Vapaus, November 5, 1949

              •'> ;/•-<>;
Sivu 4 Lauantaina, raarrask. 5 p. — Saturday, Nov. 5
,
mm !•
OSCAR BAY
Miesten ja Naisten Räätäli
BlaUcenlalsta korjaustyötä
PnbeUn 2-U91
76 London St. E . 1/Viadsar, OaL
Barnes Drug Co.
— 3 K A U P P A A —
Sanlt Ste. Marie Ontuto
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Täydellinen varasto Liäkkeitl.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
VAPAASTI KOKEILUA
VARTEN
leumatismin ja Nivel-
Reumatisniin pakotuksille
Jos ette ole koskaan käjrttäneet
R O S S E TABS-lMkettä k i u s a l l i s en
nlvelreumatlsmln, hermotulehduk-sen
j a reumatismin p a k o t u k s i i n —
n i i n kokeilkaa sitä jo TÄNÄÄN
meidän kustannuksella? Sitä ovat
käyttäneet j o tuhannet ihmiset y l i
25 vuoden a j a n Canadassa j a Y h ­dysvalloissa.
V A P A A S T I TÄMÄN L E H D EN
L U K L T O I L L E .
Me lähetämme mielihyvällä teille
täysikokoisen paketin, s u o r a a n k o t i ­osoitteellanne.
Käyttäkää 25 t a b ­l
e t t i a vapaasti. Jos ette ole t y y t y ­väinen
tuloksiin, n i i n pyydämme
lähettämään käyttämättömän osan
paketista meille t a k a i s i n — se e l
maksa teille mitään. Alkää lähet­täkö
rahaa, ainoastaan nimenne j a
osoitteenne:
R O S S E P R O D U C T S C O .
Dcpt. R - 5 . 2708 F a n v eU Ave.,
Chicaffo 45,111 U.S.A.
Lähetetään meidän C a n a d a n kont­t
o r i s t a tulUvapaasti.
Vapaus Travel Agencyl
E D W I N S U K S I I
I T r a n s - A t l a n t i c Passenger Confe- i
I rencen valtuuttama asiamies i
•1' -.1 i I t Edustamnie m e l k e i n k a i k k i a j o h - =
i tavimpla v a l t a m e r i l l n j o j a . Suun- |
I nitellessanne matkaa Suomeen tai i
i rauihfn Euroopan maihin, voitte i
I luottamuksejla kääntyji puoleem- 1
I me IJppu- ym. m a l k a a koskevissa 1
i asioissa.
VlETTÄkÄJi JOULUNNE
•SUOMESSA
Kaksi suurta joulu-huvimatkaa
I SUOMEEN
I Järjestetään kuuluLslUa. m o o t t o r l -
i " ' ' l a i v o i l la
Urheilun ystävät
toimimaan liitto-julilien
liyväl(si
ole
t cn 'rhkä ulkopaikka/cuntalaiset ajat­televat
j a panevat kyseenalaiseksi en-
-sl ke-än l i i t t o j u h l i e n onnistumisen.
Kyliä vSitä Mäi:ä touhu-s-sa on jo koe- j hävitysten korjaamissk.<;i. jotka .silUin
Hitleriläisten kävitp- t ai
pohjois-Suomessa syksyllä
V i i s i vuotta o n k u l i m u t .siitä k u n \ Saksan kansan saavutuk.set kulttuurin eri aloilla on hyvin tuh-maailmansota
ja ennenkaikkea Hitle-i.
ät Saksan kulttuurielämässä pitkää
Näiden kuluneiden ^-uosien a i k a n a o n perääntymistä. Suomalaisten fasistien piireissä, saksalaisten
PohjcLs-suomen väestö saanut pon- ; natsien tapaan, verhottiin Saksan kansan kulttuurisaavutuksilla
nLstaa viimeisetkin '.-oimansa niiden
t e : tu oila. Heti k u n s a a t i i n varmuus i
Siitä että e n i i keiänä car^adan suo­malainen
urheiluväki j a -y.stävät k o ­koontuvat
:änne pchjoLssn kultape-r
u k c i i l e voimiaan mittelemään ja
nauttimaan noista vuotuLsista suur-i
j u h l i s t a , on myöskin meidän seuram­me
j a samalla koko kylän järjestöih-mL=
et ciianeet tuon huomioon. U r -
heiluke.-jtällä on koko tämän kulU-j
parissa kuukaudessa s u o r i t e t t i i n . J , l u t -
u tuhojen jäljet näkyvät vielä ja
erittäin raskaana painavat n i i d e n .seu­raukset
velkautanutta pohjois-Suo-men
väestöä, j o k a p a r h a i l l a a n kamp­pailee
erittäin valkeissa taloudellisis­sa
oloLs.sa tietämättä miten selviytyä
lähestyvän a n k a r a n t a l v e n y l i . Niiden
viiden vuoden aikana mikä hävityk-
S3stä on k u l u n u t j a j o i d en aikana v ä -
neen syksyn a j a n tehty töitä, juck.su- | estö on koettanut uurastaa tuhojen
r a t a on n y t siinä kunnos.sa, että ensi j korjaamiseksi ön laadittu myöskin
keväänä vähän "finistelee" j a k a l k k i - j markkamääräinen arvio tuhojen sutu
viivaa vetää sen mustaan pintaan. j ruudesta, m a t t a .se ei k u i t e n k a a n anna
LuDnncliista on, että tällaisten lähimainkaan oikeaa kuvaa todelli-s
u u r j u h l i e n järjestely vaatii p a i k k a - j suudesta. se ei edes k s r r o todellisuutta
kunnan järjestöilimisiltä, seuroilta j a j t u h o j en keko laajuudesta j a n i i d en
järjestöiltä sitkeää työskentelyä, v a - | seuraamuksista. Julkisuudessa on
roja s e k i yhteisymmärrystä visseis-sä ! myö.skin v a i t t t u monista saksalaisten
- Jouluk. 3 p.
- Jouluk. 9 p.
Ainoastaan 10 vuorokautta
N E W Y O R K I S T A S U O M E EN
R u o t s i n kautta
I H y t t i p a i k k c j a saatavana marras- i
I j a j o u l u k u u n k u l k u v u o r o i h i n.
esiin tulevi.ssa kysymyksi.ssä. Paikka-i-
kunnan järjestöihmi-set kokemuk.sis-t
a a n tietävät sen j a siksi tänä sj*ksy-nä
jälleen m e n t i i n metsään j a h a ­k
a t t i i n talven lämmitystarpeet sieltä,
että saadaan käyttää kolin ostossa
tarvittavat varat ensikesän l i i t t o j u h ­lien
onnistumiseen. Tämä haalin
puukysymys ei ele vielä lopussa, v a i k ­ka
ne ovat metsään jo k a t k a i s t u .
Pol."?kul]etus met.sästä j a s i t t en h a a l in
luona katkaisu v a a t i i vielä a i k a p a i
Jon työtä. K u n sinua pyydetään t ä ­män
lopputyön suoritukseen n i i n jätä
muut työt j a tule antamaan kättä
yhtei.«en asian hyväksi.
Seuramme voimisteluharjoitukset
I ovat tänäkin syksynä, kuten a i k a i -
.sempinakln syksyinä, joka t i i s t a i - l Ua
suomalaisen osaston h a a l i l l a . Tämän
syksyn voimisteluharjoituksiin ovat
.•seuran jäsenet ottaneet osaa kiitettä­vällä
tavalla. O n o l l u t j o i n a k i n i l ­t
o i n a nelisenkymmentä voimistelu­harjoituksissa,
mikä o n a i n a iso k a n k i
p a i k a l l i s i i n o l o i h i n verrattuna. Seura
o n onnistunut saamaan hyvät voimis­t
e l u n ohjaajat. E. J u n n i l a ohjaa
n a i s i a j a miehiä j a P , V o u t i l a i n e n o h ­j
a a p i k k u poikia. K a i k i s t a pienem­p
i e n voimistelua o h j a a nuori seyram-me
jäsert L a i l a Tamminen. Setu-an
Johtokunta lausuu, kiitokset näille
voimistelun o h j a a j i l l e uhrautuvaises-työstään
seiuramme hyväksi. ' Myös­k
i n johtokunta toivoisi, että; k a i k ki
kylän nuoret tytöS j a pojat s a a p u i s i ­vat
haalille tIistai-Uloln oppimaan
voimistelun Jaloa taitoa, saadakseen
s i t e n ruutnilnsa v o i m a k k a a k s i j a t e r ­veeksi.
Myöskin seuränune vetoaa
p a i k k a k u n n a n suomalaisiin lasten
vanhempiin, e-ltä h e lähettäisivät l a p ­sensa
suomalaiselle haaliile j o k a t i l s -
t a i - i l t a . Jossa meidän voimistelun o h ­j
a a j a t tulevat antamaan opetusta
heille voimistelun a l a l l a Ja s i t en saat­te
lapsenne kiintymään oman tervey­tensä
lujittamiseen.
E n s i t a m m i - j a h e l m i k u u n on h a a ­l
i V i e s t i n käytettävänä kuten a i k a i ­1
Ensi ^•uoden kulkuvuorot o n nyt 1 semminkin. T^^u^o^k^s^i a"jafk"si ' on rs.e" u-
1 järjestetty. ramme toiminta saatava ripeään
käyntiin, sillä vanhempi väki h a l u a i ­si
nähdä j o t a i n "erikoisita p a i k k a k u n -
I Tilatkaa h y t t i p a i k k a n n e N Y T , jos
1 aiotte matkustaa S U O M E E N en.si
1 keväänä tai kesänä.
Muistakaa siikulaisianne ja
ystäviänne
nan nuoremmalta väeltä. Luonnol­lista
on, että noiksi talvikuukauden
ajoiksi tulee seuramme järjestämään
h i i h t o a . Josta nyt Jo voimme m a i n i ta
pohjoisten seurojen pokaalihiihdon.
j o k a suoritetaan tammikuun v i i m e i ­senä
sunnuntaina. Tämä vaan huo­mautuksena
pohjois-Ontaricn h i i h ­toa
harrastaville seuroille, että otta­vat
tämän nyt j o huomioon. — Nick.
suorittamista tihutöistä puhumatta­kaan
monista muista saksalaisten
r i e h u n t a a n liittyvistä y k s l t y l s t a p a u k.
sista. Siksi on .syytä palauttaa noista
viiden vuoden takaisista tapauksista
m i e l i i n eräitä piirteitä j a y k s i t y i s k o h ­t
i a k i n . ,
S A K S A L A I S T E N J O U K K O J EN
V A I I V U U S S U O M E S SA
Aseleposopimuksen s o i m i amlshet-kellä
19. 4. 1944 o l i Suomen alueella
saksalaisia sotavoimia a i n a k i n n . 200.-
000 miestä, pääaslas.sa jalkaväkeä, j o t.
ka muodostivat 9 divisioonaa. P c h -
jo:s-Suomessa toimivien ilmavoimien
korkein johto o l i E . L u f t f l o t t e 5, j o n ka
komentajana oli .sodan loppuessa k e n ­r
a a l i Kamhuber. 15. 11. 1943 se jaet­t
i i n k a h t i a , j o l l o i n Suomeen tuli l u f t -
f l o t t en 5 alaisuud?ssa t o i m i v a e r i l l i n en
osasto, Jonka komentajana oli k e n r a a ­li
Schult. K a i k k i e n Suomessi t o i m i ­vien
saksalaisten joukkojen päällikkö­nä
toimi kenraalieversti Rendulio, j o ­ka
joulukuun puolivälissä 1944 k un
Suopie.ssa olevat saksalaiset joukot y h ­d
i s t e t t i in Norja.s.sa t o i m i v i i n j o u k k o i ­h
i n , tali näiden yhdistyneiden joukko.
Jsn päälliköksi. ' .
Sodan alkaessa' saksalaisia vastaan
heidän halluB.saan oli koko Pohjois­suomi
l i n j a l l a Oulujokea p i t k i n O u -
lujärveen j a sieltä edelleen Suomen
itärajalle M i i n o a a n . Tällä alueella o li
kaikkein julmimmatkin raakalaisteot ja saatiin huomattava
määrä ihmi.siä harhateille tämän kautta. Täällä Canadassakin
visseissä suomalaisissa piireissä viime sodan aikana myöskin seu­rattiin
tätä samaa linjaa j a edelleenkin seurataan ja saksalaisia
natseja pidetään kulttuurin esitaistelijoina.
Saksalaisten natsien valloittamien maiden kansat muistelevat
kauhulla miehittäjien ennenkuulumattoman julmuuden. Eikä
tästä säästynyt lopuksi myöskään Suomen kansakaan. Suomen
Työkansan Sanomat viirnt lokakuun 1 päivän numerossaan jul­kaisi
seuraavan katsaukstn hitleriläisten Pohjois-Suomessa suo­rittamiin
hävitys- ja muri-iatöihin, joka osoittaa millaisten raaka­laisten
k a n s s a Suomen .soiakiihkoilijat olivat ruvenneet aseveli-liittoon.
Niinpä esim. Y l i t o r n i o l l a toimiva evn-kuoimlspääilikkö
.sicrascaaii kielsi
useilta omaisuuden siirron Rust.siin.
Tämän Johdosta kymmenet -.ahäva-ralset
pien2läjät mpnettivät Uii:r;iinsä
ja muun karjansa.
Vasta lokakuun aliussa suonialai.set
joukot ryhtyivät varsinaiseen l o i m i n -
taan sak.salaisten karkoittamiseksi
Pohjois-Suome-st?.. Itäinen ryhmä
eteni Suomussalmi—Talvikoski .suun­nassa
.saavuttaen 23. 10. 1944 .Snvu-kosken.
Toinen ryhmä eteni Rauman
kautta Rovanic.T. s ä kohden, joka vas­ta
senjälkeen k u n kolmas r y h m i i . joka
tfl#i maihinne u s u n T o r n i o n Röyttäs-sä
,oli 13. 10 päässyt etenemään M u u _
rolaan, yhdessä tämän Torniosta
edenneen ryhmän kanssa valta.si R o ­vaniemen
kauppalan 16. 10 1944. T o r ­niosta
Tornionjokilaaksoa pdonnyt
ryhmä valta.si 30. 11. M u o n i o n ja v i i ­meinen
taistelu .suoritettiin 2C—27. 4
1945 Kilpisjärvellä, j o l l o in saksalais­joukot
työnnettiin maan rajojen uiko.
puolelle.
Minkälainen osuus Pohjois-Norjs.s.sa
etenevälle Punaisen a r m e i j a n t o i m i n ­n
a l l e Pohjois-Suomen vapautinniisek-si
lankeaa, jää tässä yhteyde-,sä sel­vittämättä.
Joka tapauksessa on s e l ­vää,
että Punaisen a r m e i j a n etsnemi-n
e n Pohjois-Norjassa pakotti sak.sa-lalset
kiirehtimään joukkojensa vetä­mistä
Pohjois-Suome.sta ennenkuin
Punainen a r m e i j a e h t i katkaista Suo­messa
olevien saksalaisjoukkojen pe­rääntymistien.
S A K S A L A I S T E N S U O R I T T A M I EN
tämäHä kymmeniä kilometrejä. L u -
m i a i t o j a k i n p o l t e t t i i n j a t u h o t t i i n 300
km. pituudelta e l i n . 9 ^ n i i d e n mää­rästä.
Tuhojen suuruus markkamää­räisesti
a r v i o i t i i n 1944 h i n t a t a s o n m u ­k
a a n nousevan yli 14.5 m i l j a r d i in
markkaan.
tosin suoraäl?.isiakin joukkoja, mutta HÄVITYSTÖIDEN L A A J U US
• — Brittiläisen Museon H i m a l a j a l le
järjestämä tutkimusretkikunta cn
palannut äskettäin N e p a l i i n j a tuonut
mukanaan 300 l i n t u a . 2.000 ka.svia ja
.suuren määrän hyöntei.siä sekä m a ­telijoita.
BELL FUNERAL
HOME
HAUTAANTOinnTTAJÄT
Hyvämaineinen palvelus
2746 East Hastings Street
PUHELIN HA. 0015
VanconTcr Br. Colombia
HALUTAAN
OSUUSLEIPOMON HOltAJA
H?nkilön tulee olla a m m a t t i t a i t o i n e n l e i p u r i , j o k a kykenee ohjaa-nu\
r.n leipcmon tuotantoa, jossa valmistetaan etupäässä suomalais-m
a l l i s . a r u o k a - ja k a h v i l e i v o k s i a j a h u o l e h t i m a a n yleensä leipomon
t o i m i n i p s t a . jossa tällä kertaa työskentelee 20 työläistä.
Lähettiikää hakemukset osoitteella:
J O H T O K U N T A ,
INTERNATIONAL CO-OP STORES LTD.
176 S. Algoma St. Port Arthur, Ontario
13-5-8)
ne vedettiin sieltä poi9 l u k u u n o t t a m a t ­ta
eversti Pennasen joukkoja, jotka
jätettiin K e m i i n suojaamaan K e m i -
yhtiön j a Veit.silaodon teollisuuslaitok­sia.
Suomen ja Neuvostoliiton vähllä
tehdyn aselevon jälkeen saksalaisten
sodanjohto muodosti hallussaan ole­van
Pohjois-Suomen eteläosaan kaksi
voimaryhmää. Oulun suuntaan länsi­ryhmän
j a H y r y n s a l m e n suuntaan itä­ryhmän
sekä n i i d e n taakse K e m i n —
Iin Ja T a i v a l k o s k e n seuduille kum­paankin
divisioonaan.
S O T A T O I M I E N K U L K U JA
VÄESTÖN E V A K U O I N TI
K u t e n edellä jo m a i n i t a a n saksa­l
a i s e t joukot ryhtyivät välittömästi he­ti
Suomen ja Neuvostoliiton välisen
aseleposopimuksen jälkeen Pohjois-
Suomessa sotatoimiin j a sen m u k a i ­siin
valmistjstoimenpiteisiin. Näistä
sotatoimi.sta c n julkisuudessakin a i ­koinaan
kerrottu,» j o t en tässä yhtey­dessä
ei tähän puoleen tarvitse y k s i ­tyiskohtaisesti
puuttuu. Sotatoimien
aikana . v a r s i n k i n n i i d e n alettua, suo­malaisen
sotilasjohdon esiintyminen
herätti sekä paikallisessa väestössä, et­tä
sotilaiden keskuudessa ihmettelyä.
Suomalaisten Ja saksalaisten upseeri­en
suhteet olivat v a r s i n läheisiä j a l u ­kuisat
yksityistapaukset osoittavat
heidän kanssakäymisen olleen erittäin
vilkasta. Järjestettiin yhteisiä Juo-minkejä
j a seurustelutilaisuuksia ja
ehkäpä neuvoteltiin eräissä tapauk­sissa
menettelytavoistakin.
Puolustusvoimain Pääesikunnan se.
löstuksessakin asiasta sanotaan:
" K u n osia pohjoiseen ke.skitettyjä
joukkojamme oli s e l l a i s i a , Jotka a i k a i ­semmin
olivat taistelleet r i n n a n sak­salaisten
Joukkojen kanssa, on m a h -
cioUista. että eräät yksityiset henkUöt
ovat Jossain tapauksissa pitäneet y h ­teyttä
äkkiä viholliseksi ipuuttunei-den
entisten aseveljien kanssa, (mut­ta
tällaisista tapauksista ei Puolustus­voimien
Pääesikunnalla ole tietoja
käytettävissä" K
Siviiliväestön evakuointi a l o i t e t t i in
vasta sen jälkeen k u n saksalaiset o l i ­vat
miehittäneet koko Pohjois-Suo­men
j a k u n nämä syyskuun alkupäi-i
vinä alkoivat polttaa rakennuksia ja
esiintyä muutenkin mielivaltaisesti.
Evakuoinnista väestölle p u h u t t i i n mo.
uella eri t a v a l l a , väestölle ei a n n e t tu
selviä ohjeita, jopa suorastaan liet­s
o t t i in epävarmuutta. Rovaniemen
radioaseman välityksellä lähetettiin
lääninneuTOksen puhe, jossa a n n e t t i in
ymmärtää .että L a p i n lääni Joudu­taan
luo\'uttamaan Neuvostoliitolle
jne. Toisille p a i k k a k u n n i l l a kuten
esim. Posiolla, määrättiin syrjäseutu­j
e n k i n . Jopa kymmenien kilometrien
etäällä olevat asukkaat kokoamaan
tavaransa valtamaantien varteen. m?s-sä
ne s i t t en tuhoutuivat, k u n e i k u l ­j
e t e t tu pois. Toisilla p a i k k a k u n n i l la
kuten Tornionjoenlaaksossa. tahdot­t
i i n taas estää väestön cmatoimisesti
aloittama omaisuutensa evakuointi.
Edellä jo m a i n i t t i i n , että syyskuun
alussa saksalaiset ryhtyivät auoritta-m?
an yksinäisten talojen polttoja ja
m u i t a hävityk.siä. Peräytyessään O u ­l
u j o e l l a saksalaiset räjäyttivät k a i k ki
r a u t a t i e s i l l a t , minkä yhteydessä t u ­houtui
yksityisiä rakennuksiakin. H ä ­vityksen
perusteellisuus ja laajuus on
vaatinut suuren määrän räjähdysai­neita,
sytytystarpeit?. j a kojeita sekä
l u k u i s i a hävitysjoukkoja. mikä osoit­taa,
että oli olemassa edeltäpäin l a a ­d
i t t u suunnitelma tuhoteoista. Sitä
osoittaa myö.skin a s i a n t u n t i j a i n l a u ­sunto,
j o n k a mukulan niiden toimeen­pano
o l i t a k t i l l i s e s t i j a p i o n e e r i t e k n i l -
lisesti ensiluokkaista.
Yksitjästeii a s u i n - , t a l o u ; . j a l i i k e ­rakennuksia
t u h o t t i i n täysin 25,050 j a
v a u r i o i t e t t i i n 15,200. kouluja t u h o t t i in
125, kii-kkoja Ja m u i t a seurakuntain
sekä kuntain rakennuk.sia t u h o t t i in
165 j a v a u r i o i t e t t i i n 130. Täydelleen
hävitettiin Rovaniemen k.iuppala sekä
Kuusamon. Hyn^isalmen. MuoniOn
Sodankylän j a Kittilän kirkonkylät.
Syrjäisemmätkin .kylät, jotka olivat
tieyhteyden piirissä tulivat hävitysten
kohteeksi, vieläpä syrjässä sijainneet
yksityiset t a l o t k i n . Saksalaisten p o l t ­tamien
t s l o j e n mukana tulioutui myös
niissä olleet kotitarvekalustot sekä
maanviljelyskoneet ja -työkalut. T u ­hon
i>crusteelli.suutta csoitt.-.a sekin,
että asuntojen ulkopuolella ollut
maanviljelys ym. kalusto usein tuhot­t
i i n perusteellisesti. On tapauksia, e t ­tä
saksalaiset cvat etsine?: väestön
p i i l c i t t a m i a varastojakin ja tuhonneet
ns sikäli kun ovat löytäneet.
Y k s i t y i s i l l e kuuluvien a.suin-. t a ­lous-
j a liikerakennusten vauriot a r ­v
i o i t i i n vuoden 1944 hintatason m u ­k
a a n 9.013,634,000 inarknksi. Metsiä
saksalaiset tuhosivat 7,500 ha a l a n . a i ­heuttaen
30 m i l j . markan vahingot.
K u n t i e n j a k y l i e n tieveikc.^^sa suori­tetut
räjähdykset aiheuttivat n i i l l e 100
m i l j . markan vahingon. Polijois.Suo-men
900 huomattavammasta maantie­sillasta
saksalaiset tuhosivat 700. M u t ­ta
ei ainoastaan siltoja tuhottu vaan
myöskin maantietä tuhottiin räjäyt-
T I M MI N S , O N T .
S I M M S . H O O K E R & P I C K K R I NG
vakuutuksia j a klinteimtstöjä. Do­m
i n i o n Bank Building, Timmins,
Ont. Morketteja. lainoja, bondeja
j a vakuutuksia.
H U O M . !
W O B . K E R S '
HUOM.!
C O . O P
RESTAURANT
of South Porcupine Limited
47 Crawfnrrl Street
S O U T H P O R C U P I N E , O N T A B IO
• Suosittelee suomalaisille hyväk-situnnettua
roukaansa ruokailual-r
koina. R a v i n t o l a a u k i klo 9 i l l a l l a .
• Siistejä kalustettuja huoneita
asimnoiksl. K u l u t t a j a i n koU, P i s ­täytykää
sisälle.
S A K S A L A I S T E N S U O R I T T A M A T
O M A I S U U S R I K O K S E T
Varkaudet j a ryöstöt, j o i t a jo o l i
h a v a i t t a v i s s a ennen saksalaisia vas­t
a a n käytävien sotatoimien k i r i s t y m i s ­tä,
lisäytyivät tuhotekojensa yhtey>
Qes.sä. ^Esim. Kemijärven k i r k o n k y ­lässä
alkoivat saksalaiset käydä pie­nissä
ryhmissä kaupoissa j a . y k s i t y i s ­ten
asunnoissakin ryöstämässä niissä
o l l u t t a omaisuutta h e t i k u n suturin osa
siviiliväestöstä oli siellä evakuoitu.
Rovaniemen kauppalassa v a r k a u k s i in
Ja ryöstöihin osallistui upseereitakin.
P o s i o l l a natsit haalivat mukaansa
useita ompelukoneita j a polkupyöriä,
ryöstivätpä he pidättäessä nimismies­tä
j a poliisikonstaapelia näiltä radiot
ja muutakin omaisuutta. Tornion
kaupungissa saksalaiset niinikään v a ­r
a s t i v a t Ja ryöstivät väestölle k u u l u ­vaa
omaisuutta. Esimerkkinä mitä
k a i k k e a he h a a l i v a t mukaansa tulkoon
m a i n i t t u a mm. seuraava tapaus. S a k ­s
a l a i s i a sotilaita o l i m a j a i l l u t erään
t o r n i o l a i s en asuimossa Torpimäellä.
Poistuessaan miehet ottivat m u k a a n ­sa
2 kivääriä, taskukellon, 3 puukkoa,
n a i s t e n h a t i m , 2 h l u s t e n l e l k k u u k o n e t .
ta, 2 p a r i a työnkintaita, yöpuvun ja
2 t r i k o c p a i t a a . Eräästä toisesta t a ­losta
he ryöstivät v i i s i t u o l i a jne.
Asukkaiden, ollessa vielä kodeissaan
saksalaiset varastivat j a ryöstivät eri
jiiiolilla suuren määrän kotieläimiä.
Niinpä esim. Y l i t o r n i o l l a he ottivat
yiidellä k e r r a l l a 60 lehmää. Samoin
t a p a h t u i useilla m u i l l a k i n p a i k k a k u n ­n
i l l a . Lehmät, lampaat j a eräissä t a ­pauksissa
hevosetkin otettiin asukr
k a i l t a . Poroja saksalaiset veivät ja
t a p i j p i v a l useita tuhansia.
SIVIILIVÄESTÖÖN K O H D I S T U N UT
P / I I E L I V A L TA
Siviiliväestöä saksalaiset kohtelivat
useissa tapauksissa erittäin väkiyjil-taisesti.
puhumattakaan vangeiksi o t -
tamlensa kohtelusta. Sellaiset tapauk­set
k u i n syrjässä olevien yksinäisten
t a l o j en polttamiset j a asukkaiden j ä t ­täminen
vaille suojaa kaukana erä­maassa
olivat lievimpiä muotoja s i v i i ­liväestöön
kohdistuneesta juÖnuudes-ta.
Tällaisissa tapauksissa väestön
elintarvikkeet v i e t i i n t a i jos niitä e i
katsottu voitavan kuljettaa mukana,
n i i n ne t u h o t t i i n . P o l t e t t i i n p a k y p s y ­nyt
v i l j a k i n p e l l o i l t a j a perunamaat­k
i n koetettiin myllätä n i i n pahoin
k u i n s u i n k i n m a h d o l l i s t a . P a h o i n p i ­telyjäkin
suoritettiin, vielä s u o r a n a l.
sia m u r h i a k i n . Tornion lähellä ole­v
a n Rauman s i l l a n luona sijaitsevaan
taloon, jossa oli siviiliväkeä, s u i i n t a -
sivat saksalaiset muutaman metrin
päästä konetuliaseittensa tulen. K o l me
sisällä ollutta talonväkeen kuuluvaa
haavoittui tällöin ammutuista luodeis­ta.
Lokakuun 8 päivänä 1944 a m p u i ­vat
saksalaiset Rovaniemen maalais­k
u n n a n Jäätilan kylässä kaksi joella
kalastamassa ollut vanhaa miestä,
Vihtori K o i v u n i e m e n j a P e k k a R i i k o ­sen.
Saman kuun 9 päivänä Tervolan
k u n n a n Y l i p a a k k o l a n kunnasisa saksa­laiset
ampuivat kylässä asuneen teu­r
a s t a j a Juho Aappo Pesosen. Myös­k
i n pidätetyt siviiliväkeen kuuluvat
j o u t u i v a t usein mitä väkivaltaisem­man
kohtelun alaiseksi.
S O T A V A N K I E N PAHOINPITELYJÄ
J A M U R H I A — H A A V O I T T U N E I ­T
A K A A N E I SÄÄSTETÄ —
RUUMIINRYÖSTÖJÄ
Yleensä saksalaiset esiintyivät
myöskin Suomessa saamiaan suoma­l
a i s i a sotavankeja kohtaan erittäin
väkivaltaisesti j a raa'aJstl. Useat e s i ­merkit
eri t i l a n t e i s t a j a tapauksista
osoittavat, etteivät he Suomessakaan
jääneet jälkeen muissa maissa teh­dyistä
sotarikoksista. Tulkoon kerro­tuksi
erään Rovaniemeltä kootun
110—120 vangiksi joutimeen matka
! Rovaniemeltä P o h j o i s - N o r j a a n . M a i -
6 asstakkia, 2 t y ^ u k u a , 3 peitehuo.
paa, yhdet kengät j ä päällystakki
Päivämäärät olivat keskimäärin 35—
40 k m . M a r s s i Rovaniemeltä Mucnionr
j a Enontekiön k a u t t a N o r j a n puolelle
österdahleniin kesti n o i n kuukauden.
Tänä aikana saivat s o t a v a i ^ t vain
neljä kertaa yöpyä j o K k i n l a i s e n k a ­toksen
a l l a . Pohjoisempana ei ollut
edes mahdollisuutta tehdä t u l i a yöksi,
j o t en viangit joutuivat värjöttämään
yön ulkpnar kylmässä. Ruoka o l i r i i t ­tämätöntä
j a v a r t i o i n t i a n k a r a a . M a t ­k
a n varrella tavatut saksalaiset sota­miehet,
v a r s i n k i n SS-miehet, h a k k a ­sivat
vankeja usein j i y r k e i h j a s e i ­päin.
Myöskin t a v a l l i n e n kohteluun
kuuluva toimenpide oli syljeskely v a n ­k
i e n kasvoille.
U s e i n vangeiksi saadut sotilaat k u i ­t
e n k i n joutuivat suorastaan kuole­maan
johtaneen pahoinpitelyn koh­teeksi
tai ammuttavaksi. Niinpä l o ­kakuun
1 päivänä olivat saksalaiset
saaneet vangikseen erään h a a v o i t t u ­neen
suomalaisen sotilaan T o r n i o n—
K e m i n maantiellä. K u n hänet t u o t i in
moottoripyörän sivuvaunussa Raumon
s i l l a n luo, määräsi eräs S S - j o u k k o i h in
kuuluva aliupseeri haavoittuneen s o ­tavangin
heitettäväksi maantieojaan.
Eräs S S - j o u k k o i h i n kuuluva sotilas
hakkasi tämän jälkeen kivärinperälla
haa\-oitttmeen sotilaan pään mäsäksi.
Samana päivänä t u o t i i n saman R a u ­mon
s i l l a n luo kolme vangiksi saatua
suomalaista sotilasta. Eräs S S . y l i -
l u u t n a n t t i määräsi sotilaat viemääh
vangit t i e n s i v u u n pellolle, j o l l o i n j o ku
toinen S S - l u u t n a n t t i yhdessä lähet­tinsä
kanssa ampui sotilaat takaapäin
konepistooleilla.
Rovaniemen eteläpuolella Y l i m a an
t i e n o i l l a ampuivat saksalaiset useita
v a n g i k s i saamiaan suomalaisia soti­l
a i t a , j o t k a olivat taistelussa h a a v o i t -
timeet j a suomalaisten peräytyessä
jääneet saksalaisten käsiin. Samassa
peräytymisvalheessa jäi useita haa­voittuneita
s o t i l a i t a saksalaisten puo.
lelle. Seuraavana päivänä k u n suo­malaiset
jälleen valtasivat menettä-mänsä
p a i k a n t a k a i s i n h a v a i t t i i n , että
k a i k k i kahakassa haavoittimeet suo­malaiset
sotilaat olivat saaneet yön
virua maassa saksalaisten ollenkaan
auttamatta heitä. Yö o l i kylmä j a . o l i
satanut n. 10 sm l u n t a , minkä seu­rauksena
haavoittuneet olivat meneh­tyneet
kylmään j a verenvuotoon. V a in
kolme haavoittunutta t a v a t t i i n hen­gissä.
S a m a l l a suomalaiset totesivat, että
kaatuneilta oli riistetty jalkineet,
päällyshousut j a olipa eräältä l e i k a t tu
m a n t t e l i n alaosa vyötäisten alapuo­lelta.'
K u n haavoittuneet olivat k u o l ­leet
suomalaisten edettyä, o l i v a l k ea
todeta olivatko suomalaiset sotilaat
olleet ryöstön tapahtuessa hengissä
vai kuolleina. Samanlaisia r u u m i i n -
ryöstöjä j a haavoittuneiden kohtelua
tapahtui m u u a l l a k i n . Niinpä Vuotson
eteläpuolella eräältä kaatuneelta suo­malaiselta
l u u t n a n t i l t a o l i ' ryöstetty
k a i k k i muu paitsi alusvaatteet.
Puusta sokeria-tehdas
Oulussa jatkuvaan
koekäyntiin
H e l s i n k i . — (S.S) — Saadun tie­don
mukaan t u l l a a n O u l i m N u o t t a ­saaressa
sijaitseva Puukemia O y : n
koetehdas, jossa viime kesän aikana
o n tehty laboratoriotutkimuksia so­k
e r i n valmistamiseksi puusta, ensi
kuussa saattamaan jatkuvaan koe­käyntiin.
Puusokerin valmistus, j o t a yhtiö nyt
saatuaan hankituksi tarvittavat k o ­neet
sekä tarveaineet aikoo ryhtyä
käytännössä kokeilemaan, perustuu
professori A n t - V u o r i s e n kotimaiseen
keksintöön, j o n k a mukaan puusta k e ­m
i a l l i s i n menetelmin saadaan parem­paa
sokeria k u i n aikaisemmilla m e ­netelmillä.
Raaka-aineena käytetään hakkeek­si
pilkottua mäntypuuta j a v a l m i s t u s -
I prosessin kerrotaan kestävän 6 vuo-r
c k a u t t a . Koetehtaan t o i m i n n a n r a ­h
o i t t a a Oy. A l k o h o l i l i i k e .
K o k o kysymys ön vielä kokeiluas­teella
j a vasta, k tm tehdasmaisen
koetuotannon kautta o n s a a t u kjäytän.
nöllisiä kokemuksia sokerin vamis-tuksen
kannattavaisuudesta. tullaan
Rikkurien kunnia
maksoi 3,200 mk.
HeisinkL — "Rikkuria pidetään huo­nona
ihmisenä. Hän c n työtoveriensa
kavaltaja. Rikkuri on häpeiUllnen
nimL" — Näillä aanoilla oletti vara­tuomari
Malmberg Jyväskylän raas­tuvassa
tukevansa Lehtarinnet-tä
ja Htigo Rintalaa, jotka olivat
haastaneet Kypärämäen rakennus­työmaan
luottamusmies Eino Hämä­läisen
oikeuteen vastaamaan siltä,
että heitä, jotka olivat työskennelleet
äskeisen rakennuslakon aikana l a -
konalaiseksi julistetulla työmaalla, oli
nimitetty rikkureikst Varat. C. M ,
Malmberg toimi kantajien avusia-
Jana. kun taas Hämäläistä avusti R a ­kennustyöläisten
mton piirisihteeri
Kalle Rantanen.
"icänne johtui lähinnä tapauksesta,
joka sattui lakon päättymistä seuraa­vana
päivänä, jolloin mainitun työ­maan
työläiset olirat pitäneet ko­kouksen
käsitelläkseen sitä, työsken­televätkö
he samalla työmaalla rik­kurien
kanssa vai ei. Tällöin oli kiel­teinen
kanta voittanut, mutta liitolta
tulleitten ohjeitten mukaan oli työ
kuitenkin ilman ko. henkilöiden boi-koteerausta
aloitettu. Tilaisuudessa
oli mainittu kantajien nimet heidän
oikeusavustajansa väittämän mukaan
halventavassa tarkoituksessa.
Oikeudessa käytiin aluksi kiistaa sii­tä,
oliko lakkoa ollut olemassa vai
ei, ja voitiinko sitä näin ollen rikkoa,
varat. Malmberg väitti sosdemiläisten
lehtikirjoitusten tyyliin, että kysy­myksessä
ei ollut oikea lakko vaan
korpilakko, jota hänen mielensä mu­kaan
sis ei voida rikkoa. Vastaajan
asiamies Rantanen taas osoitti otteil­la
liiton kiertokirjeistä sitovasti, että
ko. työmaat oli muiden vastaavan­laisten
kanssa julistettu Rakennus­työläisten
mton tekemällä päätöksel­lä
lakonalaisiksi työmaiksi huomaut-
(taen. että lakon julistanut liitto on
suvereeninen, ja sillä on oikeus julis­taa
lakko s i i t ^ i n huolimatta, vaikka
SAK olisi ollut lakkoa vastaankin.
Antamassaan päätöksessä katsoi o i .
keus kantajien kunnian tulleen lou­katuksi
ja tuomitsi Hämäläisen her­jauksesta
3,200 markan sakkoon ja
maksamaan oikeudenkäynnistä kulu­ja
yhteensä 7.500 markkaa, sekä jul­kaisemaan
oikeuden päätöksen sano­malehti
Työn Voimassa.
Kahvin hinta k d v ^ •
10 senfinä 2 kSg
^iootml. — Kahrin
täällä viime tnaanaatainT*
della sentillä paunaTSsS
k a h ^ hinta on k o h o n i^
den kuluneen ku-akauöS
menellä sentillä.
sanotaan aiheutuneen ö i t s ^
siliän kahrituotannosja^ ^
van noin kolme.. miljo<«^
jauksen. seurauksena u H i J*
tuudesta. Kahvi
kansan keskuudessa. MS,
Ja takaperin poltettiin^
kahvia mfljoaneja säkkejJin:
runsas sato, jenka johdcT^
uhkasivat laskea. Saxai^
menetelty aikaisemmföfcj
hinnan korkealla pitäa&täi
T I L A T K A A
Toronto, Qntai^
„ MIEHET-Keskiviikkona
ja totstaimi
Perjantaina 1-12 ^J"^*
Laxtantaina l l p . - 2 ' a t i
Sunnuntaina 8 a.p . i LQ
NAISET-Keskiviikkona
ja tOBiaiia —
Perjantaina ja lauantaiml;
P U H E L L N EL. 2571
S.C.A. UrheUuliiia
v i r k a i l i j o i d e n osoiiii
Puheenjohtaja: Ake Hana
90 Victoria Park BM
_ Puhelin H.O. 6195
Toronto
Sihteeri: Paavo Vamio
89 S t . P a t r i c k St. Toroai^
Bahastonholtaja: Vilho
84 Day Ave. 1^(4
Puhelin R E . 4388
Kirjeenvaihto sihteerille,
miolliaa sihteerin uusi osoilt
Suomen Seerumilaitos
HeisinkL — (S-S) — Valtion Bee-rumlaitos
on saanut erittäin arvokkaat
lahjoitukset Amerikasta. Nämä tut­kimusvälineet,
,kuten Tiselluksen
elektroforusilaite ja jäähdytettävät
sentrifuugit, ovat aivan uudenaikaisia
ja yleensä kalliita ja vaikeasti hankit­tavia.
Seerumläitos voi niiden lahjoi­tusten
turvin jatkaa entistä parenu
min työtään tautien ehkäisemistais-telussa.
NELSON GAI
519 Dnndas St. W.. Toi
P L . 6151 — AD. MII I
Pitkän j a lyhyen matkan 1
palvelu. — Autojen
Peter A. Vesa,!!
Barrister, SoUdtor, Noiii
SUOMALAINEN
L A K I M I E S
• • •
GE. 3392 592 DanforOB
(Near Pape Ave.)'
Tehks» psUkkaifilaiik^ nyt matkaa va
^ t Ö M E E N T A N S K A A N - - - N O R J A A N — RLOTSnN
Lentoteitse keväällä Ja kesällä Montrealista tai New Yori
Paluumatkapaikka taataan.
Laivalla ensi syk^mä tai jouluna Ja samoin kesällä 1950 RuoI
tai Englannin kautta. Palutunatkapaikan saanti taataan.
Halutessanne tuoda jonkun henkilön Canadaan, avustamme t
luvan saannissa ja myymme täältäpäin maksettuja tulolippuja.
Avustamme myös passien Ja viisiunien hankkimisessa.
TEHKÄÄ PAKKATDJAUKSENNE N YT
Täydelliset
Tiedot 0. K. Jolinson & Co. Soltt
Kirji
VAKI7imJS< J A MATKAILlJTeiMISTO
324 Bay Street, Toronto 2, O u t PnheUnV&l
a s i a ottamaan tarkemman h a r k i n n an
alaiseksi.
nittu vanklryhmä muodostettiin pie­nemmiksi
joukkueiksi, joista jokainen
joutui vetämään mukanaan kahta
nelipyöräistä vankkuria, . j o i ^ oU
kuormana rautaromua. Lisäksi jouk­kueille
annettiin vedettäväksi vielä 5
pienempää kärryä niinikään kuormat­tuna
rautaromulla. Tämän lisäksi
annettiin jokaiselle vankiryhmään
kuulimeelle miehelle henkilökohtai­nen
raskas kantamus. Niinpä eräälle — Hindulaiset pitävät Bhagrirathjo-alikersantiUe
annettiin kantamukseksi j kea pyhänä jokena.
Puhelinyhteydet
Suomessa paranevat
HeisinkL — (S-S) — Joitakin aikoja
sitten saatiin maahamme ns. 12-ka-navaisia
kantoaaltojärjestelmiä. Asen­nustyöt,
jotka ovat kestäneet noin
k-jukauden ajan .alkavat olla loppuim
suoritetut. Kun nämä uudet yhtey­det
saadaan käytäntöön, tietää'se
huomattavaa helpotusta puhelinlii­kenteeseemme.
Varsinkin yhteydet
Pohjois-Suomeen paranevat tuntuvas­ti..
Uusien yhteyksien yhteinen las­kettu
pituus on noin 22,000 kilometriä
eli runsas etäisyys Pohjoisnavalta Ete­länavalle.
Kun valtion kaukopuhe-linverkko
on tähän saakka ollut noin
237,000 kilometriä merkitsevät uudet
kantoaaltoyhteydet lähes 10 i^ros. li>
säystä käytettävissä olevaan linjapi-tuuteen.
S a ^ t toiunnet käyttävät vuosittaui
HUSCI TREÄtMENT STOMACH REMEDY-lääketi
Jk
• » • C l
Oletteko seuraavien tautien j a kipujen uhri: ump
ruoansulatushäiriöitten, maksavian, sappi- tai kelti
tunnetteko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa U
tänne alla, kipua kylkiluittenne alla, selässänne. vati
kealla tai vaseminalla puolella, epätavallista KappoaJ
sanne, tunnetteko kipua mimuaisissanne tai virtsarar
eristävätkö sappenne tai virtsatiehyeenne vieraita
tunnfetteko katkeraa ja h a p a n t a makua suussanne,'
tai huimausta, ruokahaun puutetta, kärsitteko perap
epänormaalin vatsanne t o i m i n n a n takia, tai tunnen»
maattlsta pakotusta? Älkää odottako huoiniseen - V L -
on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla RUSCI TKtA^
STOMACH BEMEDY-lääkettä j a ottakaa sita tm
ennen Jokaista atstiaanne j a mennessänne ievoile.j
senne enempää valtavaa sairautta. Jos viivyttelette, 021 Pano­lääkkeen
käyttö mahdollisesti liian myöhäistä. RUSCI TBt*i
STOMACH R E M E D Y poistaa epänormaalin kaasun j a vieraat m>
sasta. .sapesta. munuaisista, virtsarakosta j a virtsatiehyeista, JODÖ j
olette menossa Icohti parempaa terveyttä. Jo ensimmäinen
antaa tuloksia. Hinta $6.00 pullolUnen postimaksuineen.
Salva, jonka miljoonat tnnun»
MIZARH-S ALVAA
Vaivaavatko teitä reumaattiset-, ni«l-J^J
pakotukset tai kivut, selkäkipu, kivut omf
lapaluissa, jäykkä niska, kipeät käsivair^.
päät. ranteet, kipu t a i kylmj-j;s r i n n a a i .
lannesärky. kipu polvissa, nilkoissa t a i p » ^
mssä, jalkojen kylmyys tai tunne, etta.
set kävelisivät ihon j a n a h a n valissa?
MIZABH-SALVAA, ainoastaan aiKuisiU^^
on vastaärsyttävä salva, mikä vetää mansaa=
viä näppylöitä ihon ptonalle j a sus heti (
M * käytön.jälkeen lievittää reumaattisia p
kIpUja.B£itään tämänkaltaista salvaa ei OKI
noilla. Tölkki salvaa kestää teiUe pitkät ajat. Käyttäkää sita ya-D
seitsemässä päivässä. Hinta on nyt $5.00 tölkillinen postimaksu
^ Fnfhmmt canxqipalaiset tonterat
EUROOPPALAISET DIANA-lipal
^ Miksi kärsitte kylmettymisen, yskän, nenäkatairia _^
ahdistuksen, heöMtorven tulehduksen, hengityshami»
[takivun, kurkkukivun, Ikeneitten k i v u n , k o m k i v i m ^ j
sanne kuuluvien äähJien takia? Muutama DIA.NA
I palassa tai kituman veden kanssa otettuna auttaa aeu
tamaan kylmettymistä Ja ysltää. Sitä voi my«Bfl
I kurkun kiidäainlseBSB useita kertoja päivässä. V^>^f^L
tuhannet pitävät eurooppalaisia D^ANA-tippoja
säliä j a talvella, sillä tämä lääke on a i n a kaytannoumeu ^
sa. Htota $1.10 pullollinen i>ostimaksuineen.
NiM& liikkeitä vaiite «Ma» teifin palkallisesta rohdos- Ui ^
pasta, jmofsaa meäti. Me emme Bäetä jälkivaatininkseiu i
laittakaa raha tiliid|(ieii]ie mnkttB.
IifikkMn esdte:
lUSCOE PRODUCTS lIMi!
mm
TOEONTO*]