Vapaus, January 21, 1950

              r i p l
Lauantaina, tammik. 21 p. — Saturday Jan. 21
^ TT:
iKiskTVi iDoejiexuttaii Lsbor
gitn bf' Puuuab CamadUuds B IK
«ilished Noy 6tb 1917. AntboHzed
s$cund Clas» mall by tbc Post
'tficf Oqiamneiit, ptta«» Pub-ti
«i starlct: veeU; Toeadfty*.
•n^ajf and I f f e t ^ ^ by Vi^OS
;V : K:iriitif '^^^ Ltd. «t lOO-iOST
jsmt St W Sudbun Om. Oanut»
TelepiioneB BuflUite» CMIfle» 4-43^^
SditortaJ Otflee MsiiS3#
E.8alEBt BditflrWJaätma Mj^^ffg.
adtfrea» JBot 8itoHnay^^<]jptt>^
Tranglatlon tree of chaige
TILAITfiBIinfAT:
1 6J» e Kk 8 ^
1 «k 7i!d6 t k 428
Canaoossa
Tbdjrsvailoitiu
lyöväJd ja msian
Torontossa juuri pidetty Ontarion työväenliiton (TLC—AFL)
iälÄlt|;|6 • t mu den edistyksell^st n kannanottojensa lisäksi
^niiotaan myös Canadan perustuslain muuttamiskysymykseen ja
vakaan toivomuksen, että järjestynyt työväki saisi esittää l i i t o -
maakuntahallitusten konferenssille mielipiteensä tästä tärkeästä
asa^.ta. Mainittu kokous liyväksyi päätöslauselman missä keholtet-
• tiin, että T L C : n edustajisto saisi tilaisuuden esittää työväen kaätJäh'
perustuslain muuttamisesta. Tämän lisäksi tässä unionistien ko-
: « -rkouksesia, mikä edustaa noin 200,000 järj3stynyttä työläistä tässä
y i V • maakunnassa, korostettiin erikoisesti sitä, että Ontariossa tarvitaan
\i%/,p% 5 '^'"maakurmallinen Oikeuksien laki missä määritellään selvästi yksilö-f
l p j ^ p l vf'; poliittiset, uskonnolliset ja unionismtn oikeudet.
I Kuten tiedetään liitto- ja maakuntahallitusten edustajat ko- ^g|g||^|^l5;;;r,.;,,;.koont Ottäwassav äskettäin - pidett3^n konferenssiin; keskiistele-Äilfi*-"^^^^^^^
Canadan perustuslain muuttamisesta j a ; päätyivät "j^teisyrtv^
niistä ehdotuksista joiden perusteella asiaa tutkitaan
1 «delieen. Tämä sellaisenaan on edistyksellinen päätös sen vähäpätöi-
• ^ i ^ S i f ^ ^i^destä huö^^ ^itä tverrätaan aikaisempiin liitto- ja maa-ssfSd
M kuntahallitusten konferenssien tuloksiin, selittää i L P P : r i känsäilineh
Johtaja T im Buck. Kaikki maakuntahallitusten edustajat suhtautui­vat
luonnollisesti sovinnollisessa j a ymmärtävässä mielessä siihen,
että Canadan perustuslaista on poistettava niiden rippeiden muistotkin,
a ; ; p | il jotka saattavat jollakin tavalla sitoa tätärnaäta ^ritähhiäah—- sillä
li 1: ',Öttawän tarkoitus o n liiijoittua kaikella voimalla Yhdysvaltain vähä-veteen
— sikäläisen imperialismin nuoremmaksi liikekumppaniksi.
Mutta pttawan konferenssin kielteisestäkin olemuksesta hu61i-f-;.
ff ' Mn^^^^'^^ ilmeni myönteisiäkin pliolla kuten jö ylempänä viitä-
, f -'^taan, kansanjoukkojen keskuudessa kasvaa käsitys, että
" ^ eli omatekoisen perustuslain. Jä yhä enemmän saa
^«^«^kaimatusta myös se ajatus, että tällä kertaa laadittavan perustuslain
pitää alistaa ei vain valittujen karisäri^diistäjäiri vään koko käiisäti
harkittavaksi ja hyväksyttäväksi. On nimittäin muistettava, kuten
Manitoban pääministeri Manning Ottawah konferetisslssä. totosi, että
"Canadan käiisa kokonaisuudessaan ei ole koiskaän hantit tiläisttutta
« f t i ; | p - I hjrväksyä ratifioida omaa perustuslakiaan". British North Amfericän sÄlI^: fSl i ^ ^ ^ ei V . 1867 alistettu kansan hyväksyttäväksi ja^kiertämätört tösi- ftiilÄii - V että vain sellainen uusi perustuslaki, minkä iäatimiseeh jä hy- ttlfill^M^^ kansakunta, voi nykyaikana palvella yk-fel;
; - '-jsityisteii kansalaisten ja koko valtion etiija.
On hyvä että unionistinen liike kiinnittää hiioihlota maan perus-vtuslaillisten
pulmien ratkaisemiseen. Tosiasiassa näitä ongelmia ei
i i x v ^ . i 7 voida lainkaan ratkaista kansan ja valtioh nykyajan vaatimuksia
t vastaavalla tavalla, ellei työläiset, farinafit j a oppineisto, sähalia $a-l-^
l^ • ^ fiioen, kanisän suuri enenimisiö osallistu uuden perustuslain laatimi-i
'h'\ *JlT°:seen, sen täytäntöönpanoon ja mahdölh'seeri muxrttamiseen. Mejköi-sella
varmuudella voidaan 'myösennu^ag; että ky^ perus­tuslaillisista
uudistuksista on asia, mikä tulee yleiseksi keskustelun
ja väittelyn alaiseksi Canadan työväenliikkeen riveissä.
La
ätto
i
liilSi::R^
i i
t i : -
Yhdysvaltain vallanpitäjä nykyistä hysteeristä nöitajahtia k u ­vataan
"Työmiehen" toimituskirjoituksessa, missä asiaa selostetaan
•/ seuraavasti:
JDemÖkrätian; nimissä hallituksellamme näyttää blevah Vakinai­sesti
palkkalistalla henkilöitä, joiden ei tarvitse tehdä initäan muuta
•elämäänsä ylläpitämiseksi: kuin vannoa väärin. Heitä kuljetetaan oi­keuslaitoksesta
oikeuslaitokseen ja kaupungista kaupunkiin todiätä-
; maan henkilöitä vastaan, joiden ainoana rikoksena on.se, että he yh-
""^tyessään uriiooh tai toimiessaan uriion johdossa ovat esiintyneet tais-teiumielisinä
henkilöinä, eli vastoin hallitsevan luokan käsityksiä ja
pyrkimyksiä. .
Bridges-Rpbertson-Schmidt oikeusjuttu on tässä hyvin kuvaavana
todistuksena.
'Puolustuksen taholta on aikaisemmin sitovasti todistettu, että
kaksi hallituksen todistajaa -— Manning Johnson ja Paul Crouch —
ovat valapattoja. He todistavat nähneensä Bridgesin kommunisti­puolueen
konventionissaNe\v Yorkissa kesäk. 2? p:nä 1936, ja että
-hänet valittiin kommunistipuolueen keskuskomitean jäseneksi.
Kesäk. 27 p:nä 1936 Bridges oH kuitenkin puhumassa Stöcktonin
satamatyöläisten kokouksessa Califomlassa. Stockton on 3,000 mai­lia
New Yorkista. . - ^ -
Piiolu-slus todisti tämän sanomalehtiraporteilla Bridgesin puhe­tilaisuudesta,
tilaisuudessa läsnä olleiden henkilöiden valallisilla to­distuksilla-
ja paikallisunion pöytäkirjoilla. Kaikki tiio ainehisto
Oli suurlautakunnan käsissä. Mutta suurlautakuhta, joka ilmeisesti­kin
oli hallituksen enkoissyyttäjie:n vaikutuksen alaisena, asetti Brid­gesin
syytteeseen väärän valan teosta kansalaispapericn hankinnassa
'Robertsonin ja Schmidtin kanssarikollisina. Näin oikeuslaitoksessa
jauhettiin juttua. Todistajiksi Bridgesia vastaan tuotiin ammatti-todistajia.
Yllämainittujen Manning Johnsonin ja Paul Crouchin lisäksi
1 valapatoksi tuli viime tiistaina todistetuksi kolmaskin hallituksen
• todistaja ~ Lawrence Sston Ross-niminen renegaatti. Hän joutui
tunnustamaan itsensä valehtelijaksi oman nimensä, syntymäpaikkan­sa
ja koulutuksensa suhteen.
Oikeusperiaatteena pitäisi olla tasa-arvoisiius kaikille lain edessä,
^^lutta tuskinpa voidaan tasapuoliseksi kohteluksi selittää sitä, että
-valapatoiksi todistetut henkilöt jätetiiän vapaiksi jatkamaan viheli­äistä
työtään toisten ihmisten elämän tuhoamiseksi samanaikaisesti
•kuin kolme kertaa aikaisemmin syyttömäksi havaittu henkilö (Brid­ges)
pakotetaan läpikäymään neljäs kuulustelu, jossa "todistajiksi"
tuodaan yhtä kurjia raukkoja kuin aikaisemmissakin jutuissa.
On selvää, että ammattitodistajien haaliminen, kuten tapahtui
f Föley Squaren oikeusjutussa ja nyt käynnissä olevassa Bridgesin j u -
i iussa, on vastakkaista maamme perustuslain hengelle ja kirjaimelle.
: Se mädättää oikeuden käytön, jonka on oletettu olevan turmeltumat-
! loman. .
Siiomi voitti Norjan
nyrkkeilyssä
H e l s i n k i . .— (S-S) — Messuhallissa
suoritettiin tammikuun 4 pnä nyrk-keilymaac-
ttelu Norjr.n ja Sucmen
Sä. Suomslalset olivat selvästi
•jparempia voittaen ottelun 6—2. Sar­jojen
voittajat pikkusärJoL^ta' alkaen:
Siljander, KuTisela, joka eCi ainoa
knockout-voittaja. Sdomalalset P i ­rinen
ja N}-berg hävisivät niukasti
vastustajalleen.
Suomien nyrkkeily on kulkenui voi­tosta
voittoon j a tällä, hetkellä Suo­mella
onkin todennäköisesti Euroopan
paras kahdeksikko. Ainoastaan Rans-.
ka j a Italia voivat' asettaa tasaver-
Tänään, tk 21 pnä täyttää John
Penttiiicn Beaver Xtakelta 74 vuctta.
Mrs. Alitta Hämäläinen Kirkland
Lakelta täyttää 60-vuotta.. Yhdynuäe
Etöiilaisten -ja ystävien onnitteluihin!
muiii sanovat
l o na
Kirj. Hertta Kuusinen
TULORgfSTA JtÄKtY
OHJFLMAN KURJUUS
SfoxltreäL — Ehtinen säriomilehtr
mies jä radiopuhu jä äariy N. Spft-ber
sanoi täällä ellen pitämässään pxihees-sa,
että iiatslsmlh pois kltkenrinen pn
Saksassa c^äoitmisttäiui täydeiils
Mr. Spiei-bef, jökä dli pää tulkkina
Nyml>ergin oikeuskuulustelussa, saxiol,
että monet saksalaiset, jötkä vauras­tuivat
natsivallan alla, ovat jälleen
liiketoiminnassa.
Hän sanoi myös, että saksalaiset
naiset tekevät paljon työtä natslaät-teiden
levittämiseksi brittiläisten ja
iäiitäessä viime Jooln-fcinis
» 70-vaotta juUäiistlln Snc»-
moi /^nden Naisen" joalnnome-rossä
H e i i ^ kihiisisen klrjolhama
bovaos siitä tapauksesta, kun 6ao-men-
Pfetivostoliitön-Searan' kalt-ioarivaH^
yl£lttaei| Iratsnt-
•ilini^^ Nenvostoiuipn joh­tajaa.
JTnlkaiseimme oheellisena
tämän läuleiddinfoiseii lärjoKok-
Eräs ulkomaalainen sanomalehti­mies
teki minulie kerran kysyinyks^ifi:
"Miten u s e i n olette tavannut gene­ralissimus
Stalinin, j a mikä tapaami-^
sistann^ Oli tehnyt teitiih voiixiakkäim-man
vaikutuksen?"
a m e r i k kalaisten miehitysjoukkojen
keskuudessa, mutta ranskalaisten ja
venäläisten keskuudessa he ovat. o n ­nistuneet
huonoimmin/^^Prn initis-tietoj
tammik. 19 pnä 1950.
• ' • • . , * ' . • . '
"ViEL' EtÄX ISÄIN HENkr
. . . Japanissa oleva kenraali M a c -
Arthur kannattaa, että Yhdysvaltain
tulisi joko miehittää Formcsa saari
tai estää : kommunistit sinne pääse­mästä.
Joka olisi helppo asia Yhdys­valtain
merivoimille ja , lentovoimille
. . . K o i h t n u n i s m i n pyisäyttämisessä
sillä suunnalla tarvitaan muutakin
kun vain kokouksia j a puheita, jps sen
eteneminen kerran aiotaan pysäyttää.
Vöi Olia, että lopiiitakih kenraali M a c -
ArtKurlri kaiisi tulee hyväksytyksi
kaiiko-Idän politiikassa. Hän ön
siellä jo vuosia ollut huomiolta teke­mässä
palkan päällä, kun sensijaan
Achi^sonja Trumäh pvät vain istnneet
•kir|oitus^^ytäh«ä takana Wia£hlngto-hiisä.
--- Cäiiädäri Uutiset; täinmik. 18
päivä. ,
. . . Mutta kuten siänpimme, on to-lella
lohduttavaa Uetää kUin.,halUtus
bn ibpiiltäkih häyäinhut, että Gana-dassa
on ^öttömyyttä,, vaikka minis­terejä
iälnätalcsemme "työttömyys ei
ole vakavaa laatua". . . . :
J a asiallisesti piihuen, .vaikka jpticut
meistä voivat katsoa, että hallituk­semme
johtajat ovat vähän kbvasydä-mlslä,
ininisi«rit ovat aivan oikeassa
y 1 i ä maiiiitiissa,, icätsantokannassaan.
Työttömyys ei öle vakava seifclca k e ­nellekään
muille paitsi työttömille Ja
myös ^yöiälsllie yleensä Jotka aprikbl-vat.
koska tulee heidän viioronsä jou­tua
työttömäksi. Haliitusminliteriilä
on taattu $i2,<W0 yubsiari Ja n i i n ­muodoin
oh täysin ynamärrettäyää, et­tä
ministerillä on talpuinustä filoso­fisiin
mietelmiin; pulakauden suh­teen
. . . — Bob Ward, U E News.
feri
Kuten Canadan suomalaisen Jär­jestön
näytelmäluettelo vuodelta 194ä
osoittaa ovat tämän maan suomalaiset
kirjoittaneet varshi ruhsaasti näjrtel-mäkappaleita.
Näytelmien kirjoitta­minen
lienee ollut kaikkein runsas-antoisin
kirjallisuuden haara maan­miestemme
keskuudessa. Sen alan
tuotannon oikealla tavalla arvostami­nen
vaatii, että kädcki täihäii xhaan
suomalaisten kirjoittamat näytelmät
luetteloidaan mlkäii esitetyt näytel­mät
ovat kysj-inyksessä. koska on
ilmeistä, että kalkki kirjoitetut näy­telmät
eivät ole edellämainitussa l u ­ettelossa
Ja koska joitakin aikaisem­missa:
luetteloissa mainittuja näytel­miä
on saatettii poistaa mji>hemmis-tä,
olisi tärkeätä, että Canadan Suo­malaisten
Arkisto saisi aikaisemmin
julkaistuja C S J » näytclmäluettelol-ta
kuin myöskin tietoja sellaisista
näytelmistä. Joita el mainita maini­tuissa
luetteloissa.
Samalla keholtamme ikaikkla näy-teniien
kirjpittaijlä. heidän omaisiaan
tai ystäviään lähettämään lyhyet
elämäkerralliset tiedot itsestään- tai
edesmenneistä näytelmien kirjolttao
:Jlsta. ,,: : . . •
Canadan suoiflalälsen työvfienliik-keeri
valtava kulttuurlmcfkitys voi­daan
täsiiiällem arvioida aihcästaan
mahdoilisimmän täydellisten tietojen
perusteella; Siltä syyltä keholtam-nie
kaikkia aiilstomme ystäviä tofanl-niaan
siten, että kaikista tässä inäas-sa
kirjoitetuista euomalalsten näytel­mistä
(vaikkapa ne olivat englannin­kielisiäkin)
saataisiin miahdolllslm-man
tarkat tiedot arkistoomme.
Selvyyden vuoksi huoriiautetaan
lopuksi, että kysymyksessä ovat a i ­noastaan
sellaiset näytelmät, jatka on
ainakin kerran esitetty tai sellaiset.
Jotka on painettu vaikka niitä e l o l i ­si
esitettykään. :
K a l k k i lahjoitukset ja tiedot on lä­hetettävä
osoitteella: Pinnish-Cana-dian
Archives, Box 354, SudburynOnt.
Canadan Suomalaisten Arkisto, H.
Sula, arkistonhoitaja.
— Kuuluisa ranskalainen näytelmä,
kirjailija Mollerc syntyi v. 1622 Ja
Puhtaatta'siltä, mitä takä-ajatuk-sla
kysymykseen liittyy s» osoittaa,
että kysymyksen tekijä el osaa aavis­taa,
miten tapaaminen todella suuren,
alkaniihe suurimman ihmisen kanssa
merkitsee. -
Olen kohdannut Stalinin vain yhden
kerran. Se tapahtui Moskovassa 8.
10. 1945, Jolloin Suoml-Neuvostoliitto-
Seurän kulttuurivaltuuskunta pääsi
Stalinin puheille.
Kohtaus Järjestyi vältuuskimnal-lemme
Odottamatta. Joku tai Jotkut
joukostatnme, olivat lausuneet sellai­sen
ajatuksen, että se olisi suurenmoi­nen
elämys, niutta kukaan meistä el
ollut otaksunut sen toteutuvan, ihutta
etäähä kauniina lokakuun Iltapäivä­nä,
inellleilmoitettiinkin, että jos h a -
luanuiie, niin saamme tuon tilaisuu­den.,
Valtuuskuntamme joutui sutiren
hämmästyksen Ja jähnityksert valtaan;
Joukkoomme kuului monia ns. porva­rillisiakin
henkilöitä, professoreita,
tiedemiehiä Jä muita kulttuurielämän
edustajia. Mutta joukossamme oli
myös työläisiä, nainen j a mies, Jotka
tulivat: suoraan työpenkin äärestä Jä
kansandemokraattiseen liikkeeseen l u ­keutuvia
henkilöitä. Kukaan meistä
ei oUiit ennen tavannut Stalinia.
Kaikkien mielenkiinto, uteliaisuus ja
mielihyvä oli niinollen suuri jo" enneri
Kremliin lähtöämme.
Eihme osanneet mIllääH\ tavoin edes
yaUnlstautua tapaamiseen. Ainoa, Jo­ka
sitä .edes yritti oli kuitenkin eräs,
joka selitti meUle toisille olleensa Jos­kus
suurten "ylhäisyyksien" vastaan­otolla,
mm. tavanneensa Tanskan k u ­ningasta.
Hän se myös varoitti kysy­mästä
mitään generalissimukselta, sil­lä
"ylhäisyydet eivät pidä sUtä", hän
sanoi jä jatkoi, että väin he, siis " y l ­häisyydet"
saivat esittää kysymyksiä
tayallisUIe ihmislUe.
Emine väittäneet vastaan, vaikka
epäUimmekiri, etteivät nämä'! "prcto-koli^
äiuiöt" pitäisikään paikkaansa
Staliniin nähden.
k u i n k a kävi? Saavuttuamme Stali­nin
työhuoneeseen Kremlissä hän Ja
lilköiriinisteiri Molotov tulivat hymyil­len
kattelemaan meitä j a kehoittivat
istumaan pitkän neuvottelupöydän
ääreen., Tuskin olimme istuutuneet,
kun Stalin sanoi vaatimattomasti Ja
luonnollisesti:
"Haluaisitteko tehdä joitakin kysy­myksiä?"
Yksi j a toinen muisti äsken saa-manime
neuvon j a hymyili itsekseen
Näin yksinkertaisesti eivät valtuus­kuntamme
useimmat Jäsenet olleet
missään tapauksessa osanneet olettaa
keskustelun käyvän. JSenvuoksi val­tuuskuntamme
puheenjohtaja pitikin
ensin kaimlskääntelsen puheen sen
Johdosta, naiten suureksi arvioimme
sen kunnian, jonka Neuvostoliiton
kansojen johtaja oH meille osoittanut.
Mlnim tehtäväkseni tuli kääntää
hänen puheensa venäjäksi, koska mu­kanamme
ei ollut varsinaista tulkkia.
Teta sen varsin surkeasti, sillä näin,
että Stalin piirteli kuvioita edessään
olevaan paperiin Ja kuunteli huonoa
venäjänkieltäni hajamielisen näköi­senä.
Puhe päättyi siihen, että Suo­mi-
Neuvostoliitto-Seuran tarkoitukse­na
on kehittää Neuvostoliiton j a Suo­men
välisiä ystävällisiä Ja luottainiik-seliisia
suhteita, joiden merkitys mei­dän
kansallemme ön aivan ratkaiseva.
" E i meillä ole multa pyrkimyksiä",
sanoi toveri Stalin jälleen niin yksin­kertaisesti
ja luonnollisesti, ettei k u ­kaan
enää halunnut ruveta pitämään
puheita.
Keskustelu, joka kesti lähes tunnin,
koskikin pääosaltaan kansallisuusky­symystä
sekä erikoisesti Neuvostokan­sojen
Jä Suomen kansan suhteita.
Me kaikki tiesimme miten suuri
osuus Stalinilla o l i ollut Suomen itse­näisyyden
toteuttamisessa. Hän Ja
Ikenin olivat Jo tsarlsmin aikana kerta
toisensa jälkeen painostaneet Suomen
kansan riippumattomuuden oikeutus­ta,
tuominneet jyrkästi tsarlsmin sor-totoimenpiteet
Suomen kansaa idin-kuin
muitakin kansoja vastaan j a Ju­listaneet
kansojen itsemääräämisoi­keuden
välttämättömyyttä myös Suo­meen
nähden. V. 1947 helmikuun val­lankumouksen
jälkeen Lenin jä-Stalin
arvostelivat ankarasti väliaikaista h a l ­litusta
siitä, ettei se myöntänyt Suo­melle
itsenäisyyttä. Tämä Itsenäisyys
toteutuikin vasta lokakuun vallanku­mouksen
jälkeen, ja se oli juuri Sta­lin,
Joka ilmoitti Suomen eduskiuman
lähettämille valtuutetuille, että vasta­perustettu
neuvostovaltio oli myöntä­nyt
Suomelle täyden riippumattomuu­den.
"Me öimie biisi demokraatteja (so­sialismista
puhiunattakaan), ellemme
tunnustaisi Venäjän kansoilla vapaa­ta
itsemääräämisoikeutta", oli Stalin
sanonut marraskuussa v. 1917 esiin­tyessään
bolshevistisen puolueen ni->
missä Suomen Sosialidemokraattisen
gissä. Ja jo silloin hän määi^tteli
myös sosialistisen Neuvostovaltion Ja'
Suomen välisten hyvien suhteiden
edellytykset Ja suuntaviivat. "Suo­men
kansan j a Venäjän kansojen v a ­paaehtoinen
rehellinen lUtto", c l i se
ohjelma. Jonka Stalin asetti kahden
naaptffikansan välisten suhteiden
pohjaksi.
Ankara poliittinen teiroti; kansallis­kiihko
Ja valhepropaganda olivat ne
keinot. Joilla Suomen jjorvänsto vuo^
deri 1918 Jälkeen koetti vieroittaa
Suomen kansaa suuresta sosialistisesta
haäpuilstaan;' K a l k k i stiömälaiset e i ­vät
tänäkään päivänä tunne iikäin
todellista laitaa, eivätkä edes Suomen
Itsenäisyyden historiaa, niutta moiiet
muistavat sensijaan tsaarihvallanäi-kuiset
sortotoimeinpiteet: Niliipä Stalin
malnitsikin keskustelussa kansaamme
näistä tsaarlvallan synneistä Ja otak­sui
niiden olevan osittain syynä veiiä-läisyihamleUsiin
mielialoihin Suomes­sa.,
•• . '
Eräät valtuuskuntamme jäsenistä
huomauttivat, että Suomessa on k u i -
teiikih v i r s i n laajalle, eri väestöker­roksiin
levinnyt sellalheh käsitys, että'
generalissimus Stalin j a miuut Venä­jän
vallankumoukselliset tiintevat a i ­van
eiiicolstä myötätimtoa Suomea Ja
suomalaisia kohtaan, koska näinä jou­tuivat
aikanaan paljon oleskelemaan
Suomessa. Ovathäii riini. toverit L e ­n
i n j a Stalin kohdanneet toisensa ensi
kerran jiiiifi Suomessa' v'. 1905 Tampe­reellä
pidetyssä könfererissisfiä.
StaUn selitti, ettei Suomi öle mis­sään
erikoiseissa aisexnässa. Neiivosto^
liitto alittaa kaikkia iiaapiireltäan.
Hän sanoi olevansa vakuuttunut siitä,
että kansamme on ennenpitkää y m -
märrettäyä, että Neuvo«tbvaitio.h suh­de
Suomeeti on toineii kuin tsaariväl-lan.
- •
Luulen, että me kaikki häpeslmme
tätä kiiullessamme, siksi, ettemme
omalta osaltamme ole vieläkään saa­neet
Suomen kansaa kokönälstiuäes-saan
tätä ymmärtämään.
Stalin tiedusteli myös yksityiskoh­taisesti
olosuhteista niaassamme.
"Minkälainen on suomalaisen "työläi­sen
asema? Onko se parantunut sotä-aikaän
verrattima?" "Entä minkälai­nen
on talonpoikain asema?" " M i h -
kälainen sivistyneistön asema ?"
Kerroimme hänelle lyhyesti kaikes­ta.
Kerroimme avoimesti taloudelli­sista
vaikeuksistamme. Hän näytti iie
oikeastaan hyvin tuntevankin Jä Jo
edeltäpäin harkhmeen neuvastohalii-tuksen
piirissä miten niitä voitaisiin
helpottaa, kesken keskusteluamme
hän ilrnolttl. että Suomen sotakor­vauksia
voitaisiin helpottaa siten; että
maksuaika pidennettäisiin kuudeäta
vuodesta kahdeksaan vuoteen. Se o li
ensimmäinen niistä suurista taloudel­lisista
helpottikslsta j a ..tukitoimenpi­teistä,
joita Neuvostoliiton taholta so­dan
jälkeen on Suomen kansalle osoi­tettu.
Se merkitsi noin 2 miljaardin
vähennystä valtion menoihin vuodessa
j a samalla .sitä. että teollisuutemme
saattoi ryhtyä entistä enemmän tuot­tamaan
oman maan kulutusta varten.
Eräs kysymys, Josta niyös keskuste­limme
pitkälti, oli kysymys neuvosto-kulttuiuln
tehtävästä: .
Sen päätehtäväksi, Stalin asetti ''pe­don
hävittämisen ihmisestä". "Fasis­mi
koetti kaikin tavoin herättää sitä
henkiin, kultivoida sitä", hän sanoi.
"•Ihmisessä piilevän pedon kesyttämi­nen
on neuvgstokuittuuriri suuri y l e i ­nen
tehtävä". Lähieisemplnä tehtävi­nä
hän kulttuurin tekemisen kaikkien
omaisuudeksi, Jälkeeiijääneiden kan­sankerrosten
kohottamisen etairivin
tasalle, juovan hävittämisen sivisty-neistöh
Ja muun kansan välillä, sekä
kansojenvälisen veljeyden ja kunnioi­tuksen
kasvattamisen. "Tästä saam­mekin
Jo todistiiksia joka päivä", S t a ­l
i n sanoi ja hän kertoi mitenmm.
Neuvostovaltio auttaa esim. armeenia-laisia
rakennustyössä niin, että he
saavat 3 vuodessa suoritetuksi sellai-^
sen rakeimustyöh. Johon heillä omin
—SITÄ L
Kaksikymmentäkausi vaotta sitten, tammikaan 21 pTiivana 1924, kaoli Vladi­mir
njitsh. Lenin, ensimmäisen sosialistisen tasavallan Neuvostoliiton luoja.
Senjälkeeb on maailmassa tapahtdnut mallistavia muutoksia, sillä tällä het­kellä
yk$i kolmasosa ifamisfcnntaa seuraa sitä saiiDaä tieJtä, Jonka täioa nero­kas
vallänknmookselUnen johtaja viitoitti.
saatu JO
Töi-ontossa ilmestyvä Telegram lehti i mr. Norman Tliomas vaf apresidentik-
Julkalsl tatnmikuuh 17 pnä työväen si komiteaan, mikä suositteli New Y o r -
asioita käJslttelevän raportterinsa Fred
Jonesin kirjoituksen missä kerrottiin,
että pakkäamotyöläisteh Union oikeis-tosQsialidemokraattinen
p o m o m i es
Fred D6wlirig~ suosittelee työttö-mliie
työläisille järjestettäväksi '^Man-
A'-Biock"-nimellä tunnettavaa kerjä­läisten
kiitän, minkä tehtävänä on
"tiedustella kunkin kätuneliön asuk­kailta
sellaisia töitä kuin lumen luo­mista,
kellarien puhdistamista, ikku-nain
pesemistä Jne"^ kuten Fred Jones
kertoo. Mr. Dovlihg on uniopomona
kiintynyt vähän palkkoihinkin ja. n i i n ­pä
Jones tietää kertoa hänen aivoi­tuksistaan
myös seuraavaa: "Mr. Dow-llngln
' tarkoituksena on määritellä
tuhtlpalkkataksät. Jotka takaavat sää­dyllisen
elintason."
Tämän johdosta metsätyöläisten
uniOn johtaja Öruce Magrtuson lähet­ti
Telegrairiin työväenasiairi rapcrtte-rille
nir. Jonesille kirjeen, missä sano­taan:
"bieti lukenut Telegramista, tammi­kuun
17 pn numerosta teidän k i r j o i ­tuksenne,
niissä te puhutte "Man-A-Block"
suunnitelmasta, mitä ehdot­taa,
työttöriiyyden ratkaissUmefhetel-raäksi
ci seti .vähempi persoona kun
UiiiteoL t>äcklnghoUse WOrk€rs *of
Äiriericari (CiÖ) Ganädalainen pää-mie's
mr. Fred powling.
" 'SO-luvun nälkävuosina mr. John
Pierpont Moi^an tuli presidentiksi ja
voimin kuluisi 20—30 vuotta. .
K u n tänä päivänä ajattelen tapaa­mista
toveri Stalinin kanssa, on se
mielessäni kuin oppituntien oppitunti
jä: Juhlahetkien juhlahetki. Jokainen
sana, jonka hän. meille lausui, elää
tänäkin päivänä; syvän totuutensa ja
viisautensa Aiimalla. Niissä ei ollut
mitääti tarpeietonta, mitään sovinr
naista. Ja kaikki, mitä hän puhui,
pakottaa ajattelemaan edelleen ja
toimiinaan niin, että hänen meidän
kansaamme ja koko ihmiskuntaa var­ten
viitoittamansa jalo päämäärä to­teutuisi
mahdollisimman nopeasti. Se
kehoittaa meitäkin osaltamme toimi­maan
niin, etteivät imperialistisen
suunnitelmat ihmiskunnan orjuutta­miseksi
tule toteutumaan, että peto
ihmisessä tulee voitetuksi.'^ >
Suomen kansan n i i n k u i n kaikkien
kansojen edistykselliset voimat toivot­tavat
sen vuoksi Stalinin syntymäpäi­vänä
hänelle voimia ja vuosia vielä
pitkäksi ailcaa hänen johtaessaan neii-vostokansoja
kohti uuden sosialistisen
yhteiskunnan korkeinta astetta ja
kaikkia maailman kansoja kohti rau­haa
j a parempaa tulevaisuutta.
k i n kaupimgissa samanlaista menette­lymuotoa
•jakaminen et loukkaa hiiri
paljon kuiri käreiininen* turinuslau-seen
perusteella. Tämä ajatiis levisi
kautta maan ja vieläpä Cariadaankih
niinä kovina aikoina, jolloin hälldin-tyneet
ihmiset olivat kiitollisia niistä
jnurusista,. joita heiUejtippul herrojen
pöydältä. Kuka on n i i n rohkea, että
ennustaisi V. 1950 ryhdyttäväksi Jär­jestämään
tällaisen kerjäläisten k i i ­tän
jäseneksi työläisiä sitä varten, e t ­tä
vqisivat meiiniä ovelta Ovelle siivous­työtä
pyytämään?
"Luonnollisesti, samalla kun mx.
Morgan (vapaayrittelijä) antoi jokai­sen
miehen neuvotella itse palkkaeh­doistaan,
mr. Dowling (kaikkien sdr-rettiijen
todellinen'esitaistelija) uskoo,
että lumenluoriiisesta tai kellarin pe­semisestä
maksettava tuiitipalkka bn
määriteltävä etukäteen, että tulee
taatuksi säädyllinen elintaso". ,
"Mitä mr..Dov;ling yrittää tehdä ön
se; että hän pakenee työmahdollisuuk-
.sia hävittäväin taloudeHistenrrsosiaa-;
listen j a poliittisten chjelmain kierta-haättömiä
seuraamuksia Mikä periri-polijainen
vararikkoutumihen j a te-kopyys.
Tällaiset jäi-jestömät ehdo­tukset
eivät tee mitään mutita kiiin
vähentävät järjestyneen työväen a r ­vovaltaa
kun sellaisia esityksiä teii-dään
henkilöiden toimesta, joiden p i ­täisi,
tietää pai"emmin. Minä muistan
vielä vallan .hyvin ne ajat v. 1934 j o l -
loiii minä ja sadat liiuut loimme luri­ta
edestakaisin pucli tuntia, että saim­me
35 sentin arvoisen . ruolcatiketin.
Kuka työläisistä haluaa näiden aiko­jen
palaamista? Onkohan mr.Dow-ling
lainkaan vakavissaan? Ja jos hän
pn, .^illoin hänen pitäisi ryhtyä •jo­honkin
muuhun toimesri, eikä olla
unioliikkeen järjestäjänä. Canadan
järjestyneet tj'öläiset haluavat täys­työllisyyttä
eikä mitään työvelvolU-
••Buusvehkeilyjä, jotka olivat voimassa
mustimpina nälkävuosina."
KEINOT OVAT MONENLaiSn|
Erään kerran eräs mies,
filosofi Ja ahaa korosti käytän^
puolen tärkeyttä ihmiselämä^
ti saada nuorta hiehoa aatgL
Itse hän veti hiehoa konäl
hänsn poikansa lykkäsi sitä^'
mutta hieho ei liikahtaimt, S
taan. , ,
Paikalle saapui nuori ^ ^ L ^
raeri, , käsjii miesten mennä ^
pani scrmensa. hiehon: suhijjj.^
ho luuh saavansa jotain syö&s
ieurad tyttöä navettaan. , t
Samana Iltana kirjoittiy
päiväkirjaansa: "Pidän i h m j ^
ka ovat käytännöllisiä." ^
HYVÄ TEKOSYY
Pariskunta oli juri menn^^J
misim ja lähtivät kuhemismata
Miei oli hyvin hajamielinen ji]
vain yhden matkalipun.
" M i k s i sinä ostit vairi yhda,
kallpiin Harry?" kysyi vaima. ,
"Olen unohtanut itseni", saiiflij
ry salaten hajamielisyytensä.
-,•*• •. •
SUOMEN KOULUSSA
Opettija taiicastaa. köultissa
kirjoituksia.
Öpefajä: Miksi Heikki
taämna» rytinäk'i?
H e i k k i : — Kurinioitukseksi -
presidenttiämme kohtaan.
VEttÖITUS'- ,
Ylidistykseh johtokunnan
Johtaja: ~- Toverit! Muidea".
kun ti eri Jäsenistä aselnkifi raä
nen piuoll osoittaa äloiterikia
toimeliaisuutta, kun taas toijiöi
ei kerrassaan mitään. Meillä,
toverit, ori ilahduttava todeta
laidan aivan päinvastoin...
."Arag
jettshä
jsea a »
{aina. P
fsen tek
Injaa."
.MäurJ
|niii uu
f monisti
ABAGC
BlWOI
Eosia
{a^tbsi- '
ittää
fUDOude
^ouksei
bävitetti
jän.sosi
;tä
iTäfbol
{(äjinä J:
[ssniah t
äätyks'
tiedonantdja
öhrriinc
n
20-lui
taus
tebtä^ui
inikuviii
Liittotoimikuhta julistaa tätq
ton seurciJen haettavaksi
sisähyppy- j a mieskohtaiset
teluriiestäruiisklsat ensi huhti< ji!
kökiiun väöiteessia. Hakuaika
iriääitskuiml päivään mennteä« ... :
' Voiriiistfelurriestaruudet niläii||
ieisessä j a alokkaiden sarjoi^.'^*»'*^'»*'^
sille vapaa- Ja mattoliikkeet.
t^ö^älstiriieiltiterveisiri:
Liittötoimikunta
k i t t a P^aävo Vaurio,
ä M tck
Ipiösuunt
leUisena'
I ien; aika
i^^nsatta
.; Tode
ladaistilE
t^oiiija,
•|lcsi.'ei
lyäkauc
lumalahkieltäjäin
kliibi yliopistossa
Kingsioii. Ont.—Täkäläisen Queen's
yliopiston opiskelijain keskuuteen - on
perustettu jumalänkieltäjäin j a v a -
paä-ajattelijain klubi (Atheists' and
Agribstics* Club). Perustavassa ko­kouksessa.
Jossa o l i saapuvilla 15 hen­keä,
päätettiin pitää klubin kokous
joka maanantaina eri uskontojen tut­kimista
varten. Toronton yliopistossa
väitettiin äskettäin tehdyn yrityksen
samanlaisen klubin perustamiseksi
mutta yrityksen ilmoitetaan epäoniiis'
tuneen.
I lämänvi
Ix voinut
liseen
uudi
Moskovan s^^nopdin ja
patriarkan valtuudet ^
ulottuvat USÄtn v 4
' Nfew York. — Venäjän oikeat^
kifkori Moskovan synoodin. Jä p
arkan valtuudet pohjöis-;'''
arkkihiippakunnan asioihin j»
miehen nimittämiseen saivat
valtion ylioikeuden vetobinusöiiB
vahvistuksen. Oikeus päätti
äänellä kahta vastaan, että
synoodilla ja patriarkalla oii
nimittää oikeauskoisen kirkon
poliitta pohjois-Amerikan hii]
taan j a että harien johtamalla^
kolia on omistusoikeus. Pyhaii
läiri tuömibkirkköon täällä. Nj
metropoliitta on Benjamin
koff. jonka MOskovan synöödi ji|
riarkka ovat nimittäneet
paksi.. Vubriria 1925 perustettSB:
kilpaileva -ryhmä, joka on
saamaan käsiinsä mainitun
I Ippuma I ll8 Ara
I lancilais.
| 936--.häi
^ l l l s t u a :
lukse
:issa ;
nsä rc
Isesti.
Jättiläiseläiihen
luita löydetty
Dbrldng', Eng. Muinaisen]
eläimen luita on löydetty
leyta. Sen arvellaan elän^j
125,000 vuotta «itten. UAlim
luita on kaivettu ylös, jotka voi!^
viiden eri eläimen.
— kimberläy ori kuuluisa •
kenttä Etelä^Afrikassa.
itä.
tySväehpuoliieen kongressissa Hebinr
Työiniehen pakinoitsija Esa esittää
lukijoilleen erään R a l p h Smithhi; joka
on wlsconsiliniIainen kanafarinari.
Tämä 'kanafarmari on keksinyt eri^
koisen valmisteen. Joka eräänlaisen
useamman eri riiutkaji kautta antaa
Ihmiselle sellaista elinvoimaa, että
parantaa melkein vaikka minkälaiset
taudit j a muut viat.
Lainaamme Fisan riiukaan miten tä­mä
ihriieitä tekevä .parannuskeino
saadaan toteutetuksi:
"kanalan seiniea sisällä on elämän-nestettä,
joka parantaa kaikenlaiset
viat. Jos kariblllö syötetään liäneri
keksimäänsä erikoista 'eksTraktia',
Jonka valmistamisen hän -pitää tar­koin
salassa, ainakin toistaiseksi..."
Esa antaa Smithin itse puhua:
"Yes. sir*, selitti Sinith. "minä olen
ollut kaljupäinen n i i n .kauan, että
tuskin cleri ottanut .hattua pois pääs­täni
20 ^-uoteen. Sitten minä keksin
täniän formu!an kanojeni paranta­miseksi.
Ne lakkasivat munimasta
pitkäksi alkaa, mutta sitten ne a l k o i ­vat
uudelleen munia. Söin näitä -mu­nia
neljän kuiikaudea a j a n j a hub<
masiri biukseni alkaneen kasvaa.**
M u t t a er siinä: k a i k k i ; että •karvat
alkoivat kasvaa päähän. "Minulla
tapasi olla yhden tuuman kokoinen
karvatupsu selässä", jatkoi Smith tou­hukkaasti.
"Nyt minulla ori kolmen
tuuman kokoinen karvatupsu. Te
voitte erottaa, mikä on uutta kasvua
— se on pehmeää. Koettakaapas."
Korvat ja kynnet kuulema kasvaa
Smithin kananmunilla ja hänen v a i ­monsa
ori parantunut sydäntaudista
syötyään näf ä Smithin ihmemunia.
Yksi heikkous mielestämme on
näillä ihmemunllla, sillä jos niitä
jatkuvasti syö pitemmän aikaa, niin
ihmisestä tulee samanlainen kuin
kaukaisista esivanhemmistammj, ko­ko
ruumis peittyy paksun karvapeitcn
valtaan, ja sorzriem.*ne j a varpaiden j
kynriei ovat kuin petceläimellä.
Smit!iin Ihmeimunien vaikutus jää
Iniitenkin varjoon sellaisten ihmepa-farinusten
rin!ia'l3, initä New Y o r ­kissa
Ilmestyvä ja tinne Canadaan|
leviävä helluntailaisten *'T-i-uuden
Todistaja" kei'too luiljoills::^. Ei
tarvitse riiitään muuta kuin In:!".:.:-
tailaisten saarnaaja ja niin kaiklii
taudit häviävät kuin tuhka tuuleen'.
"Totuuden Todistajan" joulukuun
numerossa JUltoistiin • JUtikkcU^
j koUa "Jumalan ihmeitä nykyaikaria".
Artikkelissa vakuutetaan, että nyky­ään
tapahtuu samanlaisia ihmeitä
kuin mitä raamatun ihmeet elivät,
k i r j o i t t a j a kertoo eräistä helluntai­laisten
kokouksista jä*niiissä tapah­tuneista
ihmeistä mm. seuraavasti:'
"Viimeiset herätyskokouksemme
olivat Oaklandissa, Cal. Oaklarid
Revival Tabernaclen järjestäminä.
Silloin kun oli saatavissa, \-uokrasim-me
City auditoriumln. johon'mahtuu
3,000 istumaan. Kokouksia jatket­tiin
kymmaneri • viikkoa, jona aikana
noin 3,000 pelastui Ja useita satoja
täyttyi Pyliällä Hengellä. Ihmeellisiä
paraT:'umisia tapahtui Jumalan voi­man
kautta. Goiterit (struuma),
kasvit, sjövät ja muuiJaiset kasvan­naiset
hävisivät ihmisistä. Sokeita,
kuuroa, mykkiä, käatuvatautisia ja
kaikEnlaisia sairaita p a r a n t u i . . . "
Floridan kokoiiksissa vaikutti Oral
Roberts ja katso suuria ihmeitä t a '
pahtui:
" K u n me ajoimme teltalle joka 11-
•'a me oi:mme ihmetyksissi siruresta
kansanjoukosta, joka siellä täytti tuon
jätti:äiste!tan; Jckaiseria iltana J u -
m33ar! vciT?.-. o".i läsnä parantaen
E2ir.'.it3. G:;iteri:, tuumorit j a kän-serlt
hävi:ivät JumaJsn voimasta.
Rammat kävelivät ja kuurot kurlivät,
Sydäiitämme liikutti nähdessämme
Jumalan hellästi para::'avan rampo­j
a lapsia. Yksi uiti pysähtyi veli R o -
bertsin eteeniä alkoi kirkua: ' O i J u ­mala,
anna minim pikku tyttöni kä-veUä.
• oli: helppöj huomata se päät­in
täväisyys, joka oli pieneii
kasvoilla Ja v d l Robertsin
osanotto. Semraus oli, että
tö käveli pois lavalta ka
olalla. KUtos Jeesukselle...
Eikä helluntailaisten pararitä'
mä fajöitii vain ihriiisten safc
Samassa kirjoitidcsessa roaini
tä Floridan kokouksina oli
Inäkyvissä kirkoissa, l i
pankeissa Ja kaikilla aloilla".
E i kaiketi tarvitse suurka '
peljätä pörssiroma"
vain kältotyvät heilunta
leen. ;
Eikö olekin vrisconsiniläisO
farmari Ralph Smithhi k
kynsien ihmeellinen
lasten leikkiä heUuntaUalsten
rinnalla?
Pois rokotukset, leikkauks*
rohdot, penlcillinit y j n .
turhuudet! Alas lääketiede!
vautukaa helluntailaisiin
sairas, rampa, kuuro taikW
iiiin silriiänrapäyksesjsä ovat
vaivat kadoririeet;.
k u r i lukee "Totuuden T ^
niin kysyy itseltään, että (^|
mySsessä Järkeni riiene-set
täi suurta humpuukia
uskOrinolIismiellset fanatikef'
Jokatapauksessa on riko^
Joittaa selvää pe'^osta
herkkäuskoisten ihmisten
sella. sIHä sellainen voi Johta»
ezmenalkaiseen ; kutemaan..
Voi maaihnäa tutliuuden "
UoOL
M U t t
iustan-ipia
'
aunnit(
aa Suo
t
[ukselh
ie^lippi
• sa
JETl
Tänia]
I 'ot on
Tilaik
»7t!
Ai&oaj
n»äärä
apani
E
Vall
S9
i f M W