Vapaus, August 11, 1949

              Sivu 2 Torstaina, elokuun 11 p. — Thursday, Aug. 11 \
fUBEBTX) — iQdependent Lidaor
OtKui of Flimlib CanadlMML >»•
Ublltfiert Nov. eth 1917. Antboslsed
iu aeoond cla«s mall by the Post
OCfic* DqpftrtmeDt, OCUwa. Pub-
Udud tbrlce weekl7: T u e a d s y a,
Tbundcyi and Saturdsjs by Vapatu
IhibliBhlzifl; Company VuL. at 100-102
8t W., Bodbary. O i ^ Caoad».
Edftorlftl Offle»
E. SukaL EdUcr W. BkUmd. Uailtzv
•ddrtM BoK fl», etadbtax Ontado.
AdvertUtpg nrte» igxm •ppiimtion'
Ttaxulatlon free of efause.
T H A U S H I N M A T :
Caoadaasa: l vk. 6iK> e kk. 3^
3 kk. 2JX)
YhdyHvaDolMi: 1 Tk. Ti» 6 kk. 330 eocmoM: 1 Tk. 7.fiO 6 kk. 4.25
Metsätyöunion neuvottelut
uudesta osopim uksesta
Aika muutoksen tekoon
Ottawasta tulleessa uutLsliedossa kerrotaan, että samalla
kun Canadan kauppamahdollisuudet vähenevät Britannia.ssa
ja muualla Yhdysvaltain imperialistisen ulkopolitiikan seu­rauksesta,
Canadan ja Neuvostoliiton välinen kauppa on al­haisempi
mitä .se oli 20 vuotta sitten.
Kaiken kaikkiaan on viimeksikuluneen 6 kk. aikana Cana-dasta
lähetetty Neuvostoliittoon $31,000 arvosta tavaraa ja
sieltä on tuotettu vain $1,000 arvosta. Sanan varsinaisessa
mielessä tämä tarkoittaa .sitä, että kaupankäynti Canadan ja
Neuvostoliiton välillä on kokonaan tyrehtynyt. Kapitalisti­sen
maailman kriisin .syventyessä ja laajentuessa kutistuvat
maamme kauppamarkkinat Euroopassa ja tällä mantereella
ja samalla havaitaan, että maamme hallitus on sokean luokka-katsomuksen
perusteella viitannut kintaalla kriisistä vapautu­neille
Neuvostoliiton sekä kansandemokratian maiden ja, Uu­den
Kiinan kasvaville markkinoille! '
Erään ottavvalaisen viranomaisen kerrotaan epärehellises­ti
selittäneen Canadan ja Neuvostoliiton kaupankäynnin ty­rehtymisen
johtuvan muka "kauppafilo.sofian erilaisuude.sta"
häiden maiden välillä. Tätä "filosofian" erilaisuutta selite­tään
siten, että Venäjä haluaa tehdä kauppaa kaksitahoi§ten
kauppasopimusten pohjalla, kuten menettelee esim. Britan­nia
monessa tapauksessa, jotavastoin Canada omaksuu Wall
Streetin tunnuslau.seen "vapaista markkinoista". Totta luon­nollisesti
on, että Neuvo.stoliitolla on paljon tällaisia kaksi­tahoisia
kauppasopimuksia. Mutta mikäli me sen maan kaup­papolitiikkaa
ymmärrämme, .se on valmis muunkinlaisiin so­pimuksiin.
Tosiasia on tämä: Vaalikampanjan aikana Toron­tossa
syytettiin julkisesti, eivätkä liberaalit yrittäneetkään
sitä kieltää, että eräs Itä-Euroopan maa (ilmeisesti Neuvosto­liitto)
oli tarjonnut huomattavan suurta ja pitkäaikaista urak­kasopimusta
maatalouskoneiden ostamiseksi Massey-Harris
yhtiöltä, mutta liittohallitus tuli väliin ja .sanoi, että mainittu
yhtiö ei saa sellaista sopimusta tehdä. Jos tämä on totta —
eikä sitä ole ainakaan tähän mennessä kielletty — silloin ei ole
kysymys mistään "kauppafilosofiain erilaisuudesta" näiden
maiden välillä eikä edes "puolustuslaitoksen etujen turvaami­sesta"
kuten Ottawasta väitetään, vaan yksinkertaisesti siitä,
että tätmän maan hallitsevat piirit harjoittavat ilmatiivistä
kauppasaartoa Neuvostoliittoa vastaan.
Jos olisi kysymys siitä, että täten menetellen jotenkin au­tettaisiin
Canadan porvarien taloutta ja sosialismin hävittä­mistä
maan kamaralta, silloin tämä politiikka olisi jotenkin
ymmärrettävä ainakin porvarien ahtaan luokkakäsityksen
'kannalta katsoen. Mutta ehdoton tosiasia on, että Canadan
kauppasaarto ei varmastikaan hävitä sosialistista yhteiskunta­muotoa
Neuvostoliitosta, eikä voi estää sosialismin edistystä
Euroopan kansandemokratian maissa ja Kiinassa. Päinvastoin
tämä kauppasaarto loukkaa ensikädessä ja kaikkein enemmän
Canadan omaa ekonomiaa. Esimerkkinä mainittakoon vielä­kin
yljäkuvattu Massey-Harrisin tapaus. Huhut kertovat, et­tä
yhtiö olisi mielellään ottanut sen suuren maatalouskonei­den
tilauksen Neuvostoliitosta, mutta ei voinut niin tehdä kun
hallitus astui poikkiteloin vastaan. Ja kun tätä tilausta ei
saatu, niin Massey-Harris erotti huomattavan määrän työläi-siään
— "yUtuotannon" takia. Toisin sanoen, siitä toimenpi­teestä
kärsivät sekä canadalaiset porvarit että työläiset —
mutta me voimme melkoisella varmuudella otaksua että Neu­vostoliitto
tulee toimeen ainakin jollakin tavalla, vaikka^ei
saakaan ostaa näitä haluamiaan canadalaisia maatalousko­neita!
Tosiasia onkin, että mitä enemmän kapitalistisen maail­man
talouskriisi kehittyy ja syventyy, sitä välttamättömäm-mäksi
tulee maamme kansantalouden kannalta kaupankäyn-timme
lisääminen Neuvostoliittoon, Euroopan kansandemo­kratian
maihin ja Uuteen Kiinaan. Canadan edessä on tällä
kertaa se kylmä todellisuus, että Britannian imperiumin maat
voivat vähentää neljänneksellä ostoksiaan Canadasta samalla
kun Yhdysvallat panee "avustettaviaan" pakkopelillä sivuut­tamaan
yhä useammin canadalaisia tavaroita. Nyt on todella
yhdestoista hetki käsissä tämän tilanteen korjaamiseksi ja
meidän pitäisi yli kaiken muun muistaa, että ensitilalla ovat
Canadan omat edut. Huolehtikoot Wall Streetin miehet omista
eduistaan. *
Edistystä rauhanomaisempaan
maailmaan
Lehtemme uutisosastolla kerrotaan tänään YK:n yleissih-t^
ri Trygve Lien lausunnosta, että viimeksikulunut vuosi on
"ollut edistyksen vuosi rauhanomaisempaa maailmaa kohti".
Tämä sellaisenaan on rohkaiseva ja samalla kertaa tosi-peräinen
kuvaus maailman tilanteesta. Kansainvälinen jän­nitys,
mikä muutama kuukausi sitten näytti hyvin uhkaavalta,
on vähän^helpoittunut. Se on osoitus siitä, että yleisen mieli-pXteen
painostuksen avulla on saatettu kolmannen sodan suun­nittelijoille
tappio. Samalla tämä todistaa, että taistelu i:au-han
säilyttämisen ja vakiinnuttamisen puolesta ei suinkaan
ole toivoton tehtävä, sillä tosiasia on, että satamiljoonaiset
kansanjoukot voivat — jos ne yhdistävät rivinsä ja toimivat
päättävästi — estää kourallisen sotakapitalisteja uuden veri­löylyn
järjestämisestä.
Mutta erikoi-sen mielenkiintoista on tutustua niihin perus­teluihin,
joiden pohjalla mr. Lie toteaa kansainvälisen jänni­tyksen
lauhtuneen. Jokaiselle tarkaavaiselle lukijalle tulee
mr. Lien raporttia tutkiessa mieleen kaksi pääseikkaa: 1) Mi­tä
mr. Lie sanoo, ja 2) mitä hän jättää sanomatta.
Kuten yllämainitusta uutisiiedosta ilmenee, mr. Lie ei
suinkaan kiellä sitä, etteikö YK:lla ole ollut vastoinkäymisiä­kin
ja etteikö suuria probleemeja ole vielä ratkaisematta.
Mutta samalla hän osoittaa, että YK:n avulla on saatu sellaisia
myönteisiä tuloksia rauhan hyväksi, että niiden perusteella
voidaan odottaa ratkaisematta olevien suurten pulmien on­nellista
loppukäsittelyä. Tällaisen yleisarvion jälkeen mr. Lie
selittää kansainvälisen ilmapiirin selkenemisen perusseikaksi
sen kun Berlinin umpikuja saatiin ratkaistuksi, mikä kaiken
lisäksi teki mahdolliseksi myös sen, että ulköininisterineuvos-to
voi ryhtyä käsittelemään koko Saksan probleemia.
Merkillepantavaa on, että mr. Lie teki Berlinin kriisin
ratkaisusta pääkysymyksen, mikä se epäilemättä onkin, kan-
Lumber and äawinill Workm
Union Ontarion neuvoston sihtee­ri'rahaytotihoitaia
Bruce Masno-son
puhui Joku aika aiUen radiossa
tale%-ien m e t s ä työneuvottelujen
jobdMta. Koska asia on ajankoh­tainen
suomennamme tähän hänen
puheensa täriceimmät kohdat:
Neuvott£.-lut Onta.-ion paperipuutuo-
: tsnnon työehtosopimuksen uudistaml-
, sesla tulevan vuoden ajaksi aloitetaan
' Torcntassa elok. 16 pnä. '
! Haluan en.slksi puhua ohjelmastam-me
palkkoihin nähden tulevissa neu-
I vottiluissa. Tähän mennessä ovat
l työnantajat omaksuneet tänä vuonna
! kaikissa neuvotteluissamme miltei
! kielteisen kannan kaikkia palkanko-i
rotuksla vastaan. Tästä huolimatta
' o n uniomme voittanut vähäisiä pal-
! kankorotuk>,ia sahatyöneuvotteluissa,
I vaikkakin perin pitkien neuvottelujen
!'jälkeen ja joissakin tapauk.sissa vai­keiden
sovittelulautakuntaneuvottelu-jcn
jälkeen. Näiden sopimusten alais­ten
työläisten cstokykyä ei todella-
! kaan olisi voitu pitää ennallaan ilman
' näitä korotuksia.
Yhä tiukentuva työnantajain vas­tarinta
palkkojen ko.'-ottamista vas­taan
on pääasiallisena syynä siihen,
että työväen taistelu palkkojen korot­tamiseksi
neljännen kerran sitten so­dan
päättymisen on viivästynyt ja on
; taan on saatava uusia Ja entistä pa-
I rempia takeita. Kohtuullinen 85 sen-
' tin palkankorotus päivää kohden Ja
I lyhennetty työviikko entisin viikkoan-i
HOin, IcchtuuIUsin ylityolcorotuksin
i cn.meidän nyiyisen taloudellisen oh-i
jelmamme toilmakivetiä. Yhdessä
I urakzapalk^ojeK 15 pros. korottamisen
ja päivän ruokarahan 25'sentillS alen­tamisen
kanssa on n i i l l ä tarkoitus
j saada metsätyöpalkat tasapainoon
tehtailla maksettavien p a l k k o j en
kanssa tulevan sesongin aikana. Eikä
BRUCE MAGNUSON
tään tekemistä sen ylei.stä työn Jaka­mista
koskevan ajatuksen kanssa mi­kä
edellyttää töiden jakamista entisil­lä
palkeilla. Me .saimme maistaa sii­tä
kun meidät pakoitettiin ottamaasi
se vastaan kriisivuosien aikana, jol­loin
olimme järjestymättömiä ja jol­loin
neuvotteluvoimamme oli heikko.
Tällä kertaa me vaadimme palkkojen
riittävää korottamista, että vietävä
viikkoan-siomme olisi entisen suurui-siinä
ole vielä otettu huomioon työm­me
ja ansioidemme sesonkiluonnetta.
Kun otamme huomioon metsätyöväen
työn sesonkiluonteen jäänune vielä
paljon jälkeen vuosiansioiden perus­teella
laskettuna.
Järjest3maättömten Järjestäminen Ja
taistelun järjestäminen kaikkia olo­suhteiden
Ja palkkojen huonontamis-jTityksiä
vastaan, muodostuu tällä
hetkellä yhdeksi täriceimmistä tehtä­vistämme.
Tämän lisäksi on taistel­tava
kaikkea työpaikoilla ilmenevää
Leslie Morris:
v:lta 1920-30
Vlimeiäenicyinmenen vuoden aticanaj Työnantaja tfetSä tfimän Sun
an Canadan "unioiden Jäseranäärä he eivät ole onnistuneet murskaamaan,
iohormut lähette mjljc<man, jos tä- unioja 'punaisten puhdistamisella" Ja
hän lukuun iiitstään katoSiset uniot.; muilla ketnoilla, i n i n he yrittävät
TSmä taÄmttaa sitä. että noin 30 i työttömyj-den avidla murskata uniot
r-SITÄ
^ P i k t o , W : Mistä J s o ä i '^
tähän maailffiaanT
Isoäiti: Haikara tci otoat
Liisa: Miten äiu on sitten
Isoäiti: Haitari toi m^s
L i i s a : Tolio haikara
Isoäiti: Kyllä
prosenttia varsinaisia palkastaan elä­viä
on järjestetty." Se ei oI« korkea
prosentti, mutta kuitenkin korkein
maamme historiassa. -Kailcki työläi­set
eivät iBoskaan kuulu unioihin, ei
ainakaan niin ' kauan kuin kapita­listinen
Järjestelmä on vaUalla. TäUä
ei tahdota kieltää -atä, etteikö edeä-leen
pitäisi työläisiä järjestää j a voi­daankin
varmi%-ti Järjestää: ei myös­kään
sitä .etteikö Jäsenmäärän kol-minkertaistuininen
olisi humnattava
saavutus. Mutta olla vain Jäsen uni-ossa
ei riitä, Jäsenmäärän kasvu
osoittaa vain sitä, että •työväenluokka
alkaa viisastua. Passiivinen Jäse­nistö,
kyydillä' istujat Ja jpcUcät jä­senmaksujen
maksajat, auttavat by­rokratian
voimistumista.
diskriminointia vastaan. ' Yhdessä Syy miksi uaiot kasvoivat tehtai-
.suuremman unioturvan, paremman jden syntymisen. aikakaudella ei löy-valitus-
Ja se n i o r i tyjärjestelmän
kanssa, on nämä kaikki seikat saata­va
määritellyiksi työehtosopimukses­sa,
minkä tulee käsittää myöskin kaik­ki
alat metsätöissä.
Me olemme vakavasti harkiimeet
nen lyhemmä.stä työviikosta huolimat- mahdollisuutta kahden vuoden lyö­yhä
edelleen ratkaisematta. U.sei.ssa ta. Työnantajat eivät luonnollisesti-, ^^^°^°P'™"^^" solmiamista.
tärkei.s.?ä teollisuuksissa on tämä' ^jga^ suo.stu siihen helpolla. Sillä!
taistelu vieläkin ratkaisematta. Mutta
työväen palkkain korottamisen tarve
on yhtä suuri, ellei ehkä vieläkin suu­rempi
kuin menneiden vuosien aikana.
Meidän uniomme yhtyy kaikkiin
niihin unioihin, jotka ovat valmiit
taistelemaan palkankorotu.?ten puol3.s-ta
neuvotteluvoiman korkeimpaan ra­jaan
saakka. Se on meidän ohjel­mamme
palkkoihin nähden. Me
se maksaa työnantajille rahaa, josta | Suuri yleisö ei ehkä tiedä sitä, että
heitä on kaikkein vaikein saada " l u o - > ° " ^ ' tuhannet Canadan työläisistä
pumaan. Mutta sota-ajan kohtuutto- • "^^^ työttömyysvakuutuksen ui-mistä
voitoista ja vieläkin suuremmis­ta
voitoista sodan jälkeisinä vuosina
kykenevät työnantajat paremmin kuin
koskaan ennen myöntämään niihin
kohtuulli-siin vaatimuksiin, joita tä­mä
ohjelma edellyttää. Työnantajat
ovat näistä voitoista sijoittaneet l>uo-clemme
tinkimättömän vakuuttuneet mättävän osan uusiin tuotantolaittei-
.siita, että elintasomme säilyttäminen
kaipaa kipeästi näitä korotuksia elin­kustannusten
kohotessa ja työttö­myyden
kehittyessä. Palkkoja korot­tamalla
v o ^ a n parhaiten vastustaa
kriisin kehittymistä.
Muutamien kuluneiden vuosien ai­kana
ovat puumassa- ja paperituo­tannon
voitot olleet suuremmat kuin
koskaan ennen. Näitä valtavia voit­toja
on käytetty suuressa määrin tuo­tannon
mekanisoinnin lisäämiseen ja
työn tuotlavaisuuden kohottamiseen
työn kiihdyttämisen avulla, jotka ovat
johtaneet huomattavaan työvoiman
vähentämi-seen. Toisaalla on kiris­tynyt
työttömyystilanne johtanut työ­väen
neuvotteluvoiman vähentymi­seen.
Täten alituinen pyrkimys hin-tain
ennallaan pitämiseen ja korot­tamiseen
sekä entistä suurempiin
voittoihin, johtaa kiertämättömästi
taloudellisiin vaikeuksiin ja niiden
johdosta lamaannukseen. Työnanta­jat
ovat perin kärkkäät käyttääkseen
parhaalla mahdollisella tavalla kaik­kia
tilanteen mahdollisuuksia" aset­taakseen
kehittyvän kriisin taakan
työväen harteille. Toisaalla edustaa
työväestö hyvin suuressa määrin sitä
suurta yleisöä, joka on samaan aikaan
kaikenlaatuisten tuotteiden ja palve­lusten
ostaja. Sellainen on meitä
vastassa oleva tilanne. Tässä tilan­teessa
ansaitsevat omistajat eniten
siin ja entisten tuotantotehon korot­tamiseen.
Nyt he valmistautuvat hin-tain
ennallaan pitämiseen ja voitto­jen
lisäämiseen seurauksena tästä po­litiikastaan,
joka antaa" enemmän
tuotteita vähemmällä työvoimallai • Se
johtaa toisaalla työläisten ja heidän
perheidensä elintason laskemiseen, el­lemme
kykene pitämään heidän osto-kykyään
entisellään.
Nyt on aika esittää kriisin vastainen
ohjelma täystyöllisyydestä kohtuulli­silla
palkoilla. Seuraavalla kerralla se
saattaa olla myöhäistä. Tämän ohjel­man
toteuttamiseen on ryhdyttävä nyt
— ja me aijonmie sen myöskin tehdä.
Tulevissa neuvotteluissa ei saata
tulla kysymykseenkään perääntymi­nen
niistä olosuhteista, jotka olemme
saavuttaneet edellisissä neuvotteluis­sa.
Tulevan kriisin olosuhteita vas-kopuolella.
Siihen Joukkoon Iniulu-vat
myöskin itä-Canadan metsätyö-laiset.
Meidän uniomme «n päättä­nyt
esittää asiasta anomuksen St.
Laurentin hallitukselle, Jolle se esite­tään
uuden parlamentin Istuntokau­den
alkaessa syyskuussa.
• • • •
Niille, jotka edustavat meitä tule­vissa
neuvotteluissa, ovat edellämai­nitut
asiat kristallin selviä. Kaikki
keinot tullaan käyttämään päästäk­semme
myönteisiin tuloksiin. Uniom­me
on valmis tekemään osansa. Mut­ta
työehtosopimus ei ole yksltahtoi-nen
asia. Kummankin neuvottelupuo-len
on esitettävä Järkevysrttä ja halua
sovintoon. Jos asiat käsitetään tällä
tavalla, voidaan edessä olevat vaikeu­det
voittaa j a saavuttaa sopimus, min­kä
kumpikin puoli yol hyväksyä.
Samalla erää on jokaisen uniomme
Jäsenen oltava valmiina vastaanotta-
,maan odottamattomat asioiden kään­teet
neuvottelujen johdosta. Entistä
tehokkaampi järjestäjrtyminen käm­pillä
ja sahoilla en ainoa vastaus edes­sämme
olevaa tilannetta silmällä pi
taen.
detä vain tarpeellisuudesta järjestää
palkalla eläviä yhteen, vaan tarkoi­tuksella
pitää yllä Jatkuvaa taistelua
j a siirtyä^een yksinkertaisesta unlo-nismista
politiikkaan, joka on paljon
laajemmalla kentällä liittää yhteen
kalkki kaiisankenx&set kapitalismis­ta
vapautimilstaisteluun — ktmnes
uniot kirjoittavat llpptiihinsa, ei
vain vaatimuksia kapitalistiselle jär­jestelmälle,
vaan vaativat tilaille so­sialistista
järjestelmää.
Jos imiot ovat toimettomia j a sal­livat
oikeistojohtajiansa tehdä unlois-taan
hallituksen ja työnantajain pal­velijoita,
niin he heikkenevät Ja lak­kaavat
olemasta tehokkaita aseita,
y l i sadan vuoden imlonistisen l i i k ­keen
kokemus bn osoittanut tämän.
Jos uniot rajoittavat toimintansa
yksinomaan tehtaassa talfc"ia verstaas­sa
vain taloudellisiin kysymyksiin, eli
pysymään pelkkinä "ammattiunioi-na",
niin ne eivät ole tehokkatia työ­läisten
järjestöjä, sUlä tyoi&isten koh­taloita
määrää sadat eri asiat, joita
tapahtuu heidän tehtaansa taikka
teollisuusalan", ulkopuoldla, sellaiset
kuin sota. taikka rauha, hallitus, f a ­sismin
tthka, verotus, hirmat, kapita­lismin
ja sosialismin välinen yleis­maailmallinen
taistelu.
ja "opettaa työläisille läksyn".
Jos
kan Jatkua (poikkeuk.sena
taistelut mlta U E Ja C S U Ja toiset
ovat käyneet), kuten punakauhun
lietsonnan, unijjen hajoitukset Ja ta­loudellisen
myrskyn edessä iieräänty-misen.
n i in silloin työnantajat pääse­vät
suimnltelmiensa perille. Jos
uniot vastustavat olkeistosllpeä, ku­ten
C S U ja pysyvät unlon demokra­tian
perliftitteen kannalla sekä otta­vat
lujan kannan korporatioita vas­taan
(kuten Massey-Harrisin työläi­set),
n i i n monta asiaa korjaantuu.
• •
20-luvulla saadut Ikävät kokemuk­set,
jolloin tmioja muräcattUn, voi­daan
välttää; työläisten voima säilyy
taloudellisen pulan aikana ja he voi­vat
pakoittjaa lyhentämään työpäiviä
työttömso^den lieventämiseksi: työt-toi.
Liisa: Sehän on kummaffito'
uniot saUivat nykyisen politu- ° ? f ' f ^ " suvussamme ok tetiJa.
jatkua poikkeT&sellaiset lu^HnolUsenaT"
PAINAV.\ ASlANiAÄU
— Isä, Kai e sanoi .että XE^
sinun näköisesi.
— No, mitä sinä sanoit
— En mitään — hän oa'
kuin minä. • • .
TULI KAYTETYIÖ
— Anteeksi, mutta minä jätg
ne erehdyksessä pesulasjtuni
asemasta.
— Ja tulette nyt vasta i
siitä kun me olemme ennättänee
mistaa sen perusteella laätttsi
• • • , ' • • •
— Onko Elli naimaton?
— Kyllä — jo ko mannen
; • • •
Ravintola vieras: Asia ei tosj
tömät työläiset voidaan pitää imi- °"nua tältä csaltaan.mutu
oissa ja niiden kanssa voidaan yhdes­sä
taistella; he voivat yhdistää työt­tömien
järjestön Ja uniojen yhteistoi­mintaa—-
J t ^ oli n i i n eristettynä
viime kerralla. Ne voivat parem­min
Ja nopeammin osoittaa — suu­remmassa
mittakaavassa kuin Työ­väen
Yhtenälsyj«liitto kykeni 30-lu-vulla
— että työläiset voivat taistel­l
a ja saavuttaa voittoja taloudellisen
pulan kaudella ja siten edistää yhteis­tä
asiaa.
Tätä ei saavuteta jos vain joku
haluaa sitä. Se el synny itsestään.
Sen puolesta pitää taistella. Nykyi­nen
taistelu oikeasta politiikasta,
unlon yhtenäisyydestä ja hajoittajien
aiheuttaman l i a n pesemisestä, ei voi
ratkaista yksinomaan Canadan työ­väen
liikkeen tulevaisuutta, mutta
myös koko Canadan tulevaisuuden.
Kolme yapausarnieijaa
marssii kohti Kantonia
Samaan aikaan kun Chiang
shek neuvotteli Pilppiineillä president­ti
Elipido Quirinon kanssa Tyynen
meren kommunistivastaisesta blokis­ta,
niin Kantonia kohti etenevät
Kansan Vapausarmeijan osastot ovat
ja kaikkien tuotteiden todelliset v a i - j iskeneen pirstoiksi Kuomintangin ar-mistajat
kärsivät eniten epävarmuu-| meijoita.
desta yrittäessään tulla toimeen vä­hentyneillä
tuloilla.
Tätä taustaa vastaan on tarkastet­tava
työnantajain kehittyvä hyökkäys
kaikkia työväen vaatimia parannuk­sia
vastaan. Ne ovat teollisuuksien
omistajat, jotka määräävät meidän
elämästämme ja työväen neuvottelu­voima
nojautuu järjestyneisiin työläi­siin.
Hallituksen ohjelmaan nähden
voimme todet.a, että sen eri. osastot
pyrkivät entistä suremmassa määrin
sellaiseen lainsäädäntöön, jonka tar­koituksena
on työnantajain pyrkimys­ten
edistäminen työväen neuvottelu­voiman
heikentämisen avulla. Mei­dän
taistelumme tämän tilanteen kor-jaamissksi
riippuu etupäässä työväen
järjestäytymisestä ja työväen kaik­kien
ryhmien keskinäisestä yhteistoi­minnasta.
Toiseksi on sen edellytyk­senä
suuren yleisön kannatus.
* * * .
Kasvava.1 työttömyyttä vastaan on
esitettävä vaatimus lyhemmästa työ­viikosta,
entisin viikkoaiisioin. Se on
meidän ohjelmamme toinen kohta
palkkakysymyksen jälkeen. ' Tällä
meidän vaatimuksellamme ei öle mi-
Samalla tavalla kuten Shanghaista,
jonka Chiang jätti paetessaan tiu:-
vaan Formosaan, Chiang julisti Pilp­piineillä,
että viimeksimainittua (kau­punkia
tullaan "puolustamaan kuo­lemaan
saakka." Tällainen lausunto
lohduttaa WaEhingtonissä vain niitä,
jotka haluavat Yhdysvaltain avointa
sekaantumista Kiinan sisäisiin asioi­hin
yhä pienenevällä Kuomintangin
alueella.
Neljä vapausarmeijaa etenevät, kol­me
uudessa hyökkäyksessä Kantonia
kohti ja neljäs pitkän rintaman län­tisessä
osassa tavoitteenaan Sz2chua-nin
maaikunta. Etelää kchti etenevis­tä
armeijoista on yksi kenraali L in
Piaon 4. kenttäarmeija, joka valoit-tl
Hankown ja Changshanin ja nyt
työntyy laajalla rintamalla Hunanin
maakuntaan. Kenraali Lin Piao,
Zvlandshurian vapauttaja. aloitti
hyökkäyksen äsken valloittamaltaan
Ichangin kaupungista ja tunkeutui
Kuomintangin puolustuslihnakkeiden
lävitse.
Kaksi muuta armeijaa ovat ken­raali
Liu Po-chengin 2. kenttäarmei­ja
joka vuosi sitten meni Janjftsen
yli Ja kenraali Chen Y i n l n 3. kenttä­armeija,
joka valloitti Shanghaln ja
etenee rarmlkkoa pitkin Puklenln
maakurmassa.
'Viimeisten tietojen mu'iaan ovat
vapausarmeljoiden Joukoa tunkeutu­neet
Jo syvälle Hunanin Ja Kiangsin
maakimtiin ja niiden lähimpänä ta­voitteena
on Kanton. Niiden etene­mistä
auttaa sissijoukot, jotka demo­ralisoivat
ja vaikeuttavat Kuomintan­gin
armeijoiden toimintaa.
Kantonista saapimeet tiedot osoit­tavat,
että Kansan Vapausarmeijat
eivät kohtaa kuin hetkellistä vastus­tusta
kuten Shanghaissa Ja että enem­mistö
kansasta tervehtivät ilolla jiiltä
kuten Jangtsen suuren sataman väes­tökin
teki.
Kuomintangin taholta ilmoitetaan,
Tällä hetkellä ,kun taloudellinen
kriisi syye^tp^ jota vastaan l i P P ja
tuhaimet kaoikonäkpiset unionistit
ovat taistelleet sitten sodan päätty­misen,'
on entistään tärkeämpi ottaa
taiseluasenne. .
Työnantajien pqlltiikaii takia työttö­myys
kasvaa. Työttömät työläiset,
jotka kilpailevat keskenään saadak­seen
leipää, aiheuttavat vahinkoa u n i -
riistiselle liikkeelle ja iloa palkkoja
alentaville työnajitajUle. Tuhannen
kertaa erehdys on uskoa, että talou­dellinen
lamakausi yksistään saattaa
työläiset automaattisesti taisteluuru
El ensinkään. Toisinaan on ä l l ä ko­konaan
toisenlainen vaikutus — se
voi Johtaa uniojen murskaamiseen,
Jakaa työläiset ^'etuoikeutettuihin" ja
"el-etuoikeutettuihln" ryhmiin ja
pienen kodin taikka muim omaisuu­den
menettämisen pelko hävittää i h ­misten
talstelutjdidon.
Kansainvälinen -
piknekki Port
Arthurissa
Port Arthur, Ont. — Kansainväli­nen
piknekki on taaskiin järjestelyn
alaisena. Se pidetään Työnpäivän
aattona siis sunnuntaina, syysk. 4
p:nä. Punaisessa Puistossa. Tilaisuu- «
teen varataan iu:heilu- ym. ohjelmaa
koko Iltapäiväksi. Ravintolaan tu­lee
eri kansallisuuksien mieliruokia*.
Eri kansallisuuksien taholta haeskel­laan
sutteikki-kunlngattaren ehdok­kaita,
joten tässä juhlassa tulee ole­maan
kaikkea m i t ä o n ollut tämän
kesän ajalla kansallisui&slen ja jär­jestöjen
juhlissa. Tämä on myös v i i -
I meinen päiväjuhla Punaisessa Puis­tossa.
Täten kutsutaan juhlavieraita lä­heltä
ja kaukaa. Tervetuloa! — A T H .
kumxniniin sanoa, jä:iikö se
ja, joka otti vastaan minun tili-omaisia
jälkeensä?
• D
— Ajattelehan kun minulla IB
vä tuuri pokkerissa. Jäppina
minulta eilen niin paljon, etti
maksamaan aikaisemman r
vielä lainaamaan minulle.
• • • • ••
SANANaiUKAISTA
Isä: Miksi uitat minun uuj^
Jaani kylpyammeessa?
Poika: Mutta isä, sinähäa
sen olevan niin kamalan JcuitiL!
• • •
EI OLLUT VARMA
Kalle: Onko kaikki pojat
metsästä kämpälle?
Jussi: Kaikki kuusi!
Kalle: Ovatko he kaikki eh
kaisia?
Jussi: Kaikki ovat OK!
Kalle: Sitten voin ilmoitui,
olen ampunut peuran.
OPllMISTI
"Kuinka monta kalaa olette
neet?" kysyi eräs ohikulkija
ukolta, joka istui joen
onki.
'Hyvä", vastasi ukko, "j«
saan tämän, joka parhailla»
onkeani Ja vielä kaksi lisää,
nulla on kolme." .
että niiden käytettävänä on vielä
500,000 sotilasta. Viimeisen kahden
viikon aikana on 150,000 kuomintan-gilaista
ajettu piakosalle ja Chiangin
armeijat eivät kykene vasttistamaan
Vapausarmeljoiden hyvän kurin
omaavia ja taistelukokemuksen saa­neita
sotilaita, jotka etenevät kohti
Kantonia, Chian'hallussa olevaa vii­meistä
suurempaa keskusta.
AutotyÖläisten työ-sopimusneuvottelut
tVindsor. — United Auto Wcrkers
lUnlon täkäläinen osasto no. 200 on
esittänyt pyynnön sovittslulautakun-nan
nimittämisestä sen jälkeen kun
Ford Motor Co. on hyljännyt kaikki
unlon tärkeimmät vaatimukset, mm.
eläkkeistä ja huoltotyöstä, itordin
tehtaiden uniot Canadassa ja Yihdys-valloi^
a ovat tänä vuonna sopineet
yhtenäisestä esiintymisestä työsopi-musneuvDtteluissa
tätä automonopoo-lia
vastaan, mikäli sen o n tarpeellista
ja siihen saakka kunnes sopimus on
tehty rajan kummallakin puolella.
Detroitin tilanne näyttää sellaiselta,
että työläiset saatt^va-t ryhtyä lak­koon.
Kominformin julkaisu
englanninkielelläkin
kerran viikossa
Toronto. — Tulevan syysi, i:
västä lähtien ruvetaan Ko
ju"kaisua "Kestävän rauhan |i
san demokratian puolesta"
maan kerran viikossa iolmdi
kielellä, venäjän, englannin ja
kielisinä, ilmoittaa Progress
täällä. Englanninkielisen
nimi on "For a Lasting Pea«
a People's Democracj-".
Tämä julkaisu taistelee ja
ja peräänantamattomasti
lisyyden ihanteiden voiton
ja .on tärkeä tietolähde ko:
puolueiden laajoille aktiivisilk
koille ja maailman edist;
interektuaalellle.
Julkaisun tilauksia ottaa
iProgress Books, 95 King St. 1
ronto. Vuosikerran (52 numca'
laushlnta on $2.50.
— Afrikan jättiläiskäänne
taa 30—40 jalankin pituuden.
— Yhdessä neliömetrissä os
neliötuumaa.
PÄIYÄN PAKmA
Voima, jota ei voida itukistaa
New York Timesin Shanghaissa k i n mädän -vallan pönkittämiseksi
sainyälisen ilmapiirin selkenemisessä, vaikka juuri tätä seik­kaa
on Atlantin tällä puolen taantumusvoimien taholta vä­heksytty.
Toinen tärkeä ja mielenkiintoinen seikka on se. että mr.
Lie ei puhunut halaistua sanaa Atlantin paktista, vaikka täkä­läiset
taantumusvoimat ovat kovapaineisen propagandan
avulla yrittäneet selittää, että Atlantin pakti on muka laadittu
rauhan turvaksi. Sanotaan, että '"puhumatta paras", ja niinpä
nähdään, ettei mr. Lie olisi voinut kovimmillakaan sanoilla
sen ankarammin Atlantin paktia tuomita!
Kolmas huomioonotettava seikka on tämä: YK elää ja vai­kuttaa
rauhan hyväksi sittenkin vaikka taantumukselliset so­danlietsojat
ovat sen monta kertaa ennenaikaisesti haudan­neet.
Kysymys on vain siitä, yhdistävätkö maailman rauhan-haluiset
kansakunnat rivinsä ja käyttävätkö ne rauhan hyväk­si
tätä laitosta. Totta tietysti on, että YK ei ole sen paremmin
"täydellisyys" kuin mikään muukaan inhimillinen laitos tässä
suuressa mun-oskaudessa, mutta se on sittenkin paras käytet­tävissä
oleva ase maailman rauhan vakiinnuttamisen ja säilyt­tämisen
hyväksi.
toimiva kirjeenvaihtaja tiedoitti v i i ­me
maanantaina, että Kansan V a ­pausarmeijan
toimesta oli Shanghais­sa
pidetty suuret juhlat "Armeijan
huoltorahaston" hyväksi. Julilat o l i -
^ vat suiuemmoisesti onnistimeet. K y ­symyksessä
oleva kirjeenvaihtaja lär-
Joittaa mm, seuraavaa:
"Pienellä summalla sai heittää pal­lolla
Chiang Kai-shekklä taikka T . V.
Soongiä; ampua korkean tolpan no­kassa
kiertävää Kuomintangin pom­mittajaa;
heittää nuolella Taiwanin
strategista k o h d e t t a . . ."
Shanghaissa vielä äskettäin sortajat
mässäsivät Ja telotuskirveet katkoivat
sellaisten ihmisten päitä, jotica uskal­sivat
nostaa kätensä imperialistein
kätyreitä, Chiang Kai-Ähekia ja
Soongia vastaan. Nyt olivat nämä
kflns^njai pettin-it kansan pilkan koh­teena.
Kiinalainen oppinut, työmies,
maanvuokraaja ja äärimmäisessä
kurjuudessa elänyt kuli ovat saaneet
ihmisarvon ja nälästä, raunioista ja
kurjuudesta bucäimatta tulevaisuus
-näyttää heille valoisalta.
' Kansan vapautumisesta eivät kaik­k
i tykkää. WaU Streetin imperialis­tit.
Jotka heUtävät Chiang Kai-she-biljooneja
döllai-eita, ovat raivoissaan.
Uusia salaisia suurmitelmia valmis­tellaan
K i i n a n kansaa vastaan.
AmerUuin virallisissa piireissä on i l ­maistu
sellainen käsitys, että kansan-demiÄraattlsella
Kiinalla el ole elä­misen
mahdoOisuiiksia. Sen tietysti
näyttää tulevaisuus. Suu puhuu sy­dämen
kyllyydestä ja amerikkalaisil­l
a imperialisteilla on myöskin toive-ajatuksensa.
Viimeaikaiset Kiinan tapaukset
ovat osoittaneet, että viekkaudestaan
ja viisaudestaan huolimatta amerik­kalaiset
imperialistit ovat k ^ ^ e et
todellisei lladton. Eikö syyttä eräät
kongressin edustajat ole sanoneet, et­tä
valkouieh kirja on vain Kiinan
politiikan virheiden peittämlsyrltya.
Amerikkalainen kirjailija Waäilng-ton
Irving kirjassaan " A Creole V i l -
lagessä". Joka painettiin v. 1837. pu­hui
ensimmäisen kerran "kaikkival­tiaasta
dollarista". Sen jälkeen siitä
tuli yleinen sananparsi ja sen voi­maan
useammat ihmiset ovat hiotta­neet.
Tunniisläkaanune. että raha
Ja kaikenlainen pääoma, omaavat
erittäin suuren voiman. Mutta Jo
viime vuosisadan loppupuolella löy­tyi
ja erittäinkin kuluvalla vuosisa­dalla
löytyy paljon ihmisiä, jotka
ovat havainneet, että on rahaakin
suurempi voima. Se on kansa. Ja
kansa on entistä tuntuvammin t u l ­lut
huomaamaan, että yhdellä puolel­la
uhkaa doUariorjuus mutta toisella
puolella ovat demokraattiset vapau­det.
Monet kansat ovat Jo valin­neet
Jälkimäisen. Elinan kansa on
myöskin nyt ratkaissut asiansa ja
heittänyt dollariorjuuden harteiltaan
ja valinnut demokraattisen tien.
Mahlitsimme alussa, että Wall
Streetille uskollisten diplomaattien
piirissä on ennustettu, että kansan­demokraattinen
valta ei tule olemaan
^yinassa pysjrvä. He ovat ehkä unoh­taneet
sen tosiasian, että vähän yli
kolmekymmentä vuotta sitten he va­kuuttivat,
että lokakuim vallanku­mouksessa
valtaan noussut Neuvosto­liitto
kukistuu muutaman kuukauden
kuluttua ja sitä vartai Amerftkakin
lähetti joukkoja Sperlaan aseelli­sesti
kukistamaan tätä nuorta sosia­listista
tasavaltaa. Churchill hoite­li
aseellisten joukkojen hyökkäystä
lännKsä päin. Ajat olivat kovin
vaikeat Neuvostoliiton kansoille. N i i l ­tä
p u u t ^ aseita, leipää, kulkuväli­neitä
eli kaikkea mitä pidetään vält­tämättömänä
nykyaikaisen sodan
käynnille. Imperialistien armeiJoU-la
oU kailÄi materiaaliset edellytykset
voittoon. Neuvostokansan sankarilli­nen
taistelu Ja loistava voitto Ja i m ­perialistien
valtojen anneijoiden sur­kea
tappio kuuluvat historiaan.
Kolme vuotta sitten suunniteltiin
K i i n a n Kansan Vapausannei^
hoa ja hyökkäystä järjesti
vat amerikkalaiset sotii
Rahaa ja aseita virtasi Om
shekille. Vieläpä CanadaJdn
sinne Mosquito-pommittajl».
san Vapausarmeijan
New China News Agencyn
oli silloin vain 93,000. Nyt ä
me vuotta myöhesmmto, on
Vapausarmeijan miesvahTUUS'
000.
Neuvostoliitossa ko
vuotta sitten Ja Kiinassa ny
selvästi nähtävissä kufflpUM «
makkaampi i-aha vaiko
to.
NUlle ihmlsUle jotka
tääUä Canadassa taistelifst
kansan puolesta ja yritön»
rautaromun lähettämisen
on Kiinan kansan voitto ^
suloin tätä toimintaa pitt»tä*
canadalainen tri BetSune
naan auttamaan haa¥0tWEO
paustaistelijoita, niin sitä
taantumuspiirelssä rikcä»!*
syytä kysyä, kumpiko on
sempaa lähettää vapauten».
taistelevaa kansaa vastJön
tajia vai se kun ynttai
heidän haavottimeita
joitaan.
SeonBethunen ^
voittanut ja Kiinan kanai
taa niitä canadalaisia, j w»
demäa, ystäviä tälle
dalaiselle. Joka lep&ä
Vapaan Kiinan muU»**