Vapaus, November 21, 1950

              1 ' I I I I ' " ' ' I
^•>^ ^:'m;i'M $imM^''M: IM sijJi,').
Il '• , i
•r Eleanor
[elen: v
p write.to this
«n for quite a
I mdn't write
md write more oiä
jiansikantaimien syksyllä istutta-maien
ei ofc nykyään suosittu ja
hyväksytty menetelmä etevimpien
jijjjsikankasvattajien keskuudessa
maamme pohjoisilla alueilla. Mutta
rears old on Januai on kuitenkin huoina t tava määrä sel-ade
two. Thjs iso
sciioöl:
Il socn be here
11 have to be a BO# rat siihen epäillen. Toiset taas eivät
will briög me sonsjr.
:y latäier gave ik
f wlien !he came tar,
ttie camp at Beart
lad stihool for 2 daj
Is are ali blocked. Ou
cked st» I am
Kher's unta they
Ives near the
start school next ycai
ars olid in April.
for now. CTheerii),
eanor Luoma,
ilalu, P. O.
laisia kasvattajia, joilla on liian vä-bäif
tietoja-tämän menetelmän yksi­tyiskohdista
ja sen vuoksi suhtautu-ti
Airi
sah
Ruotsi voitti Tansl
m A-cttelussä Basml
4—0,
aesa suoritettu B-ot
in tuloksella 2—2".
'itettiin Kööpe
amassa 19,000 katso:
lutusta
Liteiiu
yikosyntyisten piio- f
1 tuloksena on 47 Jit
alla;: vangituista iilkfr
Ktutettu: talkaulisella
iäsi tapauksella ?3-
odoiski, Yhdysvaltali
itavindpia henkilöitä:
ta, jonka jarjes- y|
ien osaston jj
Hitos yllätyksen Q
sen valmislämi- ni
ole milloinkaan kuulleetkaan siitä.
Tämä kirjoitus an tarkoitettu eri­koisesti
näille kahdelle ryhmälle.
Laajempana menetelmänä tämä
oalisikkain syysistutus ei ulotu kym­mentä
\'uottä enempää, takaisin päin.
IfuHa joka vuosi lisää niiden luku­määrää,
jotka sitä ryhtyvät harjoit-faaaan:
Rönsyt eli juurivesätaimet voidaan
isufttaa milloin tahansa syyskuun
jätteen ja istuttamista voidaan jat­kaa^
aina siihen saakka kun maa jää­tyy;
Ön nähty taimia, jDtka on istu­tettu
, niinkin myöhään kuin jöulu-hnin
alussa ja ovat läpäisseet talvsn
loistavassa kunnossa,
^fina vuonna tulisi istuttaa vain
voimakkaita,'hyväjuurisia ja tukevia
rönsjtaimia. Suvu-in osa taimikaup­piaista'
kieltäytyy varaamasta taimia
syksyUä, siksi kun he haluavat voi­makkaita
kasveja talveksi ja arvele-rali,,
että luovuttamalla taimia syk-syiiäiie
tulevat hävittämään liian
monta sellaista kasvia, jpsta saattaa
käjiityä kauppaan kelpaavia taimia
kehäksi. Vaikka tämä kanta onkin
ynimärrettävä, niiii suurin osa man-slkkakasveista
; tuottaa liian monta
ronJsyä nbrmaalisena kasvukautena,
niin jcs osa niistä poistfetaan syk-sylläi
jää jälelle jääneille vain enem­män
mahdollisuutta voimakkaiksi
taimiksi kehittymiseen., Hyvä on
tietääj että lönsyt kasvavat aina s i i -
heasaakka ktin maa jäätyy. Taimi­kauppiaiden
kanta on ollut johtava
vaikutin siihep, että mansikantai­mien
syksyllä istuttaminen ei ole
muodostunut laajemmasti käytäntöön
tidieeksi, menetelmäksi. :
,.tatoia syksyllä istutettaessa tulee
LA
HNGTON, ONT.
n
m
t ja sairashuolta-sairaalassä
kuin
iraälaan ja kai'
muistitte sairaa­loja
pnnentoivo-a
NiemeUc siitä
ipidosta.
Il sydämen läm-
ONTABIO
Yhdistyiieen yeljeslehden
les-
TILÄUSHINNÄT
Cariadaan tilattuna ovat
- seuraavat:
(Canadan rahassa)
I vuosikerta $9.30
6 kuukautta . . . . 5.00
3 k u u k a u t t ä ^ ^ ^ . . . 2 . 7 5
Välitämme tilauksia
yhdistyneelle veljeslehdelle
"Työmies-Eteenpäin".
Lähettäkää tilaukset oositteella.
Vapaus Publishing
eb.Ltd.
Jox Sudbury, Ontario
maa muokata jokseenkin samaan tK-paan
kuin keväälläliän. Se tarkoittaa
sitä, että maa tulee valmistaa rik­kaaksi.
Sen tulee ssältää nu^saasti
kasviravintca. Se voidaan saada
kyntämällä vakoon useita vihantasa-toja
— ainakin kaksi, mutta mieluim­min
useampia. Tähän tarko:tuk£e;n
soveltuu tattari mahdollisesti parem­min.
Mutta mitä tahan£a viljaa käy­tetäänkin,"
päätarkoitus on saada
maahan runsaasti humusta. Lannoi-tusaine.
ta, varsinkin eläihlantaa tu­lee
käyttää runsaalla mitalla vahvis­tamaan
vihreätä lantaa, jota kynne­tään
alas vakoon.
Syksysellä istutettavat taimet tulee
istuttaa saman matkan päähän kuin
kevättaimetkin, 18 aina 30 tuuman
päähän riviin riippuen' maan hedel­mällisyydestä.
Hyvässä maassa" elin­voimaiset
taimet, jotka on istutettu, 24
tai 30 tuuman päähän toisistaan, me­nestyvät
hyvin ja tuottavat runsaan
sadon. Mitä rivien valimittaan tulee,
niin siihen soveltuu 3 tai 4 jalkaa,
mieluimmin jälkimäinen.
Taimia istutettaessa syksyllä tulee
erikoishUomio kiinnittää mullan l u ­jaan
polkemiseen toimien ympärillä.
Siten voidaan väittää "ilmataskut",
juuret pääsevät' kosketuksiin maan
kosteuden kanssa ja vaaramaan
routumisesta talvella käy pienemmäk­si.
'• •
Jos syksy on kuivaa saattaa käydä
tarpeelliseksi kastella taimia us-aita
kertoja, niin että toimet .sijoittuvat
hyvin. On hämmästyttävää kuinka
pian mansikantaimi todellakin sijoit­tautuu
maahan ja alkaa kasvaa. Sen
kasvut jatkuu siihen saakka kunnes
maa jäätyy.
Pohjoisosissa maata taimet tulee
peittää talveksi samalla tavalla kuin
keväällä., istutetut taimetkin. Huo­mattava
määrä mansikankasvattaji^
peittää nykyisin taimensa korkealla
sahajauholla, sillä se osoittautuu hy­väksi
kast^saineeksi. Taimet peite­tään
Icokonaan sahajauhon peittcon.
Keväällä tarvitsee. poistaa vain se
määrä sahajauhoja, joka peittää leh­tiä.
Useinkin kasvit ovat kyll.n elin­voimaisia
puskeakseen itsensä Ulos
sahajauhojen läpi ilman apua, joten
sahajauhon poistaminen on silloin
tarpeetcn-a. Kasvien ympärillä ke­väällä
oleva, sahajauho palvelee ka-teaiheen
tehtävää.
Mansikantaimia ei tulisi istuttaa
syksyllä maahan, joka on niin vier-tävää,
eitä maan syöpyminen muo­dostuu
probleemiksi. Vbimakkaah
tuulen käsiin joutuminen tulee myös­kin
ottiaä huomioon. Tuiili saattaa
irroittaa osan kasveista: Vaikka hei­nä
ja oljet menevätkin, tuulen muka­na,
niiai hyvin vähän sahajauhoa siir­tyy
poiis varsinkin seii jälkeen kun
sahajauho on kasi imut sateesta.
Talvipeitt-esn ' meneminen tuulen
mukana ei ole sen vakavampi vaurio
syksyllä istutetuille kuin mitä se on
keväällä istutetuille' mansikantaimil­le.
Vastoin yleistä uskoa- sahajauho
ei tukehduta taimia. Lehtien käyt­töä
peiteaineena tulisi välttää.
Kultiveeraamista" syksyllä istutetut
mansikat tarvisevät' vain siinä ta-paukse£
sa, jos rikkaruoho saa vallan.
Jcs niaa on hyvin muokattu.. tulee
kultiveeraahiineu ;«^ci'tiaa mahdolli-sniman
pieneen nj^fään.
Mitkä sitten.. ovat 'syksyllä istutet­tujen
mansikkain,^. etuisuudet? Ly­hyesti-
sanottuna:
1. Istuttamineij voidaan' suorittaa
aikana, jolloin kiireimmät farmityöt
ovat ohitse ja cn, aikaa kunnollisen
istutustyön suorittamiselle. Sellaista
tilannetta »harvoin tarjoutuu keväällä.
• 2. Kasvit sijoittautuvat maahan
hyvin ja kestävät |[iy vi n kevät kuivuu­den.
...
3. Taimisn siirtäminen vanhasta
mansikkamaasta jättää jälelläoleville
kasveille enemmän tilaa ja kasvu­mahdollisuutta.
, ,
4. Syksyllä istutetut, taimet a'na
kasvavat ryön.syjä , aikaisemmin ke­väällä
— useinkin kolme viikkoa ai­kaisemmin
kuin keväällä istutetut. Se
merkitsee useamt)ia ja parmepia man-sikkakasveja.
• ••
Syysistutuksella . ori myöskin joita­kin
epäkohtia: ,
1. Voidakseen.. saada _elintarmbisia
taimia. istutusta\värtei}, .'joutiiu siinä
aina tuhoamaan joitakin pienempiä
kasveja.
2. Talvipeite joudutaan suoritta­maan
kahte na y uotena ennenkuin
mansikkasato .«^^aadaan. .
3. Syyslaimet saätiävat joutua rou­timisen
kohteeksi, talvella ja osa niis­tä
kuolla.
4. 7vian.sikka.satoa ci saada, sen pi-kern.
Tiin kuin kevätlstutuk.scsta.
Syksyllä istutetuista tsimlsta tulee
kukat poistaa se.uraävana '.keväänä.
Mutta koska isitcn inuodcstuu voi­makkaimpia
kasveja, .jo;.si:a on voi-makkaiinat
juuret'ja lehdistö, tulee
sato olemaan suurempi jä korvaa sen
myöhäs.ymisen.
Kaikki seikat huomioon ottaen
mansikantaimien syk.syllä istuttami­nen
on suositeltavaa ja hyvä toimen­pide.
Työläisten asuntotaloja 'SCaliniibadlssa/iKettT0siölU.t6ssick Ki^^^ vaivat ostoa'IlsfiUei^
koteja Ja ndUoln he asuvat'vnolura-aisonnoissa^^ vti^ pienen Jttei;toe^n paUUtaan
..verrattuna.. • . ,, ••r- :',:./;-'•:..;:'.;^•.;^v...-'•,^;•.
Toronto. — "Menkää veräjästä, ei ; siitä mitä oikeuk.sia pyssyn kaatolupa
kä takamaan aidan yli". Tällaisen
neuvon antoi Ontarion maa- ja met-sädepartmentti
hiille met.sästäjilie,
jotka aikovat metsästellä far.aiarien
metsissä. -
Tämä neuvo annettiin sen jälkeen
kun farmarit olivat valitelleet joukko­mitassa,
että metsänkävijät ovat .sot­keneet
rikki heidän aitojaan ja vaa­rantaneet
karjaa käyttämällä ampu­ma-
aseita farmirakennasten lähetty­villä.
.
"Metsästäjien keskuudessa tuntuu
olevan jonkinlaista^ väärinkäsitystä
suurella jcukoUa
lahjoista, jotka
aan älkuimpani-
116 Kauniista sa-iinöstä
syntymq-ttivat
osaa läh-la
lämmin oi!a-
CSJ-NOSASTOJEH KOKOUKSET
ONTARIO
le, jotka yUät-
! xnuuttamison
ivipdydästa.
jfä flmna Mät­ipä
123 Savan-jotka
eivät
L Erantillc.
muistona, mie-rt.
t.tAM. ONT.
;CSJ:n Wannpio osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
. kuuka^en viimeisenä sunnun-taJha-
ao 1 lp. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup,Ont.
CSJ:n Hearstin osaston kuukausi­kokoukset
pidetään jokaisen kuu­kauden
toisena sunnimtaina klo
2 lp.
CSJ:n Spmeedalen osaston NP. 30.
kuukausikokoukset pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
Etununtalna kello 2 lp. Johto­kunta
kokoontuu timtia aikai­semmin.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski-
•«Tikkona klo 7 illalla. 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
Jokaisen kuukauden yi^aieisenä
keskiviikkona klo 7 illalla samas­sa
palkassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
Tyyne Siilman, 316 Bay St.,
Port Arthur, Ont.
CSJ:n.Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
maanantaina kello 8 Illalla osas­ton
huoneistolla Don-haalllla.
C8J:n ^nuttinsin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
Innikauden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 illalla.
CSJ:n Sudboryn osaston kokoukset
pidetään Jokaisen kuukauden en­simmäisenä
sunnuntaina. Pu­heenjohtaja
Oscar Männistö, sih­teeri
Hilma Mäki, osoite Box 354,
Sudbury, Ontario.
CSJ:n Vancouverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clin­ton
haalissa. joka kuukauden toi­sena
sunnuntaina, alkaen klo 2
ip; Kirjeenvaihto sihteerille:
Hilda Saari. 1703 E. Pender St.
Vancouver, B. C.
CSJ:n KapnsScasaigOT osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Jokai­sen
kuukauden toisena smanun-täina
klo 2 i.p.
CSJ:n Sanit Slc 3Iarien osasto
No. 5 työkokoukset pidetään joka
kuukauden ensimmäinen-ja kol­mas
suimimtal osaston omalla
talolla. 321 John St., alkaen klo
8 illalla.
CSJ:n Vai d'Orin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
klo 2 i.p. Sihteerin,
osoite: Lempi Ojanen, Box 858,
Vai dOr, Que.
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään joka kuu­kauden
t o i .<5 e n a sunnuntaina
klo 1 päivällä osaston haalilla.
Kirjeenvaihtajan osoite: A. Rei­nikainen,
B. B. 1, Wonhlngton.
• OnL - . ..-
heille antaa", lausui eräs k.o» depart-mentin
virkailija. "JptkuJ, näyttävät
olettavan, että pyssynkantolupa oi­keuttaa
heidät menemään yksityisen
maalle ilman omistajan' lupaa. Asia
ei kuitenkaaii ole, täten. • •
"Tosiasia on. että metsästäjät ovat
oikeutettuja menemään kruunun
maalle, ellei .se ole riistaasuojelualue
tai pui-sto, mutta,yksityisillä maan-pmistajilla
on edelleenkin kiistaton
oikeus päästää maa-lleeh ketä halua­vat
ja kieltää pääsemästä, jos niin
tahtovat." ,
Ja tämä virkailija antoi .seuraavia
"täytyy" ohjeita metsästäjille, jotka
haluavat;olla farmarien ystävinä:.
Ky.sykää farmarilta metsästyslupa.
Äli-cää minoinkaP)n tai missään ta­pauksessa
ojentako pyjssyä farmträ-kennuksia.
korjaa,, eläimiä tai Ihmi­siä
kohti. :
Menlcää veräjän kautta pellolle.'
Ryömikää aidan äUtse. äMä kiivet-kö
sen yh. Jos on kiivettävä aidan
yli. menkää sUloin aitatolpan kohdal­ta,
mikä On lujin jä estää aidan sär-k}-.
Tiä£tä.
Älkää kieltäytykö pikkupalvcluk.ses-ta
silloin kun saatte luvan meLsästaä
farmarin alueella.
Jos fanmari kieltää oikeuden met­sät:
kseen ja pyytää teitä poistu­maan,
tehkää se väittelemättä.
"Todellinen metsämies katsoo, että
metsä-stysoikeus on.- .varsinkin yksi­tyisen
maalla, etuisuus eikä itsestään
kuuluva oikeus."
Vuosisatoja sitten ihmisillä oli ta­pana
haudata inaahan arvoesineitään
jp. rahaa aina silloin kun joku vaara
uhkasi heitä. Sellaisia aarteita tulee
joskus päivänvaloon vanhoilla far­meilla.
V. 1904 löysi Marion Cheesborough
nimmen vuokrafarmari peltoa kyn-taessään
Otsego kauntissa New 'Yor­kin
valtiossa maahan piiloitctun pors­liini
varaston, Jonka arvo oli 2.500 dol*
larla. Siinä oli kaikkiaan 96 aistiaa
mutta 29 astiaa ehti rikkoutua ennen­kuin
farmari huomasi mitä. pellossa
oli ja pysäytti hevosensa. Astiat oli­vat
kotoisin vallankumoussodan edel­lisiltä
ajoilta ja ollyat kuuluneet CaiT
nimiselle uutl^asukkaallc, joka hau­tani
ne maahan ja pakeni Canudann
intiaanien hyökkäyksen takia.
Farmin omistaja nimeltä Burdick
heti omisti porsliinlastiat, mutta
vuokrafarmari ei niistä vain niin
luopunut. Seurasi oikeusjuttu, joka'
päättyi siten, että Burdick sai pitäii
astiat, mutta joutui maksamaan kor-vauk.
sen löytäjälle.
Kun George Brush niminen farma­ri
kuoli lähellä Monticelloa yuoslBa-dan
alussa, löydettiin hänen nsiin-nostaan
ja navetastaan ja roskaka­soista
paljon rahaa, jotka farmari oli
piiloittanut. Kuusi vuotta myöhem*
min eräs tramppi l i e t t i yönsä van­hassa
nayetässa.-Hän.löysi sictltä, van­han
saapasparin; kiiiV hän. veti saap­paat
jalkaansa, huomasi hän nlL^su
jotain erikoista. Saappaista löytyy
£00 dollaria rahaa..
Lähellä Seäfordia, Delaärcssa, .astir
va Nathaniel.ConWay,
lian kassakaapin
Kaappi oli. hänellä pitkän aikaa : eii-nenkuin
hah ryhtyi vaivannäköön ja
avasi sen. Sieltä löytyi sellainen mää­rä
kultaa, että mies voi elää lopun
ikänsä- herroiksi. Hän menetteli v l i -
.«aa.sti eikä kertonut kenellekään löy­döstään.
Halien kuolemansa Jälkeen
vasta säd'tifn 'tietää kuinka suuren
aarteen mies oli löytänyt.
Lähellä Pittsburgia' asui mies kur­jassa
töllissä. Kun hän kävi ostoksil­la,
• tekivät ihmiset pilkkaa kurjasta
kerjäläisestä. Kun mies kuoli, löy­dettiin
hänen mökistään 30,000 dol­laria.
;
Lähellä PoTvnal nimistä paikkakun­taa
Vermöntni valtiossa kaksi met­sästäjää
etsi .sateensuojaa pienestä
mökistä, jossa omituinen Willian)
Brown niminen mies oli asunut. Mök­ki
oli hajoamaisillaan. Odottaessaan
•ateen päättymistä metsästäjät nuus­kivat
mökkiä ja löysivät eräästä van-iiasta
hedelmäpurkista 3,000 dollaria
rahaa. ;
Kun lähellä New Yorkia asuva far­mari
Richard Magee kuoli jättäen
jälkeensä puolen miljoonan dollarin
c»maisuuden, alettiin hänen rahojaan
Jtsiä. Niitä ei kuitenkaan löytynyt,
sukulaiset panivat tohneen perinpoh-iaiset
etsinnän miehen asunnossa ja
öysivät erääseen kolpon piilotettuna
9,000 dollaria rahassa ja arvoesineis­sä.
;
William Baduea nimisen farmarin
.sukulaiset Jöyslvät asuntoon piilotet­tuna
40,000 dollaria, suurin osa kul­lassa.
• :
Harvinainen löy-tö tapahtui lähellä
L^ke Washhigtpula Minnesotassa.
Eräänä iltana mliehet laahasivat!
seeteritukhi nuotioon. Tukissa oleva
puutulppa kiinnitti miesten huonito-fa.
Tukki lyötiin halki ja sen sisältä
löydettlhi 600 dollaria kullassa. 69
dollaria hopeassa Ja 500' dollaria se-;
teleinä, •
Vanhoina aikoina, jolloin -Ihmiset
eivät luottaneet pankkiin,'tapasivat
he panna rahansa omaan pankkiin!
Jonkun onnettomuuden sattuessa ra­hat
jäivät piiloon Ja vain sattumalta
osuu löytäjä palkalle.
Vehnän kasvattajat
haluavat kampanjaa
ruostetautia vastaan
Gran Förk.sis.sa N. D- kokoontuneet,
vehnänkasvattajat , ilmaisivat viime
viikolla ajatuksen, että Canadan.
Me".isikon j a . Yhdysvaltain :pitäisi
aloittaa yhteisen ianvpanjan vehnäii
ruostetautia %'astaan.
Tilastot osoittavat, että n i kor.ii-ruoste
teki huomattavaa tuhoa Cana­dan
ja Yhdysvaltain vehnälle — ja
kasvattajat ovat sli^ mieltä. etSi» mi-iTÄ^
n ^«^hnhlaji ei Jcykene taydeili/^ti
Oiymplakispjen asiasta piti Suo-;
men kansanedustaja, past; Antti Ilhn-tancri.
täällä TiniinlnslsBä - Laulu juli-:
lilla mieliinpaliiuyan' puiim^
kesänä. Puheen jälkeeii npstettu va-paachtoincn
kolelhi pphjaraJiastoksi
keräykselle piympiaklsbjas varten,
osoitti' kouraantuntuvallä'tbkyaUä.^,e^
tä tiUfälälsct suomalaiset, pVat. Ijäni-mehneet
asialle. TolstakeksI;;«fi;vi5Ul-
'^nkaairi ole kuuianut mihlnkä^^t^^^^^
meripiteislin asiassa ryfidyiäKV--^ .Jos'
lälnkaäii ryhdjftäänr'—n6i!cÖ^\^l^ä^
pitää yhteistä'alustavaa-he^^
kokousta'? Öniiati' SUpniiö^icfai^^^^^^
aikaan täydellinen ,'yhiefsymhiä^^
kaikkien urlieilusclirojen ^a rliutb,ten
välillä "Olympialaisia" .sllmänäpltäen.
Miksi ei täälläkin jotakin, sätnansuu^-
iiay,o2rkmariA^i^i^:;^i«^
)in huutokäuparid.: „ . , V " ^ ^ T '
Suomen Foljrteknikkojen ; kuoron
'radiokonserttia kuunteli:. koJso-Pöh-
Jols-Öntäriön kulta-;älueert eJleV ^0-
ko Canadan — kansa BUunt^n|al-ilta-ha.
lokak. 28 p:nä. J a kelpaslhän s i ­tä
kuunnella! Meille söömalätsillcJian
.se oli ainutlaatuinen elämys.'.)iie"k^
tiin jääneet kiitämme koinsertini,jär­jestäjiä
ja kuorpa arvokkaasta lah-'
jasta. jota emme.koskaan unhoita;--
Että Polyteknikkojen; itilp^ Piti-landia-
kuoron ja Y L ; n veroiset kuo­rot
saLsIvat radiolähetyksissä, täyttä
oikeutta cslty)£sllleen,; olisi 'tpivotta-vaa,
että etukäteen hankittaisiin täm­möistä
kuoroa ansiokkaasti palvcleya
"studip", jassa 60 laulajan jEsttykset
pää.<>evät edullisimmalla tavalla lähe­tetyiksi,
Ehkä.pä olisi iparas ratkaisu
asialle sc. että itiie' koasertiltilaisuu-dessa
tapahtuisi myös lähetys, kuten
Toronton ja koko Canadan suiurlm-pllen
ja mahtavimpien kuprojen kon­serteissa.
Mutta onko se mahdollis­ta?.'
•,
Walker'8 hautaustoimiston kappe­liin
Timminslssä oli marrask. 2 p. ko­koontunut
lähimpien ystävien joukko
yhdessä sukulaisten kanssa ipimitta-maan
viimeistä rakkaudenpalvelus­taan
Toivo Lahtiselle, joka pitikälll-
.sen sairauden murtamana nukkui
kuolonuneen St. Mary's. sairaalassa
marrask. 1 -p:nä. Lahtinen pll naUna-tpn.
Hautausjumalanpalvelukeen ;kap-pellssa
johti pastori A, .1 Heinonen,
joka myös siunasi ruUmlln liaudänlc-
PO?n-- . ' ' . . , .
Toivo.Lahtinen pH syntynyt litla^ä
1892. Hän tuli Canadaan M^vupita
sitten, työskennellen'24/ vuotta; met^
sätölssä. Heikontuneen tcrverytensä
takia lopetti Jiän; vuonna
kcntelyn meteässä.^Viimelseni vijpten'''
sa hän asui Tlmjninslssjl. Hä^
hinnä kaipaamaan Canadassa. jäi
uerkkunsa Walter NiiniJTläkl ;perhei-neen
ja suuri ystäväpiiri. Karitajtoa
palvelivat: Iivari Pihlaja, WäWcr N i i ­nimäki.
Winiam Leino, Ölll' Hakä-
Montreai, Que.-: Montrealin Tradcs
and Labi:r CouncUln icoköuksiE}ssa perr
jantaina päätettiin neuvotelia Ameri­can
fVederation. of; Labörini, Ca^^
Congress of Laborin Ja katblisön u>
hion kanssa yasemmlstp^q3ita}tw
tolttamlsesta ammatillisesta i i i l ^ e ^ -
CounciUn entinen prcsidontti.Pa
FounUer: sanpii, että Rcbert;:Beildpw.
intcraaHpJMl^
ersin Canadan jpi^ti^la, Irwin Burman
Jä H. P: Black; United
l^^chlnp WPiisersliv Järjesil^jilit evät
ps^lUsttinii^t k^rs£o^l^
ncssa I948rr49. J9.s;5a: lie pV(|,t; tun^
t^i^eet uskoili$uutje^a^''p^pliiietta
kohtaan". H % esitti,väloltuyaiäyci-
:näikM»v vja; san<^ "WwJue*y tässS^
i^^rltitsoe' k^mmiUhlstis^^
i ^ l i ^ t ' i l m c i j ^ a^
iä^acinÄ vosia^
i^jblB^;^^^^^^^^
•tipOPrn ^uTKcilte'
laylsten• IChtl. JewLöj TTinjcsilajsicafil n-inesty^
n^stä^^ Ja yllmeipcn'pia^ tuli
•ulps-torstaina.'• ]' '
' Lehteä iuiicaisl Morris iMVcr, joka
Tjcuoil^e ^yiujtia-slttdnVi^^^
isa^fikkä;; jorilM
JHanry- Mlyet; julka^. s^
•tiia. ;Iieiiti"ilniesty^ '
-'• Mr.' Myär ilmoittaa;; että- sfthoma-jeihtlpaiip.
rln" p u ^ jft,^^
litisten housu pakpltti h^neh iöpctta-maän
ichdpn jlukaisemis.fen.;'V .
Kääntäkää maa syksyllä
•Kasvimaa tulisi aina kääntää syk­syllä,
sillä .siitä on monia etuisuuk­sia.
Maan jääminen karkeapintaisek­si
talveksi merkitsee sitä, että pakka­nen
tappaa lukemattoman määrän
horrostilassa olevia hyönteisiä, sillä
pakkasen kynnet ulottuvat syvem­mälle
silloin kun m i a pn kaänne^y.
Maan vuorottälnen jäätjThinen ja
sulamineii rikkoo samalla hitaasti
toimivat lannoitusaineet sellaLset kuin
luujauhon ja saattaa ne muotoon,
jossa kasvit voivat niistä nopeimmin
hyötyä. .
Sen ohella maa kuivuu pikemmin
Ja voidaan muokata kylvökunfcoon a i -
käitemmln kev
Torakka on sitkeä
Lchtokon|;et töm
yhteen ilmaissa jä * '
13 miestä kuoli
TucBon, Ariz. — kaksi Yhdy^Vaitain
iimävclmlen. >< Jättiiäislcntokpnetta,
jotka osaliistuivät pblttoalneeh ilnias*
sa ottamisen harjoituksiin torstaina,
törmäsivät yhteen ja syöksyivät llclc-kien
vallassa alas Arizonan länsiosen
erämaa&sa.
'; Kolmetoista' Icntovoimlcn sotilasta
kuolija 10 hyppäsi lafikuvurjon avulla
maahan.
Sllminnäkljät kertovat, että yhteen
törmäyl^en tapahduttua näkyi -välit h-dys
ja senjälkeen molemmat lentcko
neet syttyivät tuleen.
TilstaiÄa, marrask.^! p. ~> T^esday irij^i;^^^^^^
m. AHNE RtiTQUISI, Ruotsin AmierilsanLMJan^N^jq^^
toimiston äubmalainto edustaja tulee ^JohtaniaanhenkllOkbli^^
suomeen tehtävää iavihibmitrailimri^
Dtatka tulee olemäain mitä viehättävin, <}ä:eriiä>is^ <!'
konsertteja, tanssiaisia sekä tietysti hyvlft ateriöittk Jplii .
Joicftlsimmätlcustajän mukavuudesta Muoi^^
matkan ajan. "
Saqdaksenhe hauskan matkanlliti^hMmii^'^^^
.ot«teMS^;>;;^;-:;;-:-,;:^^^
m i r a
»s h : " i I
I
« I l
• f
0$"
mm
• ••EdUälaiiänÖ^källd^
i i i mm
m
I
:^',::iownitÄ;^
kilöä
4^^iiö,00dihcn-
_4ute6Bsaattiice^^
kun >^iraiilncii:i}iäUtaUs^
lUn ö5 i^i^^eVila^^
't^Ycmlpkirkbääl . täililU;; Hqittaustoi-n
u t u i c ^ i i i t i < ^
sl etfliHt^joukkuc rn^neb jälleen ciBl-
;'miiäh lÄf^^^Jiotnic»
C^Mdaiafstdii Ä ^ l t litÄÄctään
vlennään öjnadaan tällä yl)^^^ Nel-
Jänkymniien
hettUi tn^ niin iie^
liestu; la{\^Bkiimi\it^^^ eitel lieldän
»icnkiliJjll^tä|ään '
jcj3sa nyt on
Palkankorotus
rakennustyöläisille
st. Hyacblnthe, Qur, ~Hyaclnfchcn,
Bagotin Ja Bouvlllen rakennustydläls
ten palkkoja nostettiin viidellä gcn
tiliä tunnille. Palkänkorot^us' annet'
Uin siksi kb&ka elinkustannukset ovat
nousseet.. Soi}imu8 on taannehtiva
marraskuun 1 päivään, / ;
nen, Pilemon Junka jä Oskari Rinne.
Taivaallinen Isämme 'olkooh omais­ten
löiidutukseha Ja turvana.
ITbdlstyneen saomälaisen Ja skan-dinaavialaiisen
seurakunnan pappi­lassa
Ja seurakuntakodissa 33 'Rea. St.
S. Timmlttfiissä, ori Joka sunnuntai
klo 11 ap. fiunriuntaikoult», rippikou­lu
ja raaroattuluokkÄLjclo 7 illaJlä
suomalainen Jumalanpalyelos.' Joka
kuukauden kolmantena sunnimtaina
klp 3 ip. ruotsin-, eni^iannln- ja; 8U0-
meÄlellneri jumaianpalvelus. — Ter­Torakka
on pUut olemassa jo mii vetuloa mukaan! — A. I. H .
Joonia vuor^ia. Sen tiedetään olleen Jo i , — .., ,.
paleozoLsisella ajalla ja antaa se täi- 'USA:n rautaeSirippU
lä pitkällä olemassaolollaan ainehl«s-toa
erikoistutkimuksen kehitysopis­ta.
Jos kehitys ön ollut tulosta sopi­vamman
-säilymisestä, niin torakan
on täytynyt olla kaikkein sc^lvin
hyönteinen. Tämä hyönteinen kaikes­ta
päättäen tulee säilymään maapal­lolla
tilin kauan kuin maapallolla on
elämää siksi kun se etsii itselleen a i ­na
uuden kodin: j(i.< lu» «ntixestä kar-tipahti
työväen-johtajien
eteen
Lontoo. — Yhdysvaltain täällä ole­va
lähetystö on kieltäytynyt antamas­ta
passivlisumlä" Britannian kdlhmu-nistipuolueen
Johtajlile Hariy Pollit-tille
ja B.' Palme rhittllJe, Joiden ai*
Jciömtis oli cBalllsua Yhdysvaltain
Icommunlstipuolueen' > kamallieeen
OY Mctalliteoksen
lakko on päättynyt
.Heisfiiki..-- Mai^ ,7.,pnä\alleklr-jöltettlln
iQj/;^ Metällitcok&en^ ja; asian-pmaistcri
• ammottipsastojcn *- välillä
p&ilejsar Ja tyÖehtosopimai'^ö^ lak
ko on nyt päättynyt Ja. työt-aloitet­tunsa
priii. Malnlttäkcion, että lak-kp
Jatkui Oy.'Metellite(&Äen'^hda3-
ta i>n. viiluin vielä .sen |ä(ke^. letin
niuti rai&as metalllt<^ll«uuö pääsi
käyntiin sentä^
aikaisemmin supstunut alieklirjoitta-maan
sopimusta.;
Kuusi lasta kuollut
kotinsa palossa
Garrett, Pa. — Kuusi nukkumassa
ollutta lasta paloi kuoliaaksi, kun hei­dän
kpt|nsa s>alol vanhempien ollessa
poissa kotoa. Surmansa saaneiden
lasten ikä vaihteli 2—15 vuoteen.
Voittivat 10 sentin
palkankorotuksen
Wellaiul. — Page.-Hersey Tubca
Ltd-yhtiön sähkötyöläisten union
osasto !/i3 jäsenet saivat viime viikol­la
10 sentin Icorotiiksen tuntipalkkoi­hinsa.
Täixiän uuden sopimuksen mu­kaan
tulee ulkotyöläisten alin palkka
olemaan' »1.34 Ja sisätöissä 11.27.
Montreal.— Aluminium Ltd:n - osa
VJS. Algöma trustista — ilmoittaa t u '
jnän vuoden ensimmiisen 8 kk. voi'
ton olleen $26^)74,074.' Viime vuonn;»
vostaavana^aikana oU;yhtiiön/'«oltto
mä
mm
m ML ^
ensi v^pden TAHKtlKALEiyTlsni on kilytänttölUnin «a^nilditis^ij^kt»'
tärhMIä Hetoja >ri atollia. Kooltaan fsjif •6ti':«^ih^\m^''Jime^:*''"'
tenUn »noden Taskukatenteii Sls^töä^vallttö» «J ^ ^ / ^ i ^ ^ ^ " . ^
laatalolfiinjafidölllslnunan paljon Jooirl sellaisia tietoja,
'(Tanadabi^atnalaisUIe-Ja Jolta ei mtin|en ole;niin heiTjp
^atatuifiluyatMi vtiodM päivien^ vjUkkb- Ja konkiarasii
pälrfen «äUcsliisä^fä^ se setiraavaa:
Tärkeinynäi; ta^^^^
Mikä'on metri?
i^ilmaksut
Kalkin leyitt^mincn
"Korsetteja;' farmajeillo
Kuumtit|de)l ssii^uksia
SUlcpsis-täUdista
Vitamlniaakkoset
Terveysohjeita
Lasten ja äitien huolto
Astmakäslttely
Afunoaiskivlstä
Reumatismin parannus
Kaapfieaä tilastoa
Äänetön ääni
Rahan historia
El pSlväÄilinän sotaa- rj,
Tuhöaäkö: vctypbiäia^
Betatroh w u t o i : ^ s^
Mistä *03ti-6anacirji^tuti?^ ^ j^.*?
Lepokodit N.*lötws^; s>
Histäi'lati sutjielt^
TcijveyshurftoiiJ.-,
. Tähtisumut .
"Maantlcklitäjlflt&'' ' Ä / t .
Kasvimaailman Icfijla.; !/
Asuntoja JW.-liltossa, , ;.,:',;.
Maaiknah puhellm^i '' '
Liikkuvat pyhUpäivät
Kaikki yl^ämainitul tiodot saatte 08tamalUT4«lM^
jonka Hiata 00 a i a p^ \'
Käyttäkää allaolevaa tilauskaävaketta . ^''^
T I L A V S K A i l V A K E
VAPAUS PUBUSaiNG COMPANY LIUITPD
eOX 69„ SUDBDBY. ONTABIO 0,1.
Uhettiikää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .kpL «^ASKO
niauksen »no 26% vähennettynä JV-^^'»r^^^ ^' -
Nimi
Osoita »'4 m'* f •^••v*^^
,;.; Tilaukset jotka lähetetään « 4 työmal"- •- « - ^ - i i " -il
mukana, Josta tilauksen lätMtäJä"^^^^
bois, jos tii)ius käsittää 10 rAmo^Aimfsmtmmmmm^
asiamiesten lähettämät velkätilatiksietöt^^
11
tm