Vapaus, November 5, 1949

              TAISTELU RAUHAN PUOLESTA
UsiVISTYNEISTöN VELVOLLISUUS
mR-F. J O B G E ARÄIADO ? m a a t a ratkaisua k u i n päättää päivSn-
. . , . . ^ . r a u l u n pielestä, j o h o n k o i ! J ^ ^ ^ ^ ^ » ^ • «eltäyty-
.xnin kansat ovat liittyneet i taistelusta sodan vaaraa vas-
' ^ . e n impeiialistisen ryhmäkun- ' ^ ^ ^ « kaikki näköalat.
^-teuitamasta uutta Icauhistutta-
-liost^ ihmiskuntaa vastaan, on
Iz-dX sivistyneistön laajojen keiros-johtavien
tiedemiesten, k i r j a i l l -
l -=cr. 'a taiteilijoiden t a h o l t a tarmo-
-Tta tuic-a. Kysymys e i o le mistään
i,^r,o.j=-.a tai p::sifistisista k o r u l a u -
L;-t£. vaan aktiivisesta j a välittö-iiä
laistelaun o s a l l i s t i m i s e s t a . T ä -
-3 tosiasia on todistus r a u h a n j a d e -
roiratian leirin valtavasta voimasta.
imperialistien k a i k i s t a yrityksistä
L,jpiiiii2.ita on kykenevä saamaan r i -
feiiiinsä monilukuisan j a merkittävän
(än slvistraeistöstä .
Tämä trsiseikka osoittaa myös. että
Lristyr.eistö on sekä ennen että Jäl­jen
toisen maailm3nsc«ian kulkenut
bitiän taipaleen eteenpäin. Vielä
ivnchenin aikoihin oU huomattava
ch-istyneistöstä erään ranskalaisen
lotoiannen luokan k i r j a i l i j a n k a n n a l -
joka väitti: " K i r j a i l i j a n el pidä
Lkarrella poliittisten tapahtumien
tanssa, hänen tulee r a j o i t t u a oman
steettisen ruusutarhansa hoitamisen
miellyttävään tehtävään eikä ottaa
kia jokapäiväisiin asioihin, j o i t a hä-esti
hänet näkemästä tulevaisuuteen,
j o t a Neuvostoarmeija verelläfin Ja
sankaruudella l e i Itä-Euroopan tais­telukentillä.
Syvällinen eroavaisuus sivistyneis­tön
asenteessa eimen j a jälkeen t o i ­sen
maailmansodan Johtuu »nnT
kaikkea neuvostolnilttuurin j a neuvos-
»odvistyneistön sjurenmolsesta esi­merkistä.
Neuvostoliiton k u l t t u u r i l l a,
sen tiedetpiesten, k i r j a i l i j o i d en j a t a i ­teilijoiden
saavuttiksilla o n s u u i i kas­vattava
merkitys koko maailman s i ­vistyneistölle.
'
, Neuvostokulttuurin s u u r e n a a o l s et
voitot; — k u l t t u u r i n , joka o n tehnyt
aro!sta hedelmällisiä vilja-älueita j o ­k
a luo l i k a s t a k i r j a l l i s u u t t a sellaisten
kansojen kieUllä. j o i l l a eimen v a l l a n ­kumousta
ei ollut edes kirjaimistoa,
j o k a nostattaa käsittelyyn koko maa­t
a kiinnostavia esteettisiä pulmakysy-myksiä
j a Joka on ottanut suorittaak­seen
Jättiläismäisen tehtävän uuden
ihmisen kasvattamiseksi ja uuden
m a a i l m a n luomiseksi — ovat tulleet
T UaicU ja kxjaCCi
« = - —'—
tdUUd
EESTIN TAIDE JA KULTTUURI
HANKKI PUOLET KUOTASTA
Emil HanMIa South Porcnpincsta
on hjrvin aktiivinen mies. Sitä todis­taa
sekin, että hän hankki V^^nden
äskeisen levttystyntäyluen aikana leh-ddUecn
viisi tilausta — puolet Soath
Porcnpinen 10 tilauksen kaotasta.
Matta Emil ei ole ainoastaan Iditem-pysjrväksi
j a ratkaisevaksi esimerkiksi me asiamies vaan myöskin sen aot-k
a i k i l l e sivistyneistöön kuuluville. R e - tcra j a a s i a l l i n en kirjeenvaihUja.
h e l l i n e n sivistsmeistö kaikissa m a i s s a'
ei voi olla vertaamatta niitä tuloksia,
j o i t a neuvostokulttuuri on saavutta-len
j-mpärillään tapahtuu." S u u r i osa
sivistyneistöstä o l i rehellisiä i h - „ „ _
;iä,jotia todeUa uskoivat, että taide •^"rse^ldrjäm^^^^^ ja telteilijoiden
kirjallisuus ovat jokapäiväisen e l a - ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ jcapitalististen maiden i m -
perialistisen kcsmopoUtismin syövyt­tämän
kirjallisuuden j a t a i t e en r a p -
pioilmiöihin . H e eivät voi o l l a ver­taamatta
Neuvostoliiton tiedettä, joka
on asetettu palvelemaan rauhallista
työtä tarkoituksella luoda hyvinvoipa
Ja onnellinen elämä, s i i h e n tieteeseen
Joka o n erikoistimut kuoleman j a o n ­nettomuuden
välineiden luomiseen,
atomipommitieteeseen.
A m e r i k k a l a i n e n imperialismi. Joka
Johtaa sodan voimia, p y r k i i a l o i t t a ­m
a l l a a n aatteellisella hyökkäyksellä
esittämään, että m a a i l m a n kulttuuri
on jakautunut kahteen osaan: länsi­maiseen
k u l t t u u r i i n j a itäiseen k u l t ­t
u u r i i n . Tätä väitettä propageeraa
lehdistö, radio, elokuvat j a V a t i k a a n i
laskien hajoittavansa sivistyneistön,
luovansa k u l t t u u r i l l e maantieteelliset
rajat. Mutta olemme j o k a u k a n a s i i ­tä
ajasta, j o l l o i n sivistyneistöä v o i t i in
enemmän t a i vähemmän helposti pe-l
o i t e l l a kommunismin peikolla, " k u l t ­t
u u r i n v i h o l i l s e l l a . Joka tekee tasaver­t
a i s i k s i sivistymättömyydessä". Ny­k
y i s i n ymmärtää sivistyneistö neuvos-yläpuolella.
Voimine nähdä, m i t e n syttynyt sota
Lljasti tämän mielipiteen valheelli-
Luden ja miten se suoranaisesti koski
[oko rehellistä sivistyneistöä «ikä a i -
staan niitä, j o t k a j o taistelivat f a -
da vastaan . Voiinme nähdä, m i -
ixi paljon vahinkoa sota k u l t t u u r i l le
heutti mit^en ihinistert jokapälväi-ien
elämä, heidän tärkeimmät pui­tansa
olivat todella pulmia, j o t k a vä-^
Ittömästi ja elävästi kiinnostavat
liyös kirjallisuutta j a taidetta. Muis­tan
erään k i r j a i l i j a n , j o k a a i n a k i e l -
•sytyi-ottamasta osaa kansan taiste-luan
natsismia j a sotahaluisia impe-
Ealisteja vastaan, dramaattisen itse-
Inurhan. Tarkoitan Stefan Zweigia,
Jofca teoksissaan ihannoi porvarillisen
Inaailman epätodellista onnea, jonka
Jlämä oli ainaista pakoa välttämättö-liyydestä
ottaa luja asenne, j a hän
Kättyi siihen, että] sepitti surkiean
leoksen ihannoiden V a r g a s i h fasislls-la
diktatuuria Brasiliassa. K y n sodan
lodellisuus nousi Zvyeigineteeln k a i -
lessa kauheudessaan liän"ei 'löytänyt
Onnellista Suomimatkaa
i Lahtiselle
toivotttjLVat seuraavat ystävät ja
toverit:
K i r i SERGEI LEVIN
Tallinnalainen saaomalehtiraies
E e s t i n kansa nyicyiän I N A U U ylpey
d e l l a heidän taiteestaan j a s u u r i s ta
saavutuksistaan. Neuvostovalta on
avannut Eestin työtätekevälle k a n s a l ­l
e t i e n k u l t t u u r i i n Ja taannut laajat
mahdollisuudet t o t e e n vapaalle k e -
hittämiseUe. Viimeisen sodan Jälkei­sen
viisivuotlssuuixnitelman a i k a n a o n
tapahtunut t o d d l i n e n kaikkien t a i -
dehaarojen herääminen.
Eesti o n o l l u t v a i n m u u t i m a n vuo­den
neuvostotasavaltana: täällä, v i e .
läpä nuoriso, muistaa entisen neuvos­tovaltaa
edeltäneen k o v a n a j a n Ja v o i
verrata sitä n y k y i s i i n p a r e m p i i n päi­v
i i n .
V a p a a n työn i l o n tunne, k a u n i i m ­man
tulevaisuuden rakentamisen i n ­nostus,
ylpejrs heidän r i k a s t a Ja k a u .
n i s t a sosialistista isämnaataan koh­t
a a n terävästi kuvastuu nykypäivien
E e s t i n kuorolauluista. Jotka ovat t o ­d
e l l i s t a J a korkealle kehitettyä k a n ­santaidetta.
• E i k o s k a a n E e s t i n kuorotalteessa ole
n i i n paljon lauluja. Jotka n i i n täy­dellisesti
kuvastaisivat koko kansan
tunteita, k u i n mitä estettiin 12. l a u .
l u j u h l l s s a — k a l k k e i n parhainunissa
E e s t i n kansan laulujuhlissa mitä h i s ­t
o r i a tuntee. Rohkaisevat. Iloiset
kansanlaulut kuvasivat heidän o n n e l ­l
i s t a neuvostoelämää; nämä l a u l u t l o i ­vat
uutta intoa korkeimpiin saavu­t
u k s i i n . Ne i l m a i s i v a t r a k k a u t t a , j o ta
kansa tunsi isänmaataan, kommunis.
tipuoluetta Jä s u u r t a työväenjohtäjaa
Josef Stalinia kohtaan. Neuvosto-
E e s t i n säveltäjät käyttävät lauluissaan
niitä aiheita. Jotka ovat tänään e l i n ­tärkeitä
Eestin kansalle.
K u o r o j e n taito on k e h i t t y n y t huo­mattavasti.
Kynunenet kuorot ovat
saavuttaneet entistä korkeamman t a i ­don;
Eestin Neuvostotasavallan V a l ­t
i on Mieskuoro p n kohonnut Neuvos­t
o l i i t on parhaimpien kuorpjen Jouk­koon.
Tämän kuoron johtajana on
prof. Gustav Erpesaks, joka o n p a l ­k
i t t u S t a l i n i n p a l k i n n o l l a.
K o r k e i n k a n s a l l i n e n tunnus — k a k ­s
i S t a l i n p a l k i n t o a — o n a'rmettu prof.
Eugene K a p p l l l e , tunnetulle'Neuvosto.
E e s t i n säveltäjälle — yksi '^^111 Ja
kosto"-nimlsestä oopperasta ^a toinen
;'KalevIpO!eg"-nlmlsestä baletista.
E e s t i n säveltäjien saavutukset suu­r
e m p i e n sävellyksen' a l a l l a eivät r a ­j
o i t u näihin kahteen huomattavaan'
työihön. M a i n i i i n a n ähsaitsevät k a k .
s l G . Erhesäksin ooppCTäa—• ' ' l ^ u k -
h a y a r " J a '"iiÄyrskyn r a n i ^ l l a " m a l ;.
n l o E . K a p p f a ^"Patrioottinen sinfonia,
V. Käppln " S i n f o n i a No, 1", E e s t in
vanhimman säveltäjän A r t h u r K a p p i n !
(Puolassa) pidetyn Maallmankongres- j k a k s i sinfoniaa Joista k a l k k e i n v i i ­s
in menestys viime, vuonna. Wroc-. m e i s e l l e r " N u o r i s o n sinfonialle, annet-l
a w i n kongressi o l i t a i s t e l un alkuna, t i i n S t a l i n i n p a l k i n t o.
Wroclawin kongressin Jälkeen pidetyt Kaikkein suurimpiin saavutuksiin
kansalliset kongressit eri maissa v a h - , " ~ • .
vistivat sen, että Wroclawi5sa hyväk- ka ovat kansalle ymmärrettäviä Ja
sytty manifesti ei o l l u t mikään tyl;»-; J o t k a . o v a t Imperlalismlnvastaisen
j i en sanojen asetelma, vaan koko | taisteluhengen läpitunkemia.
t o k u l t t u u r i n yUsinkertaisen esimerkin
avulla, että kommtmismi merkitsee
k u l t t u u r i a , ihmisen tietoisuuden kas­vua,
että kommimismi on samaa kuin
tieteet, taiteet Ja k i r j a l l i s u u s . J a a i ­van
erilaisena esiintyy n y k y i s i n m a a ­i
l m a n k u l t t u u r i n Jako: toisaalla on
r a u h a n luova k u l t t u u r i , k u l t t u u r i , j o n ­ka
jokaisen kansan kansalliset ainek­set
ovat kehittäneet Ja Joka kuuluu
koko maailmalle. Ja t o i s a a l l a taas
kansallisten kulttuurien järjestelmäl­l
i n e n hävittäminen, n i i d e n korvaami­nen
imperialistisella kosmopolitismil-l
a , primitiivisyydellä (mikä voi o l la
primitiviisempää k u i n Hollywood f i l ­m
i t ! ) rappeutuneisuudella, pessimis­millä
Ja todellisen k u l t t u u r i n kieltä­misellä.
Neuvcstoliiton kulttuurin esikuva,
k u l t t j i u - i n . j o n k a maine j a vaikutus­v
a l t a kapitalistimaiden rehelliseen s i ­vistyneistöön
kasvaa päivä päivältä,
saa nykyisin täydennystä uuden k u l t ­t
u u r i n esimerkistä, joka, kehitt3?y" k a n ­sandemokraattisissa
maissa. Katso-kaamnie
esimerkiksi \iutta puolalaista
elokuvatuotantoa. Joka, noasep n a t s i -
l a i s t en hävittäraien kaupänkien r a u ­nioiden
keskellä, .uusien, yliopistojen
j a teknillisten koulujen perustaniista
työläisten j a talonpoikien lapsille,
erinomaisten työehtojen l u o m i s t a t l e -
demiehUle .kirjaili jodlle, taiteilijoille
Jne,, • ' ,
Sivistyneistä ei ole voinut pila vä­linpitämätön
sellaiseen suureen k a n ­sainväliseen
pulmakysymykseen näh­den
k u i n o n kysymys rauhasta. Siitä
j o h t u i Sivistyneistön Wroclawissa
Aino ja A . Leppälä
Edith j a W m . J o k e la
Ida ja John Lehtinen
Anna Helmi
• Jack, Tyyne j a E i n o Toivari
Leo. Sacma j a A n t t i J a v a n a i n en
Hulda j a A . Ikonen
Irene ja E l i s HoUa
Vera ja A l f r e d Muje
Lydia ja W m . Niemi
Sanelma j a N . Kaiho
Rauha ja O m i i F o r s ti
Tcby L a t m ia
Amy Seppänen
Siiri Hill ' '
Aili ja E . Eneberg '
•lohn Kiviranta'
Lempi ja O t t o Tyyskä .
A n n a j a Väinö L a a ri
Wm. Kähärä
Oswald, H i l m a j a E i n o Luoma
T. Savela
R a u h a j a P . H a k a l a
E l l i j a L a i u i Johnson
A i n o j a J o h n Hauvonen
Vieno Ja T . N i i r a n en
I d a Reini
Sonja Slaine
K a t r i j a P e k k a Mertanen
A r n o l d StoUmehl
V e n l a j a K . Mäki
E., J . j a L . Laakso
V i l j o H i ll
Irma, I r j a j a M a t t i Heiska
J a l o Strang
A i n o Ja J o h n L a h t i
K I I T OS
Kauneimmat kiitokseni ystävilleni, jotka yllättäen
ja siiuriliikuisena-saavuitte asuntotatJfoni toivottamaan
onnea Suomimatkalleni. Paljon kiitoksia rahalahjasta,
joka oli yhteensä ^77.25. Erikoiset kiitokset homman
aloittajille, rahalahjan kerääjille sekä leipojille ja kah-vmkeittäjiVe.
Kiitokset myöskin niille henkilöille, jotka
olhat lahjoittaneet, vaan eivät päässeet yllätystilaisuu-if-
cn.
Ystävyytenne, samoinkuin kaikkien ystävieni ys­tävyys
on kaunis muisto rinnassani. En tiedä jäänenkö
Sutmccn, vai tulenko takaisin ja milloin.
Torontossa, Ont., marraskuun 1 p:nä 1949
HUJANEN LASSE
maailman rehellisen sivistyneis­tön
syvältä sydämestä. lähtenyt pää­tös.
Etelä-Amerikassa p i t i Uruguayn
sivistyneistö ensimmäisenä onnistu­neen
kansallisen kongressinsa rauhan
puolustamiseksi. Brasiliassa muodos­t
e t t i in rauhan j a kulttuiu-in puolus­tamisen
kan.sallinen järjestö. Tämä
sivistyneistön rauhan l i i k e o n saanut
yhä suuremman laajuuden Maailman
rauhanpuolustajain kongressin Jäl­keen,
jonka sivistyneistön kansainväli­nen
valiokunta kutsui koolle P a r i s i in
viime huhtikuussa.
P a r i s i n kongressi osoitti sivistyneis­tön
yhdistymisen merkityksen taiste­lussa
rauhan puolesta. Perustamalla
palkintoja rauhan kysymystä käsitte­leville
k i r j a l l i s i l l e Ja t a i t e e l l i s i l le tuot-
•leille 600 m i l j o o n a n ihmisen edustajat
ovat korostaneet miten tärkeätä on
^sivistyneistön työ r a u h a n puolesta Ja
sen vastuu kansojen taistelussa i m ­perialistien
lietsomaa sodan vaaraa
vastaan. Tämä Parisin kongressin
oäätös korosti myös pulmakysymyksen
toista puolta, nimittäin sitä, että ei
riitä jos sivistyneistöön kuuluva» h e n -
cilö yhtyy rauhan r i n t a m a a n kansa­laisena,
mutta pitää tieteellisen t ai
k i r j a l l i s en toimintansa erossa siitä. E i
jle mitään n i i n valheellista k u i n y r i ­tys
esiintyä kahtena: toisaalta kansa­laisena,
joka täyttää velvollisuutensa
kansan taistelussa rauhan puolesta ja
t o i s a a l u kulttuurityöntekijänä. Joka
tekee luovaa työtä k r i s t a l l i t o m i i n e r i s ­täytyneenä.
Tällä väärällä syvälle-juurtuneella
teorialla, joka j o monen
vuoden ajan on kahlehtinut erään'
sivistyneistö-osan ajatuksia ei ole m i ­tään
olemassaolon oikeutta näinä päi­vinä,
koska se e s t p i n i i n suuren v o i ­man
k u i n taiteen asettamista rauhan,
edistyksen j a demokratian pidveluk-seen
. Täytyy huomioida, että deka-denttisen
abstraktisen taiteen muodot,
k i r j a l l i n e n formalismi j a istimlsmi,
j o t k a estävät yhteyden t a i t e i l i j an t ai
k i r j a i l i j a n j a k a n s a n välillä ovat asei­ta,
joita imperialismi käyttää uuden
sodan valmistelussa, ne ovat a a t t e e l l i ­sen
taistelun muotoja, j a todellisuu­dessa
merkitsevät esiintymistä rauhaa
j a kansoja vastaan.
Tähän sodanlietsojien aatteelliseen
hyökkäykseen, tähän eksistentialismin
pessimistiseen Ja i t s e m u r h a k i r j a l l l -
suuteen. joka pyrkii hävittämään
kansanjoukoilta taistelutahdon, on
vastattava k i r j a l l i s u a d e l l a Ja t a i t e e l l a.
Jotka taistelevat r a u h a n puolesta, j o t -
N y k y i s i n imperialistit ymmärtävät,
että enää ei riltö se, että sivistyneis­töä
kehoitetaan "pysymään erossa po­l
i i t t i s i s t a tapahtumista Ja h o i t a m a an
esteettistä puutarhaansa". Nykyisin
heidän o n p a k k o vastaukseksi sivisty­neistön
äktlvilselle esiintymiselle rau­h
a n puolesta kutsua t o i m i n t a a n vielä
paljastamattomat olkeistososialistiset
sivistyneistön edustajat. Mitä muuta
o l i "kokous sotaa Ja d i k t a t u u r i a vas­t
a a n " . Joka p i d e t t i i n Sorbonnessa vä­hän
P a r i s i n rauhankongressin Jäl­keen
kuin sellaisten ihmisten kuin
Silonen, Sartren, M a l r a u x ' i n Ja m u i ­den
käyttämistä i m p e r i a l i s t i en taholta
omien tarkoitusperiensä hyväksi? S i k ­si
on koko edistyksellisen sivistsmeis-tön.
k i r j a i l i j o i l en j a t a i t e i l i j o i d en l i i ­tyttävä
koko sydämestään taisteluun
r a u h a n puolesta a n t a m a l l a sille h e n - '
kilökohtaisen apunsa Ja e n n en kaik­kea
luovan työnsä avun.
Ymmärtäen pulman tässä valossa
esittivät P a r i s i n kongressiin osallistu­neet
etelä-amerikkalaiset kirjailijat
Ja t a i t e i l i j a t manifestin kolleegoilleen
Etelä-Amerikan eri maissa. Jossa he
kehoittayat näitä klrJaUiJoina j a t a i ­t
e i l i j o i n a sekä kansalaisina ottamaan
a k t i i v i s e s t i osaa kansojensa taiste­l
u u n r a u h a n puolesta.
Etelä-Amerikan kansoille on taiste­l
u rauhan puolesta elinkysymys. Sota
m e r k i t s i s i kansoillemme täydellistä
orjuutta, kansallisen kulttuurimme
täydellistä hävittämistä . J u u r i siksi
Jokainen etelä-amerikkalainen tiede­mies,
k i r j a i l i j a t a i t a i t e i l i j a , j o k a ei
aseta kokonaan Itseään Ja luovaa työ^
tään r a u h a n palvelukseen pettää k a n ­sansa
Ja kutsumuksensa kulttuuri>-ih-misenä,
pettää työnsä Ja sen k u l t t u u ­r
i n . Jonka nimissä hän a i k o o luomis­työtä
tehdä.
LutUen, että tämä näkökanta pitää
paikkansa myös m u i h i n m a i h i n näh­den.
Kansojen taistelu r a u h a n puo­lesta
on j a k a m a t o n . Sivistyneistöllä,
tieteellä .taiteella Ja k i r j a l l i s u u d e l la
on s i u r l C6a esitettävänään tässä
taistelussa. Neuvostoliiton sivisty-nelstd
o n £aeille suurena esikuvana.
Huomenna k u n k a n s a t ovat voittaneet
taistelun r a i d i a n puolesta, k u n impe-i
l a l i s t i s e t murhaajat on t ^ t y v e l a t ­t
o m i k s i , voivat sivistyneistödn kuulu­vat
henkilflt Ja k u l t t u u r i p e r s o o n a l l i ­suudet
i l m o i t t a a , että be ovat olleet
u s k o l l i s i a Icotsumakselleen. sillä he
ovat t a i s t e l u l l a a n auttaneet kansoja
voittamaan rauhan.
ovat eestiläiset säveltäjät päässeet
kantaateissa: E . V i r k . " S t a l i n i n k a n ­t
a a t t i " . L. Tauts "Kuolematon", R
I^ats " L a u l a minxm vapaa k a n s a n i"
sdcä monet muut. E e s t i n s & v ^ j ät
ovat säveltäneet p a l j o n konserttikap­paleita.
Pitkiä askeleita on o t e t tu kuv?ama-taiteessa.
Eestin t a i t e i l i j a t ovat jät­täneet
atcljeensa j a ryht}'n}'t kuvaa­maan
todellista elämää luodakseen i n .
ncstusta; pääaiheina o v t t yö Ja n e u ­vostoihmisten
taistelu. Sellaiset luo­vat
työt k u i n E . R o s s i n veistos " S o t i ­l
a s " T a l l i n n a n vapauttajien mulstcdcsl
O. Pommerin veistämä r i n t a k u v a E e s ­t
i n työväen Johtajasta V . K l n g l s e p p l s.
tä. E . O k a s l n . E . K i t s i n Ja R . S a r g l t s ln
muraallmaalaukset E e s t i n Teatterissa
E. E i n m a n n i n muotokuvat stahanovi­laisista.
A. B a k h i n , V . L o i k i n Ja R .
U t u m i n työt Ja monet muut todista­vat,
että vain realismi j a k a n s a l l i n en
sisältö voivat antaa k i i h o k e t t a lahjo­j
e n todeUlselle kehittämiseUe.
Tärkeitä tuloksia ovat saavuttaneet
E e s t in teatterit. Näytelmävarastot
ovat puhdistettu kevyestä tyhjistä
näytelmistä. Joita n i i d e n Joukossa a i ­kaisemmin
p i i n i i n paljon. K a l l i i s ta
huvituksesta ovat teatterit muutetut
todellisiksi elämän kouluiksi. Eestin
teatterien aiheet otetaan NeuvostoUL
t o n todellisesta elämästä, teattereiden'
sankarit ovat meidän päiviemme s a n -
iEareita, itsekieltäytyvlä taistelijoita
kommunismin puolesta, Joilta voidaan
Jotain oppia. '
K a i k k e i n suosituimpien E e ^ l n teat­terissa
nykyään näyteltävim näytel­mien
jojkossa, on E e s t i n Neuvostota­s
a v a l l an k i r j a i l i j a n Ja S t a l i n p a l k i n,
non voittajan August Jakobsonin k i r ­joittamat
näytelmät. K a i k k e i n par­h
a i n on E e s t i n Vänemulne Teatteris­sa
esitettävä "Elämä linnoituksessa".
Samaan aikaan tasavallan toisissa t e -
ättierelssa paljastetaan poliittisen yä-llnpitämäittömyyden
vahingollisuutta
Ja se on auttanut vanhan i n t e l l i k e n t -
s i a n edustajia- ynunärtämään, että
taiteellisen todellisen Ilmaisun täy­tyy
löytää Juurensa kansaan. Väne-niuine
Ja V a l t i o n D r a m a a t t i n e n teat-te>
rl ovat esittämällä J a k o b s i n näyteL
mää " T a i s t e l u l l n i a n r i n t a m a l i n j a a"
j a murskanneet sen' E e s t i n vieraiden
l i a l l i t s l j o l d en istuttaman tarun, että
porvarillisessa Eestissä el o l l u t luok­k
a r i s t i r i i t o j a . :
lyierkkitapauB Vänemulne Teotterln
tuotannossa' o n I v an Samperin k i r ­j
o i t t a m a n "Käännekohdan'? näyttä­mölle
t u o n t i . Tämä näytelmä elävästi
IdlVaa l u o k k a t a i s t e l u a -nykyisen E e s t in
maaseudulla. Joka on päättävästi
kääntyhyt koUektivisointiin.
E e s t i n teattereissa on myöskin s u u -
rölla nuniestyksellä esitetty Neuvosto
l i i t on n&ytelmäkirJalUJoideh näytel.
miä — K . S l m o n o v l n "Venäjän kysy­mys"
Eestin " T e a t t e r i s s a , A. S u r o v ln
" K a U k a a S U l i n g r a d i s t a " D r a m a a t t i ­sessa
Teatterissa, A- Sasonovln
"Eräässä kaupungissa" Endlo Teat.
terissä.
Elokuvatuotanto on saaviittanut
myöskin suurta menestystä Eestissä.
Ensimmäinen eestiläinen e l o k u va
"Elämä linnoituksessa" sai S t a l i n in
p a l k i n n o n .
Taide Neuvosto-Eestissä kehittyy
nopeasti Ja menestyksellisesti. Se a m .
mentaa sisältönsä Ja j a t k u v a n voimis­tumisensa
kansan sankarillisesta t a i s.
telusta Ja siltä suuresta historiallises­ta
ajasta, Jossa ee elää.
HANKKI KOLMANNEKSEN
Matti Helaka TorontosU hankki
mtltein kolmanneksen torontolalaten
kuotasta l<Atemme iskeisessä levitys,
ryntäyluessä Ja avusti, siten toronto-iainen
p&lsemiUin veitattaln lähelle
Sodburya, Joka oU haastannt toronto-laisci
kilpailemaan kanssaan lehtem­me
lerittämlsetMiä kuluneen kuukau­den
aikana. BlatU toUnU cdeUccakin
VaiMuiden Ja Liekin edustajana T o ­rontossa.
Lauantaina/niarraslc. 5 p . ^
Lähes 60 lähetetään
Aiicklandin kisoihin
Moatreia — Canadasta lähetetään
"lähes 60" miestä j a n a i s t a helmik.
4—11 p n k Uudessa Seelannissa pidet­täviin
brittUälsenvaltakuhnan k i s o i ­h
i n sanot täällä c a n a d i l a i s e n k i l p a i ­lukomitean
johtaja J£u;k Davies. A l ­k
u j a a n c U päätetty lähettää «2 osan­ottajaa
mutta rahalliset valkeudet
pakottivat vähentämään AuclandUn
lähetettävän Joukon lukumäärän 50
henkeen. Mr. Davies toivoo lopulUsen
UUtyksen osoittavan, että lähes iSO
kyetään lähettämään matkaan, n i i d en
Joukossa mm. L e o R o i n i n e n Sudburyn
A l e r t s l s t a.
Sylvan Laken kuulumisia
S y l v a n Lake. Alta. — Jospa taas
k e r t c l s i n täiltä vähän 'tapahtumia.
I l m a t ovat olleet oikein lämpöisiä Jo
m c n t a päivää. Olihan sitä l u n t a k in
Jo vaan se o n s u l a n u t pois, joka c l
ole mieluista metsästöJlUc. "Me ko­tona
olevat toivoisimme tällaista i l ­maa
j a t k u v a n loppumattomiin.
Eihän minulle ole mitään u u t t a s a .
nottavaä. Elämme kuten ennenkin.
Ne sairaat ovat vielä sairaana koto­na.
Tällä kertaa mamma T o r s t i on
paranemaan päin j a J a c k W u o r i on'
vielä myös sairaana.
S y k s y i n e n tervehdys k a l k i l l e V a ­pauden
l u k i j o i l l e ! — E . 8 .
International Osuusliikkeen puolen
vuoden myynnit yli puoli miljoonaa
Puolivuosikokouksessa hyväksyttiin päätöslau­selma
terästuotannon perustamisen puolesta
omies
Cambien haalilla
tk. 19 päivänä
Cambie B, c . — M u u t a m a sana
taasen meidän pienestä CamblesU.
Sanotaan: "Siellä asutaan mistä rois­ke
k u u l u u . " Näin pienen kylän rois­keen
kuulumiset eivät kauas kanna
vaan tavallaan sitä s i l t i täälläkin
r o i s k i t a a n , v a i k k a h a r v o i n sitä maa­i
l m a l l e huudetaan.
Tänä kesänä, vuosia nukuksissa o l ­l
u t näyttämötoiminta o n o l l u t ripeäs­sä
toiminnassa j a kiittää saamme S I .
camousin tovereita, j o t k a pitkästä
matkasta huolimatta ovat ottaneet
näytelmäin esityksiin osaa kanssam­me.
Tällä kertaa o n valmistumassa näy­telmä:;
"Kaivostyömies". Se o n e r i t ­täin
hyväsisältöinen näytös Ja jos
entiset merkit paikkansa pitävät, j a
miksi eivät pitäisi, esitys tulee ole­maan
eheä. Voin Jo sanoa, että
"Kaivostyömies" esitetään tk, 19 pnä
Cambien h a a l i l l a . Useat meistä tä­män
seudun miehistä olemme työs­kennelleet
kaivannoissa, nähnyt Ja
k o k e n u t k i n monet Järkyttävät tapa­turmat.
Jotka ovat vaanimassa kaivos-työmiestä.
Senkin puolesta tämä t u -
levän näytöskappaleen sleältö o n m o ­nelle
l i i a n k i n läheinen. Kenenkään
ei pitäisi jäädä t i l a l s u u t ^ n tulemat­ta.
V, .
E n haaskaa lehden palstoja piUcältä.
P a i n e t a a n nyt v a i n mieleen Ja muis­tetaan
k a i k i n , läheltä J a k a u k a a , s a a .
pua Cambien h a a l i l l e tk. 19 pnä. O l ­koon
vielä sanottuna, että tämä on
tämän syksyn viimeinen näytös esi­tys.
Näytöksen Jälkeen o n t i l a i s u u s pyö­rähdellä
tanssissa hyvän soiton t a h -
I dissa. — Y k s i Joukosta.
Port A r t h u r . — IntemationaLosuus-l
i i k k e e n puolivuosikokousten Jakson
viUnelnen kokous p l d e t t l n tääUä C S -
J : n palkallisen osaston h a a l i l l a lokak.
30 pnä. Kokoukseen osallistui lähes
satakunta l i i k k e e n jäsentä j a ostajaa
j a sen puheenjohtajana toimi osuus­l
i i k k e e n presidentti J a c k K o s k i J a A l ­f
r ed Wldgren toimi sihteerinä.
Kokoukselle e s i t e t t i in osuusliikkeen
kulutwen puolen vuoden tlllkertomus,
Joka. osoitti m y y n t i e n määrän olleen
y l i puoli miljoonaa dollaria v a i k ka
myynnit o l i v a t k i n h i u k a n vähentyneet
edellisen' puolivuotiskauteen verrattu­na.
Suuresta liikevaihdosta h u o l i m a t,
t a o l i l i i k e tuottanut tappicrta lähes
viisisataa d o l l a r i a.
A l f r e d Wldgren esitti kokoukselle
j o h t o k u n n a n selostuksen j a ehdotuk­set
tulevaa toimintaa vart«n. Niiden
johdosta syntyi vUkas keskustelu.
K i i n n o s t a v i n oH k u i t e n k i n keskustelu
.ehdotetun k a r J a n r e h u m y l l y n perusta­misesta
kaikkine sekotuslalttelneen.
J o h t o k u n t a ehdotti myöskin,, että
fiohrelberln myymälä suljettaisiin, e l ­lei
sitä saada kannattavalle pohjalle.
Selostus j a ehdotukset hyväksyttiin.
L i i k k e e n Johtaja J . E . L a a k s o s e ­losti
kokoukselle syltä m y y n t i e n vähe.
nemlseen, Johon o n vaikuttanut y l e i ­n
e n myyntien laskusuunta maassa.
Hän mainitsi sen lisäksi, etitä JPort
Arthiu-lssa Ja ympäristössä o n s u h ­teellisesti
cnemimän työttömyyttä
k u i n muilla p a l l ^ a k u n n l l l a , joka
luonnollisestUcin o n ' vaiktrttanut
m y y n t i e n vähenemiseen.
K a h v l l o m a n Jälkeen k u u l t i i n osuus-liikkeemme
vallstustyömlehen W m .
Laineen selostus vallstuskomitean t o i .
minnasta. Sen kohokohtana m a i n i t ­t
i i n se lasten kesäleiri, j o h o n osallis­t
u i 43 jäsenten t a i o s t a j a in lasta. J o t
kut puhujat asettivat ky/^^nalaiseksl
onko eduUtsta järjestää lastenleirejä
tulevaisuudessa mutta yleinen m i e l i ­pide
kannatti k u i t e n k i n n i i d e n edel.
l e e n k ln Järjestämistä. Valistuskoml-
Yleiscanadalainen
naiskongressi
maaliskuun 8 pnä
Toronto. — C a n a d a n naisten kon­gressi
on päättänyt kutsua koolle e n ­simmäisen
yleiscanadalalsen naisten
konferenssin, j o k a pidetään k a n s a i n ­välisenä
naistenpäivänä, tulevan
maalisk. 8 p., sanoi kongressin p u ­heenjohtaja
mrs, Raie Lucock sano­malehdistön
edustajille täällä.
C a n a d a n naisten konressi kuuluu
demokraattisten naisten kansainvä­liseen
lUttoon, j o k a edustaa k a i k k i a an
n o i n 80 miljoonaa naista 54 e r i m a a s.
sa. käsittäen käytännöllisesti katsoen
k a i k k i kansallisuudet, rodut Ja us­konnolliset
käslbteet. -
Konferenssi on k u t s u t t u keolle kes­kustelemaan
kaikkien canadalaisten
perheitten hyvinvointia koskevista
asioista. E r i k o i n e n huomio tässä k o n ­ferenssissa
omistetaan k u i t e n k i n l a s ­ten
j a naisten h y v i n v o i n t i a koskeviin
a s i o i h i n kuin myöskin siihen työhön
j a toimintaan, jota naiset voivat
s u o r i t t a a maamme yhteiskunnallisten
olosuhteiden parantami!>eksi, sanoi
mrs. Lucock.
K a i k k i a niitä naisten järjestöjä,
j o t k a ovat kiinnostuneet rauhan a s i ­aan,
lasten j a n a i s t e n hyvinvoinnin
sekä denurikjaattlsten ihanteiden edis­tämiseen
Jcehoitetaan osallistumaan
tähän yleiscanadalaiseen naisten k o n .
ferenssiln.
C a n a d a n naisten kongressin pää­maja
sijaitsee Torontossa. K a i k k i k o n ­f
e r e n s s i a koskevait tiedustelut o n lä­hetettävä
kongressin sihteerille osoit
teellä: J l r s . J . H u r l e y . 1052 Dover-coiurt
R o a d , Tor<Hito, O n t . Sihteerin
puhellnntunero on: O L 3720.
teaa m o i t i t t i i n siltä, että henkilökun­nan
kokouksia ei pidetty kesän a i k a ­na.
Laine sanoi sen Johtuneen siitä,
että ei o le t a h d o t tu häiritä henkilö­k
u n n a n kesänviettomahdollisuuksla.
Vallstuskomitean ehdotuksen mukai­sesti
hyväksyttiin kokouksessa päätös­lauselma
.Jossa protcstcidaati sen j o h ­dosta,
että Imperial Oll-yhtiön öljy-j
o h t o l i n j a n päätepaikka on päätetty
rakentaa Superiorlln, eikä Järvlcn-päähän.
TERÄSTUOTANNOSTA
K o m i t e a n toimesta e s i t e t t i in t o i n e n,
k i n päätöslauselma, Jossa vaaditaan
että Step R o c k i n rautamalmi oltsl
sulatettava täällä Järvienpäässä. 81-.
ten muodostuisi tästä seudusta tcr^s-tuotantokeskus.
'
K o l m a s hyväk;>ytty päätöslauselma
oli Canadan rauhankongressin vetoo­mus,
jonka johdosta päätettiin k c h o i t -
t a a k a i k k i osuu.slilkkccmmc jäseniä
J9. ostajia, k a l k i n mahdollisin tavoin
avustamaan atomipommin pannavll-k
o n viettämistä marra.sk. 4—11 pnä.
Tämän jälkeen n i m i t e t t i i n Johto­kunnan
jäsenehdokkaat vuosikokouk­sessa
toimitettavaa vaalia varten.
Osuuskuntamme eri p a l k k a k u n n l l .
la pidettyihin puolivuosikokouksiin
kun sanunui sntninoa sUnft»
hetpos lOsl t i d l l . ' ' : ' '
Vaan m o l s t M arnkM yta|i"
Ja £lna o M .niMUlL . V
Tiiten Bamlla JakMpaaksette-Q.
moitanme, ett4 T<JM».iatthwii J»;
Antton Ansdin
kuoli MmkallaM Mifrjliilasi» Utukf:
knoB 20 ptnft 1*4» J a b a M f t M U i :
Paik L a im hatttiuttiBMduui Sttt*
bnryssa.'' • . •.•. - - . i .
Hän oU ayntjmyt So^oMM. Tp&.
J&tU. lammttraoa U p:Bft mi M
oU asonni GanMoissa tmäm»
1913.
Vw'iftHjfla Mtfct»*"^ 'kalpaapaatt
Jäin minä. bknen tabtooitta, FMuqr.
kolme tyrätft. vtv»^ Jä y l o l pMte
täällä Canadais» i c U i yksi M »
Ja kaksi veljei Saoncsaa Ja laaja
tatlavapUil t l i l U Ja ~
Syksy Sinulle levon to*, -
minulle kaipuun rintaan toi,.
Muisto Sinusta kaunis jäi,
ikävä siitä kun yksin käyn.'
Valiäoat Faany.
Olit isä meille aina,
rakas ja hyvä. ,
Nyt sunt 6rt rinnassäjnme syvä,
kun kuolo ii^nva.i .
Emme unhoita sinua,
isä kulta, koskaan-ei.
jKirroö
SydämeillMt ibieöksemin^ kftik^
Ie ystäviUe J a toveretU* kitttstft
avusta Ja osanotosta Buruiunme.
K i i t o s kahtajUlts^^JaniotUIitMudSste
septieleistä Jä'ktikl8ta;'JollI« koria:'
t l t t e AnttonlDf h|iutakumii^:t^ ^
Mia. Fanny Toiroia Ja :lapae< ;
Ganon :^.OBtMrf»' • p i -
oealllfitui kaikkiaan ,yu 46 Jtt0«litä Ja
ostajaa. Keskustelut ti^Mhtuim ta^
kentavassa m i e l ^ ja; raMhalllsesU.
AVIOLIITTOON VIHITTY
•'S
nna
LONG LAKE, ONTARIO
ja • „'
Tobias Leskinen
COBALT, ONTARIO
Paljon onnm, myötätuulta ja yhteisymmärrys­tä
nyt alkaneella elämänne yhteisellä taipaleella
toivoltaval allamainitut sukulaiset ja ystävät
Viesti ja Uljas Hänninen ja Cecilia ja Arvo Ranta
lapset
Anna ja Vilho Vihuri
Hilma Ritari ja Arttu
Maija ja Valpas Hanninen
Ida ja Jussi Tuokko
Bertha ja Kaarlo Toikka
Helmi ja Taisto Hänninen
Elina ja Viljo Hänninen
Viola ja Rolph Morin
Hanna ja Matti Poutanen
Bertha ja Väinö Stenbäck
Mr, ja mrs. Chapman
Toini ja Bruce
Matthevvman
Meeri ja E. Alho
Senja ja P. Wesslin
Hanna ja John Koski
Otto Mäki
Milja ja David
Niilo Toikka
Alma ja Jojin Pulkkinen
Maija ja Ilmari Malci
Viola, Elina jä Vilho
Pankka
Viidat
Lea Koski
Matilda Virtanen
Frida ja Eino Mannila
Norman, Helmi ja Reino
Terävä
Alma ja Lauri Karjalain-
Tili ja Vie. Hänninen
Long Lakella marraskuun 2 p:nä 1949.
K I I T OS
Sydämelliset kiitokset Teille, sukulaiset J a ystävät, k u n t u l i t te
kanssamme viettämään tätä aviolilttcmme soknlamlsen nuUstou
Iltaa.
O i k e i n kauniit kiitokset niistä lämpöä Ja Valoa a n t a v i s t a l a h ­j
o i s t a sekä muista saamistamme lahjoista.
Vielä haluamme kiittää Viestiä J a UJJasta. k u n a n t o i v a t h u o ­neensa
käytettäväksemme sekä I l l an emäntiä H a n n a a , Bertbas,
I d a a Ja Valpasta.
O t t a k a a kaikki vastaan parhaat kiitoksemme.
ANNA JA TOBIAS LESKINEN
Rheault, P. O. Qatarfo
m