Vapaus, August 11, 1949

              Sivu 4 Torstaina, elokuun 11 p. — Thursday, Aug. 11J
44-;'.-. V
«a
Ci»
«ta
Ml
V A P A U D E N
Lmvalipputoimisto
E D W I N ' S U K S I
T r a n s - A i l a n t i c Passenger Confe-rencen
valtuuttama asiamies
•
Edustamme melkein k a l k k i a Job-tavlmpia
valtamerilinjoja. Suun-nltellessanne
matkaa Suomeen tai
m u i h i n Euroopan maihin, voitt*
luottamuksella kääntyä puoleem-me
l i p p u - y.m. matkaa koskevissa
asioissa.
•
Paikkoja saatavana Suomeen
matkustaville elo-, syys-,
loka- Ja marraskuun kulku-vuoroihin.
s VIETTÄKÄÄ JOVI.USXE
Si-OMESSA
Kaksi suuria joulu-huvimatkaa
S U O M E E N
JärjeKtetiikn kuuluisilla moottori-l
a i v o i l la
O R I P S H O L M — Jouluk. 3 p.
S T O C K H O L M — JouJuk. 9 p,
Alnoa-Maan 10 vuorokautta
N E W Y O R K I S T A S U O M E EN
l i u o t s i n kautta
Miitslakaa sukulaisianne ja
vstuviänni
S U O M E S S A
SAL-.X LAIUAPAKETILEA
6 paunaa j a u h t i i i i a laatukahvia
ilmatIlvlsKti pcitirasioLssa pakattu­na
vahvaan kartonkiin, Jonka y m ­pärillä
on ttriisvanne.
Type " C " . Bruttopaino. 10 pannaa
H i n t a : $5.97 sisältäen.tullin
Vapaus Travel Agency
E D W I N S U K SI
Valtuutettu asiamies
P. O. Box 69 Sodbunr, O n t
Kilpailukutsu
40 s CUMBERLAND ST.
Ainoastaan täten kutstmime k a i k k ia
8 C A U L : n «euroja osallistumaan v.- ja
u.-seura V i e s t i n järjefetämiin u r h e i l u ­k
i l p a i l u i h i n . Jotka Järjestetään asian­omaisen
luvan mukaisesti Viestin u r ­heilukentällä
South Porctipinessa sun­nuntaina
tJc. 21 pnä, alkaen klo 1
ip. seuraavalla ohjelmalla:
V i i s i o t t e lu yleisessä j a ikämiessar­jassa,
käsittäen 100 m. juoksun, p i ­tuus-
j a korkeushypyt, kuulantyönruin
ja. keihäänheiton.
V i i s i o t t e lu alle 21-v. sarjassa käsit­tää
samat lajit, mutta 100 m . juoksun
t i l a l l a o n 200 m. juoksu.
K o l m i o t t e l u alle 17-V. sarjassa käsit­tää
100 m., pituushypyn kuulantyön­nön.
Naisten k i l p a i l u käsittää 60 m . j u o k ­sun
j a pituushypyn.
A l l e 10-v. pojille on myöskin 60 tn.
juoksu j a pituushyppy.
Näiden lisäksi on yleinen moukarin­heitto
j a yleinen 1500 m . juoksu. .^i..
Lopuksi juostaan 4x100 m. viesti • ' " " f , ^ ^ - ' " f ^ - ^^^^^r' Workers.osuusllikkeen lahjottamasta ' kiukutteli. A l t i y r i t t i h U aa
TAYLOR'S MENS
K O L M E S U O M A L A I S T A M Y Y J X X U I E K E E S S Ä M ME
PORT ARTHURIN JA PIIRIN ISOIN MIESTEN VAATETUSLIIKE
PORT ARTHUK, ONTARIO
Uhmaikä lapsilla
Lapsen uhmaikä — mikä se o n ? P a r i
elävässä elämässä sattunutta esimertc-kiä
osoittaa, m i t e n vähän siltä oOieas-taan
tietävät sek& monet lasten van­hemmat
että monet vanhemmat Ihmi.
»et yleensä.
K e r r a n k u l j i n myöhään I l l a l l a r a l
tiovaunussa, jossa o l i myös äiti k a h ­den
tytön kanssa. Vanhempi, noin
kuusi vuotias o l i k i l t t i j a i s t u i h i l j a a.
kiertopalkinnosta T i m m i n s l n Comet-s
ln j a Viestin kesken. Kalkissa k i l ­pailuissa
jaetaan parhaille kolme p a l ­kintoa
Jokaisessa sarjassa.
V.- j a u.-seura V i e s t i n puole-sta:
L a u r i H e l l m a n N. R a n ta
puheenjohtaja sihteeri.
Norja voitti niukasti
Suomen polkupyörä-maaottelussa
I l e l s i n k L — (S-S) — Norjan ja
Suomen välisessä pyöräilyottelussa
olivat pisteet ensi päivän Jälkeen
Suomen hyväksi 20—16. Tunturi­maan
pojat pystyivät k u i t e n k i n o t t a ­maan
etumatkan k i i n n i -toisena k i l p a i ­lupäivänä,
jollohi suoritettiin 100
k m : n maantieajo, mbnivätpä kahta
pinnaa edellekin. Pisteet 37—35
Norjan hyväksi.
mm-.
mä
mi MiM
lillui
K o t k a a n Jatkui a i n a 1930-luvun p u l a ­vuosiin
asti.
Ne olo.suhteet, joissa kaupunkia Ja
" s e n teollisuutta rakennettiin j a Jois­sa
valtaosaltaan muualta t u l l u t työ-
, voima Joutui elämään, o l i s i v a t yhtels-
•kunnallisten olojemme kehityksen
kannalta kiintoisaa muisteltavaa,
mutta tiis.'.ä el siihen ole mahdolli­suutta.
Kotkalaisten k i r j a i l i j a Toivo
mmm M:^.'.: ii-:
LAIHAT MIEHET, NAISET
LIHOVAT 5, 10, 15 PAUNAA
Hankkikaa uutta virkeyttä*
voimaa, elintarmoa
M i t r a i u l o U t n ! (.Athat r«a|A( ja r a m a l k u o i ml
U y t t y t a t : k a i i U rj « t r r r i ä i i u u r f i n r i i , r u u r u l t «i
n.jyl.n »-uyui p a o l i n f i l k i M * » * ! ! . ! . satraalu. **papuke>
p i h a ' * . Tub. i n i i r l iylHt. -iiiii«rt Ja m i r b r t . Jotka
e i v ä t « ' U l ( o « L : i d n \'>iii>-r-t <a3<la V.*j'd p a i n r i a a i k a i*
Kxnmin, ovat nyt yli>r:I.i k»»mc>tÄ i r r v r ^ n n ä k i j t.
> riitinni«1aan. tl*- k i i t l . i v l i t tii<la r r i k n U t a tar­m
o a riktJ| J n M t J M i o i l t d v a x l o i i i k k i a 0 * ( r ' ' > ' l a , S«n
a i n c r t c r r y i i U j ä t l a r m o i i a i i t a j a t r a u t a , B l * v i t a m { i D i,
k o U i i i m i Tika»Iimjvnl \ r r i a , p a r a n t a v a t r u o k a h a l ua
Ja ruiiJin' * i i l M i t « t a n i i n , r i t d r u o k a a n t a a t e i l le
rnrnintjn vm'"-ti j*i r a v i n t o a . I J i n t l t a a l u u n n e,
K i t a r v i t * r | T r l J i . i l i i a l l U t a l i h o m i a t a . - L o p H l a k aa
k u n o l H t r « . l a n f f t Ti, l U . Vi lai '20 p a u n a a liajiä
p a i n o a . l a r > ) t t d v a n n< i r n ) a . i r t p a i n o n . M a k a a a TafaKn.
t J u a i *'iuint>ttikjj".)^<>kf>j • a i n o a l t a a n 60 ar^nltiä.
Ko^-ttaloA kttiitui->ii ( K t r f t t u b i f l t r j a , a a a i l a k i r f i ne
u u t t a r J i n l a r r i i cM Ja l i * j p a i n o a u y l j u u r i IJiDSSo.
K a i k i i t u foh<]i».k.iup<M«<id.
Amerikansuomalainen
Sibeliuksen vieraana
HelslnkL — (S-S) — Säveltäjämes­tarimme
prof. J e a n Sibelius o t t i vas­taan
Chicagosta kotoisin olevan Sibe­l
i u s - k u o r o n edustajan M r . A a r n e Hjry-pän
kodissaan Järvenpään Ainolassa.
SanuiHa M r . Hyyppä antoi prof. S i ­beliukselle
kuoron lahjan. Prof. S i ­belius
k i l t t i lahjasta sekä kyseli k i l n -
nostmieena Amerikan kuultimlsia o l ­l
e n kimnostmiut myös nimeään k a n ­t
a v a n kuoron toiminnasta. M r . H y y p ­pä
sai tilaisuuden o t t a a myös m u u t a ­man
kuvan vielä pirteästä säveltäjä­mestarista.
hillitä tyttöstä, m u t t a tämä t a h t o i t eh
dä juuri päinvastoin k u i n äiti pyysi.
VierelseUä penkillä istui v a n h a herra
j a hän loihe lausumaan:
— K u u l k a a h a n rouva, te säästätte
vitsaa. Lapsi ei ole m u u t a k u i n huo­nosti
kasvatettu. K e n k u r i t t a kasvaa,
se k u n n i o i t t a kuolee.
Rouva sanoi tähän hämmästyttä­vän
ymmärtävästi j a toukkaantumai-ta,
että hän o n yrittänyt kyllä vitsan­k
i n avulla, m u t t a koska tytöllä an. t a ­v
a l l i s ta itsenälsempl luonne, nHn e l
häntä raaski a i n a p i i s k a t a . Kyllä se
siltä menee ohi, k i m h a n vielä vähän
alkaa jaksaa kärsiä. Vanhempi tyttö
oli myöä melkein sartianlalnen piene­nä,
mutta hän on t u l l u t Jo k i l t i k s i .
V a n h a herra tuhahti eikä puhunut
V. Medvediev:
G o r k i n kiihkeä humaanisuus
johtui rakkaudesta ihmisiin
Konlolsa venäläinen proletaari-kirjailija
Maksim Gorld syntyi
Nixlmi Novcorodlssitr JoÖe myö­hemmin
on annetta nimi GorkL
G M U knoU kejÄbnnn 18 pnä 1936
räsisUen murhaamana.
Goridn kirjoja on KenTostoUi-tossa
paJneUu 66 eri klele>ia v. 1917
j a . 1947 välisenä aikana 43.000,000
kpL Senräavassa artikkelissa M e d -
vediev kovaa miilstebniaau kon
hän Gorkin kanssa matkusU K u r s -
kiih.
mitään.
Toisen kerran tapasin Kakanlemes-
«5
S I T O M h L A I N EN
KELLOSEPPÄ
Tekee huonommastakin kellosta
hyvän kellon.
SIMONSON'S WATCH
REPAIR
711 East Ilastings S t .
Vancouver Br. Columbia
TTOXinrTöTJTrniinnrrjnrrinr^
KUVIEN VÄRITYSTÄ
Lähettäkää meille suurennus mie­leisestänne
maisema-, kalastus-,
perheryhmä- tui muusta kuvastan­ne
värit>-sohjeet mukana.
Teemme taiteellisen öljyvärltyk-sen
nppea.sli. Suurennuksia myös­k
i n omista filmeistänne.
H I N N A T
Väritys Suurennos
5x7 t. 75c 45c
8x10 t. 1.00 75c
Lilheltakuä raha tilauksen m u ­kana,
lisäten 10c postikuluja var­ten.
Palautamme valmiin työn hyvin
pakattuna.
NIEMrS STUDIO REG'D
1199 St. C a t l a r i n e St. West
Montreal 2, Qoe.
Pekkanen antaa niistä sangen valai­sevan
Ja vaikuttavan kuvan K o t k an
kehityksestä kertovassa romaanisar­jassaan,
j o t a tähän mennessä on i l ­mestynyt
kaksi osaa.
K o t k a n kehityksestä voisi tieten­k
i n luetella paljon numerolta, mutta
koska nmnerot ovat kuivia. Jääkööt
ne pois. Se v a i n sietää mainita, että
'kaupungin astikasluku, Joka esim.
vuosisadan vaihteessa oli n . 6,400, on
nyt Jo y l i 20,000. Jokainen tletänee
sanomattakin, että K o t k a on Suomen
s u u r i n Vientisatama, Joka h o i t a a yk­sinään
y l i neljännen osan koko maan
viennistä. V i i p u r i n j a Saimaan k a ­navan
menetyksen jälkeen sen tehtä­vät
ovat kasvaneet, k u n se j o u t uu nyt
melkoisessa määrin toimimaan myös
Vuoksenlaakson ja Lappeenrannan
teollisuusalueiden vientisatamana.
Tuontinumerot eivät ole aivan yhtä
komeat, mutta paljon tavaraa nousee
K o t k a n kautta myös ylöspäin aina
k a u k a i s i i n sisämaihin asti.
O n luonnollista, että tällainen voi­makkaasti
kehittynyt teollisuusseutu
on ollut k i i t o l l i s t a maaperää myös a i ­kansa
y h t e l ^ u n n a l l i s U l e virtauksille.
K o t k a on ollut Ja o n edelleen eräs
ammatillisen kuten m u u n k i n työväen-lilkkeemme
voimakeskuksista. Tj-ö-väen
p o l i i t t i s t a vaikutusvaltaa osoit­t
a a sen h a l l u s s a kunnalliselämässä jo
vucsikymmenlä ollut enemmistö.
Myös sivistyksellinen, urheilu- y m .
t o i m i n t a on K o t k a n työväestön kes­kuudessa
aina ollut tunnetusti vil­kasta.
— V . H . H . — Palkkatyöläises­sä,
H e l s i n ki
DR. ROMAN PNIEWSKI
Monivuotinen p r a k t i i k k a Euroopan hoomatnlnunlssa salraalolt»
E R I K O I S A L A N A slsustaudit. naisten, lasten Ja venerlset taudit.
Nielurisat leikataan uudelta meQ6telmällä kivuttomasti
i l m a n veren yuotoa.
Vaataanottotonnlt: kello S—S lp.
3537 P A R K AVE. PUtt HArboor 7«*S Montreal. Qoe.
• M A H T A V A L A U L U - J A M U S I I K K I E L O K U V A *
"KULKURIN VALSSI"
esitetään
SOUTH PORCUPINESSA CSJm häalilla lauantaina.
elokuun 13 p:nä klo 8.30 illalla
S U O M I - F I L M I ESITTÄÄ
"VIHREÄ KULTA
M e t s i e n - s i n f o n i a " . Romanttisen kimmeltelnen rakkaustarina
L a p i n himilsevlsta erämaista
Esitetään
SOUTH PORCUPINESSA CSJm Kaalilla keskiviikkona;
elokuun 17 p:nä klo 8.30 illalla
Sisäänpääsy 7Sc Teroinaan. Lapaai SOc
sä tuttavan nuoren äidin lapsensa
kanssa. Hän tukisti kahden kolmen
vuotiasta poikaansa Ja päivitteli: " E ^
ymmärrä, mitä tuolie pojalle oikein
tekisi. Aina se tahtoo sitä, mitä ei
piälsl j a a i n a se k i l j u u Ja parlcuu j os
ei saa tehdä mitä tahtoo. Minä olen'
antanut sille piiskaa. ndeheni
myös mutta mikään ei auta. MHcähän
siltä o i k e in tulee.
— "Älä välitä, ihminen siitä tulee.
Jos v a in osaat viisaasti kasvattaa, l o h ­d
u t i n minä. — P o j u l l a on n y t v a i n u h -
maikänsä elettävänään j a se o n h i e ­man
vaikeaa.
— tJhmalkä.mitä se o n ? k y s y i nuo­r
i rouva hämmästyneenä. Häh o li
siis toista k a l i i b e r i a k u i n yllämainittu
r rouva.
Minä k e r r o i n sen, minkä olen k i r ­j
o i s t a lukenut j a lapsia seuratessani
todeksi havainnut. Kerron sen myös
täasä.
k u n lapsi ylittää kahden vuoden r a ­j
a n , n i i n s i l l o i n hän a l k a a t a j u t a a s i ­o
i t a h y v i n paljon. Hänen u t e l i a i s u u ­tensa
herää — myöhemmin se herää
vielä enemmän ~ mutta ennetdcaik-kea
hänen tietoisuutensa herää. Hän
vain huomaa j o n a k i n kirldcaana h e t ­kenä,
että hänellä o n o m a tahto. S i l ­l
o i n hän a l k a a tahtoaan käyilää. Hän
tahtoo a i n a kaikkea eikä m i l l o i n k a an
mitään. Hän on täynnä o i k k u j a . J a
myös kiukkua, ellei äiti Ja Isä osaa
häntä viisaasti käsIteUä. Valitetta­vasti
äiti j a isä usein haluavat oUa
auktoriteetteja lapsen silmissä, v a l i ­tettavasti
he l i l a n selvästi osöltiavat,
ettälapsen. pienen j a ymmärtämättö­mänkin,
on toteltava vanhempiaan.
"Äiti sanoo nyt että ei j a sillä hyvä".
" P e n t i n o n t o t e l t i ^ a isää h e t i paHcai-l
a " jne. nämähän ovat t u t t u j a k o ­mennuksia.
K u i t e n k a a n uhmaikäänsä elävä lap­si
ei ymmärrä vielä vanhempien S a i k -
k i v a l t i a s t a asemaa omassa feläinäs-sään.
mutta oman tahdon tajuaininen
on tehnyt hänet itsensä riemukkaak­si
k a i k k i v a l t i a a k s i . Tietysti viisas äi­t
i ei anna lapselle kaikkea mitä hän
p>-ytää. ei häh ainakaan voi noutaa
kuunsirppiä taivaalta, mutta h^nen
oh annettava periksi pienemmissä
asioissa. Vakavimmissa o i k u t t e l u l s^
Ja vaatimuksissa on vain yritettävä
kääntää lapsen huomio johonkla
muuhun.
Uhmaikäisen lapsen kasvattaminen
vaatii kärsivällisyyttä, m u t t a se k a n ­nattaa.
Jos uhmaikäinen lapsi t a l ­tutetaan
aina vanhempien tahtoon,
voi hänestä helposti tulla alicuisena
selkärangaton vetelys. Jos taas hä­nen
kaikki ollckunsa täytetään, oh
luvassa kaikkltahtf^nen diktaattori
myös aikuisena. J a k u k a p a vanhem­mista
ei h a l u a i s i lapsestaan sopusoin­tuista
ihmistä. UhmaHcä kestää t a ­vallisesti
vuoden verran, se sattuu
kolmannen tai neljännen iötävuöden
kohdalle. Tämän v a & e a n a j a n slvim-tettuaan
lapsi alkaa tottua omaan
tahtoonsa olemukseen, vähitellen t a h ­tomisen
uutuus menettää yiehätj*sen
j a vähitellen hänestä tulee jälleen
k i l t t i j a tottelevainen lapsi — mikäli
vanhemmat ovat osaimeet käsitellä
häntä viisaasti. — M u t s i , Työkansan
Sanomissa.
V A L K O I S E T PUtlKAiLUt'
Valkoinen lelvinlauta Ja valkoinen
l e i v i n r u l l a ovat k a u n i i t a Ja n e voidaan
pitää sellaisina. Jos nUtä hahkafaan
a i k a - a j o t t a in pesun Jälkeen l e i k a t i U -
la sitruunalla, siten poistaen kaikki
p i l k u t valkaisten puun.
K u n M a k s i m G o r k i p a l a s i v. 1928 u l ­k
o m a i l t a oli hän h a l u k a s näkeihään
elämää maaseudulla. Siltä syystä me
matkustimme Kiu-skiin. K u n me
sijoitumme Istumaan matkustajavau-n
u im n i i n hän o t t i esille käsikirjoituk­s
i a j a r y h t y i lukemaan niitä. K a t s e l in
häntä k u n hän istui — slisU, leveä­harteinen,
hiukan etukiunarassa Ja
hän koputteli valkoisella luisella s a -
v u k e h o l k l l l a a n polveaan k u n hän l u ­k
i .
Hänen silmänsä, t i m i m l e h , tuuneit-t
e n kxilmakarvata aUa, o l i v a t puoleksi
suljetut Ja se ah|oi n i i l l e t u t k i v a n i l ­meen.
Hänellä oU leveät Ja huomio­t
a herättävät poskipäät, vaaleanpu­nertava
huullparta, S}rväuurtelset^
voimakkaat Ja k u l m i k k a a t kasvot, Joi­t
a r e i m u sU harmaa t u k k a . Hän usein
pysäytti-lukemisensa Ja r u p e s i ajatte­lemiaan.
Sitten hän asetti käsikirjoi­tuksen
syrjään Ja k e r t o i J o t a in Ufimt-sevista,
ktirskilaisesta miehestä, joka
o l i keksinyt tuulimoottorin. Hänen
pehmeä lausuntatapansa, hitautensa
Ja " O " korostus osoitti hänen olevan
s j m t y i s in V o l g a n r a n n o i l t a.
"OlisUcOhan mahdolllsims saada
J o i t a i n k i r j o j a Ufimtseville? Hän on
huomannut Joitain käytännöllisiä Ja
k u n t o i s i a asioita. Haluan pysähtyä
ICursklssa katsomassa mitä hän on
tehnyt Ja p u h u a hänen kanssaan."
Hän innostui Ja käveli edestakaisin
vauhussä kevyellä käyntitavallaan.
Nyt hän o l i mieluiseäsa aiheessaan —
Uimisten lahjakkuudessa, omaperäi­sissä
ajattelijoissa, Itseoppineissa mie­hissä.
Joista oli tullut huomattavia
oppineita, keksijöissä, tledemiehissä
Ja heidän keksinnöissään eri aloUla.
"Tiede Ja taide ovat samanlaisia",
hän sanoi. "Lentäminen kuuhim otl
fantasiaa. Mutta älkäämme u n o h t a ­ko,
että o l i k e r r a n aika Jolloin k u t o ­makone,
dynamo Ja radio näyttivät
h u l l u i l t a fantasioilta. Kaikki nämät
oVat elävää todellisuutta nykyään.
" J u l e s Vernerin vedenalainen oli
k i r j a i l i j a n oma keksintö, mutta tiede
oh tehnyt siitä todellisuuden. K a n ­sankertomuksissa
o n paljon nalellku-v
l t i i s t a , m u t t a k u i n k a paljon ne h e i ­jastavat
tämän päivän tosiasioita."
Innostimeena aineeseensa hän p u ­hui
lämmöllä selittäen mitä monlmut-k
a l s i i n p l a asioita erikoisen yksinker­taisesti.
Tilanteet, ihmisten kuvat ja
n i i d e n luonteet hän kertoi mestarim-s
e l la taidolla. K^m hän puhui n i in
hänen vississä määrin kovat kasvon­sa
h y m y i l y n Johdosta muuttuivat l e m -
peiminäksi.
K u n me lähestyimme K u r s k l a n i in
Öorkl tiselh katseli ikkunasta ikään­k
u i n odottaen Jotain. K u n saavuim­me
asemalle, n i i n kuulimme hänen
nimeään huudettavan. Hän pysäh­t
y i tervehtimään Joukkoa j a h y m y i li
Hämillään. Sitten hän pani kätensä
r i s t i i n r i n n o i l l e e n Ja pää vähän y h d e l ­lä
p i i o l e l l a k a l l e l l a a n sanoi:
" K u i n k a te voitte? Te näette m i ­nut
mutta minä en näe teitä. N i in
p a l j on Ihmisiä — on m a h d o t o n kes­kittää
huomiota. Haluan päästä lä­hemmäksi
teitä j a katsoa k u t a k in
erikseen. Mutta minä olen häihmäs-tjTryrt.
E n ole tottunut matkustamaan
j i i h l i t t u n a persoonana, kuten tiedät­te.
E n ole pitkään aikaan ollut k o t i ­maassani
eikä m i n u l l a ole o l l u t alkaa^
nähdä paljon. M u t t a o n monta yllät­tävää
tapahtumaa. Olen l i i k u t e t t u.
Se on m a i n i o t a ! Niin paljon ener­giaa,
innosttista Ja k o l l e k t i i v i s t a , s a n -
kärlDista Ja l u o v a a työtä. M a i n i o t a !"
S i t t e n hän meni autoon j a tapaa­maan
Ufimtseviä. Matkalla hän k e r ­toi
keksijästä. Hän oli saanut tie­tää,
että hän oli tunnetun tähtitietei­lijä
Semjonivin pojan poika. K tm
saavuimme UfImtsevin asunnolle, n i in
me näinune tuulimoottorin työvers­t
a a n pihassa. Sitten G o r k i istUi p u u ­t
a r h a a n ja kuunteli kun Ufimtsev
kertoi sähkövoima-aseman suunnit­telusta.
Keksijä s ^ t t l , että tuulen voimaa
käytetään monissa maissa, m a t t a h y ­v
i n rajoitetussa määrässä, koska t u u ­limoottoria
voidaan käyttää v a i n vis­seinä
hetkinä. T u i d l ei p u h a l l a a i na
samalla voimalla j a k u n ta» h y v in
heikko t u u l i n i i n se e i käy. MUtta hä­nen
keksimänsä keskipakoisuiisakku-m
a l a a t t o r l saattaa tuulimoottorin
käymään v a i k k a t u u l i e l ole voimakas, ka suunnitteli mutmtajan? Venäläi-
G o r k l k u u n t e l i tarkkaavaisena. nen. Venäläiset ovat osoittaneet i h -
M u t t a ettekö ole väsynyt", k y s y i kek- meelllstä lahjakkuutta. Neuvcsto-sljä
G o r k i l t a , " k u n kuuntelette kaik­k
i a näitä selityksiä?
" O h , en. jatkakaa vain edelleen",
sanoi G o r k i . . " O n erittäin kiintoisaa
— sinisen k i v i h i i l e n idea — tuulen
voima. Se on huomattava suunni.-
t e l m a " Ja edelleen hän tiedusteli
Uflmtseniltä k u i n k a k a u a n koneen te­keminen
ottaa aikaa, k u i n k a paljon
se tulee maksamaan, tarvitaanko sitä
varten erikoinen työpaja. S i t t e n hän
nousi ylös j a r y h t y i kävelemään edes­t
a k a i s in j a kuunteli keksijää.
" H a l u a t t e k o levätä nyt A l e x e i M a -
x l m o v l c h ? " kysyi Ufimtsev jälleen.
" E n , m i n u l l a el ole tapana levätä
t a i k k a nukkua päivällä. Olen vallan
hyvissä voinnissa enkä ensinkään vä­synyt,
m u t t a minä l u u l e n että olem­me
istuneet l i l a k s i k a u a n ."
Ufimtsev kutsui vieraansa päivälli­selle
j a k u n nje istuimme pöydän ää­reen,
n i i n Gorki sanoi katsellessaan
isäntää, Joka leikkasi leipää:
" T a p a s i n erään toisen keisijän k a u .
a n aikaa s l l t s n . Hän oli keflsslnyt
veitsen, joka tuli sitä terävämmäksi
mitä enemmän siliä leikkasi. Mikä
o l i keiksinnön salaisuus? Keksijä Ig-natlev.
joOta oU eläintieteilijä, huoma­si
k u i n k a jyrsijöiden hampaat tulivat
terävimmiksi mitä enemmän rte käyt­tivät
niitä. Vanhoilla j a n u o r i l l a o li
terävät hampaat. Hän havaitsi että
n i i d e n hamppaiden rakenne oli ker­rostumia
e r i kovulsista aineista. K o ­v
i n oli keskellä Ja pehmeämpää, a i ­n
e t t a uJcosyrJät. Luonnollisesti u l o m ­maiset
syrjät kuluivat ensimmäiseksi,
mutta harappaat pysyivät terävinä.
Tämä johti Ingatievin keksimään
'ikuisesti terävän' veitsen".
Myöhemmin k i r j a i l i j a p u h u i p a l k a l ­l
i s t en järjestöjen edustajain kanssa.
" U f l m t s e v l n keksintö", hän sanoi, " on
arvokas j a sitä tarvitaan erikoisesti
nyt. Se on myöskin yksinkertainen.
Talonpojat kykenevät sen c s t a m a a n ja
he ymmärtävät sen helpoistl. Sähkö­voimaa
tarvitaan kipeästi maaseudul­l
a työn mekanisoim!s£ksi j a helpotta­miseksi.
Tuulen käyttäminen tähän
tarkoitukseen on mainio ajatus.
Maammfe sähköittäminen öU V l a d i ­mir
L e n i n i n , venäläisten ylpeyden, l o ­p
u l l i n e n tarkoitus."
PaikOcakunnan k i r j a i l i j a t t u l i v a t t a ­paamaan
G o r k i a j a sanomalehtimies
pyysi häntä kirjoittamaan muutaman
r i v i n hänen lehteensä.
"Ä(titen te olette Saaneet sellaisen
ajatuksen päähänne, toveri?" Hän
s e l i t t i : " K i r j o i t t a m i n e n el ole niin
yksinkertaista. Tämän lisäksi mitä
minä k i r j o i t t a i s i n nyt? K u n pää­sen
k o t i i n , n i i n k i r j o i t a n Ja lähetän
t e i l l e sen."
K i r j a i l i j a t toivat hänelle nlteettäin
k i r j o i t u k s i a a n arvostelua varten. Hän
lupasi lukea ne.
" V o i n k o arvostella teitä?" k y s y i hän
hymyillen.
" T i e t y s t i " , he vastasivat.
"JOS vain voin tehdä sen, n i in
k a i k k i on h y v i n . Se e i k o s k a a n louk­k
a a ketään. M i n i m on täytynyt kes­tää
monta raskasta iskua aikanani
M o n t a k e r t a a ne olivat Ulan k o v i a ja
oikeudettomia."
K u r s k i n väestö järjesti i l l a l l a suu­r
e n tervetuliaisjuhlan yleiseen puis­toon.
Puhujat ilmaisivat k i i t o l l i s u u t t a an
G o r k i l l e siitä, että hän o n saapunut
v i e r a i l u l l e heidän kaupunkiinsa.
"Kaksikj-mmentäviisl vuotta s i t t e n ",
vastasi hän "minä mielelläni m u i s t in
n m o i l l j a n sanat: Kaildci k u n n i a mie­lipuolelle,
j o k a lähettää i h m i s i l l e k u l ­t
a i s i a unelmia.' Te toteutatte elä-
'mässä kaunista, säteilevää, loistavaa
unelmaa. Te rakennatte uutta y h ­teiskuntaa
ja olen vakuiitiettu, että
te saavutatte asettamanne tavoitteet.
Tiede j a keksinnöt edistyvät nopeasti.
K a i k k i a l l a 1 maassamme kansamme
osoittaa loppumatonta voimaa, tar­moa
j a halua muuttaa elämän p a ­remmaksi.
Olkaamme rohkeita ja
tehkäämme yhdessä hyvää työtä."
K i m palasimme t a k a i s i n Junalle o l i
suuri joukko Väkeä odottamassa hän­tä
j a v a i k k a hän oli väsyns^, n i in
hän puhui heidän kanssansa pitkän
a i k a a .
'Ällnä uskon olevani hyvä huomaa­m
a a n j a tiedän koko p a l j o n maastani'",
sanoi G o r k i lopuksi. "Olen myöskin
nähnyt täällä paljon m a i n i o t a hyvää
edistysmistä. Se teikee minut u u ­delleen
nuoreksi, j a täyttää minut
s u i m n a t t o m a l l a määrällä energiaa,
votmaa Ja rerfikeutta. Minä i h a i l e n k im
näen k u i n k a paljon on saavutettu
e r i a l o i l l a , icuinka monet ihmiset ovat
osoittaneet mitkä lahjat heissä p i i l e ­vät.
KUka rakensi ensimmäisen höy-ry3coneen?
Ivan Polzunov, venäläinen
mekanäcko. K u k a keksi v o i t a n k a a ­ren?
Petrov, venäläinen f y y s l k k a K a ­m
a n s a o n syntynyt j a kasvanut l a h ­j
a k k a i t a ihmisiä. Minä i h a i l e n heitä
j a olen ihnostxmut elämään että näki­s
i n mitä muuta h ^ saavat a ^ a a n . He
kehittyvät h y v i n nopeasti, ihmeeliissn
nopeasti Neuvcstoliltossa. Neuvosto-halKtukfiella
ei ole m u i h i n kiinnostus­t
a k u i n työtätekevään kansaan. Ja
meidän täytyy tehdä työtä k a i k e l la
voimallamme yhteisen hyvän eteen.
Charles Doyle on
in uhrina
Vyfsvalloissa
Jamestown, N. Y . — (INS) — I n ­ternational
Chemical Workers Union
ent. presidentti Charles Doyle h a v a i t ­t
i i n syylliseksi laittomaan Y h d y s v a l ­t
o i h i n saapumiseen. Päätöksen antoi
päivän kestäneen tekopelin jälkeen
täkäläisen piirloikeuden valamiehistö.
Hänen on oltava Buffalossa t.k. 15
pnä saadakseen tuomionsa, j o k a saat­t
a a o l l a korkeintaan vuoden vankeus
j a $1.000 sakko.-
A m e r i c a n Committee for the P r o -
tection of F o r e i g n B o r n i l m o i t t i oikeu­den
päätöksen johdosta: "Me tulem­me
vetoamaan j a taistelemaan tuomi­o
t a vastaan korkeimpaan oikeusastee­seen
saakka. Charles Doyle o n s y y l l i ­nen
ainoastaan taisteluun amerikka­l
a i s ta taantiunusta j a työväenvastaisia
voimia vastaan."
M r . Doyle lähti maasta tammik. 10
pnä 1948 j a hänellä o l i s i l l o i n l u p a p a ­l
a t a t a k a i s i n Y h d y s v a l t o i h i n . Palat­tuaan
p a r i päivää myöhenmain C a n a -
dasta,- ehkäistiin hänet olemasta
maassa, jossa hän o l i elänyt 24 vuo­den
ajan. Hän meni Canadaan osal­listuakseen
siellä Chemical Workers
U n i o n kansainvälisen johtokunnan
kokoukseen.
Hauhanlcongressi
syysk. 5-10 pnä
Cityssä
New York. — Y l i 200 j o h t a v a a ame­r
i k k a l a i s t a on ilmoittautunut sen
A m e r i k a n mannermaan rauhankon-gressin
kannattajiksi mikä pidetään
tulevan syysk. 5—10 pnä Mexico C i t y s ­sä,
i l m p i t t i täällä A m e r i c a n Continen­t
a l Congress for W o r l d Peace.
K o n g r e s s i n kannattajien joukossa
huomattavia intellektuaaleja. kirkon,
työväenliikkeen, nuorten ja naisten
järjestöjen johtajia Canadasta, B r a ­s
i l i a s t a , Argentiinasta, Costa Ricosta,
Cubasta, Meksikosta j a Uruguaysta.
Y h d y s v a l t a l a i s t e n osanottajien jouk­koon
kuuluvat mm. M i n e , M i l l and
Smelter Workers International Union
presidentti J o h n Clark, näyttelijä U ta
Hagori (esiintyy filmissä "Street C ar
C a l i e d Desire"), lakimies Charles
Huston Washingtonista. lakimies R o ­bert
W. K e n n y Californiasta, laulaja
P a u l Robeson. entinen Yhdysvaltain
prokuraattori O. J o h n Rogge, t a i t e i l i ­j
a Ben Shähn, pastori John B.
ThomiBon, k i r j a i l i j a j a antropoloogi
t r i Gene Weltfish, jne.
Canadasta lähtee kongressiin r u n ­sas
edustajisto, jonka johtajina ovat
t r i J . q , Endicött j a miss M a r y J o h n ­son
Toronton rauhanneuvostosta.
Kiinan kansanarmeija
käsittää 4,000,000
O '
P r a h a , — L N S ) — New C h i n a News
Agency ilmpHtaa K a n s a n väpausar-meljan
22.; vuosipäivän johdosta, että
J a p a i i i n vastaisessa sodassa sen t o i ­mesta
sutmattiin, haavoitettiin tai
v a n g i t t i i n kaikkiaahl.700'.b00 j a p a n i ­l
a i s t en t a i heidän kannattajiensa so­t
i l a s t a Ja vapautettiin k a i k k i a a n 99,-
500,000 maan asukasta.
K o l m e yiiotta kestäneessä vapaus­sodassa
on kansanarmeija tuhonnut
5,690.000 vihoUista ja vapauttanut
143,000.000 maan asukasta. Noin 93.-
000 miestä, käsittävästä Joukosta on
armeija kasvanut voimakkaaksi, neljä
miljoonaa sotilasta omaavaksi voi­m
a k s i .
Vapautettujen alueiden yhteinen vä-telnen
väkilulni arvioidaan nyt kaik­k
i a a n 279.000,000 hengeksi, käsittäen
huomattavan enemmistön K i i n a n vä-k
i l u v t i s t a.
— Vapaan kaupan apostoliksi k u t -
suttön englantilaista R i c h a r d Cobde-n
l a koska hän toimi vapaan kaupan
puolesta.
E N K E L I T A B I N A
M a t t i : "Minkälaisen vaimon sinä
s a i t ? "
K a l l e : "Hän o n oikea e n k e l i ."
M a t t i : "Sinä onnen poika. M i n un
muijani elää vielä."
MYYTÄVÄNÄ
SANTAA
L a a t u No. 1
A j e t a a n myös soraa.
, Dial 5-6778
KÄRKKÄINEN & SOS
Port A r t h u r Ontario
E V I N R U D E
ULKOLAITA MOOTTORIA
Meillä on kaikenkokoisia varastos­sa
j a myös välitämme osia E v i n -
rude j a Johnson moottoreihin sekä
kunnostamme u l k o l a i t a moottorei­t
a .
Superior Motors
127 S. A l g o m a St. P o r t A r t h u r . Ont.
• M A T T I K l l E C ~ W M .j
iPAlLöSi
; 318 Bay St..PortArt^|
Saatavana pj
lähetystä vi
• Interior Trim
• Insul-Bric Sidlag
• PlYwood
• Maronile
• Asphalt Shinglei
• Flbre G l a ss
LUMBER m
Puhelin Dial S-T]
99 S. Cumberlandi
Pori Arthur
HUDOLIN & GAMBLE ^ SOUTH END SE
P U H E L I N 5-8742
MEILLÄ P U H U T A A N SUOMEA.
Hitsauspa j a j a autokorjaamo. Gasoliinia, öljyä ja autojen täi^
korjausta Ensiluokan mekanikot. Hitsauspalvelu. S
aiure. le j a metsätöiden teettäjille. Työ tehdään pajas.amS
kaan luona. Kaikentyyppisiä terästuotteita, palorappj^^a Ta
381 Oliver Road. H i g h St. lähellä, Port Arthur (
61 Cumberland St. South, Pori Arthur, OnlarioI
W.H.KEENi
edustaa
GILSON MANUFACTl
Co. Ltd:ia
Guelph, Ontario
Lammi tysuuneja — Pesukoneja j
— Sähkökaappeja —
A i r Conditioning-välineitl
Dial 5-6121
LANGILA JA WÄUGI
HARDWARE COMPANY
Rautatavaraa - Maaleja - Sähkövälineitä
Täydellinen valikoima tarvikkeita met.sämiehille.|
Ulkotilaukset toimitetaan nopea.sti.
Dial 5 - S 9 12
10 N. Cumberland St. Port Arthur,
P r i n c e A r t h u r H o t e l l i a vastapäätä
Rakennustarpeita • . .
BC Kattopäreitä No. Q-SX—kimppu .
BC Fir-vaheria ja "Masonite"-levyjä
VALMIITA A K K U N A N JA OVEN KEHYKq
Jouduttaa työssä ja tttaksussa.
• Kysykää näitä
WANSON LUMBER COMPAi
Puhelimet N. 431 — N. 731
Port Arthur 04
HUOMIO f
Jos tarvitsette kotitalous sähkövälineitä niin l
kääntykää meidän ijuoleemme. Meillä on .|
välitysoikeus kaikenlisille kotitaloud^
tarvittaviUe välineille. Kuten pesukoneille,
radioille, jäähdyttäjille, leivänpaahtajiUe. sili­tysraudoille
ja moniUe muille aikaa ja vai\W
säästäville laitteiUe. Kysykää hintojamme. J
käyttäkää palvelustamme.
INTERNATIONAL CO-OP
STORES LIMITED
176-180 s. Algoma s t Pori AnHur. Orf-