Vapaus, July 22, 1950

              i mm m MH
m
M
alvu 2 Lanantaina, heinäk. 22 p. — Saturday, July 22
M
Ötgian df Tixmistir Cänadläns.
^blished No7.6tb. 1917. Aiitborized
ajs second class xnail tbe Post
Office D«n»rtiDc;pt;' Otta^^^
lisbed tfaite^ «e«kly: Tue
PubllshlnS Comjany Ltd,-st 100-102
Blm St. W^ Sudmury, Ont., Canada.
Editori^ xnnceJMi^^^
TS. Edl^r W.'EaMim(t~^^
Advertlslng zates upon applIcatiaD.
TraiBali»tlon free af «äuagc. '
Canadassa: ? ^ ^ ^ S f c w i W S^
YhdysvaUolBsi: 1 vk;
Suomessa: 1 vk. 7.00 6 kk. «35
jota mainostettiiir Ä
? Jämissä
^ Atlantin ja säinalld fli^b iö?^ jotka
' epäilevät Yhdysvaltain edesottamisteai oikeutta ja järkivyyttä Ko-
' r^ssa;^ Trumän oli alusta loppuun asti
puolustanmn haUituks^^^ sotaisia edesottamisia.
aikaisemmin samana päivänä jvesidentti Truman
lisätään hä­tä
kongressin tu.jee
hyväksi, että
tuottamattomaan
Ä£i[)t^^ — Ja: että kansa saa 1<aikesta tästä h ^
~ huomattatyas^ y«foJ?' Tan^l ?9^<^Ä'^'W? —
Bpäliemättä seurataan Canadassakin — aiheutti luonnollisestj
lisää huolestuneisuutta amerikka^^^^^^^ keskuiidessa, jotka sydämen-
"f^imn, tk, 22 p:nä täyttää f«
vuotta ^ani Bu^pmCi^^
Alberta£sa. pöivotaiVK^ on-nea
päivän sankaiiUe! ••''v^;^V
Ylläolevat eivät suinkaan ole lohdullisia tietoja amerikkalaisille.
•Iiii
11
l^^jlrienee hyvin köt^^ tavjilla rintama tiedoi^a
l^raäntymisen, haavoittuneiden ja kaatuneiden suhteen,
^ Kaiken tämän johdostoön hyvin yntnnäirettävä^
* Truman oli palfoitettu puolustuskannalle jä ''selittämään'', miksi on
J jouduttu tällaiseen epäkiit9lliseen sotaan. Mu^^^^^^ Truffl^"
u\n puolustuspuhe oli kaikkea muuta mutta ei v^kuutt^va. /E^imr-
I' II k^ hän syytiii K<>iiean kysymyHsen yhtey-t
dessä Nettvostoliittoa '*räa'ästa hyökkäy^lc^estä'' — mutta koko maail-
^ ma tietää; ettei Koreassa ole venäläisiä sotajoukkoja, Koreassa ei
; ole muita ulkomaalaisia sotajoukkoja kuin amerikkalaisia jji siitä ta-
^ vallini ihmiset vetävät sellaisen johtopäätöksen, että hyökkääjää on
^ fitsittävä väilari jostakin aniiualta Icuin Neuvostoliitosta. Samassa
l yhteydessä presidentti Truman syytti ''kommunismia''^ ja
l erikoisesti Kore^^
? I* ijfiiUä me 4o^^ tai sosiaHsmista ^ a t t e i^ yleinen
l' mielipide Aasiassa ja k?iikkiallam^ ulko-
* = maan hallituksella, eikä YK :11a, ei ole minkäänlaista moraalista oi-keiittj^
sekiaantuaeri kansojen sisäisiin asioihin, jos joku k ^
r •./•lJi^'.V''V.-l.x-l!.li!- W^ rMrr^ryr, aan " ^ O i a Utitta ^
m
w
lliv!
m m
m
l i
m
Trumanin (ja Canadan iiääministeri 5t. Läiireritih) puheet Itaimu-nismin
vetenemisen ehkäisemisenä'^ ovat -itseasiassa myönnytyksiä
siitä, että lie ailcovat sekaantua toisten kahsojM Sisäisiin asimhir» —
ja se saa kaikkialla maailmassa hyvin kylmän vastaanoton.
1 jNJutta vielä horjuvammalla pohjalla liikkui jpres^entti T>UT^
^1^4? ku^ iiän yritti vissejä' seikitoja ni^|)l,taeh ja. toisia a i ^^
(inasti J^pr^ kuvauksen tap^tunijs-ta,
että muka *'vairt" YK in nöyränä palvelijana
"auttamassa" Etelä-Korean hallitusta.
Tässä yhteydessä liän antoi suorastaan harliaapjo|itavan kuyauk-ri
siitä, että J^jfean jakaminen sai muka Y|C:n vji^ljsen sjUiijiauk-ioko
maailma tietää, että Yhdysvallat jaJcbi.A^
irjan sääntöjä ja k. o. kansakunnan'toivomuksia Korean
i a h ^ osaksi. Kuten tiedetään, rn3rÖs Canadan haljitus
ja maanMne edustaja YK:ssa vastusti päättävästi tUtä jakäi^istoimen-pidettä,
mikä on nykyisen sodan asiallisena pohjana — ja mistä Yh­dysvallat
yksinääii on vastuussa. A'rinettuaan täten valheellisen ku­vauksen
Korean tapahtumain historiallisesta taustasta, presidentti
Trauman ponnist^^^^ väellä ja voimalla todistaakseen, että YK on raää-
Vännyt ^palvel^ "auUamaah'^ Etelä-Koreaan.
Todellisuudessa Korean asiat tapahtuivat seuraavassa järjestyksessä:
Korean sota syttyi sunnuntaina, kesäkuun 25 pnä.
Saman päivän iltana YK: n TurvällisUusneuyosto pantiin liikk^^
— Yhdys\'^ltain aloitteesta. Mutta samana päivänä (kesäk. 25 ppä)
|a tiseita tynteja esnnien YK:n Turvallisuusneyvp^
Washingtonista ilmoitettiiii, että "ennakkosuunnitelman" mukaisesti
Yhdysvallat ''kiirehtii K<)r;eaan . . . huöjnattayia määriä ayustusasei-ta
. . . " (New York f rmes, kesäk 25 p.)
Kesäkuun 26 päivänä kokoontui YK:n Turyallisuusneuyostö, mi-hit
» ei psaliistunut Neuvostoliiton eikä piinan kansantasavallan edus­tajat.
Sen sijaan kokoukseen psallistui Kiinan kansan hylkäämä
Chiang kai-shekin edustaja — joka puhui muka 450 miljoonan kiina­laisen
puolesta! Tässä kokouksessa Yhdysvallat esitti hyväksyttä­väksi
päätöslauselman, missä leimattiin Pohjois-Koreahyökkääjä^^
— mutta merkillepantavaa on, ett^ Pphjpis-Korealle ei annettu edes
tilaisiiutta esittää omaa selostustaan sotatoimjeh alkamisesta. Yh­dysvaltain
edustaja oli siis laki, oikeus ja puolustusasianajaja samalla
kertaa—- eikä siinä mitään harkintaa tarvittu. Tämä Yhdysvaltain
päätöslauselma tuli Turvallisuusneuvoston tynkäkökouksessa hyväk­sytyksi,
mutta YK: n peruskirjan mukaan se oli täysin laiton kokous.
TMrvallisuusneuvosto kokoontui uudelleen tiistaina, kesäkuun 27
pnii — mutta nyt tämä sama tyiJcäkokous oli jö pantu tapahtuneen
tosiasian eteen, sillä aikaisemmin päivällä presidentti Trujnan antoi
määräyksen lähettää interventiojoukkoja Koreaan. " Samassa yhtey­dessä
presidentti Truman komensi amerikkalaiset sotalaivat "puolus­tamaan"
Formosan saarta Kiinan kansantasavaltaa vastaan ja aloitti
erinäisiä tpuita hyökkäystoimenpiteitä Filippiinien jq. Viet Namin
suhteen; .Merkillepantavaa on tässä yhteydessä se, että vaikka Yh­dysvallat
saikin kaikkivoivan dollarin voimalla jyrätyksi Turvalli­suusneuvoston
laittomassa tynkäkökouksessa läpi Koreaan sekaantu­misensa,
niin Formosan, Filippiinien ja Viet Namin kohdalta hyökkäys
oli niin julkea, ettei sille edes yritettykään sa^dä YK:^ päätöksen
esiliinaa peitoksi.
Jokahien presidentti Trumanin puheita tiistaina kuunnellut ai­kaansa
seuraava henkilö tiesi ja muisti yllämainitut tosiseikat — ja
ihmetteli kovasti sitä, miksi suuren ja mahtavan Yhdysval^n pää­miehen
täytyy "selostuksessaan" unhoittaa j^ salata vissejä tosiseik­koja
ja antaa siten harhaanjohtava kuvaus tilanteesta.
Huono on todella sellainen asia, jota ei voida tosiseikoilla ja rehdisti
asioista yäittelemällä pviolustaa.
TSuS otuttiM'JalkalttMD jUltöa Htltlii U nt
•iif ediutam klrjoitUjliB mlclipite^li. Kirjeet
'pitHti fiSoiUMA,' fot aibdoliitu, SO0'iMuta, TXUia
ouiicioa läbeuilr/ä .fcirieJti ei
T^mveD,. Ont. — Eikd teillä Round
liäken köiratoiippareiila olisi Jo aika
lopettaa likainen hommanne. Jota
olette pitätieet Jo vuosikausia? Eikö
teillä ole Jo kupit kukkuroillaan ra­haa?
Jotkut koiratprpparit oyat hy­vin
uskovaisia Ja toiset ovat taas mu­ka
"aatteen" ihmis^. Älkä^
uskoanne tai aatettanne molselia liiia-pilkulla.
Jotkut torpparit runnaavat kuin
suurkapakoitsijat Ja ajavat uhrejaan
oikein autolla. Metsäjätkät otetaan
vastaan suurina herroina Ja kohdel­laan
herroiksi niin kauan kuin-taskus­sa
on maan tekevää --mutta sitten
kun rahat ovat loppuneet joutaisivat
vaikka kaatppäikalle. -
/ite Johc^tte t um vanhukset Ja
vieläpä alaikäiset, lapsetkin. Lopetta­kaa
tämä tuhoisa totointaiuie heti
ennenkuin virkavalta sehaantuu
asiaan. — Yksi Joukosta.
Jptf Canadian Far' Easterp
James G. Endieottlh avoin kirje
irkm pääsihteerille ;^rysi^ Lielle
liänen /toimintansa !^hda:ii Ko-
•:reah kysyjBTOrfcsesaa
Olen hämmästynyt, että .Te ette
eronnut ämferilckalaiseh pai^tuksen
.takial Te'qlette^Jbyyäi^iis^^
yal^in Ja y K : n itomi^
NYKYAJAN; ' ' ' ' ' •
''AMERikKALAlSUUTTA''
]San rtancisqosta .tiedotuca Civil
^iglits Congresis, että Mesaban rau­ta-
alueelta kotoisin olevan William
Heikkilän Juttu tulee kohdaCtkom kä-isiteltäväksi./'
'
yi^nilam Heiklkilä. Joka nyt im 44
vuoden ikäinen piirusta Ja, on todelli­suudessa
kolmannen polven amerik-ikal^
inen, mutta y^hingonkaupall^
synt3myt ulkpmalUa kun hänen per-heeiijsii
oh vierailemassa Suomessa Ja
tuotu sitten Yhdysvaltoihin 2>^ kuu-
Nuden ikäisenä. Nykyisessä halli­tuksen
huolella euuimittelemassa
hysteriassa "ulkomaalaisia" .vastaan
on hänet valittu myöskin maastakar-
•koittamisen uhriksi.
H^ikkiläxi Juttu aArattiin uudeUeen
käfiiteitävätol 8äp Prancisccssa y i i -
jgne ,yjjl^pn äjt^
fattunia, jett^^ se^
uudelleen käsitellä/jolloin raxihanjii-ke
Ja nlmikhrjoitusten kampanja Tuk­holman
rauhanvetoomuksen puolesta
on voimistumassa.
Juttu tulee .kuulusfeluvaih,ee?eer»
parin ;kui^uden kiiluttua, ^a'kuten
kaikissa näissä Jutuissa, C ju­tusta
Sarry Brldgesin juttuun asti,
odotetaan, että tairanmjikalpen pal-kat.
tsijen todistajien lauma- tulee e-sii^
tynÄän Wiiliain Heikkilää vas­taan.'
' '""
Heild:ilä on lapsesta lähtien ollut
työväejyiik&eessr imatkassa Ja osal­listunut
farmareiden Järjestämiseen
North Dakotassa Ja raudankaivajien
ja m^tsätyöläisten Järjeistä^een, se­kä
myösidn supinalaiseii työväenjär­jestön
työhön. Ja siinähän sitä on­kin
ollut tarpeeksi saattamaan hänet
kyiniän sodan pommituksen maali­tauluksi
nykyisessä sotahysteriassa. —
Eteenpäin. "' " "' • '
, •. • • • •', ^ • • .•
SUOTUISAMPAA JKEHITYj^TÄ
SUOMAN IJLKOMAAi^
Todettuaan pä|kirjpltuksessaan,
että Suomen ulkpmaakaijpassa viinie
vupd^ jouliikuusta saakp jatkunut
tuonnin enemmyys cn kesäkuulla
kääntynyt 'yl^ntlyoittolseksii SKDLin
äänenkapnattaja Vapaa Saria lausuu
artikkelinsa lopussa sei^^^^^
"Valtaosaltaan on ulkomaankaup­pamme
suuntautunut iäntepn ja vuo­den
alkukuiikgusipn aikana pU tämä'
tilanne edpUeen huipentunut. Niinpä
tamml-maaliaktiun aikana tuotiin
ITÄ-Euroopan maista vain 15 % ko­ko
tuomUstamme. kuii " tuöntimme
näistä maista vielä vuotta aikaisem­min
oli yli 19 %. Samanlainen kehi­tys
kuvastuu myös viennissämme —
tänä vuonna se pii vato 105 %. kun
se vuotta aikaisemmin oli yli 25 %.
Mutta tilanne on huomattavasti
muuttunut sen jälkeen kuin Neuvos­toliiton
kanssa saatiin solmituksi
•kauppasopimus^ Paifesl siltä, että py­sähdyksissä
olleille puutaloille avau­tuivat
markkinat kt^uppasppimuksen
perusteella, "tekaisi "se maamme laa­jentuneelle
metalUteplIlsuudelle me-nekkimahdbllisuudet^
jpUa tu^in o-llsi
liiydetty niuiialta. Sama}}a saam­me
Neuvostoiiitpsta ensiluokkaista
vlUaa, väklrehuja, apularmoitteita.
polttoaineita ja lukuisia ra^ika-ainei-ta.
Jotka muutoin olisi ollut hankit­tava
valtanierentaikaisista maista Ja
ainakin osaksi kalliilla valuutalla.
Ulkomaankauppamme kohdalta
näyttää tilanne siis tällä hetkellä
paljon valoisammalta *kuin vielä
mutitama kuukausi sitten. Toivotta­vasti
valtiovalta löytää keinot hinta-vyörön
pysäyttämheksr kotimarkki­noilla,
sUQ Jos viimea£kahien hinla-
«villltys saa rauhassa jatäcua. ovat sen
seurauksfit ennenpitkää myös ulko-inaankaupaliemme
tuhoisat.".
tpn Ja Khnan feasaval^
pitäisi ;plla s^i^^yiila^^
tetiiin rikkomaan
V- 32-kphtaikJ
realta oilrtus esittää^
sai.. :
Teidän hyväksy?»isenne;;^
pommittaa
rean toupmäfija sui^
tahi >^attpm|a; n a i ^ joi­den
edustajalle ei ole anne^^^^ tilai-^
simtt^ laihua. Te olette l^j^tyiieet
soWttele^rua^
tcdlstufcsla isiil^ eitä. puo­li
oli suMtunutj^^ Tri
^hee ja ihäiien
tappion Etei^-iKpreah yä^ tou-kpkuussa,
etkä niiäm puhen^ voi
sanoa edustavansa mitään Etelä-Ko­rean
'hallitusta, sanpafc^en MacArt-hurin
intervention' tervetulleeksi.
'Ne, jotka tuntevat kaikki tosiasiat
Koreasta kuluneiden kahdpn vucden
aikapa,' eiyät^ voi ^ää^luptta?; Teihin
puolueettomana- henjälöinÄ; tai seliai-sen
järjestön luotettavana sihteerinä
palkä-pn muodostettu j ^ ^
häiriöiden sotaan johtamiseri ehkäi­semistä
varten kuin meillä on nyt Ko­reassa.
Te olette k^lvplttanle
ne sadan prosentin amefrikkalaiseksi
mutta ei YK :n pääsihteeriksi.
Mtaä yastaan Teille ja TjBjdän tyn-ijdiparlamentiilenM^
jossa oli edus-tettuioa
39 valtiota, joissa on yähem-asu^
ita kuin idissä kal»^es|a
..........
mlE^n Ehr Wilfrld Laurierto «anoilla
kun hän arvosteli hallitusta saskat-'
chewanilaisen kapinoitsijan Louis
Elelin teIotta:miseh ; johdosta -vubnna
laiB: ---'v^
" . . . mikä on «vihattavaa i : . el ole
kapimjim^^ mi-;
iFä .aiheuta
yla Pivdtr^pie äp^fipJiiM
yallassäolevat miehet, jotka eivät
käytä ya^^ miehet, joilla
pia yalta ' ilixavlata • -y^ryyd^^
i^eltäjftyvät kuulemalta heille lähe­tettyjä
pyyntöjä; he pyat^^ Jot-antavat,
kiven kiin heiltä pyyde­tään
leipää..."
••ijinä v.eto^ tällä kertaa, kuten
päuden yst^lvään, ^kalkkiin ' niihin.
j t t t k a 2 5 vuqdaij^airr,
.i^na tunt^^; sydämissään väriih-jt^
isrä silloln-^to maallman jjplla^kin;
koikallaAl^^
italialaiset iraiiauttiva^, maansa; Itä-vallan
ikeestä; kun lämerikkklaiiset
kävivät valtavan tafi;telun/äantalli-sestJa
yhtenät^destäT^^^k^^^
Iäiset menest^lBKlUsesU' yas^ustiy^^^^^
sitä uaUrtaista a^rifp^rt^
kalainen.-'- • keisari i^0i(Ay^lieiä3A^^M
taa;' kain ramkaläisSt Itse jalomieli­sellä
vaikka us3m yä^äää;t^a]J||; y
xittlvät perustaa ; ke^uteen^a, -^ya?^^^
patiden liniukkeen;.ija;-vaituu^
halUtuksen; J:un Tpimvan iii^
esto yrUtl: jTO^
laisten herruudesta ja ikiin vihdoin
«viimein osa ,0fei'däin omista mäanmis-histämme-
tarttui aseisiin vaatien
(heiltä kauain aikaa kiellettyjä oikeuk­sia,
jotira vaatimukset tunnustettiin
oikeutetuiksi heti, niin pian kuin ihe
vaativat niitä kuulien avulla — eikö
teillä ole niitään myötätuntoa hait^ä
kohtaan.
"jSellaiset ovat; {o^^^^^perxa
iailM. ininun tu|^
;^i|ta;^^iamaiif^^
jälkeen tiläisimdessa toteamaan, että
olan suuresti hämmästyttänyt totry-:
toimittajia .ja (parlamentin) !taryjä-seniä.
Henra puhemies, minä tiedän
'mitä txyryjen^v^^ '^•"^'^Gryt
pyat atoaTj^^
,^fe&;;/j^ainaa^^
ovat ainä'PUeet kiinluis^
destean niin kauaUvkiUn siitä ,on oi-.
lut hyötyä heilje. , ., f .
"HCTXa. PUhBqii^;^ ininä . i ^ ' , .^Ufä'
moisten Mesteh ;Uskollisuiisi^
ta. -jOlen Britaiöiian alamaliiän jp
pidgn sjUtä a r ^ ^
kuEka -tahansa t ä ^ hyoxjMssa/^^^M^^
tavjps minim olate^
män hallituksen po^eyjafli
alle maanmiehiähi, joilla ei ole ystä-i
viä, puolustajia, suojelijoita eikä e-dustajla
tässä .taoneessa, idin/mlM
sanon että se ei ole sitä-; mitä
.käsitän uskpllisu)^d|^ksi; i
sitä orjuudpksi..." y "
i^merikkalaiiset superfort-jättiläiset nousemassa ylös Japanissa, m l s ^ i i ^ vievät tonniban-
''•';-•* ' palla pommeja Koreaani' . •--•'.•••^ - .
Tili) 6u€k^aat§it te
-'X^'-^^'•'-'••'•«[•""Mi-''••• *''.•':'*••"-''• •
Tordiito. ^ LPP:n Johtajia Tim
Buck lähetti ,tii^
X>aurejitlile Ottaw^^ seuraavan säh­keen:
LPIf kehpittaa hallitusta ht^men-nä;
plde^^^^ kokouksssSa^J hy-
^symääni- •• nfr |J<e*(d(^^
säityyät Nehnin ja Stalinin ^Sllseeh
Idrjeeiivaihtoon! Nämä" ehdotukset
pyat, et^ riitalsupfJet f^^^lfais^^isiin
rauhallisesti- )|iudei}^ \ Jmpcxifjlt^tuif
ja teho&kaari Y K : n turvaliis^ysneu-vöston
toimesta, jossja piisi -i^lipan
Kansanhallituksen edustaja, ja että
kuultaisiin mitä Korean kansalla ko­konaisuudessaan
pn sanomista .asia'%-
seen Korean karisalle oikeudenmu­kaisella
tavalla.
Jps teidän hallitiiksennei hyväksyisi
edlellämaihltut r a uii a ii ehdotukset
hOT-oille Nehru, Stallpi Tjnii ja
Attlee lä^^ ^piaKsa tie-;
d o i i ^ Pi^u^
seiirie Cariadän aa
sa.
Kuten kirjoitin teille viime viikolla
on tämä ainoa käytännöllinen askel
tämän riit^isuudsn .Ippqttamisfen jä
eixkälsemään sen 'ieimahtamisen
maaiimän atomisodaksi. Se on myös­kin
kemo, jonka avulla teidänfihajli-tpksenne
saattaa tärkeällä tavalla
osallistua Kprean södän lopattami-yasinistäa"
entistä" enemmän canada-
|a}§t€i^ aspypimi^nv^i^ ayp-
^maai^ • Ylicjysvaitain y ^ ih-tervehtiota
Koreassa, sen si|aah ^jettä
halliti^ennp perääntyisi painosti^-
sen edessä ja antaisi YhdysyaJlbllle
canadalalsia joukkoja.
Me 'kehpltemme^^^^l^
j?»3ksunjaa;i lujan Itonnan Yhdysval­tain
sotiiaalliseen korean seMcai-liiun
edelleen seiiaantumista vastaan
j ä kannattamaan seii sijaan-sitä kas­vavaa
liikettä,: että riitaisuudet; s^^
vitettalsiin pikaisesti Jä ratihaliisella
täyalla;'iic:n kautta^^^;k^
Nehfun ja Stalinin välisessät kirjeen­vaihdossa.
' '
Huomatuf
ja unionistit
Toronlp. — Papit, valtiomiehet,
opettajat^ sanpmalehtimiehet, ammat-tiunioiden.
jphtajat ym. allekirjoitta­vat
Stockhoimin rauiianveioomuksen
Canadassa kuten muiiällakin maail­massa..
Seiuraavat huomatut henkilöt ovat
Jp allekirjoittaneet vetoomuksen: Rev.
George Stewart, Vancouver; iiev.
Gordon Domm, Toronto; Rev. L. J .
Donaldson; Haiifax; Rey R. Ö. Da-vispn.
Toronto: Rey. E. Crossley Hun­ter
ja Rev. John Hunter, Torontp:
Rev. I.-G. Perkins, Toronto; Rev. C.
J. Passey, Manitowaning; Rev. <3epr-ge
T. Spriggs, Lachute; Rev. Samuel
W. Dease, itslington; Rev. F. J. Ander­son,
Tioi-onto; "iRPy. S. Mc K. Gardner,
Doaktown; Rey. M. F. OldhamV/Cam-den,
Qnt.; Rey, T. P. Perry, Tprohtp;
Rev. Rich^^ W. Street^Nap,äne9;
Rev. Ernest ia. Roy, Windsor-^t, P.
Q; Rev. J. Albert Leece, Simcopi ,Ont.
Nels Thibauit, president, United Mi-ne,
MIU and Smelter Wprkers, Sudbu-ry;
R. H. Carlin, International Repre-sentative,
United Mine, Miil änd
Smelter Workers; Kay Carlin; Presi­dent,
Ladies Äuxiliary, United lliilne,
Miil and Smelter Workers, Sudbiuy;
John Bellingham, president. Interna­tional
Harvester Iiocai, United Steel
Workers of America; Samuel lÄPedes,
Canadian Representative, lurdted
Garment Workers of America.,
Tri. A. J.WUspnrEditor United
Church Observer; Bert Howard,
Headihaster, Albert College, Belleyil-le.
bnt.; Charles H. Heustis. ^ourna-list;
. .
piippu jos k j i p ^p
. Sp. jpprcoplne. — Toivoisin enem­män
piippiiä pplttayia miehiä saapi^-
van näihin täällä pidettäviin liitto-
Juhliin kuin rijitä huomasin siellä
suin-illa Jaultijtihlilla Port Arthurissa,
kylläkaiketi niitä i>ilppuja^
mieiilllä "jos 'vain (huomataan' ihatr
kaari ottaa mutta se tahtoo käydä
niinkuin kävi , TommUan Frankille^
että laulujuhlaan lähtiessä pilpp^ u-nohtui
kbtilri. Siellä hän sitten pyy-kun
ei ollut muuta -kuin yksi muka­na.
Tänne tultuasi voliti kyllä aut
smua tässäkin .^ssmiyksessä, Frank,
vaikka se oma "saunakippcksi'' jöif ikiii
sinne Sudburyyn.
Niin, niitä liittojuhlia hommataan
täällä joka päivä, ainakin Iltaisin on
ta Jä päälle voisi juoda väkevän puo-lelset
kahvitJito.
Juoksiu-adan kanssa on oUpt mie-hiUämine
myös k^va tappelu. Sitä on
siU^eity :>v^i^n^iijr^,
läidjft^sitt^pa^ napjienlpsja'^!^
aUislä aineita jätii|}laaiik^
pjistyrori pttelei^n^^^k^
kestä 'päättäen -i^^
käymään tuliset koitokset, että kiika
-Semln^^1ssi,pli h j^
feopettäj^j^^
kin^ Johttil mieleen, «ttä^tä»,
selvitatiin laajemmin et
j^jassa.
%|»ltoiieutti hän oMto I
ästaan meidän pitäl8ipjg|'
-kunnes "iäaiiiiiae j
•:4l^jpurin8eurakpä^
koym pitkiä saarnoja,
jat jttenettivät kärsivä
äÄatdrat katabä keii^i_
.^i?tti.;s^ ^ttä kirkkotienal.
sälityl saai^^ kieskeliä ja i
i f i ^ ^ u l l a ple niitäänjL.
taan, että te katsotte jnltS
keUp pn. Mutta se minua
kim te asetatte kellon ko
^•^PfneUatoenne önk^^
tynyt.'
EUtMXKOBJE
,Erälilä Intian seiiduffla
^ttä.p^ppipit^ vastasTOtjL
npkajselle seuraavan pien^
mallisen puheen:
;:t^I^iilwisenl. itU^sjj^l
fähäri ^ l l m f an^ sam^
ynapärilläsi .hymyilevÄt^^ i
»elämäsi s^Ulä tayoih; ette
yuorp^l/ulpe jättää täi^j
.näitspyplthjm^
itkiessä ympärilläsi; " ~
•
.-'Äi5a'5TOT^,'
"Mitä tehdään sitten i
kun ee tulee lUan vanjiaisi,
voida enää ajaa?"
Äiti: "Joku myy sen isällesi.'
• •--'..-^-
- .. -LAISKBHI-:-:
• Poinp: —Miksi et ota esfns
Mattilasta? Hän kantaakahte!
kuä kerralla."
Matson: "Tiedän sen. Hän on|
laiska ettei viitsi käveUä toistat
taa."
II. J. Klckham. M. P. Kings Col., P.
E. I.. J. Dpnald Baxter, M.I1.A.,' Prince
Edward Co., Qnt.
66 "Quebecin kaupunkia, niiden por_
mestarit ja kaupungin neuvostot, ovat
allekirjoittaneet tähän saakka vetoo­muksen.
ti minulta piippua lainaksi mutt? ei-, cn "Hanpan Manuv 'tänä kesäpä.'
hän mtaunkaan passannut lainata! ' " "
Entäs se, yhtelsytjjj^telii?si^f^
on ."piirustukset" #ietetiy kalkille
seuroille Jo nseita viikkoja sitten. Voi.
misteluliikkeet on suunnitellut hyvin
laajasti tunnettu imheilumles Paavo
Vputilainen Ja hänen apunaan on oi.
lut myögkln hyvä vpimJsteliJa j ä ur­heilija.
Eric Junnila. Musiikin siihen
on laatinut tunnettu . iriusilkkimle.
hemme Riku Vubriiäiiki Ja muut tek­nilliset
painotyöt, ynnä '.paperin. Pn
lahjoittanut Wprkers Osuusliike ja
täkäläinen kaivosmiesunion osasto
241. Näin se pn syntjmjrt yhteisesti ja
se näyttää n^inusta sellaiselta, jota
sanotaan hyväksi.
Tässä en malta olla mainitsemat^
Jack Hymanderia, Joka saapuu näille
juhlille. Hän tulee korkealla voimis-telutaidPllaan
rikastuttamaan ja
täyttämään niitä viimeisiä järjestely­jä,
mitä siltä suinkin puuttuu ja mah.
taya esitys se kaikesta'päättäen tulee
olemaan. Siis teryetplpa vain sm^ret
ti^ölä^Joukpt tänne Etpläpääih^n tä­män
fvuptisiin liittojuhiiin! — H.
tä suomalaisille h3rvin rakkaaksi käy­nyttä
saupäa rakentamaan ja se on'
tähän asti tehty aivan talkpptöinä ja
melkein se tulee sellaisilla töillä teh­tyä
loppuun asti. MpPt^ P^r^stä öii
ollut sellaista, jotka ovat uhranneet
vapaa-aikojaan tähän työhön "run­saasti.
. Täten .on syntynyt uusi sau­na,
Jossa saapi sitten urheilijat juh­lien
aikana hautoa jäseniään ja pestä
päivän temmeilyks3Stä karttupeet' liat
pois. Toivon myös, että monet juhla-vieraistammekln
saisivat tyydytystä
sa,unamme suloisissa löylyissä. Siellä
lauteilla soisin näkeväni: Tckcnimuk-sen
juttelemassa näistä urhciluasiois-
HAMPAIDEN SAANTI
. ]^y]^yiqys: Haluaisin tietää
v^nh|ii|idepeläk(et(ä saavaHd jai
varattomalla henäildllä tilaisau
^a uudet ^mpa^t '^entj^^
ta^~P!pis kpska.pe plivat
yaafaUiset. Voinko teettää 1
ihampaat Ja maksaako bailitiu
,afli^Utuy^n laskun kuten
lääkärin laskut?' Kenen fluo!
t^lBi asiassa Ikääntyä? -
kiitollinen.
Vastaus: {^oska te tode
ti eläj;^ IkunnalliseöU
mällä alueella on teidän
Sudbutys^ olevan maakunnan
t»iimist«fiön (Department of
Weifare) pifrln avustusto
leenr Se sijaitsee 4. DurhamBJ.
relia;
Ellette syystä <jai toisesta m
apua oh teidän 'kirjoitettava
teellä: Unemployment Relief'
iPiiblic Asslstance).. ~
Public WeUare, Parllament
Toronto, Ont. Koska tämän
saiiotaan huolehtivan.mm
tönien iiamnaaslääkäriasiolsta,
vahi' hätätilassa, niin 00 mr"-"
että veditte ehkä saada liami
kpstaiuiukseila. Jos olette
vänhuudeneläikeellä oUesanne
^ a t ä lä^^öihoitpa niin äHif
pauksessä piisi käännyttävä Jusrij
den" viranomaisten puoleen,
ovat sen teilie varanneet.
Nyt on ''Meriä'- korealgisia
Helsinki. — Valtioneuvosto on
päättänyt , myöntää helsinl;IlÄiselle
varatuomari A. J. Suvanteelle miljoo­nan
markan suuruisen viiden prpspr^-
tln lainan viiden vuoden ajaksi koivu-tervaa
ja tuohiöljyä valmistava^ tÖX-taan
rakentamiseksi RovaniemeUe.
V Ja jos asia on niin huono, että sitä pi^ää valhei% puolustella, selloin sitejOveltäi all|^
Liikkicri h\-wä tarkoittm^^^^ ihmisten vclvoliis^Us «n sanoa: Riittää Rauhankongressinrauhanadressi ja tehostetaan toinun raw-
Natsikenraalit vaUttivat aikoinaan
kPvaään^sti, kuten muistetaan, että
venäläiset ovat "kieriä" sotilaita.
. Venäläiset eivät sillpln noudatta­neet
"tavallisia" sodankäyimin sään­töjä
—.vEön jatkoivat tajipelua sil­loinkin
kun heidän piti natsien käsi-tyskanhan
mukaan olleen jp hävin­neitä:'-.-
• •
Venäläiset käyttivät hyyäkseen
maastoa Ja tekivät yihollisen elämän
niin epämukavaksi kuin sotilaat, sis­sit
Ja sivUU-ihiniset suinkin voivat
sen tehdä. , ' . .
J ä tämä suututti natsikenraaleja,
jotka pitivät Neuvostoliiton kansan­joukkojen
patrioottisuutte ja tukplr
hsuutta 'kieruuden" ja "rpakuuden"
tuloksena. •-•.''-*.-'•':
Nyt "ovat ameröskalalset lipssierlt Ja
heidän nöyräselkälset lehtikenraaUn-sa
ibaväiimeet, että isänmaataan tu­lisesti
rakastavat korealaiset ovat
ri^ös niin '^eriä", että pääsevät
•korkkiruuvin taakse piiloori".
Kerroltniiäan soutaen ja huovaten
siltä, ndten puhdasrotuiset amerikka­laiset
soturit ovat koreassa saaneet
selkäänsä jPCca käänteessä- jä ^ t -
.täcssääii löytää jonkinlaista selitystä
IhmieeUe".' New Y o * 1 ^ « dn
klfjeenvämtaja B i ä ^ i.\nffJlo!bäa^,
ston ktrjbitti lietnäktnm 17 pnä To­kiossa
''-''ipiivätys^'"-''''''-Mt^^ '.
" . . .Nuoret, kokemattomat amerik­kalaiset
sotilaat kehittivät kununalli-sen
ivihänlviiipUista kohteän.^^m^ ei
noudata sivistyneitä sääntöjä, vaan
kieltäytyy hidastumasta ilmasta käsin
tulevan kovan teurastuksen johdosta,
•Ja puskee' iiefkeämättä eteenpäii^ tai
•hiipii meidän "teaksenune voidakseen
Iskeä murhaavan nopeasti jpka puo­lelta."
•.' ,.
Ajatella sitä (korealaisten "sivisty­mättömyyttä"
kun eivät antaudu Ja
nöyrry yhdysvaltalaisten joukkoteu­rastuksen
edessä!
Sama kirjeenvaihtaja tietää kertoa
myös, että parempirotuisilla amerik­kalaisilla
on-syvälle munaskuihin as­ti
ulottuvia rotuennafckoluulojakta.
Hän nimittäin kertoo erään Japania
vastaan toisessa maailmansodassa
sotineen amerikkalaisen sotilaan Ko­reassa
sanoneen:
"Japsien ysubteen ine ainakin' tie­simme
kuka on <yihollinen — se oli
kuka tahansa viriosilmä.: Täällä on
kalkilla muilla paitsi meillä vinot sll-mäti
Miten isitten tietää kuka heistä
on-kiika?''.,v
' Weil; korealainen on. "vinosilmä",
neekeri ,in(l)t^ k vato "eläln^.^^^^^^^^s^^
Iäinen "Kröreäpää" jne. luomakim-iian.
kruunaamattoman kuninkaan,
amerikkalaisen rhmallä!.
:f;;MuttSl;::'pi^^
:Michael .Davidson antp|[ m^ ^telä-
Kpireasta tällä VilkpUa lähettämäs­sään,
jutussa m<^rlsejjyt^.i^ äm^
laisteii tappioista- ja. hän pani mumi
ohella 'Meiät" kor«»iaiset kiipeä­mään
puuhunkin.' .
Oavldspn myp;^t^ä,: e.t^^:j^^
ovat taitäyla a>tajtaktllkk<^a työntä­essään
amerikkalais^: tekaisin ja l&n
selittää edeUeQn:: "Sitten -ppfhjplsko-realäiset
imristavät'sivuilta kuin pih­dit.
-i^^map l j ^ : i ^ j ^ 8^
vastl rlntamkiia', ^hc^Came^U^lai-nen
aliupseeri, 'JätöydämmP^ h^^^
slvultamme.'^;: ;V;.r.ä-j
- ' " S l ^ t o l m i n t ä l i s ä ä n t y m ä s sä
rhitamallav jat^rin^miaB;
iMmmunistieii: e d e t e s s^iSv^^ 1^
läl^ssa, .pälväsajan
koinmunUtisp^as 'yöllä..." ^Lentäjät
sanovat", että! kun I^p^ohe. tulee
pohjoiskorealaisteh' ylle, he hajaantu­vat
Ja kapuavat puUjln..
Rivien* välistä luettutm ylläolevasta
näkyy tutmustus, ettei amertkkalalsil-la
ole paljoakaan "ystävjÄ" Koreassa,
sillä sissltohninta "Usäänt^y kommu-nistto
edetessä": Ja inikä pahinta,
"kierät" korealaiset e^vät aeiap supia-patsaiksi
kivettQmelriä ^amerikkalai^^
ten. lentäjien maalitauluna! Johan
tässä on suuttumisen aihettakin pii-naveriseUe
jänkille!
Paras on kuitenkin jpohjallä,
New Yoric Timesin •kirieenvaihta<;
Ja WaUer SoUivan kirjoittea "jostär
km Kofreaste'*'heinäkuun 19 imä to­dellisen
saskcuriint^
tornista" amerftkalälslsta; jotka älTu-mennen
sanoen - oyätjtösilif JootMneet
pötkimään pakoon,' inutta sitteri j ä '
lestäpäin pvat°yi&t^ne^
kumma etvSt omaansa — toinen tol-m
Mutta antakaamme Walt«r
vanin selittää tilannetta:
' " . . . Yhden rykmentin
novat uskovansa, että Po
an sotajoukot. Jotka hyökkäsintj
tä vastaan varham. sunnunUir
vat piiloutuneet useit^ l^#'
(amerOkälaisten) puolella
kea. Myöhemmin, kun
set perääntyivät äoiÖvaolB*. ^«
vät hyvm peitetyt tykkien—
tisten asemiensa takana,
hoivat, että heistä totmi
Roiieai» maasentp plisT
fia^vtnem tai aktiijrfseso
nen^ (Tftjinmennus alleklTJ"
:. " . . . .Jälelle jääneet a » " ! ^]
täytisvät <öJJaamasta an '"
punaisten piilopaikoille '
heille (amerikkalaisille) rvHoi^
jjoivat sotilaat..."
korealaiset ovat siis
telun alapuolella ol^v^,„j7^
"siyistjmi^ttömiä" viholii?Uj,
eivät ymmärrä
tilalta, pivätkä antaudu
liotin tavöm omien
ilmiantaja!
.;:&klsivistystä ^^^l,
lälilipn kuitenkin se. Iphduö» I
laan, että vaikka-kie»t
kuitenkin kannatusU^^^I
slälisteilta". kuin
Ä n n l W P « "^
i ^ ^ r sekä^muuta ty®ö«^?
i^iOii alleklijoIttaBe*^
,iillä:il-iae:':'ptitfestain^