitean" palkallinen julktsuus-asiamies.
Tämä henkilö, joka istuu s a ­nomalehtimiesten
pöydässä TLCai
viiosikokouksessa, työskentelee yhdes-kanssa.
Tämä asiairhoitaja. vakoilee
tässä maassa unionisteja, jotka asetta­m
i a n s a , uniodempkratian ja rauhan
puoissta.
että Korean sota alkoi etelästä
alistajan Mte^iäim^
seksi rauhankfkko^^
MohtreaL CSJ:n. täklU^isea i ^ t e n
kerbon tpimi]inau5&;.:(et ole' k^
mitään pitempään aikaan kpskaoleoi-^^
me olleetikesjUcdnaUa;^^^KtrBmaihJai
kokous pidettiin 5 t i . j; i^pnä mutta
osanotto ei .cUut
Siihen lienee syynä se. että ihitaiset
kulkevat vläUt paljon maasettdnlla' vii^
könlopun aikana ja meidän fcerhofi^
kokoukset pidetään perjänitai-iltaisin.
Kerhomme jä<enlä.'cn myös. miuitta-nut
toisille paikkakunnille, aina Van­couveriin
saakka. Toivolsitt seinÄavas»
sa koköiiksessa.olevan nmsaEunmln
osanottajia.
EnsimmäisesiEä kokouksessanune oi!
j^ljön tärkeitä asioita keskusteltava­na
koska nykylhen tilanne velvoittaa TOfa « , » i n c . o ••-'•-''m
jokeen naisen Älntaair ja talste- h^J"SSr "f^^ Ln rauhan'puolesta, k e ^ S S S ^ "^
mm. Canadan itäisten Kbngreteln ^««»'«ytt» »opulta enis
r
Biunoris^
helpoksi huvittaa i l m i ^ ^ ' ^
vMoUaase^tt/tyttäil^^^^
ei^Uut siinä
kyyr Koulussa iysyi S^SI
'Via- mitä sinun l ^ - ^ ^
kia^eea elannon?" v
V W ö ei tiennyt j a i i n i ^
maila selitti häneUe. eta
mmoorriissttil.. jjookkaa pniexinn äj^jM. ^^^^M
touvlttäa fijmisiä. |
"Huh. inutta e l h l i i i ^ l l
baan öauBkalta täällä
;-T.Nikotiini on erfct
inyxkS^yjääiine sanoi fäb
kumartui uhicaaTBsti
kohtL Tilasto todistaa^ _
että joka kerran, kun nuori Ji,!
tyttää savukkeen, hän - -
ikäämä 2 tuntia, .12
sekuntia!
KIRJ. ALAN WINNINGTON
(Loiitoon Daily tVorkerln
kirjeenvaihtaja)
Peldngr. — (NCNA) — Älkää ereh­tykö
siihen nähden kuka aloitti tämän
sodan. Chu Yangissa ja Yongcliulissa
38. leveysasteen pohjo'spuoiella clen
nähnyt merkkejä . niistä taisteluista,
jotka syttyivät kun nukkearmeijä
amerikkalaisine upseereineen tunkeu­tui
Pohjois-Kcrea n alueelle, josta ise
työnnettiin takaisin. ' Siitä ovalt todis­tuksena
pömniikuopat ja niistä levin­nyt
irtomaa. palaneet asunnot ja s i l ­minnäkijöinä
olleiden paikallisten t a ­lonpoikain
kertcmukset, koska he nä­kivät
j a kuulivat etelästä tehdyn
hyökkäykssn. Olen nähnyt saaliiksi
jääneitä Yhdysvalloissa painettuja
sotilaalHsia karttoja, hyökkäystaktiik-/
kaa koskevine merkintöineen leveys­asteen
pohjoispuolella. Olen nähnyt
niitä vääriä Pohjois-Koreän rahoja,
joita oli varastoitu eri paikkoihin r a ­jalla
sitä taloudellista hyökkäystä var-
;ten minkä piti seura'tariukkearmejjan
'hyökkäystä. Levsysasteen eteläpuq-lella
olen . keskusiteilutr Jkjfläläisten;
kanssa, jotka • 'kfa'toiyab • • VältaMista
, nadan vPPikla • Euroöppaafl.it < •f'.an
• • Sanbmäföhtifen'
jästuiikin
vuosikokoiuksen ; Bdusjbajiltaikiellettiih
oikeus- ottaa 'päikKanfeaA*'uosikofaJtik;-
sessa:'• •'•';;::;:'|,.i^!:;;'V'^ O i - ' ' ' ' ;.
'iTie'Montreal Star,'jsyi^
pettaa Washingtonin ; -artikkelinsa
Trumanin canadalaisten joukkojen
vaatimuksesta seuraavalla tavalla:
"Ainoa tällä fceiTalla, saatavissa ole­va
lausunto uudesta Länsi-Euroopan
prolustusohjelmasta, oli tänä aamuna
Washington Post-lehdessä. Toimitus-kirjoituksessaan
lehti käsittelee niitä
vaikeuksia mitä Canadalla on edes­sään
ohjelman • vaatimien joukkojen
varaamisessa,' >.
"Canadalaigten. täytyy. päästy ,yli
vastuksen, joka on pahasti häirinnyt
Korean asiassa, joukkojen lähettämi­sessä
rajojen ulkopuolelle." Niin iahoö
^ p o s t . / " , ^ " ' -,
Siinähän se olikin. Washingtonissa
käsitetään, että-heidän canadalaisilla
ystävillään ön "este", jonka yli pitää
päästä — kansan vastarinta .—-mut­ta
siitä huolimatta h e vaativat. He;
vaativat canadalaisia joukkoja jä'.sa­malla
nlidsn vaimentamista, jotka'Ca­nadassa
vastustavat Yhdysvaltain so-taryntäyksen
isemaamista. i
\VASHlNGTONlNMÄÄRÄYS
Yhdysvaltain valtiodepartmentti
kutsui toimintaan oman luomuksensa
"rikkuri kansainvälisen", hajoittajat,
jotka erosivat Ammattiunioiden Maa­ilman
Liitosta ja muodostivat oman
n..*, "vapaitten unioiden" yhtymän. .Se
cU uiman liiton käskystä kun T L C ja
C C L antoivat hyväksymisensä Yhdys-vaifain
Korean sodalle sen seitsemän­tenä
viikkona. ,
Kun näiden canadalaisten uniokes-kusten
vuosikokoukset pidettiin. a i k a ­na,
jolloin lisää canadalaisia joukkoja
vaadittiin siihen haluttomalta > k a n ­salta,
astui U S : n valtiodepartmentti
taas esille vaimentaakseen'mahdolli­sen
vastarinnan ja taatakseen-kanna­tuksen
kummankin keskuksen johta­jille.
Tätä kutsutaan erikoiskäsittelyk­si
ja Washingtonin hefrät löysivät
merkkinä koko hallituskomennon mä-dännäisyydestäi.
- :
. Se (kertakaikkiaan laiton ryhmä, m i ­kä
nimittää itseään Y K : n Korean ko­missioksi,
toimi kuin harjoitetut hyl­keet
lähettäessään sinä sunnnntai-il-tapäivänä
Yhdysvaltoihin asiakirjan.
jonka tärkoituS; oli todistaa pohjois­korealaisten
alojittarieenL hyökkäyksen.
Heidän todistuksensa käsitti ainoas­taan
erään Etelä-Korean hallituksen
ja Syngman Rheen lausunnon.
Puolenpäivän aikaan seuraavana
päivänä pitr presidentti Truman pu­heen,
joka oh vs^rmaan ollut hänen
pöytälaatikossaan joitakin päiviä,
määräten amerikkalaiset lentokoneet,
laivat ja joukot JahetettärVäksi avusta­maan
murtunutta marionettiaän, se­kaantumaan
Kiinan asioihin Formo-san
saarron kautta ja jakaen uhkauk­sia
kuin lentolehtisiä kaikkialla Kau­kaiseen
Itään.
Y K : n LAITTOMAT TEOT
Samana iltapäivälä hyväksyi ame­rikkalaisten
pikaisesti kokoo^n raahaa­ma
Y K : n turvallisuusneuvosUJ,laitto^;
masti toimien,-Neuvostoliiton jä:'KH-[
^an edustajien poissaollessa, jtQf-menpiteet,
joihin Triunah oli jo r y l ^ i
rpui
r J Pohjoisen johtajat' jeivä|;'tife^ '-, äjrmeijalle.
nukkuneet. Rhee pii, JQ'pitkap .^iiaiä".;- —
joukkojen • liikehtimisiktä' pph^'b'iseen, ^ ^ ^ ^ ^_ _^
rajaa kohden, juiuj^jepncnke^^ .^5.;nyt — ja
tosiasioita tutkimatta am^i
päivää. :... . ;, »v • ! ; Y k : n Tpun Amerikan imperialistlsöle
jUhännut "pohjoisellairBtkikuMnalla'';ja;
^ansan johtajien velvollisttu6''bll 'öllä'
valppaina.; KVKT-*'! iöteia^ k y M /tuulta
i^aivat he niitettäväkiyeii' hil^nAumyrs-j
•den paljoudesta'ftilnk-ä'Yhdysvallat oli
•lahjoittanut nukkehallituk^^ilesri^ • :'• \
i HYÖKKÄYS - AÄMjtlNKprt ;'
Vähemmän kuin "viikkoa enpen so­dan
puhkeamista kävi John Foster
Dulles vierailemassa 38. leveysasteella,
jonne 5/i9 Rheen joukoista oli keski­tetty.
' .
Amsrikkälaisten. harjoittama ja
amerikkalaisten varustama Etelä-Ko­rean
armeija.jossa toimivat neuvojina
amerikkalaiset upseerit aina pataljoö-nalasolle
saakka, hyökkäsi aamunkoi­tossa
sunnuntaina kesäk. 25 pnä le­veysasteen,
yli kolmessa paikassa, kaksi
päivää kestäneen tykistötuliyälmistuk-sen
jälkeen. [ '•
Kello kolmen aikaan iltapäivällä oli
Pohjois-Korean armeija työntäriyt sen
takaisin j a siirtyi hyökkäykseen. Ame­rikkalaisten
viiden vuoden kulues.sa
rakentama sotilaallmen koneisto ha,-
josi muutamissa päivissä kansanar­meijan
iskujeii johdosta* ollen selvänä
lilpailut pjti: S
suorittaa sate^Sä
kirkland Lak^..Ont,. Hh;, Sj^skuun.:3
,-pnä pidettiin täällä "^ymya!\!$yys}yCti:-
• lät ja urheilukilpailut, joihin myöskin
osallistuivat naapuriseura "Echon" lur-helijat.
Kilpailuja- suosi Oikein täysi
koko päivälneii säde, mutta siitä huo­limatta
saatiin \sateen vähän hiljen­nyttyä
suoritetuksi kaikki suunnitellut
kilpailulajit.
Kilpailuissa ysaavutettiin seuraavat
tulokset.
Miesten 3-öttelu: 1) J. Bränny Echo
174.10 p, 2) K. Rantala Jymy 169.83, 3)
B. Mäki Echo 166.01.
Poikien :2-öttelussa K. Mähönen
Echo 68 pistettäj. '
Naisten 3-K)tbeiti: 1) -Naricy Branny
Echo 189 p;,5l) Anni LUomä 140.12 ja
Mary Saari 1^,06. : ; ' , .
1,500 m. juoksu: 1) O. Torötka Echo
4.50,01; 2) J. Bränny 5 35, 3) R. Tuovi­nen
Echo 20 m; jlJessä. Jymylälnen.
— Viimeisten 'laskelmien mukaan
on Etelä-Afrikaa väkiluku 11,418,349.
edustajan mhet.tämisestä Englannissa
pidettävään MaalljDaan Räiihänkong-resslin,
joka pidetään sleDaend mar­raskuussa.
Päätltoniie lahjoittaa 25
doUäria edustajan ttiatkaktilujen mak­samista
varten. -Toivölsto kalkkien
naisien ka-hojen kautta Canadan toi­mivan
saman asian hsryäksi vointinsa
mukaan..;.
Me valmistamme kovalla kiireellä
käsitöitä seuraafvla n^iyjäisiä -rarten.
Ne on aikomusi pitää vielä ennen jou­lua.
Ajasta ilmoitetaan tarkemmin
myöhemmin, käsitöiden tekijöitä tar-vittalsim
vielä tfaljon.kaiukkaat saa­vat
nUtä kerhon jäseniltä tai semraa-vassa
kokouksessa, joka pldetääti Ölga
PjT^htiön kodissa, 6235 Des Ecores
Rosemountissa. perjantaina tk. 29 pnä.
Toivon kaikkien naisten ottavan tä­män
huomioonsa ja saäiiavan suure­na
joukkona Oigaii vieraiksi, sillä il^
mbjen pouiestakin voi sen matkan
vielä tehdä. Miehet ovat myös terye-tulleet
kahville: Syysterveisin: Kerho­lainen.
mtihäh ä^kirja^
Helsinki. — Syysk. 9 pnä ilmoitet-tihi
täällä, että Tid:hol^n vetoomuk­seen
pn Suomessa hankittu yli 750.000
nimeä y ja 6ttä 8ä^tsaV>n kunta elt
016 eji^ä''jöht»>'ra'äsa' ää^^ allektr-joitU^
teh''-ii8inkinna)ssav'^^ Keikyän
kxumassa ou t ä ^ ^
jail' ailekirjolttainit^i kaikkia 75.5
prosenttia kinxnanasukkä siis koi-;
me neljästä läsbklraasl^;!^^ joh­tavassa
asemassia .: olevien kuntien
hanklntamäärät ovat;seuraavat: Säy-nätsalo:.
71>8. Keqa ,63,6, Lestijärvi 63.2.
Kajaani 58.1, Ääniekj^kl S6.5, iiohnaan
kauppala 56, Karkkila 5314 Ja G^avai-nen
50 proisenttiai ;
Eniten ovat allekirjoituksia hankki­neet
seuraavat henkilöt: Rouva Anni
Halttunen Tampiereelta 2,260, Johan­nes
Keto Helsingistä 2,160^ Rouva Tek­la
Vanseh Tampereelta 1,320. Ja Kau­ko
Xsovlitta Otilusta Ja Jaakko Honka­nen
Utajäi^eitäi^OOhhnea.
Jaakko Honkaiien on rljpeä 83-vuo-tias
tohnelias mies.
Cirabassa yainotami
rauhan
fibivana. '--^^ji^stä k ^ kam­panja
ohpjäanut^ kannatusta
joukkojen keskuude^, on hallituksen
vainotölm^enplteet raiihan puolustajia
vastaan lisääntynyt. Ainakin 100 ni­mien"
kCTääjää pn .vangittu ja kalkki
rauhankokoukscit kielletty.
tuva mies, joka oli a&anat^te|
pihrellä numeroita kirj^Bdt|M
piioleUe: : •
— Kyvänen aika,, sanoi öjt^'
tapauksessa minä olen pUut^
jo lähes 600 vuotta! '
ti-'
KtjUHtJN TEBTÄVÄN finy
,mahdollfeuuksista keSktisÄa^l
slihhiäisessä planeettaih
kixhusta harrastavien tläaÖ
kongjressissa, joka ävataan^^
syykuussa. ValtUutettuji^
kjnncunenestä msasta,
toimii ranskalainen
lentöinslnöörl, professmi i ä i
joka pn; laatinut suuiffiltdiii;!
kettikäyttöi^en' avaruusiaiho
tämiseksi -kuuhun. m
liiäiset tanssii
Mreali£l9]|
Montreal.:— Kulunut kesi
k j ^ l ä : Montrealiani niki
ja pn. .tarvltla nukkuÄ toa^fe
kes^iiL; Sateista jä'ky}Mä(mQ^;^
ku syksykin. öt^Vv, 'tM
yanha ,,i^htinen;(l8ppaj8w&
kupli jjaäUäHeln^-elö
miiita Jmble^a^^ ei ta|^
k ^ t i ; aikana id^ täsm oM. f ;
•; Raken^^ ovat kutenjte^
bilt^bt ' 'kesän aikana,ySkloänEEl
käyhhlssä:'Suomalalsetkln^
JäUeenSÄikid töissä..?^
npttavai: ettei mitäänitjr^
tettaoJ^ Mw
aikä^:j611ut.^ J ' '
syyskauden enshiiMiset tai^ll
demSn 'i^Mllä MoötSiidlssa l o Ä
tjna";aikaeakelfö bMip.Wm
Oniän tolmlbtap^
samoin esitotyjien: ja töl^nlnfav*»
puutteessa on vaikea Järjestaä|
matiläiBuuksla. Kuitenkin I "
talven.ajan meidän tan
me tulvat hyvin onnistuneita,
meillä on hyvä jä tansseissa ön:
va tavata tovereita seliä Jntelhl^
väntapahtumista.
Kutsukortteja on saat
mikunnan jäsenUtä. Tervetala
ton tansseihta! — V. J.
Ral^eiiniistyöläiset
rauhan puolesta
Klmberley, B. C. - .
iäisten, (Carpenters)
osaston 124 jäsentä pä^tU
saan ykshnielisesti antaa mm
sensa Tukholman rai
ie.
Kun Suomi "feurastettjPI6-0
Enemmistö puoleista ...........
Enemmistö puolesta Kiinan kanssa .
...... 252,500,000
316,000,^00
...... 791,000,000
Ne Y K : n Turvaliisuusneuyoston paljon mainostetut '-enemmistö­päätökset"
oyatkin siis kaikkea muuta mutteivät enemmistöpäätöksiä.
Eikä liioin ok ihme, vaikka jotkut iJörvärikirjeenvaihtajalkin sano­vat,
että Yhdysvallat 'Soittaa äänestyksessä vaan menettää liittolai­sia''.
Esimerkiksi New York Times kirjoitti elokuun 12 p:nä 1950
nun, seuraavaa:
"Yhdysvaltalaisyastainen mieliala ei ole koskaan ollut Intiassa (sen
korkeammalla kuin nyt. "fv
"Joka päivä, kun tulee uutisia Korean kaupunkien pommittamises­ta
ja palavista kylistä, Yhdysvaltain epäpopiiläärisyys lisääntyy:
''Monet intialaiset katsovat, että Yhdysvaltairi toimenpiteet Koreas­sa
edustavat ulkomaista yliherruutta .Aasiassa, niitä he vastustavat;
Monet julistavat kiivaasti, että Yhdysvaltain pitäisi poistua Koreasta,
Japanista, Inso-Kiinasta, Formosästa ja kaikkialta muualta .Aasiasta,
sekä antaa aasialaisten ratkaista omat probleeminsa...
"Mikään muu. ehkä atomipommin kehittämistä lukuunottamatta, ei
ole loukannut Yhdysvaltoja niin paljoa intialaisten silmissä kuin Yh­dysvaltain
liittolaisuus Ranskan kanssa Bao Dain hallituksen tukemi-:
sessa Indo-Kiinassa." -
Tällaisia ovat Y K : n TurvallLsuusneuvoston "enemmistöpäätiikset"
ja niiden seuraamukset! ,
Vanhana mheilumiehenä kiinnostaa
meitä myöskin tapahtumat urheilurin­tamalla,
' joten tapaamme seurata
myöskin urheilu-uutisia sanomaleh­tien
palsoilta.
Viime aikaisissa Euroopasta saapu­neissa
lurheilukilpailujeh selostuksissa
— Euroopan mestaruuskilpailut,' ja
jnoneb maaottelut — on erikoisesti he­rättänyt
huomiotamme neuvostcHitto-laisten
ja känsandemolaatiamaideh
hyvät saavutukset. .. .' .
Ei s i ^ i , etteivätkö monet toistenkin
maiden urheilijat olisi pystyneet h y ­v
i in ja kimnioi.tettaviin tuloksiin,
mutta erikoisesti sen tähden, että
meille on pyritt:^ jatkuvasti -ioiosien
varrella osoittamaan, etteivät neuvos­tomaan
j a muiden kansan hallitse­mien
maiden lurheilijat, enempää
kuui muutkaan niiden ihmiset, pysty
vetämään vertoja kapitalististen mait­ten
edustajille.
Jos esim. menemme niin kauas kuin
Suomen talvisodan ja toisen maail­mansodan
aikoihin asti muisteluis­samme,
n i i n eteemme aukeaa selostuk­set,
kuinka yksi suomalainen voi n u ­jertaa
turpeeseen melkeinpä paljain
käsin kymmeniä asiestettuja "rj-ssiä"
kuin tyhjää vain. Ja että yleensä yk­si
suomalainen vastaa kymmentä " r y s -
sää
Joka näihin ''tosikertomuksiin'' vä­hänkin
uskoi, oli varmaankin hyvin
hämmästynyt • .lukiessaan uutisia
Brysselissä' pidetyistä Eiiroopan yleis­urheilun
mestarui^kllpailuista. joissa
Neuvostoliitto suoriutui ykkösenä Ja
joissa Tshekkoslovakian "Satu-Pekka"
juoksi loistavimman kympin ja vilta=^
sen kuin mitä koskaan on samoissa
kilpailuissa juostu.
. Sanoa myös kannattaa, että Zatopek
pn kaikkien aikojen paras viitosella Ja
kympillä, vaikk^' Ruotsin Häggin n i ­missä
vielä pnklii: viitosen ennätys.
Hänelle eivät maailman kapitalisti-lehtien
urheiluselostajat Ja mainosta­jat
kylläkään iiäljon mainosta anna.
Tietenkin syystä, että hän pn kansan­demokraattisen
maan edustaja, kai­ken
lisäksi reUu kansamnles ja luja
rauhan kannattaja, joka-uskaltaa rau­han
asiasta puheUa sekä hastatteli-joilleen
että kilpaUukaverellleen.
Niinpä tyydytäänkln vain j^inker-taisesti
mainitsemaan hänen tulok­sensa
ja yolttpnsa sellaisten suur-juoksujenkin
.'jälleen kuin juoksut
EM-kUpallulssaJBrysselissä ja Sucmi
—Tshekkoslovakia maaottelussa Pra­hassa.;.;,.
Ei mainosteta tätä malUurheilijaa
ja rauhan miestä kuvin ja suurin
räiskyvin, ptfilkbin. , kuten aikoinaan
Nurmea, Heinoa'ja montaa muuta,
vaikka hänien ttiloksensa ovat vähin­täin
yhtä azvokkaita Ja numerolliseisti
vielä parempia.
Mutta nyt myilläsi aivan tinc^tua se
otsikossa maitiittu' asia. Nbnlttäln se,
että Suomi: hävisi nyrkkeilsrmaaotte-lun
Neuvostolhtolle 16-^^
Täytyy ; sanoa, että se dli JO pa­maus.-
/:''''':''\\':':::::'':}
: Urheiliuniesten V/UeieUä vbitaisUn
8anoa,^etti^: Stipml tuli; irfS pnäti
singiu jMessiifaauiss
keilykUpäilulsäa suorastaan "teilatuk­si".
.Yksikään suoniaIainen> ei pääs­syt
voitoh makuun, ei.kyennyt : edes
tasaväkiseen otteluun, neuvostomaan
poikia vastaan.
Jos ottelu olisi pidetty Neuvostolii­tossa,
olisi ottelun suomalaisilla selos­tajilla
ollut ehkä mahdoUismis löytää
joltakin "syitä" tällaiseen perinpohjai­seen
häviöön, mutta nyt el niitäkään
ollut mahdollisuus löytä^.
Kaikissa selostuksissa myönnetään
että tuomiot olivat, oikeita. Ainoa puo­lustus
— Sucoui-Seuran uutisten mu­kaan
— oli ge, etta suoiualaisilla oli ol­lut
lilan lyhyt harjoittisalka.
Mutta mitä nämä n(6uvostourheill-
Jain. nyrkkeilijäin kuten muidenkin,
yhä paranevat saavuttdcset osoittavat.
Ensinnäkin sen. että puheet suoma­laisten
ym.' paremmuudesta verrattu­na
slaavilaiseen kansanainekseen
ovat ja ovat aina olleet keinoja, millä
on nostatettu kansallisuuskiihkoa ja
vihamielisyyttä neuvostmnaata Ja
kansaa vastaan.
Toiseksi sen. että neuvostojärjestel­mä
on luonut Venäjän kansalle ceUai-sen
olotilan. inUsä suurilla Joukoilln
— koko kansalla O;D laajat mahdol­lisuudet
niin ruumiillisen
senkin tasonsa kohottMnl««n-lv;,
. Kansan elintaso o n > Ä
haUItUs auttaa kalUn tavoin «Bg
seen' nuorisolle mahdollisuudei» ^
klalia;/nito kaupungeissa I g "
seudidlakln. kehittää, ininto^ig
Se auttaa kenttien. klubien^J^2 kulttuurilaitosten rakentamlst»
kialla urheilun ja voirolstelon Joo*
pohjapyhä
'Tältä .pohjatta 1^ ^^^S
asiaa, nlhi silloin my&anyig^
Äeneuvöstomaan uiheilljql^^g
vutuksla, nopean nousun l a j « 'j
häitten urheUumaltteri tasolle r;*»
le hiistä.
Vaikka neuvostomaassa e i J ^
dakaan tähtlurheUua, katenj^
kassa — jossa edusi
nm
tujen Ja puoUammattilalstett
- n l t a ottaen h u c m l o o n f^
sevanurheUun laajan
Ja niahdoliisuudet, t u ^ e c ^ ^
maan joukottain hulppu»»"^
kykeneviä urheilijoita.
on sUlohi selvää. ettäsellalstfflP
ku maiden kuto Suomi
Joissa kaikenlisäksi var.-^^
nuorisolla on pmitteeUinö^^B
riittämättömät mabdollfc^^
kehittämiseen, el ole teo^^
suus tasavertaiseen k a m p ^ ^
vostomaan urhelUjoItteD.*»"^
kanssa. _u-ft,«an**
Neuvostokansan u r t e ^ ^ ^
ovat nyt jqoaittaneij.*^*^^,
makasta ja pystyvää
luonut Järjestelmän J ^ ^
BB tulee nouseanaan ^ ^ r ^ j jo
tavaan asemaan m t o ^ T^
muUlakto aloilla. - ® ^ ^ J