1950-11-21-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
uUut. että vaitoiä^ iän. minähän _„ uUä;eii voi nopeammin?" KSI O U a joku Järjetön täti sinua vaimokseen une naimisiin.' ii pyysi ja mipä ; n naimisiin." ^AT K A I K KI oli pieni kanahupneij äärä kanoja, vaitsi että kaksi 1 Seuraavana iltafiii isa Mattilaissn j i ; ivat kopin vintille i a samalla nousi i; heilui pähjinlajf lattilamen: lahte^ in, yarltoat..tule tä^ a hän, könipi; alas ;U iikih olevansa JavaE lleeh. veti kyläin-a vuoden; 1949 ;,e uoliskooai' .• ; aisimmälsen vvuöä; iä oli tepllisuudei^ inhäitijaih lukuna 100 ihenM^^^ rtiöäea ivastaävöaii ;tett?^ uusia Bkevät.työiälsiile määränsäM nsian :0linV ja sfi opeaasa tähdissä; suudessa.- kii&ulaii^j Qudessa on käjj^|B äh DinMtjCov^;. taff leinälä: 'Hddän''l}'ffi larhaäna todisf ' jrian kansa tukee jti Utustaan' 'ja; työväaj ~ luottaa jioiitqohsä;» ittden 'xc^^ an ja öniujästijäi i vapauttaan'ja uuttaan. ., / — L o k a k u un 26-27 piiä itetun Suomi-NeuyostoLtton pai- Qitelim johdosta on ollut huo-ayasti jäUdpuhetta j a Kim. Työ- Urbellulehti .väittää, että numer todellisuudessa olisivat kuuluneet j , X2—4. Urheilulehden arvosteli-inukaan suomalaiset Eelsala ja feö olisivat ehkä ansainneet voiton kuin heidän tasavä-vastustajaösa. pirvostellessaan joukkueita myöntää [jiijeilulehden Arvc-Ihnarl, että neu-ililttolalset painijat olivat luok-jtorkesunmalla ja että A-miehlstö sellainen, et.ä Ruotsinkin paini-i häviäisivät -.sille. "Ää.rettömät avarat, luja kestävyys, tekn.Ili-taito ja uskallus heittosuorituk-oikealla hetkellä, järkähtä.-nättö-iQrlmän taktillisuuden ohella, oli 1 valttinsa. Oli tcsiaan nautin- >katsella sitä painia. Niinpä perut^ muodostuikin todellissk.si pai- - juhlaksi, kun taas torstai <N.s. "Rakassarjalaiset Masur ja Kotkas ovat N-liiton painin ylpeydet. Miehiä joille tuskin löytyy voittajaa amatöö-ripaimn maailmassa . . . heitä haluasi vhä uudestaan painimatolle." Niin kirjcittaa Arvo-Ilmari. Messuhallin ottelun jälieen ottelivat neuvcst:p3inijat kahteen joukkueeseen jakaantuneina Lapualla, Lahdessa ja Oulussa, voittaen kaikki ottelunsa tuloksella 8—0. Lahdessa voitti Lents nyt E. Johanssonin, jolle hän hävisi maaot.€lussa. Missään j otteluissa ei nyt voinut olla mitään-jcssittelua eikä puhetta luomarihä-l vioista, icuten Meisuhallin maaolte- ' lU£s^. s llä, kaikissa häLssä ctteTuiisa oli vain yntemä kaksi 2-1 äänin rankaistua. . pulun ottcliis.sa venäläiset saivat 6 Kelkävuiltoa, Lahdessa 5 ja Lapualla 2. Tainiokcsken ottelusta ei ole tätä k;:-joitlaessa. tiet:a.. Kaikk alla olivat ka.somot täynnä yleisöä. Lahdessa ja Lapualla jäi .miehistö otteU torstaiim) jäi aivan paljon halukkaita katsojia ulköpuo-atäll- selle maaottelutasoUe." I?lle, kun tiloja ei ollut. [esän parhaat l^hästulokset -Viime kesän p a i t o a h keihästulok-säl Ragnar Ericzon, Ruotsi, jä toiselle tilalle sijoittautui alainen Pen-Ame Berglund, seuraava ovat suomalaisia ja neliä tilalla pn neuvostoliitto- Kymmenen parasta: ; ^53 Ragnar Ericzon, Ruotsi. ' 73^5 Per-Arne Berglund, Ruotsi. : 72Ä) Toivo Hyytiäinen, Suomi 7251 "I^pio Rautavaara, Suomi , 71.66 Henri Vahlman, Neuvcstol. • 7152 Sven Daleflod, Ruotsi. I-71.^ Gunnar Petterson, Ruotsi. 7156 Otto Bengtsson, Ruotsi. |; 70.14 Hans Moks, Ruotsi. ^ (5958 Raimo Limilä, Suomi. N-liittö voitti Ruotsin voimistelu-maaottelussa Tukholma. — Lokakuun 28—29 pnä suoritettiin Eriksdalshallenissa Ruptsi- Neuvostolitto yoimistelumaaottelu. Neuvostoliittolai.set olivat ylivoimaisesti parempia sekä miesten että naisten kilpailussa. Naisten lajeissa toivoivat ruotsalaiset pääsevänsä tasavertaisuuteen, sillä -voittihan Ruotsi kesä'llä naisten joukkuemestaruuden pohjoismaiden kilpailuissa. Toiveissa kuitenkin petyttiin pahasti, sillä parhain ruotsalainen nainen sijoittautui kahdeksanneksi. , Miesten ottelu päättyi pistein 228.35 —22250 ja naisten ottelu 463.30—443.- 80, Neuvostoliiton hyväk.si. TYöVi\f.N EHDOKKAANA FORT AVILLIAMISSA Kun suurpääomaD'edu.<itajjt ovat olleet asioiden kon.roUisra Fort AVU-liamin vallt>ustossa on kaupun^n vc-rotaksat kohonneet sen johdosla 11% m'lilla sitten vuoden 1947 »ä sen I-säksi: ovi*.t bu£sik}-ydit, puhelinmaksut ja sähkön hinnat kohonneet ainakin ?27J0 perhettä ja vuotia iohdeh. sanoo val.uasmiehen ehdokkaana oleva työväenmies Alvin Jolinson. Kun hän valitaan.valtuustoon, lupaa mr. Johnson toimia ja taistella työväen etujen : • •. puolesta. V 9 sentin palkankorotus Windsorissa Vl^inö-^ior, Ont. — vnued Automobile Worke:s-union osasto no. 195 ja Do-mlruon Porge an^-^ «tamphig Co :n kesken on sölmittuftiusi työehtoscpi-mus, jcka on voin^assa heinäk. 1. p. 1953. Sopimus ed^llytt^ä, että kalkille yhtiön 400 tyi^läiselle annetaan yhdeksän sentin korotus tuntipalkkoihin viime syysk. alusta laskien ja että erinäisten ammattimiesten palkkoja korotetaan 5—10 sentillä tk. 20 pnä. . Sopimus edellyttää myöskin palkkojen korottamista kolmella sentillä ttmtia kchden kunkin -vuoden aikana ja että palkkoja voidaan l i sätä elinikustannusten kohoamisen mukaisesti. Tonmto. — i Oottekoos te kuullut mitään? Ei siitä saa hiljaa supiatrtla, vaan kovalla äänellä siitfi on puhuttava. Nihi että mitäkö? T u o a noin . . . . Nyt on tulossa ne suuret syystahsstt. Ne järjestfiä mu-s i k ^ l l n e n Jaosto. Missä. ,millpln? Juu. kyllä iie pidetään Dcn-hjDAliUä perjantaina joiiluk. 1 pnä kello 8.30 l p . Onhan se tuttu asia, että tom kuorolaiset ja soittajat jotain hoounaa-vat. niin hauskaa' s Hoin myOskln t u lee olemaan. Silloin sopii varmasti jalka hyvin lattiaan, vaikkapa "vanhaksi niaak-si". siUä silloin el soitto ole mitään rimputusta. A k e j i i : Väinö antavat sillein parastaan. Kyllähän m"3 ne pojat tiedämme, että .sieltä sitä läh-ee, vaikka Tonavan aallct. Tämä ilta pn siis paras mc.kitä vaikkapa allakan lehteen, että var-, inasii niuistaa. No; heipä hei. slellu sitten tavataan, vanhat ja' nuoret; Pyöritään sitten vaikka Vr3'östöval8- sia". — I. T. lahjoitta Kuten jo edellisdlakerroiUa on ilmoitettu, ^^^te^ aika tk. 25 pnä, siis ensi-lauantaina. Joka siis vielä aiköo^^^^^^ haastamaan ystävänsä, hänen pitää kiirehtiä. Vastauksia otetaan vastaan ja niistä tullaan julkaisemaan katsaukset vielä haastami^ajan päätyttyäkin. Varmaan jokainen jota bii haastettu^ huolehtii kunniavelkansa maksainisesta. Tähän katsaukseen saapuneet haasteet ja lahjoitukset: LAilRI KESTI Niplgonlsta vastaa $2. ViU Mäen haasteeseen. VVM. KAVEN Wawasta vastaa $5. Heikki Haikolan Ja OUv«r Pellisen luusteesecn Ja IvMstaa kalkki niyöhäise:;VViUei teken^nsau^^ VAINO MATTILA Geraldtonlsta. vastaa $5^ Aarne Hautamäen haas- RICHARD KOHTALA Rocky Mountain- Housesta lahjoittaa $2. Vapauden haastenrntfiykseen. KERTTU WIN1EK DriftvTOodin TImber Co: n kämpättä No. IG vastaa , ~Ruotsih' AinerikM »rilaiya "Stpckhojnil kiinr-tfc. il4-pi|^''^,s[ lleista matkuMjijii luli 'Asunmala, j(Aa (d igistä/ja öh-nl^t^ asä luokse Canadaail nen. Helsihgisti d ialla Canadaan- joH sä toimii pappic^i^ a Lehto, .joka labll neljäkymmentä viKÄJ •uoraessa kphne. kuii| iä Isojoella. Hän oi aah, Sault Ste. Maiiif tahta, IJIipigon,, i sa etupäässä. TatDpe-| Niinä kolmenakr i, jotka hän oli. ( ta,; "oU siellä sti edukseen", olevan puutetta. leidän pyrkimystenä| täydellisesti ririji» map, viedäkseen puolustaa itse^Ä näisiä suunnat ahmivien suurkapitojj siltä lisätä: voittöj istumisen ^staimii* taas uusia töifflaK»^ aessänimekin on lan, kauppaJtaa.^n rrahamiesten. puo!^ t hallitukselle iiiisa [Usuutta..;samslI4';ö?? '• .teoUisuuden tiis» äa, . että voitqt.^ffif? sittää se^ma^l"??! csen tolmJttaaT t, kieltäisi fcari^ ildan-ö'hmin-1opa:nat lioiden tiiliisV maksa »..-jos heidät jollaif? In "rauhallisesti'* , seliäistaijpfe§ ii tuflsiväirkö' »htrpUissa-olevan svallan alaisätsi. «Ivä kuhi päivä, etlj [sten. unionistioi !• ta. rauhaa ja kanao annattavien ja itustavien hpSä t«r; ten on noustava, a* menetelmä — Järi**" •auhan työn ohelto" suusväUnelden. saBO-j okeminen. ,, let ole vielä latel'''! ^'stäsl Vapauteen. . S e on o s o i t u i r ^ i kinvointia ja » parasta:,taJrSF<^| i?lOT*^»t«i;aatrfr"" ÄiVftmme suurin tehtävä on rau-säilyttäminen, johPn pyrkivät fe&iiäcl hyväiä tarkpittavat ihmiset ja [imspjen siiiiri enemmistö ön ^varmasti niitä. Miten on sitten saavutietta- 'AssSf rauhan säilymhieri? Rakentama suurempia asetehtaita, valmistamalla enemmän j a enemmän tykkejä; -ja tankkeja sekä kaikeiilaisia ssdia' murtiäamista varten. Niiden l a ^ e n yläpuolella heiluu atomi-pÄni. Niidenlkö suojassa löytyy tlln^liisuus j a rauha? — N i in väittävät TVäll Streetin rahamiehet. Mutta nyt.alkaa jo pelko vallata ihmisiä eiää, asetehtaiden läheisyydessä; K a i kista vähemmän tuntee turvallisuutta .suurien asevarusteiden suojassa, ^tä näkee j a kuulee hälyytyksiä. His-teia toteaa ettei asevarustuksilla ole-eitetty sodan vaaraa, vaan sodan syttyminen oh tullut aina läheisemmäk- 'Mitenkä sitten on saatava rauha sPymään? Kaikkien kansojen kunnioittamisella toistensa oikeuksia ja ystlivälllsten suhteiden edistämisellä kansojen kesken. Siinä löytyy turva J i ; rauha, se on tämän kirjoittajan raiina vakaiunus. Ja täihän vakau-fi^ Äseni levittämisen pidän oikeute-iiani kaikkien niiden ihmisten kanssa jotka sambhi ajattelevat. Tämä Kakaumusei ole risthriidassa uskollisuuteni kanssa Canadaa kohtaan. Heti ehshnmäisen näkemykseni jäl-kein olin Ihastunut maamme luontoon. Mitä enemmän olen nähnyt maatamme ja sen asukkaita, sitä e-nemmäh olen kiintynyt elämään Ca-nadässa. Turmen it^ni ormelliseksl omistaessani ystäviä,^tuttavla ja tovereita kansamme eri kerroksista. Yiiostkymmenet tehdessäni työtä on kasvattanut suuren toverijoukon, lo-mahebkinä samoillessa metsiä, jokia jä järviä, niistä kaikista on kerääntynyt kallis muistojen sarja. Ei ole mitään muistoissani jonka tahtoisin unohtaa, johtuen pyrlämyksestänj toimia rehellisesti kaikkien kanssa. Nytkö sitten kun tunnen nuoruuden ja miehuuden jäävän taakse olisin epärehellinen maalleni ja sen kansalle. Se on mahdoton millään hinnalla. Mutta en voi hyväksyä suuria aseistamiskustannuksia, jotka vaui_ kaivavat pohjan pois todelliselta turvallisuudelta. Ketä vastaan varustaudumme? Luonnollisesti NeuvostoUittoa vastaan, joka taisteU meidän liittoJaLse-namme suurimmalla sankaruudella toisessa maailmansodassa. Silloin muodostimme ikuisia ystävyyden hittoja Neuvostoliiton kansalaisten kanssa, Neuvostoliiton sotajoukot antoivat raskaimmat iskut natsien ku- . kistuiriiselle. Tämä ei ole ylistelyä vaan totuutta. Vielä hiinkin myöhäisessä sodan valheessa kuin tammik. 6 p. 1945 Churchill lähetti ävimpyj-n-tösähkeen Stalinille, kun kenraali Ei-senhowerin komentamat joukot Iän- 1 Sadat tuhannet käyttävät vuosittain RUSCI TREATMENT STOMACH REMEDY-lääkettä Oletteko seuraavien tautien ja ^pujen^ u l u i ; umpitaudln. ruoansulatushäiriöitten, maksavian, sappia tai keltataudin, tun^teko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa kaasua^rin- ^ e alla. kipua kylkiluittenne aUa, selässänne, vatsanne o l - tir'vaämmalla puolella,. ^Pätavalhsta h a p p o a ^ a ^ - sanne, tunnetteko kipua munuaisissanne tai virtsarakossarme, ISväÖrö ^ppenne tai virtsatiehyeenne vieraita aineksia. tanMtteko k a t k a a ja hapanta makua suussanne, pääkipua ffiÄsS,*ÄlSÄutetta, msi^^^^^^ epänormaaUn vatsanne toimhinan takia, tai tunnetteko reu- StSnSotusta? Älkää «pottako h u o r ^ ^ ^ ^ J ^ ^ T on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla BUSCI TREAXMENT STOMACH REMEDY-lääkettä ja ottakaa sita teeluslkaUineir ran^otolsta ateriaanne ja mennessänne levoUe valttääk- «nn^neniSvatova^ sahautta. Jos viivyttelette, on paihatomanWn » S ^ Ä J S d o l S i hian myöhäistä. ^J^^^^J^^^^JF^^l SIOMACH B E M E D T poistaa epänormaalin kaasun ja "f.^aat a^n^t vat-östa, sapesta. munuais^ta, virtsarakosta ja virtsatiehyelsta, ionka Jälkeen Aletta m r a S k o h S ^ r e m p a a terveyttä. Jo ensimmäinen pullolhnen «intaa tuloksia. Hinta pullollinen postimaksuineeii. Salva, jonka miljoonat tuntevat MIZARH-SALVAA 'Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- se^ lihas-pakotukset tai kivut, selkäkipu, kivut olkapais^ tai ^paluissa, jäykkä niska, kipeät käsivarret, k J ^ - S . ranteet, kipu tai kyhnyys rinnassa l u u v ^. lannesärky, kipu polvissa, nilkoissa tarmiassa jäsenissä, jalkojen kylmyys tai tunne, e t^ set kävehslvät ihon ja nahan vahssa? K^^aMä MIZARH-SALVAA. ainoastaan on vastaärsyttävä salva, mika vetää märkä^ v ä i S l ö i t ä ihon pinnaUe ja siis heti ensimmäisen i » , S ^ n Jälfceen lievittää reumaattisia pakotuksia ja ^ kipuja. Mitään tämänkaltaista salvaa ei ole markki- "»lUa. Tölkki salvaa kestöä teille pitkät ajat. Käyttäkää sitä vain kerran «ätsemässä päivässä. Hinta on nyt $5.00 tölkiUinen posthnaksuhieen. . Valmistamme jä myymme yllämainittuja lääkkeitä. Emme lähetä jälkl- ?aat|muksella (COD). Huomf Emme lähetä mitään lääkkeitä ulkopuolelle Canadaa-tUSCOE PRODUCTS LIMITED S9BATBIIB8T 8TBEET TORONTO 4. ONT. CANADA sirintamalla Joutiriyat valkeuksiin. Muistamme hyvin initen sanomalehdet aEcoivat puhuman missä ovat venäläiset kun eivät I^J^^uun. Stalinin Vastaus Churclillliiie: "Sairi sah-keerme tämmik. 6 p':ltä 194.«> tammik. 7 p. iltana. Onnettomuudeksi ilmavoimien päällikkö Tedder ei ole saapunut moskovaan. On: sangen tärkeätä käyttää meidän ylivplmäamme saksalaisten yli tvildsi;öllä:ja^iImavoönili^ la. TäJiän tarvitaan pilvetöntä säätä, sumutonta ilmaa, mikä antaa lento-voimien ohjata tykistötulta. Me valmistaudumme hyffltkäykseen, mutta juuri nyt ilma ei subsl hyökkäystäm-me. Kuitenkin huomioon ottaen liittolaistemme asemain länsirintamalla korkeimman johdion päämaja on päättänyt suorittaa varustautumisen pakotetulla nopeudfellai. välittamäitä ibnasta, alkamalla laajat hyökkäysliikkeet saksalaisia vastaan koko kes-ku- intamalla ei myöhemmin kuin tammik. toisella puoliskolla. Teidän el tarvitse epäillä, tulemme tekemään kaikkemme antamalla > kaiken mahdollisen avUn liittolaistemme kunniakkaille sotajouk^e." Mitä sitten tapahtui, selviää kmf/lainaannne yhden lauseen ChurciiiUin sähkeestä tammik. 17 p. 1945. "Hänen Majesteettinsa hallituksen puolesta Ja sydämeni pohjasta tarjoan kiitoksemme ja onnittelumme valtavalle hyökkäysliikkeelle, jonka aloititte Itärintamalla." i — Yhdysvaltalaisten lentokoneiden pudottamat pomnolt tappoivat K i h l an Llaotungln maakunnassa 24 ihmistä, sanotaan Y K : l l e Mukdenlsta lähetetyssä voimakassanaisessa protestissa. jotka se varusti Saksan ja monien muiden länsimaiden, asetuottellla. sitten antoi raskaita i^uja Stalingra-dln taistelujen jälkeen kaikkialla Saksan joukoille. Hitlerin kenraalit eivät koskaan enää tietäneet mistä tulee seuraava Isku. puhumattakaan että olisivat kerinneet muodostamjuin aikataulua, jcsta Hitlerhi ihailijat aikoinaan puhuivat nilh paljon. Al-noa. staan Neuvostoliiton kansat tuntevat miten paljon se maksoi heille. K'älEfesta~huöHätnatta olivat he sittenkin valmiit auttamaan asetovereitaan länsurintamalla, kiihdytetylUi nopeudella alkamaan avunantotalstelun valtavilla Uikkeillä. kuten Churchill toteaa. Noina koettelemuksen alicolna syntyi myös Canadan—Neuvostoliiton ystävien seura. Noina aikoina tekivät valtioiden päämi^et keskinäisiä sopimuksia maailman jälleen rakentamisesta, ystävj7den ja toverihengen mukaisesti. Nyt varsinkin Yhdysvalloissa on melua ettei sellaisia Bopl-muteia olisi' pitänyt tehdä. Kuka on sitten .«iopimusten rikkoja? Yhdistyneitten kansojen peruskirjakin pitäisi muuttaa ja jollei muuteta, niin riJcotaan sitten siinä olevia säädöksiä. Nyt Neuvostoliiton esltykislä aseistuksen vähentämisestä el edes oteta keskasteltavaksl. Sanotaan kyl-mä- sti. ne ovat yaln Neuvostoliiton propagandaa, Neuvo.5tolIitto esittää atomiaseiden kieltämistä tarkan kansainvälien kontrollin alaisena. Y h dysvallat esittää, että kaikki atomi-lähteet on luovutettava Yhdistyneille Kan>x)ille, taikka -vjoremmln puhuttuna atomllähtget 'on luovutettava meille, sitten voitte keskustella Jas haluatte. Se on sitä jäykkäö kylniää politiikkaa, jonka alaiseksi el Neuvostoliitto ymmärrettävästi voi suos- 'tua;- . ; •' Jokaisen Canadan kansalaisen'sietäisi miettiä. Kumpiko tie turvaa p a - remmhi rauhan: ystävällisten suhteiden kehittäminen Neuvostoliiton kanssa, vaiko suunnattomasti kasvia-va asevarustelu? Ikuisesti asevants-telulla ei voida rauliaa säilyttää. J a jos sota syttyy, el ole mitään takeita sodan voittamisesta, meidät omat kenraaUmme ovat kovin huolestuneita. Vaikka lopulta aseellinen voitto olisi saävutcttavlissa -niin varmasti sodan tuottamat raskaat tappipt ja kärsimykset ovat niini suuret, e^tä k o tien onni j a rauha'katoaa 'tpiyotto-muuden kuvaan.. Se.on lopputulos. On aivan luonnollista etjtä > Neuvostoliiton kansat ovat valmiit tulemaEin puolitiehen ystäväUl8^n. .suhteldc^ solmiajhlsen kanssa, k<^ka siellä ei edes asetuotanto synnytä, kenellekään voittoja, kaupankäynti tulisi hyödy ttäsnään mplemipla puolia;: •., • Rauhan ja ystävällisten suiitelden kannattajille sanotaan: IBle ;emme voi luottaa Neuvostoliiton, sanaan. Mutta otettaisiin l ^ s O c u s t e ^ n^ dlstyheltten Kahsäicunt|eri järjestössä Neuvostoililtpn esitys^ aseltten vähentämisestä kolmanneksella heti Ja jos se ei ole riittävä, niin elstettälsUn kälkeidalsten hyömykseen^ käytettävien aseiden I häylttämineii.tai^ valvonnan.alaisena. Ilman hiirökkäys-aseita ja nUäen tiik|kaiitia tyhjUIä käsIUä ei kukaan voi hyökätä. Silloin häiviäisi sanaan luottamlseit tarpeellisuus. Hiillttömässä asevarustelussa el meidän sanamme ole enemmän; luottamuksen arvohien. Sen sijaan kun päivittäisestl tulee Uutisia uusista asevarusteista j a 'paremmista murha- aseista, jotkajvaln kuluttavat Jtan^. san elinvoimaa niin henkisesti kuin taloudellisestikin, leviäisi tieto saavutetusta yhteisymmärryksestä Viiden Suuren kesken ja vUpIttömästä aseiden vähentämisestä;. Se synnyttäisi kansoissa raUtuvah riemun, joka voittaisi Aielä toisen mäaiUnansodun päättymispäivän. Seh sijaan kun verotaakkaa lisätään uusien aseiden valmlstanilstä varten, kuultaisiin uusista hyödykkeiden vaihdoista Idän ja lännen kesken, jossa k a l k i l l a mailla, erikoisesti Cänadalla. olisi hyviä maihdollisuuksla. Jokainen - meistä tuntisi iloa rehellisesti katsellen Täu-ha& sa kehittyvää maailmaa.; Tunsimme iloa sodan keskellä, k un valtioiden päämiehet juhlallisesti, v a - $2. Hilda Järven haasteeseen Ja haastaa An.lt Saaren Samlasta, Jatkamaan haastetta. S. KESKINEN Hansenista vastaa $5. Alma Ja Salcari Kedon luiastceseen. JACK HOVILA KIridand Lakella- vastaa $2. saamaansa haasteeseen Ja haastaa Vilho Aron, jossakin British Columbtassa. HANNA ANDERSON Fort \VilUamista vastaa $2. Ailin haasteeseen Ja iiaastaa nus. Ellen Tuomalan Ja Ar.hur Soinin Vancouverista>nu8. Ja mn. Merikallioh Timminsista, Roy Pasasen South Porcupinesto, Svante Kiveiäni EmU Turusen Ja nus. Peter Fritcin ghaunovohista. Sa^k. sekä inr. Ja mxH. Jacksonin Ja Mickey Stratfordin Fort Willianilsta Ja Niilo Jokdian Port Arthurista. BERTHA HILBEBO Fort WiUiamista vastaa $1. mn. VäUmaan haasteeseen Ja haastaa BIU Berflondln Nipifonlsta. mi& H. Mekkosen Ja Parturi Bay Kosken Port Arthurista sekä HIUiDa Matsonin Fort VVilliamista. HULDA LAHn Port Artburlsto vastaa 92. Otto PeUon haasteeseen Ja haastaa kalkki Matti-Myöhäiset tekemään samoin. M. E. H I L L Tborhildista vastaa $L B. Stenbergin haastcisseen. HELMI TIITINEN Svastikasta lahjoittaa $1. Vapauden hoasterahas- :toon.' ' OTTO LAITINEN Svastlkasta labJoitUia $1. Vapauden haaaterabastoon. VICTOR LEHTONEN Soosta vastaa $1. Wm. KaUelan haasteeseen. JOHN PALO, Suomi, Oht.. vastaa $2, saamiinsa haasteisiin. ' MANU OJALEHTO Lapesta vastaa 12. ViU Tasan haasteeseen. JOHN WIRTA näin ioppu kirissä vastoa 9S. Anni Kärkkäisen haasteeseen- , " • . • • .: . , , , • ~ " •• E. BUUSKA vastaa $5. Anni Kärkkäisen haasteeseen antaakseen lisää vauhvla ryntäyksen loppu kirille. MICKEY STRATFORD Fort Williamlsto vastoa $1. Hanna Andersonin liaasteeseen Ja Iiaastaa Einar Norstromln Port Arthurista. ARVI SALO Estairesto vastaa $2. Jack Laitilan haasteeseen. OIKAISU: tk. 2 p:n Vapaudessa Julkaistiin v.- Ja u.-seura Sthrln haaste virheellisenä. Joka nyt korjataan Ja kuuluu seuraavasti: V.- Ja U.- SEURA STAR St. Catliarinesto ialijoittaa $5. Vapauden liaasterahastoon Ja Iiaastaa IVhitefisliin Specdin, Soon Dynmon Ja Torontoni Yri..<yksen, Jatkamaan haastetta vointinsa mukaan. Tässä katsanksMsa . . . . . . . . . . . . , . . . . , . . ; . . . . . . . . . » 49.00 Ennen Julkaistuja 9.456.70 Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .»7,505M day Nov.;2f Aleksis Kiv$n elämää kuvaavan filmin esittämisestä Teknillisesti ja äsialUsesti hyvin tehty filmi, iodetaän tapahtii^een eimakl»^ perusteella Neuvostoliiton sotajoukot jotka ensin väsyttivät Hitlerin .sotavoimat, fkuuttivat yhtelsynunärrystään maailman jälleenrakentamisesta. Kyhnä-sotä el ole tuottanut kenellekään Iloa; ellei muutamille mmlha-^aselden kaupplollle, Varoitt^csena pitäisi olla se miten kä/vi toisen maailmansodan alkajlfle jä suuimlttelljolUe. Tuleva sota saattaa nostaa -vielä suuremman -kansojen stfuttumuksen. Mutta ne jotka löytävät rauhallisen ratkaisun kaikille kysymyksille, tulevat voittamaan Jokaisen hyvää torkolttavan ihmisen myötätunnon. Ne jotka uskaltavat katsella sen mystilUsen rauta-verhon taakse, näkevät miten ihmiset rakentavat uusifi tehtaita, voima:- laltoksla, muuttavat luonnon palve-leniaan ihmisen tarjieita. Mutta kummallista kyllä, meidän lehdlssämme näkee vahi uutisia "luotetuista läh-teistä", Kansalalsenl! Kummanko, tien valitset, jännittyvän aseviarustelun, vaiko ystävällisen ymmärtämisen kaikkien Isysymysten ratkaisussa Neuvostoliiton kanssa, jota jo pidetään muutamien mielitä melkeinpä vihollisena? Minä valitsen ystävyyden tien. joka el ole vaikiQatakaan, Ystävyydessä on mpleounllle maille paljon voitettavaa, Sinoin ei torvita atomlpom-misuojia, voimme katsella päivätyömme päätj^yS turvallisina tuminene-vaa luontoa, rauhallisesti vaiptia yön vilvoittavaan syliin, houstakseoune aamulla uiuten i>äfvän Jcoittoon. K a l k k i rakennukset o l M pa&oillaan niinkuin olemme ne raJcentaneet i^lvele" maan tarpeitamme,. Toitakal hyvää tarkoittavina ihmisinä suomme sen olon inySs kalkille muille kansoUIe, .. . KIRJ. J . LATVA^-.:-.::' ' i'oronto. SuonU-Fiiniin v a l ^ tMua '-'Minä elän" kuvaa önnistiimWl-lä tavalla AIeksls,Kiv6n elämää^ nuo^ 'rtiusvuäsista lähtien aina häheti kuo-t^ awiää saakka. Filmissä e^^^ niitä monia vaikeuksia, jotka vaikuttivat h i i n tna^ntavalla tavalla tämän nuoren ja nerokkaan suomalaisen k i r j a i l i j an työhön ja toimintaan—- mutr t a kaikesta huolimatto hänestä kehittyi eräs suomalaisen kirjallisuuden uranuurtajista j a päriiaimrnjstal' Kirjallisuuden arvosteleminen oli ruoteala^-suomalaisen p P r v a riiston muodostaman' hallinnon käsissä ja kirjailijan 6U saatava tämän ryhmän suositus ennenkuin hän sat kustahtä-j an teoksilleen. Se painoi Kiven r l - kass'sältöisen tuotannon sivuun käyttäen siinä omistavan luokan karkeaa j a röyhkeää kieltä. Lainaamme siitä pienen esimerkin: Kivi oli tämän ryhmän edessä lausumassa runoa, jonka säkeet oli taldokkaahtl luotu, tulkiten lämpöä ja tunnetta koko maalle j a sen kansalle. K u n K i v i oli lojiettanut lausuntansa heräsi ryhmän jäsenten keskuudessa Ilo ja riemu, Mutto puheenjohtaja sanoi: "Kuulep-pa, tiedätkö sinä poika, että runoUI-Jan pitää olla ylioppilas, akateemisen sivistyksen saanut, ennenkuin hän voi olla nmolllja.'• Tämä lausunto vaikutti masentavasti tähän lupaavaan Ja nousevaan känsän kirjailijaan, jo-, ka «11 köyhän räätälin köyhä poika. Mutta tämä häneen kohdistettu röyhkeys el kyennyt laimentamaan hänen työlntoaan nuoruusvuosinaan sillä kerto tokiensa jälkeen hän rikastutti tuotteillaan suomalaista k i r j a l l i - suutto ja alisti ne tuon röyhkeän ryhmän arvosteltaviksi. Näytelmästään Nummisuutarit sai hän kuulla, "että sellaisto suutaria ei tarvito", e i kä t^n saanut tunhtistusta myöskään näyt^mästään Lea. .Samaan aikaan muodostuivat niiden esitysten ensl-i l l a t teatterissa icuitenkin valtoviksi juhlatilaisuuksiksi. Ainoastaan edellämainitut kaksi hänen näytelmistään mainitaan tässä filmissä. Jatktmut sorto sai lopulto yliotteen, KIvJ sairastui, hermosto väsyi — ja siltä oli kuolema seiu^auksena. Flhnlssä nähdään Joukko kuuluisuuksia, mm; Lönnrot 'ja Topellxis. jotka antoivat Kiven työlle kiittävän t^uhnustuksen. Se päättyy kaimliUa K i v e n kh-jolttomalla Sydämeni lan-lolla. Jonka on säveltänyt Sibelius, llstuyan kaikkialla tämän fUmln esi-tyliäiin — siellä missä se voidaan esittää. Täthä .filmi on Suomen kanr saii keskuudesta, erään sen huomä-tulmman pojan, kansan elämäiä k u - :vgniweh , kirjailijan muf^tpksl. Sen esittämisestä^ muodostuu juhlailta kaikille läsnäoleville kun eräs kansan rakastamista kh-jtaiiijolsta esitetään meille työssä ja toiminnassa, i. :• • »1 Teknillisesti ja asiallisesti on fUml hyvin tehty. Henkilötyypit ovat hyviä, lahsunta selvää ja kuuluvaa. F i l min keskeisin henidlö on luonnollisestikin K i v i , jonka esittäjä on luonut osastaan mainion tyypin, lhneht!en luonnoUiKella tavalla ne stuiit. jotka tulevat Jatkuvasti hänen eteensä uusien luomustensa jc^osto -7- ja ne herttaiset ilon hetket kun hän saa tyftstääh «vähäisen korvauksen Ja teoke^isa omaan käteensä painetussa asussa. Timän kirjoittajalla oli tilaisuus nälulä Ja kuulla tämän f i l m in ennakkoesitys, joka tapahtui sen etukäteen tailtastamista ja arvostamista varten. Näkemämme perusteella toivomme maaxunlestemiue n u i r i n Joukoin osal- Yrityksen syysjuhla jä keskustelukokous Toronto. — Ensi perjantat-iltaha. tk. 24 pnä, alkaen kello 8, esitetään I^n-haaliUa kuuluisan suomalaisen kh-jaUljon Aleksis Kiven elämää k u vaava arvokas filmin Jonka nimi on "Minä elän." Esitys kestää Ihnan vä-llalkoja lähes kahden tunnin ajan. Saapukaa joukolla tähän flhniesi-tykseen sillä vahi harvoin on tilaisuus nähdä j a kuulla suomenkielellä esitettävän näin af vokasta filmiä. Me oleirime olleet tilaisuudessa t u tustua Kiven työhön etupäässä ehkä hänen näytelmiensä perusteella. Nyt näemme tämän mainion kirjailijan itse työn touhussa, luomassa niitä eepoksia, joissa kuvailee Suomen köyhän kansan jokapäiväistä elämää ja taistelua, sen Iloja ja suruja. Y R I T Y K S E N SYYSJUHLA Ensi sunnuntaina tk. 26 pnä klo 4 Utajjälvällä alkaa sitten Yrityksen vuotuinen syysjuhla. Yrityksen järjestämät juhlat ovat ahia olleet hyvin kiinnostavia niihin järjestetyn orvok-kaan j a monipuolisen ohjehnan johdosta. Sen arvokkaan muun ohjelman lisäksi, jota meille tarjotaan tässäkin juhlassa, on mainittava erikoisesti yksinäytöksinen näytelmä Rikollinen. Se on n i in sisältönsä kitin es'tyksensäkln puolesta hyvin arvoko^ osa ohjelmasta. Näimme sen hyvin esitettynä naisten syysjuhlassa, mutta se on uudelleen näkemisen arvoinen. Menemme sUs tähän juhlaan joukolla. KESKUSTELUKOKOUS Ensi tiistal-iltana kello kahdeksan alkaa haälilla keskustelukokous. Tällä kertaa on Iceskustelun aiheena Toronton kunnallisvaalit, jotita Pvat nyt ovella sillä vaalit pidetään maanantaina jouluk. 4 pnä. Tämän kokouksen keskusteluista selviää vannaankin miten täriceätä työläisten näihin vaaleihbi osallistuminen on. Menemme siis tähän kes-kustelukokoukseen, kellä vähi on suink i n tilaisuus osallistua siihen. Kokous el kestä muuta kuin kaksi tuntia sillä nämä keskustelukokoukset on . a i k a i semmin tehdyn päätöksen mukaisesti lopetettava klo 10 Illalla vaikka keskustelu olisi miten kiinnostavaa tahansa... . Siis kaikki miehet j a naiset mukaan tähän keskustelukokoukseen. —' J . im m i i ii • Kr l i i l mm Mmm . •. PM Vai nliu llanitoiv sinä loikiillet taas tyfipaikallosl! , 'l k r Kiittävät vietin^mi-lalsia sbtavarikiifen hyvästä kohtelusta Pdtfpf. — Viet i4mlsta tuileldeii uutisten mukaan Kansitan Punaisen Ristb) edijpjtaja tr. Huard. lähetti ennen Hanoihin palaamistaan Hö C h i Minhille Ja Viet Namiit kahsanarniel- Jan pUälllHöIie • kenroali y o Ngiiyen OlopUte kh-jeeh, jossa kiitettiin hyvästä kohtelusta mikä on annettu ranskolatelUe sotavangeille. Tr. Huord vlefaiU l^at^^^ kuussa, tutustuak^en sielUi olevan 470 ranskol^lseh ym. sotavankien olosiih^ telslhi.' Vafeäaehtoisiä--<ttfÄ;c» täiJoUä^iiäliöi»Vf:;l:|^^;||^^ PravdoEsti '< julkaisLussa uutiseösa nolaan, että kymmenetttihannefr ^ nalaiset ovat Jäitilneet i i Ä i k ^ i ^ ^ anomuksensa päästä vapaaehtölj^ma^k^v ta°stel^iman'^Kareaiv:ar^^ het tarjokkaista ovot slsälllsfiodaii^veiljvf tcrflflneja. ' . " - Hyvin paljon vapaaehtoisia oiti 11-' 7 nassa. Vapaaehtoiset sanovat m e n e - , vähsk taisteiemaan Koreaan pjio^iis* moittauiunut Mantshurian kauptm* geissfii, ihhtta myöskin; täakäeert Kiinaa:^ Uutta: kirjallisuiitta:^^im ut Suomesta! (v .' Näitä kirjoja on vain rajoitettu määrän joten' . • x-l:S::-^:'',.kälfei:ptoa,j*ieeii4^ '^ml^^MM-Teoksen aliuiifähfaärina^^^o^ dramcättliiia'vaikutelmia BjirksyltälSäO tapähta^ Neuvoctolllt<)sta'i:t^ti*&uroJöpait katitta-kQ^ välstätnättOmän sodan'odotus ja s^h pUhk0^ Jalsena ahdistivat mieliä Jbkaisessa maasäi: Varslhaiiieh rotepMiv^^ kirja käsittää tapahtumat .^tOisen sodan alkamisesta keäälläv vuoden 1044 loppuun saakka. RuhsaaJiti kuvitettu. Sf ÄH Im SuureathOinen^fonia^nl Iciloaiiita. *f£ioi!tikäiämeeh^ l^iik; JapaninrKlhjatt rtorfan-sitö iijaiikÄhtaai, jblto^^^^ ttilvat ;NankIhfir«n:V LUkijttava; ja järkyttävä ronuaiÄ 1%. talonpoikaMkyläti tiljaasta.tjälstelu^ KUOLLEET SIELUT .-KirJ. Niia>lal'Ödaroi:':'*,^=i80.;)rtvu» Tämä riikoiaroögoihiloistava rontiaai^ on Venäjäti r e m m in 'ava tepö Ja maallmahktrjallisuuilen etevlihpiä kertooiatupttelfa on kaikkleii. aikojen .terävimplä yhteiskunnaUlajla satiireja,! Jonka lähtökbhtaha; kuitenkin on lämniln TakkaUs kuvattavaa Venäjän :: ' v kanäaa —> köMtaah^i' "Kuolleet sielut'' toirtpo änn<rttoman tötmi-^^ i ^ s - ?^ dellisesti Venäjän ymaaorjuudeh-ajasta, kfejnotteltiste^.J ' ^ ^ tlasta. ihuttsi qiyöä ruhtihaallisen leveällä humoorilla on sljahsÄ^iväi viiltävän Ivan rinnalla; .•;':-:;;:^':;MERE^ : Kerfoin raurilt» nHnriltä KIrJ: n. Ktiiltof ' i 2S8 «Ivna • Hlnia AUTOKUNINGAS Tässä roihaahiiBsaain'S^ loistavan''^ arvioimiin t i li vanhan j a . uuden maailman laUttuureista; Autokuhmgdi' S a m ' ' Dodsjvörth' Ja hänen vaimonsa saapuvat Eurooppaan' tömän, sataprosenttisen amerikkalaisuuden apostoleina, dodsworthlläinen maa:imankuvia joutuu täällä täydellisen sekasorron tilaan, kun I>bdswpilh matkalla, kokee suuren i^kkatispetty-myksensä Ja pn vähällä menettää vahnonsa. KirJ. Jnluiil Aho Juhani Ahon "Rautatie ja JiJihani Ahon htunoorln kamieimpia nMytteltä^ irakkiauspetty-^OQ^^ BAUTATIE -: m sivua : .Hinta Md^^JM^ -^^^^SM^ on suömalaiseh kansankuvauksen helmiä' , ; r/ YÖN YLLÄTTÄMÄT Romaani* U^ri zn^jAirnz::'^ctJEfj^ Väkevän fantastitiefi romaahl eräistä hykjiiäivän aiitomatitaUlJols-ta, jotka PdottaihJatohmaantieseikkailu asettaa keskelle ihmeeiUseu muinaisuuden salaperäLiiä ongelmia. ., .. , . ., 1Y^^ \ Romaani, kirJL 2ane Grejr - ZK sivua - Hinta nid. Si*€Ö . \ • ''.:,;ME1^IEN-^SV'-;"^^ nonaanl, IdrJ. Zane Cheyr;-. tarslvt^ Hinta-nid. jp^^ : • LASIEN' LAULU-^A:^i^^ iUrJ. Ol^vf loffoun Hhita sld. $2.00 " 4 suurikokoista 8|v«r *. " ^ "Lasten laulu- ja leikklkh^a" sisältää k a l k M a a h l l M l i a u l^ säveUyk^ineen,. Tässä IdrjaiBsa ah.vahhähäikalstaldh. Jota i^^^ dolllMstl haluta käyttää, mutto stiurcmj)! Osa on sellaista. JptaF^ käyttää vaikka missä tilaisuudessa. Siinä on useita Joululauluja i a . ^'- leikkejä,.-., .^-r:-- V,-'/-;' KlrjM suorittelemme, crikolsettlvarliadbnnortcn^i^^ " ' • • .VÄNRIKKI S T O i M i l N ^ i ^ i i ^ KirJ. J . L. .Ruheberr; •>95.:i8iviia.^;.f;^ ttö^::'-:;^^^ Mm . Tilatkaa osoitteella: mmmmmmmmi VCBox 69' ^ . \ ; ; v - V • ^ ^ •i - ' '.....-...i.i.a.....
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 21, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-11-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501121 |
Description
Title | 1950-11-21-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
uUut. että vaitoiä^
iän. minähän _„
uUä;eii voi
nopeammin?"
KSI O U
a joku Järjetön täti
sinua vaimokseen
une naimisiin.'
ii pyysi ja mipä ;
n naimisiin."
^AT K A I K KI
oli pieni kanahupneij
äärä kanoja,
vaitsi että kaksi 1
Seuraavana iltafiii
isa Mattilaissn j i ;
ivat kopin vintille i
a samalla nousi
i; heilui pähjinlajf
lattilamen: lahte^
in, yarltoat..tule tä^
a hän, könipi; alas ;U
iikih olevansa JavaE
lleeh. veti kyläin-a
vuoden; 1949 ;,e
uoliskooai' .• ;
aisimmälsen vvuöä;
iä oli tepllisuudei^
inhäitijaih lukuna
100 ihenM^^^
rtiöäea ivastaävöaii
;tett?^ uusia
Bkevät.työiälsiile
määränsäM
nsian :0linV ja sfi
opeaasa tähdissä;
suudessa.- kii&ulaii^j
Qudessa on käjj^|B
äh DinMtjCov^;. taff
leinälä: 'Hddän''l}'ffi
larhaäna todisf '
jrian kansa tukee jti
Utustaan' 'ja; työväaj
~ luottaa jioiitqohsä;»
ittden 'xc^^
an ja öniujästijäi
i vapauttaan'ja
uuttaan. .,
/ — L o k a k u un 26-27 piiä
itetun Suomi-NeuyostoLtton pai-
Qitelim johdosta on ollut huo-ayasti
jäUdpuhetta j a Kim. Työ-
Urbellulehti .väittää, että numer
todellisuudessa olisivat kuuluneet
j , X2—4. Urheilulehden arvosteli-inukaan
suomalaiset Eelsala ja
feö olisivat ehkä ansainneet
voiton kuin heidän tasavä-vastustajaösa.
pirvostellessaan joukkueita myöntää
[jiijeilulehden Arvc-Ihnarl, että neu-ililttolalset
painijat olivat luok-jtorkesunmalla
ja että A-miehlstö
sellainen, et.ä Ruotsinkin paini-i
häviäisivät -.sille. "Ää.rettömät
avarat, luja kestävyys, tekn.Ili-taito
ja uskallus heittosuorituk-oikealla
hetkellä, järkähtä.-nättö-iQrlmän
taktillisuuden ohella, oli
1 valttinsa. Oli tcsiaan nautin-
>katsella sitä painia. Niinpä perut^
muodostuikin todellissk.si pai-
- juhlaksi, kun taas torstai |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-11-21-03