Vapaus, September 28, 1950

              : 1 I
1, Torstaina, syysk. 2 Sept. 28
ti
•t
Tel^bones: ItiäEaess ^OZfiSe 4-4264.
lädati^ Box 89, Sodbtsy, Oiitäjlo.
«BbUshea l7o^. «Ui. 1917. Attttiarlzed
Otflöe Ptato^e&t, Ottaga, Piib^
llslied tbilb^l^eä^: Ttt«6döyi,
Ibivsda^ itiul i ^ t i ^ y s b7 Vapaus
Advertlstzig zates upon applleatkm.
l*afislatfttti ft«e ;of cbftx^..
, TILAUSB1NI9AT:
Cioäaäjssä: 1 vk. 6JOO 0 kk. 8i5
3 kk. 2J00
TbOfmmtsä&i 1 vk. 7JD0;6 kk. 9J80
Suränesss: l vk. 7J0O e kk. 4 ^
;oiniaan
'mm
l^^liiSlp^iM-. Pol3rteknikkojen mieskuoro saapuu
;> ^ ' ' 'Ä IftaÄt^i^ koriÄertfitnatkalle,:niin Vapaus aivasi palstansa • näiden' ^^^^^^['-.'m^ siliävolih^- Ilmoitettu,^ että tarkoitus- on' hyvä.
il^iliili^'''®• ei, pyytänyt asian' .tunnetuksi tekemisestä mitään
ikorv!'austä eikä ede^ kiitostakaan, piemme julkaisseet
kähseirttimatkM^ t ja aiom-
^H«Brtkin niin t ^ tilamme jamuut asiaa
lete^eyät seikat sen s a l l ^ ^
MM^SMTfl:':^^-': 'i^^^i^^^ ilmaahtuhut joitakin sellaisia fl-j
o & a aiheuttavat soraääniä ja vastenmielisyyttä liäitä laulajia
saattavat olla aivan syyttömiä. Näjrttää siltä,
kuoron konserttimatkallakin halutaan po-täkäfäiot
iiiaannriehei^ vuohiksi ja lampaiksi.
gggS!liliiiiSSE:;r;;S:0-- Polyfekriikkojeh •
r^köiiföe^tiie^istia da jö iarinettu ilmoituksia joillekin su6menki(eli-äoHe^
Iäiiili^ esimierkiksi Vapaus ja Liekki pn tykkänään siyuu-
' "Vltt^flbauäa oli tuiii^tnarkklät ol­leet
tekeillä metallien suhteen Toron­ton
tänkerassä vsslkesiSnsi^
iitrite y/mä. varastolläifnen äiaixetai^a
sotaa varten oU antanut falnuneille
metalleUle kultaisen «illon. Viime
viiÖSbcni sneimessä dU tämS kiilto ko­hottanut
Joidenkin osal^eiden hhmat
nlinkih i»ljon kuin 500 prosentilla
viime vuoden myjmtihlntaan verrattu­na."
— Time, ^ f i k . 25 pnä. 1950,
•
^ ä ^ i d ä i ; )ä frtioKä^ siitä mitä lehtemme; toimitus
iÄ^häftä jättää, Vapauden lukijat vetävät tällaisesta
ypom^£iii^ johtopäätöksen, ettei heidän kannatustaan
1äsifi(äwän fcalut^caah, Täniä «Iisi vaKtfettära ^eimakkok^
töivöitmne äsfe^
«fl^it^itoittis^^^ esitysten asemiretä p ^
oQo : -
mm
1
mm
M
smm m
iJnieötyvä entisten 'HyÖväenmiföt^^
viime tiistaina velvollisuudekseen julkaista valheisiin ja
ftjiE(ttMten koptroU perustuvan ukaasin, joÄka mukaan
«C^nädifl S i M ^ Järjestön -jääertteii pitäisi; hajoittaa oma jär-i^
0ii^i^()k^ mallikelpoisella tavalla palyellilt täkäläisiä
^aiaatttc^^ ja tämän onaan parhaita etuja, ^eka poliastua selkä-raägQttomifla
dioina Yhdysvaltain kaikkivoivan doUarm edessä,
•viiniä iseiiaisei^^ vanhan ja aikoja sitten; pilaantuneen peruna-k<
iitöh läinmittämistä Sanan sietäid muistaa, että kun se
i^ann€t«^i«iÄ^'tiäP^^^
määräykäiä^ Ä jääenfet saitoivai j f e i m i e l^
la pojat ensin omaan poveenne, sillä me tiedämme olevamme
silloin saatu pa[rj1äustulvan, vääristelyn,
määräysten avuHa; ajetuk pois $CSJ:n
«an sayuyei|^o- laski ^ja; Järjestömme
töimintaoiketidet takaisin, € S J nousi
eiitistä vointakkaam^ana ja vaikutusvaltaisempana voimatia inaan-mlesiemmie
ettijoukoksi. Samaa voidaan sanoa nytkin. €SJ:n
Jäsenet, pitävät kiinni demokraattisista periaatteistaan, puolustavat
^Ipp «oikeutta ja rauhaa siUöhikin kuin se on valtapiirien silmissä «epäpopu- tll^iv.. • M^^:t^^ volmriie säriöa Vapaaile Sahalle pienen •
tl^t • V Ä^ifdeiikiii. tniiiääh Suöftiäläisen Järjestön jäsehet eivät ole ^lllp:^; • tässä hiiiikään epäitsekkäitä. He eiVät erikoisemniin haliiä vääryy-:
^ i ^ l ! K' ja: sorron kohteeksi joutuneiden ihmisten marttyyrien sädekehää-
8 f l l v ^ - ' | t ^ . tPäitii^^ ihe ovat sikäli itsekkäitäkin, että tietävät saavansa.
| . 0 ^röhliAijiti» täkäläisten YAaaiimiestetisä yKvoimaisen kahhatuksen ja
itmi''^.jie horjuiVötta puolustävfit tärtiäh määft demokraattisia
oik^u^ia ja: täahaa,, mitä rholempia nyt uhataan hiiden toimesta,
^äfa l^äiuayaf ajaa nuorisomme hyökkäyssotiin .Wall Streetin raba-i
t ^ e ö h3fväksi. Historia on opettanut meille, ettei meillä ole mitään
ip^i^t^yää niitt kauan ktin oleinme uskollisia itseänuhe ja kaiissa-
^tiUil&Kiiie ^oht^ah näissä peruskysymyksissä. Varmaa myös on,
että: GMadai jä^^M^ vielä i{:aikkia niifä j^ilöit^
^ji^töjäi Jotisa hyt korottavat aätferisä turmiota ja tuhoa ennustavia
$<ita^ikkaUuja vastaan.
;;T; Kiitä taas Vapaan Sanan vätystelyyn tulee, niin sille* nauravat
jd^^^iiiisn^äan aidatkin. Se viittaa patataäntumuksellisen Saturdäy
$ i j^t l«hden törk^ääh kirjoitukseen, missä aitofasistiSella tavalla Het-
^'tiikh väikmiellsyyttä "tilkomaalaisiä" kommunisteja vastaan, minkä
ji^ddsta Vapaa Sana lausuu pontevasti CSJ: n j^äsenille, että "oma
ftetöjlhme hajoittami^n hyväksi. Kiitos kunniasta!
f^1|ititta vielä^^ tämä sadan prosentin "amerikkalahien"
^Mt^rVi riieflcie ömaksumaila ahglo-amerikkaiäisfen jingoistin asenteen
j^llimaamaUa Canadan suomalaiset toisenluokan kansalaisiksi, joilla
mihin suuntaan tätä maata
iiftäisi kehittää. Ltrohnollisesti Vapaa Sana turvautuu tässä yhtey-d
i ^ ' V ^ l h ^ i s i i h , puhuJhafla siitä, että C S J muka kannattaa pienen
^jbfftiÄiuMstir^^^ vallankaappausta. Tosiasia luonnollisesti oh, että
<5SJiii jäsenet vastustavat kaikenlaisia vallankaappausseikkatluja ja
^ikoisesti kaikkien vähemmUtöjen vallankaappauksia, isillä Järjes­tömme-
kannattaa demokraattista enemmistön valtaa ja demokraat­t
i ^ valtiomuotomme edelleen kehittämistä. Vapaa Sana tietää,
että. Järjtetmhme oh menetellyt näin sekä sodan että rauhan oloissa,
j a että se pitää siitä edelleen horjumatta kiinni.
Mutta C S J ei oÄiaksii sellaista kantaa, että "ulkohiaalafsina" meillä
e i . d e rnitään oikeutta vaikuttaa tämän maaj^ yhteiskuntaelämään.
t p s i n ( ( ^ alistifVäisuus ei kerta kaikkiaan sovi Ilkah ja Poutun jälke-
I||ä&e. Se ei sovi sen vuoksi, että tämän maan kansalaisina ja
ä^oddcaznä tae jotitfumme jakamaan tämän maan ilot ja surut, sen
^^f<*t ja tappiot. Siksi me emme vöi eristää omia ongelmiamme
tämän 'ihaart yleisistä probleemeista. Tarkemmin sanoen, jos nykyi-nien
suvaitsefhattomuus kehittyy sanokaamme yleiseksi ulkomaalaisten
vainoksi, niin se ei rajoitu vain C 9 J : h ja muiden samitolaisteh työ-yäenjärjestöjen
jäsenii leviää kulovalkean tavoin yleiseksi
«KÄtÄjahdiksl kaikkia ulkomaalaisia vastaan. Mahdollisesti ei kehi­tystä
ote näin missään suunniteltu. Mahdollisesti sellaiset ihmiset
kuin Vapaan-^anan toimittajat näkevät toiveunia ja laskelmoivat
k i l in Saksan sosialidemokraatit ennen sotaa, että esiintymällä kilttei-
£fii-p0ikina he voivat oman kurjan nahkansa pelastaa. Mutta yhteis­ömain
sihiset voimat ovat sellaiset, että jos kerran fasistiseen aja-tti^
ieik kontrolliin lähdetään, niin silloin ei voida pysähtyä puoliti^en.
ÄySkät^äftt esj:n toimirttaoikeuksia vastaan Vapaa Sana hyök­y
ä todfellisuiidessa, ei vain kaikkien maanmiesten toimintaoikeuksia,
vaan koko tämän maan demokraattista järjestelmää ja tämän maan
pariiaita etuja vastaan. Liittyessään niBiin, jotka leimaavat rauhan­puolustajat
"ulkomaiden asiamiehiksi" ja tämän maan "vihollisiksi"
T<ar<ihtön Vapaa Saha toimii todellisuudessa Yhdysvaltain sotakapita-
Ifeti^n viheliäisten suunnitelmien hyväksi ja siten omalla vaafimatto-ihalla
tavallaan vaarantaa Canadan kansallista itsenäisyyttä, ja mikä
'^^l!0-;\'H ^ • pahinta,: auttaa niitä epäisänmaallisia voimia jotka seurauksista vä-lASTEN
SUUStA
Brnnsnricfc, Saksat. — lifeljätolsta-vuotlas
koiflutytttf sai tehtävSkiSgen
laatia ainekirjoituksen L&nsi-Saksan
fuIöVaeta öeiteuksesta rväenlaskusta).
Hän kirjoitti:
"Sensus suoritetaan ennen sodan a l -
kamrsta, että nähdään paljonko on
Ihmisiä, Ja kerran sodan Jälkeeh. jotta
nähdä&n. paljonko on ihlmisiä Jäänyt
Jfildle." — BUP:n uutlstleto sji^sk, 21
pnä. •
SflAMMAN KfLTTI
AVUSTAJA
Lähes vuosi sitten Canadan hallitus
oli antamalsilläan de facto tunniistuk
sen kiinan Kommunisteille. Syy miksi
aätä ei tehty oli Otaksuttavasti se, ettei
halutta Yhdysvaltain hallitusta tar­peettomasti
kiusalliseen asemaan. —
Globe and Mali, syysk. 20 p,
• '
ASEISTAMINEN
lester B. Pearson (Canadan ulko­ministeri)
oh antanut kanuatuksensa
Dean Achesontn (yhdysvaltain valtio­sihteeri)
ehdotukselle uuden natslar-
'meijan rakentamiseksi.
Seuraavaksi saamme kuulla, «ttä
kenraali Kurt Meyer on vapautettu
Dorchesterin Vankilasta jotta hän voi­si
ottaa uudelleen vastaan päällikkyy­den
Oanadalaisten täytyy nousta ja sa­noa:
Niitä miehiä. Jotka viime niaa-
IbnahBodassa' tappoivat 4 4 ^ caha-dalalsta
ja l<ymtt»nlä miljoonia syyt­tömiä
Ihmisiä, ei saa koskaan aseistaa
uudelleen! Se olisi kalkkia sodassa
kaatuneiden haudoille rakennettujen
patsaiden häpäistystä! — Canadian
Tribune.
. SyytAaiui 1 päivän ntäiferossaan
kiijoffta» mmtea '^aUäca.lyöläi-
«äa»" (apahtomista paKbarinU-taäOh
~ parhaillaan l(pi>^00'tDC
tatu- Ja «ähbötyöBiUrtä lakossa
seuraavaa:
a^f.
Wänupm syysyuhla
cmnistui
VVanap, Ont. ~ Syysjuhlamme tk.
16—17 pnä ömilstnl kohtalaisen hyvin.
Suimuntaina oli ilma kaunis vaikka>
kln kylmä tuuli puhalteli. Yleisöä
ei ollut oiketa paljon, mutta kaikki
osallistuivat hyvin kaikenlaisiin ajan.
vletepelelhln. joita olikin paljon.
Illalla esitti Visan joukkue monen­laista
ohjelmaa, jonka jälkeen Terho
Tuon piti juhlapuheen. Puhe olion
oikein hma?tava Ja ajanikohtainen.
Toivomme toistenkin saavamme kuul­la
hänen puhettaan. Kaunis kiitos
puhujalle. Yleisöä oli nmSaaäU seu­raamassa
ohjelmaa Ja myöskin oh­jelman
jälkeen panemassa jalalle ko­reasti
Niilo Baston hyvän soiton tah­dissa.
Lausun täten vielä kauniit kiitok­set
kaikille jiUUIen ikannattajllle ja
toimihenkilöille.
Juhiakomitean puolesta. — Ida.
"Starilla" tanssit
syysk. 30 pnä
St. Caiheirhie^, Oni, Paikallisen
V.- ja u.-seuran toimesta järjestetääti
tanssit Port Weneri6sä s^skmm 30
päivän Iltana. NSmä tanssit dVat
aivan kUIA härjoitustanssit suurempia
tUaisuuksla varten, sillä ilmat alka­vat
Jo olla niin vlUeltä ettei tarvitse
liikaa hikoilla. Tällä önkto meikein
koko kesän pidetty kynttilää vakan
alla, ei ole liikaa haaskattu sanoma­lehden
palstoja tiedoituksilla, eikä
myöskään IHfcaä aikaa yhteisen jär­jestötyön
tehtäviin.
Nyt vetoan tässä kaikkiin ympä­ristön
suomalaisiin Ja erikoisesti seu­ran
jäseniin, että kääritään hihat
ylös ja aloitetaan oikefhUpeä tofmin-ta,
sillä kesätyötkin alkavat «Ha jo
ohi. Kellotkin kun nyt sUrrettiin
taaksepäin, niin sitä pimeää iltaa
aikaa olla jo nUn pitkästi, että Joutaa
vaikka tansseihlnkin. Vaiiha sanan-tapa
oh. että ihminen ei elä ainoas­taan
leivästä, hän myöskin tarvitsee
vaihtelua Ja virkistystä yksitoikkoi­seen
elämään.
Siis kaikki ympäristön suomalaiset
saapukaa tansseOiin tk. 30 pnä. Myös­kin
kaikki vieraspaikkakuntalaiset o-
\*at tervetulleita. — U. H.
Nykyhetken tapahtiunat palkkarin-tamalla
— lakkojen syntyminen —
johtuu kuten tunnettua siitä; että
työnantajapuoli on neuvotteluissa a-Ättuhut
Jyrkästi kielteiselle -kannalle
ammattiliittojen esityksiin nähden i l ­meisesti
tarkoituksella saada neuvot­telut
siirtymään työläLsille epäiedulli-seen
ajankohtaan. Tämän vuoksi ei
ole (fllut neuvotteluteitä. mahdoll:sta
päästä etesnpäln.
Työnantajat ovat porvarillisten
lehtien suosiolliseen apuun tiuvauiu-en
leimanneet esitetyt vaatimukset
kaikki kchtuuden rajat ylittäviksi,
sellaisiksi, jölta on suorastaan mah­doton
toteuttaa, puhimset sopimus­ten
rikkomisista Jne. Päivästä päi­vään
on tuota tosiasioista piittaama­tonta
sanomalehtiprbpagandaa har­joitettu.
Esirher&iksi metallialan palk­kakysymyksen
ympärillä on heiluttu
kuin innokas vasaramies huutckaup-patllaisuude.
ssa. Onhan letotien pals­toilla
ollut "tietoja", Joiden mukaan
vaadittaisiin sievoisia S0-«0 prosen­tin
palkankorotuksia, mutta eipä vie­lä
nolliinkaan prosenttilukuihin tyy­dytty,
vaan pian aloitettiin Julistaa ko­rotusten
tekevän ihanpa 90 prosent­tia.
PrcssnttlluvulUa leikkiminen on
vain eräs kehitetyn laajan kampan­jan
ilmi^ntymä, kampanjan. Johon si­sältyy
myös usköttelu.. että palkkaliik-
KÄllä ajettailsirn joitakin pUolUe-ijpliittlsla
pyyteitä. Kaikki keinot­han
näyttävät kelpaavan käytettä­viksi
silloin, kim öh kysymys palkko­ja
ja paikkäusblöjakösl£evieh vaati­musten
torjumisästa. Hyvinhän vielä
muistetaian, kuinka viime kevä^uor
teliäkin työnantajien taholla stthtau-auttlln
palkakky^miykseen, joka
säännöstelyn purkautuessa joutui jär­jestettäväksi.
Öillöinkin puhuttiin
pucluepolltiikasta ja Janiitettiin neu­votteluja
hiin, että ÖÄKin piti uhata
yielsfokoHa ennenilituln työhahtajat
saatiin siirtymään oikeaan päiväjär­jestykseen.
Nyt esitettävä näytelmä oh viime­keväisen
Jatkoa, kuten itse asiakin
siihen aivan olennaisesti iilttyy, ja
tällä kertaa on ilmeisenä tarkoituk­sena
ehkäistä keväällä luodulle poh­jalle
rockentaminen ja silloistenkin
tulosten mitätöiminen, kuten on jo
tapahtunutkin esim. nij^taUiteollisyur
dessa. Jossa nykyään Vallitseva '^inoni-mutkaln'e'n
palkkasysteemi on M6-
nut siihen mahdollisuuden ja jonka
systeemin yksinkertaistamista nyt
vaaditaankin.
Samalla kun työnantajapuoli jar-nztustaktlikallaan
yin. 6h tehnyt mah.
döttomaksi tehc&käiden ja tarkoittik-senmukaisteh
heuvotteiujen käymi­sen,
mistä seurauksena on ollut ny-
Itylseh tilanteen syritymineh, on hal­litus
puolestaan puhaltanut samaan
liekkiin harjoittaessaan tunnettua,
vain yhtä eturyhmää — maatalouden
suurtuottajia — suosivaa talouspoli­tiikkaa,
johon ön kuulunut erinomai­nen
huolenpito hlntapuolen asioista.
Leipä varrasta on kohotettu reippaas­ti
ja samalla saatettu inflaatiomylly
niin vauhäkkaa^tl pyörimään, että
nykyisen hallituksen valtakaudella,
väin äjuutamieh kuukausien kulues­sa
elinkustahnuslndeksi on noussut
aivan ennätysmäisesti^ Monissa yh­teyksissä'on
tcdettu hallituksen kyl-mäkiskoinen
suhtautuminen palkka­työn
varassa felävääh väestönosaan
ja myös ammattiyhdistysliikkeeseen.
j'<*a ön sivuutettu tehtäessä ratkaisu­ja
asioista, joftca mitä läheisemmin
koskevat palkäktyöntekljöitä.
laislsfa tempauksissa, jotka jo vih-,
doinkin saisi jättää.
.Ei soinkaan mieleUääh lähdetä « -
voimien työtaistelujen Öelle. Amdia-;
tiilisen Ufkkeen taholta onkin vaka­vasti
pjrritty ratkaisuihin SOvinnollis-'
ten naivittelujen avidla, mutta kim
'Tyhdlstäytyneellä" vastapuolella on
käsitys, että kuviteltua hyvää tilai­suutta
on Icäytettävä niin pitkälti
kuin sulnkto voidaan.-nllri' el ole
voitu vältti uhkavaatimusten eslt^
tänilsiä eikä lakkojakaan. ÄhäU tt&i'
•vöJda >alHa. sitä; karkeaa peliä, jota
l^föväestön eUHetujen kustannuselJa,
«yt: harjoitetaain kartettakoon sitten^
naamiona talouselämän -vakauttamis­ta
tai mitä tahansa. Mitä vakautta­miseen
tulee, pitää sen pohjautua
siihen, että rasitukset jaetaan tasai­sesti
kunkin väestöpiirln todellisen
kantokyvyn mukaan.
maitoa laosil
Torotftoi. — Että maidon hinta voi
pian nousta 22 senttiin kvartti, siihen
antoivat paikallisten meijerien tarkas­tajat
viime •Viikon lopulla eiKfanmäi-sen
viitteen. Juuri äsken tapahtuneen
senlin korotuksen Johdosta ovat mei­jerien
omistajat antaneet selostuksen,
että se oli .välttämätön tuottajain ja
työläisten korkeimpien vaatimusten
tähden.
Mitään lausuntoa ei heidän tahol­taan
öle äiinettu siitä, että tulisi vä­hentää
. maiäon käsittely-yhtymien
voittoja. Jotta maidon vähittäishintaa
nostamatta voitaisiin maksaa tyydyt­tävä
htota maidosta tuottajille ja sen
käsittelyssä työskenteleville työläfs:Ue.
Ehdotusta, et^ kansäkoululapsille
jaettaisiin Ilmaiseksi maitoa — tehnyt
koululautakuhnan jäsen Edna Ryer-son
— on iflmitetty "pahansuovaksi"/
koululautakunnan taholta.
Edellämainittu koululautakunnan^
trustiisi kehoitti lautakuntaa vaati­maan
mäaktihtahallltusta kustanta­maan
maksuttomasti jokaiselle kan­sakoululaiselle
/ptioli paintla maitoa
päivässä, nyt kun maidon hinta oh
noussut 20 senttiin kvartti.
Ehdotus palautettiin takaisin hal­lintokomitealle
liSäkäsittelyä varten
äänimäärällä 11-5. Kun asia tUli
esille, sanoi Rev. David Kerr: "Yhden
sentin korotus antoi hänelle mahdolli­suuden
tuota joka Vuotisen esityksen­sä
uudellcien. Me kalkki hyvin tiedäm­me
hänen pahansuopa!sen tarkoituk­sensa."
"Mitä 'pahansuopaista: tai ilkeämie­listä
on vaatia koululapsille maitoa
maksuttomasti?" kysyi mrs. Ryelson.
TARMÄTH SYYTTSa
ME»£REXTä
Bramptönilatoen maitöfarmari Jack,
R-assr sanoi, että meijerien "kuotä"-
^steeihi tulisi poistaa ja kuluttajille
tulisi ryhtyä jälleen jakamaan maitoa
entisellä hinnalla. Hän osoitti kuin­ka
tuottava tämä kuotasysteemi on
meijeraine. -Sen avulla voidaan -far-mareitlä
ostaa huomattava osa mai­dosta
hlimalla/$2.25 sata .paunaa, Itun
sätä mUUfcsn maksetaah $4 07%, mel­keinpä
pudlta enemmän. Paftnaretlle
sanotaan etteivät meijerit voi ottaa
enempää maitoa kuin mitä kuota on.
että farmarit saavat sen pitää itsel­leen
— joka on mahdotonta kun far­mareilla
ei ole sellaisia sällsliyspalk-köja
— täi lähettää sen meijerim ^2.25
hiimalla sata paunaa.
. Maidon ajurit vaativat viikkopalkan
korottamista 7 dollarilla. Maidont^-
ri Jack Masseyn vaimo sanoi tästä;
että jokainen nikkeli merkitsee sil­loin
kun on huollettavana 5-henkmen
perhe. Maidon jakajien palkka on nyt
noin $47.ö6 'Viikko.
Ruoka <vie sutu^imman osan palkasta
ja jos tulee sellaisia ylimääräisiä
menoja kuin sairauskuluja tai muita,
niin qn todella vaikea nlistä-selviy^ä,
hän selitti.
Osuustmminmllinen
P(ni Arthurissa
Port Arthof, Ont. — Arvokas osuus-tohhlrmalllneii
tDaisiius on S J : a haa-r
lilla 316 Bay ist.. isunnuntäina lokakl
1 pnä. Muistakaa siis, *ttä iC^akuUn
e?isimmäisenä sunnuntahia saavutte
haalille. Sinne varataan paljon ar­vokasta
ohjelmaa mm. filmiesityksiä.
Kun nyt on taas syksy käsissä ja ih­miset
ovat saaneet kyllöcseen nauttia
ulkönaölon "viehätyksistä, niin on eri­koisen
mukavaa saapua viettämään
sunnuntai-ilta yhteisessä tilaisuudessa
lämpöisessä • haallssa. tJskömäiekih
jokaisen kaipaavan tällaisia tilaisuuk­sia.
• •
Toivommekin runsasta osanottoa,
tähän syyskauden ensimmäiseen haa-lltlialsuiiteen.
Tilaisuuden järjestää
international osuusliikkeen valistus-komitea
yhdessä SJ:n Port Ärthm-in
osaston valistuskomlteän kanssa.
Siis sunnuntaina lokakuun ensim­mäisenä
päivänä tavataan. -^TAS. .
"Inhottava rikos*^
— Nohi $4.000,000 tarvitaan vuosit­tain
Canadan lainakirjastojen ylläpi­tämiseksi.
Hallituksen mainitunlainen asen-nqltumlnen
ammatilliseen liikkee­seemme
on luormoillsesti ollut omi­aan
antamaan pontta ja rohlcaisua
työnantaj^iirellle. Ja vielä enem­mänkin.
Noiden piirien ja hallituk­sen
kesken' on muodostunut varsta
kiinteä yhteisrtatama, johon mukaan
äsken vedettito myös porvarilliset
eduskuntaryhmät, yhteisrintama työ­väestön
talöudeillsten eltaehtojen tur­vaamista
tarkoittavien pyrkimysten
vastustamiseksi. Samaa propaganda-aineistoa
ovat hallituksen Jäsenet
käj^täneet puheissaan kuta millä por­varillisia
lehtiä on hätoä viikkoina
hiin runsaasti muonitettu. On ku­vaavaa,
että hallitus nyt koettaa saa­da
muodostuneen kriisitilanteen sel­vitetyksi
uhkaamalla saattaa tiukan
palkkasulun voimaan. Onko nyky­oloissa
tuon askelen ottaminen käy­tännössä
mahdollista, sitä on syjrtä
vakavasti epälBä. Joka tapauksessa
suunmtelma on todisteena siitä, että
Vielä tässäkin vaiheessa hailitukseä
piirissä aatokset askartelevat oudon-
Bryssel, Belgia. — Elokuun 18 pnä
tapahtuneesta Kommimistlpuolueen
johtajan ja Belgian parlamentta jä­senen,
Lucien Lahaufin murhasta
antamassaan laustmnossa on päämi­nisteri
Phölien nimittänyt sitä " i n -
holttavaksi rikoltseiksl" jä "raukka­maiseksi
murhaksi". Johtuen työ­väenliikkeen
voimakkasta pataöstuk-sesta,
on pääministeri luvannut toi­mittaa
"Säälimättömän" takaa-ajon
murhaajan kUnni saamiseksi.
Teekkaria Icltoron
Amerikkaan lähtö
tapahtunee 15 pnä
Helshikl. (Suomi-Seura) — Teelca-rien
Amerikan kuoron lähtöpäivää el
ole vielä varmuudella lyöty lukkoon,
mutta lähtö tapahtuu joka tapauk­sessa
lokakuun: pUpliväUn tienoilla.
VäUlasfcua on suiumiteltu islarmls-
S3, Jossa annettaisiiii kaksi konsert­tia
Reykjavikissa. Matkalle lähtee
kaikkiaan €0 henkeä ja matka kestää
7—8 viikkoa. Ohjelmaan sisältyy 25
konserttia eri puolilla Yhdysvaltoja,
mutta ohjelman loppupää on toistai­seksi
avotana. Viimeinen vahvistettu
konsertti olisi jbuluk; 4 pnä Phila­delphiassa,
mutta on mahdollista, et­tä
kuoro avustaa vielä Sibaliuksen
kimnlaksi järjestetyssä suiuressa juh­lassa
New Yorkissa, joten Amerikas­sa
oltaisiin vielä Jouluk. 8 pnä.
Konserttimatka on keskitetty itä-valtioihin
ja Canadaän, jossa anne­taan
konsertti kuudella paikkakun­nalla.
Solisteina toimivat K im Bor|^.
Matti Lehtinen ja Antti Koskinen.
iSaiMun alkava»,
'vlikoh aikana ;iaa|Ei£fötäan Suomen
Yleisradion lyhytaalto-chjelmaa en­tisinä
aikoina ja ehtisillä aaltopltmik-sUla
Haitcati StanaardraJan •mukai­sesti.
Tiöevan vUkonofijelmaJssa ha­vaitaan
mm. seuraavat 'erikoisuudet:
Sonnmitaina löfcab. 1 pn» -klo 6.05^
ip. esitellään viikon klfja.
P<^bteto .Tomaaiii ''Onnisn vuorovesi'.;
klo 10.28 lp. esitetääii selostus suur-messUUta
ja klo ICfctö ip. esitelmöi­dään
sränulden asuttami^ita. ;>
Maänahtafaaa^klo 12.25 ip.«sitetääli
fOaria -Koroman selostu» jSuutmesstiil-'
ta ja klo 10.10 lp. esitetään Oscar
lVilden näytelmä "Salome" radioon
sovltetttma.
Tiistaina kto 1230 ip.*e8itelmöl frot.
Vilyjc Ilaritasalo lääkkeitten värin­käytöstä
ja, klo 1Ö.30 lp. esitetään
ölympiakuuluttiisla.
Keskiviikkona klo mo lp. paktooi-
Emäntä Lydia Kantala maaseudun:
nalstan yhteistolöitonasta Ja klo 1050
ip. käydään tutustumassa Äuopion
maalcuimalliseen lastehlimiaan.
Tcrstaina klo 1250 Ip.paktabi joh­tajatar
Aira Sräklmukkhkajiveista.
klo 420 ip. alkaa lastentunti ja klo
11.05 ip. johtaja Vrjöifeiilta^ paki­noi
"Miten olte kuta elrä."
Perjantaina klo lÖ^lO lp. alkaa
H:gln kaupungtoorkesterin sinfcma-konsertti
ja klo 11105 ip. esitotsry Suo­misen
perhe. .
Lacantain; klo 10.10 ip. esitetään
katsaus seuraavan viikon ohjelmaan
Ja klo 10.20 ip. alkaa, plenolsparla-msntta
istunto.
Suomenkieliset lähetysajat ovat jo­ka
päivä klo 11.45 ap. — 12.45 ip.,
klo 4—5.1. ip. ja klo 10—11.20 ip.
(maanantaisin klo 10—12 lp.).
Ruotsinkieliset lähetysaijät ovat jo­ka
päivä paitsi ei mäanähtaista -klo
11.20—12 ip.
Kuuntelijoita 'kehoitetadn tiedöit-,
tamaan kuuluvaifiuiidesta Ja. tdivo-mulcsistaan
osoitteella: Suomen Y'leis-radlo,
Helsinki.
Tämän vuoden silli-sdalis
ollut hdikko
< Helsinki. (Suomi-Seura) — Täaä
vuonna on, sillikalastukseen Islannlti
vesillä osallistunut tavallista useampia
suomalaisia aluksia. SiUlsaalis on kui-tenkm
kovien myrskyjen takia ollut
melko heikko. XTseat sillilaivat ovat­kin
jo saapuneet kotimaahan.
Islannin vesillä on ollut myöskm
Norja, Ruotsi, Neuvostoliitto ja islanti
edustettuina.
TILATKAA VAPAtlSl
kbnicib fiidmäifiifi
m ä f t s i i ^ ^ siäam
Toronto, Ont. Tuomari Prentlse
hyväksyi viime viikolla -Säm Mlch-nlcikta
asian vUmeise&sä käsittelyssä
polllsiön todistukset Ja määrää Mich-niokille
^10 sskoh tai 30 pälVää van­keutta.
• Tuomio ^annettiin kolmen
syytöksen perusteella, rauhan hähritr
semisestä. Ii»:enteen häiritsemisestä
Ja ilkeämleli^dessä^liapähttmeen ai­neellisen
yahingon a^teuttamisesta.
Kuten muistetaan, pieksivät poliisit
raäkama&estl MichiUhkta: ekikuim 26
pnä. kun hän kieltäyiTi hioyUttamästä
halhtMaan ollutta T n k h b l r ^ rau-lianvetpomusta.:
Rauhan hätritsenU-sieksi
katisottiin se, kUn häh htiusl a -
pua silloih kun |X>lUsit pitivät ja
aixtöelllsen vahinjgqh aiheuttamiseksi
se, kun ikkuna säifeyihäraen yrittäes­sä
puolustaa itseään,
Torontolataenmastalsti Arthur N i -
chols todisti oikeudessa,' että mai­nittuna
päivänä hän vieraili Kan­sallisessa
Näyttelyssä Ja ikuuli Mldi-nicldn.
jota hän ei ollut tinrtenut
ennen, huutavan apua Ja näki kuinka
kaksi etsivää . näyttelyn pöliislase-maila
kiskoi häntä hltifcsista Ikku­nan
läpi. Mutta huollnuitta maini­tusta
todistuksista, Jcka piti yhtä
syjrtetyn Väitteiden kanssa, antoi tuo­mari
Prentice tuomion poliisien todis­tuksien
perusteella.
Michnickin latac^illinen' avustaja,
Joseph Newman^ osoitti Miclmlckln
vangitsenUsen tapahtänesh laittomas­ti,
koska iilmlen keräys jullstuksita
on Iata sallimaa. Samalla hän il­moitti,
että tuomion Johdosta tulta-nee
vetoamaan.
'Ei^ööLijiip
Mrs; Lane: Mrs. Smith
hyvta aktilvineh haisten
ta&sa?" .
Mrs. Sofie: "Hyvänen aika.ei,
kaani Hänhän ei puhu juurf i
ohqieleei vaita,"
SYYTÄ KYLLIKSI
Opettaja: "Bfikä iunoitti
ajan pioneereja pakkaai^nu
sa 'heljäpyörälslin ^ « n k ! ^^
lähtemään niissä vaeltamaanr^
Oppilas: "He eivät halunneet,
taa 30 yiiotfa. että bifeivätVi»
käyttää jitaaa." '
HUONO AÄIPUJA
Apteekkari: "Totesitteko
hyönteisten tappajiksi ne paiib7
myto teille viime, vuonna."
lWa:ja:'^hmiä tehnyt mifääh.-
na kim häta hyönteisiä Untelevän 1
tih-palloHa, tautta kertaakaah'ehi
mit yhtään^hei^iltä."
TOTTA SEiKtN
Opettaja: "Kun vesi muuttuu
nita missä tapahtuu silloin
muutos?"
bppiläs: "Hinnassa."
• . ' • , ;
SYY O U SIINÄ
1 tyttö: "Sanoit saaneesi reput.
kahkielessä, sitä mtaä en ynunäni"'
• 2 tyttö: "En niinäkään ja siksi j
kta reput."
Kysymys: Olenko pakoltettu
dan laUen mukaan mafcsamafan eli
keinoveröa (business veroa) ...'u
pipille jossa olen työskennellyt vai
maälarta ammatissa tuntip
Mainittakoon, että clen
tyhjästä lotista veron ja kaikki mu
rasitukset. Ictiten likävleiaärii ja
sijohtomenot. Jos riita oh että timtj
työläisen täytyy maicsaa el
roa. hiin enhän minä sitä silloin 3
lua vastustaa. Mtaulla el ole kö
t)ilut ketään töissä, olen valii pj
täessä mennyt tiJtata. Heöät
tuushiiehät kyllä syyttivät, että;
ajan trdkllia, 'niitä häiden
mielestä työniles el saisi tehdä
verotusta. Olkaa hyvä ja oftaJaasi
Vä siltä, että öiikb työmiehellä ja 1
kenuaiellä mitään eroa — Ja
sen tietää? — Tietoa haluava.-
Vastaus: Meidän 6n vaikea
etäisen kuntaime säädöksistä. siOä i
voivat olla paljonkta toisenlai^t I
esim. täällä Sudburyssa. Halnitl
koon kuitenkin, että kerran afials
mta täällä ehdotettita eriJcdä^
trbkeille ja autolllekta, öiutta 'md
mat esitykset tuUvathylJätj^kslläui
ta vaikka kUnnllla orikta ^'
laajat valtuudet järjestää ve
jaan, lilta; tae epSileönne kuit(
sitä. että tuntipalkkalalselta
hiinkään säädöksen perusteella
keinorba, ellei tätä trokia käytetä 1
(ketbim^n yhteydessä ja hyväksi,
suosittelemme kysyjälle kuitenön
tä, että, häh ottaisi paikallisesti. "
lakimiehen kautta pätevän äedon i
siasta — ja ilmoittaisi siltä meillek
toimituksen valaisemiseksi.
Kssymys: Mistä saa kuulema^'
nisen RisUn" kortin, mUläötöyliäi
mtaen pääsee sairaalaan vailAa ^ <
lekaan rahaa? — Tiedosta klltollineij
, Vastaus: TeUle on tässä aslas» i
liit Jonklrilainen väärinkäsitys,
kysefösäoleva "Sininen Risti- taricoiq
taa vakuutusliikettä, minkä palv'
sesta pitää scpimuksen mukaan i
saa vissit kuukausimaksut.
Viikunanlehtiä synnin peitoi(si
liitämättä työntävät tätä maata kansaihvälisfä sotaseikkailuita kohti,
mistä ei ole mitään voiteltavaa, vaan sanomattoman paljon inhimillisiä
ja aineellisia ntenetyksiä.
Yllämainittujen seikkojen perusteella voidaankin todeta, että V a ­paan
Sahan rärjestömme jäsenille antamat ukaasit tuottavat täydelli­sen
vesiperän. Kuten ennenkin, CSJ:n jäsenet luottavat asiansa
oikeuteen, pitävät kiinni siitä demokraattisesta katsantokannasta, että
he päätlä\^t Itse omista asioistaan, ja sanovat taistelua pakoon
rähteneille entisille "työväenmiehille", että katsokaa omaan poveenne
ensiksi.
Täten menetellessään CSJrlla ja sen jäsenillä on kunniakas ja
valois^i tuteTOisuus, huolinmtta siitä mitä sotahysterian hy\äksi toi-
Aatamta inhimillisistä heikkouksis­ta
sanotaan johtuvan se, että me
Joudumme nyt "syömään leipää ot­samme
hiessä".
Aatamia ei siis voida syyttää siitä,
että Jolliakin on kaikenlaista ruokaa
ja muuta maallista kamaa enethmän
mitä voivat käyttää tai edes myydä­kään
— ja kansahjotikoHla kaikkea
niulcasti. "Synnta palkan" piti ole­man
kaikille sama — mutta jollakm
tavalla rahamiehet ovat päässeet "ve­tämään
välistä", sillä he eivät var­maankaan
syö "leipää otsansa hiessä",
"oUei "kauntata" nlta. että se on ko-
'tata fyysllUstä ja henkistä ponnis-slua
mihta he eläissään osallistuvat.
Mutta Aatamia on vieläkta kiltet-Ävä
siltä, että hän keksi viikiman-lehden
syntinsä peitoksi. siUä tällaista
verhoa tarvitaan nykyään kaikkialla.
fiiuten nlta. elävästi vielä muistam­me,
Aatami viekoiteltiin puralsenuian
"kielletyn puun hedelmää" ja sen teh­tyään
häfi havaitsi tatrvitsevansä vli-kimänlehteä
syntisen ruhonsa peittä­miseksi.
Sainota nyt.
Ottakaamme esimerkiksi vaikka
Yhdistynyt Kirkko. Jonka johto antoi
— ei tosin Evan sukupuoleen kuulu­van,
vaan Yhdysvaltain Suuren Ra­han
— vietellä itsensä hyökkäyssodan
tukijaksi Koreassa. Nyt kh-kko havait­see
tarvitsevansa suurta viikunanleh-teä
veriruskeasta sjnmlstä tahraantu­neen
kehonsa peittämiseksi. Niinpä
United Church Observer kirjoitti hei­näkuun
15 pnä:
"Se on kohtalon yksi selittämätön
pikku, että Yhdysvallat, mikä on suu­rin
demokraatttaen maa maailmassa,
havaitsee olevansa sidotttma Elauko-idän
epäpopuläärislin. epädemokraat-tislta
ja taanttuhuksellislta ryhmita,
Bao Daln ryhmään Indo-Kllnassa.
Chlangta ryhmään Kiinassa ja Rheen
ryhmään Koreassa."
"Kohtalon selittämätön oikku" on se
viikunanlehti millä Yhdistyneen Kir­kon
taaJitiunulcsellinen- Johto sotasyn-tejään
peittelee.
Kummallista on vata se. kun niitä
"kohtalon selittämättömiä oikkuja" on
niin monessa maassa — Ja vielä kai­ken
lisäksi Yhdysvalloissakta —
"Maailman suurhnmassa demokraatti­sessa
maassa".
Kas nata:
"OU kerran Onni Matti Jne." kuten
siellä "Suurtaomassa demökratiamaas-sakta"
oli eräs epäamearlkkalaisen
komitean päämies. J.Famell Thomas-nlmeltään.
£Sn tdiätaakin tuhannen
prosentta ameriitkalainen, J i ^ voi
sylkeä jokainen t^dmaalaisen silmille,
sekä kirota Ja hihkaista, että "staun
täytjry rekisteröidä: itsesi epäamerik­kalaiseksi".
Kuten muistetaan, tämä tuhannen
prosentta amerlkkalataen aloitti suu­rin
eleta kampanjan. Jonka inukaan
Yhdysvaltata kommuhlstineh puolue
ja erinäiset muut demokrsfattiset Jär­jestöt
pakoitetaah TekteterÖlmään i t ­sensä
ei^merikkaläisiksl Jäa-Jestäiksl.
Nyt on J . Parneil Thomas päässyt
päämääriänsä. Amerikat on hy
väksytty l^nen iMinistustensa mukai­nen
sortolakl.
Ja vaikka tämä tuhannen prosentta
amerikkalainen teki sen virheen, että
jonftil klfami. Setä SaznuUn pettämi­sestä,
t.s. silta, että oli pitänyt tekais­tuja
nimiä palkkallstallaian Ja nosta­nut
hallituksen kassasta heidän palk­katulonsa
omaan ppUjattoihaan tas­kuunsa,
uita nyt voldiaaii kultenkta
todeta että J . Famell Thomas oii.jäI-leen
vapaa kansalainen. Hänen ei
tarvinnut palvella muilta kiita yhdek­sän
kuukautta 5 «vuoden tuomiostaan.
Selvää tietenkin 4n. ettei Yhdisty­neen
Klria>n plkeistolata^ Johtokaan
voi tällaista "demokratiaa hyväksyä
•— jä siksi tässäkta tarVittanee "koh-taldn
äeUftämätÖn oikku» VllkUhän-lehdeksL''
YhdysvaUoIssa on teljetty kalK
taakse tunnettuja kirjaUijoita ja
demiehiä ja nyt uhataan panna va
kilaan kerettiläisestä "väärinajat*
mlsesta" syytetyt kMnmunistisen pucj
lueen johtajat.
M;utta Bskettäta saatita tietaa,
Yhdysvaltata edustajahuoneen
nenä oUessaan <3arson veljesten
trustUta sodan aikana lahjuksia
taanottanut Andrew J. May on tas(\
vapautettu palveltuaah yhdeksän 1
kautta vankUatUomlostäan. Mr. *
Ihnoitettlta palaavan takaisin koo
läänsä, Prestonburgiln, Kentr
missä hän syventyy yksityisen
aslatatoimlstonsa tehtävlta - Ja.
lisäksi valtiolta kongressimiehcn «aa» 5j}iiuj||||||
keen. $278 kuukaudessa. . ^ ^ •
"kohtalon seUttämätön OIMM » r
növat kaiketi Yhdistyneen KlrkOT^o
kelstojohtajat tätäkto " J n a ^
suurimman demokratlamaan" synti ^HUO
peiteUessään. "»oorSi
Eipä sflti. etteikö viikunanlehö
tarvittaisi muuallakta ja suuria
laisia tarvitaankin.
Matalttakoon vata, että
rauhanpalktotojen saajan ehflf
den joukossa matoltaan sellainen
ha sotaratsu kuta Winston Chur
Jonka koko olemus kuvastaa so»
keilyä ja Joltata muita Pl«°*™°Ljj
mittakaavassa sotaa UetsoneiUu^^ij
alisessa synnissä tuskta riittjÄ
nanlchti me suosItteleomieBn
sä yhteydfessä asianomaisten f"
peitökd kunhöliisen S * * » ' ^ ^
n u m n : : h a k i d^