1950-03-30-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I
iaaiiman kaikk
parhalnifiifil fnäkimi
K i t j . T E K O N O I U S
-maan tapaan^kuin o n t a -
urh-ilun muillakin rlmlla
.i-A-c* krliittj-neet myös':Ui
^c-. inncn iinelmoimätto-rJ^
huiDPi.ihin HN-pyL seUaistesa
Uässä i:uin e-im. Blanican mam-rjnaki
ja jaskettäin Sakessa v a i -
SnHi-^ssa mäessä, kehittävät mäen-
LcHTT huiniapäiden akrobatiikaksi.
hrTci ollut piihetta jo pitkät ajat.
Cfflcnlasku kehittJT edelleen tähän:
Luuniaan. cn se kaikkea muuta kuin
L-eniiu-.äd Onhan selvää, etta kaik-
"-i\-naat eivät kykene rakennuttamaan
Jiiiäismäkiä. eikii kaikki hyppääjät,
liikene niinollen saamaan suunnäkien
|r^py\iiämää harjoitusta. Kehitys ei
kulje tässä suhteessa oikeaan ja
|.ervee.=een suuntaan — mutta sensaa-
[tLnälkäi^elle ykisoUe se antaa jän-
Mäenlaskun huippumiehet ovat suu-
I reira osaltaan lähtöisin Skandinavian
Imaista, joskin joku pohjois-amerik-
I kalainenkin on joskus päässyt käsiksi
|en.Tätvkssen. Nyt kun hyppyjä on
Ljidytty harrastamaan myöskin kes-d-
Euroopas-sa. eivät ennätykset ole
jenää norjalaisten monoppolina.
Suomalaisilla ei ole käsitettävissä
jsjistä ollut miiaan sanottavaa tämän
Jalan ennätyksistä kiistellessä sillä talina
urheilu on verrattam nuorta Suo-
Imassa lOlin taittaa niskani yli 40
h-uaita sitten Alppilan mäessä Helsin-jrissä
jos.<;a pidettnn jo silloin kan-jsainvälisiä
hjmvkilpailuja. — H. S.),
jsuomalai.sct ovat kuitenkin pikaisesti
jcTiaisunPfct tamankm urheilualan äi-jv2n
samoin kum murtomaahiihdonkin
ftekiiiikan sliii-j-ttaes-sa tasamaalta
Imurtomaaile.;
Suomalaisetkin ovat jo tehneet lä-
Ihes 90 metrin hyppyjä ja uusia nuoria
[kykyjä näkyy nousevan harrastamaan
tätä rohkeiden miesten urheilua. Me^
nestyihän T U L : n Suoniemi hyvin Tatralla
Tshekkcslovakiassa, sijoittuessaan
toiseksi mäessä. Toivo Käki
voitti samoissa kisoissa yhdistetyn
vaikka mukana o l i keski-eurooppalai-sia
tekijämiehiä.
Liikelaitoksille, järjestöille ja
yksityisille '
Kirjapäinos-samme tehdään ensiluokan
painotöitä nopeasti ja kohtuullisella
hinnalla.
Tarvitcssanne
KIRJELOMAKKEITA
KIRJEKUORIA
L.4SKUI,OMAKKEirA
TILIOTTEITA
KÄYNTIKORTTEJA
OVILIPPUJA
-MALNOSILMOITUKSIA
Jt-MLAOHJELMIA
KUTSLTKORTTEJA
i L \ X K U T S t j A V.aL (
lähettäkää tilauksenne:.
V A P A U S PUBLISHING
C O M P A N Y LIMITED
Box 69 Sudbury. O n t
Luodaanpa tässä sihnäys siihen m i ten.
mäkihyppj'jen maailmanennätys
on kehitynyt tähän päivään mennessä.
Norjalainen mäkiasiaintuntija Jacob
Vaago on laatinut seiu-aavan luettelon
mäkiennätyksen kehityksestä:
19 ta, S. Norheim, 18tö
20 m. A, H . Haugen, 1879
22 m. S Svalestoga. 1881
26 m. J . - K . Nordgard, 1886
30 m. G. Bye, 1890
31.1 m. M, Temmestveit, 1891
31.4 m. T. Hemmestveit. 1893
315 m- S.Solid,1897
32.5 m. A.Nielsseh j a M .
Tanson, 1899
35.8 m. O. Tandberg, 1900
38.5 m. N. Gjestvang, 1902
41 m. N Gjestvang, 1902
42 m. O. Gundersen, 1909
43 m. H. Smith, 1909
45 m. H. Smith. 1909
46.3 m. A. Haugen, 1911
47 m. G Andersen, 1912
48 m. Th. Knudsen, 1913
51.5 m. R. Omtvedt, 1913
54 m. R. Amble,1915
58 m. R. Omvedt, 1916
619 m.. H. H a l l , 1917
62.5 m. H . Hall. 1918
64.9 m. A . Haugen, 1919
65.2 m. A. Haugen, 1920
69.8 m. H Hall, 1912
73 m. N. Nelsen, 1924
75 m. A. Badrultt. 1930
76.5 m. B.Ruud, 1931
81.5 m. S Ruud, 1931
82.5 m. R. Iiymburne, 1932
84 m. S. Ruud, 1933
86 m. S. Ruud, 1933
87 m. H . Ruchet, 1933
92 m B. Ruud, 1934
93 m. R. Andersen, 1935
97 m. Marusarz, 1935
99 m. R; Andersen, 1935
99.5 m. F. Kainersdorfer, 1935
101.5 m. J . Bradl, 1936
107 m J . Bradl, 1938
118 m. R. Gehring, 1941
120 m. F. Tabhannen, 1948
124 m . ' W . Gantschnigg, 1950
127 m. S. Weiler, 1950
135 m. D. Netzell, 1950.
imasta pettiirm ;kaiissa
! iPebiQsr, —,\riet Namin Tadiqlaajal-lluksessa
Uedöitettiin. että Ranskan
Lkomissioneri I c o n . K g n o n on tiedolt-tanut,
että Viet Namin kansantasavallan
johtaja Ho C h i M i n h tulee
mahdollisesti neuvottelemaan nukkehallitsija
Bao D a i n kanssa; ISmän
Johdosta radiossa tiedoitettiin:
"Viet l<7amin laillisella hälUtuksella
ei ole mitään muuta tekemistä pettur
i n kanssa kuin sotaoikeuden kautta."
Edelleen sanottiin, että sodan pikaisen
lopettamisen ainoa'keino on kiihdyttää
sotatoimia ranskalaisia maahan-fayö&
kääjiä ja heidän lakeijoitaan, ennenkaikkea
Bao Etaln hallitusta vastaan.
Alumiinivoitojt -
Toronto . — Aluminium Limitedin
\-iime vuoden myynnit olivat $199,406,-
294, joista jäi voitoksi $52,141,294. Kun
sen jälkeen oli varattu $20,339.704 veroja
varten ja tehty muita varauksia
Ja poistoja, jäi • puhtaaksi voitoksi,
$27,006,181 eli $323.461 vähemmän kuin
vuonna 1948, ^Vuoden voitosta jaett
i i n osakkaille $9,677330 j a loput siirreltiin
jakamattomien voittojen r a hastoon,
jossa oli sen jälkeen $101,771,-
342. Yhtiön varat olivat viime vuoden
lopulla kaikkiaan $612,215,616.
Mitä vuoien M fuiovereitinbifuksel
toteavat tanadalaisten vuosituloista
' Oitainu — Veroasioiden ministeriö on julkaissut tilastollisen katsauksen
cäaiadaTaistehtifloveroasioista. Sen mukaan olivat eri aloilla työskennelleiden
palkansaajien keskimääräiset ansiot TUonna 1948 seuraavanlaiset:
Luku Kcskim. tulo
Asevoimissa 19.430 $2.171
Ktmtienpalvduksessa . . . . . . . . . . . . . . . . • — . . . . . . . 52,040 2,157
Yks. liikeyrityksissä 1,737.898 2,156
Maakuntien palveluksessa 46.401 2,132
Liittovaltion palveluksessa —... — . . 93,686 2,093
O p p i l a i t o k s i s s a . ; . . . . . . . . 60.540 2.075
Väärinkäsitysten välttämiseksi on tarpeellista huomauttaa, ctt;\ edelliiole-vat
numerot käsittävät ainoastaan verovelvollisten henkilöiden lulot sillä jokaisessa
edellämainitussa ryhmässä on runsaammin palkkalaisia kuin mitä
ensimmäisen sarakkeen luvut edellyttävät. P.ilkansaajien r\'hmä&sä oli veronmaksajia
kaikkiaan 2,060,946 henkilöä.
Kaikenlaatuisten yksltjTsyrittäjicn kcskimaaräisot vuositulot esitetään
allaolevassa taulukossa tärkeimpiin ryhmiin jaettuina:
Lakimiehet . 3,886 $7,822
Lääkärit " 7,442 7.666:
Insinöörit j a arkkitehdit 1.114 7,452
Hammaslääkärit B . . . . . . . . . 3.557 5,713
Klropraktorlt yms. 480 4.348
Liikeyritysten osakkaat 44.026 4,207
Koroilla elävät . . . . . .. ..: - 52,859 4.197
Liikeyritysten omista jat 96,971 3.891
B:auppamatkustajat —... 20.800 3.847
Mctsäurakoitsljat ... 1.329 3.771
I PohjäiitiiHäli lirlieilu-opisto
vihitty
HeldnkL — (S-S) — KuortaneeUa
vihittiin maaliskuun 19 pnii tiirkot-tukseäisa
Pohjatixnaan Urheiluopisto,
Opiston,'joka on täysin rakennettu v a paaehtoisen
työn avulla; vihki Vaasan
läänin maalierra K. O. R. AlilbSck.
Tilisuudessa oli läsnä noin 200 kutsu-
\1erasta maan kaikkien urhcllujärjes-töjen
ollessa edustettuina.
Mainittakoon; että urheiluopisto on
tullut mak.samann lähes 20 mllj.
markkaa, Jotka varat suurimmaksi o-saksl
on saatu omasta maakamarasta
Polijanmaaltn. Moni amerikansuomalainen
on myös tukenut tätä y r i tystä
tervetulleena kah\1paketiUa;
Kuortaneen urheiluopisto on jo neljiin
maassamme. Vanhin ja komein
on Vierumäen urheiluopisto. Viime
vuonna vihittiin tarkoitukseensa Suomen
Palloliiton urheiluopisto Eerlk-kilii
ja T U L : n urheiluopisto Pajulahti.
Summitelmat o\-at myös.valmiina L a pin
ja Savon urheiluopistoja varten.
Torstaina, maalisk. 30 p. — Thursday, Mar, 30. Sivu 5
— Sutherlandin vesiputous Uudessa
Scelannis-sa on j'ksi korkein tl.900
jalkaa) j a kaunein vesiputous mantl-ma.
ssa.
j —VAPAUS on plkkulehti, multa
j se on kuitenkin Johtava suomtnklt'
I fincn IcMi Canadassa. Tilatkaa
Kiinassa vietetty
Sun Jatsenin kiiöle-man
muistojuhlaa
Peking. ^ Täällä vietettiin maaliskuun
12 päivänä.Kuomintangin vallankumouskomiteaa
johdolla ö i Sini
Jatsenin kuoleman 25. iiitiistJöjtihla^^
"Vaikka tri Siin Jatsen ei nähnyt
vallanktunousaatteen toteutumista",
sanoi L i Chi-shen, " n i i n K i i n a n kom-munistipuoiiieen
.tr^^^ IMfao
Tse-tungin johdolla k i i n a n kansan
vapausäsia vietiin lopulliseen voittoon."
•
Toiset puhujat puiiuiVat pitkästi
Sun Jatsenin politiikan kplniestä kohdasta
— yhdistyä Neuvostoliiton ja
kommimistien kanssa sekä tukea työläisiä
j a talonpoikia.
•LUETTELEMME TÄSSÄ
! MUUTAMIA LÄÄKKEITÄ J A
I TARVIKKEITA
KATARRILLE
Mendaco pillereitä , . . 1JJ5 & 2.50
Haz-.Mah kaps. . . . . . . 1.25 &: 3.0O
Davis iiengenahdistus-iääke
pullo 3.00
Lantigen B: ....puno &00
REUMATISMILLE JA
ARTHRITIKSELLE
Imdrin tableteja ..
TRc >aps3ileja . . .
Dohin tabletteja ..
Linimenttiä . ..
Lantigen C . . . . . . .
PuHolääkettä
...3.00 & 5.00
...1.25 & 5.00
. . . . . . . . . . 2 . 39
:. .60c & 1.Ö0
. . . . . p u l l o 6.00
. . . . p u l l o 1.00
KUMITARVIKKEltA ,
^Condums" ......3-5fl« tus. L50
Conduntt- . . . . . . 3 - L OO tus. 3.00
-Naiste.n huuhtelu-
•B rf','-"ja 1.95. & 3.50
HuuhtelupiUereitä . . . . . . . . . . 7 5c
Kuumsvesipusseja 97, L75' &' 2.15
va.ntsteet . . . . . . . . . . . . . . . . 7 5c
KOTITARVIKKEITÄ ,
Rauta.iiniä . . . . . . . . . . . . p u H o 98c
i^araita rautaviiniä . . . . pullo 1.83
i-ai-sapuivsria. kaasua j a ruoan-
^JlatiL-^äiriöitä varten . . .75c
f i ! ! t™ä ....50c
ilatoiaakettä
Pulveria lapsille 50c
. Pillereitä 1 tus. . . . . . . . . . . L 25
-^^arinia l gr. ......iooo-l.49
- gr. . . . . . . . . . . . . . 1 0 0 0 — L 29
KOTITARVIKKEITÄ
Mimuaispillereitä . . . . ; — 4 9c
Munuaislääke .pullo 1.00
Verenpuhdistuslääke, . .pullo LOO
Pertusshiia . . . . . . . . . . . . 5 7 c & 98c
Hermolääke . . . . . . . . . . - p u l b LOO
Lakseeripillereltä . , . . • . . . . . . .50c
Maltlevol Toniikkia Ruokahalulle
aikuisille ja lapsille ....2.00
Eczema-salvaa lapsille ja
aikulsiUe . . . . . . . . . 1 . 0 0
Disnexrpulveria tai salvaa
"Athletes, Foot" , ,
parantamiselle . . . . . . . . . . 1 . 00
Hoffmanin tippoja ..50c & LOO
Koliikkitipppja .... .50c & LOO
Kamferttiitippoja . . . . / . 5 0 c & 1.00
Anlstippoja . . . . . . . . . . 5 0 c & iOO
Ruusuntippoja .. .. .60c & 1.20
Kiflvaa kaihfertfia , , . . . . k p l . 20c
Jcdisalvaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50c
Sallsyylipulvferia •
8 uns. 1.25 . . . . . . 1 p. 2.00
jptkaalisuölaa . ...1 uns. 50c
Mustaa juurta . . i pauna 2.00
Kalkkimaitopulveriä . ; V i l p . ' L 75
Lyyjyveltä . . . . . . . . . . . . ^ p i i l l o 75c
Peräpukama voidetta .75c
PetSpukamaputlda .. - . . y . . .L25
gyyhyvoldetta ,. . . . . . . . . . 7 Sc
Selkälaastareita . . . . . . . . . . . . . li»
Terveyssuolaa . . . . . . . 59c
Yskänlääkettä . . . . . . . . . . . . . . . 7 5 c '
Postitilaukset täytetään
huolella ja nopeasti
PUH. 6-6572
(Jatkoa)
ATOÄälPOÄEVnPSVKOPAATIT
Vaikka atomivoima ei miilään t a valla
voi järkyttää Netivöstoillton t a loudellista
järjestelmää, ön neuvosto-ihrhisten
kuitenkin aina pidettävä s i l mällä
iiiähdolli^utta, että atomi-pbmnii
voi s6tapsyk:öpäättien käsissä
johtaa uute^h sötäan ja sitä sJeuräa--
vaan hirvittävään hävitykseen neuvostomaassa,
joka jtiuri on saanut parannetuksi
viime sodan syvät haavat.
Kuinka voisi esimerkiksi olla kuulematta,
kun hUOTri;attai;a ariierlkkalai-nen
polltiikko Clarence Canhön lausui
selvin sanoin r '
"Voimme pyyhkiä. Moskovan ja j o kaisen
muun r\.^Sx v o s tokaupimgin
maan pinnalta viikossa tulevan sodan
alkamisen jälkeen! ; Voimme kolmen
viikon kuluessa muuttaa jokaisen Neuvostoliiton
keskuksen rauniöläjäksl."
ilmanjulkisuuden edessä ei kuitenkaan
sallinut niiden vastata atomiponimin
kieltämistä tarkoittavaan ehdotukseen
avoimella ja brutaalilla "eillä". Sen
sijaan käytettiin h jääksi kaikenlaisia
verukkeita, jotta kysymys tehtäisiin
niin sekavaksi ja monimutkaiseksi, ettei
tavallinen ihminen pääsisi selvUlö,
että asian yksinkertaisena ytimenä ohi
haluttitnko vai eikö sitoutua olemaan
murhaamatta atömipcmmilla.
BAkVCn VliB VÄiVÖNTA-SDUNNTTELaiAN
UMPIKUJAAN
Tehtiih seuraava valinta:
Phsin on luotava kansainvälinen
valvontajärjestelmä ja vasta sen jälkeen
voidaan puhua atomipommir
kieltämisestä. Tämä oli ilmeisen epäjohdonmukaista,
valvonnan tehtä-
\%nähän olisi atomipommikiellosti.
solmltim sopimuksen täyttämisen silmälläpitäminen
j a valvonnan edellytyksenä
siten, että tällainen sopimu.=
olisi olemassa. Mutta kun paljon puheenaihetta
antanut amerikkalainen
finanssimles Baruch Yhdysvaltain n i - lien.siiunnitelmiin, multa el sosialisti-missä
esitti ehdotuk.sen.sa. ei hänen-, ggug valtiolle, joka jännittää kaikki
kään päämääränä ollut Joogillisuus,.. voimansa kansan parhaaksi,
vaan atomiasetta koskevan
Atomisptauiikauksia vastaan Neuvostoliitto
— yhtä hyvin ennen kuin
Truman oli myöntänyt Neuvostoliiton
hällltseväh atömlsalaisuutta kuin sen
jälkeenkin —, on noudattanut selvää
jia johdonmukaista politiikkaa vaatien
kansainvälistä sopimusta atomipommin
ja muiden välineiden Icäyttö i h misten
jöukkotuhbamlseen sotii kansojen
omaatuntoa - ja:, kunniaa ^^^^v
tään." ' • ,
Jokainen hallitus, joka on päättänyt,
ettei tilanne .koskaan saisi kehittyä
atöinisbdän julmaan epiälnhiinilli-syyteeri,
saattaa^^ivan hyvin kalkista
muista seikoista piittaamatta kirjoittaa
nimensä sellaisen sopimuksen a l le.
,. ^
Jokainen hallitus, joka kieltää allekirjoituksensa
tällaisesta sopimuksesta,
oh siteii tiumustanut, että se pitää
ätomimurhaa puolustettavana ja oi-^ «^"ujen pyrkimyksien uusin ilmaus, ;
tsn odotettav.1 amerlkltalalsten raharuhtinaiden
suostumusta atomivoimansa
käyttämiseksi rauhanomaisen
Jällesnrakentamisen p a i v e 1 uksessa.
Jokainenhan tietää kultenkini että
dollarimonppolit tekevät mitä suurimpia
ponnistuksia estääkseen.sosia-
ILstLsen jälleenrakennustyön Netivos-toliito.
ssä. Mutta li.säksl niiden amerikkalaisten
asiantuntijain mietinnös-'
sä, joka on isääimöstelychdotuksen
pohjana (James Frank-raportti vuodelta
1945 >. sanotaan suoraan, että se
tekee mahdottomaksi atomienergian
kehittämisen rauhanomaisiin tarkoituksiin".
Kuvaavaa ön .ettei näiden .säännös-telyaimok.
sicn jakamisella ole mitliiin
tekemistä valvonnan kanssa, jonka
Y K n yksimielisen päätöksen peru.steel-la
pitäisi välttämättömien tarpeiden
fajoissa turvata atomierierelan yfcsln-tmälnen
käyttö rauhanomaisiin tarkoituksiin.
Suunnitelma piiinvastoin
estää tällaisen rauhanomaisen kiiytön.
iTämä sopii amerikkalaisten monopo-kansain-välissn
valvorman vieminen umpikujaan.
; Tähän tarkoitukseen hänen
ehdötuksehsa oli hyvin onnistunut.
Riltä.^ei stiinkaan koskenut atomivoiman
kansainvälisen valvonnan
3. YHDYSVALLAT HALUAA SAADA
VALVONTAANSA K A I K K I AVAIN-TEOLLISUUDiETVALVO.
MlS-SAAN
MAISSA ••••
Baruchin suunnitelma el ainoastaan
välttämättömyyttä, Jo viionna 1946 i vaadi valvontaan.sa atomivoimatuo-määritteli
Stalin Neuvostoliiton ato-mipolitilkaksi
atomiaseen kieltämisen
täntoa. vaan se vaatii myö.s, että .sen
valvomien maiden kemiallinen ja me-tulcvat
maiidolllsesti csittamuUn jotakin
osaa atomivoiman tuotannossa.
Kun Ylidysvaltaln: monopolit näin
hallitsisivat valvomlensa maiden a-väintcolll.
suuk.sla, määräisivät he käytännössä
koko asianomaisen maan t a loudellisesta
icehltykscitä. : Kuvan
siitä, mlhlii tämä saattaisi johtaa, a n taa
amerikkalaisen polittikon BuUlttin
lapsunto. jonka mukaan ^ Stalinin
suUhnltelmna Netivostolliton tierästeol-lisuuden
kohpttämlseksl 00 miljoonan
tonnin viiosltuotaiitopn 10—15 vuoden
kuluessa voidaan pitää heuvastoimpc-rialismln
ilmauksena. Jokainen tietää
kiiitenkln, etteiviit Neuvostoliiton työläiset
ja talonpojat taistelleet itseään
valtaan 1917 antautuakseen nyt ame-rikitalalsten
miljardöörien valtaan.
4. YHbYSVALlÄT VELVOITTAU-TUti
J O K O KIELTÄMÄ.<N TÖIVI-RUEN
VALRnSTAMlSEN T A l
TUIIOAlttAAN JO V A t M I S t A -
MANSA POMMIT
Mietinnössä, jolla vaiiistcttuna A c h -
cson < tällä kertaa Yhdysvaltain atow
mikomiivslon nimissii) lähetti'amerik-kdlatsen
atomlsuunnitelman mhalis-kviuh
17 pnU i94ö senaattiin. laU^utaan
Yhdysvaltain velvoituksista .suunnitelman
suhteen:
"Eräs näistä päätöksistä mäiirää,
mihin ajankohtaan saakka Yhdysyal-lat
jatkaa atomipommien vaImistamis-ta.
Suunnitelma ei vaadi, että Yhdy/J-vallat
lopettaisi pommien valmistamia
sen, e i .siinä tapauksessa, että suunnitelma
sitä ehdottaisi, eikä siinäkään
... 4 -»
Nyt on piiras aika tilata yksi farmillenne
Massey Harris tckoo tiaktoyin kaiken kokoisille farmille
TEKEVÄT TYÖT NOPEAMMIN — TALOUDELLISEMMIN
HELPOMMIN
,V;/r/i il tutuiir jmhuu ilse pitolcUann. ^ *
5 mi MALUA
PONY—yhden auran MALLI 55—4-5 auran
MALLI 22—kahden auran ^MALLIT 44 ja 55. Myös
MALLI 30—2-3 auran saatavana Diesel-mdotto-
MALLI 44—3-4 auran reillä varustettu»
N\t on p(tra% aika haukkui yksi \
254 Hazel Sl.
Lauii H i l l , omistaja
Puh. 7*7056 Sudbury
ja ankaran kaiisainvälisen valvonnan, itällurginen teollisuus luovutettaisiin^
'valvontaelimen''omat.suudeksl—sil-jtapauk-sessa, että kamialnvälinen v i -
tal toises.sakehltyks£n vaiheessa t.iin.i
on viilttUmätöntä, multa ci .suiuinttfl-mna.
eiJcU meidän •csity.slanimc i;iitä
voida .selitellä silnil micl("-sii, «'•tt l u i ma
tehtUlsnnt.iljiitctttll .iin tekcmät-
^ralllnen elin astiiu.voimaan. Yhdessä
tä jossakin mäUiUtysHi ajuB-sa. Tamii
päätös, kun se kcrrrtn Ichdmin. on .sidotti!
suurpoliittisiin harklntoiliin,
jotka ko."ikevat turvnUl>:uutlainnie, ja
hallitukeemme yol t-ilidd asn yhdenmukaisesti
jjeruituslallllfitcn menotcl-mlemme
kdnxsa ja kansalnvdllFon t i lanteen
kaikkien tosiasioiden vnlcssa."
Kun Yhdy.svallal siis vnatil kalkilta
jmiilla, että niiden on UM tcttava atomivoima
Ja taIou{l<?lllncn ftlämil vai-,
yonnnn alalsik.^1, e l ,sf' puolcstjfui «i-toudu
mihinkään v«:]voiiuIc'>iJji h i l l l -
täkfieen atomlhysterlöa. Ei "v»Ivon-taelln"
Vaan Ylidysvaltaln iiiillltii« Ja
fienauttl määräävät oinavaUals(!sll
"kansanvälisen tilunteen kaikKien Ui-siasioiden
vulo;«>a". vohlnankr) atomipommien
pclstamiJCfn miKsaän mic-les.
sä, yleensäkään ryhtyä. Kuinka
mieilytiäväUa kaikki liiiriii Kuulostaa,
kaan!
5, BAllUCH-SUUNNITELMAA
VOn)A.4N IWYTT;i;t SODAN
TEKÖ-SiyNA
Amerikkalainen .sutmuikima antaa
myös "valvontar-linitlle • Viilluudet
Mutta Baruchin suunniteliha ei ollut
mikään kansainvälisen valvonnan \ lä tekasyyllä. että nämä teollisuudet
suuimitelrria, vaan .suunnitelma amerikkalaisesta
valvonnasta. Se oli vain
doUarlmonbpolien aikaisemmin mai-
I tncmmlstöUäncstyksellä pa »Itau. «'ItA
rallinen elin astuu voihiaan. Yhde.ssk' yhdessä tai tol.sc"T.s'a /n.'m( .t on u-hly
keutetttmia toimenpiteenä.
Siksi muodostui positiiviseksi toimenpiteeksi,
icun Y K tammikuussa
1946 yksimielisesti päätti perustaa ato-mikomission,
jonka tiehtävänä mm. oli
"(Brikolseh ehdotuksen- tekeminen atomiaseiden
ja kalkkien niulden tärkeiden
aseiden, joita voitaisiin käyttää
joiikkotuhoamiseen, kieltämisestä yksityisten
valtioiden sotavoimilta."
MOLOTOV T E K E E ALOITTEEN
Vieläkin pö.sitiivisempäa toimenpidettä
iaerkitsi Y k : h joulukuun 14 pnä
1946 liolotovih aloitteesta samoin yksimielisesti
hyväk-symä päätöslauselma,
jossa sanotaan:
"Tun'atakseen toimenpiteisiin r y h -
tyirriiSeri vähistusten ja aseellisten yöi-mieh
pikaisek-si yleiseksi säännösteie-miseksl
ja rajoittamiseksi, atomivol-joka
oli koristeltu juriidlsilla hienouksilla
ja kuiskivilla fraaseilla.
1. B A E U C H - S U U N N I T E L M A M E K - ]
K I T S E E A I H E R I K K A L A I S TA
M O N O P O L I A
Suunnitelma edellyttää "katisainvä- ',
lisen valvontaelimen" perustamista, |
joka bttäisi haltuunsa kaikkien atomi-raäka-
aineideh, kailtkien ydinpolttoai- j
nieldien j a kaiken atomivaikutuksen i
omistusoikeuden, so. elin perustaisi todellisen
atomivoiman maailmanmono-polln.
Monopolin johto tekisi päätöksensä
yksinkertaisella ääntenenemmistöllä
ilman että vähemmistö saisi
oikeuksistaan minkäänlaisia vakuu- j
tuksia. Jokainen tietää, että a.siain-
. tilan olle6.sa sellaisen kuin .se nyt on
y K : s s a Yhdysvallat painostaisi jokaisessa
tärkeässä kysymyksessä valvontaelimen
enemmistön noudattamaan
man käytön kieltämiseksi sotiUäälli-:: tahtoaan. Käytännössä tuollainen mo- ;
siin tarkoitiiksilii sekä ätodiiaseiden ja 'i nopoll o l i ; ! siis amerikkalainen mono-muiden
suuren tuhovoiman omaavien | pou^ mikä olisi täydellisesti sopusoin-äselden,
joita käytetään t a i tullaan I jjygg^ '
käyttämään joukkotuhoamlseen, M y -
töstä poistamiseksi yksityisten valtioiden
sotavoimista^ sekä atbmivoiinan
I valvomiseksi siinä laajuudessa kuin
i on välttämätöntä, varihtiuden saamiseksi,
että ätomivoilnaa käytettäisiin
ylfcslnoniaan rauhanomaisiin tarkoituksiin,
turvallisuusneuvoston puitteissa,
joka ensi sijassa kantaa vastuim
kansainvälisen • rauhan / a turvallisuuden
ylläpitämisestä, luodaan kansainvälinen
järjestelmä, joka noudattaa
sen sopimuksen tai niiden sopimuksien
valtuuksia ja ohjeita, joita varten järjestelmä
on luotu."
^Olemme lainanneet tämän p^ykälän
täydellisenä, koska sillä, kuten seuraavassa
tullaan korc^tamaan. on use-ajerima-
ssakin kiiin yhdtessä suhtetssa
! huomattava merkitys.
Mutta näistä selvistä Johtopäätök-|
iästä huolimatta -osoittautui, että oli j säännösteUsi annokset atomiraaka-ai-hallituksia
jotka kerta kaikkiaan kiei- \ neiden iakatx^lSJii eri maille sekä
jo aikaisemmin mainittujen
Wall Streetin smmnitelmien kans-^a.
Kukaan ei voi epäillä Vy?hinskin s a noja,
kun M n ; vastasi: "Neuvostoliit- |
to el voi luottaa tällaisen enemmistön i
hyvääntabtoon." ISmä käsitys vah-vlstini,
kun tarkastellaan lähemmin
niitä valtuuksia, joita "valvontaelimelle"
annettaisiin.
2, BARUCH-SUUNNITELMA ESTÄÄ
NEUVOSTOLIITTOA KXYTTÄMXS-T
X ATOMIVOIMAA BAUHANÖ3IAI-S
U N TARKOITUKSIIN
Yhdysvaltain edustaja Fr. Csbomin j
mukaan olisi amerikkalaisella valvontaelimenä
niin paljon valtaa, ettei
"jänsbina biisi tnltäian omistus- t ai
mMräysbikeutta niihin atomilähtel- j
siin ja atomivaroöiin, j oita tavataan |
niiden alueilla." j
AmeriJdcalaisten johtama monopsll- ]
täytyivät allekirjoittamasta atomi-pcnmnfn
ehdotonta, r kieltoa, näiden
haiuttiksien kärjiessärou Ybdysvai-tain
hallitus.
Käiden hallituksien arvovalta maa-'
määräisi, kuinka. paljon kuldn maa j
saisi kehittää atomienergiaan, vaikkapa
yyBymykxssä olisikin at^iener-glän
kehittäminen rauhanomaisiin
tarieoitukslin. Keuvostoliiton olisi s l -
RUOKAA JA REHUJ!^
Kananpoikien aloitfamismäskiä 4 | |
0 Käyttäkää Quaker Fu^0-P©pmunamä8kU, etta kakanne
saavat proteinia, elimellisiä suoloja ja vitamJineja larpeelh.
sen määrän saavuttaakseen korkeimnc^n tuo^
edistävät kanojen terveyttä ja eläväisyyttä. Jos haluatte
iSlurnäskiä jossa ön ne aineet. Jotka pitävät kanat hyvässä
Uhassa ja mahdollislinman korkeassa iuotannossa, ehdo-ja
lamme, että kokeilisitte Quaker Ful-
O-Pep mtmamäsklä.
Ful-O-Pep Super Green Pelletit sotkuisen
vanhanaikaisen keskipäivän
marjan mäskin sijasta. Super Green
Pelletit ovat täynnä vitamiinejä ja
niillä ruokkiminen on helppoa, ioi&n
ne edistävät munatuotantoa talvella.
Ruokikaa ainoastaan 3-4 pauQaa päi-vättäin
kutakin 100 lintua kohden.
OJitAMME KAURAA,
NISIJA JA OttBAA
TIEDUSTELKAA HINNOISTA
Mieiihyvälla annamme feille neuvoja
kaikenlaisen karjan hoitamiselle
FUL-O-PEI* munitti'iniihkia
F U L - O - P E P muhllusma«kl-pcnflts . . . . . , . . . ..
FUL- O - P E P Super Green Pellet»
, ^ (Ruohoa pillerin muodossa) .,
QUAKER raupintarchua, sisaliaa maissia . . . . .
F U L - O - P E P karittjen raaplnUirvhua
OISTiKKLVKUOUIA
KIVENiilSAINErrA, kalkeokokoista . . . . . . . ..
M U N A L A A T I K O I T A . . . ;
F U L - O - P E P vaHllcinjauhoja
F U L - O - P E P va«ink;inruoka-pcIlel« . , . . ,
QUAKER vaisJkanJauh<ij.i
.MArrOK A K J ANSEOK SF A
MAITOKAK JANKJEOKSI \
F U L - Ö - P E P vahviKtusriicJfaa .......
F U L - O - P E P Ȋanaloiltiinism^ickja
.SIANKA8VATUKMÄSK l\
SIANkASVATUSMAfeKL-t Ajax , ,
HlANLf^PETTAMISMASKIA . . .
FUL- O - P E P emäElannickaa .....
K A U K O J A NO. l iännen . . . , i
KAUROJA, Ontarion
KAUKOJA, fcllputtu )x
KAUROJA, purJ.Htffauja tai ruUattuja . . . . . . . . .
K A U K X - Ja O H K A S M . P P I A
OHKASILPPUA
RUOKINTA NISUA . . . . . . . . . ......
. M A I S S I A kokonaisina . . . .
halailtuna .....
F U L - O - P E P hftvoHifihVH . . . . . . . . . . - - . . . . . .
Ylläolevat 100 p. BäkeUsä
iVÖRY leipä jauhoja
QUAKER yleisjäuhoja -.
iviIOIX WUEAT- i a u l i ot
SAXON kaakkujauhot
QUAK)?:R kauranryyma ..
Jlieiioja tai karkeita
B U C K E Y E maissijauhoja
Hienoa suolaa . > , , . . . , . . . . . . ..
JotMuolaa. karalle . • - - •. -»
Suola möhkäleitä .0(1 Ib. .90 — Jotla.slKaltavai
Uobalt ...
• • • • » «'* S« M
' •' • »3^BIJJB
..........4iÄS
i-irs
. . . . 250 kpt
MS
4.60
. . . ic 7 «
. . - 24 4.0S
4.5S
3.©5
3.60
3.ro
3.75
3.30
........\Wa 3.89
.80 Ib. säkki 3.10
. . . . . . . . . . . . . . '3*7jS -.
• • '3.60 ;
. . . . . . . . . . . . . . '
' «4.18 .
4.10
. . . . . . . 98 Ib.
. . . . . . . 2 4 Ib.
98 Ib.
.......98 Ib-
..24 Ib.
........S>Vh:
i20 Ib.
. . . . . 2 4 Ib
98 Ib,
100 Ib.
. . - . , . 1 0 0 Ib.
XOO
.50 Ib. a.io
ÄLPHONSE E. CHARETTE &
® JAUHOJA O JYVIÄ ® BEHUJA
168 Louis St. Puh. 3-0531 Sudbttff
h v
»
«li/
mm.
sopimusrikoK Ja cttli tUmttn^johdosta
voidadn ryhtyil "rangatetustolmenpi^
teLsiin", mm^ sotilaallLscen sckaantu-misec
». Tumli valta on niin suuri, ettei
.solinista omista cdwturvoHlsuus«:
neuvosto, Jolle Y K : n peruskirjan mu«
kaan on uskottu "pilUvofituu kdti$ain<* I
viUii^cn rauhan Ja turvallisuuden yllä* >
pitjimLscstav. Näin amorMalaisUiesor;
taprovokanttorclllc käy mahdolliseksi'
V K n sivuuttaminen Ja he voivat valvontaelimen"
avulla velvoittoa'kalkki
Y K - v a l t i o t hyökkäykseen «simerkiksi
Ncuv6»tolllttoa' vastaan yhden tai toi-
Hpn *ialmlnlyönnln" tekosyyllä —
m.ihdoniBCfitl volkkapa «Ulii tekosyyl».;
tu,^ ettil Neuvostoliiton tentstuotonto
on liian .suuri. On liiankin llmclsts^
ettei tuollainen valvontaelin vastoin :
Y K : n piiilt6.sIaUHClmatt joulukuun 44
piiivliltil 194G ok' miUilän tavalla "pe*
rustoltu turvflUifiUUijncuvöflton puitteissa"
Ylliiolöva Jota vol.sl lisätä viclli nm-baai;
u tasia«ia-alnci8tolltt, rlittttnee
o>iolttamnan. ettei Yhdysvaltain guun*
nltelmalla ole mitään tekemtotii «cUai-
Keh Kuunnltelma kanssa, JokakleHää
atomipommin Ja cdteUiä atomivoiman;
luuhanomalsta käyttöä. Sitttvofi^n
«fr 011 «uunnltelma, Jonka tarkoituksena
cn amerikkalaisen atomimonopolin
ja maailmanherruuden perufltotnlnen.
Tuollainen «uunnltelma el tleten-kiiiln
voi voittaa puolelleen Neuvosto» ;
liittoa.
1 w
1 •>
li r.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 30, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-03-30 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500330 |
Description
| Title | 1950-03-30-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
I
iaaiiman kaikk
parhalnifiifil fnäkimi
K i t j . T E K O N O I U S
-maan tapaan^kuin o n t a -
urh-ilun muillakin rlmlla
.i-A-c* krliittj-neet myös':Ui
^c-. inncn iinelmoimätto-rJ^
huiDPi.ihin HN-pyL seUaistesa
Uässä i:uin e-im. Blanican mam-rjnaki
ja jaskettäin Sakessa v a i -
SnHi-^ssa mäessä, kehittävät mäen-
LcHTT huiniapäiden akrobatiikaksi.
hrTci ollut piihetta jo pitkät ajat.
Cfflcnlasku kehittJT edelleen tähän:
Luuniaan. cn se kaikkea muuta kuin
L-eniiu-.äd Onhan selvää, etta kaik-
"-i\-naat eivät kykene rakennuttamaan
Jiiiäismäkiä. eikii kaikki hyppääjät,
liikene niinollen saamaan suunnäkien
|r^py\iiämää harjoitusta. Kehitys ei
kulje tässä suhteessa oikeaan ja
|.ervee.=een suuntaan — mutta sensaa-
[tLnälkäi^elle ykisoUe se antaa jän-
Mäenlaskun huippumiehet ovat suu-
I reira osaltaan lähtöisin Skandinavian
Imaista, joskin joku pohjois-amerik-
I kalainenkin on joskus päässyt käsiksi
|en.Tätvkssen. Nyt kun hyppyjä on
Ljidytty harrastamaan myöskin kes-d-
Euroopas-sa. eivät ennätykset ole
jenää norjalaisten monoppolina.
Suomalaisilla ei ole käsitettävissä
jsjistä ollut miiaan sanottavaa tämän
Jalan ennätyksistä kiistellessä sillä talina
urheilu on verrattam nuorta Suo-
Imassa lOlin taittaa niskani yli 40
h-uaita sitten Alppilan mäessä Helsin-jrissä
jos.<;a pidettnn jo silloin kan-jsainvälisiä
hjmvkilpailuja. — H. S.),
jsuomalai.sct ovat kuitenkin pikaisesti
jcTiaisunPfct tamankm urheilualan äi-jv2n
samoin kum murtomaahiihdonkin
ftekiiiikan sliii-j-ttaes-sa tasamaalta
Imurtomaaile.;
Suomalaisetkin ovat jo tehneet lä-
Ihes 90 metrin hyppyjä ja uusia nuoria
[kykyjä näkyy nousevan harrastamaan
tätä rohkeiden miesten urheilua. Me^
nestyihän T U L : n Suoniemi hyvin Tatralla
Tshekkcslovakiassa, sijoittuessaan
toiseksi mäessä. Toivo Käki
voitti samoissa kisoissa yhdistetyn
vaikka mukana o l i keski-eurooppalai-sia
tekijämiehiä.
Liikelaitoksille, järjestöille ja
yksityisille '
Kirjapäinos-samme tehdään ensiluokan
painotöitä nopeasti ja kohtuullisella
hinnalla.
Tarvitcssanne
KIRJELOMAKKEITA
KIRJEKUORIA
L.4SKUI,OMAKKEirA
TILIOTTEITA
KÄYNTIKORTTEJA
OVILIPPUJA
-MALNOSILMOITUKSIA
Jt-MLAOHJELMIA
KUTSLTKORTTEJA
i L \ X K U T S t j A V.aL (
lähettäkää tilauksenne:.
V A P A U S PUBLISHING
C O M P A N Y LIMITED
Box 69 Sudbury. O n t
Luodaanpa tässä sihnäys siihen m i ten.
mäkihyppj'jen maailmanennätys
on kehitynyt tähän päivään mennessä.
Norjalainen mäkiasiaintuntija Jacob
Vaago on laatinut seiu-aavan luettelon
mäkiennätyksen kehityksestä:
19 ta, S. Norheim, 18tö
20 m. A, H . Haugen, 1879
22 m. S Svalestoga. 1881
26 m. J . - K . Nordgard, 1886
30 m. G. Bye, 1890
31.1 m. M, Temmestveit, 1891
31.4 m. T. Hemmestveit. 1893
315 m- S.Solid,1897
32.5 m. A.Nielsseh j a M .
Tanson, 1899
35.8 m. O. Tandberg, 1900
38.5 m. N. Gjestvang, 1902
41 m. N Gjestvang, 1902
42 m. O. Gundersen, 1909
43 m. H. Smith, 1909
45 m. H. Smith. 1909
46.3 m. A. Haugen, 1911
47 m. G Andersen, 1912
48 m. Th. Knudsen, 1913
51.5 m. R. Omtvedt, 1913
54 m. R. Amble,1915
58 m. R. Omvedt, 1916
619 m.. H. H a l l , 1917
62.5 m. H . Hall. 1918
64.9 m. A . Haugen, 1919
65.2 m. A. Haugen, 1920
69.8 m. H Hall, 1912
73 m. N. Nelsen, 1924
75 m. A. Badrultt. 1930
76.5 m. B.Ruud, 1931
81.5 m. S Ruud, 1931
82.5 m. R. Iiymburne, 1932
84 m. S. Ruud, 1933
86 m. S. Ruud, 1933
87 m. H . Ruchet, 1933
92 m B. Ruud, 1934
93 m. R. Andersen, 1935
97 m. Marusarz, 1935
99 m. R; Andersen, 1935
99.5 m. F. Kainersdorfer, 1935
101.5 m. J . Bradl, 1936
107 m J . Bradl, 1938
118 m. R. Gehring, 1941
120 m. F. Tabhannen, 1948
124 m . ' W . Gantschnigg, 1950
127 m. S. Weiler, 1950
135 m. D. Netzell, 1950.
imasta pettiirm ;kaiissa
! iPebiQsr, —,\riet Namin Tadiqlaajal-lluksessa
Uedöitettiin. että Ranskan
Lkomissioneri I c o n . K g n o n on tiedolt-tanut,
että Viet Namin kansantasavallan
johtaja Ho C h i M i n h tulee
mahdollisesti neuvottelemaan nukkehallitsija
Bao D a i n kanssa; ISmän
Johdosta radiossa tiedoitettiin:
"Viet l<7amin laillisella hälUtuksella
ei ole mitään muuta tekemistä pettur
i n kanssa kuin sotaoikeuden kautta."
Edelleen sanottiin, että sodan pikaisen
lopettamisen ainoa'keino on kiihdyttää
sotatoimia ranskalaisia maahan-fayö&
kääjiä ja heidän lakeijoitaan, ennenkaikkea
Bao Etaln hallitusta vastaan.
Alumiinivoitojt -
Toronto . — Aluminium Limitedin
\-iime vuoden myynnit olivat $199,406,-
294, joista jäi voitoksi $52,141,294. Kun
sen jälkeen oli varattu $20,339.704 veroja
varten ja tehty muita varauksia
Ja poistoja, jäi • puhtaaksi voitoksi,
$27,006,181 eli $323.461 vähemmän kuin
vuonna 1948, ^Vuoden voitosta jaett
i i n osakkaille $9,677330 j a loput siirreltiin
jakamattomien voittojen r a hastoon,
jossa oli sen jälkeen $101,771,-
342. Yhtiön varat olivat viime vuoden
lopulla kaikkiaan $612,215,616.
Mitä vuoien M fuiovereitinbifuksel
toteavat tanadalaisten vuosituloista
' Oitainu — Veroasioiden ministeriö on julkaissut tilastollisen katsauksen
cäaiadaTaistehtifloveroasioista. Sen mukaan olivat eri aloilla työskennelleiden
palkansaajien keskimääräiset ansiot TUonna 1948 seuraavanlaiset:
Luku Kcskim. tulo
Asevoimissa 19.430 $2.171
Ktmtienpalvduksessa . . . . . . . . . . . . . . . . • — . . . . . . . 52,040 2,157
Yks. liikeyrityksissä 1,737.898 2,156
Maakuntien palveluksessa 46.401 2,132
Liittovaltion palveluksessa —... — . . 93,686 2,093
O p p i l a i t o k s i s s a . ; . . . . . . . . 60.540 2.075
Väärinkäsitysten välttämiseksi on tarpeellista huomauttaa, ctt;\ edelliiole-vat
numerot käsittävät ainoastaan verovelvollisten henkilöiden lulot sillä jokaisessa
edellämainitussa ryhmässä on runsaammin palkkalaisia kuin mitä
ensimmäisen sarakkeen luvut edellyttävät. P.ilkansaajien r\'hmä&sä oli veronmaksajia
kaikkiaan 2,060,946 henkilöä.
Kaikenlaatuisten yksltjTsyrittäjicn kcskimaaräisot vuositulot esitetään
allaolevassa taulukossa tärkeimpiin ryhmiin jaettuina:
Lakimiehet . 3,886 $7,822
Lääkärit " 7,442 7.666:
Insinöörit j a arkkitehdit 1.114 7,452
Hammaslääkärit B . . . . . . . . . 3.557 5,713
Klropraktorlt yms. 480 4.348
Liikeyritysten osakkaat 44.026 4,207
Koroilla elävät . . . . . .. ..: - 52,859 4.197
Liikeyritysten omista jat 96,971 3.891
B:auppamatkustajat —... 20.800 3.847
Mctsäurakoitsljat ... 1.329 3.771
I PohjäiitiiHäli lirlieilu-opisto
vihitty
HeldnkL — (S-S) — KuortaneeUa
vihittiin maaliskuun 19 pnii tiirkot-tukseäisa
Pohjatixnaan Urheiluopisto,
Opiston,'joka on täysin rakennettu v a paaehtoisen
työn avulla; vihki Vaasan
läänin maalierra K. O. R. AlilbSck.
Tilisuudessa oli läsnä noin 200 kutsu-
\1erasta maan kaikkien urhcllujärjes-töjen
ollessa edustettuina.
Mainittakoon; että urheiluopisto on
tullut mak.samann lähes 20 mllj.
markkaa, Jotka varat suurimmaksi o-saksl
on saatu omasta maakamarasta
Polijanmaaltn. Moni amerikansuomalainen
on myös tukenut tätä y r i tystä
tervetulleena kah\1paketiUa;
Kuortaneen urheiluopisto on jo neljiin
maassamme. Vanhin ja komein
on Vierumäen urheiluopisto. Viime
vuonna vihittiin tarkoitukseensa Suomen
Palloliiton urheiluopisto Eerlk-kilii
ja T U L : n urheiluopisto Pajulahti.
Summitelmat o\-at myös.valmiina L a pin
ja Savon urheiluopistoja varten.
Torstaina, maalisk. 30 p. — Thursday, Mar, 30. Sivu 5
— Sutherlandin vesiputous Uudessa
Scelannis-sa on j'ksi korkein tl.900
jalkaa) j a kaunein vesiputous mantl-ma.
ssa.
j —VAPAUS on plkkulehti, multa
j se on kuitenkin Johtava suomtnklt'
I fincn IcMi Canadassa. Tilatkaa
Kiinassa vietetty
Sun Jatsenin kiiöle-man
muistojuhlaa
Peking. ^ Täällä vietettiin maaliskuun
12 päivänä.Kuomintangin vallankumouskomiteaa
johdolla ö i Sini
Jatsenin kuoleman 25. iiitiistJöjtihla^^
"Vaikka tri Siin Jatsen ei nähnyt
vallanktunousaatteen toteutumista",
sanoi L i Chi-shen, " n i i n K i i n a n kom-munistipuoiiieen
.tr^^^ IMfao
Tse-tungin johdolla k i i n a n kansan
vapausäsia vietiin lopulliseen voittoon."
•
Toiset puhujat puiiuiVat pitkästi
Sun Jatsenin politiikan kplniestä kohdasta
— yhdistyä Neuvostoliiton ja
kommimistien kanssa sekä tukea työläisiä
j a talonpoikia.
•LUETTELEMME TÄSSÄ
! MUUTAMIA LÄÄKKEITÄ J A
I TARVIKKEITA
KATARRILLE
Mendaco pillereitä , . . 1JJ5 & 2.50
Haz-.Mah kaps. . . . . . . 1.25 &: 3.0O
Davis iiengenahdistus-iääke
pullo 3.00
Lantigen B: ....puno &00
REUMATISMILLE JA
ARTHRITIKSELLE
Imdrin tableteja ..
TRc >aps3ileja . . .
Dohin tabletteja ..
Linimenttiä . ..
Lantigen C . . . . . . .
PuHolääkettä
...3.00 & 5.00
...1.25 & 5.00
. . . . . . . . . . 2 . 39
:. .60c & 1.Ö0
. . . . . p u l l o 6.00
. . . . p u l l o 1.00
KUMITARVIKKEltA ,
^Condums" ......3-5fl« tus. L50
Conduntt- . . . . . . 3 - L OO tus. 3.00
-Naiste.n huuhtelu-
•B rf','-"ja 1.95. & 3.50
HuuhtelupiUereitä . . . . . . . . . . 7 5c
Kuumsvesipusseja 97, L75' &' 2.15
va.ntsteet . . . . . . . . . . . . . . . . 7 5c
KOTITARVIKKEITÄ ,
Rauta.iiniä . . . . . . . . . . . . p u H o 98c
i^araita rautaviiniä . . . . pullo 1.83
i-ai-sapuivsria. kaasua j a ruoan-
^JlatiL-^äiriöitä varten . . .75c
f i ! ! t™ä ....50c
ilatoiaakettä
Pulveria lapsille 50c
. Pillereitä 1 tus. . . . . . . . . . . L 25
-^^arinia l gr. ......iooo-l.49
- gr. . . . . . . . . . . . . . 1 0 0 0 — L 29
KOTITARVIKKEITÄ
Mimuaispillereitä . . . . ; — 4 9c
Munuaislääke .pullo 1.00
Verenpuhdistuslääke, . .pullo LOO
Pertusshiia . . . . . . . . . . . . 5 7 c & 98c
Hermolääke . . . . . . . . . . - p u l b LOO
Lakseeripillereltä . , . . • . . . . . . .50c
Maltlevol Toniikkia Ruokahalulle
aikuisille ja lapsille ....2.00
Eczema-salvaa lapsille ja
aikulsiUe . . . . . . . . . 1 . 0 0
Disnexrpulveria tai salvaa
"Athletes, Foot" , ,
parantamiselle . . . . . . . . . . 1 . 00
Hoffmanin tippoja ..50c & LOO
Koliikkitipppja .... .50c & LOO
Kamferttiitippoja . . . . / . 5 0 c & 1.00
Anlstippoja . . . . . . . . . . 5 0 c & iOO
Ruusuntippoja .. .. .60c & 1.20
Kiflvaa kaihfertfia , , . . . . k p l . 20c
Jcdisalvaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50c
Sallsyylipulvferia •
8 uns. 1.25 . . . . . . 1 p. 2.00
jptkaalisuölaa . ...1 uns. 50c
Mustaa juurta . . i pauna 2.00
Kalkkimaitopulveriä . ; V i l p . ' L 75
Lyyjyveltä . . . . . . . . . . . . ^ p i i l l o 75c
Peräpukama voidetta .75c
PetSpukamaputlda .. - . . y . . .L25
gyyhyvoldetta ,. . . . . . . . . . 7 Sc
Selkälaastareita . . . . . . . . . . . . . li»
Terveyssuolaa . . . . . . . 59c
Yskänlääkettä . . . . . . . . . . . . . . . 7 5 c '
Postitilaukset täytetään
huolella ja nopeasti
PUH. 6-6572
(Jatkoa)
ATOÄälPOÄEVnPSVKOPAATIT
Vaikka atomivoima ei miilään t a valla
voi järkyttää Netivöstoillton t a loudellista
järjestelmää, ön neuvosto-ihrhisten
kuitenkin aina pidettävä s i l mällä
iiiähdolli^utta, että atomi-pbmnii
voi s6tapsyk:öpäättien käsissä
johtaa uute^h sötäan ja sitä sJeuräa--
vaan hirvittävään hävitykseen neuvostomaassa,
joka jtiuri on saanut parannetuksi
viime sodan syvät haavat.
Kuinka voisi esimerkiksi olla kuulematta,
kun hUOTri;attai;a ariierlkkalai-nen
polltiikko Clarence Canhön lausui
selvin sanoin r '
"Voimme pyyhkiä. Moskovan ja j o kaisen
muun r\.^Sx v o s tokaupimgin
maan pinnalta viikossa tulevan sodan
alkamisen jälkeen! ; Voimme kolmen
viikon kuluessa muuttaa jokaisen Neuvostoliiton
keskuksen rauniöläjäksl."
ilmanjulkisuuden edessä ei kuitenkaan
sallinut niiden vastata atomiponimin
kieltämistä tarkoittavaan ehdotukseen
avoimella ja brutaalilla "eillä". Sen
sijaan käytettiin h jääksi kaikenlaisia
verukkeita, jotta kysymys tehtäisiin
niin sekavaksi ja monimutkaiseksi, ettei
tavallinen ihminen pääsisi selvUlö,
että asian yksinkertaisena ytimenä ohi
haluttitnko vai eikö sitoutua olemaan
murhaamatta atömipcmmilla.
BAkVCn VliB VÄiVÖNTA-SDUNNTTELaiAN
UMPIKUJAAN
Tehtiih seuraava valinta:
Phsin on luotava kansainvälinen
valvontajärjestelmä ja vasta sen jälkeen
voidaan puhua atomipommir
kieltämisestä. Tämä oli ilmeisen epäjohdonmukaista,
valvonnan tehtä-
\%nähän olisi atomipommikiellosti.
solmltim sopimuksen täyttämisen silmälläpitäminen
j a valvonnan edellytyksenä
siten, että tällainen sopimu.=
olisi olemassa. Mutta kun paljon puheenaihetta
antanut amerikkalainen
finanssimles Baruch Yhdysvaltain n i - lien.siiunnitelmiin, multa el sosialisti-missä
esitti ehdotuk.sen.sa. ei hänen-, ggug valtiolle, joka jännittää kaikki
kään päämääränä ollut Joogillisuus,.. voimansa kansan parhaaksi,
vaan atomiasetta koskevan
Atomisptauiikauksia vastaan Neuvostoliitto
— yhtä hyvin ennen kuin
Truman oli myöntänyt Neuvostoliiton
hällltseväh atömlsalaisuutta kuin sen
jälkeenkin —, on noudattanut selvää
jia johdonmukaista politiikkaa vaatien
kansainvälistä sopimusta atomipommin
ja muiden välineiden Icäyttö i h misten
jöukkotuhbamlseen sotii kansojen
omaatuntoa - ja:, kunniaa ^^^^v
tään." ' • ,
Jokainen hallitus, joka on päättänyt,
ettei tilanne .koskaan saisi kehittyä
atöinisbdän julmaan epiälnhiinilli-syyteeri,
saattaa^^ivan hyvin kalkista
muista seikoista piittaamatta kirjoittaa
nimensä sellaisen sopimuksen a l le.
,. ^
Jokainen hallitus, joka kieltää allekirjoituksensa
tällaisesta sopimuksesta,
oh siteii tiumustanut, että se pitää
ätomimurhaa puolustettavana ja oi-^ «^"ujen pyrkimyksien uusin ilmaus, ;
tsn odotettav.1 amerlkltalalsten raharuhtinaiden
suostumusta atomivoimansa
käyttämiseksi rauhanomaisen
Jällesnrakentamisen p a i v e 1 uksessa.
Jokainenhan tietää kultenkini että
dollarimonppolit tekevät mitä suurimpia
ponnistuksia estääkseen.sosia-
ILstLsen jälleenrakennustyön Netivos-toliito.
ssä. Mutta li.säksl niiden amerikkalaisten
asiantuntijain mietinnös-'
sä, joka on isääimöstelychdotuksen
pohjana (James Frank-raportti vuodelta
1945 >. sanotaan suoraan, että se
tekee mahdottomaksi atomienergian
kehittämisen rauhanomaisiin tarkoituksiin".
Kuvaavaa ön .ettei näiden .säännös-telyaimok.
sicn jakamisella ole mitliiin
tekemistä valvonnan kanssa, jonka
Y K n yksimielisen päätöksen peru.steel-la
pitäisi välttämättömien tarpeiden
fajoissa turvata atomierierelan yfcsln-tmälnen
käyttö rauhanomaisiin tarkoituksiin.
Suunnitelma piiinvastoin
estää tällaisen rauhanomaisen kiiytön.
iTämä sopii amerikkalaisten monopo-kansain-välissn
valvorman vieminen umpikujaan.
; Tähän tarkoitukseen hänen
ehdötuksehsa oli hyvin onnistunut.
Riltä.^ei stiinkaan koskenut atomivoiman
kansainvälisen valvonnan
3. YHDYSVALLAT HALUAA SAADA
VALVONTAANSA K A I K K I AVAIN-TEOLLISUUDiETVALVO.
MlS-SAAN
MAISSA ••••
Baruchin suunnitelma el ainoastaan
välttämättömyyttä, Jo viionna 1946 i vaadi valvontaan.sa atomivoimatuo-määritteli
Stalin Neuvostoliiton ato-mipolitilkaksi
atomiaseen kieltämisen
täntoa. vaan se vaatii myö.s, että .sen
valvomien maiden kemiallinen ja me-tulcvat
maiidolllsesti csittamuUn jotakin
osaa atomivoiman tuotannossa.
Kun Ylidysvaltaln: monopolit näin
hallitsisivat valvomlensa maiden a-väintcolll.
suuk.sla, määräisivät he käytännössä
koko asianomaisen maan t a loudellisesta
icehltykscitä. : Kuvan
siitä, mlhlii tämä saattaisi johtaa, a n taa
amerikkalaisen polittikon BuUlttin
lapsunto. jonka mukaan ^ Stalinin
suUhnltelmna Netivostolliton tierästeol-lisuuden
kohpttämlseksl 00 miljoonan
tonnin viiosltuotaiitopn 10—15 vuoden
kuluessa voidaan pitää heuvastoimpc-rialismln
ilmauksena. Jokainen tietää
kiiitenkln, etteiviit Neuvostoliiton työläiset
ja talonpojat taistelleet itseään
valtaan 1917 antautuakseen nyt ame-rikitalalsten
miljardöörien valtaan.
4. YHbYSVALlÄT VELVOITTAU-TUti
J O K O KIELTÄMÄ. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-30-05
