Vapaus, October 1, 1949

              JBivu 2 Lauantaina, lokak. 1 p. ^ Saturday, October 1
(UBBBT7) — Zndependent.LiUMr
Organ of Flnnlah OanadUoa. >§-
tabUalied Ngv. em 1917. Autbottad
flecoQd elan nuU tlie Foit
Office Department^ Ottam. Pob-
VHbeA thrlee wedcl7: T u e a d a j s ,
nntndays and Saturdaya by Vapani
PuMlahlng Company L t d . at 100-loa
B m e t W., Sodboxy, ODÄ., Canada.
Bdttorlal QCtlM^
EL Stdort. XdttorW^
addreM Bo» « , flodbary, Qptaflo.
Adrertlalng rate» npoD appacattntT
Tranriaflnn free of dyaiga.
TXLAUHUIMHAT:
Canadam:
Ybdr»y Helan:
1 Tk. 6JOO 6 kk. M S
9.VL.3M 1 Tk. 7 4 » f kk. a.80
l T k . 7 M » k k . 4 »
Lähtölaukaus on annettu
Lähtölaukaus on annettu ja Vapauden levityskilpailu on
--täydessä käynnissä. Tarkoitus on, että tämän kuluvan kuu-
. kauden aikana hankitaan Vapaudelle (ja Liekille) vähintäin
:'i^00 uutta tilausta ja uusitaan kaikki päättymässä olevat ti­laukset.
Nyt alkanut levityskampanja on monessa suhteessa eri­koisen
tärkeä poliittinen kampanja. Me kaikin haluaisimme
sitä, että mahdollisimman monet maanmiehemme saisivat
jukea totuuden maailman tapahtumista ja niiden merkityk-
\ sestä. Me kaikin haluaisimme, että nekin maanmiehemme,
joilla on ennakkoluuloja ja epäilyjä lehtemme suhteen, ryh­tyisivät
tutkimaan asiain ''toistakin" puolta, nimittäin sitä
puolta, mistä porvarilehti ja "muuten vain porvarit" visusti
'vaikenevat, tai mitä ne järjestelmällisesti vääristelevät.
Totuus ihmiskunnan historian kehityksen liikkeellepane-vista
voimista ei suinkaan ole kaikissa tilanteissa helposti näh­tävissä,
sillä valtapiirien käytettävissä on kokonainen armeija
kirjanoppineita sumuttajia. Toisinaan totuus on katkera tun-
V nustaakin, varsinkin silloin kun on myönnettävä, että "vasta-
:puoli" on ollut oikeassa siinä tai tässä asiassa. Mutta me
. uskomme vuorenvarmasti siihen, että täkäläiset maanmiehem­me
yleensä etsivät totuutta ja rohkenevat katsoa totuutta
suoraan silmiin. Siksi Canadan suomalaisille voidaan tarjota
' kaikissa asioissa totuutta etsivää, sekä rauhan, demokratian
., ja edistyksen asiaa kunniassa pitävää Vapautta. Siksi voi-
.daan olla varmoja siitä, että Vapaudelle on mahdollisuus saa­da
300 uutta tilausta ja enemmänkin, kunhan lehden levittä-
• mistyö otetaan kaikilla paikkakunnilla sydämenasiaksi.
Atomivoiman käytön eri suunnat
Presidentti Trumanin tiedoitus, että Neuvostoliitossa on
; tapahtunut atomipommin räjähdys, aiheutti yleisen hämmih-gin
ja sekasorron "kylmän" ja "kuuman" sodan kannattajien
sekä erikoisesti "ehkäisevästä atomisodasta" uneksineiden
mielipuolien keskuudessa. Täkäläisillä sodanlietsojilla — so-
- tateollisuusporhoilla ja muilla suurkapitalisteilla — oli val­miina
"hyvä" ohjelma, jonka mukaan he rikastuisivat sota-
•' tarvetilauksista samalla kun eurooppalaiset kuolisivat sota­tantereilla.
Mutta kaikki nämä ihanat suunnitelmat "ehkäisy-sodasta"
menivät myttyyn myöhästymisen vuoksi, sillä Neu­vostoliittoa
ei enää voida "ehkäistä" saamasta atomipommia.
•VEi siis ole ihme, vaikka sodanlietsojien keskuudessa onkin
tuska ja hammasten kiristys sekä yleinen hämminki.
,;, Mutta mielenkiintoista on todeta tässäkin yhteydessä se
tosiasia, etta kummallakin puolen "rautaesiripun" atomipom-
• miasiasta nyt käyty julkinen keskustelu eroaa toisistaan kuin
yö päivästä. Täällä ovat suurpääoman kontrolloimat ja omis-
- tamat lehdet etsineet epätoivon vimmalla vastausta siihen
. miten Yhdysvallat voisi pitää etumatkan atomipommien luku-
; V määrässä. Neuvostoliitossa on korostettu sitä, että atomipom-mit
uhkaavat tehdä koko maailmasta suuren Hiroshiman missä
ihmiset kärventyvät, ellei kaikkia atomipommeja hävitetä yh­teisten
sopimusten perusteella ja järjestetä tehokasta kontrol-
-Vlia niiden valmistamisen ehkäisemiseksi.
Kuinka erilaisella tavalla suhtaudutaan atomivoiman ke-
;* • hittämisasiaan rauhaan ja edistykseen pyrkivässä sösialisti-
:,sessa maailmanosassa ja sotavalmistelua pelastuksenaan pi-
- tävän kapitalistisen maailmanosan sydämessä Yhdysvalloissa,
se näkyy kahdesta seuraavasta uutistiedosta:
.-V AP:n kirjeenvaihtaja James J . Strebig tiedoitti syyskuun
• 27 pnä Washingtonista seuraavaa: "Yhdysvaltain ponnistelua
V atomimoottorilla käyvien lentokoneiden kehittämiseksi voita­neen
laajentaa siksi kun Venäjällä on atomipommi. Joidenkin
sota-asiain suunnittelijain mielipide on, että varma kuljetus-
I! menetelmä on yhtä tärkeä kuin itse atomipommi . . ."
.,\ Mutta kun Neuvostoliiton tietotoimisto Tass julkaisi syys­kuun
25 pnä lausunnon missä taktillisesti myönnetään, että
•"Neuvostoliitolla on ollut atomipommi marraskuusta lähtien
V. 1947, niin samassa yhteydessä annettiin voimakas vihje
siitä, että atomivoimaa käytetään Neuvostoliitossa jo rauhalli­sessa
rakennustyössä. Tassin lausunnossa viitataan siihen,
-'että Neuvostoliitossa suoritetaan paljon räjäyttämistöitä
"käyttämällä kaikkein uudempiaikaisia teknillisiä menetel-
. m i ä " . Tätä tarkoitetaan epäilemättä vastaukseksi Trumanin
; lausunnolle, että Venäjällä on "äskeisten viikkojen aikana
f. tapahtunut atomiräjähdys". Sitten Tassin lausunnossa puhu­taan
suurista sähkövoimalaitosten, kaivosten, kanaalien ja.
maanteiden rakennustöistä ja lausutaan: "Koska tämä räjäyt-tämistyö
on ollut menossa ja näitä räjäyttämisiä tapahtuu
* melko tiheään maan eri osissa, on mahdollista, että tämä voi
kiinnittää huomiota Neuvostoliiton rajojen ulkopuolella."
Tässä sitä sitten on kaksi maailmaa, kapitalistinen sota-maailma
missä korkeimpana ihanteena on atomipommi ja ato­mienergialla
käyvät lentokoneiden moottorit, että ihmiskunta
voitaisiin kärventää atomipommeilla, sekä sosialistinen rau­han
maailma niissä ei ole ketään uhkailtu atomipommeilla,
vaan annetaan voimakkaita vihjeitä, että siellä on atomiener­gia
valjastettu jo rauhallisen rakennustyön palvelukseen!
Eikä asia pääty tähän. Äskettäin ilmoitettiin virallisesti
. Yhdysvalloista, että Washington kieltäytyy julistamasta ato-
. mipommeja laittomaksi, vaikka Neuvostoliiton edustaja V i -
shinsky uudelleen esitti kaikkien atomipommien hävittämistä,
tiukkaa kansainvälistä kontrollia atomipommien valmistami­sen
ehkäisemiseksi ja viiden suurvallan liittoa rauhan säilyt-
. tämisen hyväksi.
Selvää on. että Yhdysvaltain hallituksen kanta ja edes-ottamiset
atomipommikysymyksessä tulevat päivä päivältä
• yhä vastenmiclisimmiksi kaikkien kansojen ja kaikkien oikea­mielisten
ihmisten keskuudessa.
.Chopinin 100-vuotis-muistoksi
. Y l i m a a i l m a n vietetään kuluvana
'^Tuonna kuuluisan puolalaisen sävel­täjän
Prederic Chopinin 100-vuotis-ta
kuoleman muistojuhlaa.
Lokakuussa alkaa C B C : n 13 v i i k -
'S^a kestävä sarja Chopinin musiik­k
i a , jota esittävät kuuluisat canada-l
a i s e t muusikot. Lokakuun 7 pnä a i .
, kaa ensimmäinen sarja j a seuraavat
sarjat k u j i l l a a n jokaisen viikon per­j
a n t a i n a kello 10.30 i l l a l l a . E n s i m.
maisessa sarjassa kuullaan ttinnetim
canadalaisen säveltäjän j a muiisikon
N e i l Chotem esitykset j a hänen jäl­keensä
esiint3rvät Bartjara Custance,
Leo B a r k i n j a M a r y Sjrme.
Kysrmys: Kuinka kauan kestää
sorsien metsästysaika Sudburyn p i i ­rissä
j a montako sorsaa säa ampua?
— Tiedosta k i i t o l l i n e n . Sudbury.
Vastaus: Sorsien metsästysaika kes­tää
täällä marraskuun 10. päivään a s ­t
i . Yhtenä päivänä saa amptia 7 sor­saa
j a metsästäjällä saa o l l a k o r k e i n -
t3ari kahden päivän saalis,'siis 14.
on vain Kannis
palkanatienn^selte Kirj. Israel Epstein
New York. — fALN) — Tämä on
kirjoitus Pohjois-Amerikan palkan-alennuskampanjasta.
milcä tapahtuu
devalvcinnin f r a h a n a r v o n alentami­sen;
nimellä. Työläiset ymmärtävät
tämän kysymyksen parenunin pane- Ai^lf^ muut ftAflOVaf' i m a i l a hevosen oikein kärryjen eteen
tvuM» «aauui. i ^ u i n uutiskommentaattorit. j o t k a kä-
• sittelevät sitä asiaa finanssimysterio-
T A R U A . . . j n a , mitä v a i n heidän^mat suuret a i -
Cripps sanoi lehdistölle: "Me emme j vonsa voivat ymmärtää,
voi vähentää puolustasmenojamme"—| Tpsiasia on, että Y h d y s v a l t a i n , C a -
Lontoon uutistieto päivälehdissä. i n a d a n j a B r i t a n n i a n p o l i t i k o t päätti-
* ' * i vät Washingtonin neuvonpidossaan
. . . . T O T U U S I ryhtyä kampanjaan palkkojen alen-
"Työväenpuolueen h a l l i t u k s e n u i k o - j tamiseksi, mikä alkaa E n g l a n n i s t a ja
mikä levisi kulovalkean tavoin kaik­k
i i n länsi-Euroopan m a i h i n j a C a n a -
—Oletteko jo «usfneet VAPAU­DEN
tUauksemf
p o l i t i i k k a on vienyt armeijalle y li
(3,000 m i l j . j a suunnattoman suuria
summia ulkomaavaluuttaa K r e i k k a a n ,
Keski-Itään, M a l a k k a a n j a muualle."
— Lontoon uutistieto Pacific T r i b u -
nessa.
T A R U A . . .
(Crlpps sanoi): "Me emme vähen­nä
sosiaalisten palvelusten määrära­h
o j a . " Palkat pidetään jäädytettynä.
— Lontoon uutistieto päiväl-ehdissä
* * • ' .
. . . T O T U U S
"Työväenpuolueen hallituksen a l a i ­suudessa
voitot Ja korkotulot ovat 11-
sääntyi^eet 20 prosentilla, h i n n a t ovat
kohonneet 11 prosentilla, palkat k o ­honneet
8 prosentilla - r - j a todellisuus-palkat
ovat laskeneet 3 prosentilla.
P a l k a t ovat jäädytetyt, mutta hinnat
eivät ole." — Lontoon uutistieto P a c i ­fic
Trlbunessa.
V A I N M U S S O L I N I V Ä L T T Y I
K I R K O S T A E R O T T A M I S E L T A
I t a l i a l a i s e t muistavat, että sellaiset
miehet k u i n M a z z i n i j a G a r i b a l d i , I t a ­l
i a n itsenäisyystaistelun sankarit ja
k a i k k i heidän seuraajansa erotettiin
kirkosta. Kuningas Victor Emma-nuel
I I , joka poisti krikolllset t r i b u ­naalit,
s a i myös saman kohtalon, k u ­ten
sen sai kuuluisa Piediriontesen
valtiomies icreivi Cavour, sekä päämi­nisteri
Masslmo d'Azeglio, joka o li
vakaumuksellinen k a t o l i k k i.
Joukkomittainen kirkosta erottami­nen
alkoi kymmenen vuoden kuluttua,
v. 1860, k u n I t a l i a n patrioottinen a r ­meija,
I t a l i a n yhtenäisyyden vuoksi,
r y h t y i miehittämään p a a v i l l i s i a a l u e i ­ta,
joita oli k a u t t a I t a l i a n a i n a B O T
lognaan asti pohjoisessa. Nämä a r ­meijat
ja sadattuhannet kansalaiset,
j o t k a yleisäänestylcsessä äänestivät
I t a l i a n yhtenäisyyden puolesta, jou­tuivat
paavilliseen pannaan.
V. 1866 j a 1867 k a k s i l a k i a , mitkä
lopettivat uskonnolliset yhteiskunnan
virat tuotti kirkosta erottamisen k a i ­kille,
j o t k a hyväksyivät ne l a i t j a p a ­nivat
niitä täytäntöön — ts. k a i k ki
näiden lakien puolesta äänestäneet
parlamentin jäsenet, hallituksen j ä ­senet
j a tuomarit jotka niitä toteut­tivat.
Vuonna 1870 P a a v i l t a o t e t t i i n pois
Hooma j a n i i n täydellistyi I t a l i a n y h ­tenäisyys.
Taas paavi erotti kirkosta'
k a i k k i ne jotka osallistuivat tähän
historialliseen tekoon, alkaen kenraali
Cadornasta alaspäin. Tähän aikaan
Itfuununprinssi, josta tuli Umberto I,
erotettiin kirkosta.
Näyttää siltä, että ainoa huomattu
i t a l i a l a i n e n valtiomies, jota ei ole v i i -
meksikuluneen sadan vuoden aikana
erotettu kirkosta, oli B e n i t o M u s s o l i ­ni.
— N a t i o n - j u l k a i s u s t a.
• »• « •
" S Y N T I " E T T Ä M E I L L ; ^ ON
N I I N M U S T I A H E N G E N A n E H IA
M i c h i g a n i n k u p a r i k o n t r i l l a i l m e s t y ­vä
Walvoja näkyy löytäneen ajan­kohtaisen
tunnuksen . . . "Tyytymät­tömyys
ilmaisee a l h a i s t a mielenlaatua,
joka on suoranaisesti sivistyksen vas­t
a k o h t a ."
. . . . Sanoimme, että se on a j a n k o h ­tainen
— nimittäin Walvojalle j a t o i ­sille
sellaisille aviiseille, j o t k a h i k o i l e ­vat
kaivosyhtiöiden ja muiden suur­pääoman
ryhmien puolesta. K u p a r i -
k o n t r i l l a näes rysäytettiin alas k a i ­vostyöläisten
palkkoja . . . 15 sentillä
t u n t i a kohden, eli $1.20 kahdeksan­tuntiselta
päivältä.
On luonnollista, että h y v i n monissa
kaivostyöläisten perheissä sellainen
s y n n y t t i tmymättömyyttä . . . A i k a i ­semmin
Walvoja, samoin k u i n sen s i -
sarlehdet Amerikan Suometar ja
Opas, o n tavannut ruoskia tyytymät­tömiä
seuraavaan tapaan: Jumala on
käskenyt olla kuuliaisia maallisille
isännillenne... ei ainoastaan hyville
j a lempeille, vaan n u r j i l l e k i n — siis
kaivosherroillekin. Ja edelleen Joka
heitä vastaan nousee, tekee syntiä j u ­malaa
vastaan . . . Esa, Tyomies-leh-dessä.
daan — j a vaikuttaa varmasti myös
amerikkalaisten työläisten t u l o i h i n.
Brittiläisten työläisten, j o t k a saivat
ensimmäisen isktm, e i t a r v i n n u t odot­taa
selostusta siitä mikä heitä löi.
V a i n pari v i i k k o a aikaisemmin heidän
unioidensa oik;sistolainen johto päätti
palkkojen jäädyttämisen puolesta ja
l a k k o j a vastaan sillä perusteella k un
h a l l i t u s lupasi pitää h i n n a t ennallaan.
Nyt sir S t a f f o r d Cripps i l m o i t t i heille
(työläisille) sUtä lahjapaketista m i n ­kä
hän t o i 'Washingtonista. Alkaen
varovasti, että "teidän säästönne,
palkkanne j a tulonne voivat ostaa y h ­tä
paljon kuin a i k a i s e m m i n k i n " —
p a i t s i tuontitavaroita — hän selitti
edelleen, että 4Vi pennya maksanut
leipä maksaa nyt 6 pennyä — korotus
33 prosenttia. Sitten häji varoitti
brittiläisiä työläisiä sanomalla, ettei­vät
he saa pyytää lisää p a l k k a a , "sillä
me emme voi välttää laajakantaista
työttömyyttä jos emme pysähdytä
palkkojen, vuositulojen j a muiden
henkilökohtaisten ansioiden lisäänty­mistä".
Tuotantokustannukset, joiden alen­tamisesta
sir S t a f f o r d on n i i n huolis­saan,
muodostuvat palkoista, voitois­ta,
raaka-aineista j a tehdaskoneiston
kulumisesta. Olettaen, että raaka-a
i n e i s i i n j a t e h t a i d e n kulutukseen me­nevä
osa pysyy muuttumattomana, t ä ­mä
jättää voitot ja palkat sellaisiksi
kustannuksiksi mitä voidaan vähen­tää.
Sir S t a f f o r d ei puhunut mitään
voittojen entisellään pitämisestä. Hän
ei uhannut yhtiöiden jchtckuntienjjä-seniä
"työttömyydellä" ahneuden
vuoksi. Ja minkälaisia voittoja on
"sosialistisessa" Britanniassa käärit­t
y ? Oxfordin tilastoinstituutti tie­d
o i t t i syyskuun alussa, että voitto-osinkoja
on v. 1948 j a e t tu 11.4 t u h a t ­ta
miljoonaa dollaria verrattuna 4.7
tuhannen miljoonan d o l l a r i n voittoi­h
i n kymmenen vuotta aikaisemmin.
M i t e n tämä o n selitettävissä, sir sosia­l
i s t i ? (pieni verolisäys v o i t t o i h i n , mis­tä
s i r S t a f f o r d tiedoitti tämän a r t i k ­k
e l i n k i r j o i t t a m i s en jälkeen, ei muu­ta
miksikään peruskysymystä — V a ­paus).
Euroopan muiden maiden liikemies­p
i i r i t , j o t k a pelkäävät sitä. että b r i t t i ­läiset
k i l p a i l i j a t saavat palkanalen-
Xiusten a v u l l a heistä etumatkan mark­k
i n o i l l a , kiirehtivät alentamaan " e m i ­e
n " maidensa työläisten palkkoja
alentamalla rahansa arvoa. Hollan­nissa
devalvointi tuotti seuraavan- t u ­loksen:
" H o l l a n n i n väestö yleensä
pelkää elintason huononemista deval­v
o i n n i n johdosta. Palkkiona "kovasta
työstä' j a vaatimattomasta elämästä,
m i h i n h a l l i t u s on heitä kaksi vuotta
kehoittanut. tämä mahdollisuus tuli
iskuna . . . H o l l a n n i n unionistinen l i i ­ke,
missä on 800,000 jäsentä . . . antoi
ymmärtää, että palkankorotuksia
vaaditaan, jos h i n n a t kohoavat." (New
Y o r k Times, syysk, 20 p.)
M a r s h a l l i n avun suunnitelman v o i ­massaolon
kolmantena vuonna, j o k a i ­nen
marshalloitu maa on kriisissä ja
ne k a i k k i pyrkivät siihen, että niiden
työläiset joutuisivat maksamaan k r i i ­sin
hinnan. Saman suunnitelman
alaisuudessa nämä marshalloidut
maat ovat ryhtyneet kauppasotaan,
mitä käydään palkanalennusten a v u l ­la.
I t a l i a l a i s e t sanomalehdet syyttävät
B r i t a n n i a a "nationa^Jstisesta", s a l a i ­sesta
j a petollisesta t a k t i i k a s t a k u n
se alensi rahansa arvoa ensiksi. R a n s ­ka
on syyttänyt, että " B r i t a n n i a n d e ­v
a l v o i n t i on epäystävällinen toimen­pide".
HoUaimissa o n sanottii deval­v
o i n n i n merkitsevän sitä, että " B e n e ­lux
(Belgia, H o l l a n t i j a Luzeznburg)
l i i t t o häviää kokonaan".
P a k i n o i t s i j a Walter L l p p m a n n a n ­taa
meidän tietää toisesta seuraamuk­sesta:
työn kilhdj^yksestä. Hän
k i r j o i t t i , että brittiläisten työläisten
"täytyy valmistaa j a myydä enem­män
. . . m u t t a sittenkään he eivät saa
odottaa enempää palkkaa lisäänty­neestä
työftään."
A i n a valmis sir S t a f f o r d , puhues­saan
Lontoossa, vahvisti ylläolevan
l a u s u m a l l a : "Me käsitämme, että o l o ­suhteet
ovat BXQuttuneet pääoman s i ­joituksen
sobteen. j a ^tä meidän
täytyy tutkia , pääomasijoituksen i n ­noituksen
j a olosuhteiden problee­mia."
Tässä tulee yhteen myös a m e r i k k a ­l
a i n e n . Pääozaasijoitukset, J o i t a b r i t ­tiläiset
haluavat, txilevat suurelta
osalta Yhdysvalloista. Wan Street
vastusti B r i t a n n i a n aikaisempaa de­valvointia
V . 1930 siksi ktin se o l i si
tehnyt brittiläiset tavarat paremmin
k i l p a i l e v i k s i Y h d y s v a l t a i n v i e n t i t a v a -
"HALPA DOLURI" TARKOIHAA
HUONOMPAA PALKKAA
Kiri. Tim Buck määrällä samaq verran paperia siltä
syystä k u n p a p e r i n h i n t a o n määritel­ty
Y h d y s v a l t a i n rahassa. Useimpia
canadalaisia tuotteita y h d y s v a l t a l a i ­nen
d o l l a r i ostaa nyt k u i t e n k i n enem­män.
Biaiken lisävoiton, mitä c a n a -
dalaiset yhtlöt'tästä kaupasta saavat
pitää kiskoa canadalaisten selkäna­hasta
— sUlä canadalaiset työläiset
saavat todellisuudessa vä h e mmän
p a l k k a a työstään mitä he s a l v a t ennen
devalvointia.-mikä vähensi ksmunenen
senttiä p a l k k a d o l l a r l n arvosta.
E i siis ole i h m e v a i k k a eräs ame­r
i k k a l a i n e n radiokomentaattori. Joka
selosti B r i t a n n i a n , C a n a d a n j a m u i ­den
maiden r a h a n a r v o n alentamisen
vaikutusta, lausui suurella tyydytyk­sellä:
" M e tstiiiniBe jo maailman hul-pnlla
|a nyi me byödymme lisäksi
kymmenestä koimeenkymmeDeen
prosenttilh sen vuoksi knln useim­mat
maat, joiden kanssa teemme
kaappaa, alensivat rahansa arvoa.
N i i d e n tfiytyy maksaa enemmän
omalla rahallaan kaikesta mitä os­tavat
meiltä; me maksamme niille
vähemmän - kaikesta mitä ostam­me
niUtä."
Canadalaisten työläisten ei sovi
syyttää tätä komentaattoria, sUlä h än
puhui sydämensä kyllyydestä. Syy on
kokonaan St. L a i u r e n t i n halliti^ksessa
Ja sen h a r k i t u s s a ohjelmassa, minkä
mukaan Canadaa asiallisesti myydään
W a l l Streetille Ja m u u t e t a a n h a l v an
r a a k a - a i n e e n alueeksi Y h d y s v a l t a in
monopolipääotnalle.
• D o l l a r i n arvon devalvointi korottaa
elinkustannuksia hetikohtaisesti. Se
on sama k u i n palkanalennus Jokaisel­le
canadalaiselle työläiselle. L e h t i ­miehet
levittävät kiireissään propa­gandaa,
että delvalvointi antaa lisää
v o i t t o ja C a n a d a n teollisuuksille niitkä
lähettävät tavaraa Yhdysvaltoihin,
sillä Y h d y s v a l t a i n d o l l a r i n arvo C a n a ­dan
rahassa on n y t $1.10. Nämä pro­pagandistit
varovat k u i t e n k i n sano­masta
kenen selkänahasta nämä lisä-voitot
tulevat.. ,
S e l l a i s t e n canadalaisten' tuotteiden
k u i n sanomalehtipaperin yhdysvalta­laiset
ostajat saavat samalla r a h a -
Canadalaisen itsenäi^smiehen koti
museona ja historiallisena muistona
Yksityinen säätiö kunnostaa Willian Lyon
Mackenzien Toronton kodin museoksi
r a i n kanssa. M u t t a W a U Street k a n ­n
a t t a a nyt täydellisesti- devalvointia.
Syy siihen o n se, että se etsii v o i t t o ­j
a suoraan B r i t a n n i a s t a — j a W a ll
S t r e e t i n miehet vaativat alhaisempia
h i n t o j a brittiläisille tehtaiUe. JoUca he
haluavat oMaa. K m r tällainen s i ­j
o i t u s on tehty, silloin B r i t a n n i an
myynnit eivät enää kOpaile yhdys­v
a l t a l a i s t e n t a v a r a i n kanssa, v a a n a n ­tavat
lisä voittoja Y h d y s v a l t a i n suur­t
u o t t a j i l l e . M u t t a a s i a o n v a l l a n t o i ­nen
Y h d y s v a l t a i n palkkojen suhteen.
Olettakaamme, että Jcs G e n e r a l M o ­tors
ostaa Nuffieldin auto-osakkeet
B r i t a r m i a s s a , s i l l o i n se voi kohdata
U n i t e d Auto Workers imlon p a l k k a ­vaatimukset
siten, että panee yhdys­valtalaiset
työläiset pois työstä ja
teettää autonsa C r i p p s i n h a l l i t s e m a s ­sa
Englannissa.
K o k o d o l l a r i n - p i m n a n välisen k r i i ­sin
kuva osoittaa, että k a p i t a l i s t i n en
talotis ei v o i enää löytää mitään m u u ­ta
ratkaisua k u i n monopolin lisäämi­n
e n Ja p a l k k o j e n alentaminen. Tätä
suuntaa kiihdyttää edeUeen "kyhnän
sodan" u l k c ^ l i t i l k k a minkä avulla
B r i t a n n i a yrittää saada mahdotto­m
a n : maksaa tuottamansa ruoka-
Ja muut välttämättömät tavarat d o l -
l a r l m a i s s a mitkä eivät halua ostaa
sen (BMtannian) tuotteita siksi k u n
ne tuottovat riittävästi itse.
V A S T A K O H T A
Neuvostoliiton viimevuotinen r a h a -
reformi kakslnkertaistutti todellls-p
a l k a t . Itä-Euroopan maissa ovat s e ­kä
tuotanto että palkat kohonneet
Y K : n talousraportti vuodelta 1942 a n ­toi
seuraavat tilastotiedot m a r s h a l l o i -
t u j e n maiden tuotannosta vuoteen
1937 verraten: B r i t a n n i a 110 pros..
R a n s k a 100 pros., B e l g i a 93 pros., M a r ­s
h a l l i n a v u n ulkopuolella olevat maat
— Joiden suoritettavana o l i s u u n n a t ­tomat
sotavaurlot — NeuvostcUiton
tuotanto oli 171 pros.. B u l g a r i a n 179
pros. Ja P u o l a n 141 pros. vuoden 1937
tuotantoon verraten.
Tämä'^ todistaa, että Marshallhi
suunnitelma Ja palkanalennukset e i ­vät
muodosta sen p a r e m m i n ainoata
ulospääsytietä kuin parhaintakaan
tietä Euroopan kansoille.
P U H U U MASSEy-H.4.«J8;
Canadan rauhankongressin ng
j o h t a j a t r i J . G . Endicott pahn,
han asiasta siinä joukkokc4oai
j o k a pidetään Toronton rauha
voston toimesta Toronton 3|j
haalissa sunnuntaina lokak 9
- S I T Ä :
TÄT/
Toronto. — O l t u a a n tyhjänä noin
kymmenen vuoden ajan avataan
täällä marraskuussa huomatuimman
C a n a d a n itsenäisyysmiehen, W i l l i am
Lyön Mackenzien koti talossa no. 82
B o n d S t r e e t i n v a r r e l l a h i s t o r i a l l i s e k si
k i r j a s t o k s i j a museoksi. Mackenzie
asui tässä talossa sen Jälkeen k u in
hän jäi s i v u u n l a i n l a a t l j a k u i m a s t a v.
1858. Hän k u o l i v. 1861.
T a l o n osti v. 1932 T - W i l b u r Best
j a se j o u t u i k a k s i vuotta sitten m u o -
d o s t e t im W i l l i a m L y o n Mackenzie
Homestead-säätiön haltuun. Kiin
l i i t t o h a l l i t u s tunnusti t a l o n viime k e .
säkuussa historialliseksi m e i * k i p a i -
k a k s i , r y h d y t t i i n sitä kunnostamaan
kansalliseksi muistomerkiksi m a i n i t un
y k s i t y i s e n säätiön toimesta.
Mackenzie saapui C a n a d a a n 25 vuo­den
ikäisenä vuonna 1820 J a r y h t y i
neljä vuotta myöhemmin Julkaise­maan
Torontossa Colonial Advocate-nimistä
reformilehteä, j o k a o l i s u u n ­n
a t t u s i l l o i s t a perheyhtymähallltusta
vastaan. Hänet v a l i t t i i n 1835 T o r o n ­t
o n ensimmäiseksi pormestariksi. S i l .
loista h a l l i t u s t a n i m i t e t t i i n kansan
keskuudessa perheyhtymäksi siitä
syystä, että hallitus täytti k a l k ki
v i r k a p a i k a t s u k u l a i s i l l a a n J a ystävil­lään.
Jotka asemaansa hsrväksi käyt­täen
rikastuivat yleisistä varoista
m o n i l l a eri t a v o i l l a . Joissa keinot e i .
vät tulleet kysymykseen.
Perheyhtyman' toimesta y r i t e t t i in
s i t t en tuhota hänen k i r j a p a i n o n s a J a
lehtensä järjestämällä hyökkäys U r -
japainoon. Josta ryöstettiin k i r j a s i ­m
i a y j n . j a u p o t e t t i i n Toronton l a h ­teen.
Teko o l i n i i n Julkea, että oikeus
oli pakoitettu myöntämään M a c k e n -
zielle korvausta k a r s i m a s t a a n v a h i n ­gosta.
Tapauksen Johdosta t u l i M a c k -
enziestä k a n s a a sankari Ja silloisen
r a d i k a a l i s e n puolueen J<^taja l a i n -
laatijakunnassa. Tilanteen kärjis­tyessä
hajoitti isiUpinen kuvernööri
s i r Francis Bond Head l a i n l a a t i j a -
k u n n a n . Joka lisäsi suuttumusta s i i ­nä
määrin, että r>'hdyttiin M a c k e n ­z
i e n j o h d o l l a aseelliseen k a p i n a l i i k ­keeseen,
Jonka k u k i s t u t t u a Mackenzie
oli pakoitettu pakenemaan Y h d y s v a l -
t o i h h i . Hänen päästään luvattUn
t u h a n n e n punnan palkkio.
P A L A S I C A N A D A AN
T i l a n n e muuttui vxiosien kuluessa
siinä määrin, että Mackenzie saattoi
p a l a t a t a k a i s i n C a n a d a a n Ja hänet
v a l i t t i i n 12 vuotta myöhemmin (1849)
uudelleen l a i n l a a t i j a k u i m a n jäseneksi.
K u n hän o l i p a l a n n u t Torontoon k i r ­j
o i t t i eräs hänen ystävistään M a c k -
enäelle kirjeen, jossa hän s a n o i m m :
KaUd^ta Ihmisten vapauden h y ­väksi
tekemistänne ponnistuksis­t
a j a s n u r i s t a o l m m k s l s t a t u l l a an
teidät lapolta palkitsemaan ellei
yritystenne menestymisen kautta
n i i n a i n a k i n k u n n i a l l i s e l l a nimellä
h i s t o r i a n lehdillä j a vielä synty-
^mättömien Canadan vapaiden
m i e l t e n kUtollisiradella.
" V a p a i n a canadalaisina me y h d y m .
me tähän mielipiteeseen Ja tämän t a .
lön säilyttämisen J a museon perus­tamisen
k a u t t a toivomme pitävämme
elossa tämän suuren kapinoitsijan
muiston'*. Äinol äskettäin mr. Best,
puhuessaan edustaniansa s ä ä t i ön
s u i m n i t e l m i s t a sanomalehdistölle.
Kysymyksessä oleva talo l a h j o i t e t ­t
i i n Mackenzielle hänen ystäviensä
toimesta, timnustuksena hänen t o i -
' m i n n a s t a a n yleiseksi hyödyksi. K o h ­t
a l o n ivana voidaan pitää sitä, että
se k a t u , j o n k a varrella Mackenzien
koti s i j a i t s i , n i m i t e t t i i n myöhemmin
Bond Streetlksi, sen kuvernöörin
" k u n n i a k s i " Joka o l i l u v a n n u t t u h a n ­n
e n punnan p a l k i n n o n Mackenzien
päästä.
K Y L M . i i T O T U US
Kuusi vuotias Mary Jane ;j
vanhempiensa hääkuvia kun :
y r i t t i kuvata seremoniaa Ja sa
koltusta. *
" O h ! " sanci Mary Jane. -sjli
sinä hait äidin meille töihin?-
Mles joka pyytää työnantajB
palkankorotusta: -Minä en hau
tä n i i n paljon itsjlleni. mr. ijc
k u i n hallitukselle. Katsokaa, n
tuloveroni ovat niin mitättömäi]
net."
S A A K O V A I H T A A?
Eräs tuomari kertoi miehestä,
oli syytettynä rikok.se.sta, mum
ei ollut lakimiestä. Tuomari i
hankkia kaksi lakimiestä puol
maan häntä mutta syytetty p:
päätään.
"Mikä cn vika?" kysyi tue
"Minä olen hankkinut teille ;
kaupungin parasta lakimiestä, e
vieläkään ole tyytyväinen?"
" H e r r a tuomari", sanoi rikol
h e i k o l l a äänellä. "Enkö voisi]
k i n lailla vaihtaa nuo kaksi i]
lakimiestä yhteen hyvään tod
j a a n ? '
H Y V Ä K O I R A ! '
• Joukko ihmisiä ke.sku.stelivat
r i s t a . Sanoi yksi miehistä: "Ysti
läni oli etevä kpira. Eräänä i!
hänen talonsa syttyi tuleen. Hän
reesti vei vaimonsa kanssa 1;
ulos. Kaikki pelastuivat — n
vanha Rover juoksi liekkien !ä
•takaisin taloon. Pian hän iu!;
k a l s i n , pahasti palaneena — n
a r v a t k a a gentlemannit, mikä kk
oli suussaan? Palovakuutuspape:
käärittynä kosteaan pyyhkeesee:
K I R J A I . X VAIKEUKSI.4
Neljä vuotias Dickie vastasi ?i
limeen kun isänsä rlukkui. Hän:
t i puhua kuin aikuinen ja kysyi: •
luaisitteko jättää sanoman?"
' " K y l l " , vastasi ääni. 'Ssn:
että mr. B r o w n soitti."
D i c k i e otti kynän ja pape.-i:
s a n o i : " M r . Brovvn ? Mitenkä K
vataan?"
" B - R - 0 - W - N . "
Hiljaisuus vallitsi jonkin ai-taa,
t en heikko ääni kysyi seivisti. M
B - k i r j a i n kirjoitetaan?"
L O G I I K K A A ?
K u u l u i s a kirjailija ja koond
Oliver Herford, piti yhteen aii
karhua hotelihucneessaan Nef 5
kissa. Hänellä oli siitä kaiienii
vaivaa j a lopulla joutuikin antam
se eläintarhaan. Hcrfordir. eräs
tävä kysyi häneltä miksi hän oli
l a i n k a a n ostanut.
" A s i a oli näin," .sanoi Herford
nä sain summan rahaa odottaa
j a k u n pelkäsin, että tuhlaaii sen ö
kStsemattomasti. niin astin kanu
Suomi voittanut
osuustoimintakisat
H e l s i n k i . — Suomi voitti täällä p i .
detyt kolmannet osuustoiminnalli­set
urheilukisat, joissa Suomen edus.
t a j a t ovat kaksi kertaa ennenkin
esiintyneet voittajina. Suomen edus­tajat
saavuttivat 105.5 pistettä. R u o t.
sin 82.5. N o r j a n 52 j a T a n s k a n edus­t
a j a t 41 pistettä.
Rautavaara voitti keihäänheiton
tuloksella 67.74. ruotsalainen Nilsson
kuulantyönnön 14.96 m. tulosella ja
suomalainen Fagerström juoksi 400
m.SO.6.
V I I M E I N E N PÄJVA
Torontolalnen valtuusmies Norman
Freed neljännestä äänestj-salneesta on
kehoittanut ilmoittamaan, että v i i ­meinen
talisoitusvalitnspäivä on per­j
a n t a i n a lokak. 7 pnä. Hän i l m o i t t aa
olevansa tavattavana * t a k s o i t u s v a l i -
t u k s i a ^-arten 274 College St. v a r r e l l a ,
p u h e l i n M I 983L Taltnnsmies Charies
Sims ilmoittaa, että viidenneltä ää­nestysalueelta
on tehty jo 9 U tok-soitosvalitasta.
PÄIVÄH PAKINA
Ryssät kieriä atomiasiassa
Nyt kuulenima ryssät ovat v a l m i s ­taneet
atomiponraiin. Kenen l u v a l ­l
a ? Eihän heillä pitänyt o l l a sellaista
lupaa. Eikä lupaa atomipommin v a l -
misUmisfeeii pitänyt olla m u i l l a k u in
a m e r i k k a l a i s i l l a . E i edes c a n a d a l a i -
s i l l a Ja brittiläisilläkään, p u h u m a t t a ­k
a a n ranskalaisista, belgialaisista ja
muista t a k a m a a n ihmisistä.
Se etteivät ryssät siitä ennen ker­toneet
johtunee p a l j o n puhutusta a a ­sialaisesta
salaperäisyydestä. Tosin
Molotov sanoi jo p a r i vuotta sitten,
että atomisalaisuudet ovat j o kauan
s i t t en lakanneet olemasta yhden k a n ­san
monopolina. E i sitä k u i t e n k a an
uskottu, mutta nyt syytetään ryssiä
salaperäisyydestä.
K i m Neuvcstoliiton edustajien t a ­h
o l t a o n moneen k e r t a a n ehdotettu,
että atomiase j u l i s t e t t a i s i i n l a i t t o ­maksi,
n i i n jänkit ovat karjaisseet
" e i " . Jänkkien perästä ovat samaa
k a i k u n a a toistaneet Canadan, B r i ­t
a n n i a n y m . länsimaista "sivistystä''
edustaviea maiden edustajat
N y t ihmetellään suut atdti k u n t u li
tieto, että Neuvostoliitossa o n Vailmis-tettu
atomipommi. Vieläkin v a a r a l ­lisempi
o n uuteen, että Neuvostolii­tossa
o n Jo o t e t tu ensimmäiset aske.
leet atomivoiman käyttöön r a u h a n t a r.
koittd:sissa. Se k a i k k e i n enimmän
peloittaa imperiiallsteja.
K u i n i k a k a p i t a l i s t i n e n suurlehdistö
selittää Neuvostoliiton tiedemiesten
päässeen selville atomipommin val­mistamisen
salaisuudesta? Ne s e l i t ­tävät,
että vängiksi otetut s a k s a l a i ­set
tiedemiidiet ovat valmistaneet
Neuvostoliitolle atomipommeja. Tä­mä
ei tietysti pidä ensinkään p a i k ­kaansa.
YhdjRsvaltain atomipomme­j
a valmistavat tiedemiehet sanoivat
v. 1946 j u l k i s e s t i , että Neuvostoliitto
voi valmistaa atomipommeja v. 1949.
K a i k ^ p a r h a a t «tomivoiman t u n t i j at
ovat moneen kertaan v a n u t t a n e e t,
että atomipommin valmistamisen sa-___
laistras e i v o i o l l a y h d e n kansakunnan'
m o n c ^ l i n a .
Tunnustanune ettemme - ole p e i l iä
atomitieteestä. Siitä syystä meidän
täytgry puhua n i i d e n smOla. j o t k a t i e .
tävät Jotain tästä tieteen haarasta.
Atomivoima ei ole tiedemiesten kes-kuudeissa
salaisuus. Tätä tieteen alaa
ovat e r i k a n s o j e n tiedemiehet r i k a s ­tuttaneet.
Huomattavimpia ovat o l ­leet
ranskalaiset Becquerel Ja C u r i en
puolisot. . J a p a n i l a i n e n tiedemies N a -
goaka Jo k a u a n s i t t e n o s o i t t i teoreet­tisesti,
että atomissa o n s o l u , e l i y h -
din. Huomattavimpia atomitieteen
keittäjiä / o v a t olleet englantilaiset
R u t h e r f o r d j a Chadawick. s a k s a l a i ­set
H a h n Ja Strassman. Juutalainen
n a i n e n L i s e M e i t n e r , i t a l i a l a i n e n F e r .
mi Jne. J o kauan on todettu, ettei
yksi maa v o i tieteen a l a l l a edistyä
eristettynä, vaan yhteistoiminnassa
toisten maiden kanssa. Tämä pitää
erikoisesti paikkansa atomitieteeseen
nähden.
Ameriläcalaiset tiedemiehet ovat
havainneet, että Neuvostoliitossa edis.
tytään huomattavasti atomitieteen
a l a l l a . A m e r i k k a l a i n e n N o b e l - p a l k i n ­non
saaja Harcdd Urey k i r j o i t t i v.
1946 mm. seuraavaa:
" J o s te käsitätte Jcuten tiedemiehet,
että Venäjän tieteellä o n j o i t a k i n p a r ­h
a i t a aivoja mitä o n maailmassa . .
n i i n minä luulen, että käsitätte ettei
v i i v y k a u a n ennenkuin heillä o n a t o -
miponunL"
C h i c a g o n yliopiston kansleri R o ­bert
HutÄins a r v i o i , että "Venäjäl­lä
on vähintäin 27 e n s i l a t ^ n a t o m i ­fyysikkoa
j a vähhitäin 700 yliopistoa.
Olettaen, ettii Jokaisessa yliopistossa
on verraten kykenevä atomifyp"'
opettajana, hiin Venäjällä on c.
mainen tiedemiesten ryhmä , •
Neuvostoliitossa on ainakin
i n s t i t u u t t i a , joissa erikoisesti
tetään huomio atomitutkimukseen.
ovat Leningradissa sijaitsevat Va.^
R a d i u m i Instituutti ja Fy75i^J_'_
n i l l i n e n Instituutti sekä HsrJ-F
y y s i l l i s - T e k n i l l i n e n Instituutn.^
Useat tiedemiehet ovat kiinn::ts-huomiota
siihen, että N ? " ' ^ - '^
tiedemiehet ovat johtavassa aSKö
kosmillisten säteinen ^ " ^ "^
Tämä UMsi voiman iähde. tiedeffl-lausunnon
mukaan, cn miIjooni2^
t o ja voimakkaampi kuin atomi-^
K u t e n näemme, e: ykii.ka22^
nykyisen kehittyneet tekniikan^
kaudella voi päästä P^^J-^^
t o i s t i maata teknillL-e-^ä efiift?^
Mainitsimme, että kapita--'
käävät atomivoimaa. E; si'^^-"
kään paljon jos Keuvostoiut^J
o » « w , i « « r r , T T l i Mutta Sll^- f- .
valja5:2a_-
Sellainea P
atomipommi. Mutta
atomivoima voidaan
dylUseen työhän ^
täisi kapitalistisen Järjene^^
rustuksia. Aivan samalla 1.»-^^^
höyTykoneen keksiminen ••^•^j
kumouksen tuotantoon ja
daalismmin kahleet ^ ^ ^ ^^
tavaUa atomivoiman "-'^^^^^
tuotannon palvelukseen BflTB»
p i t a l i s m h i kahleet j a jouautt*»^
nattomasti sosiaUsmin taioa-^^
j o h t u u kapitalistien j a r ^ j - " ' 1
mostuneisuus. — ^otL