Vapaus, November 18, 1950

              m
m
¥1*;.
4.i
m
1
'm
M
m
K1^:^:'IK!^•^illl<^iil
IM
' • f r l
'5*1 . ' v ' Hr
ii3> ]ff?aiirHi
Laiiantaina, marrask. 18 p .— Sat, Nov. 18
(LIBEBTT) Independent Labot
O r g a n of F i n n i s h Canadlahs. f ä -
t a b l i £ h e d Nov. 6th. 1017. Authoii^ed
35 eecond class mail by the Post
Office Department. Ottawa, • Pub-^
Ushed thrioe weekly: T u e s d a y s,
T b u r s d a y s a n d Saturdays by Vapaus
P u b l i s h i n g Company L t d „ at 100-102
E i n i S t . W . , Sudbury, Ont., Canada,
T e l e p h o n e » : Business Office 4-4264.
E d i t o r i a ! Office 4-4265, Manager
E. SuksL Editor W . E k l u n d . B ^ i U ng
address B o x 69, Sudbury. Ontario.
Advertjeing rates upon application.
TranBlation free of dialle.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. 6,00 6 k k . 3,23
3 kk- 2i)0
X i i d y s v a l l o i s s a : 1 v i i 7 0 0 6 k k . 3,80
Suc/Jncs-ia: 1 vk. 7,50 6 kJc. 4,25
>rf paremmin kuin Suomikaan ei vei •'hyökätä" La|)piin tai Canada
;^6yökätä" Vukoniin!
I i^^kaikestii "Kiinan hyökkäyksestä" pidetään suurta
'••/-•-inölyä sptapnipagandisticn toime.s!a. On|)a puhuttu siitäkin, että
; ' ' T i b e t o | i vedonnut'' YK:hW^ tulisi ehkäisemään Kiinan
t'*hyt>kkäykseri''-Kiinan aluettaVvastaan: Tosin on myönnetty, että
Tihetin '•'vetobmusta''. ei ole tehnyt edes Tibetin vanhoillisten munk­kien
feodaalinen hallitus — vaan Intiassa oleva Tibctih edustajisto
•^_^^^^l':n uutistieto marrask. 13 pnä). Kovaa touhua on pidetty siitä-ciiä.
mistä saataisiin sellainen VKn jäsenmaa, joka esittäisi
tämän "Tibetin ecluslajiston vetoomuksen" YK:Ile. Kun Britannia,
-•'^Yiidysvallat ja Intia kuten Y K : n muutkin jä.senvallat ovat terjriassa
;!'''"|a käytännössä tunnustaneet, että ribet on osa Kiina.sta. niin ne
",',^lf^vät luonnollisestikaan halua '•munata" itseään väittämällä virallisc.ssa
..jm^isuudessa, että •Kiina on hyökännA't Kiinaa \'a:taan''. Tällaiset
-avistamattoman siiuren
Kai-shek halua
änkin tunnustaa,
liifli 8 ^ S f e i f - i ' i f t i l i t ' l ' ^ t a r k o i t a •sitii:
^ ^ J C - ^ ' ^ ; " lii ^ k kuluneitten vuosikvmi
i l ' Päinvasjoiu on asia. •^Iyö^ tiedc|äj^^; ej|ti^. Yl^d^^^^^^
A ilX' M'' ** -nut sinne im[)CTialistisia ..sormiaan aina siinä määrin.
MM
kuuluniit
ulkoministeri
Britan-
Iiioih-ii:
etteikö' Britaniiiair impeJaK-Ssi ^^leiLviimeksi-mmcnien
ark:ina .seka^intunut Tibetin asioihin-in
on tunke*
että esirtii;
Ne^V York TiuTes vaati lokakuun 2.'S pnä 1949 ••tunnu.stamaan Tibet
itsenäi-seksi maak.si", koska ••.«^itt-n tehdään mahdolliseksi avustaa
ystävällistä iilkovaltaa; . . komnuniismia vastaan."
Kuten lehtemme uuti.sö.sastt)llä on kerrottu, "Tibet ei ole mikääiv"
satujen maa". Päinvastoin se "on orjuuden, köyhyyden ja raskaan
riiston .maa. .Silii on hallinnut kourallinen vuimakkaita feodaalisia
suurtilaili.sia ja buddhalai.scn kirkon niaancnii.^tajapapisto . , ,"
Kiinan Kan.^;!ntasavalt;i ei luonnollisfstikaan voinut jättää yhtä
osaa maa.staan tällaisten taloudelli.seen takapajuisiiuti-en ja poliittiseen
<|; pimeyteen. Se päätti vapautta Tibetin kansan tästä vuosisataisesta
orjuudesta. Ja vähänkin läheisemi)! asiaan tutustuminen osoittaa, että
, T i b e t i n suut;et kan.sanjouk(>t ovat ottaneet avu.sylin vastaan Kiinan
!P Kan.santa.s;r('allan vapau.^irmeijan. Vain tämä .se littää sen, miksi
c Tibetissa ei ole ollut asiallisesti puhuen mitään sotaa ja myiis sen.
J\^\-'\'€t{ä kansanjoukkojen lisäksi sanotaan •konnnunististen munkkienkin"
liittyneen tähän vapausliikkeese;n.
'/•'y^ Jos kerran kiinalai.set eivät Voi •'hyökätä" Kiinaa vastaan sen pa-remmin
kuin suomalaiset lappia tai canadalai.^et Yukonia vastaan.
niin parempi silloin olisi, ettei sekaannuttaisi laink;iau Kiinan si.säi.siin
1^ jtsioihin. Sota [)ropagandan lietsoimi.sen asemesta ••ylei.sen mielipiteen
i* i^uokkaajain" velvollisuus olisi etsiä keinoja, miten Canada voisi
rt^ mahdollisinunan pian järjestää ystävälliset normaaliset suhteet K i i -
hän kanssa. Meidän velvollisuutemnie kansakuntana on nimen-
• Ka omaan Canadan omien etujen kannalta kat.-oen tunnustaa Kiinan
tes Kansantasavallan hallitus, myiilävaikutlaa siihen, että Kiina voi ottaa
.sille kuuluvan paikan YK;n Turvalli.-iiusneuvoston jäsenyydessä —
^ * ja siten auttä;i kansainväli.sen rauhanvakiintumista.
^ Ketä valtuusto edustaa?
t*:-. Kieltäytye.s.>ään tukemasta Mine-Mill uni'>n edustajision vaati-m
musta uuden i)aIkankorotuk.sen puole.>ta. Sudburyn kaupungin val­a
t ' tuusto piiloittautui 'piiolueellununaleir" .-savuverhon taakse. Vaikka
^ valtuusto myiinsikin, että .Mine-.Mii! iinio on tehnyt paljon h\-A'ää
kehottamalla tämän kaupungin väe.st(in yleistä hyvinvointia, niin
kuitenkin .-se kat.-;oi tarpeelliseksi iMr.aksua 'ijuolueettoman" kannan
^ i m d e n j^dkankoroiuksen suhteen, vaikka kulutustavarain hinnat ovat
f*, häimasti mm.sseet ia riistäneet kaivosmiehiliä .>;ekä muilta sudburV*-
Bc- V laA?ilta ne hyödyt, joista valtuusto Mine-.Mill unioa kiitti.
. "Tlnicisesli ..valtuuston puheissa Ja teoissa on suuri ristiriita. Ja
SS * ristiriita i)tTustuu siihen harhakäsilykseen, että valtuusto on
^ t5j5*s;i asiassa muka "koko väestön edust:»ja" ja siis ••puolueeton",
^.Y^^^l ainoa ajatuskoe riittää o.-;oiltamaan ylläolevan käsityksen
mahdottomuuden. Kuka omistaa Jncon laitok.set ja missä he asuvat?
äi ' JHKlburylaiseiko? Jos lnc()n kaivcfsten j;i sulat liinojen omistajat
H asuisivat tässä kaupungissa — ja niaksaisi\Mt o.-^in kiinnallisveroi.sta
Ujiitä he eivät mak.-;a sivuuunnen .<anoen lainkaan), niin yllämaini-t\
llla ••puolueettomuusteorialla • saattaisi olla jonkinlainen muodolli-
^ n?.n jjerusta. Mutta kieltämätiin tosiasia on. että Incon omistajat
asuvat vallan jossakin muualla, mutta eivät Sudburys.sa. Incon
i»: osakkeiden omistaiat ovat valtaosalta Wall Streetin varrella New
Sfi Yorkis-sa.
».. Jos asiaa kat.sotaan tältä todellisuuspohjalta ja sen perusteella puo-
"*1uätetaan Sudburyn kaupungin väestön ylei.<etuja, niin silloin valtuus-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
E n s i maanantaina t ä y t t ä ä Hennan
P a r k e r . St, Catharinefiteta, O n t „ 75
v u o t i a . Yhdymme onnitteluun.
mmt motoy&i
" H A I S E V A K L V * ^ A N A O L I S I
EHKÄ S I I . V X ' l i t y A L^
, " T o i m i t t a j a rriyöntäa tulleensa h i -
vattomasti Yhdysvaltoihin'''. Tällä
tavoin Ouluthi£.sa ilmestyyä News-
Ti-ibuhe 'lehti otsikoi j i i t l u a s a ; ' Jfos.»^
•kerrotaan K n u t E . HeiickLseri . ' . ' t a -
käus'4uuiu,4t^lasta Siinä sano­t
a a n : " H ä h sanoi p a l ä r t h e e m a ' t a k a i -
.3in V Y h d y s v a i t o l h j n >' v u ö n r i ä 1935 i l ­man
v a l t i o ä e p a r t m e n t i n lupaa."
K u t e n huomaatte, . d u l u t h i l a i n en
a v i i s i i n i i o i k a a s s a .syyttely- j ä ryvet-telyhalussaan
tekee omia m i e i i v a l t a i -
s i a li.sä}'k.siä maamme lakeihin, sel­l
a i s e n k i n lisäyksen, etfä ulkomailta
ttiatkastavan henkilön muka t a r v i t s i ­s
i kysellä valtiodepartmentilta lupaa
t u l l a t a k a i s i n m a a h a n , , . T ä m ä v i i ­meinen
yritys j ä ä k ö ö n oivaksi n ä y t ­teeksi
s i i t ä , e t t ä s i l k k a a p ö t y ä — h a ­j
u t o n t a sanaa k ä y t t ä e n — k a u p i t e l ­l
a a n monenlaisin v e h i k k e i n . ~ T y ö -
m i c s - E t e c h p ä i n ,
O N H A N S I L L A C H i A N G , R H E E.
F R A N C O J A P l i O C Ö P E :
Y h d y s v a l l a t , Jö.s . totuus halutaan,
l ö y t ä ä i t s e n s ä jokseenkin yksin luaa-ilmas.
sa . , ; B r i t a n n i a on t o t l c l l l s u : ; -
de&sa m e i d ä n ainoa luotettava l i i t t o -
lai-semme. Ranska, kaikesta p ä ä t e l ­len,
o n kornmunlstien i ä p l t u n l v e m a ja
sen tehokä.s puolastus laahustaa k a n -
l a p ä i l l ä ä n . I t a l i a oh c i ' i t t ä i n heikko,
sisäi-sesti jakautunut, kommunliitisten
VOJnien olle.ssa v ö i i n a k k a a t , Sakr,aa
p i d e t ä ä n alla,'.sen h i i e s v ö i m a j a teol­lisuus
e s t e t t y n ä todellisfcsta puom-stu-s-roolista.
Yhdy.svallat. j o k a on kaatanut b i l ­j
o o n i a avustukseen . . . e i v o i v i e l ä ­k
ä ä n laskea saavansa .suuita apua . . ,
— U,S; New.s & •«Torld Report.
• L I K A I S T A " O N T O D E L L A
K O R E A N " A V U S T U S"
- . .Tokiossa oleva eräs c a n a d ä l a i -
nen. joka ei ole Y K : n v i e r a i l i j a , s a ­nota
^•Taistelu konvmunismia vastaan
ö n paikallaan, m u t t a •älkää'mme n a r -
ratkdi i t a e ä i n m e s i l l ä m i t ä s i e l l ä ( K o -
resissil; on tapahtumassa.
" T e h t y ä ä n Inchon malhinla.sku.ss.i
nopean l ä p i m u r r o n , s i e l l ä t u l i , j a o n ,
p o l i l t t h i e n tyhjiö. :
"Rhee (Rtelä-Koreari presidentti
Syirhrnan Rheei panee "sinne £err6ri.s-tinsft'
Jstrongr-arm bbys) j a he t e k e v ä t
l i k a i s e n työn.
"Rhee on k ä s i k ä d e s s ä C h l a n g K a i -
S h e k i n kanssa. Jos l i i t t o l a i s e t valtaa-
" v » t ' k o k ö P ö h j ö L s - K o r e a n j a amerlk-
• k ä l ä l s e t antavat R h e t n poikien ottaa
'.sen-haltuunsa, te voitte k i i v i t e l l a r i i i -
t a K i i n a n kornjmuhistit ajattelevat."
— C P : r i uutLstieto P i i s a n i s t a . koreas­ta,
marrask. 16 p n ä . •
JOITÄKJiN I D I S T Ä O N
N U H D E L T U SYNNISTÄ
J O K A E I O L E K A A N S Y N TI
Lontoo, — Englannin kirkko
»Church of E n g l a n d Assembly) p ä ä t ­t
i eilen i l l a l l a 341 ä ä n e l l ä 136 vas­t
a a n h y v ä t e y ä erikoiskomitean r a ­p
o r t i n missä i l m a i s t a a n katsantokan­ta,
e t t ä uhkapelhi (gambling) ei t a r ­vitse
olla s y n n i l l i s t ä ; ja. e t t ä s e " on
l u v a l l i s t a ajanvietctarkoituk.scssa" . . .
— A P : n uutistieto marrask. 16 p nä
1950. .
" T i e d ä t k ö , e t t ä atomitiedemies Leo-pold
I n f e l d o n P r a h a s s a . " K u n m i n ä
k u u l i n jonkun lau.suvan t ä m ä n ja
n a i n h ä n e n ottavan paikkansa v a l -
m:fitavan kcmitean kokcushuoneefsa,
n i i n m i n ä en m e n e t t ä n y t h e t k e ä k ä än
puhuakseni - h ä n e n kanssaan.
' K a i k k i l u k i v a t vannaan j o k i n v i i k ­ko
s i t t e n l e h d i s t ä , e . t ä h y v in
• :atomitied€m;es, Toronton
tpn-; profes-sori, on i d ä t t ä n y t jäädä
P u o l a a n , • synnyinmaahansa, missä
h ä n oliBllut l o m a l l a . H ä n on profes­s
o r i . InTeld. J a tuOfsa h ä h o l i h e n -
k ä l ö k ö h t a i s e s t i : — voimakasrakentei­n
e n mies, joUa on i u j a n n ä k ö i s e t kas­vot,
mutta h y v i n i n h i m i l l i s e t siimat.
- f - 'Toivoisin t e i d ä n kertovan j u l k a i ­sullemme
s i i t ä , miten te t u l i t t i y h ­teyteen
r a u h a n l i i k k e e n kanssa?
— Minä olen l ä h t ö i s i n juutalaisesta
k e s k i l u o k a n p e r h e e s t ä , m i s s ä on a i na
o l l i i t korkealle kehittynyt sosiaalinen
tietoisuus. Voisin ehkä sanoa syn­tyneeni
y h t e i s k u n n a i r ä e a t l valveutu­neena.
K u n m i n ä ryhdyin analysoi­maan'
a h f i s e e m i l ä i s y y d e n olemusta,
niin m i n ä kä.sitin, ettei s e n t u h o a m ia
arvoja voida erottaa muiden arvojen';
tuhoamisesta, Olin sotilaana I t ä v a l ­l
a n armeijassa e n s i m m ä i s e s s ä maail­mansodassa
siksi k i m o l i n . I t ä v a l l an
kahsaiainen. Niin typerä&sä v ä l t i ö J sa
k u i n c l i i t ä v a l l a n imperiumi, oli v a i ­kea
saada innostusta itselleen j a olla
n ä k e m ä t t ä sen sodan s y v ä ä typeryyt-tä.';
;•„: • V- '•; • •' •
maailmansodan aikana m i ­nä
olin Canadassa. »flinä jouduin
j ä t t ä m ä ä n omah maani v. 1936 ä n t i -
seeihiläLsyyden j a yleisen taantutnuk-s
e l i s e n i l m a p i i r i n vuoksi, i n i k ä s i l l o in
r e h o i : i i - Puolassa. Vuoteeh. 1^38..asti
m i n ä t y ö s k e n t e l i n ,Ein.stemin ^
P r ö i c e t o n i s s a . Vv. 1938-^50 m i n ä p i in
m a t e m a t i i k a n c p e t t a j a n ä T^^^
yliopstcs.sa. Toisen m ä a i l m a r i s o d an
a i k a n a m,Inä tein kaikkeni sotaffon-nistelujeh
avustamisen hyvaksL^^^
ATOMITIEPEMiES L. IMi^ELDIN
' : P k t o o s ' t i i s öU k u i t e n ' k IÄ - i i ö H ' k ö v ä ,
p ä l c ä s i n etten voikaan l ä h t e a.
Kirj. Claude Morgan
t : t t e l e i t ä . He ehdottivat, e t t ä m e n i - jctta voista, k ä y t t ä ä hyväkseni e r i -
LcJn^ minnic'-. tnbxnfs*'.WiTLA\h!rta'^ — i k c l s k u t s u a . ^ m ^ n k ä o l i n saanut Prince-tonista
j a m e n n ä lukukauden toisen
osan l ä p i s i e l l ä . M i n t i n p y y n t ö n i , mi-«
k ä o l i i e n s i i h m ä i n e n kahdentoista A^UO-J
d e n . a i k a n a , ' h y l j ä t t i h i s i l l ä perusteel­l
a , e t t ä m i n ä esitin sen l i i a n myö-f
.'hään.' .>•••;:;.;••!•'•,• _ •..
• T ä s t ä s y y s t ä ; . : vuonna-: 1949.' l ä h es
vuoden e t u k ä t e e n , m i n ä p y y s i n lomaa
vuodelle 195(H-51,: T e i n s i i l o i n ' t ä y s in
s e l v ä k s i , e t t ä - • m i n u n isuunnitelmiini
k u u l u i sinä, kouluN-uonna vierailu ja
luennot Puolassa, Pian m y ö h e m m in
m i n ä s a i n .kirjeen missä, t i e d o i t e t t i i n,
e t t ä m i n u l l e o l i m y ö r m e t t y t ä m ä - l o m a.
T ä m ä n j ä i k i n r y h d y i n toteuttamaan
s u u n n i t e l m i a n i . j a o t i n vastaan eri­n
ä i s i ä t e h t ä v i ä ,"
M y ö h e m m i j i - t i l a n n e muuttui täy­dellisesti
johtuen se m i n u a ' v a s t a an
j i i l k i s e s t i - t e h d y i s t ä sariomalehtien j a
mr. DreviTi., h y ö k k ä y k s i s t ä . Kukkaan
ei yliopistossa tukenut minun v i r a l ­l
i s t a puolustustani. S i l l o i n minulle
l u v a t t i i n suusanallisesti loma j a edul­lisempi
a . s e m a - e d e l l y t t ä e n , e t t ä m i nä
^hia^^ « t e n i n E n g l a h t i i n j a s i e l t ä Puo­l
a a n : . M i i i u h vaimoani jahdattiin
ä ' i m ö t t o m a s t i . Puhelin soi lakkaa­m
a t t a k y s y m y k s i s t ä , m i n n e m i n ä olin
mennyt j a aikooko h ä n l i i t t y ä m i ­nuun.
K u n h ä n l o p u l t a kieltäytyi
• l a s t a a m a s t a . n ä i h i n kysymyk.siin, n i in
he m e n i v ä t vielä n i i n k i n p i t k ä i l e , e t tä
m a t k i v a t sisäiköulun oppilaana olevan
t y t t ö m m e ä ä n t ä sanoen: ''Mamma,
m i n ä bien kipeä, tuie k a t s o p i a ä n m i ­nua",
e t t ä saivat väimOnl vastaamaan
puhelimeen.
N i i r i kauan kuin o l i n Englannissa
hie sanoivat,, ettär yliopLsto tiiritee s y -
d ä n k l p u ä , jos m i n ä j ä ä h pois. M u t ta
saatuaan t i e t ä ä , e t t ä m i l l ä o l i n P u o -
lä-ssa, ä ä n e n s ä v y muuttoi jossakin
m ä ä r i n t y l y m m ä k s i -— s i n ä joko tulet
v i i v y utelematta t a k a i s i n t a i isinut v a ­pautetaan
t e h t ä v i s t ä s i . Minä i i ä ä t in
j ä ä d ä Piilolaani Oli t u l l u t mahdotto­maksi
minun jatkaa taistelua rauhan
pubiesta Canadassa. : .
— Oltuanne n i i n kauan pois, onko" fessori Stevensoh o l i eronnut, että
piiplahkieierine y h t ä ä n ruostunut? opplaitos o l i vaikeassa tilanteessa, j a
i-srrA:
JTÄTÄ
P K O F . L . I N F E LD
M i i i ä y r i t i n o s i t t a i n maksaa takaisin
C a n a d a n Vieraanvaraisuuden vapaa­ehtoisella
t y ö l l ä ä s k e t t ä i s e s s ä fäsismi.r
vastaisessa sodassa ja m y ö h e m m in
lupaan j o t t a - m i n ä en vieraile syn-j k a u t t a Canadan p i t ä m i l l ä n i yleisillä
nyinmaassani :t»i m a ä n m i e s t e n i l u o - ' l u e n n o i l l a , joissa k ä s i t t e l i n perusky-t
e . t y ä n l Puolan v, 1936 s i k s i , k u n
s i e l l ä ei oUut p a i k k a a mtoulle entisen
h a l l i t u k s e n alaisuudessa, minut lau­s
u t t i i n tervetulleeksi Canadaan, josta
t u l i minun itselleni omaksuma maa. syömään r i i s i ä?
— - S i l l o i n k u n t e i d ä n k i n vainaj
nouseej, h a i s t e l e m a a n noita kife
vastasi j a p a n i l a i n e n , ' '
. HATXIUDBBKKI
• A m e r i k k s l a i s e a pikkukaupungij
a t t e r i n - kassakopin- l a t t i a a n oli
r e t tu hSlj-ytj-slaitteen nappula, i
p o l k a i s e m a l l a voi a n t a a merkin ]
siasemaile. '-'r"--'
E r ä ä n ä i l t a n a tulee ros>'o ja p
p i s t o o l i n p i i p u n luukusta sisälit
v a a t i i luovuttamaan; kassan. '
Kesätyttö ; a s t u u häljtysna^
p ä ä l l e j a s i t t e n r y h t y y antainaäi
hpja - rosvolle, mutta, sainail^sia
h e l i n j a rbsvti v a a t i i t^'t5n aniE
h ä n e l l e - k u u l o t o r \ ' e n , ^ ;,,"/.;
••Mitä. T i y t ? ' ' h ä n ; k y s y y,
- t ä m ä oh 'Poliisiasemalta,'
v i e i c ö n " . v a s t a a y i h a i i i e n ääni:
kb h u o m a a s e b o v a m e häljtys^l
i ä p ä ä l l ä j a . m e t ä ä l l ä emni^ej
y h t ä ä n m i t ä ä n t u o n pähuksgn-^
t y s s i g n a a l i n ä ä n e l t ä , " t
P Ä T E V . I S E L I T YS
J a p a n i l a i n e n vie lautasellisen
s i ä i s ä n s ä haudalle. Muuan zxdtt
l a i n e n , j o k a oli v i e m ä s s ä k u k l^
pua j o n k i n y s t ä v ä n s ä haudalle, ]
h i ' j k a n i v a l l i s e s t i:
— M i l l o i n luulette vainajan m
na, •
i j ä h d e t t y ä r f i Torontosta m i n ä k i r ­j
o i t i n toukokuussa teille. Englannista,
e t t ä m i n ä h a l u a n t ä y t t ä ä a l k u p e r ä i s et
s u u n n i t e l m a n i : Vastatessahne kir­jeeseeni
te; s a n o i t t e myös, e t t ä p r o -
Esittaa uusia
'^paraiihiiksia''
orjakddiiis^
Detroit. — Republikaanien v a a l i ­voittojen
johdosta inricsiui enthien
kongressimies F r e d A. H a r t l e y . luento-m
a t k a l l ä a n t ä ä l l ä e s i t t e l e m ä ä n uusia sia. j a e t t ä minä menen juuri siksi
>nNUA SYYTETÄÄN A T O O T - ]
S A L A I S U U K S I E N K A N S SA
K A E K A A M I S E S T A
M u t t a sodan p ä ä t y t t y ä minulle tuU
s e l v ä k s i , e t t ä r ä u h a a . y a . s t a a n kehitet­t
i i n uutta salahanketta, m-cshiman
j ä l k e e n m i n ä a l o i t i n , m i t ä voitaneen
sanoa, h e n k i l ö k o h t a i s e n . r a u h a n l i i k ­keen.
Minä p i d i n 50—60 l u e n t o ä ^ i j i e -
n i l l e ihmisryhmille. KunxmalUsta
k y l l ä , . R o c k e f e l l e r - s ä ä t i ö h rahoitta^ma
I n s t i t u t e ef International A f l a i rs
jä,rjesti m n u l l e t ä m ä n matkan C a -
nadas.'-a j a Yhdy.svalltiissa puhuaksjjni
.sen j ä s e n i l l e . Se o l i t^-ijdellinen.vasta­kohta
,; t y ö v ä e n l u o k a n yleisölle; ;j, j a
mpnta kertaa kuuUjaini jouleissa, ^U-u
s e i . a rauhanasialle y i h a m i e l i s i ä i h ­m
i s i ä . . Muistan tapauksen ,Tj*ynenr
meren r a n n a l l a p i d e t y s t ä kokoukses­t
a , k u n . e r ä s k u u l i j a huudahti: "Jos
me haluamme pslastaa kristinuskon,
. i n e i d ä n t ä y t y y v i i y y t t e l e m ä t t ä pudot­taa,
pommin V e n ä j ^ l e . " , ,
M u t t a h e i d ä n joukossaan oli mjws
mbn'.a. jotka kannattivat rauhan
a s i s a j a yleisesti puhuen m i n ä sain
huomattavassa. m ä ä r ä s s ä r h y ö t ä t u n -
toa.
T ä s s ä bn s i t t en se m i t ä tapahtui:
P u o l a n hallituksen vieraana kulutin
j o n k i n verran aikaa synnyinmaassani
j a samalla k ä y t i n tilaisuutta h y v ä k ­seni
luennoidakssni samalla Euroo­pan
matkalla Englannissa j a I r l a n n i s ­sa,
Palattuani takaisin m i n ä k i r j o i ­t
i n Puolasta j o i t a k i n artikkeleja eri­n
ä i s i i n j u l k a i s u i h i n , ja k u n o l i n saa­nut
m y ö n t e i s e n vaiktitelman itselleni,
n ä m ä artikkelit olivat luonnollisesti
m y ö n t e i s i ä . Puolan hallitus antoi m i ­nulle
loisen kutsun tulla vuodeksi
lomalle Puolaan j a m i n ä otin m i e l i ­h
y v ä l l ä t ä m ä n kutsun vastaan. . '
Äkkiä nousi raivokas purkaus m i ­nua
vastaan. Eräs viikkolehti aiitoi
kaiixki sivunsa m i n u n tuomitsemisek­seni.
He sanoivat, e t t ä minä olen
i n h o i t t a v a mies sen vuoksi kun m i nä
t y ö s k e n t e l e n rauhan hyväksi, että
m i n u n hallussani pii atomisalaisuuk-
'•parannukslä"Taft - Hartley - lakiin,
jonka laatimiseen hän osallistui.
Hän esitti että lakiin lisättäisiin
sellainen kbhtä.- että -rikkurit olkeu-tettai.
«iiri vaatimaan i uhioilta kor-vauk.
sen. jos heidSt ^estetään lakko-vahtien
toimesta pääsehlästä työpai­koilleen.
Myös että:".unJoii työmaa
.sallittaislih väin s"inä tapauksessa jos
inyöskin työnantaja sen hyväksyy, iei-kä
työsuhdelautakunnän toimittaman
äänestykÄn perusteellau, y ^^^^
Hai?tley osoittautui oleY^jq^ närkäs-tynjft
ItnToHdosta, et^ j^?isen lain
alai.s\^^dessa tojmltetul^r.}äänestyk­sissä
ttpin 90 pras. työläisistä on ää-nestänj^
fc^-uhion työmaan ijfl§|^ta.
— Yhdysvalloissa onj^ol^tpl^ 2C9 Puolaan. He y r i u
k a n - V i l ^ f c s U unlotiii ' ^ t ' - 5 i ^ . minulle . t a r j o t t ii
t ä n j p j . s e u d u n Ijb^fitäik^ jjiisi t ä h ä n k a
Puolaan, e t t ä voisin antaa ne (atomi-salaisuudet
— Vapaiis) Rokossowskil-le!,
V,:," • • : •
H E Y R I T T I V ÄT
L A H J O A IMINUT
Canadan parlamenttaariset tradi­tiot
sallivat sen. e t t ä hallitukselle voi­daan
m i l l o i n tahansa e s i t t ä ä m i n k ä ­l
a i n e n kysymys h y v ä n s ä . Niinpä t ä l ­l
ö i n konservatiivinen parlamentin
j ä s e n «eversti p r e w — Vapaus^ esitti
seuraavan kysymyfcEen: -'Mitä halliy
tus aikoo t e h d ä e h k ä i s t ä k s e e n pro­fessori
I n f e l d i r i luo\Tittamasta • a t o m i -
salaisuutta?"
H a l l i t u s ei a h t a n u t vastausta, m u t -
.ta minuun k o h d i s t e t t i i n kova painos­tus;
s i i n ä , m i e l e s s ä , e t t ä e n . m e n i s i k ä äh
i i ^ ä t lahjoa minut
t a r j o t t i i n lomaa, rahaa j a
— X i d i r i k i e l l e i u n h o i t u . Kaksitois­t
a vuotta olen puhunut englantia
P u o l a n murteella, nyt p i i h u n puolan-k
i e l t ä englanninkielen murteena . , ,
— J a m i l t ä m ä a h r i e n ä y t t ä ä?
Profe.rsori Infeld tuli vakavaksi.
— Muutamat e n s i m m ä i s e t tunnit,
p a l a t t u a n i t a k a i s i n V. 1948, m i n ä olin
t y r m i t y n y t , h ä m m ä s t y n y t j a kauhe­a
s t i alakuloinen. Minä k ä v e l i n tuho­t
u n "ghetton" "läpi j a se t u n t u i kuin
o l s i n kävellyt pimeydessä. Sitten
y h f ä k k i ä rupesin raunioiden asemes­ta
n ä k e m ä ä n uusia rakennuksia.
M a a n i uuden e l ä m ä n n i i n a k t i i v i n en
j a nopeasM l i i k k u v a dynamismi j a i n ­nostus
tempasi minut mukaansa. S i t ­ten
m i n ä menin t a k a i s i n Canadaan.
O l i n s i e l l ä vuoden j a m i n ä o l i n h y v in
• o n n s t o n . O i n saanut kokea kclme ja
puoli v i i k k : : a tmtta • e l ä m ä ä , e n k ä t u l ­l
u t toimeen ilman sitä. k a i k k i se
• r u t i i n i n .neulojen pistely t ä m ä n u t i -
iden e l ä m ä n j ä l k e e n ! Minä halusin
tuUa .takaisin!. . '
J Ä Ä H Y V Ä I S K I R J : E TORÖN-rON
YLIOPtSTÖKJ b E K A A N r U K S E L LE
( T ä m ä kirje on k ä ä n n e t t y ensin
ranskankielelle, sitten englanninkie-ielife
j ä '^.vasta siitä suomehkielellef.
— Vapaus.)
• Professori Infeld l ä h e t t i Puolasta
T o r o n t o n yliopiston dekaanukselle
j ä ä h y v ä i s k i r j e e n . Sen t e k s t i o n :
F y s i i k a n i n s t i t u u t ti
: 69, H o z a katu
Varsova, Puola,
Syysk. 13 p . 1950.
Rakas dekaanukseni:
O l e n saanut kirjeenne elokuun 21
p ä i v ä l t ä missä k i r j o i t a t t e : •'Jos te
ette -Ole lukukauden alkaessa saapu­v
i l l a , n i i n ei ole m u i l t a mahdollisuutta
k u i n katsoa, e t t ä te ette e n ä ä kuulu
h e n k i l ö k u n t a a n . " Tämä lausunto
e d e l l y t t ä ä minulta y h t ä selvää vas­tausta.
Jös s a l l i t t e sen, m i n ä e s i t än
myös siihen johtaneet yksityisseikat.
Lokakuussa 1949 m i n ä pyysin lomaa
e t t ä yliopisto tarvitsee minua,
M a t e m a t i i k k a o s a s t c n menettely­muoto
ei- v a l i t e t t a v a s t i kyllä ole uusi
ilmiö. Minä' ; c l e n n ä h n y t . s e n kehi­tyksen
vilmekslkuluheen muutaman
vuoden a i k a n a t j ä m i n ä y r i t i n e h k ä i s ­t
ä sen t e k e m ä l l ä vissin m ä ä r ä n ehdo­tuksia,
m i t k ä - o l i s i v a t jo.ssakin m ä ä r in
ä u t taneet. Ne':' ehdotukset j ä t e t t i in
h u c m i o o n o t t a m ä t t a . Minä otaksim
t e i d ä n t i e t ä v ä n ; ' m i n u n pyrkineen ja
m ä ä r i t e l l e e n r t e h t ä v ä k s e h i kuluneen
12 viioden aikana sen, e t t ä s a a t a i s i in
rakennetuksi - h y v ä "Institute of Ap-^
p l i e d Mathematics" Torohtocn;- .JMi-;
n t i h t ä y t y y . sanoa, e t t ä t ä l l ä kertaa
t ä m ä y r i t y s . o n .tulitit ä i v ä n mahdotr
tomaksi, • - • ' . : ' ':
M u t t a k a i k k i tuo koskee a i n o a s t a an
m i n u n h e n k i l ö k b h t ä i s i a suhtetani
s i i h e n oppilaidikseeh; Suurempi k y ­symys
bh''vaafä!äsa. ' '. •
V u c s i ' ' s i t t e n v i e r a i l i n ; Puolassa ja
palatessani Canadaan miriä lausuin
e r i n ä i s i s s ä puheissa j a kirjoifuksissä
k u i n k a suurestlMnmuuri o l i v a i k u t t a -,
nut Puolan,- halfltuksen j a . k a n s an
s y n i y k s i ä sodasta j ä r a u h a s t a . . K u i i -
l i j a k u n t a h i m y ö t ä t u n t o i s u u s vakuutti
m i n i i l l e , e'Ltä Canadan kansa haluaa
todella rauhaa. Siinä, kuten kaikessa
muussakin toiminnassani, miiiä y r i t in
a n t a a parhaani Canadalle.
T ä s t ä huolimatta, viimeisten kuu­kausien
a i k a n a ennen l ä h t ö ä n i , kes­k
i t e t ty kampanja minua vastaan
murskasi kaikki . m i n u n yritykseni.
K u t e n te t i e d ä t t e , . m i n u a syytettiin
p a h a n i l k e ä l l ä t i e t ä m ä t t ö m y y d e l l ä s e l -
l a s e l l a tasolla, e t l ä m i n ä k i e l t ä y d y in
s i i h e n vastaamasta. Minua vastaan
h y ö k ä t t i i n j u l k i s s s t i parlamentissa' j ä
m i n i i n v i e r a i l u n i motiiveja parjatt-in.
" V a i n ö k a m p ä n j a a ; e i kohdistettu aino­astaan
miriua vastaan, vaan myös m i -
n u i i vaimoni sai s i t ä oKakseen s e l l a i ­sen
m ä ä r ä n , e t t ä t i i s t ä l ä h t i e n katson
mahdottomaksi' t y ö s k e n n e l l ä en-empää
.Canadassa r a u h a n a s i a n hyväksi:
.jPuoiaan saapumiseni J ä l k e e n olen
i^^äiii^tr j o n k i n l a i s t a " k o r v ä a s t a ^ 'n
.masentaville'. kbkemUkäileh^^^
, . ö l ^ n ; ^ j ö y t ä n y t , . s u u n n a t t o m a n i-auhan-t^
hdpfi. j a yie'si;^ . r a i c e h h u s t ö i m i n t a a .
X ä n i ä k a i i s a ti-£tää sodah' kauhut p a ­r
e m m i n k u i n m i k ä ä n m u u kansa. H a i - _
l l t u s j ä kansa, tekee yksimielisesti k a i - "'^^^^-'^^
^'äri troi^t-jxi^oTi^tQ ' ä T ^ V o c f o T - c f i o r l - ' ift^ 'raÖkUUI
L U f A S I O D O T T AA
I s ä n t ä : ""TääJlä ette saa onkia
m ä o h m i n u n v e t t ä n i . ' "'
O n k i m i e s : VOhko tuolla kösäen
p u o l e l l a k i n oleva vesi "teidän?,"
I s ä n t ä : " E i . Se e i k u u l u min
O n k i m i e s : "No, sitten minä öc
kunnes se ehtii- s i e l t ä t ä n n e ."
tetee Moskovassi
ken voitavansa e h k ä i s t ä l t s e e n " iluden
t a i s t e l u n syttymisen.
K u n •loronton ylionisto v e l v c i t t äa
m i n u t , t e k e m ä ä n v a l i n n a n , ' uhaten
L m i n u a erctiikseiia jos olen viioäen
saavutukset i i i a a n s a jälleeni3äkehtahii- \äällä. jpruhä: jbi^eh tiehnyti . p ä ä t ö k s e n i ,
sessa, opetuksen pärähtäimisessai b ' a ' n ' p n näätfjSnvt. iiiäfiä .i'vrtiivirimaa-tieteen
s t a h d ä r t t i e h nostainiseissa.
Tosiasiassa sahoin julkisesti, - e t tä
P u o l a a n l o m a l l e » menoni tarkoitus Oli
osallistua tähäait i h a i l t a v a a n ponn's-tieluim,
m i h i n e n ollut voinut osallis­t
u a s i l l o i n k i m o l i n turvassa Cana­dassa
s o d B i t 3 | a n , : "
P a l a t t u a h i ^ ^ n y t uudelleen tänne
( P u o l a a n i ^njjunih-^alkupsräiset myön­teiset
väikj|'.|g4iani ovat edelleen voi­mistuneet.
Minä olen havainnut
t ä ä l l ä v a l l i t s e ^ h erinomaisen hyvät
olosuhteet ^ tutkftnuksia j a t i e t e e l l i s tä
t y ö t ä varten;-''feekä nuoremman suku­polven
opetukselle. / M i t ä ä n ei s ä ä s ­t
e t ä rahan • muodossa k e h i t e t t ä e s sä
olevia k o t i i h a l s i a kykyjä.
N i i n ä v u o s i n d ' j o l l o i n m i n ä o l i n C a -
na,dassa, 'yliopisto oli h y v i n antelias
s. j a l ep p ä ä t t y n y t j ä ä d ä synnyinmaa
hänL a n t a a k a i k k i kykym.-minun a l a l ­l
a n i t ä ä l l ä annettavalle bpetukselle ja
s ä n i a i l a kertaa p a l v e l l a rauhan asiaa
k a u t t a maailman. T ä t e n t e h d e s s ä än
olen vakuuttunut, e t t ä vississä m ä ä ­r
ä s s ä jatkan palvelustani Canadan-k
i n k a n s . a n h y v ä k s i . .
O l k a a hyvä j a katsokaa t ä m ä ero­kirjeekseni
Toronton yliopiston " A p ­p
l i e d M a t h e m a t i c i n " professorin teh­t
ä v ä s t ä . V
Vastaanottakaa j n e . . ,
Leopold Infeld,
Varsova, syysk. 13 p . 1950.
. M i k ä olisi sen vaikuttavampi todis­tus
s i i t ä m i t e n m a t e r i a a l i n e n j a f y s i o ­loginen
sotavalmistelu jcLssakin mais­sa
k i e l t ä ä k a i k k e i n alkeellisimmatkin
H e l s i n k i . —,(S-S> — Suomen k
pavaltuuskunta on jo yU kuuden
icon a j a n k ä y n y t Moskovassa hei
t e l u j ä N e u v o s t ö l i i t o h kanssa so!
tuun" viisivuötis-kauppasopiDji^
k u u l u v i s t a ensi vubniia tbiriiitett
t a tav.^roi3tä ja niiden hinni
Saadun tieidon. mufciiäii neitiiol
ovat edistyneet j o v a l s i n pitkät
e r ä i d e n alojen .'tuotteista ja ii
h i n n o i s t a o n j o p ä ä s t y yksimiel
teen. Neuvotteluja jatketaan
k o i i o n a i s p ä ä t ö k s e n aikaansaami'
Vielä t ä m ä r i vuoden aikana ai
caan kauppaneuvottelua nseideä*
den maiden kanssa. Niinpä Uni
a l o i t e t t i u i ; neuvotteliit;
raökuun>10 p n ä ; ' S a m a valttiiiäi
tulee myöskin neuvctteleinaan
i a r e s t i s s a 'Rcmamaxi, Sofiassa
r i ä n j a B e l g r a d i s s a Jugosiavian (
t ä j i e n kansaa. ^-l
I s r a e l i n kanssa a l o i t e t t i i n neuv
lut marraskuun 3 p n ä j a Tnp
B e l g i a n j a L ä n s i - S a k s a n kanssa
tetaan neuvottelut - lähitulevaisui
sa.
Pankkiyoitqt
Toronto, Lokak. Icppuun pä
neen; t i l i v u o d e n aikana maks
I m p e r i a l B a n k of C a n a d a n psak
v o i t t o - o s i n k o i n a 14 prosenttia eli!
000 ollen summa kaksi prosentt
$140,000 e n e m m ä n k u i n edellisei
kauden a i k a n a . \
P a n k i n tilikertomus osoittaa
taa"ksi'^>^itcksi k a i k k i e n poistoji
v a r a i i i s p x y ä l k e e n $1,158,311.
— Tuhoisammat pyörremj
m i t ä tunnetaan raivosi^ Ulinoi
vapaudet mielipiteiden tulkitsemisek-j e l o ' i u u n 28 j a l o k a k u u n 2 päiväi
minun suhteeni. Minä tulen aina si? — S u o m e n n e t t u " W o r l d Review i n k ä a n a 1892, joUoui 3,000 ihmist
muistamaan s i t ä kiitollisuudella. J ä - i Defence cif Peace"-julkaisusta. surma löä.
tjerrathaii kaiken Mn ikisi...
osa tänj§^,seudun Jj^^ftij^^auksista jiiisi tähän kaupunkiin. Tämä
tarkoittaa sitä, että nikkeliteollisuuden työläisille maksettaisiin mah­dollisimman
hyvä palkka työstään, että he Sudburyn kauiJungin
selkärankana voisivat itse elää paremmin ja ostoksillaan vaurastuttaa
muitakin sudburylaisia. ••Puolueettomastikin" asioita katsoen on
selvää, että jos valtuusto mielii palvella koko tämän kaupungin
viiestöä, sen velvollisuus on antaa moraalisen tukensa Mine-Mill
union palkkavaatimuksille.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut siitä yksinkertaisesta sy\'stä, että
tähän asti nikkelinkaivajat ja muut sudburylaiset ovat olleet välin­pitämättömiä
kunnallisvaalien suhteen. •
Nyt olisi tässäkin suhteessa tehtävä paranniis ja valittava' ensi­hätään
joitakin päteviä ja koeteltuja työväenmiehiä,;Valtuustpon, e t tä
tällaiset kysymykset tulisivat asiallisella tavalla ja yleisluja silmällä­pitäen
käsitellyiksi.
L u i n ä s k e t t ä i n Toronto D a i l y Sta­r
i s t a , e t t ä General E l e c t r i c - y h t i ön
D a v e n p o r t i n tehtaon johtaja W. E ,
VVeaver o l i v a l i t t a n u t e r ä ä s s ä opetta­j
a i n j ä t y ö n a n t a j a i n kokouksessa, j o ­k
a p i d e t t i i n Torontossa, e t t ä u n i o i l la
on taipumus e d i s t ä ä laiskuutta työ­v
ä e n keskuudessa. N i i n ! Siihen voisi
vastata Suomen kansan v a n h a l l a s a ­n
a n p a r r e l l a : H e r r a t h a n kaiken tj-ön
t e k i s i , jos se h e r k k u a o l i s i !"
M u t t a asialla qn todella vakava
puolensakin! V a r s i n k i n kun t i e d ä m ­me,
e t t ä mainitussa kokouksessa p ä ä ­t
e t t i i n perustaa e r i k b i n e h komitea y h ­t
e i s t o i m i n t a a varten t y ö n a n t a j i e n jä
k o u l u n välillä.
V' T ä m ä n komitean perustamisen l ä h ­t
ö k o h t a n a oli i l m e i s e s t i k i n mr. Wea-:
v e r i n e d e l l ä i m a i n i t t u väite.' j o t a h ä n
t u k i nim. seuraavalla laustinnbllaan:
"Jos vTität saada t y ö m i e h e n suo­r
i t t a m a a n normaalisen päivän
t y ö n , s y y t e t ä ä n sinua heti t y ö t e ­h
o n k i r i s t ä m i s e s t ä ."
N i i n h ä n se asia on, e t t ä m i t ä a h ­k
e r a m m i n t y ö s k e n t e l e t n i i n s i t ä suu­remmaksi
muodostuu se "nbrmaaU-sen
p ä i v ä n työn" vaatimus. Kyllä
r i k k a i l l a rohtimia riittää kunhan
v a a n k ö y h ä t k e h r ä t ä jaksaa, s a n o t t i i ii
ennenvanhaan siellä vanhassa maas­sa.
. On t ä s m ä l l e e n s i l l a t a v a l l a t ä s ­s
ä k i n maassa j a m a i n i t t a u n tehtaa­s
e e n k i n n ä h d e n . K u u l t u a a n mr W e a -
v e r i n lauSuririöH o l i U n i t e d Electrical
Workers-Uftibh torontolainen luotta-musinies"
J ä c ^ -Bettes heti tcdermut,
e t t ä j c k u äikia' s i t t en o l i D a v e n p o r t in
t e h t a a l l a p a h t i i 18 t y t t ö ä r a h g a stus-lomalle
kolmeksi p ä i v ä k s i sen t a k i a,
e t t ä e i v ä t ^ . f ^ i ^ t kyenneet suoritta­maan
n l f l f ^ ^ ^ n t y ö t ä k u i n y h t i ön
a£ett^4^^|3^ftatt.^kuo oli,
v a M ^ h ö i olivat u ^ ä ^ ^ E ^ s s ä.
:^pttamasmies';liS^^ "tytöt
olivat n i i h l ö i ^ n ^ ^ ö i i j l ^ kuin s l i -
h e h - k l i j .^
k j i ö s n sopinipkisenmie;^^^^ kanssa
y h t i ö ' v a a t i u ^ * l 5 ^ ' h e i d ^ p i t ä i s i ansai­ta
l u ^ a k k a t y o t a t e i i f l e ^ ä a i n a k i n p ä i -
- v ä p a l k a h r s g ^ ^ i ^ r ^ ^ u t t ä tytöt eivät
k y k e n e ^ s ^ h i l f ^ ^ Ä i a johtuu ilmeises­t
i k i n a l h ä i s i s t a i u r a k k a p a l k c i s t a.
: S e ei ote" m i j | g ä n muuta k u i n t y ö -
e h t o s o p i m . u ^ ^ h e n g e n . j a kirjaimen
rikkOmisj^;^Ö^elvää työtehon k i r i s -
t ä m i ä r ä ' V a i ^ ^ ^ r . •Weaver sanoisi s i ­t
ä miten tisein tahansa "laiskuuden
edistämiseksi^.'^ '
. Mikä todistaa kerran j ä l l e e n , e t tä
a s i o i l l a 01)7 k a k s i puolta, väärä ja
clkea. " T y ö n a n t o j a t o v a t v ä ä r ä s s ä s e ­k
ä unlo ja"fyÖ!ä?set bikeassa.
^TäEsä y h t e j f ä i s s ä "o^ s y y t ä todeta
mjröskin, r^.^'^,;Jse ''vapaamieilnen"
T b r o i i t o DtaiiK^Btar olf h i i n " "vapaa­mielinen",
e t t ä s e v a r u s t i uutisen t ä s ­t
ä asiasta t y ö v ä e n vastaisella otsak­k
e e l l a : "Sanoo t y ö v ä e n u n i c l d e n r c l ir
kaisevan laiskottelijoita."
Ä s k e t t ä i n j u l k a i s t i i n Vapaudessakin
u u t i n e n jossa k e r r o t t i n , e t . ä e r äs
unio on E n g l a n n i s s a sakottanut j ä ­s
e n t ä ä n l i i a l l i s e n työnteon t ä h d e n.
S e k i n uutinen l a v a s t e t t i i n porvarien
leiidlsEä sDlä tavclla k u i n kysymyk­s
e s s ä olisi . o l l u t laiskuuden e d i s t ä m i ­nen
— s i l l ä moheihan t y ö n a n t a j at
ovat v i e l ä k i n s i t ä m i e l t ä , e t t ä u n i o i -
h n k i i u l u v a t j a n i i d e n j o h t a j i n a ovat
a i n c a s t a a n l a i s k a t niskoittelijat, j o i l ­le'
t y ö oh- k u i n tervaa j a u n i jp. v i i na
k u i n hunajaa. . . "
•ICysymyksessä oleva union j ä s e n bn
i l m e i f e s t i k i n nuori j a , r i p e ä mies. H ä n
oh y l i t t ä n y t u r a k k a t y ö t ä tehdessään
sen korkeinamaix tuntiansion, jonka,
unio s a l l i i j ä s e n t e n s ä ansaita urak­k
a t ö i t ä v t e h d e s s ä . T ä m ä n l a a t u i n en
s ä ä n t ö o n h y v i n t ä r k e ä jos- tahdotaan
i i i t ä ä ^ urakkapalkat'--'ödes^^
e n t i s e l l ä 'tasoliaan. .''jfcs' urakliatöiEsä
ansaitaan suuria tuntipalkkoja, o n
s i i t ä ä i h ä . j o k o ennemmin tai m y ö -
h e n u n i n ' s e u r a u k s e n a ' ' ä r a k k a p a l k k a -
j e n alentaminen. Mitä alhaisemmat
urakkapalkat ovat sitä v ä h e m m än
m y ö s k i n "ansaitsevat ne vanhemmat
j a heikommat miehet, joiden p i t ää
n i i n emme malta olla mainitse:
s h t ä kullankaivajain värvääm
j o t a H o l h n g e r i n kultakaivannon
t a j a on l ä h t e n y t harjoittamaan
E n g l a n t u n saakka. Tämä väi
kuuluu tairjoavän parhaassa ty
nossa oleville 20—32 vuoden ik
m i e i i i l l e ainoastaan 98 sentti^
nissa. H ä n v a l i t t a a , e t t ä canä
set kuUankaivajat eivät tahdo.
t ö i s s ä kaivannossa. Eikä se ole
makaan s i l l ä a l i n maan alla t;
r y h t y v ä n kaivosmiehen pälkk
esim. Öudbiiryn seudiin kaivar
1.27 s e n t t i ä tiinnissa ja eilen;
kuulin- r a d i o s t a , e t t ä esim. B . ^^
mist e t t i ö t a n n o s s a bn keskimääi
t u n t i p a l k k a 125 s e n t t i ä.
E i ole s i i s kummakaan, e t t ä B
gÄin"; kaivanto, p h v a i l l a työvt
S y y n ä ' t ä h ä n palkkojen kehnc
on t i e t e n k i n t y ö l ä i s t e n heikkoJ
tyminen, j o k a taas vuorostaan j
s i l t ä , e t t ä ccf t i a i s t en jchtania <
dian.' Congress P f Lahor j ä teti
unio ovat yhdessä hajoittaneet
l a n k a i v a j a i n j ä r j e s t ä m i s t ä - Ja
s e s t ö c i r i - h e , ovat tehneet sen 1
k a i v a n t o p a r c ö n i e n hyväksi.
T ä m ä •nmminsm'kultakaivai
tarjoama 98 s e n t i n tuntipalkka 1
varshi yksinkertaisella tavalla,
.myöskin e l ä ä u r a k k ä t y ö p a i k o i s t a a n. t y ö l ä i s t e n kannattaa j ä r j e s t y ä _]
S u t ä s y y s t ä o n k i n , aivan paikal- peUa k a i k i n keinoin iroiohsa P
l a a n , e t t ä k a i k k e i n parhaiden mies-j t a , koska kerran u u d e t ' k a i v o^
t en varaile t e h d ä ä n moisia s ä ä d ö k s i ä saavat h y v i n j ä r j e s t y n e e l l ä SuÄ
vanhempien j a h e i k o m p i e n t u n a a m i -
seksi. Sen s i j a a n , e t t ä tässä olisi
k y s y m y k s e s s ä laiskuuden e d i s t ä m i ­nen,
onkin kysymyksessä oikein kau­nis
asia, vanhempien j a v ä h e m p i k y -
k y i s . e n ansiomahdollisuuksien tur­vaaminen.
Se o n o i k e i n kaunis p i i r re
u n f ö i d e n tbiminhassa.
• K u n o n k e r r a n puhe työasioista
alueella ^ . 3 2 e n e m m ä n kahde
tuntisesta p ä i v ä s t ä kuin huömst
j e s t y n e e i l ä "Tiinminsih alueeU^
on se" h i n t a ' i n i n k ä kaivänltot^
maksavat s i i t ä h a j o i t u s t y & t ä . ^
k a n n a t t a n u t "nim. Tcn-ontoSsa "
t y v ä suomalainen lehliriiepu-•
N i i n I "HeOTthnh kaiken tvo
k i s i . J a s se herkkua olisi! —,
T e r ä .
WW Ji'''V'''iii'? •'!: = • • '?.f