1949-09-01-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
fiftvu 2 Torstaina, syyskuun l p . — Thursday, Sept. 11 Mitä muut sanovat mm mm -fc .•-•.^.1 . tmi mm:, l i i f (UBtkTl) — fnilfpfndfnt Labor Ttleoboot»: finitnfaa Otflee 4-4X1 Edlttnlal Offlee 4-428S. Mf^ r *^ E. BukJt Zdttor W. Skbmd. ICalUng address Box 09, Sudbnxy, OntaHo. tabMied Nor. « h U17. Aotbarlzed •1 Moond daat maU fagr the Boat Offlee Oepartment, Ottav». Pnb-lUlMd tbne9 «edOy: T u e a d a y a, TIinndaTa and Satardaya bx Vaatia Wbmaim OocDpaxqr Ud^ at 100-102 Adrertlsl&g zmtea oixm appUcatlon. TrBnaTatton free of <^iarge. nLAUSHIlfSAT: Canadaasa: 1 vk. 6i)0 6 kk. 325 9 kk- 2X0 TbdTBvaOolaM: 1 vk. 7J)0 6 kk. 330 Soomeasa: i Tk. 7.50 0 kk. 425 Puolan kansallisaarteet Sota tuo ääretöntä tuhoa kaikLssa maissa. Voittajamaat tietysti velvoittavat sodassa tappiolle joutuneiden maiden korvaamaan sodan aiheuttamat vahingot, ainakin osittain, • Nykyaikana ei tule nimeksikään tuhotun omaisuuden korvaaminen sellaisessa voittajamaassa, joka on joutunut sodan jalkoihin. Viime sodassa Puola, n i i n ainakin on u.sein selitetty, kärsi kaikkein enimmän sodan aiheuttamalta tuholta.' Puola ei kuitenkaan ole saanut tuhotusta omaisuude.staan täyttä korvausta. Joku voi selittää Puolan saaneen itselleen uusia alueita. Ne kuuluvat Puolalle historiallisesti ja kansallisesti. Näiden alueiden antaminen Puolalle on v a in historiallisen vääryyden oikaisu. Vaikka pyritään selittämään, että omaisuuden tuhoaminen sodassa on luonnollista, n i i n siihen ei ole moraalista perustaa koska hyökkäyssota alueiden anastami-seksi j a ihmisten orjuuttamiseksi on jo sellaisenaan oikeudetonta. Tarkoituksemme ei ole kuitenkaan lähteä tunkeutumaan tähän puoleen asiasta. Viime maailmansodan aikana joukko-l murhien ja tahallisen hävityksen lisäksi natsit kohdistivat tuhovimmansa h i s t o r i a l l i s ia muistomerkkejä vastaan. Pietar-hovissa hävitettiin historiallisesti tärkeä ja mu.seoksi muutettu keisarillinen palatsi tahallisesti. Jasnaja Poljanassa poltettiin museoksi muutettu venäläisen kirjailijaneron Leo Tolstoin koti ja häväistiin hänen hautansa j a missä ikinä saksalaiset gangsterit tapasivatkin j o i t a k in historiallisia muisto- ' merkkejä niin ne hävitettiin. Saksalaiset natsit puhuivat takapajuisten slaavilaisten kansojen sivistymättömyydestä j a rotualemmuudesta kun he selittivät syitä tällaisiin konnantöihin- Kuitenkaan ranskalaiset eivät olleet paljoakaan parempia kuin slaavilaiset. Sieltä alkoi, saksalaisten miehityksen jälkeen, virrata kaikenlaisia taideteoksia Saksaan. Sodan päätyttyä löydettiin P a r i s i n Louvren, Brysselin taidegallerian ja monen muun taidelaitoksen r i k k a u k s i a . Natsipamppu Göring oli erikoisen innostunut näiden kähveltämiseen j a häikäilemättömänä selitti sen tapahtuvan hänen korkeasta taideharrastuksestaan. Kun toinen maailmansota syttyi siirtivät puolalaiset myöskin taideaarteitaan toisiin maihin. Osa nii.stä joutui Neuvostoliittoon j a osa toisiin maihin. Koska Canadaa, joka ei. joutunut taistelutantereeksi, pidettiin turvallisena Puolan kansallisten taideaarteitten .säilyttämisen paikkana, n i i n osa niitä kuljetettiin tänne. Niiden kohtalo sodan päätyttyä on hämärän peitossa.- Puolan hallitus tiedusteli niitä Canadan hallitukselta ja vihdoinkin saatiin selville, että ne olivat a l k u jaan olleet Ottawassa, mutta sieltä siirretty johonkin muualle. Vihdoinkin saatiin selville, että ne o l i kuljetettu Quebeciin. Se mitä on tapahtunut senjälkeen ei suinkaan ole omiaan nostamaan Canadan arvoa rehellisten ihmisten silmissä toisissa maissa, kaikkein vähimmin puolalaisten keskuudessa. Kun Puolan Canadassa olevalta ministeriltä, E. J . M i l n e - kiltä tiedusteltiin äskettäin Winnipegissä Canadan j a Puolan välisiä suhteita, niin hän vastasi kaiken olevan normaalista, paitsi "yksi varjo — meidän kansallisaarteemme"- Edelleen hän selitti, että ne ovat nykyään Quebecin hallituksen hallus» sa, joka kieltäytyy luovuttamasta niitä sillä tekosyyllä, että ne joutuisivat Neuvostohallituksen käsiin. Mutta kuinka se on mahdollista, että tänne säilytettäväksi tuotujen ystävällisen maan taideaarteitten kohtalo on jätetty yhden maakuntahallituksen päätettäväksi, jolla virallisesti ei ole mitään tekemistä maamme ulkopolitiikan kanssa? Sitä varmaankin monet puolalaiset ihmettelevät. Vai onko kysymyksessä liittohallituksen yritys pestä kätensä tällaisesta skandaalista." Miksi sekoittaa tähän Neuvostoliitto? • Samassa haastattelussa Puolan ministeri sanoi, että jos P u o l a n kansallisaarteet palautetaan kotimaahan, niin ne eivät missään muodossa joutuisi Neuvostoliiton käsiin. " K a i k k i taideaarteet", sanoi hän, "joita sodan aikana kuljetettiin Neuvostoliittoon, on palautettu Puolaan." " Mitä ovat Duplessisin käsissä olevat Puolan kansallisaarteet? Niitä on monenlaisia historiallisia esineitä, mm. Puolan kuninkaitten kruunausmiekka. Saamme olla varmoja, että ei sitä ainakaan Neuvosloliitto himoitse, joskin antavat sille historiallisen arvon. Kaikkein kalleimmat ovat Puolasta Wawellin linnasta tuodut seinäverhot, joita on toistasataa kappaletta. Ne ovat kuuluisten belgialaisten mestarikutojien tekemiä ja peräisin 16. vuosisadalta. Puolan kuningas Sigismund II:n August tilasi niitä j a niissä kuvataan Puolan kansan vanhempaa historiaa. Historia todistaa vakuuttavasti sen tosiasian, ettei Neuvostoliitto niitä halua. Puolan kansallisen sorron aikana tsaari-Venäjä riisti ne V. 1795 ja kuljetetti ne keisarilliseen hoviin. K u n Venäjän vallankumouksesta nousi itsenäinen Puola ja kun lokakuun suuri vallankumous kohotti valtaan Neuvostoliiton, niin seurasi neuvotteluja näiden kahden vallan välillä. Ensimmäisessä sopimuksessa P u o l a n kanssa Neuvostoliitto luovutti nämä samat kansallisaarteet Puolalle. Kumpaa kansaa puolalaiset pitävät oikeamielisempänä Neuvostoliiton kansaa vai Canadanko kansaa? Sitäkö joka ei luovuta Puolan taideaarteita taikka sitäkö, joka on luovuttanut ne jo toisen kerran? Päättäköön lukija. - Varmoja saadaan olla, että kysymyksessä ovat tärkeät poliittiset vaikutteet. Näinkö kehnoilla keinoilla l i i t t o h a l l i tus yrittää harjoittaa painostusta maata vastaan, jota pidetään ainakin virallisesti, ystävällisenä maana? Jos liittohallitus luulee, että se v o i tässä asiassa piilottautua puolifasistisen Duplessisin h a l l i t u k s en selän taakse, n i i n siinä se erehtyy. Monet tapaukset j a teot ovat osoittaneet, että Canadan ulkopolitiikka ei ole h a r k i t u i n t a , k a i k k e i n vähimmän valtio-viisasta. i .MITEN SE C U ? 1 Yhdysvaltain julkaiseman K i i n an ; " v a l k o i s e e n " kirjaan kuuluu ulkoministeri Acliesonin a r t i k k e l i . Jossa a r vellaan, että K i i n a n " k o m m u n i s t i t p i i s i voitu voittaa vain a m e r i k k a l a i s i l la a s e i l l a ." Huonosti oli M a r s h a l l selvitellyt seuraajalleen, k u n jätti sanomatta, että jauri a m e r i k k a l a i s i l l a aseilla K i i n a n kansanarmeija on kyennyt lyömään Kuomintangin Joukot, joiden käsissä amerikkalai.set aseet ovat pysyneet n i i n kovin vähän aikaa. — K a n s a n Tahto, Oulu. • • • •, ERIKOINEN HAUTAUS-SAATTUE K u n 93.vuotias George Bernard Shaw sattui äskettäin sairastumaan tilapäisesti, n i i n lääkäri kehoittl häntä .syömään hiukan lihaa, jotta hänen voimansa vahvistuisivat, M u t u Shaw oli n y t n i i n k u i n aina ennenkin vannoutunut kasvissyöjä ja sanoi mieluummin kuolevansa kuin syövänsä lihaa, " M i n u n te.«'.amenttini sisältää k a i k ki ohjeet hautajaLsia varten", selitti hän lääkärille. " M i n u n mallista t o mumajaani ei seuraa mikään suru- .saatto, vaan kulkue, jossa on härkiä, lampaita, sikoja, kanoja ja r a t t a in kuljetettava elävien kalojen akvariu-mi — j a k a i k i l l a valkoiset rusetit k a u - )a.s.sa sen miehen kunniaksi, j o k a kuoli mieluummin kuin ryhtyi syömään näitä eloULsia olentoja." Louis Saillant: Mitä HaailMD M Liitto on teliDyt? Suomalaiinfen moottori-alus haaO^orikossa Helsinki. — (S-S) — Suomalainen M a a i l m a n Ammattiyhdistysten L i i i - j toimeenpaneva komitea nyt hyväksy-^ moottonalus Jarmo-Juhani joutui Xo. sanoi SaUlant asetti päämääräk-; nyt MALrään järjestöjä maista, j o i ta seen fasismin hävittämisen kaikissa \ ei vuonna 1945 hyväksytty liittoon, sen ilmenlmismuodoissa j a kaiken* Niitä ovat: Saksa, J a p a n i , Indonesia, fasistiluontoisen toiminnan lopettami-• Vietnam, Pohjois- ja Etelä-Korea, sen, mLssä muodoissa j a minkä n i m i e n ; M o n g o l i a n kansantasavalta, E i l i p p l i - alaisina se e s i i n t y i s i k i n . Onko M A L nit, T u r i s , Trieste, C h i l e , Etelä-Rbo-käynyt tätä taistelua? M A L : n leppy- desiä Ja S i a m . Samoin o n s o l m i t tu mätön asenne fasismia kohtaan tun- ; yhteydet M a l a i j i n ammattijärjestön netaan laajoissa piireissä. Taistelumme Francon f a s i s t i h a l l i n - toa j a kreikkalaisten monarko-fasis-kanssa. I maallmaiikongressissa tehtyjen päätösten mukaisesti olemme taistel-tien p o l i t i i k k a a vastaan Hai v a s t a k a i - i leet sekä kansallisessa että k a n s a i n - kua sekä Y K : n yleisneuvostossa ja {välisessä mittakaavassa tapahtuneita kansan laajoissa joukois.sa kaikissa i a m m a t i l l i s e n l i i k k e e n hajoitusyrityk-maissä. Joka kerta k u n työtätekevää j siä vastaan. Muutamat kansalliset kansaa vastaan käytettiin fasistisia ammattijärjestöt ovat viime kuukau-elokuun 23 pnä h a a k s i r i k k o o n Smoo-l a n n i n r a n n i k o n edustalla, j c s t a ruotsalaiset l u o u t t j a tullimiehet sen pelastivat. A!hl8'kuljetettiii» Vestervi-k i i n R u o t s i i D . ' - A l u k s e s s a oh 9 - m i e h i - n e n miehistö j a y k s i matkustaja. Alus, j o k a o n 550'tönnin vetoinen oli t u lossa K u l l i s t a T u r k u u n posliinisavi-lastissa. Kilpailukutsu Täten kutsumme kaikkia urheilun-h a r r a s t a j i a osallistumaan rata- ja kenttäurheilukllpailaihln jotka järjestämme Beaver Lakella, Ont., J e h un urheilukentällä S J : n osaston j a J e h un järjestämän syysjuhlan yhteydessä syyskuun 11 päivänä, alkaen kello 11 aamupäivällä. Toivomme runsasta osanottoa, Työläisurhelluterveisln, Beaver Laken v.- ja n.-seura Jehu J , K r a t s E, T i k k a n en puheenjoht, sihteeri. Kilpailuohjelma: Yleinen 4-ottelu f 100 m„ moukarin j a kiekonheitto ja 3-loikka), Alle 18-v. 3-ottelu (200 m., kevyt kiekko j a k o l m i l o i k k a ) . Ikämiesten 3-ottelu (60 m., k u u l a j a k i e k ko). Naisten 3-ottelu (100 m., k i e k ko j a pituushyppy). Alle 15-v. p o i k a i n 3- ottelu (60 m„ kiekko j a pituushyppy). A l l e 12 V . tytöille j a pojille 60 m , juoksu. Lisäksi k i l p a i l l a a n ruotsalalsviestis-sä Sudburyn " K u l u t t a j a t " - r u o k a l an upeasta kiertopalkinnosta, jonka, v i i me kesänä voitti T i m m i n s i n Comets j a viime talvena hiihdossa Beaver L a ken Jehu, P a l k i n t o j a jaetaan 3 k p l , k u s s a k in sarjassa. Alle 12 v, p o j i l l e j a tytöille annetaan palkinnot k a i k i l l e k i l p a i l u un "osalllstuVlle;' Toivomme, että k i l p a i l u u n o s a l l i s t u vat seurat toisivat tullessaan sekun-t a a t t o r i n aikojen ottamista varten. Myöskin voivat seurat lähettää k i l p a i l u t u o m a r i n eli etujen valvojansa k i l pailuun. Osanottollmoitukset tehtävä sihteerille ajoissa os, E i n o Tikkanen R.R. 1, Worthlngton, Ont, menettelytapoja, korotti M A L äänensä. J u u r i päättäväisen j a l u j a n fasis-minvastaLsen a.senteemme takia on meiUä sanottu, että järjestömme on enemmän poliittinen kuin a m m a t i l l i nen. Tämä käsitys M A L : n fasismin-vastaisuudesta on todellisuudessa pa.-- h a i n kiitos mikä voidaan ahtaa. F a sismi hävittää työläisten ammattijärjestöt. M A L ei voi lopettaa enempää k u i n laimentaakaan taisteluaan fasism i a j a sen ideologiaa vastaan. — Maailman ammattiyhdistysten l i i t o n , jatkoi Saillant, tuli taistella sotaa Ja sen seurauksia vastaan ja sien aikana tästä syystä luopuneet 2LlAL:stä toivossa heikentää k a n s a i n välisen järjestömme voimaa. S a i l l a n t käsitteli edelleen M A L :n t o i m i n t a a työtätekevien taloudellisten j a isosiaallsten oikeuksien puolesta. M A L on m.m. edustanut työläisten näkökantoja Y K : n taloudellisessa ja sosiaalisessa neuvostossa j a k a n s a i n välisessä työtoimistossa. Me olemme ylpeitä järjestöstämme, j a t k o i Saillant, m u t t a ylpeytemme el estä meitä arvostelemasta omaa t o i mintaamme. Meidän väsymättömien ponnlstustemme tarkoltuteena on löy- „tää paras m a h d o l l i n e n asenne, omaksua kestävin näkökanta j a tehdä o l - 3,000 suomalaislasta jää Ruotsiin koko iäkseen Helsinki. ^ (SS) r - Sosiaaliminister i Tyyne Lelvo-Larsson on kertonut erään tukholmalaisen lehden edustaj a l l e nyky-Suomen sosiaalisista pulmista. Hän o n käsitellyt eritoten Ruotsissa olevien suomalaislasten p a lauttamisesta syntyviä kysymyksiä. Ruotsalaisten k a s v a tusvanhemplen kieltäytyminen palauttamasta holta-m i a a n suomalaislapsia on aiheuttanut vielä ratkaisemattoman ongelman. Samaten on asianlaita myös Tanskassa olevien suomalaisten lasten suhteen Suomessa tuntevat näitten lasten vanhemmat levottomuutta sen j o h dosta, että ruotsalaiset kasvatusvanhemmat ovat kieltäytyneet lähettämästä lapsia takaisin. Eräissä t a pauksissa on syntynyt oikeusjuttuja. K a i k k i a a n vähän y l i 3,000 lasta tulee laskujemme mukaan jäämään Ruots i i n. todellisen j a pysyvän r a u h a n puoles-ta. Olemmeko toimineet tässä hen- keudenmukalsimmat ja työväenluo-gsssä? M A L on j a t k u v a s t i vastasta-nut sellaista vallankäyttöä, j o k a tähtää valtioiden välisten erimielisyyksien synnyttämiseen. Me olemme moneen kertaan ilmaisseet kannatuk- .semme politijkalle, joka tähtää valtioiden välisten erimielisyyksien poistamiseen. Me olemme moneen kertaan ilmaisseet kannatuksemme polit i i k a l l e , joka perustuu h a l l i t u s t e n väl i s i in r a u h a l l i s i i n neuvotteluihin kunk i n maan suvereenisuutta kunnioittaen. M A L on kieltänyt sotien väistämättömyyden. Se on kehoittanut k a i k k i a työläisiä liittymään rauhan-taistelijoihin. — M A L : n osallistuminen P a r i i s i in rauhanpuolustajain kongressiin todist i , etta järjestömme on vakuuttimut maailman kansojen kyvystä estää u u den sodan syttyminen. Maaliman rauhanrintaman taistelu voi tehdä mitättömäksi imperialistien toiminn a n ja kapitalististen monopolien hyökkäyspolitiikan. — Jatkuva toiminta oikeudenmukaisen j a pysyvän r a u h a n hyväksi o n olennaisinta M A L : n olemassaololle. Kansainvälinen taantumus, sodanlietsojat, kansainvälisen k a p i t a l i s m i n v o i mat j a ne, j o t k a sitä tukevat ovat täydellisesti ymmärtäneet tämän ja kohdistaneet iskunsa meidän maall-manlilttOonime, joka laajentaa toimintaansa rauhan hyväksi j a puolt a a sellaista p o l i t i i k k a a , joka Ijo y s tävyyttä j a yhteistuntoa kansojen vä-l l l l e. M a a l i m a n ammattiyhdistysten l i i t on oli määrä antaa täysi kannatus mahtavan j a tehokkaan kansainvälisen järjestön luomiseksi, järjestön, j o l l a olisi tarpeellinen valta ehkäistä hyökkäykset ja varmistaa rauha. Olemmeko auttaneet Y K : t a tämän päätöksen hengessä? Me olimme ensimmäinen j a pitkän a i k a a ainoa kansainvälinen järjestö, joka hallituksista riippumattomana k a i k k i a l l a maalimassa paikallisten järjestöjen j a propagandan kautta selosti niitä periaatteita, joiden pohj a l l a Y K oU perustettu. Me puolustamme j a olemme koko ajan puolustaneet Y K : n peruskirjaa. M a a l i m a n ammattiyhdistysten l i i ton oli määrä järjestää ja riveissään yhdistää kaikki maailman ammattijärjestöt riippumatta rodusta, k a n sallisuudesta, uskonnosta tai p o l i i t t i s t en katsomustapojen erilaisuudesta. K a h d e n viimeksi kuluneen vuoden a i kana on MAL:ään hyväksytty joukko uusia ammattijärjestöjä tämän periaatteen mukaisesti, — J u u r i tämän päätöksen tuella o n kalle edullisimmat päätökset, — Arvostelu el meitä lamaannuta, emmekä me p y r i välttämään sitä, m u t t a me osaamme erottaa rakentav a n arvostelun pahansuovasta solvauksesta. Tämä pahansuopa "arvost e l u " on useita kertoja muuttunut hyökkäykseksi M A L : n olemassaoloa vastaan. SalUant esitti esimerkkejä, jotka selvästi "todistavat, että j o k a kerta, k u n me haluamme noudattaa M A L zn säännöissä Ilmaistuja periaatteita, saimme vastustusta osaksemme vieläpä toimeenpanevan komitean sisälläk i n " . Y l i i n i e l i s y y s , j o l l a brittiläisten a m mattijärjestöjen, a,merlkkalalsen C I 0 : n j a h o l l a n t i l a i s e n ammattijärjestön edustajat jättivät toimeenpanevan komitean kokodksen tammikuussa 1949, kuvasi täydellisesti sitä asennetta, jonka ovat omaksimeet sellaiset ihmiset, jotka itse ovat vastiiussa luomastaan ilmapiiristä. Tätä henkeä saatetaan seurata ajassa taaksepäin aina vuoteen 1947 saakka. N o in 6 kuukautta M A L : n yleisneuvoston kesäkuussa 1947 pidetyn kokouksen jälkeen kävi selväksi, että juonittelut olivat löytäneet tiensä M A L : n johtoe l i m i i n k i n asti. Nämä juonittelut muuttuivat myöhemmin järjestömme hajoltus- ja tuhoamisyritykslksl. Kävi selväksi, että hajolttajat pyrkivät M A L : n j o h t o e l i m i in tehdäkseen mahdottomaksi k a l k k i e n päätösten syntymisen p a l v e l lakseen täten kansainvälistä hajaannusta. R a j o i t t a j a t noudattivat poliittista s y r j i m i s p o l l t l l k k a a . Me emme voineet, seurata heitä emmekä koskaan tule kulkemaan sitä tietä. Meidän vastustajamme ulottuvat määrätyistä ammattiyhdistysjohtajista kapitalistien edustajiin saakka, j a he selittävät työnantajan suulla, että M A L noudattaa kommunistista p o l i t i i k k a a . He lisäävät: M A L : n poUUlk-kaa johtaa Neuvostoliiton h a l l i t u s. Mikä o n todellisuudessa näiden väitteiden ydin? Näille ihmisille ovat ammattiyhdistykset todellisia a m mattiyhdistyksiä vasta sitten, k u n ne ryhtyvät taisteluun kommunismia Ja Neuvostoliittoa vastaan j a ryhtyvät noudattamaan linjaa, joka vuodesta Olympialadskisain jälkisatio Ranskaan H e l s i n k L — R u o t s i o n menettänyt kolme olympiakisoissa hankkimansa k u l t a m i t a U i a . P^men viime kesän L o n t o c n kisoja k e k s i t t i i n nerokkaissa aivoissa m a i n i o suunnitelma, j o k a s i t ten toteutettiin: Ratsastixskllpailuun osaaottavat aliupseerit ylennettiin k i s o j en ajaksi upseereiksi — j a k i s o j e n jälkeen n y p i t t i i n l i i a t arvot jälleen pois j a miehillä o l i s i i s korkeamp i sotilasarvo n i i n k a u a n fcim Lontoon k i s a t kestivät^ Ranska, j o k a t u l i k i soissa toiseksi ratsastuslajeissa, teki kansainväliselle olympiakomitealle valituksen j a sentuloksena o n R a n s k a nyt j u l i s t e t tu v o i t t a j a k s i j a R u o t si saa lähettää paluupostissa kolme k u l t a m i t a l i a Ranskalle. V i l p i l l i n en manööveri el s i i s tuottanut tuloksia: n u o l a i s t i i n , enrienkun t i p a h t i! iCSJ:n Cobaltin os. haalilla näytelmä syysk. 3 päivänä CobalL — Vain :^yt mtästmtvs CTobalUn racmafaisnif, että oaaäton haalilla näyfrTlign kappale ensi laoantai-iltaJDa, syyäkium 3 päMI, alkaen kxSlo 8. Kappaleen nimi on "Häväisty morsian tai häväisty sulhanen". Niinknin olen Jo ennen mainitinnt tämä näytösksppalc fsn hyvin hanmorinen ja näyttdijät orat telineet kovan työn saadakseen hyvät tuMseL Maistakaa saapua katsomaan hanskaa kappaletta ja samalla saa sen loputtua tanssia aoden levyp^laajan tahtiin. Muistakaa myös, että seuraavana iltana on osaston kokoos alkaen Uo 7. Näkemiin! — N. -SITÄ: 1917 alkaen o n o l l u t k a i k k i e n epädemokraattisten, epäsosiaalisten j a työväenluokan vastaisten poliittisten suuntien l i n j a n a. Heidän sihnissään on a m m a t t i y h distysliike vasta s i l l o i n todellista a m - matUyhdistyslilkettä, kun se l i i t t yy U i t t o i h i n , j o t k a suuntautuvat Neuvost o l i i t t o a vastaan, .jossa 28,500.000 työtätekevää ihmistä o n vapaaehtoisesti j a omasta tahdostaan ammattiyhdist y s l i i k k e en jäseninä. Nämä ihmiset taistelevat MAL:ää vastaan. Pääsyytös, jonka ne k o h distavat liittoamme vastaan, on, että sitä on tukemassa Neuvostoliiton ammattijärjestön 28,500,000 jäsentä. Me olename sitävastoin ylpeitä s i l itä, että neuvostolaiset ammattijärjestöt kuuluvat Hittoomme. Neuvostolaiset ammattijärjestöt o-vat omassa ihaassaan sellaisessa asemassa, ettei millään m u u n m a a n a m mattijärjestöllä ole tällä hetkellä senk a l t a i s t a vaikutusvaltaa. Neuvostol i i t t o l a i s e t ammattijärjestöt ovat suorittaneet sosiaalihuollon a l a l l a y r i t y k sen, jota ei missään maailmassa ole y l i t e t t y. Näillä ammattijärjestöillä on lepokoteja, sairaaloita, k u l t t u u r i t a l o j a ja lastenselmlä, heillä o n t u h a n s i a k i r jastonhoitajia, jotka avustavat tieteellisen, teknillisen j a ammatillisen tietouden syventymisessä. Nämä a m mattijärjestöt osallistuvat palkkaluo-k i t t e l u n j a tuotantonorniien suuim-n l t t e l u u n . Ainoaltakaan k a p i t a l i s t i s t e n maiden " r e f o r m i s t i s e l l a " ammattijärjestöllä ei ole sellaisia, l a i l l a taatt u j a mahdollisuuksia suorittaa uudistuksia, j o l t a o n m a a l i m a n ensimmäisen sosialistisen v a l t i o n ammattijärjestöllä. Mitä kapitalististen maiden a m mattijärjestöt voivat menettää olless a a n jatkuvassa yhteydessä neuvostol a i s t en ammattijärjestön kanssa? E h dottomasti e i mitään. Mitä he voivat voittaa? Työläisten itsensä perustamien sosiaahsten j a a m m a t i l l i s t e n l a i tosten kollektiivisesta johdosta saad u n kokemuksen hedelmät. Vain k a i t a kansalllsuushenki voi estää a m mattiyhdistystoimitsijat näkemästä j a ymmärtämästä Neuvostoliiton ammattijärjestöjen toimintaa. Osuustoimintaliike elpynyt Unkarissa huomattavasti Budapest. — Täällä pidetyssä U n k a rin csuustoimintalilton kongressissa oh saapuvilla vastaavien järjestöjen veljesedustajat Puo:asta j a . B u l g a r i a s t a . Kongressille annetusta selonteossa käy i l m i mm. että Unkarissa o n tällä hetkellä 3,610 osuustoiminnallista y h teenliittymää, joissa o n jäseniä 870,000 jäsenlu\am oltua viime vuonna 429,- 000, Talonpoikalston osuus osuustoimintaliikkeessä on erittäin suuri, j a työtätekevä talonpoikaisto ei enää ole v a i n mukana liikkeessä, vaan myös sen johdossa, talonpoikien tuotanto-osuuskuntia on 584, j a jäseninä niissä o n 12,231 talonpoikaa. K o n g r e s s i n talonpoikaisedustajat totesivat, että U n k a r i n talonpoikaisto on nyt U n k a r i n työväenluokan johdolla päässyt vuosisataisesta jälkeenjääneisyydestään, j a että ainoa oikea tie on pientalouksien yhdistäminen koneell i s t e t u i k s i s j u r t i l o i k s i , . ' Erikoisesti korostettiin, että maatalouden s i i r t y misen osuustoiminnalliseen suurtuotantoon täytyy tapahtua vapaaehtoisesti. Osuustoimintaliikkeen tulevista t e h tävistä m a i n i t t i i n mm. talonpoikien tuotanto-rosuuskuntien edelleenkehittäminen sekä koko o.suustoimlntaliik-keen jäsenmäärän nostaminen 1500.- 000:een vielä tämän vuoden kuluessa. =TÄT; M i k k o kertoi seikkallustaaa, " K u u l a tunkeutui minun j a tuU selästä ulos." " M u t t a jos sellaisessa on sanoi ystävänsä, - n i i n kmil», Päissyt sydämesi j a sinä olisi i " M i n u n sydämeni oli siikaa j s a " , vastasi Mikko. • • • • . HALPAA Vieras ihmetteli kun nuori hakkasi nauloja huonekaluihin j , , s y l : "Mutt^ eikö se tule kalliini t a a lapsen leikkiä tuolla tavaiiaH J u s s i n Isä naurahti ja steoi'. ensinkään. Minä ostan nauki k u h l n n a l l a . " • • * HAVAITSI TOTCUDEX F a r m a r i : <Kaapunkaaistm:(,| ka ensimmäisen kerran eläissäin J lehmää.) "Te opitte jotain uuaj nään?" Kaupunkilaistyttö: 'Varmastil minä tiedän, että sellaiset ihmiset,! ka sanovat lehmän antavan valehtelevat." • • k • KERSKCJA Eräs canadalainen, joka ei ollatj kaan matkustanut pois kotij kerskuin ulkomaamatkoista. " O n Ihmeellistä matkustaa maailmaa. Intiassa. Kiinassa Egyptissä. Oh. en unohda Egyptiä." K u u n t e l i j a : "Näittekö j ä ?" "Näinkö? Minä aterioltsinkini dän kanssaan." • • • • . LIIKA ON AINA LIIKAA R a v i n t o l a n pitäjä: "Te syötte j paljon, että minun täytyy teidän vllkkomaksun $10 aina Täyshoitolalnen: "Älkää nimessä. Meinaan jo haljeta syönkln vain $10 edestä." fOri mj» sy Tiim' haut muis kahv Ki ja m T»li Thunder Bayn alueella on riittävästi työ- Voimaa talven ajaksi Port Arthur, Ont. — T h i m d e r B a yn piirissä o n riittävästi työvoimaa saatavissa tulevan t a l v e n ajaksi, eikä, ole työtä ulkopuoliÄille, sanoi täällä m a a n a n t a i n a National Employmeht Servicen paikallisen toimiston johtaja M. K . M o r r i s o n esittäessään'selostuksen paikallisesta työmarkkinatilanteesta. M r . Morrison sanoi kaupungissa j a alueella olevan riittävästi miehiä n i i tä töitä varten, j o l t a o n t a r j o l l a tulevan talven aikana puutavaratuotan-nossa n i i n s a h o i l l a k u i n metsissäkin. A b i t i b i Power and Paper C o : n U - nipitetaan o t t a v a n nyt j o miehiä metsätöihin mutta monet muut yhtiöt ovat vielä pidättyvällä kannalla miesten ottamiseen nähden. Vi Galina Urbanovi yllätti ruotsalaiset asiantuntijat Tukholmassa pidettiin elokutm puolella Kansainvälisen volmistel t on kongressi, jossa mm. Neuvofl ton voimistelijat hyväksyttiin löit Y k s i Neuvostoliiton edustaja kongressissa oli Neuvostoliiton m vuotinen naisten voimisteluina ttans-i G a l i n a Urbahovltsh, joka esifl nnct Malmanedln volmlsteluleirillä. holmasta lähetettiin tämän johdi seuraava uutinen: I , Ihmeellistä — on asiantuntljaliKS?^ ledistön yksimielinen arvostelu vostovenälälsestä mestarivoimldÄM lipp G a l i n a Urbanovitshistä hänen täk mlsensä jälkeen Malmahedin T(n telulelrlUä. Hän o l i yksi Neun Ptikk( l i i t o n kolmesta edustajasta Kass matku välisen voimisteluliitön h l l j a t f l l ob päättyneessä kongressissa, jossa vostolllton voimistelijat hyväksyt l i i t t o o n. T i i s t a i - l l t a n a hän esiintyi MaL hedlssa, jossa Lingiadin kansalni Kolme uintieUnätystä H e l s i n k i . — Valkeakoskella pidetyissä Suomen u i n t i m e s t a r u u s k i l p a l. luissa s a a v u t e t t i in k a k s i u u t t a Suomen ennätystä j a yksi T U L : n ennätys. H i l k k a Hietamäki s a a v u t t i naisten 100 m. selkäuinnissa ajan 1.26.5 j a H e l s i n - g i i i U i m a r i t 3x100 m. v i e s t in sekaviestissä 3.33,3, E. VIklönkorpi u i miesten 100 m. v a p a a u l n n i s i a uuden T U L :n ennätyksen ajassa 1.03.6. nen voimisteluleiri sunnuntaina i ' t i l n n. 20 m a a n edustajien läsnäol sa. Tästä esiintymisestä kirjoitti Iltalehti, että Galina Urbanot ^J«st( k u u l u i s i miesten voimistelun olyo] luokkaan. Äalsvoimisteluun hän l i i a n taitava. Hänen ohjelmansa l i i a n valkea ollakseen naisellinea nen vapaaesityksensä tarjoavat p l a s t i l l i s t a kauneutta miesnui l i i k k e i d en kanssa, mutta kaikkein meelllslntä o n nähdä hänet noj^ j a rekillä. G a l i n a Urbanovitsh, joka on t y t mm. Bulgariassa, TshekkosloT assa j a Suomessa on 6 vuotena käin voittanut naisten voimlstelai PÄIVÄN PAKIHÄ •o Kommersialisoitua kulttuuria Onko sosialismissa syy? Senjälkeen kun B r i t a n n i a n taloudellinen kriisi kärjistyi siinä määrin, että se uhkasi kuten se uhkaa edelleen vieläkin enemmän, koko Britannian taloudellista jäi'jestelmää, niin usein täällä Canadassa, sekä myöskin muissa maissa, taantumukselliset syyttävät siitä sosialismia. Mikään ei ole sen kauempana totuudesta. K a i k k i sodanjälkeiset uudelleen järjestelyt, kuten hiilikaivosten, transporttisysteemin kansallis-tuttaminen ym, eivät suinkaan merldtse sosialismia. Ja aivan oikein on sanottu, että sosialismi ei suinkaan ole epäonnistunut, vaan Labor-puolueen johtajien torypolitiikka- Jos halattaisiin rehellisesti tutkia sitä, että onko sosialismi epäonnistunut talouselämän järjestelyssä sodan jälkeen, n i in pitäisi kääntää katse Neuvostoliittoon ja uuden demokratian maihin. Tulokset olisivat s i l l o in aivan päinvastaiset. Jokaisessa näissä maissa, vaikeuksista huolimatta, on talouselämä noususuunnassa, eikä .puhuta mitään dollarikriisistä enempää k u i n työttömyydestäkään. Mistä sitten on kysymys Britanniassa? Britannian taloudellisen k r i i s i n syynä on se, että imperialistisena maana se e i ole voinut laajentaa markkina-alueitaan, joka vientimaana vaikuttaa sen vientiin. Tämän lisäksi on amerikkalainen imperialismi työntänyt sitä ulos markkinoilta j a dollarin voimalla saanut Britanniasta kuristavan otteen. Lontoon D a i l y Worker k i r j o i t t i äskettäin seuraavaa: " Y h d y s v a l t a i n suurkapitalistit haluavat antaa murskaavan iskun avatakseen siten portit amerikkalaisten tavaroiden dumpingille . . . Amerikkalaisten harjoittama painostus voimistuu. Yhdysvaltain päätarkoituksena on n y t punnan dev a l v o i n t i , joka johtaisi puntamaat vararikkoon ja d o l l a r in valtaan koko kapitalistisessa maailmassa . . ." Britannian taloudellisen hädän syynä ei ole sosialismi, vaan imperialistinen k i l p a i l u , josta ei myöskään Amerikka edes loppujen lopuksi vapaudu, v a i k k a onkin dollareita. T u n n e t t u edistysmielinen lllminäyt-telljätär G a l e Sondergaard p i t i äsket-äln puheen eräässä L o s A n g e l e s in kirr kossa. Puheessaan hän kosketteli l a s - tenkasvatusprobleemla j a k u i n k a n y kyinen sanomalehtien, elokuvien ja r a d i o n k a u t t a levitetty turmeleva p r o - pakanda v a i k u t t a a l a p s i i n . Hän sanoi mm. seuraavaa: " A l a n lasten kanssa vietetystä päivästä k u n i s t u n aamiaispöydässä ja apset ovat kiintyneitä aamulehdessä o l e v i in k u v i i n . He kokoontuvat minun ympärilleni. He kysjrvät k u v i e n s e l i tyksiä. Te tiedätte mitä ne tavallisesti ovat: — murhaajia, itsensä tappaneita, murhapolttajia, huumausaineiden käyttäjiä, gangstereita j a j o l l o i n k i n muutteeksi k u v i a h i r m u m y r s k y i s tä, t u l i p a l o i s t a t a i k k a räjähdyksistä.., " H e tutkivat elokuvaosaston — s a a dakseen tietää mitä perjantaina o n teatterissa. H e näkevät mainostuksen kalpeasta naisesta j a miehestä p i s tooli kädessä... " K o u l u s t a palattuaan, he hyökkäävät r a d i o t a kmmtelfemäan: — Ikerto-muksia miurhista j a r i k o l l i s i s t a seikk a i l u i s t a . . T B m f i n Jälkeen h S n kertoo k u i n ka hänen lapsensa u l k o n a leikklTät j u u r i sellaisia leikkejä k u i n mistä he ovat nähneet k u v i a sanomalehdissä taikka elokuvissa j a kuulleet radiosta j a että heitä on valkea estää siitä. • T o d e l l a k i n porvarillisten lehtien, elokuvien radion ym. propagandan sisältö o n j u u r i Hellaista k u i n edellä-m a h i l t t u filmlnäyttelijätär 'kertoi. P o r v a r i l l i s e t lehdet toin^tetaan h e . rättämällä sensatio aivan mitätöntä asiaa kohtaan', k u n taas Ihmisille e l i n tärkeät uutiset j u l k a i s t a a n mitättömällä otsikolla taikka jätetään kokon a a n j u l k a i s e n & t t a. E s i m e r k i k s i muutama päivä sitten paljastui Guelphissa, että k i r k o n pappi oli k i r j o i t t a n u t rakkauskirjeen J o i . l e k i n naimisissa olevalle naiselle. Suur rissa Toronton päivälehdissä siitä t e h . t l i n pääjuttu. Esimerkiksi Toronto D a i l y S t a r i n etusivulla o l i asiaa koskeva kuva. Joka vei t i l a a n o i n yhden kolmarmen osan. Lisäksi sisäsivulla o l i melkein kokonainen s i vu k u v i a s a masta asiasta. K a k s i e r i raportteria lähetettiin G u e l p h i i n j a h e nuuskivat k a i k k i yksityiskohdat asiasta j a k i r j o i t t i v a t palstamääriä siltä. K u n täällä Sudburyn lähellä eräs todennäkaisestf heikkomielinen mies löi toista kirveellä, n i i n päiväkuntamme e n g l a n n i n k i e l i n e n l e h t i i u l k a i - i a l k o i k a k s i s u u r i l l a o t s i k o i l l a vaxustet. tua pitkää k i r j o i t u s t a , j o i s s a sensatio-maisestl k e r r o t t i i n tapahtumasta. E i edes suurimmat maailman m e r k k i t a pahtumat ole saaneet enempää tilaa. T i e t y s t i tällainen tapaus on s e l l a i n en uutinen, josta tulee k i r j o i t t a a , m u t ta sen olisi voinut tehdä paljon a s i a l l i semmin p a l j o n vähemmässä tilassa. V i i m e elokuun 16 pnä lähetti L o s A n g e l s i s t a United Pressin raportteri uutisen eräästä gangsteri Mickey C o - henista. j o n k a suurimmat lehdet j u l kaisivat huomattavasti. Montreal D a i l y Starissa o l i siitä kyhätty j u t tu lähes palstan mittainen. K i m lukee tämän uutisen, n i i n jokaisen lapsen m i e l i i n jää sellainen kuva. että gangsteri Gohen on s a n k a r i , älykäs j a viekas k u n sensijaan poliisipäällikkö W i l . l i am W o r t o n c n vähän hassahtanut ja kelvoton toimeensa, koska gangsteri väittää koko ajan oleensa tietoinen siitä, että poliisipäällikkö oli "täpän-n y t " hänen puhelimessa. Nyt r i i t e l e vät gangsteri Oohen j a poliisipäällik kö W o r t o n kumpi o n k u m m a n pettä-nyt. Vieläpä lopussa ilmenee, että suurvalamiehistö o n asettanut syytteeseen Wortonin. eläkkeellä olevan entisen pomsipääi:ikkö C. B . H o r a l - l i n j a kolme muuta p o l i i s i a . WcTtonia syytetään, että hän o n o t t a n u t l a h - jixksla Brenda A l l e n i l t a . Joka on p i tänyt pahamaineista paikkaa. Samankaltaisia j u t t u j a on k a p i t a l i s t i n e n suurlehdlstö täynnä. Os-ko ihme vaikka nuorisorikollisuus k a s - Edust iTimpii Tuorol VIE: K GRn STO( Äin NEW Mul vaa. Kapitalistit kuitenkin selittävät si toista sivua kuvia ja etusivulta I hartaina, että täällä on vapaa lehdlsl tö. Sitä ne todei:akin ovat. Niiö vapaus ylistellä vaikkapa raoUisii jättää ker^tomatta tapauksista, jc olisivat välttämättömiä ihmisiQe julkaisematta artikkeleita, jois* I Jastetaan sosiaaliset epäkohdat p a i t a ne todellakin ovat keinotJ maan rahaa j a muokkaamaan fin t en mieUpiteltä väärään suuni Alussa matolttu filmlniyttea? G a l e Sondergaard, joka t a k i a o n joutunut tekemisiin k a n nykyisen n.s. "kulttui kanssa, sanoo siitä seuraavasti "Meitä ei yleensä kehoiteta' lemään hyödyllistä osaa meldto tuurielämässämme. Meidän» .•hnme bn suurimmalta osaltaan 'istettua j a kommersialisoitua tuuria. Me y^Uölnä liian useto^ vaitsemme olevamme kau teitä kulttuurissa, jota t otetaan meistä ulos. Me en Die kulttuurivälineitä, kaOd ^mmän sen valtiaita. sivusta katsojia — me voimnie väksyä U i k k a olla bJ' Meidän estetään määri luonnetta. Siitä määräävät sen t a j a t . . . "Jos me olemme •vierai» kulttuurillemme — J " purimme heijastaa vainonuff kä kansaa — n i i n kuinka B» löytää terveellisen, ylentävän tumlsen elämään?. T o d e l l a k i n ns. kulttuuri tällä mantereella kapitalistisen yhteiskunnan näisyyttä. Jolla on turroionin» tus erikoisesti nuorisoon- — SAL: ( paui Omatiii navah pämiä Ime"! Hint Vapa UhettI n e ^ r i Teen nnom St-lAhe kua,] t«a, Palai »IB sala
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 1, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-09-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490901 |
Description
Title | 1949-09-01-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
fiftvu 2 Torstaina, syyskuun l p . — Thursday, Sept. 11 Mitä muut sanovat
mm
mm
-fc .•-•.^.1 .
tmi
mm:,
l i i f
(UBtkTl) — fnilfpfndfnt Labor
Ttleoboot»: finitnfaa Otflee 4-4X1
Edlttnlal Offlee 4-428S. Mf^ r *^
E. BukJt Zdttor W. Skbmd. ICalUng
address Box 09, Sudbnxy, OntaHo.
tabMied Nor. « h U17. Aotbarlzed
•1 Moond daat maU fagr the Boat
Offlee Oepartment, Ottav». Pnb-lUlMd
tbne9 «edOy: T u e a d a y a,
TIinndaTa and Satardaya bx Vaatia
Wbmaim OocDpaxqr Ud^ at 100-102
Adrertlsl&g zmtea oixm appUcatlon.
TrBnaTatton free of <^iarge.
nLAUSHIlfSAT:
Canadaasa: 1 vk. 6i)0 6 kk. 325
9 kk- 2X0
TbdTBvaOolaM: 1 vk. 7J)0 6 kk. 330
Soomeasa: i Tk. 7.50 0 kk. 425
Puolan kansallisaarteet
Sota tuo ääretöntä tuhoa kaikLssa maissa. Voittajamaat
tietysti velvoittavat sodassa tappiolle joutuneiden maiden
korvaamaan sodan aiheuttamat vahingot, ainakin osittain,
• Nykyaikana ei tule nimeksikään tuhotun omaisuuden korvaaminen
sellaisessa voittajamaassa, joka on joutunut sodan
jalkoihin. Viime sodassa Puola, n i i n ainakin on u.sein selitetty,
kärsi kaikkein enimmän sodan aiheuttamalta tuholta.'
Puola ei kuitenkaan ole saanut tuhotusta omaisuude.staan
täyttä korvausta. Joku voi selittää Puolan saaneen itselleen
uusia alueita. Ne kuuluvat Puolalle historiallisesti ja kansallisesti.
Näiden alueiden antaminen Puolalle on v a in historiallisen
vääryyden oikaisu.
Vaikka pyritään selittämään, että omaisuuden tuhoaminen
sodassa on luonnollista, n i i n siihen ei ole moraalista perustaa
koska hyökkäyssota alueiden anastami-seksi j a ihmisten
orjuuttamiseksi on jo sellaisenaan oikeudetonta.
Tarkoituksemme ei ole kuitenkaan lähteä tunkeutumaan
tähän puoleen asiasta. Viime maailmansodan aikana joukko-l
murhien ja tahallisen hävityksen lisäksi natsit kohdistivat
tuhovimmansa h i s t o r i a l l i s ia muistomerkkejä vastaan. Pietar-hovissa
hävitettiin historiallisesti tärkeä ja mu.seoksi muutettu
keisarillinen palatsi tahallisesti. Jasnaja Poljanassa
poltettiin museoksi muutettu venäläisen kirjailijaneron Leo
Tolstoin koti ja häväistiin hänen hautansa j a missä ikinä saksalaiset
gangsterit tapasivatkin j o i t a k in historiallisia muisto-
' merkkejä niin ne hävitettiin.
Saksalaiset natsit puhuivat takapajuisten slaavilaisten
kansojen sivistymättömyydestä j a rotualemmuudesta kun he
selittivät syitä tällaisiin konnantöihin-
Kuitenkaan ranskalaiset eivät olleet paljoakaan parempia
kuin slaavilaiset. Sieltä alkoi, saksalaisten miehityksen jälkeen,
virrata kaikenlaisia taideteoksia Saksaan. Sodan päätyttyä
löydettiin P a r i s i n Louvren, Brysselin taidegallerian ja
monen muun taidelaitoksen r i k k a u k s i a . Natsipamppu Göring
oli erikoisen innostunut näiden kähveltämiseen j a häikäilemättömänä
selitti sen tapahtuvan hänen korkeasta taideharrastuksestaan.
Kun toinen maailmansota syttyi siirtivät puolalaiset
myöskin taideaarteitaan toisiin maihin. Osa nii.stä joutui
Neuvostoliittoon j a osa toisiin maihin. Koska Canadaa, joka
ei. joutunut taistelutantereeksi, pidettiin turvallisena Puolan
kansallisten taideaarteitten .säilyttämisen paikkana, n i i n osa
niitä kuljetettiin tänne. Niiden kohtalo sodan päätyttyä on
hämärän peitossa.- Puolan hallitus tiedusteli niitä Canadan
hallitukselta ja vihdoinkin saatiin selville, että ne olivat a l k u jaan
olleet Ottawassa, mutta sieltä siirretty johonkin muualle.
Vihdoinkin saatiin selville, että ne o l i kuljetettu Quebeciin.
Se mitä on tapahtunut senjälkeen ei suinkaan ole omiaan
nostamaan Canadan arvoa rehellisten ihmisten silmissä toisissa
maissa, kaikkein vähimmin puolalaisten keskuudessa.
Kun Puolan Canadassa olevalta ministeriltä, E. J . M i l n e -
kiltä tiedusteltiin äskettäin Winnipegissä Canadan j a Puolan
välisiä suhteita, niin hän vastasi kaiken olevan normaalista,
paitsi "yksi varjo — meidän kansallisaarteemme"- Edelleen
hän selitti, että ne ovat nykyään Quebecin hallituksen hallus»
sa, joka kieltäytyy luovuttamasta niitä sillä tekosyyllä, että
ne joutuisivat Neuvostohallituksen käsiin.
Mutta kuinka se on mahdollista, että tänne säilytettäväksi
tuotujen ystävällisen maan taideaarteitten kohtalo on jätetty
yhden maakuntahallituksen päätettäväksi, jolla virallisesti
ei ole mitään tekemistä maamme ulkopolitiikan kanssa? Sitä
varmaankin monet puolalaiset ihmettelevät. Vai onko kysymyksessä
liittohallituksen yritys pestä kätensä tällaisesta
skandaalista."
Miksi sekoittaa tähän Neuvostoliitto? • Samassa haastattelussa
Puolan ministeri sanoi, että jos P u o l a n kansallisaarteet
palautetaan kotimaahan, niin ne eivät missään muodossa
joutuisi Neuvostoliiton käsiin. " K a i k k i taideaarteet", sanoi
hän, "joita sodan aikana kuljetettiin Neuvostoliittoon, on palautettu
Puolaan." "
Mitä ovat Duplessisin käsissä olevat Puolan kansallisaarteet?
Niitä on monenlaisia historiallisia esineitä, mm.
Puolan kuninkaitten kruunausmiekka. Saamme olla varmoja,
että ei sitä ainakaan Neuvosloliitto himoitse, joskin antavat
sille historiallisen arvon.
Kaikkein kalleimmat ovat Puolasta Wawellin linnasta
tuodut seinäverhot, joita on toistasataa kappaletta. Ne ovat
kuuluisten belgialaisten mestarikutojien tekemiä ja peräisin
16. vuosisadalta. Puolan kuningas Sigismund II:n August
tilasi niitä j a niissä kuvataan Puolan kansan vanhempaa historiaa.
Historia todistaa vakuuttavasti sen tosiasian, ettei
Neuvostoliitto niitä halua.
Puolan kansallisen sorron aikana tsaari-Venäjä riisti ne
V. 1795 ja kuljetetti ne keisarilliseen hoviin. K u n Venäjän vallankumouksesta
nousi itsenäinen Puola ja kun lokakuun suuri
vallankumous kohotti valtaan Neuvostoliiton, niin seurasi
neuvotteluja näiden kahden vallan välillä. Ensimmäisessä
sopimuksessa P u o l a n kanssa Neuvostoliitto luovutti nämä samat
kansallisaarteet Puolalle.
Kumpaa kansaa puolalaiset pitävät oikeamielisempänä
Neuvostoliiton kansaa vai Canadanko kansaa? Sitäkö joka
ei luovuta Puolan taideaarteita taikka sitäkö, joka on luovuttanut
ne jo toisen kerran? Päättäköön lukija. -
Varmoja saadaan olla, että kysymyksessä ovat tärkeät
poliittiset vaikutteet. Näinkö kehnoilla keinoilla l i i t t o h a l l i tus
yrittää harjoittaa painostusta maata vastaan, jota pidetään
ainakin virallisesti, ystävällisenä maana? Jos liittohallitus
luulee, että se v o i tässä asiassa piilottautua puolifasistisen
Duplessisin h a l l i t u k s en selän taakse, n i i n siinä se erehtyy.
Monet tapaukset j a teot ovat osoittaneet, että Canadan
ulkopolitiikka ei ole h a r k i t u i n t a , k a i k k e i n vähimmän valtio-viisasta.
i .MITEN SE C U ?
1 Yhdysvaltain julkaiseman K i i n an
; " v a l k o i s e e n " kirjaan kuuluu ulkoministeri
Acliesonin a r t i k k e l i . Jossa a r vellaan,
että K i i n a n " k o m m u n i s t i t p i i s
i voitu voittaa vain a m e r i k k a l a i s i l la
a s e i l l a ."
Huonosti oli M a r s h a l l selvitellyt
seuraajalleen, k u n jätti sanomatta, että
jauri a m e r i k k a l a i s i l l a aseilla K i i n
a n kansanarmeija on kyennyt lyömään
Kuomintangin Joukot, joiden
käsissä amerikkalai.set aseet ovat pysyneet
n i i n kovin vähän aikaa. —
K a n s a n Tahto, Oulu.
• • • •,
ERIKOINEN HAUTAUS-SAATTUE
K u n 93.vuotias George Bernard
Shaw sattui äskettäin sairastumaan
tilapäisesti, n i i n lääkäri kehoittl häntä
.syömään hiukan lihaa, jotta hänen
voimansa vahvistuisivat,
M u t u Shaw oli n y t n i i n k u i n aina
ennenkin vannoutunut kasvissyöjä ja
sanoi mieluummin kuolevansa kuin
syövänsä lihaa,
" M i n u n te.«'.amenttini sisältää k a i k ki
ohjeet hautajaLsia varten", selitti
hän lääkärille. " M i n u n mallista t o mumajaani
ei seuraa mikään suru-
.saatto, vaan kulkue, jossa on härkiä,
lampaita, sikoja, kanoja ja r a t t a in
kuljetettava elävien kalojen akvariu-mi
— j a k a i k i l l a valkoiset rusetit k a u -
)a.s.sa sen miehen kunniaksi, j o k a kuoli
mieluummin kuin ryhtyi syömään
näitä eloULsia olentoja."
Louis Saillant:
Mitä HaailMD M
Liitto on teliDyt? Suomalaiinfen moottori-alus
haaO^orikossa
Helsinki. — (S-S) — Suomalainen
M a a i l m a n Ammattiyhdistysten L i i i - j toimeenpaneva komitea nyt hyväksy-^ moottonalus Jarmo-Juhani joutui
Xo. sanoi SaUlant asetti päämääräk-; nyt MALrään järjestöjä maista, j o i ta
seen fasismin hävittämisen kaikissa \ ei vuonna 1945 hyväksytty liittoon,
sen ilmenlmismuodoissa j a kaiken* Niitä ovat: Saksa, J a p a n i , Indonesia,
fasistiluontoisen toiminnan lopettami-• Vietnam, Pohjois- ja Etelä-Korea,
sen, mLssä muodoissa j a minkä n i m i e n ; M o n g o l i a n kansantasavalta, E i l i p p l i -
alaisina se e s i i n t y i s i k i n . Onko M A L nit, T u r i s , Trieste, C h i l e , Etelä-Rbo-käynyt
tätä taistelua? M A L : n leppy- desiä Ja S i a m . Samoin o n s o l m i t tu
mätön asenne fasismia kohtaan tun- ; yhteydet M a l a i j i n ammattijärjestön
netaan laajoissa piireissä.
Taistelumme Francon f a s i s t i h a l l i n -
toa j a kreikkalaisten monarko-fasis-kanssa.
I maallmaiikongressissa tehtyjen
päätösten mukaisesti olemme taistel-tien
p o l i t i i k k a a vastaan Hai v a s t a k a i - i leet sekä kansallisessa että k a n s a i n -
kua sekä Y K : n yleisneuvostossa ja {välisessä mittakaavassa tapahtuneita
kansan laajoissa joukois.sa kaikissa i a m m a t i l l i s e n l i i k k e e n hajoitusyrityk-maissä.
Joka kerta k u n työtätekevää j siä vastaan. Muutamat kansalliset
kansaa vastaan käytettiin fasistisia ammattijärjestöt ovat viime kuukau-elokuun
23 pnä h a a k s i r i k k o o n Smoo-l
a n n i n r a n n i k o n edustalla, j c s t a ruotsalaiset
l u o u t t j a tullimiehet sen pelastivat.
A!hl8'kuljetettiii» Vestervi-k
i i n R u o t s i i D . ' - A l u k s e s s a oh 9 - m i e h i -
n e n miehistö j a y k s i matkustaja. Alus,
j o k a o n 550'tönnin vetoinen oli t u lossa
K u l l i s t a T u r k u u n posliinisavi-lastissa.
Kilpailukutsu
Täten kutsumme kaikkia urheilun-h
a r r a s t a j i a osallistumaan rata- ja
kenttäurheilukllpailaihln jotka järjestämme
Beaver Lakella, Ont., J e h un
urheilukentällä S J : n osaston j a J e h un
järjestämän syysjuhlan yhteydessä
syyskuun 11 päivänä, alkaen kello 11
aamupäivällä. Toivomme runsasta
osanottoa,
Työläisurhelluterveisln,
Beaver Laken v.- ja n.-seura Jehu
J , K r a t s E, T i k k a n en
puheenjoht, sihteeri.
Kilpailuohjelma: Yleinen 4-ottelu
f 100 m„ moukarin j a kiekonheitto ja
3-loikka), Alle 18-v. 3-ottelu (200
m., kevyt kiekko j a k o l m i l o i k k a ) . Ikämiesten
3-ottelu (60 m., k u u l a j a k i e k ko).
Naisten 3-ottelu (100 m., k i e k ko
j a pituushyppy). Alle 15-v. p o i k a i n 3-
ottelu (60 m„ kiekko j a pituushyppy).
A l l e 12 V . tytöille j a pojille 60 m , juoksu.
Lisäksi k i l p a i l l a a n ruotsalalsviestis-sä
Sudburyn " K u l u t t a j a t " - r u o k a l an
upeasta kiertopalkinnosta, jonka, v i i me
kesänä voitti T i m m i n s i n Comets
j a viime talvena hiihdossa Beaver L a ken
Jehu,
P a l k i n t o j a jaetaan 3 k p l , k u s s a k in
sarjassa. Alle 12 v, p o j i l l e j a tytöille
annetaan palkinnot k a i k i l l e k i l p a i l u un
"osalllstuVlle;'
Toivomme, että k i l p a i l u u n o s a l l i s t u vat
seurat toisivat tullessaan sekun-t
a a t t o r i n aikojen ottamista varten.
Myöskin voivat seurat lähettää k i l p a i l
u t u o m a r i n eli etujen valvojansa k i l pailuun.
Osanottollmoitukset tehtävä
sihteerille ajoissa os, E i n o Tikkanen
R.R. 1, Worthlngton, Ont,
menettelytapoja, korotti M A L äänensä.
J u u r i päättäväisen j a l u j a n fasis-minvastaLsen
a.senteemme takia on
meiUä sanottu, että järjestömme on
enemmän poliittinen kuin a m m a t i l l i nen.
Tämä käsitys M A L : n fasismin-vastaisuudesta
on todellisuudessa pa.--
h a i n kiitos mikä voidaan ahtaa. F a sismi
hävittää työläisten ammattijärjestöt.
M A L ei voi lopettaa enempää
k u i n laimentaakaan taisteluaan fasism
i a j a sen ideologiaa vastaan.
— Maailman ammattiyhdistysten
l i i t o n , jatkoi Saillant, tuli taistella
sotaa Ja sen seurauksia vastaan ja
sien aikana tästä syystä luopuneet
2LlAL:stä toivossa heikentää k a n s a i n välisen
järjestömme voimaa.
S a i l l a n t käsitteli edelleen M A L :n
t o i m i n t a a työtätekevien taloudellisten
j a isosiaallsten oikeuksien puolesta.
M A L on m.m. edustanut työläisten
näkökantoja Y K : n taloudellisessa ja
sosiaalisessa neuvostossa j a k a n s a i n välisessä
työtoimistossa.
Me olemme ylpeitä järjestöstämme,
j a t k o i Saillant, m u t t a ylpeytemme el
estä meitä arvostelemasta omaa t o i mintaamme.
Meidän väsymättömien
ponnlstustemme tarkoltuteena on löy-
„tää paras m a h d o l l i n e n asenne, omaksua
kestävin näkökanta j a tehdä o l -
3,000 suomalaislasta
jää Ruotsiin koko iäkseen
Helsinki. ^ (SS) r - Sosiaaliminister
i Tyyne Lelvo-Larsson on kertonut
erään tukholmalaisen lehden edustaj
a l l e nyky-Suomen sosiaalisista pulmista.
Hän o n käsitellyt eritoten
Ruotsissa olevien suomalaislasten p a lauttamisesta
syntyviä kysymyksiä.
Ruotsalaisten k a s v a tusvanhemplen
kieltäytyminen palauttamasta holta-m
i a a n suomalaislapsia on aiheuttanut
vielä ratkaisemattoman ongelman.
Samaten on asianlaita myös Tanskassa
olevien suomalaisten lasten suhteen
Suomessa tuntevat näitten lasten
vanhemmat levottomuutta sen j o h dosta,
että ruotsalaiset kasvatusvanhemmat
ovat kieltäytyneet lähettämästä
lapsia takaisin. Eräissä t a pauksissa
on syntynyt oikeusjuttuja.
K a i k k i a a n vähän y l i 3,000 lasta tulee
laskujemme mukaan jäämään Ruots
i i n.
todellisen j a pysyvän r a u h a n puoles-ta.
Olemmeko toimineet tässä hen- keudenmukalsimmat ja työväenluo-gsssä?
M A L on j a t k u v a s t i vastasta-nut
sellaista vallankäyttöä, j o k a tähtää
valtioiden välisten erimielisyyksien
synnyttämiseen. Me olemme moneen
kertaan ilmaisseet kannatuk-
.semme politijkalle, joka tähtää valtioiden
välisten erimielisyyksien poistamiseen.
Me olemme moneen kertaan
ilmaisseet kannatuksemme polit
i i k a l l e , joka perustuu h a l l i t u s t e n väl
i s i in r a u h a l l i s i i n neuvotteluihin kunk
i n maan suvereenisuutta kunnioittaen.
M A L on kieltänyt sotien väistämättömyyden.
Se on kehoittanut
k a i k k i a työläisiä liittymään rauhan-taistelijoihin.
— M A L : n osallistuminen P a r i i s i in
rauhanpuolustajain kongressiin todist
i , etta järjestömme on vakuuttimut
maailman kansojen kyvystä estää u u den
sodan syttyminen. Maaliman
rauhanrintaman taistelu voi tehdä
mitättömäksi imperialistien toiminn
a n ja kapitalististen monopolien
hyökkäyspolitiikan.
— Jatkuva toiminta oikeudenmukaisen
j a pysyvän r a u h a n hyväksi o n
olennaisinta M A L : n olemassaololle.
Kansainvälinen taantumus, sodanlietsojat,
kansainvälisen k a p i t a l i s m i n v o i mat
j a ne, j o t k a sitä tukevat ovat
täydellisesti ymmärtäneet tämän ja
kohdistaneet iskunsa meidän maall-manlilttOonime,
joka laajentaa toimintaansa
rauhan hyväksi j a puolt
a a sellaista p o l i t i i k k a a , joka Ijo y s tävyyttä
j a yhteistuntoa kansojen vä-l
l l l e.
M a a l i m a n ammattiyhdistysten l i i t
on oli määrä antaa täysi kannatus
mahtavan j a tehokkaan kansainvälisen
järjestön luomiseksi, järjestön,
j o l l a olisi tarpeellinen valta ehkäistä
hyökkäykset ja varmistaa rauha.
Olemmeko auttaneet Y K : t a tämän
päätöksen hengessä?
Me olimme ensimmäinen j a pitkän
a i k a a ainoa kansainvälinen järjestö,
joka hallituksista riippumattomana
k a i k k i a l l a maalimassa paikallisten
järjestöjen j a propagandan kautta
selosti niitä periaatteita, joiden pohj
a l l a Y K oU perustettu. Me puolustamme
j a olemme koko ajan puolustaneet
Y K : n peruskirjaa.
M a a l i m a n ammattiyhdistysten l i i ton
oli määrä järjestää ja riveissään
yhdistää kaikki maailman ammattijärjestöt
riippumatta rodusta, k a n sallisuudesta,
uskonnosta tai p o l i i t t i s t
en katsomustapojen erilaisuudesta.
K a h d e n viimeksi kuluneen vuoden a i kana
on MAL:ään hyväksytty joukko
uusia ammattijärjestöjä tämän periaatteen
mukaisesti,
— J u u r i tämän päätöksen tuella o n
kalle edullisimmat päätökset,
— Arvostelu el meitä lamaannuta,
emmekä me p y r i välttämään sitä,
m u t t a me osaamme erottaa rakentav
a n arvostelun pahansuovasta solvauksesta.
Tämä pahansuopa "arvost
e l u " on useita kertoja muuttunut
hyökkäykseksi M A L : n olemassaoloa
vastaan.
SalUant esitti esimerkkejä, jotka
selvästi "todistavat, että j o k a kerta,
k u n me haluamme noudattaa M A L zn
säännöissä Ilmaistuja periaatteita,
saimme vastustusta osaksemme vieläpä
toimeenpanevan komitean sisälläk
i n " .
Y l i i n i e l i s y y s , j o l l a brittiläisten a m mattijärjestöjen,
a,merlkkalalsen C I
0 : n j a h o l l a n t i l a i s e n ammattijärjestön
edustajat jättivät toimeenpanevan
komitean kokodksen tammikuussa
1949, kuvasi täydellisesti sitä asennetta,
jonka ovat omaksimeet sellaiset
ihmiset, jotka itse ovat vastiiussa
luomastaan ilmapiiristä. Tätä henkeä
saatetaan seurata ajassa taaksepäin
aina vuoteen 1947 saakka. N o in
6 kuukautta M A L : n yleisneuvoston
kesäkuussa 1947 pidetyn kokouksen
jälkeen kävi selväksi, että juonittelut
olivat löytäneet tiensä M A L : n johtoe
l i m i i n k i n asti.
Nämä juonittelut muuttuivat myöhemmin
järjestömme hajoltus- ja
tuhoamisyritykslksl. Kävi selväksi,
että hajolttajat pyrkivät M A L : n j o h t
o e l i m i in tehdäkseen mahdottomaksi
k a l k k i e n päätösten syntymisen p a l v e l lakseen
täten kansainvälistä hajaannusta.
R a j o i t t a j a t noudattivat poliittista
s y r j i m i s p o l l t l l k k a a . Me emme voineet,
seurata heitä emmekä koskaan tule
kulkemaan sitä tietä.
Meidän vastustajamme ulottuvat
määrätyistä ammattiyhdistysjohtajista
kapitalistien edustajiin saakka, j a
he selittävät työnantajan suulla, että
M A L noudattaa kommunistista p o l i t
i i k k a a . He lisäävät: M A L : n poUUlk-kaa
johtaa Neuvostoliiton h a l l i t u s.
Mikä o n todellisuudessa näiden väitteiden
ydin? Näille ihmisille ovat
ammattiyhdistykset todellisia a m mattiyhdistyksiä
vasta sitten, k u n ne
ryhtyvät taisteluun kommunismia Ja
Neuvostoliittoa vastaan j a ryhtyvät
noudattamaan linjaa, joka vuodesta
Olympialadskisain
jälkisatio Ranskaan
H e l s i n k L — R u o t s i o n menettänyt
kolme olympiakisoissa hankkimansa
k u l t a m i t a U i a . P^men viime kesän
L o n t o c n kisoja k e k s i t t i i n nerokkaissa
aivoissa m a i n i o suunnitelma, j o k a s i t ten
toteutettiin: Ratsastixskllpailuun
osaaottavat aliupseerit ylennettiin
k i s o j en ajaksi upseereiksi — j a k i s o j
e n jälkeen n y p i t t i i n l i i a t arvot jälleen
pois j a miehillä o l i s i i s korkeamp
i sotilasarvo n i i n k a u a n fcim Lontoon
k i s a t kestivät^ Ranska, j o k a t u l i k i soissa
toiseksi ratsastuslajeissa, teki
kansainväliselle olympiakomitealle
valituksen j a sentuloksena o n R a n s k
a nyt j u l i s t e t tu v o i t t a j a k s i j a R u o t si
saa lähettää paluupostissa kolme
k u l t a m i t a l i a Ranskalle. V i l p i l l i n en
manööveri el s i i s tuottanut tuloksia:
n u o l a i s t i i n , enrienkun t i p a h t i!
iCSJ:n Cobaltin os.
haalilla näytelmä
syysk. 3 päivänä
CobalL — Vain :^yt mtästmtvs
CTobalUn racmafaisnif, että oaaäton
haalilla näyfrTlign kappale ensi
laoantai-iltaJDa, syyäkium 3 päMI,
alkaen kxSlo 8. Kappaleen nimi on
"Häväisty morsian tai häväisty sulhanen".
Niinknin olen Jo ennen
mainitinnt tämä näytösksppalc fsn
hyvin hanmorinen ja näyttdijät
orat telineet kovan työn saadakseen
hyvät tuMseL Maistakaa
saapua katsomaan hanskaa kappaletta
ja samalla saa sen loputtua
tanssia aoden levyp^laajan tahtiin.
Muistakaa myös, että seuraavana
iltana on osaston kokoos alkaen Uo
7. Näkemiin! — N.
-SITÄ:
1917 alkaen o n o l l u t k a i k k i e n epädemokraattisten,
epäsosiaalisten j a työväenluokan
vastaisten poliittisten
suuntien l i n j a n a.
Heidän sihnissään on a m m a t t i y h distysliike
vasta s i l l o i n todellista a m -
matUyhdistyslilkettä, kun se l i i t t yy
U i t t o i h i n , j o t k a suuntautuvat Neuvost
o l i i t t o a vastaan, .jossa 28,500.000 työtätekevää
ihmistä o n vapaaehtoisesti
j a omasta tahdostaan ammattiyhdist
y s l i i k k e en jäseninä.
Nämä ihmiset taistelevat MAL:ää
vastaan. Pääsyytös, jonka ne k o h distavat
liittoamme vastaan, on, että
sitä on tukemassa Neuvostoliiton ammattijärjestön
28,500,000 jäsentä.
Me olename sitävastoin ylpeitä s i l itä,
että neuvostolaiset ammattijärjestöt
kuuluvat Hittoomme.
Neuvostolaiset ammattijärjestöt o-vat
omassa ihaassaan sellaisessa asemassa,
ettei millään m u u n m a a n a m mattijärjestöllä
ole tällä hetkellä senk
a l t a i s t a vaikutusvaltaa. Neuvostol
i i t t o l a i s e t ammattijärjestöt ovat suorittaneet
sosiaalihuollon a l a l l a y r i t y k sen,
jota ei missään maailmassa ole
y l i t e t t y.
Näillä ammattijärjestöillä on lepokoteja,
sairaaloita, k u l t t u u r i t a l o j a ja
lastenselmlä, heillä o n t u h a n s i a k i r jastonhoitajia,
jotka avustavat tieteellisen,
teknillisen j a ammatillisen
tietouden syventymisessä. Nämä a m mattijärjestöt
osallistuvat palkkaluo-k
i t t e l u n j a tuotantonorniien suuim-n
l t t e l u u n . Ainoaltakaan k a p i t a l i s t i s t
e n maiden " r e f o r m i s t i s e l l a " ammattijärjestöllä
ei ole sellaisia, l a i l l a taatt
u j a mahdollisuuksia suorittaa uudistuksia,
j o l t a o n m a a l i m a n ensimmäisen
sosialistisen v a l t i o n ammattijärjestöllä.
Mitä kapitalististen maiden a m mattijärjestöt
voivat menettää olless
a a n jatkuvassa yhteydessä neuvostol
a i s t en ammattijärjestön kanssa? E h dottomasti
e i mitään. Mitä he voivat
voittaa? Työläisten itsensä perustamien
sosiaahsten j a a m m a t i l l i s t e n l a i tosten
kollektiivisesta johdosta saad
u n kokemuksen hedelmät. Vain
k a i t a kansalllsuushenki voi estää a m mattiyhdistystoimitsijat
näkemästä j a
ymmärtämästä Neuvostoliiton ammattijärjestöjen
toimintaa.
Osuustoimintaliike
elpynyt Unkarissa
huomattavasti
Budapest. — Täällä pidetyssä U n k a rin
csuustoimintalilton kongressissa
oh saapuvilla vastaavien järjestöjen
veljesedustajat Puo:asta j a . B u l g a r i a s t
a .
Kongressille annetusta selonteossa
käy i l m i mm. että Unkarissa o n tällä
hetkellä 3,610 osuustoiminnallista y h teenliittymää,
joissa o n jäseniä 870,000
jäsenlu\am oltua viime vuonna 429,-
000,
Talonpoikalston osuus osuustoimintaliikkeessä
on erittäin suuri, j a työtätekevä
talonpoikaisto ei enää ole
v a i n mukana liikkeessä, vaan myös
sen johdossa, talonpoikien tuotanto-osuuskuntia
on 584, j a jäseninä niissä
o n 12,231 talonpoikaa.
K o n g r e s s i n talonpoikaisedustajat totesivat,
että U n k a r i n talonpoikaisto on
nyt U n k a r i n työväenluokan johdolla
päässyt vuosisataisesta jälkeenjääneisyydestään,
j a että ainoa oikea tie on
pientalouksien yhdistäminen koneell
i s t e t u i k s i s j u r t i l o i k s i , . ' Erikoisesti
korostettiin, että maatalouden s i i r t y misen
osuustoiminnalliseen suurtuotantoon
täytyy tapahtua vapaaehtoisesti.
Osuustoimintaliikkeen tulevista t e h tävistä
m a i n i t t i i n mm. talonpoikien
tuotanto-rosuuskuntien edelleenkehittäminen
sekä koko o.suustoimlntaliik-keen
jäsenmäärän nostaminen 1500.-
000:een vielä tämän vuoden kuluessa.
=TÄT;
M i k k o kertoi seikkallustaaa,
" K u u l a tunkeutui minun
j a tuU selästä ulos."
" M u t t a jos sellaisessa on
sanoi ystävänsä, - n i i n kmil»,
Päissyt sydämesi j a sinä olisi i
" M i n u n sydämeni oli siikaa j
s a " , vastasi Mikko.
• • • • .
HALPAA
Vieras ihmetteli kun nuori
hakkasi nauloja huonekaluihin j , ,
s y l : "Mutt^ eikö se tule kalliini
t a a lapsen leikkiä tuolla tavaiiaH
J u s s i n Isä naurahti ja steoi'.
ensinkään. Minä ostan nauki
k u h l n n a l l a . "
• • *
HAVAITSI TOTCUDEX
F a r m a r i : |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-09-01-02