Vapaus, September 1, 1949

              fiftvu 2 Torstaina, syyskuun l p . — Thursday, Sept. 11 Mitä muut sanovat
mm
mm
-fc .•-•.^.1 .
tmi
mm:,
l i i f
(UBtkTl) — fnilfpfndfnt Labor
Ttleoboot»: finitnfaa Otflee 4-4X1
Edlttnlal Offlee 4-428S. Mf^ r *^
E. BukJt Zdttor W. Skbmd. ICalUng
address Box 09, Sudbnxy, OntaHo.
tabMied Nor. « h U17. Aotbarlzed
•1 Moond daat maU fagr the Boat
Offlee Oepartment, Ottav». Pnb-lUlMd
tbne9 «edOy: T u e a d a y a,
TIinndaTa and Satardaya bx Vaatia
Wbmaim OocDpaxqr Ud^ at 100-102
Adrertlsl&g zmtea oixm appUcatlon.
TrBnaTatton free of <^iarge.
nLAUSHIlfSAT:
Canadaasa: 1 vk. 6i)0 6 kk. 325
9 kk- 2X0
TbdTBvaOolaM: 1 vk. 7J)0 6 kk. 330
Soomeasa: i Tk. 7.50 0 kk. 425
Puolan kansallisaarteet
Sota tuo ääretöntä tuhoa kaikLssa maissa. Voittajamaat
tietysti velvoittavat sodassa tappiolle joutuneiden maiden
korvaamaan sodan aiheuttamat vahingot, ainakin osittain,
• Nykyaikana ei tule nimeksikään tuhotun omaisuuden korvaa­minen
sellaisessa voittajamaassa, joka on joutunut sodan
jalkoihin. Viime sodassa Puola, n i i n ainakin on u.sein seli­tetty,
kärsi kaikkein enimmän sodan aiheuttamalta tuholta.'
Puola ei kuitenkaan ole saanut tuhotusta omaisuude.staan
täyttä korvausta. Joku voi selittää Puolan saaneen itselleen
uusia alueita. Ne kuuluvat Puolalle historiallisesti ja kansal­lisesti.
Näiden alueiden antaminen Puolalle on v a in historial­lisen
vääryyden oikaisu.
Vaikka pyritään selittämään, että omaisuuden tuhoami­nen
sodassa on luonnollista, n i i n siihen ei ole moraalista pe­rustaa
koska hyökkäyssota alueiden anastami-seksi j a ihmisten
orjuuttamiseksi on jo sellaisenaan oikeudetonta.
Tarkoituksemme ei ole kuitenkaan lähteä tunkeutumaan
tähän puoleen asiasta. Viime maailmansodan aikana joukko-l
murhien ja tahallisen hävityksen lisäksi natsit kohdistivat
tuhovimmansa h i s t o r i a l l i s ia muistomerkkejä vastaan. Pietar-hovissa
hävitettiin historiallisesti tärkeä ja mu.seoksi muu­tettu
keisarillinen palatsi tahallisesti. Jasnaja Poljanassa
poltettiin museoksi muutettu venäläisen kirjailijaneron Leo
Tolstoin koti ja häväistiin hänen hautansa j a missä ikinä sak­salaiset
gangsterit tapasivatkin j o i t a k in historiallisia muisto-
' merkkejä niin ne hävitettiin.
Saksalaiset natsit puhuivat takapajuisten slaavilaisten
kansojen sivistymättömyydestä j a rotualemmuudesta kun he
selittivät syitä tällaisiin konnantöihin-
Kuitenkaan ranskalaiset eivät olleet paljoakaan parempia
kuin slaavilaiset. Sieltä alkoi, saksalaisten miehityksen jäl­keen,
virrata kaikenlaisia taideteoksia Saksaan. Sodan pää­tyttyä
löydettiin P a r i s i n Louvren, Brysselin taidegallerian ja
monen muun taidelaitoksen r i k k a u k s i a . Natsipamppu Göring
oli erikoisen innostunut näiden kähveltämiseen j a häikäile­mättömänä
selitti sen tapahtuvan hänen korkeasta taidehar­rastuksestaan.
Kun toinen maailmansota syttyi siirtivät puolalaiset
myöskin taideaarteitaan toisiin maihin. Osa nii.stä joutui
Neuvostoliittoon j a osa toisiin maihin. Koska Canadaa, joka
ei. joutunut taistelutantereeksi, pidettiin turvallisena Puolan
kansallisten taideaarteitten .säilyttämisen paikkana, n i i n osa
niitä kuljetettiin tänne. Niiden kohtalo sodan päätyttyä on
hämärän peitossa.- Puolan hallitus tiedusteli niitä Canadan
hallitukselta ja vihdoinkin saatiin selville, että ne olivat a l k u ­jaan
olleet Ottawassa, mutta sieltä siirretty johonkin muualle.
Vihdoinkin saatiin selville, että ne o l i kuljetettu Quebeciin.
Se mitä on tapahtunut senjälkeen ei suinkaan ole omiaan
nostamaan Canadan arvoa rehellisten ihmisten silmissä toi­sissa
maissa, kaikkein vähimmin puolalaisten keskuudessa.
Kun Puolan Canadassa olevalta ministeriltä, E. J . M i l n e -
kiltä tiedusteltiin äskettäin Winnipegissä Canadan j a Puolan
välisiä suhteita, niin hän vastasi kaiken olevan normaalista,
paitsi "yksi varjo — meidän kansallisaarteemme"- Edelleen
hän selitti, että ne ovat nykyään Quebecin hallituksen hallus»
sa, joka kieltäytyy luovuttamasta niitä sillä tekosyyllä, että
ne joutuisivat Neuvostohallituksen käsiin.
Mutta kuinka se on mahdollista, että tänne säilytettäväksi
tuotujen ystävällisen maan taideaarteitten kohtalo on jätetty
yhden maakuntahallituksen päätettäväksi, jolla virallisesti
ei ole mitään tekemistä maamme ulkopolitiikan kanssa? Sitä
varmaankin monet puolalaiset ihmettelevät. Vai onko kysy­myksessä
liittohallituksen yritys pestä kätensä tällaisesta
skandaalista."
Miksi sekoittaa tähän Neuvostoliitto? • Samassa haastat­telussa
Puolan ministeri sanoi, että jos P u o l a n kansallisaar­teet
palautetaan kotimaahan, niin ne eivät missään muodossa
joutuisi Neuvostoliiton käsiin. " K a i k k i taideaarteet", sanoi
hän, "joita sodan aikana kuljetettiin Neuvostoliittoon, on pa­lautettu
Puolaan." "
Mitä ovat Duplessisin käsissä olevat Puolan kansallis­aarteet?
Niitä on monenlaisia historiallisia esineitä, mm.
Puolan kuninkaitten kruunausmiekka. Saamme olla varmo­ja,
että ei sitä ainakaan Neuvosloliitto himoitse, joskin antavat
sille historiallisen arvon.
Kaikkein kalleimmat ovat Puolasta Wawellin linnasta
tuodut seinäverhot, joita on toistasataa kappaletta. Ne ovat
kuuluisten belgialaisten mestarikutojien tekemiä ja peräisin
16. vuosisadalta. Puolan kuningas Sigismund II:n August
tilasi niitä j a niissä kuvataan Puolan kansan vanhempaa his­toriaa.
Historia todistaa vakuuttavasti sen tosiasian, ettei
Neuvostoliitto niitä halua.
Puolan kansallisen sorron aikana tsaari-Venäjä riisti ne
V. 1795 ja kuljetetti ne keisarilliseen hoviin. K u n Venäjän val­lankumouksesta
nousi itsenäinen Puola ja kun lokakuun suuri
vallankumous kohotti valtaan Neuvostoliiton, niin seurasi
neuvotteluja näiden kahden vallan välillä. Ensimmäisessä
sopimuksessa P u o l a n kanssa Neuvostoliitto luovutti nämä sa­mat
kansallisaarteet Puolalle.
Kumpaa kansaa puolalaiset pitävät oikeamielisempänä
Neuvostoliiton kansaa vai Canadanko kansaa? Sitäkö joka
ei luovuta Puolan taideaarteita taikka sitäkö, joka on luovut­tanut
ne jo toisen kerran? Päättäköön lukija. -
Varmoja saadaan olla, että kysymyksessä ovat tärkeät
poliittiset vaikutteet. Näinkö kehnoilla keinoilla l i i t t o h a l l i ­tus
yrittää harjoittaa painostusta maata vastaan, jota pidetään
ainakin virallisesti, ystävällisenä maana? Jos liittohallitus
luulee, että se v o i tässä asiassa piilottautua puolifasistisen
Duplessisin h a l l i t u k s en selän taakse, n i i n siinä se erehtyy.
Monet tapaukset j a teot ovat osoittaneet, että Canadan
ulkopolitiikka ei ole h a r k i t u i n t a , k a i k k e i n vähimmän valtio-viisasta.
i .MITEN SE C U ?
1 Yhdysvaltain julkaiseman K i i n an
; " v a l k o i s e e n " kirjaan kuuluu ulkomi­nisteri
Acliesonin a r t i k k e l i . Jossa a r ­vellaan,
että K i i n a n " k o m m u n i s t i t p i i ­s
i voitu voittaa vain a m e r i k k a l a i s i l la
a s e i l l a ."
Huonosti oli M a r s h a l l selvitellyt
seuraajalleen, k u n jätti sanomatta, et­tä
jauri a m e r i k k a l a i s i l l a aseilla K i i ­n
a n kansanarmeija on kyennyt lyö­mään
Kuomintangin Joukot, joiden
käsissä amerikkalai.set aseet ovat py­syneet
n i i n kovin vähän aikaa. —
K a n s a n Tahto, Oulu.
• • • •,
ERIKOINEN HAUTAUS-SAATTUE
K u n 93.vuotias George Bernard
Shaw sattui äskettäin sairastumaan
tilapäisesti, n i i n lääkäri kehoittl hän­tä
.syömään hiukan lihaa, jotta hä­nen
voimansa vahvistuisivat,
M u t u Shaw oli n y t n i i n k u i n aina
ennenkin vannoutunut kasvissyöjä ja
sanoi mieluummin kuolevansa kuin
syövänsä lihaa,
" M i n u n te.«'.amenttini sisältää k a i k ­ki
ohjeet hautajaLsia varten", selitti
hän lääkärille. " M i n u n mallista t o ­mumajaani
ei seuraa mikään suru-
.saatto, vaan kulkue, jossa on härkiä,
lampaita, sikoja, kanoja ja r a t t a in
kuljetettava elävien kalojen akvariu-mi
— j a k a i k i l l a valkoiset rusetit k a u -
)a.s.sa sen miehen kunniaksi, j o k a kuoli
mieluummin kuin ryhtyi syömään
näitä eloULsia olentoja."
Louis Saillant:
Mitä HaailMD M
Liitto on teliDyt? Suomalaiinfen moottori-alus
haaO^orikossa
Helsinki. — (S-S) — Suomalainen
M a a i l m a n Ammattiyhdistysten L i i i - j toimeenpaneva komitea nyt hyväksy-^ moottonalus Jarmo-Juhani joutui
Xo. sanoi SaUlant asetti päämääräk-; nyt MALrään järjestöjä maista, j o i ta
seen fasismin hävittämisen kaikissa \ ei vuonna 1945 hyväksytty liittoon,
sen ilmenlmismuodoissa j a kaiken* Niitä ovat: Saksa, J a p a n i , Indonesia,
fasistiluontoisen toiminnan lopettami-• Vietnam, Pohjois- ja Etelä-Korea,
sen, mLssä muodoissa j a minkä n i m i e n ; M o n g o l i a n kansantasavalta, E i l i p p l i -
alaisina se e s i i n t y i s i k i n . Onko M A L nit, T u r i s , Trieste, C h i l e , Etelä-Rbo-käynyt
tätä taistelua? M A L : n leppy- desiä Ja S i a m . Samoin o n s o l m i t tu
mätön asenne fasismia kohtaan tun- ; yhteydet M a l a i j i n ammattijärjestön
netaan laajoissa piireissä.
Taistelumme Francon f a s i s t i h a l l i n -
toa j a kreikkalaisten monarko-fasis-kanssa.
I maallmaiikongressissa tehtyjen
päätösten mukaisesti olemme taistel-tien
p o l i t i i k k a a vastaan Hai v a s t a k a i - i leet sekä kansallisessa että k a n s a i n -
kua sekä Y K : n yleisneuvostossa ja {välisessä mittakaavassa tapahtuneita
kansan laajoissa joukois.sa kaikissa i a m m a t i l l i s e n l i i k k e e n hajoitusyrityk-maissä.
Joka kerta k u n työtätekevää j siä vastaan. Muutamat kansalliset
kansaa vastaan käytettiin fasistisia ammattijärjestöt ovat viime kuukau-elokuun
23 pnä h a a k s i r i k k o o n Smoo-l
a n n i n r a n n i k o n edustalla, j c s t a ruot­salaiset
l u o u t t j a tullimiehet sen pe­lastivat.
A!hl8'kuljetettiii» Vestervi-k
i i n R u o t s i i D . ' - A l u k s e s s a oh 9 - m i e h i -
n e n miehistö j a y k s i matkustaja. Alus,
j o k a o n 550'tönnin vetoinen oli t u ­lossa
K u l l i s t a T u r k u u n posliinisavi-lastissa.
Kilpailukutsu
Täten kutsumme kaikkia urheilun-h
a r r a s t a j i a osallistumaan rata- ja
kenttäurheilukllpailaihln jotka järjes­tämme
Beaver Lakella, Ont., J e h un
urheilukentällä S J : n osaston j a J e h un
järjestämän syysjuhlan yhteydessä
syyskuun 11 päivänä, alkaen kello 11
aamupäivällä. Toivomme runsasta
osanottoa,
Työläisurhelluterveisln,
Beaver Laken v.- ja n.-seura Jehu
J , K r a t s E, T i k k a n en
puheenjoht, sihteeri.
Kilpailuohjelma: Yleinen 4-ottelu
f 100 m„ moukarin j a kiekonheitto ja
3-loikka), Alle 18-v. 3-ottelu (200
m., kevyt kiekko j a k o l m i l o i k k a ) . Ikä­miesten
3-ottelu (60 m., k u u l a j a k i e k ­ko).
Naisten 3-ottelu (100 m., k i e k ko
j a pituushyppy). Alle 15-v. p o i k a i n 3-
ottelu (60 m„ kiekko j a pituushyppy).
A l l e 12 V . tytöille j a pojille 60 m , juok­su.
Lisäksi k i l p a i l l a a n ruotsalalsviestis-sä
Sudburyn " K u l u t t a j a t " - r u o k a l an
upeasta kiertopalkinnosta, jonka, v i i ­me
kesänä voitti T i m m i n s i n Comets
j a viime talvena hiihdossa Beaver L a ­ken
Jehu,
P a l k i n t o j a jaetaan 3 k p l , k u s s a k in
sarjassa. Alle 12 v, p o j i l l e j a tytöille
annetaan palkinnot k a i k i l l e k i l p a i l u un
"osalllstuVlle;'
Toivomme, että k i l p a i l u u n o s a l l i s t u ­vat
seurat toisivat tullessaan sekun-t
a a t t o r i n aikojen ottamista varten.
Myöskin voivat seurat lähettää k i l p a i ­l
u t u o m a r i n eli etujen valvojansa k i l ­pailuun.
Osanottollmoitukset tehtävä
sihteerille ajoissa os, E i n o Tikkanen
R.R. 1, Worthlngton, Ont,
menettelytapoja, korotti M A L äänen­sä.
J u u r i päättäväisen j a l u j a n fasis-minvastaLsen
a.senteemme takia on
meiUä sanottu, että järjestömme on
enemmän poliittinen kuin a m m a t i l l i ­nen.
Tämä käsitys M A L : n fasismin-vastaisuudesta
on todellisuudessa pa.--
h a i n kiitos mikä voidaan ahtaa. F a ­sismi
hävittää työläisten ammattijär­jestöt.
M A L ei voi lopettaa enempää
k u i n laimentaakaan taisteluaan fasis­m
i a j a sen ideologiaa vastaan.
— Maailman ammattiyhdistysten
l i i t o n , jatkoi Saillant, tuli taistella
sotaa Ja sen seurauksia vastaan ja
sien aikana tästä syystä luopuneet
2LlAL:stä toivossa heikentää k a n s a i n ­välisen
järjestömme voimaa.
S a i l l a n t käsitteli edelleen M A L :n
t o i m i n t a a työtätekevien taloudellisten
j a isosiaallsten oikeuksien puolesta.
M A L on m.m. edustanut työläisten
näkökantoja Y K : n taloudellisessa ja
sosiaalisessa neuvostossa j a k a n s a i n ­välisessä
työtoimistossa.
Me olemme ylpeitä järjestöstämme,
j a t k o i Saillant, m u t t a ylpeytemme el
estä meitä arvostelemasta omaa t o i ­mintaamme.
Meidän väsymättömien
ponnlstustemme tarkoltuteena on löy-
„tää paras m a h d o l l i n e n asenne, omak­sua
kestävin näkökanta j a tehdä o l -
3,000 suomalaislasta
jää Ruotsiin koko iäkseen
Helsinki. ^ (SS) r - Sosiaaliministe­r
i Tyyne Lelvo-Larsson on kertonut
erään tukholmalaisen lehden edusta­j
a l l e nyky-Suomen sosiaalisista pul­mista.
Hän o n käsitellyt eritoten
Ruotsissa olevien suomalaislasten p a ­lauttamisesta
syntyviä kysymyksiä.
Ruotsalaisten k a s v a tusvanhemplen
kieltäytyminen palauttamasta holta-m
i a a n suomalaislapsia on aiheuttanut
vielä ratkaisemattoman ongelman.
Samaten on asianlaita myös Tanskas­sa
olevien suomalaisten lasten suhteen
Suomessa tuntevat näitten lasten
vanhemmat levottomuutta sen j o h ­dosta,
että ruotsalaiset kasvatusvan­hemmat
ovat kieltäytyneet lähettä­mästä
lapsia takaisin. Eräissä t a ­pauksissa
on syntynyt oikeusjuttuja.
K a i k k i a a n vähän y l i 3,000 lasta tulee
laskujemme mukaan jäämään Ruot­s
i i n.
todellisen j a pysyvän r a u h a n puoles-ta.
Olemmeko toimineet tässä hen- keudenmukalsimmat ja työväenluo-gsssä?
M A L on j a t k u v a s t i vastasta-nut
sellaista vallankäyttöä, j o k a täh­tää
valtioiden välisten erimielisyyk­sien
synnyttämiseen. Me olemme mo­neen
kertaan ilmaisseet kannatuk-
.semme politijkalle, joka tähtää val­tioiden
välisten erimielisyyksien pois­tamiseen.
Me olemme moneen ker­taan
ilmaisseet kannatuksemme poli­t
i i k a l l e , joka perustuu h a l l i t u s t e n vä­l
i s i in r a u h a l l i s i i n neuvotteluihin kun­k
i n maan suvereenisuutta kunnioit­taen.
M A L on kieltänyt sotien väistä­mättömyyden.
Se on kehoittanut
k a i k k i a työläisiä liittymään rauhan-taistelijoihin.
— M A L : n osallistuminen P a r i i s i in
rauhanpuolustajain kongressiin todis­t
i , etta järjestömme on vakuuttimut
maailman kansojen kyvystä estää u u ­den
sodan syttyminen. Maaliman
rauhanrintaman taistelu voi tehdä
mitättömäksi imperialistien toimin­n
a n ja kapitalististen monopolien
hyökkäyspolitiikan.
— Jatkuva toiminta oikeudenmu­kaisen
j a pysyvän r a u h a n hyväksi o n
olennaisinta M A L : n olemassaololle.
Kansainvälinen taantumus, sodanliet­sojat,
kansainvälisen k a p i t a l i s m i n v o i ­mat
j a ne, j o t k a sitä tukevat ovat
täydellisesti ymmärtäneet tämän ja
kohdistaneet iskunsa meidän maall-manlilttOonime,
joka laajentaa toi­mintaansa
rauhan hyväksi j a puol­t
a a sellaista p o l i t i i k k a a , joka Ijo y s ­tävyyttä
j a yhteistuntoa kansojen vä-l
l l l e.
M a a l i m a n ammattiyhdistysten l i i ­t
on oli määrä antaa täysi kannatus
mahtavan j a tehokkaan kansainväli­sen
järjestön luomiseksi, järjestön,
j o l l a olisi tarpeellinen valta ehkäistä
hyökkäykset ja varmistaa rauha.
Olemmeko auttaneet Y K : t a tämän
päätöksen hengessä?
Me olimme ensimmäinen j a pitkän
a i k a a ainoa kansainvälinen järjestö,
joka hallituksista riippumattomana
k a i k k i a l l a maalimassa paikallisten
järjestöjen j a propagandan kautta
selosti niitä periaatteita, joiden poh­j
a l l a Y K oU perustettu. Me puolus­tamme
j a olemme koko ajan puolus­taneet
Y K : n peruskirjaa.
M a a l i m a n ammattiyhdistysten l i i ­ton
oli määrä järjestää ja riveissään
yhdistää kaikki maailman ammatti­järjestöt
riippumatta rodusta, k a n ­sallisuudesta,
uskonnosta tai p o l i i t t i s ­t
en katsomustapojen erilaisuudesta.
K a h d e n viimeksi kuluneen vuoden a i ­kana
on MAL:ään hyväksytty joukko
uusia ammattijärjestöjä tämän peri­aatteen
mukaisesti,
— J u u r i tämän päätöksen tuella o n
kalle edullisimmat päätökset,
— Arvostelu el meitä lamaannuta,
emmekä me p y r i välttämään sitä,
m u t t a me osaamme erottaa rakenta­v
a n arvostelun pahansuovasta sol­vauksesta.
Tämä pahansuopa "arvos­t
e l u " on useita kertoja muuttunut
hyökkäykseksi M A L : n olemassaoloa
vastaan.
SalUant esitti esimerkkejä, jotka
selvästi "todistavat, että j o k a kerta,
k u n me haluamme noudattaa M A L zn
säännöissä Ilmaistuja periaatteita,
saimme vastustusta osaksemme vielä­pä
toimeenpanevan komitean sisällä­k
i n " .
Y l i i n i e l i s y y s , j o l l a brittiläisten a m ­mattijärjestöjen,
a,merlkkalalsen C I
0 : n j a h o l l a n t i l a i s e n ammattijärjes­tön
edustajat jättivät toimeenpane­van
komitean kokodksen tammikuus­sa
1949, kuvasi täydellisesti sitä asen­netta,
jonka ovat omaksimeet sellai­set
ihmiset, jotka itse ovat vastiiussa
luomastaan ilmapiiristä. Tätä hen­keä
saatetaan seurata ajassa taakse­päin
aina vuoteen 1947 saakka. N o in
6 kuukautta M A L : n yleisneuvoston
kesäkuussa 1947 pidetyn kokouksen
jälkeen kävi selväksi, että juonittelut
olivat löytäneet tiensä M A L : n johto­e
l i m i i n k i n asti.
Nämä juonittelut muuttuivat myö­hemmin
järjestömme hajoltus- ja
tuhoamisyritykslksl. Kävi selväksi,
että hajolttajat pyrkivät M A L : n j o h ­t
o e l i m i in tehdäkseen mahdottomaksi
k a l k k i e n päätösten syntymisen p a l v e l ­lakseen
täten kansainvälistä hajaan­nusta.
R a j o i t t a j a t noudattivat poliittista
s y r j i m i s p o l l t l l k k a a . Me emme voineet,
seurata heitä emmekä koskaan tule
kulkemaan sitä tietä.
Meidän vastustajamme ulottuvat
määrätyistä ammattiyhdistysjohtajis­ta
kapitalistien edustajiin saakka, j a
he selittävät työnantajan suulla, että
M A L noudattaa kommunistista p o l i ­t
i i k k a a . He lisäävät: M A L : n poUUlk-kaa
johtaa Neuvostoliiton h a l l i t u s.
Mikä o n todellisuudessa näiden väit­teiden
ydin? Näille ihmisille ovat
ammattiyhdistykset todellisia a m ­mattiyhdistyksiä
vasta sitten, k u n ne
ryhtyvät taisteluun kommunismia Ja
Neuvostoliittoa vastaan j a ryhtyvät
noudattamaan linjaa, joka vuodesta
Olympialadskisain
jälkisatio Ranskaan
H e l s i n k L — R u o t s i o n menettänyt
kolme olympiakisoissa hankkimansa
k u l t a m i t a U i a . P^men viime kesän
L o n t o c n kisoja k e k s i t t i i n nerokkaissa
aivoissa m a i n i o suunnitelma, j o k a s i t ­ten
toteutettiin: Ratsastixskllpailuun
osaaottavat aliupseerit ylennettiin
k i s o j en ajaksi upseereiksi — j a k i s o ­j
e n jälkeen n y p i t t i i n l i i a t arvot jäl­leen
pois j a miehillä o l i s i i s korkeam­p
i sotilasarvo n i i n k a u a n fcim Lontoon
k i s a t kestivät^ Ranska, j o k a t u l i k i ­soissa
toiseksi ratsastuslajeissa, teki
kansainväliselle olympiakomitealle
valituksen j a sentuloksena o n R a n s ­k
a nyt j u l i s t e t tu v o i t t a j a k s i j a R u o t ­si
saa lähettää paluupostissa kolme
k u l t a m i t a l i a Ranskalle. V i l p i l l i n en
manööveri el s i i s tuottanut tuloksia:
n u o l a i s t i i n , enrienkun t i p a h t i!
iCSJ:n Cobaltin os.
haalilla näytelmä
syysk. 3 päivänä
CobalL — Vain :^yt mtästmtvs
CTobalUn racmafaisnif, että oaaäton
haalilla näyfrTlign kappale ensi
laoantai-iltaJDa, syyäkium 3 päMI,
alkaen kxSlo 8. Kappaleen nimi on
"Häväisty morsian tai häväisty sul­hanen".
Niinknin olen Jo ennen
mainitinnt tämä näytösksppalc fsn
hyvin hanmorinen ja näyttdijät
orat telineet kovan työn saadak­seen
hyvät tuMseL Maistakaa
saapua katsomaan hanskaa kappa­letta
ja samalla saa sen loputtua
tanssia aoden levyp^laajan tahtiin.
Muistakaa myös, että seuraavana
iltana on osaston kokoos alkaen Uo
7. Näkemiin! — N.
-SITÄ:
1917 alkaen o n o l l u t k a i k k i e n epäde­mokraattisten,
epäsosiaalisten j a työ­väenluokan
vastaisten poliittisten
suuntien l i n j a n a.
Heidän sihnissään on a m m a t t i y h ­distysliike
vasta s i l l o i n todellista a m -
matUyhdistyslilkettä, kun se l i i t t yy
U i t t o i h i n , j o t k a suuntautuvat Neuvos­t
o l i i t t o a vastaan, .jossa 28,500.000 työ­tätekevää
ihmistä o n vapaaehtoisesti
j a omasta tahdostaan ammattiyhdis­t
y s l i i k k e en jäseninä.
Nämä ihmiset taistelevat MAL:ää
vastaan. Pääsyytös, jonka ne k o h ­distavat
liittoamme vastaan, on, että
sitä on tukemassa Neuvostoliiton am­mattijärjestön
28,500,000 jäsentä.
Me olename sitävastoin ylpeitä s i l ­itä,
että neuvostolaiset ammattijärjes­töt
kuuluvat Hittoomme.
Neuvostolaiset ammattijärjestöt o-vat
omassa ihaassaan sellaisessa ase­massa,
ettei millään m u u n m a a n a m ­mattijärjestöllä
ole tällä hetkellä sen­k
a l t a i s t a vaikutusvaltaa. Neuvosto­l
i i t t o l a i s e t ammattijärjestöt ovat suo­rittaneet
sosiaalihuollon a l a l l a y r i t y k ­sen,
jota ei missään maailmassa ole
y l i t e t t y.
Näillä ammattijärjestöillä on lepo­koteja,
sairaaloita, k u l t t u u r i t a l o j a ja
lastenselmlä, heillä o n t u h a n s i a k i r ­jastonhoitajia,
jotka avustavat tie­teellisen,
teknillisen j a ammatillisen
tietouden syventymisessä. Nämä a m ­mattijärjestöt
osallistuvat palkkaluo-k
i t t e l u n j a tuotantonorniien suuim-n
l t t e l u u n . Ainoaltakaan k a p i t a l i s t i s ­t
e n maiden " r e f o r m i s t i s e l l a " ammat­tijärjestöllä
ei ole sellaisia, l a i l l a taat­t
u j a mahdollisuuksia suorittaa uudis­tuksia,
j o l t a o n m a a l i m a n ensimmäi­sen
sosialistisen v a l t i o n ammattijär­jestöllä.
Mitä kapitalististen maiden a m ­mattijärjestöt
voivat menettää olles­s
a a n jatkuvassa yhteydessä neuvosto­l
a i s t en ammattijärjestön kanssa? E h ­dottomasti
e i mitään. Mitä he voivat
voittaa? Työläisten itsensä perusta­mien
sosiaahsten j a a m m a t i l l i s t e n l a i ­tosten
kollektiivisesta johdosta saa­d
u n kokemuksen hedelmät. Vain
k a i t a kansalllsuushenki voi estää a m ­mattiyhdistystoimitsijat
näkemästä j a
ymmärtämästä Neuvostoliiton am­mattijärjestöjen
toimintaa.
Osuustoimintaliike
elpynyt Unkarissa
huomattavasti
Budapest. — Täällä pidetyssä U n k a ­rin
csuustoimintalilton kongressissa
oh saapuvilla vastaavien järjestöjen
veljesedustajat Puo:asta j a . B u l g a r i a s ­t
a .
Kongressille annetusta selonteossa
käy i l m i mm. että Unkarissa o n tällä
hetkellä 3,610 osuustoiminnallista y h ­teenliittymää,
joissa o n jäseniä 870,000
jäsenlu\am oltua viime vuonna 429,-
000,
Talonpoikalston osuus osuustoimin­taliikkeessä
on erittäin suuri, j a työ­tätekevä
talonpoikaisto ei enää ole
v a i n mukana liikkeessä, vaan myös
sen johdossa, talonpoikien tuotanto-osuuskuntia
on 584, j a jäseninä niissä
o n 12,231 talonpoikaa.
K o n g r e s s i n talonpoikaisedustajat to­tesivat,
että U n k a r i n talonpoikaisto on
nyt U n k a r i n työväenluokan johdolla
päässyt vuosisataisesta jälkeenjäänei­syydestään,
j a että ainoa oikea tie on
pientalouksien yhdistäminen koneel­l
i s t e t u i k s i s j u r t i l o i k s i , . ' Erikoisesti
korostettiin, että maatalouden s i i r t y ­misen
osuustoiminnalliseen suurtuo­tantoon
täytyy tapahtua vapaaehtoi­sesti.
Osuustoimintaliikkeen tulevista t e h ­tävistä
m a i n i t t i i n mm. talonpoikien
tuotanto-rosuuskuntien edelleenkehit­täminen
sekä koko o.suustoimlntaliik-keen
jäsenmäärän nostaminen 1500.-
000:een vielä tämän vuoden kulues­sa.
=TÄT;
M i k k o kertoi seikkallustaaa,
" K u u l a tunkeutui minun
j a tuU selästä ulos."
" M u t t a jos sellaisessa on
sanoi ystävänsä, - n i i n kmil»,
Päissyt sydämesi j a sinä olisi i
" M i n u n sydämeni oli siikaa j
s a " , vastasi Mikko.
• • • • .
HALPAA
Vieras ihmetteli kun nuori
hakkasi nauloja huonekaluihin j , ,
s y l : "Mutt^ eikö se tule kalliini
t a a lapsen leikkiä tuolla tavaiiaH
J u s s i n Isä naurahti ja steoi'.
ensinkään. Minä ostan nauki
k u h l n n a l l a . "
• • *
HAVAITSI TOTCUDEX
F a r m a r i : <Kaapunkaaistm:(,|
ka ensimmäisen kerran eläissäin J
lehmää.) "Te opitte jotain uuaj
nään?"
Kaupunkilaistyttö: 'Varmastil
minä tiedän, että sellaiset ihmiset,!
ka sanovat lehmän antavan
valehtelevat."
• • k
• KERSKCJA
Eräs canadalainen, joka ei ollatj
kaan matkustanut pois kotij
kerskuin ulkomaamatkoista.
" O n Ihmeellistä matkustaa
maailmaa. Intiassa. Kiinassa
Egyptissä. Oh. en unohda
Egyptiä."
K u u n t e l i j a : "Näittekö
j ä ?"
"Näinkö? Minä aterioltsinkini
dän kanssaan."
• • • • .
LIIKA ON AINA LIIKAA
R a v i n t o l a n pitäjä: "Te syötte j
paljon, että minun täytyy
teidän vllkkomaksun $10 aina
Täyshoitolalnen: "Älkää
nimessä. Meinaan jo haljeta
syönkln vain $10 edestä."
fOri
mj»
sy
Tiim'
haut
muis
kahv
Ki
ja m
T»li
Thunder Bayn alueella
on riittävästi työ-
Voimaa talven ajaksi
Port Arthur, Ont. — T h i m d e r B a yn
piirissä o n riittävästi työvoimaa saa­tavissa
tulevan t a l v e n ajaksi, eikä, ole
työtä ulkopuoliÄille, sanoi täällä m a a ­n
a n t a i n a National Employmeht Ser­vicen
paikallisen toimiston johtaja
M. K . M o r r i s o n esittäessään'selostuk­sen
paikallisesta työmarkkinatilan­teesta.
M r . Morrison sanoi kaupungissa j a
alueella olevan riittävästi miehiä n i i ­tä
töitä varten, j o l t a o n t a r j o l l a tule­van
talven aikana puutavaratuotan-nossa
n i i n s a h o i l l a k u i n metsissäkin.
A b i t i b i Power and Paper C o : n U -
nipitetaan o t t a v a n nyt j o miehiä met­sätöihin
mutta monet muut yhtiöt
ovat vielä pidättyvällä kannalla
miesten ottamiseen nähden.
Vi
Galina Urbanovi
yllätti ruotsalai­set
asiantuntijat
Tukholmassa pidettiin elokutm
puolella Kansainvälisen volmistel
t on kongressi, jossa mm. Neuvofl
ton voimistelijat hyväksyttiin löit
Y k s i Neuvostoliiton edustaja
kongressissa oli Neuvostoliiton m
vuotinen naisten voimisteluina ttans-i
G a l i n a Urbahovltsh, joka esifl nnct
Malmanedln volmlsteluleirillä.
holmasta lähetettiin tämän johdi
seuraava uutinen: I ,
Ihmeellistä — on asiantuntljaliKS?^
ledistön yksimielinen arvostelu
vostovenälälsestä mestarivoimldÄM lipp
G a l i n a Urbanovitshistä hänen täk
mlsensä jälkeen Malmahedin T(n
telulelrlUä. Hän o l i yksi Neun Ptikk(
l i i t o n kolmesta edustajasta Kass matku
välisen voimisteluliitön h l l j a t f l l ob
päättyneessä kongressissa, jossa
vostolllton voimistelijat hyväksyt
l i i t t o o n.
T i i s t a i - l l t a n a hän esiintyi MaL
hedlssa, jossa Lingiadin kansalni
Kolme uintieUnätystä
H e l s i n k i . — Valkeakoskella pide­tyissä
Suomen u i n t i m e s t a r u u s k i l p a l.
luissa s a a v u t e t t i in k a k s i u u t t a Suomen
ennätystä j a yksi T U L : n ennätys.
H i l k k a Hietamäki s a a v u t t i naisten 100
m. selkäuinnissa ajan 1.26.5 j a H e l s i n -
g i i i U i m a r i t 3x100 m. v i e s t in sekavies­tissä
3.33,3, E. VIklönkorpi u i miesten
100 m. v a p a a u l n n i s i a uuden T U L :n
ennätyksen ajassa 1.03.6.
nen voimisteluleiri sunnuntaina i '
t i l n n. 20 m a a n edustajien läsnäol
sa. Tästä esiintymisestä kirjoitti
Iltalehti, että Galina Urbanot ^J«st(
k u u l u i s i miesten voimistelun olyo]
luokkaan. Äalsvoimisteluun hän
l i i a n taitava. Hänen ohjelmansa
l i i a n valkea ollakseen naisellinea
nen vapaaesityksensä tarjoavat
p l a s t i l l i s t a kauneutta miesnui
l i i k k e i d en kanssa, mutta kaikkein
meelllslntä o n nähdä hänet noj^
j a rekillä.
G a l i n a Urbanovitsh, joka on
t y t mm. Bulgariassa, TshekkosloT
assa j a Suomessa on 6 vuotena
käin voittanut naisten voimlstelai
PÄIVÄN PAKIHÄ
•o Kommersialisoitua kulttuuria
Onko sosialismissa syy?
Senjälkeen kun B r i t a n n i a n taloudellinen kriisi kärjistyi
siinä määrin, että se uhkasi kuten se uhkaa edelleen vieläkin
enemmän, koko Britannian taloudellista jäi'jestelmää, niin
usein täällä Canadassa, sekä myöskin muissa maissa, taantu­mukselliset
syyttävät siitä sosialismia. Mikään ei ole sen
kauempana totuudesta. K a i k k i sodanjälkeiset uudelleen jär­jestelyt,
kuten hiilikaivosten, transporttisysteemin kansallis-tuttaminen
ym, eivät suinkaan merldtse sosialismia. Ja aivan
oikein on sanottu, että sosialismi ei suinkaan ole epäonnis­tunut,
vaan Labor-puolueen johtajien torypolitiikka-
Jos halattaisiin rehellisesti tutkia sitä, että onko sosialismi
epäonnistunut talouselämän järjestelyssä sodan jälkeen, n i in
pitäisi kääntää katse Neuvostoliittoon ja uuden demokratian
maihin. Tulokset olisivat s i l l o in aivan päinvastaiset. Jokai­sessa
näissä maissa, vaikeuksista huolimatta, on talouselämä
noususuunnassa, eikä .puhuta mitään dollarikriisistä enempää
k u i n työttömyydestäkään.
Mistä sitten on kysymys Britanniassa? Britannian talou­dellisen
k r i i s i n syynä on se, että imperialistisena maana se e i
ole voinut laajentaa markkina-alueitaan, joka vientimaana
vaikuttaa sen vientiin. Tämän lisäksi on amerikkalainen
imperialismi työntänyt sitä ulos markkinoilta j a dollarin
voimalla saanut Britanniasta kuristavan otteen. Lontoon
D a i l y Worker k i r j o i t t i äskettäin seuraavaa:
" Y h d y s v a l t a i n suurkapitalistit haluavat antaa murskaa­van
iskun avatakseen siten portit amerikkalaisten tavaroiden
dumpingille . . . Amerikkalaisten harjoittama painostus voi­mistuu.
Yhdysvaltain päätarkoituksena on n y t punnan de­v
a l v o i n t i , joka johtaisi puntamaat vararikkoon ja d o l l a r in
valtaan koko kapitalistisessa maailmassa . . ."
Britannian taloudellisen hädän syynä ei ole sosialismi,
vaan imperialistinen k i l p a i l u , josta ei myöskään Amerikka
edes loppujen lopuksi vapaudu, v a i k k a onkin dollareita.
T u n n e t t u edistysmielinen lllminäyt-telljätär
G a l e Sondergaard p i t i äsket-äln
puheen eräässä L o s A n g e l e s in kirr
kossa. Puheessaan hän kosketteli l a s -
tenkasvatusprobleemla j a k u i n k a n y ­kyinen
sanomalehtien, elokuvien ja
r a d i o n k a u t t a levitetty turmeleva p r o -
pakanda v a i k u t t a a l a p s i i n . Hän sanoi
mm. seuraavaa:
" A l a n lasten kanssa vietetystä päi­västä
k u n i s t u n aamiaispöydässä ja
apset ovat kiintyneitä aamulehdessä
o l e v i in k u v i i n . He kokoontuvat minun
ympärilleni. He kysjrvät k u v i e n s e l i ­tyksiä.
Te tiedätte mitä ne tavallises­ti
ovat: — murhaajia, itsensä tappa­neita,
murhapolttajia, huumausainei­den
käyttäjiä, gangstereita j a j o l l o i n ­k
i n muutteeksi k u v i a h i r m u m y r s k y i s ­tä,
t u l i p a l o i s t a t a i k k a räjähdyksistä..,
" H e tutkivat elokuvaosaston — s a a ­dakseen
tietää mitä perjantaina o n
teatterissa. H e näkevät mainostuk­sen
kalpeasta naisesta j a miehestä p i s ­tooli
kädessä...
" K o u l u s t a palattuaan, he hyökkää­vät
r a d i o t a kmmtelfemäan: — Ikerto-muksia
miurhista j a r i k o l l i s i s t a seik­k
a i l u i s t a . .
T B m f i n Jälkeen h S n kertoo k u i n ka
hänen lapsensa u l k o n a leikklTät j u u ­r
i sellaisia leikkejä k u i n mistä he ovat
nähneet k u v i a sanomalehdissä taikka
elokuvissa j a kuulleet radiosta j a että
heitä on valkea estää siitä.
• T o d e l l a k i n porvarillisten lehtien,
elokuvien radion ym. propagandan
sisältö o n j u u r i Hellaista k u i n edellä-m
a h i l t t u filmlnäyttelijätär 'kertoi.
P o r v a r i l l i s e t lehdet toin^tetaan h e .
rättämällä sensatio aivan mitätöntä
asiaa kohtaan', k u n taas Ihmisille e l i n ­tärkeät
uutiset j u l k a i s t a a n mitättö­mällä
otsikolla taikka jätetään koko­n
a a n j u l k a i s e n & t t a.
E s i m e r k i k s i muutama päivä sitten
paljastui Guelphissa, että k i r k o n pap­pi
oli k i r j o i t t a n u t rakkauskirjeen J o i .
l e k i n naimisissa olevalle naiselle. Suur
rissa Toronton päivälehdissä siitä t e h .
t l i n pääjuttu. Esimerkiksi Toronto
D a i l y S t a r i n etusivulla o l i asiaa kos­keva
kuva. Joka vei t i l a a n o i n yhden
kolmarmen osan. Lisäksi sisäsivulla
o l i melkein kokonainen s i vu k u v i a s a ­masta
asiasta. K a k s i e r i raportteria
lähetettiin G u e l p h i i n j a h e nuuskivat
k a i k k i yksityiskohdat asiasta j a k i r ­j
o i t t i v a t palstamääriä siltä.
K u n täällä Sudburyn lähellä eräs
todennäkaisestf heikkomielinen mies
löi toista kirveellä, n i i n päiväkun­tamme
e n g l a n n i n k i e l i n e n l e h t i i u l k a i - i
a l k o i k a k s i s u u r i l l a o t s i k o i l l a vaxustet.
tua pitkää k i r j o i t u s t a , j o i s s a sensatio-maisestl
k e r r o t t i i n tapahtumasta. E i
edes suurimmat maailman m e r k k i t a ­pahtumat
ole saaneet enempää tilaa.
T i e t y s t i tällainen tapaus on s e l l a i n en
uutinen, josta tulee k i r j o i t t a a , m u t ta
sen olisi voinut tehdä paljon a s i a l l i ­semmin
p a l j o n vähemmässä tilassa.
V i i m e elokuun 16 pnä lähetti L o s
A n g e l s i s t a United Pressin raportteri
uutisen eräästä gangsteri Mickey C o -
henista. j o n k a suurimmat lehdet j u l ­kaisivat
huomattavasti. Montreal
D a i l y Starissa o l i siitä kyhätty j u t tu
lähes palstan mittainen. K i m lukee
tämän uutisen, n i i n jokaisen lapsen
m i e l i i n jää sellainen kuva. että gangs­teri
Gohen on s a n k a r i , älykäs j a vie­kas
k u n sensijaan poliisipäällikkö W i l .
l i am W o r t o n c n vähän hassahtanut ja
kelvoton toimeensa, koska gangsteri
väittää koko ajan oleensa tietoinen
siitä, että poliisipäällikkö oli "täpän-n
y t " hänen puhelimessa. Nyt r i i t e l e ­vät
gangsteri Oohen j a poliisipäällik
kö W o r t o n kumpi o n k u m m a n pettä-nyt.
Vieläpä lopussa ilmenee, että
suurvalamiehistö o n asettanut syyt­teeseen
Wortonin. eläkkeellä olevan
entisen pomsipääi:ikkö C. B . H o r a l -
l i n j a kolme muuta p o l i i s i a . WcTtonia
syytetään, että hän o n o t t a n u t l a h -
jixksla Brenda A l l e n i l t a . Joka on p i ­tänyt
pahamaineista paikkaa.
Samankaltaisia j u t t u j a on k a p i t a ­l
i s t i n e n suurlehdlstö täynnä. Os-ko
ihme vaikka nuorisorikollisuus k a s -
Edust
iTimpii
Tuorol
VIE:
K
GRn
STO(
Äin
NEW
Mul
vaa.
Kapitalistit kuitenkin selittävät
si toista sivua kuvia ja etusivulta I hartaina, että täällä on vapaa lehdlsl
tö. Sitä ne todei:akin ovat. Niiö
vapaus ylistellä vaikkapa raoUisii
jättää ker^tomatta tapauksista, jc
olisivat välttämättömiä ihmisiQe
julkaisematta artikkeleita, jois* I
Jastetaan sosiaaliset epäkohdat
p a i t a ne todellakin ovat keinotJ
maan rahaa j a muokkaamaan fin
t en mieUpiteltä väärään suuni
Alussa matolttu filmlniyttea?
G a l e Sondergaard, joka
t a k i a o n joutunut tekemisiin
k a n nykyisen n.s. "kulttui
kanssa, sanoo siitä seuraavasti
"Meitä ei yleensä kehoiteta'
lemään hyödyllistä osaa meldto
tuurielämässämme. Meidän»
.•hnme bn suurimmalta osaltaan
'istettua j a kommersialisoitua
tuuria. Me y^Uölnä liian useto^
vaitsemme olevamme kau
teitä kulttuurissa, jota t
otetaan meistä ulos. Me en
Die kulttuurivälineitä, kaOd
^mmän sen valtiaita.
sivusta katsojia — me voimnie
väksyä U i k k a olla bJ'
Meidän estetään määri
luonnetta. Siitä määräävät sen
t a j a t . . .
"Jos me olemme •vierai»
kulttuurillemme — J "
purimme heijastaa vainonuff
kä kansaa — n i i n kuinka B»
löytää terveellisen, ylentävän
tumlsen elämään?.
T o d e l l a k i n ns.
kulttuuri tällä mantereella
kapitalistisen yhteiskunnan
näisyyttä. Jolla on turroionin»
tus erikoisesti nuorisoon- —
SAL:
( paui
Omatiii
navah
pämiä
Ime"!
Hint
Vapa
UhettI
n e ^ r i
Teen
nnom
St-lAhe
kua,]
t«a,
Palai
»IB
sa­la