Vapaus, April 8, 1950

              Sivu 2 Lauantaina, huhtik. 8 p .— Saturday, April 8
l U B E B T T ) r- Indspendeat Labor
tablisbed KOT. 6tb 1917. äathattata
as eecoiui «lass maU lijr tlu> iPost
Office Department, Ottava.
lishe/i. tbrlce «eeUy: T u e a d a y c ,
TfaiQ«{iaya s s d Satanlaira tv V i ^ i is
Pabll2i&Iil8 CömpsttSr IML, at 1(19-169
E3ai Bt, W., Baäbaxj, Ost., Oaaadn.
Edttoxjal.Office 4-4289.^ Ui«u«er
flddrear Box 69, SndbujT^ Ontario.
uA^vertidng mtea^vprn st^pUcatSoou
T r a i u C a t l o n f r e e cZ c h a t g e . ^ , -
IILAUSHZNNAT:
Cftnxliuifia; / l vk. «.CO ? tt- 3.25
8 kk. axo
•ni«?JrvaJtolisa: 1 tfc 7J(») « kk. »Ä>
Bnomeasa: 1 Tk: 7i»0 ökk-
SYNTT
PÄIVIÄ
Fasisftisoitummeii rajan eteläpuolella
* f
' Viime torstaina kerrottiin lehtemme uutisosastolla siitä, miten
pitkäaikaisen hieronnan jälkeen yhdysvaltalainen juryoikeus saatiin
vaJehtelijoiksi ja vääränvatan tekijöiksi todettujen "todistajain'Min-jan
inukaan julistamaan, että Yhdysvaltain 5atamatyöläisten tunnet­tu
johtaja Harry Bridges j a union kaksi muuta toimitsijaa ovat teh-iioet
vääränvalan,
"Se oli tekosyytös, ja se on tekosyytös vieläkin" sanoi Bridges il-nioltfaessaan,
että hän vetoaa tästä päätöksestä, jonka mukaan hä-rielle
voidaan mätkäistä 7 vuoden vankilatuomio j a $15,000 sakko.
Kaiken tämän lisäksi näyttää 'siltä, että rajan eteläpuolella oii tul­lut
lavaksi panna kahleisiin myös ne lainopilliset neuvonantajatkin,
jotka rohk%nevat ottaa puolustettavakseen henkilöitä, joita siinä "va-
'rtauden maassa-'syytetään ''väärien aatteiden" ajamisesta! Niinpä
- t a s e i n jutussa tuomari George B. Harris tuomitsi Bridgesin kaksi
asianajajaa eri pitkiin vankeusrangaistuksiin oikeuden häpäisemisestä J
1 Bridgesin juttu — eikä «e ole suuressa naapurimaassamme ainoa
laatuaan tällä kertaa — on avoin tunnustus sikäläisen möhopolipää-
_^ oman toimesta, että talouskriisi on syvenemässä ja pahenemassa. K a ­pitalistisen
järjestelmän erottztmattomana osana on nirnittäiii sje> että
koisin kehittyessä finan.ssipiirit turvautuvat voittojensa säilyttämir
j«ksi sotavalmi kansalaisrväpäyksien riist^^
ja supistamiseen.
Juuri talouskriisi synnytti Cäriada.^sä ensimmäisen maailmahso-dan
jälkeen rikoslain pahamairieisen 98: nilen lakipykälän minkä avul­la
käytettiin kovan käden oikeutta \VinnJpegin suurlakkoa vastaan ja
n^^emmin julistettiin Canadan kommunistinen puolue laittomaksi v.
1931. Mutta kuten muistetaan, tämä pahamaineirien 98. lakipykälä
nostatti tämän maan suurim-man protestimyrskyn, joka johti rautakor-krj-
Bennettm hallituksen havioön vaaleissa jä mäiiiitun lakipykälän k u ­moamiseen
V. 1936. -
v.:'^:. Mutta Yhdysvaltain sutiren rahan miehet eivät ole ilmeisestikään
"/mitään unhoittaneet eivätkä mitään oppineet historiasta. Siellä järjes-i*.
1etäänfasistimallisia. oikeusjuttuja kommunisteja ja yleensä vapaa-
-i';nuelisiä ihmisiä vastaan. Ihmisten pclöittamistarkoituksessa annie-
'taan miltei vapaat kädet Ku-Klux Klanin terroristeille ja neekerien
•'^lynkkaajille. Siellä toimii noitajahtiin kiihoittajanä '•'epäamerikkalai-
/nen" komitea, jonta puheenjohtaja jouduttiin lopulta tuomitsemaan
.V valtion varojen petkuttajana ^-ankilaari. Yhdy-svalloissa bh Taftv
•Hartley orjalaki ja nyt on kesku.stelun alaisena: kaksi Vuotta sitten
yleisen mielipiteen painostuksesta kumoon mennyt Mundtin lakieh-vdotus,
jonka perusteella hävitettäisiin kansaläisyapauksien rippeetkin
'>;a aloitettaisiin joukkomittainen noitajahti missä ei kukaan olisi enää
: '^turvassa. • •'..•••€)•,:•••• ••
Kaikki tämä fasistisoiminen suoritetaiin jotenkuten ''laniista'V tie* ^
.; tä tarpoen^ vaikka niin menetellessä jpudutäankin maan perustuslakia,
^ 'sekä Oikeuksien Lakia jne. törkeästi rikkomaan. Multa kans
;/pauksien riistäminen, ihmisten vainoaminen heidän "väärien aattei-
'.densa" perusteella, salaisen valtiolh*.sen poliisin urkinta jne., on yhtä
)>äteväa fasismia kiiin oli Hitlerinkin fasismi. Fasismi ei välttämättä
y tarvitse mustapaitoja eikäi;ruskeapaitoja, _aUaksfeeflr_(g§isijiiiaJi__ Sen
;;saamme nyt taas rajan eteläpuolelta nähdä r
Kautta maailman ja erikoisesti Yhdy.svältain kansanjoukkojen
keskuudessa suurta paheksumista aiheuttanut n.iä. Mundtin lakiehdo­tus
on vakava varoitus siitii miten sodan ja maailmanvalloituksen tiel'
vie'Ehtenyt Yhdysvaltain suurpääoma aikoo taivuttaa Yhdysvaltain
kansan kantamaan talouskriisin taakan nyt ja myöhemmin vetämään
' sotavankkureita.
Jos tämä Mundtin lakiehdotus tulee hyväksytyksi lakikirjoihinj
'silloin kaikkien kommunistisen puolueen ja kaikkien edisty.sriiielisteh
järjestöjen jäsenten täytyy itsensä rekisteröidä, tai muussa tapauk­sessa
heitä odottaa 10 vuoden vankijatuoraio ja .'?10,000 sakko. Kun
vielä huomioidaan etta taman lakiehdotuksen perusteella aiotaan muo*
, dostaa rajattomilla valtuuksilla ''subversiivisia" yksilöitä ja järjestöjä
etsivä komitea, niin ei ole ihme, vaikka Amerikan Laborpuolueen pu­heenjohtaja
Marcantonio sanoi, että tämän lakiehdotuksen tarkoitus
on (muodostaa fasistinen komento Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain s i '
viilivapauksien kongressin lausunnossa korostetaan, että Mundtin l a -
'kiehdotuksen tarkoituksena on miiäritellä rauhan puolesta työsken­tely
rikokseksi. Tassa lausunnossa selostetaan, että Mundtin lakieh­dotuksen
mukaan voidaan antaa 2—5 vuoden vankilatuomio
papille, joka uskaltaa esittää, että atomipommi pitäisi julistaa laitto­maksi,
tai kenelle hyvänsä parempaa palkkaa vaativalle unionistille.
•y^^iinpä Yhdysvaltain kommunistisen puolueen keskuskomitean lau­sunnossa
lyödään aivan naulan kantaan kun siinä korostetaan, ett»
' Mundtin lakiehdotus on ultimaattumi Ylidysvaltain kansalle, että sen
on muka pakko tukea sodanlietsojia.
Mutta niin varmaan kuin yö seuraa päivää, Bridgesin karkoit' <$r-tamisyritykset,
Taft-Hartley orjalaki, Mundtin fasistinen lakitekele, ^
^ "kommunistivastaiset." oikeusjutut--ja neekerieiLlynkkauksetieiviiL\'oi^
-historian eteenpäin kulkua estää. Yhdysvaltain kansanjoukkojen
.'keskuudesta nyt jo nousevat vastalauseet ja protestitoimenpitect ovat
..osoituksena siitä, etta sikaluisiäMundtin lakeja kaikkine kumppa-
;'neincen kohtaa yhtä kunniaton loppu, mikU tuli Canadan rikoslain
^'*j8:lle lakipykälälle. Hitlerin ja Mussolinin fasismille,' sekä Manner-
" licjmin Suur-buomi-vouhottciulle. M u t i a taistelu Yhdysvaltain fa-
'sL^itisoimista vastaan on hj^vm liiheinen kysymys myös kaikille cana-
' dalaisille, sillä jos fasistinen pimennys pääse hetkeksi leviämään rajan
) eteläpuolella, sillä on taipumusta ja halua levitä myös naapurimaihin,
,kuten historia on todennut. Siksi pitäisi täältäkin päin tukea ja aut-
. taa niitä tosiamerikkalaisia voimia, jotka Vastustavat karkoituksia ja
: neekerien lynkkauksia, jotka tuomitsevat Taft-Hartley orjalain ja
> yrittävät voimiaan säästämättä ehkäistä Mundtin lakiehdotusten hy­väksymisen
sekä muut poliisivaltioon pyrkivät toimenpiteet.
Huomenna, t k . 9 p : n ä tayt&ä Matti
Antila So. Porcupinesta 50 vuotta.
Onnittelumme päivän saT^carille.
V U b e l m i i n a . I l a k U Wa9katenausta,
A l t a , täyttää tk. 10 p : n ä 72 vuotta.
Samana päivänä, täyttää E m i l W3lliit
T o r o n t o l t a 50 v u o t t a . Y h d y m m e s u ­k
u l a i s t e n j a ystävien o i m i t t e l u i b l n!
Mitä muuit sanovat
IrSTÄVlSTASI stsvt
T U N N E T A A N
Y h d y s v a l l a t k e h o l t t a a hyväksymään
Länsi-Saksan "täydeksi kumppanik­s
i " taistelussa Venäjää vastaan. —
u i p r n uutlstledön oteSsko Toronto
i o a l l y S t a r i s s a , h u h t i k . 5 p, 1Ö30.
P O R V A R I E N P U O L E S TA
TYÖVÄKEÄ V A S T A A N . . ;
. . . N y t o h työmarkkinajärjestöillä
(unioiUa — Vapaus) valta, mutta
myös v a s t u u . . U u s i o l o t i l a yäätll p a l ­j
o n i t s e k u r i a myös a m m a t t i y h d i s t y s ­liikkeeltä,
sillä j o s • i i i f l a a t i o pääsee
i jällera vyörymään
p o f v a r i k r a a t t i
m o k r a a t l k s i vielä sanotaan. ;
ÄtUTtA ÖiN^^ T X ^ v J j E L L l o nN
6MA Äi(?^kAMAi^ÄiANSÄ .
S A K : h öil»istoj6hdön spekulöihh^
t a h u o l i m a t t a o n pälkka^öväellä k u i ­t
e n k i n yksi Ja ratkaiseva ase, oma
Joukkovoimansa. Sen a v u l l a yöidaän
SÄK:h olkeistojohto p a k o t t a a nou­d
a t t a m a a n jäsenjoukkbien v a a t l m u k.
s i a . I^Öläisten yhteisellä joukkovoi­m
a l l a voidaan myös m u r t a a yhtyneen
JECalevalan K a n s a n s l i r i o f c t u i i i a n i l a r i a . T ^ ä summa viipymättä lä-peruäaiDiinni
oiii ytuii tarktönmista | b e t e t t i i n K u r i k a l l e . Nanaimosta s l t -
tiapalifumista C a n a d a n 'äaoirnätafs-1 t e m m i n t u l i K a l e v a n K a n s a n ( s i i r t o -
ten histoiiasisa. ; . K o ^ taiuän on
katmmi täääaäJDeen 50 vcSUa. siitä
knn VtAtU Balmlnieh t V b ^ asiäcs-sa-
toimenpiteisiin IdrJdttacii asi­asta
Matti K o r i f c a U e A t K f i^
on sen johdosta aibettk ^jiailäiDttäa
mieliin tämän dlrtotoantaytftyksen
alknvaflieet Jeimeh SCin(o.^8aai^IIe
siirtymistä.
M I T E N AJATUS SYNTYI?
V u o n n a 1936 j u l k a i s t i i n Helsingissä
M i k k o A m p u j a n kustantamana M a t ­t
i H a l m i s e n k i r j o i t t a m a 133-sivuinen
S o i n t u l a — K a l e v a n K a n s a n j a C a ­n
a d a n suomalaisten h i s t o r i a a " . Se l i e ­nee
y k s i t y i s k o h t a i s i n j a tyhjentävin
selostus S o i n t u l a n .(Kalevan K a n s an
s i i r t o k u n n a n ) perustamisesta j a v a i ­h
e i s t a koska s e n k i r j o i t t a j a o l i h a n k ­keen
isä' jä o l i sen m u k a n a Icalkissa
myöhemmissä vaiheissa." M a t t i H a l -
; Suomen röibienTsuoli Sointulassa 76 vuoden
Jota väärin S o s i a l i d e - : ikäisenä — marrask. 17 pnä 1938, M a t -
a p l t a l l s t l l e i r i h rlntaina. M u c d o s t u -
k o c n tuleva kevät ammatlllfeeh l i i k ­keemme
voimannäytteeksi, j o n k a t u ­loksena
saavutetaan k a l k k i a työtäte­keviä
piirejä tyydyttävä vöitöllihen
r a t k a i s u . — S K D L m äänenkannatta­j
a , V a p a a Sana, H e l s i n k i.
T O T T A A I N A K LX
T O I N E N P U O LI
Tshekkiläinen käärmeenkesyttäjä-tär
madame Kochä Joutui äsken L o n -
too-varieteessa esiintyessään t i i i k an
p a i k a n eteen, k t i h hänen p a r t n e r i n s a,
kolmen metrin pituinen k u n i n g a s -
käärme boa cönstrlctor oli p a h a l la
i t u u l e l l a j a alkoi t e m p p u i l l a tostssäan.
Käärme kiersi pyrstönsä iriädamen
vyötäisille Ja a l k o i s i t t e n kiertyä h ä ­n
e n k a u l a n s a ympärille kuristaakseen
hänet. RcuvaQ bifes j a t e a t t e r i n j o h ­t
a j a t u l i v a t äputin j ä jjelastivaihäihet
vUtiie hetkessä. Yleisö l u u l i että Iqisy-mykpessa
oli t a v a l l i n e n ohjelmanu­mero
j a o s o i t t i ihnolekaästi suosiotaan.
— Työn Ääni, V
U S K O M A T O N T A K O ?
M U T T A T O T T A ! r
Canadan Moskovan lähetystö pn
i l m o i t t a n u t hallitukselleen, että Ve­näjään
kar»sa o n n y t k a k s i - k e r t a a p a ­remmassa
. asemassa k u i n v. 1947.
Neuvostoliiton kokonaistuptanto v.
1947 o l i '41 prosenttia suurempi k u in
ennen sotaa. — T h e Compass, J o h a n ­nes
Steel.
t i kertoo asiasta historiateoksessaan
.seuraavaan t a p a a n:
" A l k u p u o l e l l a . Vuotta 1900 saapui
Queenslandista Austraaliasta kolme
suomalaista miestä, H e i k k i Kilpeläi­nen,
A a t a m i K o r h o n e n j a J o k i n e n E x _
tensiönln kaivoksille (Vancouverin
s a a r e l l e ) . Tämän k i r j o i t t a j a tutustui
siellä Kilpeläiseen, Hänellä o l i m u k a ­n
a j o l t a km Martti K u r i k a n k i r j o i t t a m ia
kuzman) perustamisen k o t i p a i k k a ,"
M a t t i Halminen oli luonteeltaan
v a a t i m a t o n n d e s , - j o s t a syystä taan ei
m a i n i n n u t k i r j a s s a a n mitään siitä t o ­siasiasta,
että
"Se oO Matti Bafininoi, jäkii k e -
räsi Matti K u i k a l l e matkanbat ja
katsoi bänet Australiasta CaKa-daan
Sointolaa. perustamaan"
k u t e n B l i k k o A m p u j a kertoo k i r j o i t ­tamassaan
lyhyessä H a l m i s e n elämä­kerrassa,
j o k a j u l k a i s t i i n " D e m o k r a a t ­t
i s e n K a n s a n K a l e n t e r i s s a 1948.
Seuraava vaihe K a l e v a n K a n s an
s i i r t o k u i m a h perustamishistoriassa o li
M a t t i K u r i k a n saapuminen Nahäi-moon
s e i n a a v a n e l o k u n l o p u l l a . , H a l ­m
i n e n selostaa a s i a a edelleen s e u r a a ­v
a a n t a p a a n:
"Siellä hän pian tutustui sucraa-l
a i s l i n yleensä, m u t t a v a r s i n k i n n i i h in
m i e h i i n , j o i s t a t u l i varsinaiset K a i * -,
v a n k a n s a n perustajat. Blflelenkiln-'
t o i s t a o l i i m u l l a K u r i k a n puheita, joitä
hän piti raittiusseurojen iltamissa.
Ensimmäisen puheensa ' h ä n p i t i ' A a l -
l o t a r ' - s e u r a n h a a l i s s a , s i t t e n Extenslö-n
l n r a i t t l u s s e u r a n häalili^ i& sitteh
k i r j a s i a j a hän t a r j o s i niitä m t n u n -
•kih luettavakseni. L u e t t u a n i nuo kfar-
Jaset selvisi m i n u l l e , että M a t t i K u ­r
i k k a on työväen oikeuksien puolus­t
a j a j a n i i d e n a s i a i n puolesta t a l s -
t e l u k a i m a l l a , v a i k k a kaikissa käsiim­me
saamissa suomalaisissa sanomaleh­dissä,
joiska k e r r o t t i i n hänen puuhis­t
a a n Suomessa j a A u s t r a l i a s s a , häntä
väin parjättiiii. k u n meldäBT V a n ­couver-
Saaren suomalaisteh kaiviostyö-läisten
keskuudessa o l i vuosikausia o l ­l
u t vireellä johklnlälnBh maaHesiirty-mlsajatus,
h a l u päästä pois e ^ t e r -
veellisestä j a hengenvaafalllsesta Tcai-vostyöstä,
n i i n ; k i r j o i t i n M a t t i K u r i -
kaUe h u h t i k . 8 ^ ä 1900 kfa^eeii ^Aus­t
r a l i a a n osoitteella, j o n k a o l i n Saanut
kiipeiäiseitä. siinä k e i i b i t i h häntä
t u l e m a a n B r i t i s h Colum^ meidän
kanssamme perustämaain suomalaista
s i i r t o l a a . S e l v l t i h k a l k k i he e d e l l y t y k ­set;
mitkä tämä maakimta'vti^^^^
luohhorirlkkatöcsien, i h h a n a k n m.
pd^ötesta.' '.i^^
sälh kurlkailtoa Västaukseifel' k i r j ^ . "
j a kommunismista kerrassaan mitään.
M u t t a k u n hän olojen pakottamana
näkee j a kolcee r a h a v a l l a n puristuksen
j o k a s u i m n a l l a . n i i n hän j o u t u u a j a t ­telemaan,
v e r t a i l e m a a n - j a arvcstele":
m a a n j a enncai pitkää h ä n huomaa
Järjestelmäii n u r j a t puolet. N a t o t u ­lee
rehellisestä, ajattelevasta työläin
sestä itse tietämättään sosiahsti.
TYÖSKENTELYSUHTEET
" S e mitä edellä on sanottu e i vielä
täydellisesti selvitä sitä elämän k a m p ­p
a i l u a , m i t ä kaivostyöläiset saivat k o ­k
e a a i n a k i n s i l l o i s en B . C : n s u u r i m ­m
a n työnantajan kaivoksissa; joka
j u u r i osaltaJui p a k o t t i iCalevan K a n -
s w perustajajoukkoa uhmaaman or­j
u u t t a j a soiellT^taa. O i k e i n ynmiär-tääkseeh
o n i t s e koettava kaivostyöläi-lasTomojrrsii^
L a p u a l l a syntynyt - l U a t t i Hahninen
k n c l o i Canadan .ensimmäisten suo­malaisten
jookkoon sillä bänen tie­detään
k u u l r n i e e n v c o K n a 18S0 p e r u s ­t
e t t u u n "lännen Buska"-nimiseen
ralttiössepraan ia inyöhemmin p e m s -
t e t t u o n " A a a U o i a r ^ - n i m i s e e n seuraan.
Hän p i t i paheita k i m u n a i i k i n seuran
kokouksessa j a toimi " A a l l o t t a r e n"
sihteerinä yin, luotfämustehtävlssä
' f f i n lepää A . B . Mäkelän (Kaapro
Jääskeläinen) haudan vieresEä S b l n -
t i i l a n liaiitausinäalla. M a t i n elämän­työ
b n arvokas'Csiiääan siioibalarsUIe.
Hän päätti t o i m i n t a n s a " S o i n t u l a " -
teoksen jnUraisemlseUamunta^na k u u ­kausi
ennen kuolemaansa.
N a n a i m o n suomalaisessa k i r k o s s a , j o ­k
a o l i myöskin " l ä n n e n R u s k o n " ko­koushuone.
"Mitään varsinaista äminattia e i K u
r i k a l l a o i l u t , j a h e esifelinätldh, j o i t a • , ^ _^ ,
h a n p i t i r-.a,*l+t t*rsa,,s;vh.„a„aTl-e4lTl tl a„ , oliv. att -T^n:,-a!k. - ' k, a.n 'j a A u, s t r a l, i a n k a n s a t - j•a rodut v a l -
koisesta keltaiseen j a m u s t a a n asti.
" T a r v i t s e e k o matoltakaan, että täi­s
e n elämää, k u i n k a o r j u u t t a v a n ras­kaalta,
t u n t u u . l a s k e u t u a . alas hornan
k i t a a n , koskaan tietämättä pääseekö
sieltä t u l e m a a n elävänä, v a i t u o d a a n ­k
o Iriiollesna tai pahasti lo:ifi£kaan- tavan l u o n n o n ; ei ole leikkiä yksihäi-t
i a i e e r i a elämääii l o p i i h ikänsä r a a j a - sen m i e h e n voiniiUa r a i v a t a siime k o -
r i k k o n a t o i s t e n a n n o i l l a . '
"Lisäksi t u l i vielä se orjuutus, mtokä
a l a i s e n a työläiset olivat. Heillä ei
saanut o l l a mitään järjestää t a h i y hr
dlstystä, milEä.'heitä olisi herättänyt
vähänkään ajattelemaan eUneiitojaan
J a ttmtemaan yhteistoiminnan t a r -
peeillsuuta, o m a a voimaan.sa, Joukko-vplmaansa,
t u o l l a , missä o l i e d u s t e t t u ­n
a Euroopan, A a s i a n , A f r i k a n , A m e r i -
TyiirrdMYYsv.-4!:t^r
Kysymys: Minulla o a i a fe
myysvakuutuskirjaa inenn>i;.='-
Silta. Mitä hyötyä DiiaBiiac?-
Mitä m i n u n pitää tehdä niäja
sa? — MetsätröEinen.
v a s t a u s : Kaikki iäjtäaj&i
jääneet vanhat työttöm^sj^
k i r j a t on loimitettäta* '
asumpaikkanne lähiinp^"
myysvaxuutustoimistoon tai b '
te muuitanset paikka>^
p a i k k a k u n n a n toimistoba
kflisemmat kirjannekia oa
joko työnantajan toimesta tai
aloitteestanne.
, K u l l a k i n alueella on
työttömyysvakuutusasloita,
Näissä toimistoissa on ktfflaida'
t e t u B a oma tilinsä, josta nSksj-p
a l j o n hänen hyväksyn on
vakuutusmaäsuja ja häsii
työttömyysapua hän oa saacsi
l a i n k a a n . Mitä enenunäa ss
s e l l a henkilöllä on vakuatm
tilillään sitä enemmän liäiiäjä'
keus saada työttömyjsapna,
y h t e e n mittaan j a sen j ä i i^
suttomla. Yksityisissä keskusteluiissa,
j o i t a Mnas2uraittiih m i e l e t
t e k i hän selkoa uudesta sttrtoiä-aät-teesta.
•
K U R I K A N S U U N N I T E L MA
" S i i r t o l a n perustamisesta j ä j o t i k o l.
lä maalle sUrtjrmiäestä öU j o rkyllä e n ­n
e n keskustelu, o l i p a . j o s k u s p u h u t tu
j o i d e n k i n tnyerien kesken psuuskau-päilisen
iasutusyhtlöiii perustamisesta
p a l j o n etmen K u r i k a n tuloa, m u t ta
hänellä o l i v a l i n i i k s i ajateltu s m m n i -
telma, j o t a h ä n inählÄvästl o l i härkiiu-nut
pitemmän a j a n , sillä hänen s e l l t -
tämänään se t u n t u i käytännölliseltä.
Se oli s u m m i t e l t p p u o l i t t a i n Osakeyh­tiön.
pCTiaät€ttäsilmäliä'jii t a e n j ä ;^
l a i s e k s i sitä alkaessa m'ekto sen suucn-n
i t t e l i m m e , v a i k k a se myöhemmin; ja
land) t u l t u a näyttäytyi a l v M i . •mäb-dott^
jmaksi s o v e l l u t t a a , käjrtäntboh
niissä J oloisSa, koska - 'osa \ k a u e m p i a
jäseniksi . h y v ä k s j ^ ^ ^löön
n i i n tyhjtoä, että heillä e i o l l U t v a r aa
M a t t i K u r i k a n pltkänläisessa k l r - maksaa jäsenmaksujaan j a mpheUa öU
jeessä lifflälstlto hänen liälunsa' t u l l a sen lisäksi perhe mukanaan.-
l a i s e n joukon keskuudessa e l moraali
o l l u t erittäin korkealla j a rehellisjrys
— sehän o l i ; v a i n esteenä/edistymi­selle'
-kun k i a l k k i koettivat taistella
etujensa puolesta toisten etua vas­t
a a n . : l % l l a i s l s s a oloissa oveluus ja
a l i i a i n e n m o r a a l i ovat v a i n avu j a , j o i s ­t
a on hyötyä. Siii^tärltcituksessa k a i
tuo rdtusekamelskä o l i Siiine haälittu-k
t o , j o t t a olisi saatu työläiset pysy­mään
eririlielisiriä j a erossa yhdis-tysi)
iruhlstä.
"Tällaista iyleispiirfceih o l i s i i r t o l a i s -
kscivös^öläisften elämä Viinie vucsisa-
"äah l o p i i i l a -jä tämän vuosisadan älusr
s'a'Ö.Crn Ti^kaimman niiehi6n,^maa-k
u i m a n pääÄdGisierin (James D u n s -
m u i f i n ) Icälvofcsilla. K e n e n pöikkeuk-e
t e n k l n MälkösaaieHe - ( M a l c o l m - ^ r ^ ^ " ö h - ^ i - Ä h d ä ^^älköisitaV nimittäin
B r i t i s h Coltunbiäah: m m . sein;aäVaan
t a p a a n : '
'• " O l e n valmis jättämään A u s t r a l i an
j a saapumaan luoksenne n i l t e h y d in
sinne pääsisin. slUä köyhä olen k i i in
k i r k o n r o t t a . . . Täällä o n kynä i n u u -
t a m i a , j o i l l a o n r a h o j a , n i u t t a vaikea
o n m i n u n saada heiltä lalnaksiisaah,
k i t n e i ole tietoa m i l l o i n maksaa v o i ­s
i n . Jos te s i i s v o i t t e J p l l a l d n ehtdoUä
t o i m i t t a a minulle matkarahat, n i in
olen heti v a l m i s lähtemään, liikkeelle
j a a n t a u t u m a a n y k s i n o m a a n t u o n s i i r ­t
o l a n penistamisasian palvelukseen.
Jos o n tarpeen ensialussa tienata, n i in
olen t i e t y s t i valmis m i h i n työhön t a ­hansa,
sillä I t a l k k i aien-astavat olen
Nyt m i n u l l a on
TUL voittanut puolet
Suomen mestaruuksista
nyrkkeilyssä
H e l s i n k t — M a a l i s k u u n puolivähssä \ jättänyt H e l s i i i k i t o,
täkäläisessä Messuhallissa pidetyissä \ yhtä känsäset kädet k u t o työmiehellä
Suomen n y r k k e i l y m e s t a n i u s k i l p a i l u l s -
sa voittivat T U L i n miehet neljä mes­t
a r u u t t a e l i puolet t a r j o l l a olleista t i t ­teleistä.
K i l p a i l i j o i t a o l i kahdeitsassa
sarjassa k a i k k i a a n 80. Alle 62 k i l on
s a r j a o l i r u n s a s l u k u i s i n sillä siinä oU
k a i k k i a a n 21 k i l p a l U j a a . . Y U 80 k i l on
sarjassa o l i a i n o a s t a a n y k s i mleis. K i l ­pailut
kestivät kolnie päivää. V i i ­meisenä
päivänä o l i k i l p a i l u a seuraa­massa
rioln kolmetxihättä benkllö"a.
— Y h d y s v a l t a i n kauppanäyttelyssS.
j o k a pidetään Chicagossa einsi elo­kuussa,
tulee 40 eri n i a a n tavaroita
näytteille.
kcrtisanaan. L a u s im teille kailtille s y ­dämelliset
terveiseni j a toivon saavani
teidän kanssanne o l l a panemassa s i e ­menelle
kylvöä, josta o n s u u r i sato
nouseva i h m i s k m m a n l l o k s r j a Suo­memme
k u r m l a k s l " , sanoi K u r i k k a l o ­p
u k s i kirjeessään.
HAOnNEN KERÄSI R A H AT
M a t t i H a l n U n e n kertoo asiasta e d e l ­l
e e n semraavaan t a p a a n:
"Saatuamme tämän kirjeen, oli
meidän ensi tehtävämme toinleen-p
a n n a rahankeräys K u r i k a n matkaa
v a r t e n A u s t r a l i a s t a Nanaimoon. k e ­räys
t u o t t i k i n lyhyessä ajassa 125jlöl-
' Yhtiön o l i siis ölostlhteiden p a k o s ta
asetuttava kollektlivi^audeä, yhteis­t
a l o u d e n k a n n a l l e ' ; . . A i n a ,
n e n t p i v c o l t s e n e e n J o t a k i n pareixip
tulevaisuudelta, v a i k k a siinä tiseto.:^et
t37yidn. M u t t a lluiatneh, JökEt 'el^^
k a a tee"erehdyksiä; e l p l e o i k e i n V
m u t t a yilsas on se, j o k a o p p i i e r e h d y k ­sistään./
V:'-'- i -^
TIETÄMÄTTÄÄN SÖSiALisTEUSSI
" K u n nyt p a l a a äjaituksiss.aan n o i ­h
i n a i k o i h i n n U n täytyy todeta, että
K a l e v a n K a n s a n perqstamtoeh b ll
n i e l i l e sen a j a n h i s t o r i a l l t o e n tehtä-'
vä — pyrkimys vanhasta uuteen; y a l - ;
heeStä totuuteen, orjuudesta v a p a u ­teen.
Ne miehet, jPtkä y l i 40 v u o t ta
s i t t e n (viime vuosisadan lopulla) tän­ne
Suomesta s i i r t o l a l s t a a t u l i v a t , o l i ­v
a t kasvaneet ahdasmielisissä m a a l a i s ­oloissa,
oppineet kunnloittämaah Us-'
k p i i t o a Ja iJltäiiiMh yä^r^lAä jä epä­rehellisyyttä
halveksittavana. K un
tällainen r e h e l l i n e n maalatoen tiifee
uuteen maailmaan, uuteen elämään.
Joka o n a i v a n toinen kuto se, mistä
hän lähtj, ei hän tiedä soslalistnfsta
eiigläntilaisifh silrtpläislto nähden; j o i -
tfeh mielestä ketkään i d u u t eivät olleet
vaOjöisia,' olipa heidän ptotansa " m i -
t e n v v a l k o i i i e h >tahänsa.
! ' "iyäimäMäo kaivosten u i -
kiäijuölellaföii s l i l o i h vielä vähän, sillä
pijtutäväratlffi^^
ta-alkävaa. k i i n a l a i s e t , japanilaiset
•fa h i n d u t iialpäpalkkaisina v a l l o i t t i v at
työt m a a n pääUS j a jöitäkto k a i v o k s ia
kokonaan'. Muistan omlfen kokemuk­sieni-
^rusfeeltä'. k u i n k a 45 vuotta s i t -
H 8 M ) pusTtto sä^ lau-taMi^
yjä Idlnälai^n työtoverin k a n s ­sa.
: Mihä • s a i n d o l l a r i n päfvältä ja
r u o a n : j a asiihnott, m u t t a k i i n a l a i n en
säi vääi döllaffa, josta hänen o l i itse
fcBtannettavä ruokansa j a asuntonsa.
Y H T E I N E N K O T I :
- "Ylläolevasta, ^saanee jonktolalsen
käsityksen s i l l o i s en kieltä t a i t a m a t t o ­man
' siiTtolaisen vaikeuksista palk-kotyöläisenä.
' M u t t a mikä mah­dollisuus
oU s i t t e n pelastua tästä ase­masta
j a v a r s i n k i n kaivoksesta —
lähteäkö yksinään t a i pieneUä jou­k
o l l a j a vähillä varoilla erämaahan,
jylhään luontoon, pois i h m i s t e n i l m o i l ­t
a , p a k o o n k a i k k i a n y k y a j a n k e h i t y k ­sen
tuöttannia etuja, kasvattamaan
l a p s i a a n ibnän. £4keellistotakään k o u -
lusivistystä? .
" E l t m i t i m u t sekään houkuttelevalta
s i l l e , joka t u n t i B C : n järeän m a h -
aate — näytti mahdolliselta j a käy­tännölliseltäkin
yhtyä suureksi j o u -
k s k s i j a periistaa yhtiö, j o n k a v o i m in
yhteistyöllä rakeimetaan Icalkille sen
jäsenille k o t i . yhtiö,,missä yksilön ja
yhteisön edut olisivat .samalla t a v a l ­l
a turvatut, missä yksilön työvoima ei
olisi m a r k k i n a t a v a r a j a missä työläi­set
voisivat kehittää 'niitä avuja ja
niitä arvoja, jotka estävät Ihmlseii
itsesäilytysvaiston kehittymisen Eläi­melliseksi
ahneudeksi'. O l i v a t h a n nä­mä
samat ihanteet p a l j o n ennen meitä
saaneet Robert- Övehto; Pöumlerin ja
monien sosialististen yhteiskuntien
perustajat A m e r i k a n mantereella e t s i ­mään
sitä samaa, mitä m e k t o läh­dimme
Malkösaafeila jiTittämtääh. M e
^ t y i m m e samoin k u i n hekto. M u t ta
h u o l i m a t t a meidän j a heidän p e t t y ­myksistä
j a erehdyksistä näitä samoja
k o k e i l u j a j a t k e t a a n m i l l o i n siellä, m i l -
Icto täällä", toteaa M a t t i Hahntoeh
k i r j a s s a a n .
M A T T I K U R I K K A
M a t t i K u r i k k a p i t i eslteinfliä j a p u ­h
e i t a - k a i k i s s a tilaisuuksissa, joissa
s i i h e n o l i mahdollisuus s U r t o l a - a j a t u k.
Ssn puolesta. .'Hänellä e i o l l u t mitään
yarsmaista työtä, lukuunottamatta-eiigläniiinkieien
iltakouloa, jota hän
p i t i Exteaisiohin kalvahtokylän suonia-lälsHle,'
Tehdään m a t k a n Astöriäan]"
jossa h a n tutustui" "Ijäimetär"-iiiinl-:
äeii lehöeri kustäntäjaah, t r i RÖsen-b
e i ^ h , palasi häh takaisin Näriäi-ihoon.
Kevääilä: 1901 kävi K u r i k k a H a l m i ­sen
kanssa maakuhrian pääkaupun­gissa
Victoriassa tiedustelemassa mitä
mäakiirinan m a l t a olisi saatavissa s i i r ­tolaa
varten. Samoihin a i k o i h t o p u u ­h
a t t i i n suomenkielisen lahden p e r u s t a ­mista
s i i r t o l a - a j a t u k s e n edistämistä
varten. Niinpä s i t t e n p e r u s t e t t i i n k in
toukokuussa 1901 "Aikä".-niminen
v i i k k o l e h t i Nanaimoon j a K u r i k k a v a ­l
i t t i i n sen t o i m i t t a j a k s i . Leiiden k u s ­tantamista
varten l a i l l i s t e t t i i n kesä­kuussa
"Kustaimtisyhtiö A i k a P r t o -
t l n g Company" j a marrask. 27 pnä
1901 allekirjoiteittilh B . C : n m a a k i m -
t a h a l l l t u k s e n K a l e v a n K a n s a C o l o n l -
z a t i o h C o : n kesken sopimus M a l k o -
saasen luovuttamisesta suomalaisten
s i i r t o l a i s t en s i i r t o l a a varten.
Tämän jälkeen lähti jouluk. 6 pnä
1901 Nanaimösta MälkosaareUe en­simmäinen
retkikunta kalastaja J .
Mlkkelsorito p u r j e l a i v a l l a.
K a l e v a n k a n s a n s i i r t o k u i m a n v a l ­h
e i s t a saa yksityiskohtaiset tiedot e-deUämainltusta
M a t t i Halmisen k i r -
t i a n s a . v a i k k a p a jättäisikin k a i k k i y h - j a i k o j e n perästä. Näin ollen ta -
teiskunhalliset mukavuusselkat m l e - että k a i k k i vakuutuskirjat
lestään. Mutta nyt o h herännyt tuo^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ' " ^ » s e e n toimistoon"
' • ••- . . . . . . . . - " i j u u r i näiden kirjojen peni3teslli
dään merkinnöt kunkin ta
tUelhto.- Sudburyn alueen
toisto on N o r t h Bayssa ja sima"
tetään edelleen k a ^ Sudbmjs
mlstoon jätetyt vakuutuskiijat
vyydsn vucksl on lisättävä..eöi
työlätaen on työssä vakimtnr
päättyessä maalisk. lopulla oa
antajato velvollisuizs vaihtaa
käytetyt kirjat uusiin, joten '
joutuvat, tällä automaattisella
itsestään mainittuun tilinpit
toon.- K u n eroatte työstä, mii
a i n a vaatia vakuutuskirjanne ji°
lehtilcaä. että siinä oh kaiiki '
L o p u k s i on tässä yhtqfdeäa-kiinnittää
huomio erääseen TO]
ilmiöön,, josta, olemme päässeet
Ie, nimittäm siihen, että jcill|iia;
Iäisillä jon useissa vakuutusk
o l l u t erilaiset numerot.
. Tämä merkitsee, että hänen
tusmäksunsa on merkitty niin
e r i henkilön tilille kuin erini
vakuutuskirjoja on joutunut tiH
tävän keskustoimiston Sasiin.
tustoimisto arvelee asianomaL=ta'
k i l o n tilillä . olevan ainoastaan
v e r r a n maksuja suoritettuna faiis
tä sen k i r j a n ' numero osoittaa,'
perusteella hän vaatii tyött
apua. koska on äärettömän;
^am^tiiniiSlä: henkilöitä; on^
VakuTÄetun' tilillä niyöskin
j o k a bn Vakuutuskirjassa.
M u i s t a k a a siis valvoa, että
myysvakuutuskirjassanne on aina
ma numero, vuosi vuodelta. SiiiS
pauksessa merkitään kaikki
maksut samaan tiliin.
Lontoo.—'Moskovan radio I
maanantaina, että Neuvoctoliita
demiehet ovat lisänneet 40—fiOp:
t i l l a kevätviljan satoa ja öO-TO
senttiä sen olklsatoa antamaö
menUle mallas-peparaattikäsit*
j a s t a ja A . B . Mäkelä kirjoitti;
\'äen K a l e n t e r i i n 1910" 30-sivuiss
löstuksen siitä "Miksi Afalkc!
yhtiöhomma ei menestynyt."
SUrtokuhnan vaiheista cn
t e t t u luoimollisesti monessa
yhteydessä, m u t t a edellämainitut,
si.selostusta saattavat oUa niöä,
keinunät.
Tässä yhteydessä lienee vielä
m a i n i t a , että M a t t i Kurikka ena.
levän K a n s a s t a lokak. lOpnälK*
että, yhtiö päätettiin asettaa^t
k o t i l a a n toukok, 27 pnä 19(K.
Indonesiassa kuohuu
r Uutistiedoissa kerrotaan jatkuvasti Indonesiassa tapahtuvista
; kahakoista, kapinoista ja taisteluista, vaikka vasta muutama kuukausi
r sitten Indonesian itsenaisyysliikkeen pettäjä Hatta ja Hollannin hai-
V litus tekivät muka "mallisopimuksen*' k.o. maan "itsenäistymisen"
thsrväksi. Nyt \iimeksi — huhtikuun 5 pnä — saapuneissa uutistie*
; doissa kerrotaan miten Hollannin palveluksessa olleet indonesialaiset
: sotilaat ovat kapinoineet ja vallanneet erään satamakaupungin. Tämä
oli kolmen kuukauden aikana jo kolmas sotilaiden kapinayritys ja nyt
syytetään, etta eras hollantilaisten uskottu mies, Suitan Hamid I I , on
käyttänyt korkeata asemaansa kapinallisten päämäärien hyväksi.
•Kaikki tämä korostaa sita tosiseikkaa, että Indonesian kansan­joukkojen
keskuudessa VaUitsee syvä ja sammumaton tyj^ymattö-
-4ayys Hollannin ja sen apurien imperialistista toinentoa vastaan.
Kansanjoukkojen riisto ja sorto on saanut sellaiset mittasuhteet, että
Indonesian kansa ei voi eikä halua enää sita kauempaa aikaa kantaa.
Tällaisenaan nämä kapinayritykset ovat vain äiriieita, jotka kertovat
niitä tapahtuman pitää pian perästäpäin, jollöin^ndohesian kansa
työväenluokan johdolla vapauttaa itsensä imperialistisesta sörrösTar'"'
Seuraavat tiedot, jotka on saatu Aasian teollisuusunioiden kon­ferenssissa,
tammikuussa 1950 esitetystä Indonesian unioliikkeen edus­tajan
A l i Mardjonön raportista, puhuvat korutonta kieltä sikäläisten
kansanjoukkojen tyytj-mättömyyden todiellisi^ >.
Hollannin imperialismi on yhä lisääntyvässä määrässä riistänyt
Indonesian kansaa y l i 300 vuotta. Ja "saavutus" on, että alkuasu-kastyöläiset
ansaitsevat nyt kauppaloissa kahdesta viiteen senttiin päi-väs.
sä! Indonesian kansa muodostaa koko maan väestöstä y l i 97 pro­senttia
— mutta se saa kansallistuloista tuskin 1S prosenttia. Toiselta
puolen katsoen hollantilaisiet ja muut eurooppalaiset er\'ät muodosta
edes yhtäkään prosenttia väestön kokonaismäärästä, mutta he saavat
65 prosienttia qiaän kansallistuloista.
Ei siis ole ihme jos indonesialaiset m'at tyytymättömiä. Ja kuten
iiirtomaavouti ainakin, Hollannin hallitus yrittää kovan käden pakko­keinoilla
ja terrorilla saada todelliseen itsenäisyyteen ja parempaan
elämään pyrkivät indonesialaiset alistetuksi. Mutta vaikka Hollanti
on käjttänyt sotavoimiaan, julistanut Indonesian työväenpuolueei'ja
uniotkin laittomaksi seka saanut Yhdysvaltain (ja Canadankin) ra­hallista
y.m. tukea, niin Indonesian kansanjoukkojen keskuudessa l i ­sääntyy
tyytymättömyys. Eikä tämä asia muuten voikaan olla, sillä
Indonesian kansa on saavuttanut jo sen kehitystason, «missä se vaatSi
itselleen kaikkien oikeuskäsitteiden mukaan sille l o i u l u x '^ itseimsta
isäntävaltaa omassa maassaan.
" Vänhuuderieläkkeisiih ' nahtfeh
näyttää asiat olevan p i f i i n k a u l a l l a,
k u t e n o n monet m u u t k i n asiat tässä
parhaassa mahdollisessa k a p i t a l i s t i ­sessa
yhteiskunnassa.
Asla näyttää o l e v a n s i t e n , e t K i mitä
k i p e i m m i n j o k u tarvita eleettä si­tä
myöhemmto häh sen s a a — j a se
o n s i t t e n n i i n kiehhb, että « n Varas­sa
ei kykene k u n n o l l e e n elämään, ää-d
l n tuskto sen saaja kykenee pitä­mään
hengen vanhassa r u u m l f e s a i n.
M u t t a asia o n i h a n päinvastoto s e l -
l a i s i t o m i e h i i n nähden, j o i l l a o n o l l u t,
kymmetoen tithansien d o l l a r i e n v u o -
sipälkat. Joista Jokaisen pitälS-kyetä
säästämään sateisen päivän s a r a l l e.
He saavat t a v a l l i s e s t i valtavat eläk-,
keet jo yleensä p a l j o n e i m e n k u t o
täyttävät 70 v u o t t a . , -
V i l m e i s t o e s i m e r k k i tässä äuhteessa
o n C a n a d i a n Natlonalriäutatlejärjes-telmän
päänales R . C. V a i « h ä n - ; H an
erosi tämän k y n i n ^ n i e n miljoonien
d o l l a r i e n tappiot vuosittäto a i h e u t t a ­v
a n yrityksen j o h t a j a n toimesta €6-
vuotiaana. -Hänelle a i m e t t U n ' ' t a v ^ -
m u k a i s e n " eläkkeen Iisaksi e r i k o l i i en
e r o p a l k k a , jonka väitetään oleVäii
50.000 d o l l a r i a.
j o s tavalltoen ihmtoen s a i s i $6-
v u o t i a a n a 50,000 d o l l a r i a e i h ä n t a r ­v
i t s i s i sen j ä l l u e n e H i k e t t ^ . M u t ta
s u u r i t o h e r r o i h i n nShden:asia':i^yttä5
o l e v a n t o i s i n s i i t S M n h u o l i m a t t a ; että
he ovat eläissään saaneet suuret p a l -
k a t . :" •.,
Vaiihuudeheiäkejärjestelmä tuntuu
olevan vaarassa nito kehno k u i n se
nykyään onlcto. b t t a w a s t a saapuneis.
sa tiedoissa kerrotaan^ että p a r l a m e n ­tin
a l a - jäyiähiwneen jäsenistä m u q -
dostetaah %rjäseniäeii k o m i t e a t u t k i ­m
a a n vanhuudeneläkejärjestelmää
j^-laliisäädähtöä siinä mielessä, että
s i i h e n tetitälsito muutoksia.
Tähän Wimes5ä o n eläkkeet mak­settu-
maaikuntien j a l i i t t o v a l t i o n v a ­r
o i s t a . M u t t a jxyt ehdotetaan j ä r j e s ­telmän
muuttamista siten, että eläk-t^
een s a a j i e n pitäisi eläissään s u o r i t ­t
a a s i t a v a r t e n m a k s u j a s a m a a n t a ­p
a a n k u i n tapahtuu nykyään työttö-mjysvakuutukseen
iiähden. Mitä
enexninätt palkoista vähennetään,
asianomaisen -henkilön a n s i o i d e n m u _
kaan, sitä " s n u r e n u n a n " eläkkeen hän
.saisi.- Se merkitsee käjrtännSssä sitä,
että -parempipalkkalset saisivat p a ­remman
eläkkeen k u i n huononunan
p a i k a n saaneet, j o i l l a o n k a i k k e i n v ä ­hemmän
m a h d o l l i s u u k s i a säästää a n - ! m a k s u j a työläisten palkoista.
I n i t e l m a n mukaan j o u t u i s i v a t nykyisto
voimassa olevat varallisuusehdot pois
käytännöstä koska eläke malcsettal-s
i i n kalkille, jotika ovat osallistuneet
eläissään maksujen suorittamiseen.
Eläkkeiden suiiruus v a i h t e l i s i j o i -
deiokin ehdotusten m u k a a n edelleen
sen perusteella miten p a l j o n kysy­myksessä
olevat henkilöt saavat eläk­keinä
työnantajiltaan.
C C P : n edustajat ovat a i n a k i n tois­taiseksi
esittäneet parlamentissa o i ­k
e a n kannan vanhuudeneläkkeislto
nähden vaatiessaan, että eläkkeet p i ­täisi
maksaa v a l t i o n v a r o i s t a j a että
silä varten olisi kerättävä v a r o j a s a -
latmsta s u u r l i i k k e i d e n voitoista. M a i -
mtxm puolueen edustajat, ovat esittä­neet,
että eläkkeet k o r o t e t t a i s i i n 50
döUarlto kuukaudessa j a että cläkkei.
tä ruvettaisito maksamaan 65 vuoden
iästä lähtien j a i l m a n mitään v a r a l l ir
suusehtoja.
M u t t a . C C F c n edustajien joukossa
on n3rt j o havaittavissa petosta ja
vilppiä tässäkin asiassa. Moose J a wn
v a l i t s i j a p i i r i n e d u s t a j a R o s s T h a t c h er
o n omalcstmut k a n n a n , että eläkkeitä
v a r t e n o n perittävä maksuja p a l k o i s.
t a . Hän tunnusti saaneensa k i r j e en
eräältä alueensa uniolta, jossa on
1.200 jäsentä. Kirjeessä on sanottu
selvään tälle C C P : n h e r r a l l e , että
eläkkeet on maksettava v a l t i o n v a ­r
o i s t a , eikä niitä v a r t e n ole perittivä
M u t t a
s i o i l t a a n iniiääh "sadepäivien v a r a l - -j " k a n s a n edustaja" T h a t c h e r o n omak-le".-
Se mcädtsisi eläkejärjestelmän : s u n u t pätovastaisen k a n n a n k u i n h ä -
huonontämisia k o s k a k a i k k i eivät c l i - . n e n valitsijansa. Hän o n j u l i s t a n ut
s i -Ecn mukaan tasavertaisessa aec- j hänen v a l i t s i j a n s a o l e v a n " h a r h a l u u -
toässa eläkkeen suuruuteen nähden. | l o j e n j a väärinkäsitysten vallassa"
A i n o a n a v a l o p i l k k u n a tässä suhtees. i eläkeaslcllun i ^ d e n . M r . T h a t c h e r ' delliset mielipiteet
ka parantaa ilman, että sitä i
perittäisiin - maksuja aS
henkilöiden ansioisU.
K u n asiasta keskusteltiin '
alahuoneessa esiintyivät useat
s e r v a t i l v l t ja liberaalit hytin
k a a l i s i n a " . Eräskin liberaali
n l t o pitkälle, että sanoi bänen ^
tään olevan tarpeellista, että e'
alennettaisito 60 vuoteeff K
eläkkeet korotettaisiin. 60»
kuukaudessa. He esittivät
"raiäikaalisia" puheitaan v J ^ ^
tannuksella txihanan
lähettävät mitä postivapaasti
kaupioto valitsijapUrinsä
todistaakseen siten miten 1
m i i k a edustavat vaUtsijoitaan.»
varsto yksinkertamen keiM_
petkuttamiseksi ja se selvJttM
t a t o miksi n i i n monet veija.-
t a a n k e r t a toisensa jälkeen
alahuoneen jäseniksi.
V a i k k a meillä el ole mitSan-tuntoa
Social Credii-PUolue«i
j i a kohtaan voin sutä huoliBö»
deta, että eräs mainitun
sen sanoi erittäto sattuvastij
t u i s t a vakuutusmaksujsta,jj^
täisi periä työläisten i
mielestään pitäisi kokoelätf'
mä edelleenkto maksaa
varoista sillä vähätulriset
k a i k k i ansionsa jokapäi«i
meentuloon. josta syystä rA
tä vakuutusmaksujen sacnt
K o s k a tämä eläkeasia oa r
tmä olisi kaikkien Jä^Tf
u n i o i d en jäsenten TeJ™'-^^^' T
kokouksissa, että niiden r u i t ^.
tettälsito asianomaisille
jäsenille j a ministereille
isaoUsise;ettätämänehdotetunsuun-j Väittää, että eläkeasioita ei V < asiaan näMcn. —