1950-01-24-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
24 p. — Tuesday, Jan. 24 Vancouverissa ilmestyy» työväen Tiikkolehti Facinc TribtUie kir. jofiti vUme viikolla Canadan kehittyvästä maatalonskriisistä seu-raavaa:. British Golumbian siipikarjan kasvattajat eivät saa paijöakaan lohdutusta maatalousnilnisteri Jimmy Gar,- dinerin äskettäisistä puheista, että tu- Jlmmyn puheista huolimatta Ulanne näyttää hyvin-vakavalta: LPPmkan-sallinen johtaja' •nm Buck käsitteli- IIMTIartikkelissaan viime viikolla yksityis- - jf-!: f . - - •. .iwhtäjseminltt St. Laurentin hallituk-sen^ "Jimmy siaturoaassa" maatalous-oKjelmaa. 'j\ ' Jimmyn tiedonanto, että Britan- , niassjt rajoitetaan huomattavasti ca- Mdalaisteni munien ja muiden tuot- IS^^Jlifi^^Äti^-ii^ sitä kokonaan ,lipil|¥^^*ft^t€ta^v.l850i aiheutti kananmunien i hintojen jyrkän laskun; tarkoittaa ff''^fJ!s--'^.v-'"!^'*^ htotojen• laskun mikä' makse-mMM^^-.-:-':-^ axi- tuottajUIe. • Kuluttajien kohdalta^ tapahtimutta. hintojen laskua ei vielä voida sanoa "jyrkäksi ^ , . Mutta muutama sentti l|^?S?&^J<je"'ia:rinmerkit£ee.' paljon-: Canadan- perheen- :Äi?|^||||i3i^ii:'r':rVf;aa^ 'tUOttävft- fer-, mari? Missä asemassa on hän- nyt iilra^aUptiolueen hallituksen Itsemur-fiabhjelman johdosta, minkä määrää suurelta osalta TVashihgtpnlh dollärl-l5Sii||^| 0^vri'^P^*"^^'^' se...että tarvi-- S%{!|||u ;" 1' taan muna tusinan hinta (kananruo-f ^S|M**rr;r;]tto ja muihin välttämättömiin tar- ' i - * ^ ' peislln) ennenkuin kana voi munia I' 'Ktfl''\l''y^^'i^&n munaa. Ei ole siis ihme. '^f'Wi'^f^' "vaikka • Port Albemlssa cleva kana- '0^^;-.f ^'liöjfmarr kysyy ' tältä lehdeltä, että slM^i-, . «kulnjca kauan meidän 12 mllj. dolla-siipikarjateollisuutemme voi tol^ tällaisen tappion alaisena?" Suoraan sanoen me emme. sitä tiedä, mutta St. Laurentin .ja Gardlne-tuhoisasta maatalousohjelmasta johtui kaksi seikkaa: Canadan koti-ekonomian tuhopntuminen sl-työläiset ja farmarit kärsivät ,J'i'f| ' sUtä; Canadan, kauppa kärsii jänkki-llfSi^ S?^^-'"^'^ etujen hyväksi, älllllsi^^vllil; ^ fOh" vastaavat Jimmy satumaassa ii^;tlpi||:>-: v^^ .'fanni^^ puhemiehet, "me fj* ' ..saamme Britanniassa menettämiem- I f ' ' nje markkinain tilalle Yhdysvaltain ^1 j ; J ' munämarkklnat." /•.. ' E i k ö olekin IJiariaa — sanoissa, vai ^i^SS/iSsIS/"Joh onko se? Entinen varapresidentti Henry Wallace, joka ei ole mikään pikkularmari liloin, on kokeillut kanojen kehittä-mifiellä 'ja hänsUä on nyt kanojS jotka tuottavat .225-250 munaa vucdsa-sii tavallisten kanojen 180 munan kes-kit& ertalssen vuosltuctantoon ver-ratuna. Mutta, sanco Australian Sydney Sun marraskuun 13 pnä 1949 julkaisemassaan kirjoituksessa, ' Y h dysvaltain hallitus haluaa kaikkein vähemmän sellaisia kanoja, jotka muhivat enemmän. Sillä ^Yhdysvaltain hallituksella) on jo niin paljon ka-nanmtmia ettei se tiedä mitä tehdä niillä; .ylläpitääkseen munien hintatasoa hallitus on jo menettänyt 45 mllj. dollaria 13 vuoden aikana — ostaessaan ylijäämämunat." Tällä kertaa Yhdysvaltain hallituksella on varastohuoneissaan hoin kak^l ja puoli mii jaardia munaa — el syömistä varten, vaan pitääkseen hinnat ylhäällä. Siinä on paljon munia. Näyttää siltä, että Jimmyn sikäläiset "markkinat" muodostuvat enemmän toiveajattelusta kuin todellisuudesta. Yleisesti tunnustetaan, ettei omlet-tia voida tehdä rikkomatta munan kuorta. Yhtä selvää oh se, että kana-ja muut farmarimme eivät voi välttää riiiden edessä olevaa tuhoa St. Laurentin ja GardlnerJn ohjelman pe- ,rusteella ilman, ettei kumota Canadan sitä kauppaohjelmaa, mikä sulkee: maamme kaiipp^pvet yli kolmannekselta "taäailman ihmUkunnalta, mikä haluaisi ostaa maataloustuot-teitamme, muniamme ja kaikkea, mutta miltä kielletään tämä mahdcl- Usuus siksi kun C^inadan tulevaisuus kaupan talouselämän:suhteen cn kahlittu Wall Streetin imperialismiin. Vieläpä kanammekin, joilta,evätään innoitus muhlmisen hyväksi ka. pitalistlsessa yhteiskunnassamme, Voivat käsittää, että on jo aika jolloin farmarien ja työläisten täytyy liittyä yhteen ja lopettaa tämä itse-murhamalnen." kauppapolitiikka", mikä eristää Canadan maailman valmiilta maTkklnoilta — kauppachjelma mikä' jo tuottaa tuhoa Canadan kanafarmareille. Karjatautien kontrolli edistyy st. Catharines. — Ontarion. maakuntahallituksen maatalousmioisteri Kennedy sanoi t ^ l l ä viime viikolla pidetyssä Lions Clubin kokouksessa, että karjatautien kontrolli auttaa Ca. nadan menestystä ulkomaamarkki-noUla. Miljoonien dollarien arvosta lähetetään Ontarion maitofanneilta pltokarjaa eri puolelle maailmaa joka vuosi. ,/ Maätalotisdepartmentti oh saanut karjatuberkuloosin kontrolliin Ja tarttuva keskenmenotauti tulee halvemmaksi ja niiil saadaan'asiallisesti tämäkin tauti hävitetyksi. Ministeri Kennedy arvioi, että mai-tofarmarit menettivät vilmekslkulu-neen 4 vuoden aikana $17,000,000 lehmien nisätaudin johdosta, - JAMES GABDINER Hedelmäiii kasvattajat vaativat lattiahintoja 'Penticton. British Columbian hedelmäin kasvattajat vaativat he-tikohtalstä hallituksen tukirahaa, jotta voidaan säilyttää lattlahinnat. Hallituksen tukirahaa vaaditaan samoilla perusteilla kuin sitä annetaan raulhekln farmituotteille. Hedelmäin kasvattajat viittasivat siihen kim äskettäin lahjöitstUln Britannialle 1,- 000,000 laatikkoa omenia ja selittivät että tämä osoittaa selvästi tukirahahi tarpeen. Ehdottaa koeasemaa ! Sudburyn kaupungin pormestari W. S. Beaton on lähettänyt Ontarion maakunnan maatalousministeri T. L. Kennedylle kirjeen, missä suositellaan, että Sudburyn piirin farmarien hyväksi perustettaisiin «joko Blezard Val-leyn alueelle tai jonnekin muualle kce- ja mallifarmi. Mr. Beatcnln lähettämässä kirjeensä sanotaan mm. seuraavaa: "Minä haluaisin esittää departmen-tlUenne, että ottaisitte harkittavakisi tämän alueen maatalouden etujen mukaisesti koe- ja mallifarmln perustamisen SudbiUTrn piiriin, Blezard Valleyn alueelle mikä on kaupungin pohjoispuolella, tai jonnekin muualle tässä piirissä . . ." Mr. Beaton vetoaa kirjeessään siir hen. että täimän piirin perunankasvat-tajat ovat äskettäisissä näyttelyissä saaneet suurta huomiota osakseen j ja samalla hän mainitsee että tässä piirissä on myös huomattava maito-farmitalcus. Mr. Beaton on myös vedonnut kaivosmlnisteri Welland S. Gemmellin tukeen tämän ajatuksen toteuttamisen hyväksi. — Palmupuita on n. 1.400 eri lajia. Pori Ärtbar, — Vuoden vaihteessa sanomalehdille antamassaan haastat- ¥irm- M, sanor Akateemikko Jakovlev pitänyt kiinnostavan esitelmän Mitshiurinin opista Helsingissä , — Suomen edlstysmielLsessä csuus-toimintaliikkeessä v, 1948 oli 459,300 Jäsent^. 'M: Syvän surun murtamana, ja katkerasti kaivaten ilmoitamme, että puolisoni ja hellä isämme MAirr LEHTO kuoli pitkän sairauden jälkeen kotonaan, 445 Old Garson Kuad. 27 päivä joulukuuta 1949. Häh d l i syntynyt Kurikassa, Vaasan läänissä, 13 päivä maaliskunta 1810. Suremaan jäin minä. hänen vaimonsa, kaksi tytärtä, viisi poikaa ja yksi sisko perheineen Garsonlssa. Joulukuun tuuli kyhnästi puhaltaa, taivaan tähdet hiljaa kuiskaa: Tuolla on kalmistossa hiljainen palkka, missä uinu rauhassa läpi ankaran elämän käynyt toverini. Viimeiset jäähyväiset. Vaimosi Maria. On sammunut silmissä loisto, kätes auttava kylmennyt. On päättynyt elosi taival, lepo rauha on osähais nyt. Viimeinen tervehdys rakkaalle Isälle!. Väinö. Heino. Niilo. Taisto ja Lauri perheineen. On koti nyt kylmä ja tyhjä meillä. vaikka talvi juuri kauneimmillaan on; kun tuoni vei meiltä isän pois. Nyt nuku Isä kaunlhistl unta rauhaisaa nurmen alla. Sinä olit melUenilh hellä ja hyiä. sun muistosi säilyy ikuisesti. Sylvi ja Hilma perheineen. KIITOS Kiitos kalkille sukulaisille ja tuttaville kukista ja kukkalaitteista sekä kaikille jotka ottivat osaa sinruumme. MARIA LEHTO JA LAPSET 445 Old Garson Road Sudburj-, Ont. Täten kaihomielin ilmoitamme, että isämme nukahti viimeiseen uneensa 9 päivä joulukuuta 1949, tyttärensä kodissa Pcinte du Boisissa, Manitobassa. .Hän oli syntynyt Suomessa Mikkelin Maaseurakunnassa toukokuun 18 p:nä 1872 ja oli kuollessaan 77 v. Ckk. ja 21 päivän ikäinen. Vainaja saatettiin viimeiseen lepopaikkaan Lac du Bonnclin hautausmaahan äidin viereen, toverien ja ystävien saattamana. Lähinnä kaiholla muistelevat kaksi tytärtä, kaksi poikaa, yksi ty-tarpuoli.. kaksi vävyä, yksi miniä ja viisi lastenlasta sekä suuri ioveri-ja ystäväJuukkoLac du Bonnetissa ja Pointe du Boisissa. Katkeran kathott tmnclmatla, kukkien pciitamän hautas ne näämmc. Nukkuos rauhassa isä, kummun alla, sinun muistosi on ain elävä. Lapsesi: Ellen/l^elmi ia Walter perheineein Ina ja Arvo Helsinki. — Neuvostoliiton kulttuurivaltuuskunnan vieraillessa marrask. aikana Suomessa järjesti SN-Seuran luonnontieteellinen jaosto Helsingin yllcpistoissa esitelmätilaisuuden, jos* sa akäteemiiko P. N, Pakovlev esitelmöi Mitshurinln opista Neuvostoliiton agrlblclcglan perustana. Tilaisuuteen oli kokoontunut run- .saastl asianharrastajia ja esitelmän jälkeen esitettiin kysymyksiä, joiden yhteydessä herätettiin ajatus biologian opettajien, ylioppilaiden ja ko. alan harrastajien retkestä Neuvostoliittoon tutusiumaan läheisemmin esitelmässä käsiteltyihin ja muihinkin alan asioihin; : Tilaisuudessa valittiin toimikunta asiaa edelleen kehittämään.' Esitelmässään akateemikko Jakovlev totesi sosialljmin voiton Neuvostoliitossa luonneen mahdollisuudet maatalcustieteein kehitykselle. Sosialistinen maatalous kolhoosi- ja neuvostotalouksien muodossa on saattanut tiedemiehet kiinteään yhtiey-tcen käytännönmiesten kanssa maatalouden alalla. Sen seurauksena on maatalouden käyttöön saatettu nopeasti parhaat viljely-ja, hoitomenetelmät ja Neuvostoliiton maatalous cn kehitetty suurimmaksi maailmassa. Kolhocsijärjestelmän avulla talonpoika on vapautettu maan vallasta ja hänestä on tullut sen hedeimällir syyden määrääjä. Esitelmöitsijä selosti Mltsurlnln työtä ennen lokakuun vallankumousta, jolloin M. ei kuitenkaan voinut yhteiskunnallisten olojen • vuoksi toteuttaa unelmaansa Venäjän maatalouden kehittämiseksi. Lckakuun vallankumouksen jälkeen hänelle avaiutuivat mahdollisuudet ja hänen aatteensa salvat äcaimatusta valtakunnan ensimmäisten miesten keskuudessa. Ne perusteet, joihin Mitsurln oli Itsenäisesti päätynyt olivat samat Därvinin kanssa. Hän el kcEkaan eroittanut tiedettä käytännöstä vaan oli kiinteässä yhteydessä elävän luonnon kanssa. Sieltä hän löysi sen lait ja niiden mttkaan kehitti uusia, paremmin Ihmisten tarkoituksiin sopivia lakejai, » Uusien kasvilajien kehittäjien on sjytä muistaa Mltstuinln suuri teesi, että organismi ja ympäristö muodos. tavat kokonaisuuden, huomautti akateemikko Jakovlev. Kasvinjalostajat tietävät että Ilman jalostettavien huolellista hoitoa ei ole odotettavissa hyviä tuloksia. > Mitsurinln periaatteiden soveltu-vaisuudcn myöskin kotieläinten jalostukseen ovat neuvostolaiset tiedemiehet osoittaneet. He ovat luoneet uusia jalostettuja nautakarjala-jeja. hevcslajeja, hlenovillaisia lampaita, erikoisia sikalajeja. jne. Erikoisesti on huomio kiintynyt kehitettyyn ukrainalaiseen valkeaan arosi-kaan, joka on huomattavasti parempi kuin englantilaisrotuinen sika. Ukrainalaisen valkean arosian emakko voi porsia 24:kln porsasta jä 10-^12 kuuka^uden ikäisenä ne jo TOi%-at painaa 200 kg. eräissä tapauksissa 500 kiloakin. Neuvostotiedemiehet ovat kehittäneet myös latbmaslajin; josta .''.iidian vua'ittnin l(i—20 kb hieno.! villaa. Ko. lajin lammas painaa n. 200 kg. : Hyvin ruokittuna ja-hoidettuna niistä fiaadaan 1.5 kertaa' niin paljon lihaa ja rasvaa kuin vastaavista englantilaisista lajeista. Erikoisessa suosiossa oh kostromalAlnen lehmälajl. joista 300 päivän pituisena lypsykautena saadaan hoin 14,000 litraa maltoa. Eräät yksilöt ;völvaV antaa jopa 18,000 litraa samana aikana. Se tekee 60 litraa päivää kohti. Poikimisen jälkeen tuollaisista lehmistä saadaan päivittäin 110 litraa maitoa. Sellainen ei .ole oikeastaan enää mikään lehmä, vaan oikeastaan maitofarmi, huomautti akateemikko leikkisästi. Neuvostotiedemiehet ovat kehittäneet myöskin vladimlrilalsen vetohevosen. Heinäkuussa lehdissä julkaistujen tietojen mukaan,pH ori Granit näyttelyssä kuljettanut yli 6 km tuntinopeudella melkein 11 tonnin kuormaa. Sellaiseen tarvittaisiin 4 kolmen tonnin kuorma-ajjtoa, huomautti esltelmäöitsljä. Esimerkkejä neuvostotiedemlesten saavutuksista tällä alalla voisi luetella enemmänkin, mutta jo näistä näkee, kuinka suuret mahdollisuudet eläinten jalostajilla on Neuvostoliitossa. Ja kalkki uudet lajit on saatu aikaan Mitsurinln oppien perusteella. Kasvinjalostajilla ovat yhtä suuret mahdollisuudet. Niistä akateemikko Jakovlev kertoi huomautettua an, että Mitsurinln opin merkityksellisin .puoli on toteamuksessa, että hankitut omi. naisuudet periytyvät. Mitsurln osoitti sen käytännössä kehittämällä he-delmälajikkeita. joista lukuisat ovat jo useilla alueilla perusmuotoina. Sillä on osoitettu perusteettomaksi weis-manrUlals- mendelisti-m o r g ä n istien väite organismien jakaantumisesta-kuolevaan plasmaan ja kuolemattomaan tumaan.. Huomauttaen he-delmävlljelyksen laajentumisesta Neuvostoliitossa esitelmöitsijä kertoi v. 1931 perustetun Mitstuinskin kaupim-kiin hedelmä-vihannes instituutin, jossa tutkitaan ja kehitetään hedelmä- ja vihaimesvlljelystä. Pyrklmyk. senä on cUut ja on siirtää hedelmä-viljelystä pohjoiseen ja itään. 10 vuot^ ta sitten ei Siperiassa ollut hedfelmä- \'iljelystä. ellei oteta litkuun joitakin harrastelijoita. Nyt Siperian kolhooseilla on yli 25,000 hehtaaria puutarhoja. Tseljabinskin koeasemalla on yli 100,000 omena. iym. hedelmäpuun tainta. Kuka olisi voinut joku aika-sitten kasvaa aprikosia ja viinirypäleitä! Alueilla joilla pai^aneti tal« vella on —50 astetta! Mutta Mit-- surinin loistava aate hedelmävlljelyk-sen siirtämisestä itään" ja pohjoiseen on toteutumassa. Akateemikko Jakovlev mainitsi uskovansa, että myöskin Suomessa, joiika ilmasto ei ole sentään nlhi ankara kuin Siperiassa; voitaisiin harjoittaa korkeatasoista ptmtarha-taloutta, vieläpä vUjellä vihdrypälei-täkin, jos käytettäislUi hyyöksl Mitsurinln oppeja ottaen huomioon suomalaisten harrastelijani ja maanvU-jeiijähi kokemukset. Sillohi voitaisiin puutarhoja, karjanjalostusta ja ennenkaikkeia metsiä hoitaa menes-t}' k.<:elU''Pmmin. telussa ennusti eräs pankkiiri Ja teollisuusmies vuoden 1950 olevan liyvhv-voiimin ja taloudellisesti vauraan vuoden. Tarkoittiko hän sillä rahamiehiä Ja teollistiusruhtinaita. vai koko kansaako, sitä hän ei sanonut. MuUa täyttää sUtä, että edellämainituista on kysymys. Onhan tunnettu asia, että kun tavallinen kansa kärsii Jopa suoranaista, puutettakin, niin ra-hiamiehet ahmivat silloin suuria voittoja, l^mä voittoilu cm Jo alkanutkin. Palkkojen polkeminen ja työviikon pidentäminen on Jo alkanut Esimerkiksi täällä Port Arthurissa ja Fort miliamissa sijaitsevissa ketjukaupois-sa on palkkojen polkeminen ja työviikon pidentäminen täydessä kä}mnissä. Palkkoja ci tosin suoranaisesti alenneta henkilön ollessa palveluksessa. Hänet yksinkjprtaisesti väheimetään ja palkataan sitten uudelleen pienemmällä' palkalla. iVövlikko on myöskin jatkunut kolmella ja puolella tunnilla. Se käy kyllä päinsä kcska kaupparapulaiset eivät ole järjestyneet. Samanlaisen hyökkäyksen kohteeksi ovat joutiuieet pienmaanviljeli-jät, jotka, meidän seudullamme ovat pienessä määrin viljelleet maata, harjoittanut siipi- 'ja maitokarjanhoitoa ja ovat talvisin ottaneet puita omista metsistään ja myyneet puutavarayhtiöille. • ; Tänä syksynä eivät' yhtiöt olleet halukkaat ostamaan paperipuita ensinkään ja laudan ja sahatun puutavaran markkinoiden suhteeiP vallitsi sama tilanne.- Nyt kuitenkin ostavat, mutta alhaisemmilla' hinnoilla. Siis sama temppu kuin palkkojen polkemisessakin. Kummassakin tapauksessa se kohdistui ensinnä Järjestymättömiin joukkoihin. Kananmunien hinnat ovat Jo laskeneet alle tuotantokustannusten ja sama voi milloin hyvänsä tapahtua maitotuotteille siltä yksinkertaisesta syystä, että tuotanto ylittää kysynnän koska kuluttajaväestön ostokyky on plenentynjrt ja edelleen pienenee, l i sääntyvän työttömyyden seurauksena. Tulevaisuus el siis näytä lupaavalta. Jotain on siis tehtävä ja parhain keino asiain korjaamiseksi on järjestäytyminen. Yksilönä on Ihminen heikko mutta järjestyneenä hän on voimakas. Mikäli tämä alue on k3^s3rmyk-sessä etuuden järjestön perustaminen ole ensinkään tarpeellista. Meillähän on jo altdla osuusfolmihtaklubit. Ne ' voivat käsitellä tällaisia kyisymykslä' ja löytää ratkaljsun niihin. Mikäli hinnat ovat kysymyksessä niin tuskinpa niiden laskusuuntaa.' voidaan . estää. Mutta me tiedämme varsin hyvin, että monille huonosti tuottaville suuryhtiöiden omistamille tuotontolaitoksille on maksettu tukirahoja jatkuvasti. Maataloustuotanto on paljon tärkeämpi kansan hyvinvoinnille kuin Jokin kultakaivaiito tai muu sellainen yritys Josta hyötyy vain muutamat rikkaat, eikä kukaan muu.'Maatalouden elvyttäminen on kansallisesti tärkeä kysymys, eikä farmareilla ole minkäänlaista syytä alemusttmteeseen sen takia, että farmituotannon tukirahat olisivat ihmisarvoa alentavaa hyvän-tektväisyyttä, joiksi niitä tulkittiin sodan aikana kun hallitus maksoi jotakin maataloustuotteista tukirahoja, On .jMönia muita kysymyksiä, jotka nyt tai tulevaisuudessa tekevät farmarien järjestymisen tarpeelliseksi. Tilanne muuttuu jatkuvasti huonommaksi niin työläisille kuin farmareillekin. TOssä suhteessa ei ole mitään eroa farmarth ja työläisen välillä. Ero on vain siinä, että farmari joutuu riistämään itse itseään kun palkkatyöläistä riistää työnantaja. MAASEUTUMYYMALAMME Meimelnä aikoina, perusti osuuskuntamme useita myymälöitä ja hyvinkin pienille paikkakunnille. Ne menestyi-vätkin kohtalaisen hjrvln sillä kulkuneuvot olivat silloin huonommat kuin nyt ja farmarit tekivät melkein kalkki ostoksensa näistä maaseutukaupois-taan.. , Tilaime on ny t huomattavasti muuttunut. Scdan aikana vallinneen taloudellisen vaurauden johdosta ovat monet' farmarit hankkineet itselleen omla''ajoneuvoja ja käyvät nyt useimmin kaupungissa, suorittaen ostoksensa siellä. Maaseudun väestö on myös vähentynyt ja on miiodostimut tilanne, että on kyseenalaista voivatko myymälät jatkaa blemsssaöloaan. Se riippuu kunkin paikkakunnan asukkaista itsestään. He- eivät luonnolli-testikaan voi lisätä cstokykyään eikä ktilutustaan, eivätkä saa takaisin, - ei ainakaan vielä; pois muuttaneita. Mutta he voivat keskittää ostoksensa näihin palkallisiin kauppoihin niin paljon kuin suinkin mahdollista. Jos joku myymälä jouduttaisiin sulkemaan olisi se isikuikoko osuuskuimalle, mutta paikkakunnan asukkaat Joutuvat sitä kuitenkin ensikädessä kärsimään. Muutamilla tällaisilla alueilla on yksityisiä kauppoja, jotka koettavat kilpailla osuuskaupan kanssa ja jossakin suhteessa oimistuvatldn koskk kaupanpito on heille sivutoimi eikä heillä ole palkallista työvoimaa. Mutta jos kävisi niin, että paikkakunnalla sijaitseva osuusliikkeen sivumyymälä jou-- duttaisiin s\ilkemaan ja.kinailu lakkaisi, niin kyllä hinnatkin kohoaisivat huomattavastL £dellämahiltttt 'jstojen keskittäminen el koske alnoastean maaseudulla asuvia cstajlanome jä jäseniämme thuttä yhtä hyvin myöskin kauptmgl-laisia. Monet ostajamme itse myöntävät, että he tekmt'kaimsuurenunat ostoksenca osmiskniipnstä "mutta ainahan sitä tulee ostettua yhtä Ja toista muualta^iv''/ kun ei kaikkea muista osuuskaupat' käydessä tai shme soit-taiessa. 'Eihäil ihminen todellakaan muista kalkki^ matta pieni muistlo-lehttoen auttaa tässä tapauksessa paljon. Meikein kaikilla ihmisillä on omat ruokalajinsa, joita he tavallisesti käyttävät, eikä he niistä tavallisesti poikkea. Jos perheen emäntä: tekee ns. "puuttuu"-ilst3n Ja merkitsee siihen heti' jolcaisen laadun, joka on loppunut tai on kovin vätiissä, sitten ei tarvitse muistella vaan saa Itik^ Ustasta ja antaa tilauksensa. Jos on jotain uutta, tavallisuudesta poikkeavaa, voi senkin liittää mukaan. Näistä pienistä ostoksista kertyy vuoden mittaan suuri summa ja <Jös kaikki ostajamme keskittävät ostoksensa, on meidän tulevaisuutemme vanna, -r- International. Osuusliikkeen vali§tuskomi-tean puolesta: Wm. Laine. - Port Arthur. — Arvokas suomalainen äänielokuva "Pimeän pirtin hävitys" esitetään Port Arthurissa CSJ:n haalllla 316 Bay St. tämmik. 28 p:nä klo 2 ip; ensi kerran, toinen klo 5 lp ja kolmas 8.30 lp. Elokuva on tehty Maila Talvion kirjoittamasta romaanista ja on yksi parhaimpia, joten toivotaan kaksois-kaupimkien ja.ympäristön asukkaiden ottavan tämän huomioon ja saapumaan joukolla katsomaan tätä suomalaista äänielokuvaa. Oplskelukerhon toiminta piti aloittaa tammik, 18 p:nä mutta koska keskiviikon päiväiOn kuten muutkin viikon päivät niin tiukkaan ylösotettu kalkkeen toimintaan niin jouduttiin oplntokerhontyö siirtämään ja, nyt opintokerho kokoontuu ensimmäisen kerran suimuntaina, tammik. 29 p:nä; klo 3 ip. Toivotaan, että silloin olisi jokaisella tilaisuus sinne saapua sillä silloin eiainakaan arkiset työt ole esteenä. Joten- pitäkää jokainen tämä tUalsuus^ mielessänne. , Osastomme jäsenkirjuri ja johto-, kunnan jäsen on joutunut sairaalaan leikkaukselle. Toivomme Lyyli Tol-kolle pikaista parantumista; että taas näemme, i sinut joukossamme, .ioimi-; massa. Nuoret harjoittelevat kovalla inholla näytelmää "Laskialskemut" ja kerttu Koski johtaa :kem:ujen kulkua seikä pappa Koski johtaa siihen-lauluja, joten, helmiki 11 p:nä saamme nähdä jotain erikoisehapaa rampplvalossa 316 Bay St.; sillä silloin tuo mainittu näytelmä on päätetty esittää sekä lisäksi , vielä paljon muutakin ohjelmaa. Jor kainen sllloto haalille ja täytämme haalin jokaiista nurkkaa myöden, liäin annanune tunnustuksen nuorten työlle.. Tyyne vuorostaan on joutunut otta. maan ohjauksen "Justiinasta" ja tämä näytelmä pitäisi tulla valmiiksi maa-llsk. 4 päivään mermessä. Justlinassa on monia uusia henkilöitä, jotka aikaisemmin eivät ole olleet meidän näyttämöllä kuten Kerttu Laakso nimiroolissa "Justiina", Ida Algren (Ruustiiaa), Sylvia Tuomi (Riikka), Urho Ranta CLaamanni) ja vielä joitakin pienempiäkin csia joillakin henkilöillä, jotka eivät ole alkaiseinmhi olleet näytelmässä kuten A. Pitkänen^ Miss Waatainen, A. Beck ja sitten vanhoja veteraania, Martha Kärkkal' nen, Tyyne* Siilman, Aino Heisholt, Elvi Kyyny, Wm. Hacksplck, P. Tuominen. S. Pukkala, F. Hakanen, K. Honkimaa^ Wm. Laine ja M. Mäki. — TAS. tölle, Jot^ca protestoivat Ja sanovat sen olevan heidän tarpeittensa timee-tonta sivuttamista. Sen Utiksi, että: se rajoittaa matkustamista^ se myöskin aiheuttaa työttömyyttä rautatie-työläisten keskuudessa^. Monen maaseudun faxmi. jä nutissa jäidestölssä on esitetty protesteja matioistaijalU-tceateea vähentämisen johdosta. New » i f c - - ^ Mel&kkolalott TPqpähs^' keftöd, että kaiätelQ^:^ mUJponasta pTöfc • saiiiQstaa^^^ riaa tai J o t a ^ satiuta tarttuvaa tiir Lääkintäavun puuttumiani väestön häd&alalseh aseman lastim kuolevaisuus (m noin 25 Amerikitalaiset tehtaat, jotka ,yät lääkkeitä Meksikossa, ovat xnaavaSti korottaneet tuottei' hintoja. . ONNITTELUMME AVIOLIITTONNE JOHDOSTA I Soutamaan läksitte yhdessä, elon merelle myrskyävälle. Ei teitä vaarat peljätä, vaan tuntuu niin tUrvaisalle. Teille omaiset, ystävät toivottaa: • et ois' kotinne onnen kehto, ajanmittari —päivät vuosiksi raksuttaa. Etois* hupaisa aamuja vielä ehtoo. Vanhaa väkeä sairaslistalla Sylvan Lakella Sylvan Lake, Alta. — Tammikuussa on täälläpäin ollut oikein kovia pakkasia, joiden väitetään ja ennustetaan jatkuvan' vielä, (helmikuussakin. Torsti-vanhukset ovat täällä ylul sairaslistalla^ ' Mämhia on ollut taas huonommassa- kimnossa mutta vaarin sanotaan vcivan vähän paremmin. Hilma Staiidinger on myöskin sai-raslistallai Hänet vietiin jo viikko sitten Red Deerln sairaalaan. En ole ollut tilaisuudessa käydä häntä katsomassa lilin «uotavaa kuin se olisikin, enkä ole muutenkaan saanut kuulla hänen voinnistaan. Hän oli vanhuuden-heikkouden takia kaatuillut kotona' liikkuessaan ja loukannut itsensä täniäh tästä ja koska tällä ympäristöllä ei ollut sopivaa naishenkilöä hänen hoitajakseen piti hänet toimittaa sairaalaan, jossa' hän- varmaankin sää asianmukaisen hoidon ja huoHoii:; Terveiset kaikille- Vapauden ystäville ja lukijoille. — Elisa Salotien. Saimi Tamminen George, Stiella ja Oiva Tamminen John Ä^^ki, Tarzwell, Ont. Verne Tamminen Elaine, Alli ja Toivo Tamminen Mr. ia.mrs. A. Hännikäinen Toini, Taimi ja Thelma Hakanen Mery j a Eino Alanko Mary jä Aaro Kivinen Laura ja Jussi Lampi Tl/r • , •-n Ruth ja. Aaro Kingelin Martha ja Oskari Raitanen Mandi Lindfors Marlene, Lahja jä Fabian Laila ja Minie Tälso Eva ja Lasse Raitanen Helen ja Felix Mary ja G. Niemelä Saimi jä Walto Rähta Saimi ja Väinö Järvi Ida ja Ken Miller Maija ja U. Vuorinen Alina ja Väinö Hämäläinen Annie ja Väinö Manninen Onni Laine Emma jä Eljas Punkari Sofi jaW.Dale Linda, Toini ja George Nummela Elli ja,Latiri Koski Fanny ja I^nni Seppälä Laina ja John Koppel Mr. ja mrs. A. Hudman ja j. Irja Kerttu ja Jerry Matthews Mrs. Sanni Laine Laila .ja Hilia Aitonen Laila ja Tekla Arffman Aino Mäki Helga Piesanen Elizabeth Shaw Sofi Lampi Mrs. Emma MichOl Silja Lahti- Mr. ja mrs. 3. Seleski Pensy ja Paul ISänäinen Helmi ja Jussi Mäki Aino Lundström Albertan kaivokset voisivat tuottaa kivihiiltä riittävästi Edtoonton. — Albertalaiset, Jotka elävät maaktinnassa. jossa kivihiilen tuotanto on pääteollisuus, ovat sitä mieltä, että Canadian National Rail-wayn liikenteen vähentäminen el ollut aiheellinen. CNR ilmoitti äskettäin, että koska puuttuu amerikka-lalsta kl\rihmta nUn siltä, syystä mat-jkustajalUketmettä supistetaan. Albertan kivihiilen tuotanto oli 1949 siUtlrempl kuta v. 1940. Kuitenkin kaivostyöläiset tekevät nykyään Leo, Aili ja E. Vuorimäki Ida ja F. Keskinen ja Elmer Mandi Sedegren - Lenipi^ Peltola- - — ^ ^ ^ ^ T ^ ^ Jussila Selma ja Väinö Jaakkola Siirin jä, Svante Värttilä Lempi ja Vili Sihlman Saima ja A. V. Wallsten Mr. ja mrs. J. Lahti Kerttu ja Hljä Kelkka Wilma ja HemoSähni v Matti? Määttä- Signe jä Spin Wallsten Liijä^Lahti, Sudbiu:y, Ont. Wilma ja Helge Käsi Mikko Kasi \ . . JEIelmi jä Jack Antila Matti Poiitanen Mr. ja mrs. J. W. Venhöla Emma ja John Tuomi John Wuollet. Ainia jä Älbfert Ttäsk Shirley, Aune ja Henry /Jaskari Haluamme lausua sydämelliset kiitoäset sata tasiyUätykse^ä, jonka ^jestUte CS/:n osaston haalii'^ meidän ytUeiseläihämnteälkätt^sen johdosta tammikuun IS p.-nUtanä. Kiitos niistä arvokkaista- lakjoislttf j(ttt<i stum-me vastaanottaa ja herkullisesta kahvipöydästä. Kiitos homman^ alkuunpanijoille jaillanemätmille sekä kaikille niille, jotka ottivat osaa lahjoihin, vaan eivät'voineet oVa ntukana juhlassa. Katos myös Ebyn tovereille lahjasta. Kiitollisuudella, teitä kaikkia muistaen. SYLVIA JA ANSEL MÄKI 69 McGamias Ave. Kirlduul LekK Oni.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 24, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-01-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500124 |
Description
Title | 1950-01-24-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
24 p. — Tuesday, Jan. 24
Vancouverissa ilmestyy» työväen
Tiikkolehti Facinc TribtUie kir.
jofiti vUme viikolla Canadan kehittyvästä
maatalonskriisistä seu-raavaa:.
British Golumbian siipikarjan kasvattajat
eivät saa paijöakaan lohdutusta
maatalousnilnisteri Jimmy Gar,-
dinerin äskettäisistä puheista, että tu-
Jlmmyn puheista huolimatta Ulanne
näyttää hyvin-vakavalta: LPPmkan-sallinen
johtaja' •nm Buck käsitteli-
IIMTIartikkelissaan viime viikolla yksityis-
- jf-!: f . - - •. .iwhtäjseminltt St. Laurentin hallituk-sen^
"Jimmy siaturoaassa" maatalous-oKjelmaa.
'j\ ' Jimmyn tiedonanto, että Britan-
, niassjt rajoitetaan huomattavasti ca-
Mdalaisteni munien ja muiden tuot-
IS^^Jlifi^^Äti^-ii^ sitä kokonaan
,lipil|¥^^*ft^t€ta^v.l850i aiheutti kananmunien
i hintojen jyrkän laskun; tarkoittaa
ff''^fJ!s--'^.v-'"!^'*^ htotojen• laskun mikä' makse-mMM^^-.-:-':-^
axi- tuottajUIe. • Kuluttajien
kohdalta^ tapahtimutta. hintojen laskua
ei vielä voida sanoa "jyrkäksi
^ , . Mutta muutama sentti
l|^?S?&^J |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-01-24-04