1950-11-28-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, marrask, 28 p. —- Tuesday, Nov 28 tndepehdettt Ittbi» nnisb Canadians. flS' KOT. etb. 1917. Aathotized dass tnall by tbe Post O^Mittnent. Ottawa. Pi]l>« tltrioe wee]c}y: T u e s d a y s , 1 ^ andSaturdays Iqr Vajpaas dSff C ä ^ Q y I.td, at 100-102 V/^ Sodbusy, O n t , Canada. Tefepfaones: Bustneis Office 4-4261 Editorial Office 4-4265. Uanaser B. Bulcst fiditor W. BUtmd. Maflfng addresa Box 69. JSudtNor. Ontario. Advertising rates upon application. Translation free of d i ^ e . ^^^^^^^ Canadassa: 1 vk. 6J00 6 kk. 325 3 kk. 2X)0 YhdyB7äIUtoa: 1 vk. t i » 6 kk. 3-60 SUMncssa; * vkj 7 i « r « IOL 425 Mitä muut sanovat 4>' f m -m f r '^1 4 ^ M J ? . f, M < -,1 t ! ' -mi' Ei ole - ja on taas Xe Suomen "kommuniitJt" ovat. kummallisia ihmisiä: MikäU •voidaan Toronton Vapaan Sanan jorinoihin luottaa^.niin toisinaan ei - «Suomessa ole '•kommunistejä^ollenkaan. tai jos sieltä ''Lapin raukoil-tfk^ ntjoSliB "joitakin komilitunisfcja'' löytyisikin, niin h'eil{ä d ole tuon ^idfVStaAM&tB sananvaltaa Suomen ai>ioihin, sillä Suomen kansa vihaa ja jljpt^katsoo ''kommunisteja".^/Xai» yleisessä prqjagandassa. M u t ta ^Ö$ir{in i^ u l l i s t a korostaa "'kommunistien" voimakkuutta, niin silloin ii^^ Vapaan Sanan Suomi-Seuran uutisen päälle pykätä tallai- "UAmAti E N K E L I " JA HASfEK ' ^ f i J U S l r S O T A M S A* Rauhan byväksi mei&in toUsl olla valmiuia. Ja juUstaa meidän tavoitteemme, ma-gamaan minkä tahansa fiinnan, vieläpä sodan aloittamisenk i n hinta, pakoiitaaksemme yhteisr toinUntaan rauhan hyväksi, i Vain sellaiset voimat, jotka eivät halua rauhaa, vastustaisivat meidän ponnistelujamme kansainväliseen taisteluun sekaantuneiden vihaoiie-listen maiden muuttamiseksi raUhalli- £eksi maailmaksi; Ne leimaisivat ohjelmamme iniperiallstiseksi hyöi-t^ sohJelmaksL Me ottaisimme omahyväisesti vastaan tämän parjauksen sillä toteuttamalla lujaa vastaehtoa. rauhaan pyrkivää ohjelmaa, vaikka se antaisikin todelUscUe demokratiallemme uuden luonteen — iiyökkiys- V « ^ ^ i n fptstkko: ''Kommunistit pelastivat Kckkoseq^" (Torstaina, mar-i n ^ . * 2 3 pnä). Suomen "kommunisteja" ei siis ole toisinaan missään, R i i t t a kun heitä tarvitaan, niin '"kommunisteiksi" leK-otaan ainakin ^^j0ki :^dl:läiset ja he voivat tehdä ihmeitä ja 'pelastaa" vaikka Kek- Ittöefa hallituksen: ^'arkoitus on tässä ilmeisesti se, että saataisiin Suomen ''kommu- H i k i C l^unatuksi maalaisliittolaisen hallituksen pöngittäjiksi — siis $iubhlett oikeistososialidemokraattisen asevelijuntan syntien toistajiksi. \ ' ^istä sitten on kysymys? ''^V Tosiasia tietysti on, kuten on meidänkin lehtemme palstoilla ker-': fottu,eltä S K D L : n kansanedustajat äänestivkt Suomen eduskunnassa' tgtjstan Icokoomuspuolueen epäluottamuslause-ehdotusta vastaan j a ' ^5|}vät siten osaltaan kokomustien suunnitelmat viedä hallKusta yhä' Ifi^UHUnän oikealle. Todellinen linjoiitautuminen oli äänestykses^ luuraava: Ko&omustan kokoomuspuolueen epäluottamuslauseen puole$ta^ iläncstivät kokoomusmamman karkki lapset> aina sosialidemokraatti-- ^^oikeistojohtajia myöten. Maalaisliiton, ruotsalaisten ja S K D L :n l||iistajat äänestivät Kekkosen hallituksen puolesta ehkäistääkseen ko-paheelliset suunnitelmat toteutumasta. Kun o.sa edistys- : ^^xkiil^ edustajista pidättyi äänestämästä, niin tilanne sekisi siten, iCttklC*^^ hallitus sai nipin napin luottamuslauseeri. ^IkiuCta tärkeintä on sittenkin se, että mistä oli äänestyksessä kyr 'fymy^. v:^^^^^ *if'' Cdiko tarkoitus saada Suomeen eiiemmän työläismielinen hallitus? ^^Id oliko tarkoitus saada vieläkin oikeistolaisiempi hallitus, -mitä on Kekkosen hallitus? Jos joku järkevä ihminen voisi väittää, että mustan kokoamus-lytafnmaii miehet vaativat "työväenmielis^j^den" i^erugteella ''hallitus- ^ b j a a laajennettavaksi ja talouselämän^ yalfautt^m^^ siiloJh . : vditaisiih syytiaa' SKIÄ,'; n kansanedustajia sjitä virheestä, että he äiuiesti^Jwkoflinuksen.epalu()ttamuslauser^^^^ vaataan, i l u t - i^Jtut£iImeäimitarkoitas oli -1aajehtäähallituspphjaä''siten^ eitä sen jasenyyteifrh vedettäisiin joku .sotarikollinen Taniler ja hänen lisäkseen: -^pita ludlcoQmu&matnman luottamusmiehiä eri oikeistolaispuolbeista, ^ b ^ ^ H o i n S K D L : n edustajilla ei |elvästikään ollut muuta mähdoll)- ^uutfafktiin äänestää ''pienemmän 'pahan" puolesta. « X '|AionolIise5tikin Suomessa kaivataan maan jä kansanetujen niu- !%|dseii^|ilkflituspohjan laajentamista ja talouselämän vakauttamista", }utt|^^sdil|ndhl;ejtö| öämä toimenpiteet kohd^stuyal työtätekevän ^ c a t l i A l J l ^ i f ^ y y & d i k a i n ja keskiluokkiilaisten h}^yäksi. Sei- ' sUkin olisi työväenpuolueiden velvollisuus tpimia niinu että "halli-tusf^ hjäalaajenh^ttaisiin" tässä imielessä mahdollisitnman pian. Mut- *tit rikollista työväestön asian pettämistä oli se kun sosdem.jpuolucen «Ifkeistolainen asevelijuntta antoi kannatuksen kokoomuksen ehdotuk-le^ Ue ^'hallituspohjan laajentamiseksi" vieläkin enemmän oikealle, mis- «äsenyton. 0 \ '£ttä kysymys ei ole mistään kommunistien rakkaudesta -Kekkos-kohtaan — kuten torontolainen aviisi vihjailee — vaan taktikoimi-l ^ t a työtätekevien suomalaisten yhteiseksi hyväksi, se ilmenee SK- ^ ^ L : n jiiäräänenkannattaja Vapaa Sana kirjoitti k.o. äänestyksen jäl- }wn: » V /'Hallituspohja on laajennettava ja talouselämä vakautettava: se o n imyös kansandemokraattien kanta. Mutta hallituspohjaa voidaan laajentaa vain demokraattisen yhteistyön suuntaan, kuten kansan-jpcmokraattien taholta eduskunnassa eilen osoitettiin. Javakautta- Jninen voidaan suorittaa vain työtätekevän kansan kurji.stuiiutta elin-j f ^ a kohottamalla, turvaamalla lakisääteisesti- minimipalkat ja elinta- U C ^ kuten S K D L : n ryhmän eilen eduskunnalle jättämässään latci- Sloitteessa esitettiin. Siinä on demokraattinen vastaohjelma sekä ko- Jkdomuslaiselle 'hallituksen laajentamiselle' että kokoomuksen 'uljaak-f i rakennelmaksi' julistamalle Kekkosen hallituksen 'vakauhamisoh- Jelmalle'." » ; Ja äänestyksen edellä yllämainitun lehden toiraituskirjoituksessa •anottiin mm: *'että kysymys ei ole suinkaan Kekkosen kapitalistisen Siallituksen korvaamisesta jollakin työläisystävällisemmällä . . . ilme- |i£ie siitä, että kokoomuksen esittämässä epäluottamuslauseessa hinta- (tilku nimenomaan kytketään 'taloudellisten olojen vakauttamis- ja InHation vastustamispolitiikkaan' so. Kekkosen hallituksen tunnettui- |»in 'vakauttamis'-esityksiin. Nämä suunnitelmat, jotka pitkin linjaa luuhtautuvat palkkatyöläistan elinctuja vastaan ja joilla suoranaisesti pyritään ryöväämään näille lain mukaisesti kuuluvat palkkahyvi-lykset. on Sosialidemokraattikin tuominnut. Nyt se kuitenkin va-j^ Jjjittaa — sen kummemmin asiaa erittelemättä —sosdem.puolucen J^^nnan'vakauttamiseenVolevan myönteisen ja selvän ja asennoitumiinsa kokoomuksen epähiottannislausef seen jSiim^^^ Kek-l E ^ S ^ hallituksen ja muuttaakseen niaan ulkopolitiittisen linjan sos-dem. ptiohie on valmis etukäteen hyväksymään Kekkosen, (tarkoittaa fleensä porvarien — Vap.) taloudellisen vakauttamisen!" : 5 SKP:n pää-äanenkannattaja Työkansan Sahorjiat korosti äänes-lyksen jälkeen erikoisesti situ. etta kansandemokraatit jälleen "joh- |ionmukaisesti puolustivat työväestön a.siaa''... • . - , » Ylläoleva riittänee toteamaan sen kuinka ilkeämielinen ja väaris- |elc\'ä on Toronto» Vapaan Sanan '•uutisotsikkö'^ missä vihjailla, että Suomen kommunistit, tarkoittaa kansandenriökraatteja vleensä, ovat muka "syyllistyneet" työvaenasian sivuuttamiseen "'pelastaessaan" Kekkosen porvarillLsen hallituksen. • Kysymys onkin t;istä: Suomen sosialideniiokraattiset oikeistojohtajat ovat seka luonnostaan että ulkopuolisesta määräyksestä hallitus- Jdpeitä. Comiscon sotasosialistieji päämajasta on käynyt käsky, että huomenkin sosdemipuolueen oikeistojohtajain täytyy "ryhtyä hyök- Icaamään'', kuten autohurjastelijana tunnettu pualuesihteeri herra Leskinen sanoi Comiscon sotaneuvotteluista palattuaan. Kuten kaik- Itien maiden opportunistiset työväenjohtajat, Suomen sosialidemokraattiset oikeistojohtajat ovat aina olleet hiljalleen rhallituskipeitä", ^ ItUäministerisalkku antaa sekä tuloja että poliittista arvovaltaa. Mijt-kun sen lisäkst on saatu Wall Streetin rahamiehiltä määrä>-s, että ; ^ ^ l i k o l l i n e n Tanner tai joku muu hänen kaltaisensa olisi saatava • JialUttikseen yhdessä kokoomuspuolueen sotain manttaallpösöjen jä "^orintiuvosten'' kanssa — niin se ajoi sosdem. piiolueen eduskuäta^; • sodan aloitamisen se voittaisi meille ylpeän ja populaärisen tittelin — meistä tulisi en3immainen hyäckäa-jämaa rauhan hyv^aksi. Se on rooli, jota me emme voi m i nun käsittääkseni välttää. Se on asia Jonka hyväksi meidän täytyy pyhittää totaaliset Jä tulevat resurssimme, MLs-taän muusta suunnasta ei saada vapaan maailman pelastasta; — Y h d y s valtain laivastosihteeri Matthevs. Bostonin puheessaan elokUun 25 pnä 1950. ' • . a * * "HAMÄETÄÄ", K U N EI OLE VARMUUTTA SODASTA! Pomojen "Business .Week" julkaisussa on vakituinen "Washlngtonin näköalan" osasto missä marraskuun 18 pnä (1950) tiedoitettlin Yhdysvaltain pääkaupungista: "Ulkopoliittisella rintamalla on syvällinen hämärä. Enemmistö on vieläkin suursotaa vastaan . . . " ' Eikö olekin ikävää! Vain pari viikkoa aikaisemmin sama julkaisu kh-- joitti (marrask. 4 p:n numerossaan): Washington aprikpl_voiko stejmskea puolustusta etechpäin nljn nopeasti kuin on suunniteltu nyt kun sota oh jiammumässa. Nyt kuullaan paljon puhutuvan alltä että vauhtia on ehkä ihiljennettävä. jotta saadaan sillie yleisön kannatus:" RHEEN ENTINEN SISÄMINISTERI, KlM SUK, PAUASTAA KUINKA HYÖKKÄYS SUUNNITELTIIN Nortb l^orea. — Mies j O ^ on itse ollut mukana monissa niissä kokouk-sissai missä ;Amcnkan edustajain johdolla punottiin hyökkäyssuunnitelmat Pdhjois-Koreaa vastaan, on. antanut julistuksen, joka on saanut laajan htiömion sanamalohdissa täällä. Hän ei ole vähäisempi henkilö kuin Bhe»l hallituksen entinen sisäministeri, {£im ja Helsinki. —. Täkäläisen raastuvan-. oikeudessa oli ibkalL 123' pnjä .käsiteltä,- vänä>yyl»juttu, jossa. Kemin ,'ja,^Ara^ bian laikkojeii yhteydessä, eräänä i n - ndkkaimpana työläistään pamputtajaa •'na tolmliieeile kqnstäiapeiU V. Ä. K i l - peläiäeilie vaadittiin rangaistusta k a valluksesta j a sen ijThteydes^ sniöri-tetustä syytetyii kahden virkaveljen 'nimen väärentämisestä. 3utun käslt-tfely lykätiiin sJjtttäjäH pyy^ Äönstaäpeli Jtiliieikl^^^ tuttis-tunät vartibssia qilessaäh piirissään olevJäart illfckeenlMirjolttajä K. J . L i h - delliln, jolla on Hämeentie 2gssä kioski. Syyskuun 2 pnä oli syytetty. L i n dellin kertoman mukaan saapimut hänen luokseen pyytäen 21.000 mk rahaa. Kilpeläinen oli selittänyt olevansa lomalle menossa, mutta saisi t i linsä vasta 4—^5. 9. Lindell oli antanut hänelle mainitim rahasumman ja saanut täliöiri 'Kilpeläiseltä yli kons- Hyo Suk, joka on nykyään kansan armeijan Joiäekojen mukana pohjoisessa. . . "Toukokuussa 1949", sanoo Suk. "mtoä tapasin Yhdysvaltain läiettl-lään MUccion SeouUn hotellissa/Muc-cio, joka oli hiukan juovuksissa, kertoi minulle ja S im Sung Molle,- josta myohe^mm tuli puolustusministeri: Yhdysvallat on teidän täkänänne; i « - nä toivon teidän vilpittömästi'-toimivan ohJeittem,me mukaiscstL Minä en epäile ettettekä te keskittäisi tol- •mlntaanne alkaaksenne hybkkä^en- 38 leveysasteen yli kaikella voiriurlla Ja pian, , ^ "Amerikan sotilasneuvonantoryJi-män johtaja Roberts puhui myöskin tästä valmistautumisesta, Saman vuoden huhtikuussa Roberts^»E^inpi meille S ln Sung Mon toimbtossa. että' lentokentät on' rakennettava • .pohjoista retkeä sihnälläpltäen. Edelleen, että hänen mielestään tulee antaa kiU-eellinen määräys lentokenttien r a - köitamisesta Ryurtgchuun Ja ^ d n - ?huun."" , HYttRKATS 1949 "Pohjoiseen tehtävän hyökkäyksen valmistelut suoritettiin Röbertsin.iper-soonakohtalsella johdolla. Sen. seurauksena etelän nukkehallituksenjoukot hylkäsivät rajan yU pohjoi^eiBn heinäkuun 25 päivän aamuna 1949. . "(Hyökkäys epäonnistui Ja pohjoiset valpaat joUkot heittivä,t byökkaäjät takaisin rajan yli Kaisungin ympäristöllä. Se aiheutti myöskin sissi- Joukkojen toimintaa Joillakin paiis^a-tanmillä 38 leveysasteen eteiäptibrei-la. Robertsin suunnitelman toteu^tä-minett oft^MiT^eitäv'^ lähes^ vu makkaat ilmavoimat- välttämättömät Hänen"jälkeensä- saapuivat amerikkalaiset, upseerit ja senaattorit; mukana Kno«länd. tarkolttikselIa^ valmistaa- ii^ökkäyatä. ' ;7am9lilkuussa MäcArthiäjin diplomaattisen: äsaston johtaja S e ^ l d szuipui /jhnoftläanaan Bheelle, ettiäetlifetOJÄtst aÖÄä, ame-fikkalaiset sotaJaivat jii- lentokoneet tulevat Japanista kä^tn antamaan apuaan." . K lm Hyo'Suk sänod lopiöcsi:. "On. vielä « ^ o i t t a v ^ että ennen hySkkäyk-se; i alkanygKC^ä^^erta sanOi minulle: 'Meidän täyiS-y esittää joltakin teko^ syitä oikeijttäaSsenKne: tekomme*; Hän' painosthtettä oh -erikoisen tärkeätä lähettä^ ^Tao?ortti Y K : n ko^ missipnille. .»^«etenkin, raportti t u * lefr laatia Ängteiikan myötävaikutuksella:^ - Ja minS voin tähäff äöipastoan lisätä, . että* raportti perustira koko^ naan Yhdysvaltam Isöietyistön j a vk-koilujärjestön. varaamaan ameistoon. METSÄTYdLAISET OVAT $Ot»fMUKS£N PUOLESTA taapell Saarisen ja 'kphstaapeli L a i neen himlllä varnilsietUn valtakirjan. Jolla völsi em. aikana no^aä kyseessä ole väli rahästtmmatt: Kun Lindell oli 5. 9. mennj-t nostamaan tiliä, kävi ilmi. että lomaUe matkustanut JCiljieiäinen oli nostanut palkkansa jo 1. 9. eli päivää ennen kuin Oli antanut Lindellille valtakh:- jan. Tälltilrt todettltamy^a-Varmlstai Jlna olleiden konstaapeleiden nimet Väärennetyiksi. Syyttäjä vaati Kilpeläiselle rangaistusta petoksesta Jä väärennyksestä, joista viimeksimäinit-tuun vaatimukseen yhtjyivät oikeudessa henkilökohtaisesti saapuvilla o l leet asianomaiset poliisimiehet. Mainittakoon, että monin tavoin 'ansioitimut" konstaapeli Kilpeläinen on tullut Helsingin poliisilaitoksen palvelukseen 1. 1. -48 ja. on edeUäker-rotusta huolimatta edelleen poliisilaitoksen palveluksessa. Kiinan hallitus-järjestelnriä on lujalla pohjalla Lontoo. — Intian pääministeri Nehru on Kiman kysymyksestä ahtanut seuraavan jatisuntioh: -Siitä lähtien ktm Yh^nlhtla) olemme tunnustaneet Kihian Kansaixhal- Utnksen. on. siUa luonnollisesti allut merkityksensä. ;Me annoimme tunnustuksemme monista eri syistä, pää syynä se. että se on oikea. Ja kestävä &oko Kiinaa käsittävä hallitus. "Aleidän asiamme ei ole ar\'osteIla onko se mieluinen tai epämielumen hallitus. Minkään hallituksen tun-nustanilnen ci ole riippuvainen siitä josko pidämme tai olemme pitämättä sUtä. Siksi meitä näyttääkin, ettei ole mitään loc^illlsta eikä asiallista syytä kieltäytyä tunnustamasta sitä käytännössä, joka merkitsi uuden Kiinan hyväksymistä Y K : n jäsenyyteen." ''Taka&lÄh Jälkeen Roberts m slRheen-^'hidnkn hävittänaä ryhmät pikaisesti Etelä-koreasta''.''sanoo entinen- ministeri; "Hän olf''jb etukäteen valmistanut suunhitäiiiäh' tätä varten. Myöhemmin bänenlifliSS-räyksestään sellaisilla palkkakunaailr la. missä asukkaat- avustivat •slfeejä' .tarviiäceilla' tai sintima %iyMM,:pciJaum'i tiln asunnot - ja karkoltettiln-iöjjnisetr Robertsin ajatuksen mukaan iillä ^ta^^ valla voitiin katkaista sisaejjtä yhtey^- det väestön kanssa. - • ...^A.^,--.!:- '••^ •'Noin 10.000 asuntoa tMhqtt^täfllä tavalla j a kjTiimeniätuhansia ihmisläi tehtiin kodittomiksi, VUme talvena Hheeti Joukot tappoivat .50 iHm,lstä Yungohiuj^^ Kyungsangto^^ riän poSijoiäisasssi!^ ^amanlalsiä ; tä-pdiiksiä sattui InilualI«äiJn,"mls^^ toiminta Ilmeni." ^ UUSI HYÖKKÄYSSUUNNITELMIA "Edellämainittujen toimenpiteiden kanssa samanaikaisesti nukikehjj^lli-. tuksen atiiieijaa vahvistettiin u\Ä^bn hyökkäykseen, joka johti nykyiseen sotaan. Lisävoimia järjestettlih armeijaan, samalla kun etelän demokraatteja hiurhattiin, ja raastettiin vahkiloihirt". sanotaan läusUhriössa edelleen. "Viime vuoden syyskuunsa saai)iii Seouliin Ohennäult, lujittamaan RJieen lentoVoimla. Hän pataostleri-köisesti sitä. että ottaen hiioinioön Korean maahmuodostumat, on vöi- Rauhan kalenteri on nyt saatavana Toronto. — Canadan Raiöiankong-refsl ilmoittaa, että maanantaista lähtien oh rauhan ystävien saatavissa ollut rauhan kalanteri vuodelle 1951. "Siunatut olkoon rauhan tekijät* cn tämän hienon kalenterin yleisenä tunnuksena. Canadan parhaat t a i - teUijat ovat piirtäneet sitä varten 12 kuvaa canadalaisesta elämästä ja toiminnasta. Tämä kalenteri mucdcstaa mainion koko vuoden kestävän jöuiulahfan. Kaiken liiaksi voidaan sen kuvat leikata irti ja panna kehyksiin. . "Canadan Rauhankongressi on y l peä tarjotessaan tämän kalenterin-canadalaisille. Tulevaisuudessa , voidaan ehkä saada vielä hienompia tuotteita, mutta siihen mennessä sanovat canadalaisen kulttuuriii ystävät tämän kalenterin tervetulleeksi huomattavana askeleena taiteen esittämiseksi kansalle ja rauhan asiaan y h distettynä", todetaan asiaa koskevassa tiedonannossa. Kalenteria myydään 50 sentin Oiinf nasta kappaleelta, mikä cn perin k c h - •tuuUinen hinta. Jos tilaatte vähintään kymmenen kappaletta, on niiden hinta 45 senttiä kappaleelta. Olkaa hyvä ja lähettäkää maksu tilauksen mukana. Kaikki tilaukset on lähetettävä o-soitteella: Canadian Peace Congress. 49 Walker Avenue. Toronto. Ont. Timmlnslätä. Fort Arthurista ja Sudbutysta annettujen tietojen mu-! käan/ on metsatyöläisten «Uijt^fen sopi-mt& sen vahvistaminen taptSitunut jo melkein kaikilla^äitDpIim.l^elkehipä poikkeuksetta ovat tmion - j ä s ^ t äänestäneet sophnt&sen byvälesymisen puolesta. Kuten tunne{tua;-'ta^a sor pim'ds palkkojen -korottainisfen ja kollektiivisen neuvottelun jä sopimisen nljstä tölatö. ,jöItÄ cl määritellä yleisr sopfam^fficsta ja Jot&a ovat edellisinä vuosina tuottaneet paljon päänvaivaa ja vastusta. * Taiiän ' mennessä ovatkin Llimber; and Sawmlll Workers Union eri osastojen toimitsijat käyneet yhtiöiden kanssa. neuvotteluja lisäsopläiukslstä ja niiden tuloksipa allekirjoittaneet sopimukset useiden yhtiöiden kanssa. Näiötä maiiiittaäioon esLm.^Ttminins^ alueen ösästön sopimus Marathon P a per iiius yhtiön kanssa~ m e k a ^ dus-ta • ;kätka.isutyösrä. -joholi, säatiifr 20 projs! korotus ja Siidbiuyn qsäs^^ sopimiK-KYP:n kanssa:,;,; , • ; : Suurta palieksumistä on kuibbrikiti herättänyt kaikkialla 6:n pykälään'tötty lisäys, että :jtörjiBstäjieh nimilista, joka joka .vuosi; s ^ ensimmäisen.. päivän :jä]feeehtUlöe icsittäiä yhtiöiUe;>^'taUee pto välisen järjeltäjäh^^^^t^^ ':. . Union Port 'ArGiurih,.osäst9n johtO-, kunta, 'kuultuaan heitvoti^ukquutean .to*oIkeuden jOkaisMi • imion Järjestäjän ja konttorltoimltsijan, valmnan suhteen., • Union taholta vaaditaan kansallista järjestäjää nrhtymään tonnenpitel-slin'-' otketääSieh' palauttamiseksi virkailijain * (ja" järjestäjäin valintaan b^atjol nähd^/r-kuten :va]linnut tapa j a perussäännöt edellyttävät. ?Iästä; asiiasta - tullaan union jäsenten ja toimitsijain keslkuudessa kes-kuistelemaan Edelleen. Tällä kerralla on taiitenäan' tatkeinta kämpillä Ja ka&llla työpaikoilla lujittaa työpaJ^- käkomlteolta ja -toimintaa, jotta työläiset voisivat'äaada mäbdollisinunan paljon /hyötyä nyfcyisesta sopimuksesta.-. selostuksen, että lisäys öh vöttelukomiteah tietämättä^: äi^äksji vöimä'^assähäiseh pr6teisti& Prö^l;^ sa osoitetaan, että tällä UBäykseM •riistetään iiriioltä bll^eus Välitä omat tbUnitäiJänsä:. J<ftä^ tapäiftÄesga' a n tia: se-kansalnvälls^lle (ödttttäjalle ve- . fktavs^ inlhlsteri on keihqittahlit-^^^ Sähadalsitsiä lä-^ hettaniSkän hyvi^ ajoin Jg]^C^V|Q|Ulu sillä viimelheh, .ppstin ja'^up|äiyä-, bii^;la : jöuluk. 2? pnä^ k o s ^ i j p o ^ l a l ^ ijaeta siinnuhtai-ha\ eikä;jöul\ipälvänä —- maanantai-na,. Vv^*.i'^.<i »l-^i.;. V ! • : Vv|CaiJtifi: • täi^bitettJt ik^JMf ja |)äketlt oh postitettava en-fi& n joiitiik. 8'^äiVää; e t t i oiisi riittävästi ä l ^ f t u l l i k ä s l t t e i y ä ^ • vBJ-itlsh CirtUintelääti itä-Öähada£ta tai-köitetufeijaiJ^t j a khrjeet olisi JJÖS-äJrvIimeistMnf/ jbniQk; :i2: Toffimto. — 17niti^l!U«&f^;Sf(^k-ers^ Union CanaS&& patSii ilhfi«£n alitse Harris dn^lSäldäiSbiyt Y!bdys« keen: ; j "Uniomme ^flöo canadajalsöi j ä - jpi4olesta!pn>t^s£o&imte: v o i n t i 'he^ij^i^osXä. « e ^ &lä(^eiitioB , lajn^Mstö on asettanut js^itse-iiiä^ tae • s*i<ö«wit4anjisiä: v i r - *®|^jja^jäsentä ^yyftöes^ 'fam-grellWn^ ipstaini5esta. • - ^ ^ e ol«ä*EJ«::täya» tiel»iset-Jialli-julkeasta" itteflettetysCa tas5a asiassa j a yleensä tiedfetäätti-etm^l^tes^ j u - |»jssa' myönne^äH. Säfffe^^ nettyjä todistu^ia* otteeseen asettamista- MäTterc. 'jota ei -"voi^^ saffio» miksikään muuksi kuin:tekopeliksi. E i ole, mlkaan salaisuus, etta .tämän te-kOpelin takana-ovat» Y t i d j ^ ^ a l l o i^ voimakkaat raha-. .^teoUisuuspurit ja fettä'sen ^yksIttOmsrt^eSiä^%^ici^^ On heikentää tätä unlota j a tuÄota sen tmtä^ t6imtata'%öväes*dnotalOB-delllsten etnjen j a kimsalalsöik^uksien p u o h i s t a i n i s e j s a . . ' : . A •' "Tämä - juttu -paijastaa,.^^ (A:n halUtukserx johtajien kdrkealen-toiset< ptBbeet <iemöfe«ti8tsTta ovat silkkaa Jietosta. M e vaadtiÄme syytteen \ ehdotonta ^»ermfttaArista.- : ' ^ r-SltX IdioitteifilfäaäaS ^ ittShiisalta. i^aaA sella oU käaa^ ^Haf Jd^mla syör^j koisi vamäA'^ iimtak niid3^ knasl poikasta.•F(>ikasista;:feuöU'ykä. ' | äeöraaVan^ lÄväiSä' tulLniapäsj pQ&st&t» 4epastriönaä»-|a fejiA den piipIttäTä»'^ aitauksessa; Ositl hyvän näköisia i^oIfe^sla^' ' ^ : i^j tävfitta. - '= ; • ' ' Tiiomariii, jrr CSJ^-teÖK.^Mäfe^ muksen Joihäosta? . . V ä s t a d j a i . ' ' ^ J ä l j ^ r a s d ä a etul : "Kohne Itetraa.'. 3J$IS . jpyj^. safd^l sQUdeHst l o l i n x a ^ ^ ikert&a #.| nä } ä e m a , s ^ ' ^ \ J Montrealiii panldtt voitto lisääntjiisii/^^^^ Moilfl«a]. LC&ak. ;lO^>$>UQn 1^ tyneen tilikaud^n.^ aikana .kaihosivat Mtmtreaiin paxfkin.i»>it»t::yii\^^,ooo doUarina olltö kaikkiaan 9436897 dollaria. - K u n sittä-' vahvettiin doUaria, josta jaettiiri-OJsäklMt^ to^c^inköfena ^ ^ ^ ^ sa- HiäiMgrä^ktil^ ' P^nkincvai'at lor priöa 2^190" i t t ^ oli. 87.5 miijooitöa dsä^ej^ääömaa ja Vararahastöiisä;-;:--!-*'s'.'^.^"i-'-'• - v .• Albertean; SaskätfÄ€wäfiiiii^ fquhdlandiin -oiöiiätn^^^^^ lähetettävä viimeistään ijp^ pnä. Manitdban. ja Atlsuojoiu tl jätejjii^ p M t ö ä l t q ^^ nen jouluk- ii iäi^i'^ j a ' Qntärlon ja Quebecin posti ennen jpuluk; 15 päi-: Paikallinen ppsti öliäi läbeiettävä vihneistiääh jpulö^^^^^^^^ pttiikseasa on ;.päsfcto. ^v^p saäpuxbdy^n h^yl^ " M i t ä ' « M * ^ ' * ^ a l » t o i . " ,. V "Oh,~iUin «aiän seurustj^uatej voinut sillä tavall4 ^aalm U^^^il'] a u SUBDaQLtistA - PtOf. SlBellus'iMlkk^körein äe^a kä^^taan.' SSeUa soitti anto.! fliäättlgtattoroiil/ tarfoöijättaren*: vblislfo helti >hyva;;'jä: iuliisi - tuoa] gramofonin, sillä f^IutUsin iab» m- \ hassa." , Neiti vastasi: i^"^ - "KttulkäaKa?^.; tääjl^' yol oUa Jötaj Ä u s i k ä ä l i i i e ^^ ^glÄÖ^ji^äaÄäiifeäfe, , ^bnvstiiumlil^ii^^ÄäfÄlä^^^ >heiettiiit eäeiifi^ilH^^^ Canadan: dttff CatiädÄä Vapaaehtoisia aviisiajU laskemassa » u h a h j ^ älleblrjoitoksla Coiiiizääh lEtäivib^^^ mistdssä Torontossa, AiräUi^Jcilttiuteld^n asiakirjan i^hvistaneMen määrältsi tfäe 471,1)9. VasettyttUä fstmnalssa i>iir|n B s ä ^ ^ Sionrie. ./ Kannateltava Id ryhmän kokoomusmamman helmaan. On "suuntana läntinen'' j a sii^ nä ei.merkitse mitään se. vaikka "hallituspohjaa laajennettaisiin*' ja '•'talouselämää vakiinnutettaisiin" siten, että työtätekevien ohut leipä tulisi vieläkin ohenunaksi ja maan itsenäisvys ja onni vaarannetuksi kauisainväUsIä^ sota^ -Kuten kaikki vähänkin aslQita seuranneet," llxmiset tietävät, on jVarso-vassa Puolassa, juiffl pidetty kaikkii^ rauhanasiaa kannattavien ihmisten edustajainlcongressi. - " Eikä se aivan pieni m i i t i ^ ollutkaan, sfilääUhen osallistui noin'2,000 rekiste^rattua- edustajaa 72 maasta, edustaen ehkäpä nohi p u < ^ koko i h miskunnasta, virallista laskelmaa käyttäen/ mutta vielä enempää, Jas otetaan huomioon kaikki jctka" sydämestään ovat rauhan puolella.- Tässä kokouksessa, joka pidettiin i^lme maailmansodan melkein täydelleen hävittämässä ja nyt tuhkasta kohoavassa' Varsovassa, sanoi Venäjän örkon mettopolUtta Nikolai: "•raällä kuunaan ihmisyyden ääni. Silloin kun länsimaiden hallitusmiehet tekevät sotasuiinnitelmla, heidän kansojensa, edustajat kokoontuvat rauhassa ja' ystävyydessä.^. 7 Mutta-tällaista "rauhan ja ystävyyden" kokou&ta ei Britannian "työväenhallitus' voinut sallia pidettäväksi Britannla&UL Ja koska seh pitämisen kfeltämMen alvän suoralta fcädeUä o - Usi oUut liian tötäeältä näyttävä B r i tannian iiberaalisista tterinnäistavois-ta luopuminen, tehtiin se kietäHemäl-lä. Yhdysvaltalaisten isäntien -"ordes- Sfeii'V-mukaijsesti kielldrtiin: maahan-jpiä^ j^lupa.noi^ edusfeijlsta ja-melkein -kaikota^ Tauliaio^^ jch-toaifcnkil0tftä.. rmÄ ka lilldteen' - v l ^ Slaailmahkomi-tean jäseniltä.* sitten iai&'än kaikkial^ -^kutien esini/'tonmtpläineh Ktvipe-rän Pekan ^ h a — riemuitsivat siitä, kuinka- rauiiäcdicokoUs epäonnistui. Mtitta närnä^v^ ja tuhon himoitsi jat nublasivät ennenkuin oli tipahtanut- f''':. - ' • , Nykypäivinä pn maalimassa vielä muitakin • malia kuin. WaU Streetlh naruissa potkivia marionetteja. Puola.' jcka f n y k ^ tällainen, kutsui rauhan puolust^jaLt vieraiksesn. Järjesti heille kyydin, eikä vaatinut keneltäkään niixääänlaista maahanpääsylu-paa.,,- • Sivumennefh.! saneen PiioTa osoitti, että paijtm puhuttu "raiftaesirfppu" roikkinr i^nsanPtul^a länsimaissa, e ^ Idässä kuien on huudettu. .Mutta tässähän «n määrä puliua kannatettavasta tdlpaOumuodosta. Kuten, sanotlialäidlssä on kerrottu, t ^ v ä t . yhdysvaltalaiset edusUjat RanliankangreiBSIssa esityksen, että kapltalistäaen ja sosiallEtabien maailma "sotavalmistelujen J a kalkkien sotaisten pöFliisteiyjeix asemesta a l o i i - 'ven'; 9iStam:M^'i^^ii^'^^ : m k k ^ i ^ i ä ä ^ ; t k i ^^ Uksessaan-«i-^ui^^ j # f i i : - ^ l i i M v ä i ^ ^ i ^ f l ö ^ ^ -'^"J • (ä> mtö ndaötftiflf sfetijäsiala^ lq?kfettfev^-<?fllitta^ tiibt.| taHM sijft^;tiitolÄ^^ kllmiit6fctä*ä htfo iievUesnom^ 1 U) (^tä':öÄ5ett?^i|iis«^ alistettava öljTini^tai^ ^litääti Ttai0:MiMl^M*^ iiritaa • iie vttUnliiä«lE^|iw^^ mitJö aseteWatt jsuoktti^^l^ iiaiiden>*-1 atiä;yiite ' <dy Että " t o l m l t ä j ^ lähetetä 1 efieäi^ää. Iniih^^ *pr«enttii ^iliJäi^jcJläett; l i i k t ^ ^ 'ToöiJt-djoitä: i^aäM^sä .0 si :ötettavä Jinomlpöni^^t^^^^^ maan eri | 0Säit,tUlisiVat-e^^ - :;• •: --^ ; \---^[\:']'''y^'sT''^'''l'^ tal^Ut 10 vuotta k e ^ •sahtnÄ^ pailun siitän. kiuipiyOM^^ "t4'ti!k''5 neinmän ! pariaritM^^^ IhajlJBten;> iiyyin-k u n tähän^^rteiäjllsätöto^^ teto .Padeyfevin ' i a ^ :^ tsiksetri €t*ä toifcOT^^^ vähennetään -50^ p^psiitiUa - Ja^^ sb- Mtoen jrfopagartd?'.^e^ On meillä'edes£älthme todella.sei^^ eh-dptid^ jet jpita kaiki^tt tävji^ilisten Ihmisten kaimat&a-^^ ; K e n e l B ^ ^i.,^JU]alisi;.'^^^^ ml- ^än-tällaiSs^^ , i . ^ i ä ^u|>llitna|tefiro mSl-iKin :v^rmfliiä,'.e menm-i^:^i^ plevat a«ärshaii-^vun maat - ja kättSi ilinä ympäripg^ll^epptuvät Isomn^ pjfe-nemi^ tvi^isklt, tulevat varmasi i i l - mltt että; ä s e t f e Ö ä i l v ^ ^ l t Ä l ^^ !valv<»mä iXfmjpiiAV^:} . ^?iätä^^ %'6mmunistl£iek5i s a - laju<^^^•:•".^ .;^^•'^"'•/::.^..^'v•^^;^-^v:., jo£i:j^^«^ii^^iiuctfc^ jos tpä&ilälii^^^^ aslat^hiin Iniin'he novat — niin sen pltäläl innoistiäisät^ tarttua tällaiseen ctodötuicseeEi,' ; Ei muuta kuin ^ e t i vidn puolet kaikenlaisista torrakpistä -ja mutif^ so-takamasta Fcmiiksi .—- jai tietenkin kaikki atomipommit — ja sitten kilvalla te^emsäh törötä tcimisna ;^srvih-vcinnin hyväksi., •, Silloin kun ei olisi. nUnkMhlalsta sodanuthkaä, ei • afemtsihdi«LW tynpitnyia kuin miiunTtan n,. vbttai^In todella l e b - dä*. äärettömän paljon n<tnf<fVitfiTiff»i hyi-invoinnin kobottamisctkSI..,: Ajatelkaa mitä vbita&iln saada alk^ati nhllä lukiemattcmina ibiljooldilEa, -jotta nyt vuosittain -käytetäStt välinsiden'valmistukseen.' / Mutta sodan-'loualaait^atlltaieTat yttämiseiC^^ oi^ TeheiiiWen'!jia^ r l t ^ n MeetddeM^oeo^ j ran' perää Öiv^ I c Ä p ^ ö i i jbhtaj^j Taiihäniaiidbn' v ä ^ ^ 11 ^ Qiihaib -^^liiiji^t^;:'Cänääao,j»I limldeii . käpiÄtön^ liuiutöiw'nhut,-et4^^^^^^ lisättävä rauhan "tuirvaanriseksi. V0^\ luistuiksen liiJlttamlsOtei ihyöldLäys-| vaaraa .vastaan. . - , Ja että Jumi kiaätflirkOltukMssa OB j oUut hyökättälÄ i» ' ^ 'J pautettaviarKorca kc*ealaisista^ i t u t t a Iton kaUdköä malsa TyMJ-tään aseita roinuuttiattaait valatn»» I tykkejä aur«ilkd, ta "^^'1 haa'n alkian tivattiin sattoa. si»ai puolusttiksen l^jittä^lisfeiI iaJ1*Öfl-J Siius^ltleeitlilcih on i?oShja pois. ÄuÄ iritten fendminäi^ viabtiskaua .^Äf ioittaa töincri, vafldöj^ä hiin. «tta.to-1 putkin srtafealirt 1 ^ ^ eolatttöin-j töin jä tÄlifflil^ t a i i Ä i l a ^ ^J*!' iff>tann Iffljfetittift f h t t i ^ f * ^ « « » 0°^'] l«fcuttatalsetasl- Jä pSteatsA Jitfedä- ^ina v o i t t a . I « t o <fti fimnattttööö la «en l?rnP'| .Voinnin vihollinen • k a i k u kansanilunlset «anovat JOBiba .lcyll3L^:ii»1^tihTri,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 28, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-11-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501128 |
Description
Title | 1950-11-28-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Tiistaina, marrask, 28 p. —- Tuesday, Nov 28
tndepehdettt Ittbi»
nnisb Canadians. flS'
KOT. etb. 1917. Aathotized
dass tnall by tbe Post
O^Mittnent. Ottawa. Pi]l>«
tltrioe wee]c}y: T u e s d a y s ,
1 ^ andSaturdays Iqr Vajpaas
dSff C ä ^ Q y I.td, at 100-102
V/^ Sodbusy, O n t , Canada.
Tefepfaones: Bustneis Office 4-4261
Editorial Office 4-4265. Uanaser
B. Bulcst fiditor W. BUtmd. Maflfng
addresa Box 69. JSudtNor. Ontario.
Advertising rates upon application.
Translation free of d i ^ e .
^^^^^^^
Canadassa: 1 vk. 6J00 6 kk. 325
3 kk. 2X)0
YhdyB7äIUtoa: 1 vk. t i » 6 kk. 3-60
SUMncssa; * vkj 7 i « r « IOL 425
Mitä muut sanovat
4>' f m -m
f r '^1
4 ^
M J ? . f, M <
-,1
t ! '
-mi'
Ei ole - ja on taas
Xe Suomen "kommuniitJt" ovat. kummallisia ihmisiä: MikäU
•voidaan Toronton Vapaan Sanan jorinoihin luottaa^.niin toisinaan ei
- «Suomessa ole '•kommunistejä^ollenkaan. tai jos sieltä ''Lapin raukoil-tfk^
ntjoSliB "joitakin komilitunisfcja'' löytyisikin, niin h'eil{ä d ole tuon
^idfVStaAM&tB sananvaltaa Suomen ai>ioihin, sillä Suomen kansa vihaa ja
jljpt^katsoo ''kommunisteja".^/Xai» yleisessä prqjagandassa. M u t ta
^Ö$ir{in i^ u l l i s t a korostaa "'kommunistien" voimakkuutta, niin silloin
ii^^ Vapaan Sanan Suomi-Seuran uutisen päälle pykätä tallai-
"UAmAti E N K E L I " JA
HASfEK ' ^ f i J U S l r S O T A M S A*
Rauhan byväksi mei&in toUsl olla
valmiuia. Ja juUstaa meidän tavoitteemme,
ma-gamaan minkä tahansa
fiinnan, vieläpä sodan aloittamisenk
i n hinta, pakoiitaaksemme yhteisr
toinUntaan rauhan hyväksi,
i Vain sellaiset voimat, jotka eivät
halua rauhaa, vastustaisivat meidän
ponnistelujamme kansainväliseen
taisteluun sekaantuneiden vihaoiie-listen
maiden muuttamiseksi raUhalli-
£eksi maailmaksi; Ne leimaisivat ohjelmamme
iniperiallstiseksi hyöi-t^
sohJelmaksL Me ottaisimme omahyväisesti
vastaan tämän parjauksen
sillä toteuttamalla lujaa vastaehtoa.
rauhaan pyrkivää ohjelmaa, vaikka
se antaisikin todelUscUe demokratiallemme
uuden luonteen — iiyökkiys-
V « ^ ^ i n fptstkko: ''Kommunistit pelastivat Kckkoseq^" (Torstaina, mar-i
n ^ . * 2 3 pnä). Suomen "kommunisteja" ei siis ole toisinaan missään,
R i i t t a kun heitä tarvitaan, niin '"kommunisteiksi" leK-otaan ainakin
^^j0ki :^dl:läiset ja he voivat tehdä ihmeitä ja 'pelastaa" vaikka Kek-
Ittöefa hallituksen:
^'arkoitus on tässä ilmeisesti se, että saataisiin Suomen ''kommu-
H i k i C l^unatuksi maalaisliittolaisen hallituksen pöngittäjiksi — siis
$iubhlett oikeistososialidemokraattisen asevelijuntan syntien toistajiksi.
\ ' ^istä sitten on kysymys?
''^V Tosiasia tietysti on, kuten on meidänkin lehtemme palstoilla ker-':
fottu,eltä S K D L : n kansanedustajat äänestivkt Suomen eduskunnassa'
tgtjstan Icokoomuspuolueen epäluottamuslause-ehdotusta vastaan j a '
^5|}vät siten osaltaan kokomustien suunnitelmat viedä hallKusta yhä'
Ifi^UHUnän oikealle. Todellinen linjoiitautuminen oli äänestykses^
luuraava:
Ko&omustan kokoomuspuolueen epäluottamuslauseen puole$ta^
iläncstivät kokoomusmamman karkki lapset> aina sosialidemokraatti--
^^oikeistojohtajia myöten. Maalaisliiton, ruotsalaisten ja S K D L :n
l||iistajat äänestivät Kekkosen hallituksen puolesta ehkäistääkseen ko-paheelliset
suunnitelmat toteutumasta. Kun o.sa edistys-
: ^^xkiil^ edustajista pidättyi äänestämästä, niin tilanne sekisi siten,
iCttklC*^^ hallitus sai nipin napin luottamuslauseeri.
^IkiuCta tärkeintä on sittenkin se, että mistä oli äänestyksessä kyr
'fymy^. v:^^^^^
*if'' Cdiko tarkoitus saada Suomeen eiiemmän työläismielinen hallitus?
^^Id oliko tarkoitus saada vieläkin oikeistolaisiempi hallitus, -mitä on
Kekkosen hallitus?
Jos joku järkevä ihminen voisi väittää, että mustan kokoamus-lytafnmaii
miehet vaativat "työväenmielis^j^den" i^erugteella ''hallitus-
^ b j a a laajennettavaksi ja talouselämän^ yalfautt^m^^ siiloJh .
: vditaisiih syytiaa' SKIÄ,'; n kansanedustajia sjitä virheestä, että he
äiuiesti^Jwkoflinuksen.epalu()ttamuslauser^^^^ vaataan, i l u t -
i^Jtut£iImeäimitarkoitas oli -1aajehtäähallituspphjaä''siten^ eitä sen
jasenyyteifrh vedettäisiin joku .sotarikollinen Taniler ja hänen lisäkseen:
-^pita ludlcoQmu&matnman luottamusmiehiä eri oikeistolaispuolbeista,
^ b ^ ^ H o i n S K D L : n edustajilla ei |elvästikään ollut muuta mähdoll)-
^uutfafktiin äänestää ''pienemmän 'pahan" puolesta.
« X '|AionolIise5tikin Suomessa kaivataan maan jä kansanetujen niu-
!%|dseii^|ilkflituspohjan laajentamista ja talouselämän vakauttamista",
}utt|^^sdil|ndhl;ejtö| öämä toimenpiteet kohd^stuyal työtätekevän ^
c a t l i A l J l ^ i f ^ y y & d i k a i n ja keskiluokkiilaisten h}^yäksi. Sei- '
sUkin olisi työväenpuolueiden velvollisuus tpimia niinu että "halli-tusf^
hjäalaajenh^ttaisiin" tässä imielessä mahdollisitnman pian. Mut-
*tit rikollista työväestön asian pettämistä oli se kun sosdem.jpuolucen
«Ifkeistolainen asevelijuntta antoi kannatuksen kokoomuksen ehdotuk-le^
Ue ^'hallituspohjan laajentamiseksi" vieläkin enemmän oikealle, mis-
«äsenyton.
0 \ '£ttä kysymys ei ole mistään kommunistien rakkaudesta -Kekkos-kohtaan
— kuten torontolainen aviisi vihjailee — vaan taktikoimi-l
^ t a työtätekevien suomalaisten yhteiseksi hyväksi, se ilmenee SK-
^ ^ L : n jiiäräänenkannattaja Vapaa Sana kirjoitti k.o. äänestyksen jäl-
}wn:
» V /'Hallituspohja on laajennettava ja talouselämä vakautettava: se
o n imyös kansandemokraattien kanta. Mutta hallituspohjaa voidaan
laajentaa vain demokraattisen yhteistyön suuntaan, kuten kansan-jpcmokraattien
taholta eduskunnassa eilen osoitettiin. Javakautta-
Jninen voidaan suorittaa vain työtätekevän kansan kurji.stuiiutta elin-j
f ^ a kohottamalla, turvaamalla lakisääteisesti- minimipalkat ja elinta-
U C ^ kuten S K D L : n ryhmän eilen eduskunnalle jättämässään latci-
Sloitteessa esitettiin. Siinä on demokraattinen vastaohjelma sekä ko-
Jkdomuslaiselle 'hallituksen laajentamiselle' että kokoomuksen 'uljaak-f
i rakennelmaksi' julistamalle Kekkosen hallituksen 'vakauhamisoh-
Jelmalle'."
» ; Ja äänestyksen edellä yllämainitun lehden toiraituskirjoituksessa
•anottiin mm: *'että kysymys ei ole suinkaan Kekkosen kapitalistisen
Siallituksen korvaamisesta jollakin työläisystävällisemmällä . . . ilme-
|i£ie siitä, että kokoomuksen esittämässä epäluottamuslauseessa hinta-
(tilku nimenomaan kytketään 'taloudellisten olojen vakauttamis- ja
InHation vastustamispolitiikkaan' so. Kekkosen hallituksen tunnettui-
|»in 'vakauttamis'-esityksiin. Nämä suunnitelmat, jotka pitkin linjaa
luuhtautuvat palkkatyöläistan elinctuja vastaan ja joilla suoranaisesti
pyritään ryöväämään näille lain mukaisesti kuuluvat palkkahyvi-lykset.
on Sosialidemokraattikin tuominnut. Nyt se kuitenkin va-j^
Jjjittaa — sen kummemmin asiaa erittelemättä —sosdem.puolucen
J^^nnan'vakauttamiseenVolevan myönteisen ja selvän ja asennoitumiinsa
kokoomuksen epähiottannislausef seen jSiim^^^ Kek-l
E ^ S ^ hallituksen ja muuttaakseen niaan ulkopolitiittisen linjan sos-dem.
ptiohie on valmis etukäteen hyväksymään Kekkosen, (tarkoittaa
fleensä porvarien — Vap.) taloudellisen vakauttamisen!" :
5 SKP:n pää-äanenkannattaja Työkansan Sahorjiat korosti äänes-lyksen
jälkeen erikoisesti situ. etta kansandemokraatit jälleen "joh-
|ionmukaisesti puolustivat työväestön a.siaa''... • . - ,
» Ylläoleva riittänee toteamaan sen kuinka ilkeämielinen ja väaris-
|elc\'ä on Toronto» Vapaan Sanan '•uutisotsikkö'^ missä
vihjailla, että Suomen kommunistit, tarkoittaa kansandenriökraatteja
vleensä, ovat muka "syyllistyneet" työvaenasian sivuuttamiseen "'pelastaessaan"
Kekkosen porvarillLsen hallituksen.
• Kysymys onkin t;istä: Suomen sosialideniiokraattiset oikeistojohtajat
ovat seka luonnostaan että ulkopuolisesta määräyksestä hallitus-
Jdpeitä. Comiscon sotasosialistieji päämajasta on käynyt käsky, että
huomenkin sosdemipuolueen oikeistojohtajain täytyy "ryhtyä hyök-
Icaamään'', kuten autohurjastelijana tunnettu pualuesihteeri herra Leskinen
sanoi Comiscon sotaneuvotteluista palattuaan. Kuten kaik-
Itien maiden opportunistiset työväenjohtajat, Suomen sosialidemokraattiset
oikeistojohtajat ovat aina olleet hiljalleen rhallituskipeitä", ^
ItUäministerisalkku antaa sekä tuloja että poliittista arvovaltaa. Mijt-kun
sen lisäkst on saatu Wall Streetin rahamiehiltä määrä>-s, että ;
^ ^ l i k o l l i n e n Tanner tai joku muu hänen kaltaisensa olisi saatava •
JialUttikseen yhdessä kokoomuspuolueen sotain manttaallpösöjen jä
"^orintiuvosten'' kanssa — niin se ajoi sosdem. piiolueen eduskuäta^; •
sodan aloitamisen se voittaisi meille
ylpeän ja populaärisen tittelin —
meistä tulisi en3immainen hyäckäa-jämaa
rauhan hyv^aksi.
Se on rooli, jota me emme voi m i nun
käsittääkseni välttää. Se on asia
Jonka hyväksi meidän täytyy pyhittää
totaaliset Jä tulevat resurssimme, MLs-taän
muusta suunnasta ei saada vapaan
maailman pelastasta; — Y h d y s valtain
laivastosihteeri Matthevs.
Bostonin puheessaan elokUun 25 pnä
1950. '
• . a * *
"HAMÄETÄÄ", K U N EI
OLE VARMUUTTA SODASTA!
Pomojen "Business .Week" julkaisussa
on vakituinen "Washlngtonin
näköalan" osasto missä marraskuun
18 pnä (1950) tiedoitettlin Yhdysvaltain
pääkaupungista:
"Ulkopoliittisella rintamalla on syvällinen
hämärä. Enemmistö on vieläkin
suursotaa vastaan . . . " '
Eikö olekin ikävää! Vain pari viikkoa
aikaisemmin sama julkaisu kh--
joitti (marrask. 4 p:n numerossaan):
Washington aprikpl_voiko stejmskea
puolustusta etechpäin nljn nopeasti
kuin on suunniteltu nyt kun sota oh
jiammumässa. Nyt kuullaan paljon
puhutuvan alltä että vauhtia on ehkä
ihiljennettävä. jotta saadaan sillie
yleisön kannatus:"
RHEEN ENTINEN SISÄMINISTERI, KlM SUK,
PAUASTAA KUINKA HYÖKKÄYS SUUNNITELTIIN
Nortb l^orea. — Mies j O ^ on itse
ollut mukana monissa niissä kokouk-sissai
missä ;Amcnkan edustajain johdolla
punottiin hyökkäyssuunnitelmat
Pdhjois-Koreaa vastaan, on. antanut
julistuksen, joka on saanut laajan
htiömion sanamalohdissa täällä. Hän
ei ole vähäisempi henkilö kuin Bhe»l
hallituksen entinen sisäministeri, {£im
ja
Helsinki. —. Täkäläisen raastuvan-.
oikeudessa oli ibkalL 123' pnjä .käsiteltä,-
vänä>yyl»juttu, jossa. Kemin ,'ja,^Ara^
bian laikkojeii yhteydessä, eräänä i n -
ndkkaimpana työläistään pamputtajaa
•'na tolmliieeile kqnstäiapeiU V. Ä. K i l -
peläiäeilie vaadittiin rangaistusta k a valluksesta
j a sen ijThteydes^ sniöri-tetustä
syytetyii kahden virkaveljen
'nimen väärentämisestä. 3utun käslt-tfely
lykätiiin sJjtttäjäH pyy^
Äönstaäpeli Jtiliieikl^^^ tuttis-tunät
vartibssia qilessaäh piirissään
olevJäart illfckeenlMirjolttajä K. J . L i h -
delliln, jolla on Hämeentie 2gssä kioski.
Syyskuun 2 pnä oli syytetty. L i n dellin
kertoman mukaan saapimut hänen
luokseen pyytäen 21.000 mk rahaa.
Kilpeläinen oli selittänyt olevansa
lomalle menossa, mutta saisi t i linsä
vasta 4—^5. 9. Lindell oli antanut
hänelle mainitim rahasumman ja
saanut täliöiri 'Kilpeläiseltä yli kons-
Hyo Suk, joka on nykyään kansan
armeijan Joiäekojen mukana pohjoisessa.
. .
"Toukokuussa 1949", sanoo Suk.
"mtoä tapasin Yhdysvaltain läiettl-lään
MUccion SeouUn hotellissa/Muc-cio,
joka oli hiukan juovuksissa, kertoi
minulle ja S im Sung Molle,- josta
myohe^mm tuli puolustusministeri:
Yhdysvallat on teidän täkänänne; i « -
nä toivon teidän vilpittömästi'-toimivan
ohJeittem,me mukaiscstL Minä
en epäile ettettekä te keskittäisi tol-
•mlntaanne alkaaksenne hybkkä^en-
38 leveysasteen yli kaikella voiriurlla
Ja pian, , ^
"Amerikan sotilasneuvonantoryJi-män
johtaja Roberts puhui myöskin
tästä valmistautumisesta, Saman
vuoden huhtikuussa Roberts^»E^inpi
meille S ln Sung Mon toimbtossa. että'
lentokentät on' rakennettava • .pohjoista
retkeä sihnälläpltäen. Edelleen,
että hänen mielestään tulee antaa
kiU-eellinen määräys lentokenttien r a -
köitamisesta Ryurtgchuun Ja ^ d n -
?huun."" ,
HYttRKATS 1949
"Pohjoiseen tehtävän hyökkäyksen
valmistelut suoritettiin Röbertsin.iper-soonakohtalsella
johdolla. Sen. seurauksena
etelän nukkehallituksenjoukot
hylkäsivät rajan yU pohjoi^eiBn
heinäkuun 25 päivän aamuna 1949. .
"(Hyökkäys epäonnistui Ja pohjoiset
valpaat joUkot heittivä,t byökkaäjät
takaisin rajan yli Kaisungin ympäristöllä.
Se aiheutti myöskin sissi-
Joukkojen toimintaa Joillakin paiis^a-tanmillä
38 leveysasteen eteiäptibrei-la.
Robertsin suunnitelman toteu^tä-minett
oft^MiT^eitäv'^ lähes^ vu
makkaat ilmavoimat- välttämättömät
Hänen"jälkeensä- saapuivat amerikkalaiset,
upseerit ja senaattorit; mukana
Kno«länd. tarkolttikselIa^ valmistaa-
ii^ökkäyatä. ' ;7am9lilkuussa
MäcArthiäjin diplomaattisen: äsaston
johtaja S e ^ l d szuipui /jhnoftläanaan
Bheelle, ettiäetlifetOJÄtst aÖÄä, ame-fikkalaiset
sotaJaivat jii- lentokoneet
tulevat Japanista kä^tn antamaan
apuaan." .
K lm Hyo'Suk sänod lopiöcsi:. "On.
vielä « ^ o i t t a v ^ että ennen hySkkäyk-se;
i alkanygKC^ä^^erta sanOi minulle:
'Meidän täyiS-y esittää joltakin teko^
syitä oikeijttäaSsenKne: tekomme*;
Hän' painosthtettä oh -erikoisen tärkeätä
lähettä^ ^Tao?ortti Y K : n ko^
missipnille. .»^«etenkin, raportti t u *
lefr laatia Ängteiikan myötävaikutuksella:^
- Ja minS voin tähäff äöipastoan
lisätä, . että* raportti perustira koko^
naan Yhdysvaltam Isöietyistön j a vk-koilujärjestön.
varaamaan ameistoon.
METSÄTYdLAISET OVAT
$Ot»fMUKS£N PUOLESTA
taapell Saarisen ja 'kphstaapeli L a i neen
himlllä varnilsietUn valtakirjan.
Jolla völsi em. aikana no^aä kyseessä
ole väli rahästtmmatt:
Kun Lindell oli 5. 9. mennj-t nostamaan
tiliä, kävi ilmi. että lomaUe
matkustanut JCiljieiäinen oli nostanut
palkkansa jo 1. 9. eli päivää ennen
kuin Oli antanut Lindellille valtakh:-
jan. Tälltilrt todettltamy^a-Varmlstai
Jlna olleiden konstaapeleiden nimet
Väärennetyiksi. Syyttäjä vaati Kilpeläiselle
rangaistusta petoksesta Jä
väärennyksestä, joista viimeksimäinit-tuun
vaatimukseen yhtjyivät oikeudessa
henkilökohtaisesti saapuvilla o l leet
asianomaiset poliisimiehet.
Mainittakoon, että monin tavoin
'ansioitimut" konstaapeli Kilpeläinen
on tullut Helsingin poliisilaitoksen
palvelukseen 1. 1. -48 ja. on edeUäker-rotusta
huolimatta edelleen poliisilaitoksen
palveluksessa.
Kiinan hallitus-järjestelnriä
on
lujalla pohjalla
Lontoo. — Intian pääministeri
Nehru on Kiman kysymyksestä ahtanut
seuraavan jatisuntioh:
-Siitä lähtien ktm Yh^nlhtla) olemme
tunnustaneet Kihian Kansaixhal-
Utnksen. on. siUa luonnollisesti allut
merkityksensä. ;Me annoimme tunnustuksemme
monista eri syistä, pää
syynä se. että se on oikea. Ja kestävä
&oko Kiinaa käsittävä hallitus.
"Aleidän asiamme ei ole ar\'osteIla
onko se mieluinen tai epämielumen
hallitus. Minkään hallituksen tun-nustanilnen
ci ole riippuvainen siitä
josko pidämme tai olemme pitämättä
sUtä. Siksi meitä näyttääkin, ettei
ole mitään loc^illlsta eikä asiallista
syytä kieltäytyä tunnustamasta sitä
käytännössä, joka merkitsi uuden
Kiinan hyväksymistä Y K : n jäsenyyteen."
''Taka&lÄh Jälkeen Roberts m
slRheen-^'hidnkn hävittänaä
ryhmät pikaisesti Etelä-koreasta''.''sanoo
entinen- ministeri; "Hän olf''jb
etukäteen valmistanut suunhitäiiiäh'
tätä varten. Myöhemmin bänenlifliSS-räyksestään
sellaisilla palkkakunaailr
la. missä asukkaat- avustivat •slfeejä'
.tarviiäceilla' tai sintima %iyMM,:pciJaum'i
tiln asunnot - ja karkoltettiln-iöjjnisetr
Robertsin ajatuksen mukaan iillä ^ta^^
valla voitiin katkaista sisaejjtä yhtey^-
det väestön kanssa. - • ...^A.^,--.!:- '••^
•'Noin 10.000 asuntoa tMhqtt^täfllä
tavalla j a kjTiimeniätuhansia ihmisläi
tehtiin kodittomiksi, VUme talvena
Hheeti Joukot tappoivat .50 iHm,lstä
Yungohiuj^^ Kyungsangto^^
riän poSijoiäisasssi!^ ^amanlalsiä ; tä-pdiiksiä
sattui InilualI«äiJn,"mls^^
toiminta Ilmeni." ^
UUSI HYÖKKÄYSSUUNNITELMIA
"Edellämainittujen toimenpiteiden
kanssa samanaikaisesti nukikehjj^lli-.
tuksen atiiieijaa vahvistettiin u\Ä^bn
hyökkäykseen, joka johti nykyiseen
sotaan. Lisävoimia järjestettlih armeijaan,
samalla kun etelän demokraatteja
hiurhattiin, ja raastettiin
vahkiloihirt". sanotaan läusUhriössa
edelleen.
"Viime vuoden syyskuunsa saai)iii
Seouliin Ohennäult, lujittamaan
RJieen lentoVoimla. Hän pataostleri-köisesti
sitä. että ottaen hiioinioön
Korean maahmuodostumat, on vöi-
Rauhan kalenteri
on nyt saatavana
Toronto. — Canadan Raiöiankong-refsl
ilmoittaa, että maanantaista
lähtien oh rauhan ystävien saatavissa
ollut rauhan kalanteri vuodelle 1951.
"Siunatut olkoon rauhan tekijät* cn
tämän hienon kalenterin yleisenä
tunnuksena. Canadan parhaat t a i -
teUijat ovat piirtäneet sitä varten 12
kuvaa canadalaisesta elämästä ja toiminnasta.
Tämä kalenteri mucdcstaa mainion
koko vuoden kestävän jöuiulahfan.
Kaiken liiaksi voidaan sen kuvat leikata
irti ja panna kehyksiin. .
"Canadan Rauhankongressi on y l peä
tarjotessaan tämän kalenterin-canadalaisille.
Tulevaisuudessa , voidaan
ehkä saada vielä hienompia
tuotteita, mutta siihen mennessä sanovat
canadalaisen kulttuuriii ystävät
tämän kalenterin tervetulleeksi huomattavana
askeleena taiteen esittämiseksi
kansalle ja rauhan asiaan y h distettynä",
todetaan asiaa koskevassa
tiedonannossa.
Kalenteria myydään 50 sentin Oiinf
nasta kappaleelta, mikä cn perin k c h -
•tuuUinen hinta. Jos tilaatte vähintään
kymmenen kappaletta, on niiden
hinta 45 senttiä kappaleelta. Olkaa
hyvä ja lähettäkää maksu tilauksen
mukana.
Kaikki tilaukset on lähetettävä o-soitteella:
Canadian Peace Congress.
49 Walker Avenue. Toronto. Ont.
Timmlnslätä. Fort Arthurista ja
Sudbutysta annettujen tietojen mu-!
käan/ on metsatyöläisten «Uijt^fen sopi-mt&
sen vahvistaminen taptSitunut jo
melkein kaikilla^äitDpIim.l^elkehipä
poikkeuksetta ovat tmion - j ä s ^ t äänestäneet
sophnt&sen byvälesymisen
puolesta. Kuten tunne{tua;-'ta^a sor
pim'ds palkkojen -korottainisfen ja kollektiivisen
neuvottelun jä sopimisen
nljstä tölatö. ,jöItÄ cl määritellä yleisr
sopfam^fficsta ja Jot&a ovat edellisinä
vuosina tuottaneet paljon päänvaivaa
ja vastusta. *
Taiiän ' mennessä ovatkin Llimber;
and Sawmlll Workers Union eri osastojen
toimitsijat käyneet yhtiöiden
kanssa. neuvotteluja lisäsopläiukslstä
ja niiden tuloksipa allekirjoittaneet
sopimukset useiden yhtiöiden kanssa.
Näiötä maiiiittaäioon esLm.^Ttminins^
alueen ösästön sopimus Marathon P a per
iiius yhtiön kanssa~ m e k a ^
dus-ta • ;kätka.isutyösrä. -joholi, säatiifr
20 projs! korotus ja Siidbiuyn qsäs^^
sopimiK-KYP:n kanssa:,;,; , • ; :
Suurta palieksumistä on kuibbrikiti
herättänyt kaikkialla 6:n pykälään'tötty
lisäys, että :jtörjiBstäjieh
nimilista, joka joka .vuosi; s ^
ensimmäisen.. päivän :jä]feeehtUlöe
icsittäiä yhtiöiUe;>^'taUee pto
välisen järjeltäjäh^^^^t^^ ':.
. Union Port 'ArGiurih,.osäst9n johtO-,
kunta, 'kuultuaan heitvoti^ukquutean
.to*oIkeuden jOkaisMi • imion Järjestäjän
ja konttorltoimltsijan, valmnan
suhteen.,
• Union taholta vaaditaan kansallista
järjestäjää nrhtymään tonnenpitel-slin'-'
otketääSieh' palauttamiseksi virkailijain
* (ja" järjestäjäin valintaan
b^atjol
nähd^/r-kuten :va]linnut tapa j a perussäännöt
edellyttävät.
?Iästä; asiiasta - tullaan union jäsenten
ja toimitsijain keslkuudessa kes-kuistelemaan
Edelleen. Tällä kerralla
on taiitenäan' tatkeinta kämpillä Ja
ka&llla työpaikoilla lujittaa työpaJ^-
käkomlteolta ja -toimintaa, jotta työläiset
voisivat'äaada mäbdollisinunan
paljon /hyötyä nyfcyisesta sopimuksesta.-.
selostuksen, että lisäys öh
vöttelukomiteah tietämättä^: äi^äksji
vöimä'^assähäiseh pr6teisti& Prö^l;^
sa osoitetaan, että tällä UBäykseM
•riistetään iiriioltä bll^eus Välitä omat
tbUnitäiJänsä:. J |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-11-28-02