Vapaus, December 18, 1948

              i l
pim 2 Lauantaina/Jouluk, 18 p. — Saturday, Dee. 18
},Otgm of Hnnffib Ctinadlang. vM^.
.tli^Uisibed No7.6Cb 1917, Autborlzed
C M second class mail hy tbe Post
Office I^partmeDt, Ottawa. Ptib^
«iXlmisdayBjaxxd JS^turda^s by Vapaus
JPabfisbIng Ccsnpaoy I X d , a t 100-i(a
iOr ^EtoSt.8udbvry,^Ont.,Canada.
TetephoDcs: Suslses? Office
Sdltotial Office €-4205. fSmBga
R Sulsd, IkUtor W. EUund. BSalUng
addiesg S(wc i^idbuiy, Ontario,
Advcrtisiog rates upon ^TpUcatloa.
Tramlatioo free of cbaige.
TILAUSHINNAT:
C^nadassa: 1 vfc. 6.00 6 kk- 3.2$
» t e . 2.00
«idy^vallolssa: 1 vk-7.00 6 Jck. 3.80
Suomessa: . 1 vfc. 7.50 6 kk. 4.25
Mitä muut sanovat
f ] Margariinia joululahjaksi
bv^-d): -^''^Siiuri o<a lehtpiitTinie lukiiakännasta <m ioskus svönv
jt^/I^^SoQaaii ituitenkin siitä, että olotila, ipissä varakkaat s^rövat voita ja
S S . . ' ' - » ' » i L j ' j^iiikpa, muuta kuin suotava. -
uutisosastolla 1 on kerrottu,; Canadan
iiS^ä^Oi yiimeUKstaina päätöksen, että'meijeriteoUisuOslain se
Sa/jokaTiieltää margariinin valmistamisen ja myynnin, on perus- '
^"^'tiBlain vastainen, mutta lain se kohta, joka kieltää margariinin tuon-
•fn^ ulkomailta, on vieläkin laillinen. ,
Asiallisesti tämä tarkoittaa sitä, että nyt voidaan Canadassa val-^
LtA^ii^taa ja myydä ^margariinia. Se on-kaikiti puolin laillista. Tosiasi-fe?,;^^
a korkeimman oikeuden päätös merkitsee sitä, 6ttä margariinin val-te'
5iffrfstämisen ja myynnin kielto on ollut allista alkaen laitonta* siis vuo-frrldMta.
1886 alkaen on koko maa ollut laittemuuden liukkaalla tiellä.*
|:V|'^utta iiimeellisempää tässä on se, että margariinin ulkomailta tuonti
vieläkin "laitonta'"' vaikka juuri on todettu, että tähän asti on
'^J-^^jfavuttomasti'' estetty margariinin valmistaminen kotimäassal
t^^r^^^^Är'Tuntuu-siis siltä, kuin "laki
•
puöluepoHtiikan'
se avuton tilk, mihin mäi-nkertaisen
tosiasian Vuoksi
Jbun heidän jäf-jes^önsä huippujohdossa on monopolipääoman omista-
^f^.rt|^t ja kontrolloimat meijerit, Jotka nyt laskivat, että margariinin tuo-
3^J;^tännosla ja myynnistä saadaan lisävoittoa. -Maitofarmarien järjestö;
niSiiftiifi aseista sisäisten, johtovoimien toimesta. Tämä -on hyvä
H}r}pUaB. mielessä silloin kun suuromistajat taas esiintyvät yksinoikeu-
V-^. lettuina "farmarien ystävinä''.
u V v i . , : Mutta kieltää ei kuitenkaan voida sitä, etteikö tämä yksHyis-r;'
i')^ittelijäin yhteiskunta ole sittenkin maailman "tehokkain yhteiskan-|
Ai4;tajärjestelmä''. Teoreettisesti puhuen oli, tai ainakin luultiin qleS/an
i47^^d6Uista, että korkein oikeus voi pitää niargariinipannan v6i-
;.>^f^A|[ssa tai kumota sen. Mutta samana p ä i v ä n ä jolloin tiedo-otettiin,
että korkein oikeus on poistanut margariinipannan, i l m o i - .
tettiin Torontosla,^että Canada Packers Ltd on etukäteen valmistunut
jy^^'maf että se voi vielä tämän viikon aikana lähettää margariinia'märk-kaloille,''
Niin varmoja olivat nämä "yksityisyrittäjät" margäriinipän-i'.,;
ii|n poistamisesta, että he sijoittivat etukäteen tuhansia dollareita
li tähaa koneisiin ja muihin välineisiin!
y, \ J Me siis saimme margariinia joululahjaksi. Se on kiertämätörf osa
•':>^,,siitä kurjistuttamispoliiiikasta, hiikäeittämättömästi seuraa sotaohjel-
V A K O U U J U T T U f f l N O N
»SIISTI J A SIEVÄ"
WasWnyton. — Päivittäiset uutis-otsikot
«Bääyat sekavjEa yksityiskohtia
Whittaker Chambersin kummallisessa
asiassa ja. Canada voittaa myöhästyen
uutta kiitosta huolellisesti suumjitte-lemastaan
Venäjän vakoiluaslasta . ..
Amerikkalaisten enemmistö tietää v är
hän Canadan jutusta/ mutta heillä on
vaikutelma, e t t ä se oU verrattain siisti
ja sievä . . . " — CP:n uutistleto.
jouluk- 9 pnä.
. ' _ -k *
CCF:n J O H T O ON
HUONOSSA SEURASSA
. . . Se on liberaalipuolueen h a l l i ­tuksen
(ulkomaa-) ohjelma.
rusperlaatteet on JliteKy konserva­tiivipuolueen
uuteen ohjelmaan. Mo-^
Jemmat, CCP:n Ja Social Creditln
ryhmät; tukevat sM.' Ainoa soraääni
tulee Quetiedn äärimmäisiltä Jcansal-;
llsmlelislltäi jotka nyt puhuvat Cana-;
dan tasavallasta Ja sUtä mahdolisuu-desta
j a toiveesta; että Canada pysyy-puolueettomana
uuden sodan syttyes­sä
. . . — MontreaJi Daily Star.
• • • .
TUNTEE OMANSA •
Amerikan Suometar'huok"äa j a "va­littaa
Jumalan nimeen, että Eotarikol-llsena
tuomittu Japaiiin sodan aikai­nen
päämlnlsted HIdekI Tojo j a Jot­kut
toiset hänen kanssarikollisistaan
Joutuvat ehkä hengellään:maksai6aan
rikoksensa kansakuntaamme j a maar
ilmaa vastaan. • Suometar-kirjoittaa:
"Sodat laskevat kfinsojehmoraalfeet
käsitteet alhaiselle tacolle.. . . Viime
sodan Jälkeen on täa^ palattu esihis­torialliseen
raakuuteen. Voitettujen
kansojen johtajia iihimutaan Ja hirte­tään
..." '
N i i n , - e i t ä on . Japanin Ja Saksan
Sitosieesa '^ilmestyneessä Oemo-, ^ -
fcraatti^e»» Kansa K^I«oi4^rfssa on
JoJkalsto l o l m l t t a j a Sulo.Sbvannon tl o i t i » , lossa annetaan selvä bu-
_ K i i n a n taloodcllisesia Ja,poliitr:
tuesta kebliyfeoistä. Tällä bet-keJlä,
Jolloin K i i n a n lu:'nsa o n lur;
ristamassa viimit^iä sorron jään-nSiulä,
on - KJf nan' taistelim - ym^
märtinUseksi tarpeen tuntea se
tiey Joka on nykyhetken tapahta-miin-
Johtanat. :
Kirf.-$llXOr6uvaiitO -{^mjuonna^Igl P ^ t e t u n kom^
' 1 sionistisen puoliieen ympärille muo-
'.'^öl[emme edelleenkin sitä mieltä, että Canad^sa^ei märgäriiilia olisi tar-
V\:;v|ttu, sillä tässä maassa voidaan tuottaa riittävästi oikeata, voitakin. '
% 't(Eden^e)a uskomme, etjä tämä päätös vähentää canadalaisten^ lannien '
'4^SsT'ttfloja kahdellakin tavalla: 1) Huomattava määrä margariinin raaka-ai-
/\f/;-öeista kasvatetaan'Yhdysvaltain farmarien-pelloilla .ja niitä luote-
/ j f a a n siis ainakin toistaiseksi Yhdysvalloista, ja 2) "halpaa" mairga-
,V,^riinia käytetään aseena maitofarmaria vastaan maidon j ^ kerman hin-
- ifjOen määrittelyssä. ' , ' '
l . Tässä tilanteessa ja huomioonottaen sen, että alati kohoavien
; ":*re^ustannusten vuoksi "halvempi"' margarimi kilpailee huomatta-
,'\viissa määrässä kalliin voin kanssa, on ainoa ulospääsytie se, että vaa-
' .f ' ditaan niin kaupungeissa kuin maaseuduillakin hallituksen tukirahoja
V ''vdituotannoUe. Hallituksen tukirahojen avulla,voidaan alentaa voin
Vähittäishintaa. Tämä takaisi farmareille sen, että voi kykenisi me-ii|
styksellisesti kilpailemaan margariinin kanssa.- Samalla vältettäisiin
.-^fs^ vaara, että margariinista tulee "köyhälistön voita" siten, että vain
; V .AÄrakkaat syövät voita ja köyhempi kajisa margariinia. . Tässäkin.
ipsiaSiassa työläisten/farmarien j a keskiluokkalaisten edut ovat yhdenmu-:
lakaiset ja vaativat läheistä yhteistoimintaa.
Toronton kunnallisvaalit
Tähän vuoden aikaan suoritetaan Canadan monissa kaupungeissi
' -I^innallisvaalit. Mutta nyt, kuten tavallista, seurataan erikoisella
^^nfielenkitnnolla Toronton, Canadan toiseksi suurimman kaupungin
^^^i-;^ pidetään vanhan tavan mukaan tammikuun ensimmäi­sena
päivänä. ' _
Tällä kertaa kunnallisvaalilaisielu on saanut erittäin terävän
!j#«auod<yn. ,Kuteir tied^
% t4kuntan5a ja Ontarion toryhallituksen ansioista kovaan puristukseen
sk :s|hkövoimapulan takia. Tavallisia kansalaisia rangaistiin, uhkailtiin
« 3 1 4 nioitittiin jatkuvasti vastuunalaisten viranomaisten SAamattomuu-'
a&;^s^d«n ja virhdden takia.^^^^^^^^^ hyvin
Sf.?^^^ valtuusmiehet Charles Sims ja Norman
äsfe^^^^^^ joukoille sähkövoimapulan ja pimennysten tarpeettomuu-
V ' • d^ri,' niin torontolaisille ilmoitettiin, että he saavat sähköä äitiäkin
f a s t i . Nyt riippuu tprontolaisista itsestään, valitsevatko
ftfefeh|'k^ valtuustoon ja koululautakuntaan lorypuo-
; vaiko sellaisia iyöväenmiehiä, jotka tietävät
r>sf».jnus(a todella on kysymys ja rohkenevat tehdä jotakin tilanteen paran-r
/ tamiseksi.
' ' i . Erikoisen tärkeä kysymys .torontolaisille valitsijoille on taäntu-esitys,
että kunnanhallinnon virka-aika pidennettäisiin
''}) kaksivuotiseksi, t.s. että vaalit pidettäisiin vain joka toinen vuosi. Tä-
V* tÄi muka "säästettäisiin" vaalimenoissa ja saataisiin muutenkin "pa-r^
nfinpi" kunnallishallinto. *v . -
l!'-^ ' Mutta tosiasia on, että näin menetellen taantumusvbittoiselle kuri-
•i:^^Mtivalimstottc annettaisiin lisää valtuuksia, enemmän manööveraus-
.VtJfaa ja'samalla valitsijain kontrolli sen suhteen heikkenisi. K ^ i -
^V'^ Volotinen kaupungin hallinto nykyoloissa tarkoittaisi kaupungin hal-
' ' U|uion huorionemista, kotien omistajien verotaakan lisääntymistä ja
'}';'/'te93^ aseman lujittamista. Että jUuri viimeksimainit-luunkin
pyritään, se ilmenee parhaiten siitä kun muistetaan mitä ta-
^^|ft>»htui viime vuonna. Silloin oli vain 5 kontroUeriehdokasta kun oli
sovittu, että hinnalla millä hyvänsä on saatava entinen kontrolleri ^
S^iith häviölle.; Alutta kun vaalivoli mennyt, niin heti järjestettiin^ -:
sotarikollisilla puolustajansa myöskin
meidän amerikansuomalaisten Jou-f
kossa . . . — Työmies.
• • •
L I I A N P A K S U REHEL- >
L I S E L L E SOS.DE1VIILLEKIN
'Jahvetin (S; Sosialidemokraatin pa­kinoitsijan)
apoteoosi Väinö Tanne­rille
("Tervetulpa suomalainen mies'')
on l i i a n paksua järkeyämmllle soslall-demokraateillekin>
sillä esim. nimim.
Picador Arbetarbladetlssa "kirjoittaa:
^^oldaan vielä puojiistaa , m i e l i p i ­dettä,
J Jonka mukaan sotasyyllisinä
tuomltuti eivät yl££ln,,9ie syyllisiä, j a
että on olemasssi,tiettyä epäpikeudjen-mukalsuutta
Sihjä,, että heidän . y ^n
piti M r s i ä n i i n monien hairabduii^is-ta.
M^tta Jahvetln Jdrjoltuksesta
muodostuu Itse JsptapoHtlikänpuolus-.
tUs Ja.'hyökkäys.niitä toimenpiteitä
vastaan, joihIn'bn'i5yhdytty, Jotta i|L-mä
ixJMikkö'säatäism-iefvlt^lykä.
hyökkäys södäh' ja^elsett/öijan p o l i i t ­tista'
smuitäust^', vistäah.' Suurita,
jonka 'nj^k^en-preslde^^^
e r ä k TOdän Jälkelset4»aJlitukset'oväfe
voimakkaasti omakstmeet, myös n y ­kyinen
hallitus. (!)
"Vähitellen on totuttu siihen, että
e i voida; odottaa mitäaij erikoiät^^jpo-l
i l t t i n a älyä tai edes mJlään erikoista
säädyllisyyttä JahyetUta. Voitaisiin
kuitenkin odottaav^ktävpu^lueen pää-äänenkannattaja
ei ihnan muuta j u l ­kaisisi
kaikkea, joka odottamatta pul­pahtaa
hänestä c^ihi." "
• • • /
KUUTOSnPf SUHTAUÖUT-T
I I N V A L L A N TOISIN.,
-Myös Vasabladet (ruots.) näkee "yh­tä
Jä toista huomautettavaa molem­pien
herrojen (Tannerin ja Linkomie­hen)
vapauttamisen yhteydessä!': ;
. . . V i k a on siinä, että tämä o i ­keustaju
nlto usein reagoi poliittisten
linjojen mukaisesti. • Monet vankila-portit
oyat tässä maassa' sulkeutuneet
ja ajan kuluttua jälleen, avautuneet
pollittiäista syistä tuoniltuille henlri-löllle
ilman, että sanomalehdet,*5otka
nyt juhlivat Tanneria j a Linkomiestä;
inhhnllllseltä kannalta -olisivat' osoit­taneet
vähäisintäkään: mielenkUntoa
asialle; vaikka osa tuomituista on nyt
huomatulla paikalla julkisessa elä­mässä.
Kosketeltakoon vain yhtä
monien tapausten Joukossa.
Vuonna 1941 heltetUin kuusi kan­sanedustajaa,
: sosialidemokraattisen
puolueen vasen siipi, kuritushuonee­seen
sen jälkeen, k u n heitä vastaan
oli nostettu kanne j a tuomio valtio­petoksesta.
Siltä, m i t ä he olivat teh­neet,
ei kukaan ulkopuolinen tiennyt
eikä tiedä vielä tänäkään päivänä.
Kuutoset itse väittävät, k u n he Jälleen
pääsivät ^vapaiksi, että he olivat a l -
Nykypälvien K i i n a tarjoaa havalni
noitsijalle kuvan valtavat mfttasuhf
teet otiiaavista äärimmillesn ^keriittyii:
neJstä rlsthlidoista ja vastakohdistii
AvOhneksi taisteluksi k ä r j i s t y n e e i y h i'
teiskunrfalllset j a poliittiset risth^ldat
vastaavat •mittasuhteiltaan > •'karaatt­inaan
alueellista j a vässtöUistä suu^
ruuttar kansanjoukkojsn kurjuus Ja'
nälästä )a sairauksista johtuva kuole-^
m l n e n ^ maan luontaisia'rikkaukJia|
monltuhatvuotihen. historia ja-sivlstys;
kansanjoukkojen nykyistä tietämät-tömyjrttä
Ja valistumattomuutta; K i k:
nan monituhatvuotinen^ valtiolllnehl
olemassaolo nykypäiviän K i i n a n ?:^v^^^^^^
Ivallisten hallltsijata täydellistä epä^
kansallisuutta j a epäitsenäisyyttä, '
Tämä vastakohtien ja ristiriitojen,
maa muodostaa tänään valtavan tais­telukentän.
"
Sen hedelmällisiUä pelloilla, maalla
nian plsimplln lukeutuvien virtoj sn
rantamilla j a lukemattomien kaupun­kien
muurelUa, joiden syntyä t ä y t j^
etsiä vuosisatojen uumenistay käydään,
historian pitkäaikaisinta ja-lflajakani^
toisinta kansalaissotaaj johon kummal­takin
puolen osallistuvat monimtljoor,
naiset armeijat j a joka jo syttye^ään
kasvoi y l i ahtaiden kansallisten; puitr.
teiden maailmanhlstoriallissn /,merki-;
tyksen omaavaksi Impsrialisminvas.^
täiseksi sodaksi. ', - v-ri
Toisen taistelevan puolen muodosta­vat
Itsekkäitä luokkapyyteitäänedusrj
t ä v d t j ä K i i n a n kansalliset edut n i i d e n ;
hyväksi uhraimest taantumukselliset
ftibdäaliset ja. monbpolikapitalistlset
pihit; j o t k a horjuvaan poliittiseen ase­maansa
vedoten kiristävät haikailee
mättä Amerikalta "ävim" muodossa-yhä
uusia j ä uusia miljardeja armeir;
jansa aseistamiseksi, "valuutan v a ­kauttamiseksi";
"teollisuuden-kehlttärr
mlseksl", ? 'kansantalouden Jälleenrsis*
noastaan työskennelleet Saksaan l ä ­hentymistä
ja sitervjialkavaa sotapoli­tiikkaa'
vastaan, eikä tätä ainakaan
julkisesti ole kximottu. Miitta s a ­noaksemme
• totuuden, el toisella puo­lella
poliittista eroavalsuuslinjaa k i i n ­nostanut.'
niinkään monia - se, mitä
kuutoset olivat tehneet. Kohauteltiin
olkapäitä j a ajateltiin oltavan kuin
suojattuja, kUnfkerran ihmiset, j o i l la
oU n i i n uskallettuja mielipiteitä, i s -
tuivjit telkien takana. Ihmiset, jotka
olivat tuomittujen kanssa yhtä mieltä,
tosin panivat vastalauseensa, mutta
siihen eivät muut kansalaiset k i i n n i t ­täneet
huomiota.
v — . M i t ä pidät parrastani? 'Eikö se
ole parantanut ulkonäköäni?
— Varmastil Sehän peittää puolet
kasvoistasi.
kentamiseksl'? jne.-ja jotka suurimmfe'
Oisan saamistaan * dollaTlmilJardeista'
kahmivat omiin Saalilnhimolslln f kä-sUnsä.,
" ' " - ^ - . •)'
• Tolserui taistelevana f puolfena ovat
taloudelliselta Ja'yhteiskunnalliselta
työlälseti talonpojat, sivistyneistö -sek^
kansalllsssti ajatteleva osa. porvaxisr^
toa. - " 'V
: Ensimmäiset edustavat aikansa elä^
neitä maanomistusoloja; Kätkäilemät-^;
tömään'riistoon perusfuviä tuotanto­muotoja
sekä poliiltlsesnmielivaltaan
perustuvaa valtlollisfta järjestystä, jo=^'
ka ei kykene huolehtimaan' k ^ a l a f e - i j
tensa aineellisesta •toimeentulosta-.
kä valtionsa kansallisesta riippumatT
tomuudesta; "•Jälkimmäiset' edustavat
t$as kansallista uudistumista, agra'a-r
rivallankumousta, teollisuuden; suoje-J
lua imperialistien etupyyteiltä j i s e rt
kaikinpuolista kehittämistä valtion
toimesta sekä kansanjoukkojen har-
^jolttämaa vallankäyttöä- Ensinmki^
nttut edustavat taloudellista sekasor­toa,
tuotannon supistusmista, nälkä-j
a säirausepldemiolta, imperialistin
lisääntyvää mahUa Kiinassa, sotaa;^
jälkimmäiset niaan jakamista talorir^
pojille, kalkkien vkestöpilrien tuotan­toon
osallistumista, kansansivistyksen
leviämistä, taloudellista j ä yhteiskun-nalUsta
räkennutyötä ja sen pohjall^
tapahtuvaa yleisen hyviivvoinnin kas­vua.
Mikä on johtanut K i i n a n tähän, s i -,
sälseen talstelutilaan, sotaan, joka
jatkuu yhtämittaa jo vuosikymmeniä?
Vastausta kysymykseen ei löydyiKii-nan
. monituhatvuotisesta histoi^iaf t a,
jonka varhaisimmat tiedot ovat peräi­sin
noin 4,000 vuoden takaa eikä K i i ­nan'
suurten ajattelijoiden (Laotsen,
Konfutsen tai' 'Mengtsen kuolematto­mista
teoksista; K i i n a n lukemattomat
j a tutkiinattomat luonnonrikkaudet
t a i sen työteliäät asukkaat, jotka ;tun-netaan
:kautta koko maailman uutte­rina
ja vaatimattomina: työntekljölriät-eivät*
myöskään'selitä asiaa. ' v
Vastaus kysymykseen voidaan löy­tää
K i i n a n taloudellisen, v yhteiskun­nallisen
ja sivistyksellisen kehitykseil
pysähdystllassa, jossa eurooppalaistan
suurvaltojen sl 1 rtomaa valloittajat..
Icaupplaat j a lähetyssaarnaajat sen
tapasivat maailmanjaon alkaesia.
, iKehittyneempi tekniikka J a l ä n s i ­mainen
sivistys; joka ei estänyt har­joittamasta
kansallista sortoa tai v a l ­tion
sotavolinlen turvin tapahtuvaa
suurisuuntaista ryöstöä, auttoivat & i r
roopasta Ja Amerikasta' tulevia kolo-nisaattoreljja,
tunkeutumaan ^Klhaaan
Ja saamaan sivellä' l u j a n .-jäVäl^mäan:
laajenevan jalansijan. ' \ t '
'Muukalaisten . maahantunksutujien
etuölkeutetti^ asemia, mään zlkkauk-|
slen häikäilemätön ryöstäminen- ja
täydeUlnen piittaamattomuus Kiinan,
kansallisista eduista synnyttivät jo
viime vuosisadalla iiseita kapinayri-tyfciä
vierasmaalaisten valtaa/vas­taan.*
Viime vuoclsadw historia ker-'
too useista^ liäein epätoivoisistakin -yfi-r.
%k£ista taistella englantilaisia; hoir
kantilaisia, raiukalajsla. amerikkalais
s l i j a japanilaisia maahantunkeutujia
vasraan, jotka "avoimen oven? politU-käV
turvin lujittivat ylivaltaansa Ka­nassa.
Mutta f eodaallstsn yhtelskun-!
taolojen k a n j ^ t a m a Ja plnto&ia. v a l -
tio.'akeni:e sekä kansallisen tletolsuu-den^-
feeikko; vkehitys eivät v. antaneet
mahdollisuutta vtai^tella tuloksellisesti
muukalaisia. . vasta^n^;:^ Päinvastoin.
Maan hamtseva. yläluokka; joka- elJ
laajoja, kansajoiikkoja xilstärnäUä,'so^
peutui: nopeasti \vierasmaalaisiinvalr;
loittajjiin. Jotka eivät estäneet heitä:
rintamasta kansaansa; vaan: ainoas­taan
vaativat iitseUeenxiistovapautta.
Nouseva, kiinalainen porvaristo; sivis-;
tyneistö Ja-kaupunkien -'työväestö <yh-:
dessäedistyksellislmmän talonpoikais-^
i o n osan, kanssa sen sijaan /etsi keino­j
a . muukalaisten Isännölmlsen estämi­seksi.
. ' , "
.; Näiden kansallisesti ajattelevien yh;;
tslskuntapiirien painostuksesta'kukis:.
•tui vuonnaV 191-1 - f l ^ ^
hallitsija j a maa julistettiin tasaval­laksi.
Kiinan ensimmäiseiisi presi­dentiksi
valittiin K i i n a n :kansalllsei}
vapausliikkeen • perustaja- -: Sunjatsen.'
Vastasyntynyt Kiinan pjorvariiunen
tasavalta oli kuitenkin heikko Ja y o l -
maton, ja-h kansallista riipptunatt»-
muutta päämääränään'pitävän Suh-
•'Jatsenin oli ' pakko imperialistisen
suurvaltojen pakoitta mam^ kieltäytyä
valtuuksistaan maan presidenttinä
; taantumuksellisen Juanshikain hyväk­s
i . Täten K i i n a n tasavallan synytn^ä
luonnehtii j o ; sama heikkous niaahan-tunkijoldsn
edessä j a kansani omiasta
keskuudesta lähtöisin Olevien, epäkän-
•sallisten '^ainesten: äulius asettautua"
palvelemaan vieraita tarkoitusperiä;
mikä nykyäänkin- on K i i n a n kansan
tragedian ratkal^evlmpana S3?3mä; .
i Epäonnistuneesta kapinastaan huo­limatta
Juanshikalta vastaan Suit-jatsen
e i kuitenkaan lannistunut tais-,
talussaan kansallisen riippumatto­muuden
'puolesta. lUegaalisena hän
perusti vuonpa '1912 KuomintäUg-puo-lueen,
jonka; ohjelma iperUstui hänen
aos-fvat Venäjän .vallankumouksen
esimerkin nnjksian' neuvostoalueita Ja
pertistlvat v,'1927 oman K i i n a n pu­naisen
armefjatisä. Kommunisthien
puolue Ja; K i i n a n punainen armeija
uskollisina 'Suhjäisenln periaatteille
pyrkivät k a n S a H i s ^ j y h t e n ä i s y y t ^n
Ja vapautumiseen imperialistisista
suiurallolsta-yfttelskunnalllsen vallan­kumouksen
pohjalla.
VaUankusbi^^seai; p e l o U t a n u i t ^ ^^
nan l e o d a a l i - J a inonopolikapltalistl-set
pihrit pettivät^kansalllsen vapaiir
tuksen j a maan ';riIppumattomiiuden
asian Ilittoijituen imperiaiististen
suurvaltojen, qmis^vien piirien kans^
sa.' Suurvallat , k v ä t toivoneet Itse­näisen;
riippumattoman Ja yhtenäisen
K i i n a n muodostxunista Ja antoivat
sen vuoksi kaiken, tuksnsa; K i i n a n
esittämiinsä kolmeenTperusaa^teeseen:
onnellinen, elämä.. jNämä.periaatteet,
jotka ^ myöhemmin- ovat olleet - perus-
^ t a n a K l i n a i L kommunistisen puolueen
j a Kuomlntangin^ V yhtelstohniniian
pohjana: .kansallisen- yhtenäisyyden
asemaltaan demokraattiset kaViöäÄi*^ ^-"«"^«^J^*» i<?Wivat Kllnai»-. eteläls-
-kerr6ks^t;'lA'iöan^-laajat -Joukot ;-Xir'*l"^.«»aakuntlen Julistautuxhaamltser
naiseksi Sunjatseninjohdöllafv. 1947.
sekä i hyyäksy?apn v ^ k o m n n i^
puolue, Kuomintangin;jäseneksi vuon­na
1924. -Nes.tekivät «uomtatängista
laajan.joukkoj^rjestön. J o k a ivVi-lsae
—(1927, s u o r i t t i kuulxrlsan Pohjoisen
sotaretken^f.: Sen :.tuloksena'Suuressa
osassa :Kiinaa muodostui yhtenäinen,
valtio. - V: ., .
: SunjStsenin .periaatteet salvat sa­dattuhannet
kiinalaiset työläiset;- t a ­lonpojat,
-sivistyneistön j a t ^ i i s a l l l s -
miellsen porvariston liittymään KUo.-
mintangln, joka kansan silmissä
esiintyi kansallisena vapausjärjestö-nä.
Mutta englantilaisen "ja j a p a n i ­laisen-:,
pääoman vaikutuksen alainen
K i i n a n taantumuksellinen • porvaristo
alkoi 'pelästyä '•työväenliikkeenvalta­vaa
nousua j a kasvavaa agraarival-lankumousta;
Se kääntyi j y r k ä s t i oi-;
keälle "ja hajoitti yhtenäisen - k a n s a l ­lisen
rintaman; Srmjatsenin perusta­ma
kansallisen yiitenäisyyden esitais­telija
—" Kuomintangln-i)iblue tmohti
perustajansa kuoleman jälkeen hänen
periaatteensa j a l ä h t i avoimeen (tais­teluun
työläisiä j a talonpoikia vas­taan.
' K i i h t y v ä n taanturatikselllsen
terrorin' olosuhteissa edistyksellisim­mät
työläiset Ja .talonpojat ryhmitty-taantumukselllsilipV
piireille niiden
talstcJussa kans i vapautuslHket-t
ä vastaan; Jkosi^ ne vain siten voivat
esteettdmästi isännöidä uutteran kan^
san asumassa luofmonrikkaassa maas­sa:
Imperialistien sotalekniikan Ja
muun a i n e e l l i ^ n tuen: avulla Chiang
käi-shekin )j6Htiax]^ Kuomintang Jär-:
jesti 6 suurta'sÖl^aretkeä''!NeOT
naa ja sen, punaista armeijaa "vas-^
•taan. Miitta Kuomintangin v ^ t ä t o i -
met 'ja herkeämätön terrori eivät ky­enneet
tukahdutf^ma^v j kansallista
vapautuslUkettä>:;,Se kasvoi Ja^k^^
tui j a t k u v i t s a ^ ^ ^ puolustaes­saan
yhtenäisäi.^]^Ubian^as^^
sallisia etuja Ja : koskeniattomuutr/a
puolustaakseen; & l h i ^
melja suoriTtI yuqima 1934 12,000 eiXo-metrisen
mars^;;,^KiInan' c teläisls^ä
maakunnista; j o i h i n se sllloha oU kes-kitettyneenäjaijpjtesä
sijaitsivat n2u-vostoalueeti
luqieis-Kihaaan päämää-l^
änä asettua,.vriijfcEunaanMandshm
aan - tukeutuvia ^{ipanilaisia Joukkoja
vastaan. , >m.
Tämän historiassa 'ennennäkeinäir
•tömän pitkän mäfsshi; aikana, joka
suoritettiin Jalan u ^ i d e n suurten maa^
kuntien halki väistämällä rautateitse
liikennöiviä keskusmaakuntia. K i i n a n
punainen armeija'-luisvoi lukumäaräl-:
s e s t i j ä lujittui liuoUmatta siltä että
se Joutui torjumaan taantumuksellis­ten
kenraaUen''nselta hyökkäyksiä.;
Japanilaisten r vlij^kkäyksen aietiua
K U n a a n v ; 193t Solmittiin kommunis-;
tlsen puolueen • aloitteesta Kuomin­tangin
kanssa^sopimus y h ^ i s l s t ä toi-mehpitelstä
japanilaisia, vastaan. Ja
K i i n a n piiiiahi6H'''armelJa- jäfjestet-
"tiin 8. kansanarmeiiaksi; • j o t a Joh­tivat
T s h u d e j a inuut kommunistiset
sot^päSJUiltöt^;^''^»^ muodos­tettiin
j v i ^ ' 4? kansanarmeija.
.:~Mut^a tänäkään aikana, JoUoin Kh4
han^kansalhnen olemassaolo ö l i h ^ -'
genvaarassa rJa| 'itoipanlialsten jatku­van
hyökkäyHen takia, j a Jolloin l ^ b .
mintanghi. Ja kommunistisen puoVi-l
een -välillä oli aikäansaatu^^soplmus
yhteisistä tohnenpIteistä> Japanilaisia^
vastaan; Kuomintang kieltäytyi anta­masta
kompuoiueelle Ja.muille demo-;
kraattisille Järjestöille samanlaislu
toimintamahdo^ijniuksia kuin / Kuo-mintangille.'^^
J^pllnllaisvastalsen so­dan
aikana Kiinassa valUtsi kaksi t o i ­mintasuuntaa:'"
toinen -Jonka pää­määränä
oli murskata japanilaiset
hyökkääjät,-ja toinen;: joka p y r k i mur­tamaan
vastarintqsodan. EdistykseF-Usst
ja isänmaaläset kansalaispiirit
tukivat enslmniäiistiä: taantumukselli-::
sen porvaristoiv'^^a'Jtilanherrojen>japa-'
nillsystävällise^jW;;^^antautumlsvalmht
p i h i t kaimattlVätr taantumuksellisen
Kuomintangin j jidhdolla toista suun­tausta.**
. '
«Näistä: vastakkaisista suuntauksista
Johtui, että 8. kansanarmeija. Joka
kompuolueenjohds}l& o l i kokoonpantu
edistyksellisistä kansallisista aineksis­t
a ; joutui yksinään kantamaan ras­kaimman
'taakan japanilaisvastaisessa
sodass. ' tEIsim. mailläkuu^sa 1944 sitä
Jonhikatin 4' päivänä l ä h t i Bnotsin Amerikan^ L i n j a n laiva Gripsholm
New YorMsta mukanaan 750 matkusta j a a Suomeen: ja-iSkandinavian m
viettämään jonlua. ^ x
^--•-••:^:-'';v::.>"^--^'''-^':"^:---••
•vastassa oli rintamalla 65 prosenttia edistyksellisestä - voimasta.
japanilaisista j a 95 prosenttia mario-nettihallitusten
sotajoukoista, k u n sen
sijaan i Kuomintangin joukkoja vas­tassa
oli vain 35 prosenttia; japanilai­sista
jq^ 5 prosenttia marionettihalli-tustln
joukoista.
Näin -Kiinassa v o i t i i n havaita sama:
Ilmiö; k u i n Euroopassakin; missä -Keu^
vostoarmeija kantoi raskaimman taa­kan
faslsminvastaissssa sodassa tor^
Juessaanisaksan • j a -ssn liittolaiten
päävolmlen raivoisia 'hyökkäyksiä ja
englantilais-amerikkalalset joukot ra-joittuiVat
vähämerkityksellisiin sota­toimiin"
A f rikassa t a i Italiassa; missä
n i i t ä vastassa olioväin pieni .murto-osa:
fasistisen; l e i r i n yhteisistä • sota­joukoista.
Mutta;jos Euroopassa suurvaltojen
epädemokraattiset, pyrkimykset ilme­nivät,
avoimena sodankäjrntin^Ysin
Kreikassa tai taantumuksellisten ai­nesten
tukemisena : niidsn valvonnan
alaisissa . länsi-Eu^oopan- maissa, niin
Kiinassa taantumuksellisen Kuomin­tangin
joukot siirtyivät pian avoi­meen
^sodankäyntiIn 8. kansanarmc:
Jaa Ja kommunistisia alueita vastaan,
C h l a n g K a i ^ s h e k : Julisti vielä sodan
kestäessä kevääUä 1945:
"Meidän keskeisin tehtävämm*s: t ä ­nään
on komnnmistien hävittäminen,
sillä Japani on ulkonainen viholllsem-'
me,. mutta -iKlinanv kommunistinen
puolue sisäisen vihollinen. Tehtäväm.
me on täytetty vain silloin,- kun me
hävitämme kommunistissn puolue^m''
Tätnä asenne selittääkin kansalais­sodan
syntymisen:Kilnassa sekä^^myös
Kuomintangin S3n^1in'/kärisällisen ' pe-
Kuomintangin "taloudellisen' f ilo-sollan"
ilmaisi ehkä sattuvimmin hai-liDukssn'rahaministerin
sijainen,' jo-ka
kysyriiyks3en,minkälaista apua hän
odottaisi Amerikalta, piti kaikkein
tarpeellisimpanai että .Amerikasta
tuotaisiin .'^suursmpia parempia läa-cultaaij
ja nopeanimlntolmi-viä se­telipainoja'*.
^KllnalaiseUe 'monopoli-pääomalle
;on edullista: inflaatio Ja
keskeytymätön amerikkalainen "apu",
3oka virtaa keinottelut-eitse heidän ^
siiiisä.iHe samaistavat;; valtion j f t v ^^
sensä ja estävät demokratian ilmene-nisen;
haUinnnön: .jäTpölhttis^^ elä­män
aloilla. iEräs. Kuomintangin
huomattavimmista johtajista, Kiinan
varapresidentti Sun 'Fo syytti; vuonna
1944 omaa; ;pUolu-sttaan siitä, että
'niissä Kiinan osissa^ jotka olivat seä
,'alvonnassa, ei olut'yhtään valittua
nirkamfestä ja yhdessäkään hallin­non
portaassa".
Kiinan vapautetuilla alueilla valta
on siirtynyt kansan käsiin ja sitä to­teutetaan
; kansan etujen, mukaisesti.
Jos Kuomintangin -^valvomilla alueil-la
talonpoikien on" mahdotonta puo
sta voitoista
iiiemättä vaat
lustaa etujaan, niin vapautetuilla,alu- isaimeijaan k
eilla on mahdotonta jättää talonpol- b yli 2 mllj
klen edut huomioimatta. Sihiä on ^ P"°f"®'
Kiiiiäri. demokratian"vohna. Jo sodan HJ'?^ .'^^^h f
aikana; •Kuöiniritangirtja^ japänUalsenJP^ ^'^^^^
saarron olosuhteissa vapautetut alu-pn^y^s vapauf
Virl-Thin 01
1» keltaisesta
jjlasta kuoret
iltsi tausta, joi
n niostumatto
jgsta teräksest
Otamme-^
suuden 1
, semmc
ystävil]
\ "tuttäv
Hauska
ja
Uud
toisi tulle
paljon oni
men
CHAPM
LH
Jalök
ItDarfaam SI
nieriestyksellist|t''5 kansallista vaUian-kumouta'Vastaan.
Vallaiikumouksel-'.
llsen-lfikkeen saäVutukset?'jk'^K^
tahgin epäonnistumiset ja .sotilaalli­set
tappiot käyvät • ymmärrettäviksi
kun kommunistisen puolueen j öhdolla
käytyä; taistelua demokratian; puoles»
tä tarkastelee-histoi-iallisessa perspek­tiivissä
K i i n a n vallankumouksen laini-mukaisena
valheena, jonka sen. a i k a i ­sempi
kehitys on valmistanut. Tais­telu
• demokratian puolesta ei ole vain
taistelua kansan vapauden j a hyvin­voinnin
puolesta* se on samalla tais­telua
maan tuotantovoimien vapauta
tamisen puolesta . n i i t ä kahlehtivista
feodaallisista; tuotantosuhteista.
Taloudellinen, s^asorto, kätastrofi-mafcen
Inflaatio, tuotannon romah­dusmainen
supistuminen ja hillitse­mätön
kemottelu sekä kansanjoukko­jen
kasvava hädänalainen asema
Kuomintangta valvomilla alueina t o i ­saalta
sekä i maatalouden; nousu, tuo­tannon
edistyminen ja; kansan elin­tason
.ja sivistystason ; nopea kohoa-minen^-
Kilnan -Vapautetuilla alueilla
ovat' vakuuttavana osoituksena • k a n ­sallisen
. vapausliikkeen: • valtavasta mistä suurista taisteluista ja saavute-eet
kykenivät-lisäämään maataloude^
käsiteollisuuden ja teollisuuden tu*
tantoa; Kansantaloudellinen. tilaijffle
oli niillä voionna 1943 parempi pällin
-vuonna-1939.-: Se on tulosta maaiJror-
'min^ toteutliamisesta. joka vapautetun,
la^ alueilla on antanut maata yli 60
miljoonalle ,talönppjallg-j.'|H5ekä : talon-
.fiolkäistolle aimetustafträha-ija maa-talousvallenavusta.-
kTaloudelllsta ke­hitystä
on edistähyt''yiyos'kaikkien
Väestökerrosten jävOTmeijan'> osallistu-mrnen
tuottavaan, i^öhöni:..;'
Kiinan demokratian pyrkimykset
hävittää feödaäUset^^lpsuhteet öiaa-seudulla
ja monopolipääoman herruus
sekä "suojella -kansaliista teollisuutta
ja kauppaa imperialistien : määräys­vallasta
selittääkin demokratian me­nestykset
taistelussa epäkansallista ja
ulkolaisten imperialistien etuihin alis­tunutta
Kuomintangla: -vastaan. Va­pautetut
alueet' /käsittivät vuoden
1947 iöpulla jo 2,390,000 neliökilometriä
eli neljäfaneksen koko Kiinan alu­eesta.
Se on enemmän kuin-Englanti,
Ranska; 'Saksa, Italia ja iEspanja,yh-.
dessä. ' -vapautettujen; alueiden väes­tön
lukumäärä oU samanaikaisesti 168
miljoonaa eli kblmarmes koko Kiinan
väldluvusta. ^ > ,
Vapautetuilla alueiUa saavutetut ta-löifdeUiset
menestykset sekä sieUä vai
litsevat poliittiset Vapaudet tekevät
ymmärrettäväksi - kansallisen vapaus-armeijan
'jatkuvan kasvun sen käy-
•Kun v\t. J
puolueese
,000 jäser
TEH
1941
PÄIVÄN PAKILA
n m
Ihmiset valmistuvat viettämään
joulua, rauhan juhlaa. Y k s i . valmis­tuu
yhdellä tavalla totaen toisella t a ­valla.
Köyhien on vaikea saada Jou­luksi
«les välttämättöinhnpiä tarpei­ta
kun taas rikkaat m i e t t i v ä t niiltä
joululahjoja ostalslvait. '
jKapItallstilUoka o n käyttänyt jou­l
u a hurjaan , kehiOttelutarkoItukseen.
Samalla kun: saarnataan rauhaa niin
!£^^i0m}slajtem seVa pank-ki-
j hotelli-; Ja .jmuiden suuromaisuuksien oikeudenmukainen vero- ^
osuuden lisääniinen.
\lläolevan perusteella Vapaus suosittelee Toronton suomalaisiife,.
että he äänestäisivät päättävästi kahden vu<)den virkakautta vastaan
ja työskentelisivät kaikin käytettävissään olevin kiinoin työväen, ehr
dokkaiden valitsemiseksi. , , / ' *
mietitään miten saisi ihmisiltä nart
ratuksienemmän rahaa pohjattomaaii
^ k k a r o o n . Kauppojen aukioloaikaa
on pidennetty. rHoukuttelevan nä-i-
* ö l s t ä ; vaikka^ a i v a n arvotonta,- tava­raa
siritetään kaupata. Keinottelu on
j ä n n i t e t t y huippuunsa. Petkutus re-holttaa.
Kapltallsthaeii lehdistö j u l k ^ ee
kbrkeälentoiäa kfarjöitukfiia vapahta­j
a n syntymästä j a puhuu rauhasta;
Kuitenkhi sama|i - lehdet lietsovat v i ­haa
Ja levittävät valheita.
*banadan Uutiset Julkaisee tk. 1^
pnä tohnituskirjoituksen ''Joulumle-teImlä''.'
Täniän saman t o i m i t i ^^
joituksen sisältö on täynnä valheita.
SUnä"'Rauhah Ruhtinaan'^ selänta-kaa
pömiäiitetaitn ifeuvostolilttotf ja
kansän^emokfaättista ' n i a i t a . Tällä
tavalla Canadan Uutirfen "edistää"
rauhansanomaa.
,;i^ssä 'toItQituskirJoltuk8essa^^ p ^
iä"
Jasta,. "Jossa taataan .kalkille* maali­man
ihmisille inhimilliset perusoikeus
det; j a vapaudeVJ. j:jKirjoituksessa sa­notaan:
, ,
•fHuomioon on myös otettava että
Venäjä j a sen kontrolllsa olevat kuusi
vasamvaltäkpqutaa- äänestivät tätä
päätöstä vastaan, siis ne eivät ole val-^
miita myöntämSAa- alkeelUsiinpiakaan
ihmisoikeuksia vsdtansa a l ^ ^ ole­ville
maiden asumaille. •/•;: i,
"Syy siihen M^Ui että kommunisti­set
v a l l a n p l t ä j ä t - o p t Kristuksen opin
l^ljänneet, ; e l v ä ^ . ole valmiita seu­raamaan
tuota kultaista sääntöä, Jon.
ka Rauhan Ruhtinas melkein kaksi
tuhatta vuotta sitten jnaailmalle Ju­l
i s t i . . . " . '
Canadan Uutisten toimittaja on k a i ­keti
unohtanut kymmenet käskyt; Jos-,
sa mm. sanotaan:%"Xlä sano väärää
todistusta lähimäisestäsi.^- K u n ker­ran
ylpeilee kuin f a r i ^ U s uskovalsuu-deliaan.
niinipitäisi ainakin joulumie-tehnlssä
muistaa tämä l u h t a kymme­nistä
käskyistä. Mutta icun ^on fari-aatteiden
toteuttamista; jota ei äs-kettäta
hyväksytty kaunissanainsn j u -
' l i s t u s tee. Sen puutteellisuuden ku­vaa
sekin, että k i m ^ Neuvostoliiton
edustaja ehdotti, e t t ä siihen l i i t e t t ä i ­siin
kohta, j o k a kieltää kuolemantuo­miot
rauhan aikana, n i i n se h y l j ä t t i i n.
Neuvostoliiton, Valko-Venäjän. U k r a i ­nan;-
Puolan, Tshekkoslovakian Jugos­lavian,
Kuuban, Dominlcan "Tasaval­lan-
ja-Meksikon-edustaJat-äänestivät
tämän ehdotuksen puolesta. Yhdys-f
valtaln, Suurbritannian, Ranskan ja
19 muun" vallan edustajat äänestivät
sitä vastaan. Kymmenen maan edus­tajat
kävelivät ulos salista kurt* ääf
nestys alkoi. - ^ , ' ' '"
Haluamme kysyä; onko epäkristillis­t
ä ehdottaa kuolemantuomion' poista^
mlsta. EIlco vapahtaja sanonut: "Älä
tapair Me kyllä vaUan hyvin käsi­tämme
sen että asekauppiaiden ja
riistäjien edustajat hätkähtivät kuri
esitettUn 'kuolemantuomion kieltämis­t
ä . - . '. '
Kirjoituksessa puhutaan; että Neu­vostoliiton
j a . kansandemokraattiset
maat. "eivät ole valmiita < myöntämään
«i^,Vniii^:;tÄyii;jry;'p^
/ Öiemiiae Ihäi^
ki^lpnyksen käi^ttelyä Y k : n ^erikols-t
o m l t f e E ^ ||ä^''ket^--'
töiuitto ehdotti Itiionhbkseii h y y l J c ^ -
misiNatl::-
saa£aisihiistitä^|)beniiA
taan YK:n. ihmisoikeuksien perusklr- Joka velvoittaisi sUn& esihityyten ptxl-^
alkeelUsImplakaan Ihmisoikeuksia v a l ­tansa
alaisina oleville''. Canadan Uu­tisten
tohnittaja haluaa uskottaa, et­t
ä kapitalistit myöntävät. Katso­kaamme
eshnerkkejä pomttiSesta. de-mokratiasta.
Englannissa on äänioikeus yU 21
vuotiailla. Mutta sen siirtomaissa on
75 mUj*. asukasta jolla el ole äänioi­keutta
vaikka ovatkin y U 21 vuotiaita.
Neuvcstollitiossa on' Kaikilla'18 vuohta
täyttäneillä' äänioikeus ilman mln-
Icäänlälsla^ rajoja. .Eräissä'yhdysval­tain
valtioissa pääsee vasta äanlkel-
:k.'ji;i;s;4W'ä::,i/;'si<'i;^ •
poiseksi;jos;on;vähhitään 300 dollaria*
rahaa taikka 40 eekkeriä maata. 18
valtiossa ei ole ääninoikeutta lukutai­dottomilla.
Parlamenttiehdokkaan
Britanniassa t ä y t j T maksaa 150 pun­nan
pantti ennenkuin on kelvollinen
ehdokkaaksi. : i Canadan ,parlamentti-ehdokka.
äh takaus, on '$200:.-: Neuvos­toliitossa
rehdoklsäan ainoa kelpoisuus­ehto
on se, e t t ä hän on täyttänyt 21
vuotta ja joku järjestö on hänet ni­mittänyt.
~
Canadan Uutisten'"Joulumietelmis-sä"
puhutaan Neuvostoliitossa ja kan­sandemokratian
maiden, sorrosta ja
sitten annetaan '^uraava sodanjulis­tus:
"Ja otollisen tilaisuuden,tullen
v a p a u t t a j a ihmisoikeuksia vaativa
kansa heittää sMtajat pois niskoU-taan..."{
. ;
Sortajia kyllä heitetään pois niskas­ta,
mutta el $iellä missä Canadan Uu­tisen
tolmittajWsanoo j a missä sorta­j
i l l a eirole,valtaa. Katsokaa Kiina»!
Kjinan^kansaa yastaan on kapitalisti­nen
suurlehVlstö^Ja p i k k u rakit niiden
peÄissä syytäneet likaa ja vakuutta­neet,
varsinkin k u n Amerikka lähetti
aseita j a ; tarvikkeita sen 'vihollisiner
että. h y v i ä pian hävitetään konunu-n
l s t i e ^ johtamat kansanarmeijat. Ha­luamme
kysyä kenen armeijaa. DJ*
hävitetään? K i i n a n kansa ravistaa
nislcastaan sortajat elkä^ mikään
maailman voima / v o i sitä estää^
maailman sorrettujen Ihmisten myö­tätunto
on K i i n a n kansan puolella.
Meistä tuntuu; että olisi paljon re-helllsempää
ettei 'Rauhan Ruhtlnaao'
selän takana lietso sotaa. OUsI pallo»
parempi, että^ toteuttaisi Kristuksen
oppia .käytännössä, i a " t e k i s i ' ty3Ö'
rauhan hyväksi, ~ UotL'
mm mm
20
S'
TWC
27
N
4
1948