1950-03-09-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
)l(a joluvan johonkin kunnan 20 seurasta äej jia». Baidus. nen rai. £lttlÖ£Sä I ja ole Bromis , un iyllä,: itaa iäaSä nyt kolmaq ^jLtj^ — K y m i n kxmnan alueella cl ^ * i i a a n 20 voimistelu- j a u r , I Soiaa, joiden yhteinen jäsen- I ^ t o h o a a y l i kahdeksan t u l i a n - ^ ^ H j t e n jdsJi kolmas kymiläineh h^uäxovsin kunnan alueella t o i - aO^ u r a ä n . totesi K y m i n k u n - # S o ^ o h j a a j a K a a r l o H a i m i T U - antamassaan selostukses- * ^ a n urbenuharrastuksista ja c ^ d e n suunnitelmista. ^ g-m Haimin selostus tämän e s i - ^ i s e n urheUukunnan toiminnas-rtiTUL- lehden mukaan seuraavan- Snaisa on urheilulautakunta, f alaisena toimin vakituisena Äobjaajana. Lautakunta j ä r j e s - •.tfH talvi suuret h a r r a s t u s h i i h t o - I joissa palkintoina jaetaan I K t o j a Vuokatin hiihtomajaUe I 3 ^ matkoin, ylläpidoin j a t y ö - Ifcorrauksin. Tähän h i i h t o o n o n ' jaotto niin vilkas, että esimerkiksi talvena h i i h d e t t i i n y l i 63,000 jjaeöiä. Myöskin Icaikkien muiden ijjiluaiojen k " nnanmestaruuksista r^iijaan joka vuos|. k u n t a o h r a - ttanut äcomean keskuskentän, toistamiukset nousevat u s e i h in lito maridcolhin. >Iyöskin P o - on valmistunut kunnan jttä. Hurukselän kenttää i t e e t ^ p a r h a i l l a a n työttömyys- _ ja avustaa rahallisesti T a - _ kentän korjaustöitä. K a ^ u s r pidetään joka talvi jääkiek-ja luistinrataa, j o i h i n h a r j o i t t e l e - loh jokaisella vapaa pääsy. K e s - _ ntälle on rakenteilla myöskin j^ukalnen katsomo, josta p u u t t u - ,. ainoastaan sisustustyöt, samoin i Tälmistunut upea ravintola k e h t - shTistaan. Kunta on r a i e n - ut kaksi uimalaitosta härjoit- _ varten Itärannan J a Äijänriie- 1 rantaan. Lasten kelkkailumäkiä poraillaan rakenteilla kuusi e r i poolia fcuntaa. Syyskesällä ostettiin ataan 16 mmn kaitafilmikone, u r - opetusfilmien esittämistä v a r - Kunta tukee myöskin r a h a l l i s e s ti olevia urheiluseuroja, ea tämä summa 300,000-niiaan, kaikki ovat vaatineet k u r m a l - suuria uhrauksia, mutta kunnan i on suhtautunut myötämielisesti ^ikkUn näihin uudistuksiin, j o t ka ovat koskeneet nuorison johdat!- t a m i s t a voimistelun j a u r h e i l u n p a r i i n . E s i m e r k i k s i Keskuskentän tarpeellisuudesta saatiin kuluneena kesänä erincmainien näyte, sillä neljän k u u - kauiden a i k a n a , j o n k a kenttä o l i käytössä, s u o r i t e t t i i n sillä Suomer^ mest a r u u s k i l p a i l u t , kahdet kansainväliset, neljät kansalliset, kolmet p i i r ir k u n n a l l i s e t , y k s i p i i r i k u n t a o t t e l u , s u u r i TOimistelujuhla ( K y m e n k i s a t ) . k u u s i seuraottelua, k u n n a n y l s i s i r r h e i l u - mestaruuskilpailut. K y m i n viesti ja 23 j a l k a p a l l o - o t t e l u a , e l i yhteensä 43 k i l p a i l u a . Näitä k i l p a i l u j a o l i seuraamassa 25,250 k a t s o j a a sekä osanott a j i a 2,150 u r h e i l i j a a j a 500 " p a l l i s - t i a " . • • Vielä s u o r i t e t t i i n kentällä lukuisa määrä jäisentenvälisiä •kilpailuja. P a l l o i l u - j a y l e i s i n l h e i l u h a r j o i t u k s i a v a r t e n o l i kenttä käytössä päivisin. T i lanahtaus o l i k i n n i i n k i l p a i l u j a k u in harjoitustilaisuuksiäkin järjestettäessä h y v i n suUri. Urheiluharrastus u u d e n kentän v a l n i b t u t t u a on k u n n an alueella mennyt eteenpäin s u u r i n a s k e l i n . Edellisinä kesinä on o l l u t seur o j e n käytössä ainoastaan K a t a j a i s t e n urheilukenttä, jonne ei. p a r h a a l la t a h d o l l a k a a n ole v o i n u t sovittaa n i in p a l j o n harjoitusvuoroja, että kaikki olisivat sinne mahtuneet, nyt P o p i n - ' niemen j a Keskuskentän valmistuttua pn tilanne j o n k i n v e r r a n helpottunut, m u t t a laskettiinpa s i l t i yhtenä h a r - j o i t u s i l t a n a olleen Keskuskentällä h y vän joukon toistasataa h a r j o i t t e l i j aa j-hdellä k e r r a l l a . , . P a l j o n o n t e h t y kunnassamme lur-h e i l u n hyväksi, mutta p a l j o n olisi v i e lä tehtävää jäljelläkin. U r h e l l u l a u - t a k u h n a i i a on hiihtomäen p i i r u s t u k set v a l m i i n a j a onpa p a i k k a k i n k a t sottuna odottaen" v a i n sopivaa t i l a i suutta j a r a h a a . Samoin on l a u t a k u n n a l l a esitys urheilupuiston r a k e n. tamisesta, kahluialammikköineen jä l a s t e j i leikkikehttlneen. Myöskin on l a u t a k u n t a esittänyt urheilusaunan r a k e n t a m i s t a kentän läheisyyteen. S i i h e n t u l i s i u i m a - a l l a s , p a l l o i l u - , v o i m i s t e l u - j a .voimasalit. ' Edelläesitetyistä saavutuksista voimme kiittää K y m i n k u n n a n h a l l i tusta j a nuorekasta valtuustoa, joka on ymmärtänyt nykyajan nuorison vaatimukset. VUhtyiä sisäkuva Faiulahdcn opiston ruokasalista, jonka jatkeena on 'liarmoliukkaovin" eristetty cleskelubuone. Kun salit yhdistetään saadaan tilaa riittävästi illanviettojehyms. Järjestämiseen. vastaan Hufudstadsbladet ja muut porvarilehdet toimivat Atlantin maiden sotasuunnitelman puolesta . mutta Bä^ lään." yt minä Ki3 laikkamaiij i köjtiäiiiiH AXSl 1 jalk€en4 Iin Laatäc 1 oli s& oh tavat» basisti BSE: ntyksensä, tn, mutta i ^ ian jakatsa . KapeDiBBJ telemaan m i?" kysääbj dcö, mifi •'i ; saisin ti4 hän puhaöf :n naamaa äköinen m linajalla." aaiunta jSM a maakUBBH kuvemö5ni4 mitähäntrf stä. SfTjm vaUttaa, isuutta sajii let menestJ^ ä häiKlIeS| leksj." i n lukee 3stöistä. ^ icsesta, ^ istiset csia. T f ö ^ ivllisi» oppii ^ :uvia TSI^ ää, ettässg i ihmisiea * | .tuurin iHelsinkL — Täkäläinen Hufvuds-dsbladet jä Stockholms Tidningen rjolttelivat helmik, alkupäivinä A h - laanmaan itsehallinbokysymystä ja tä tehtyä lakiesitystä, esilntyaj rkästi n.s. Ahvenanmaan takuulairi Kilesta. Samaan aikaan ovat lehdet ttäneet yääristeltyjä tietoja k a n - ndeinokraattien suhtautumisesta iaari. Sen johdosta k i r j o i t t i n i m i - ;ridd R. N. täkäläisen Ny T i d - l e h - n palstoilla asiasta seuraavaan t a an: • • . 'Hufvudstadsbladet on korottanut i iaensä meidän Fagerholmin h a l l i - lakiesitykseen Ahvenanma an tei i t s e h a l l i n t o l a k i kohdista-arvostelun vuoksi. Käsittele^ ittä itse asiaa yrittää lehti puhua ivenamnaalaisten kalastaja-, t a l o r i - iikais- ja merimlesvästön elinehdois-i. Tällä löidellä, joka aikaisenunin i etenkin vuonna 1938 o l i valmis draamaan väestön elinehdot niiden anoittamissuunnitelmien vuoksi, j o i^ :n puolesta se siiloin n i i n innok-mti^ puhui, ei ole mitään syytä n y t :tellä Ahvenanmaan vähäväkisten «taa. Sillä kiinnnostukseUa, jota htl nyt osoittaa, ei ole mitään y h - «tä nUden toiveiden kanssa, jotka Ehdyttävät ahvenanmaalaista väes-nyt enempää k u i n koskaan a l aisemminkaan ole ahvenanmaalaisil-ollut halua tulla vedetyksi sotäl-n selkkauksiin, j a he ovat vielä k i l oisia siitä, että Neuvostoliitto ei v i l - ^ sotien aikana kohdistanut m l ^ än sotatoimia linnoitettua Ahve- ">maata vastaan, j a tämä siitä huoletta, että Neuvostoliitto, kuten ^ t t u a , ei kuulunut takuumaihin. Jtokatähden Hufvudstadsbladet, p l Suomi, Helsingin Sanomat ja »uut taantumukselliset lehdet n y t JJi kovasti puuhailevat Ahvenan- ^ taicuiden puolesta, j o i t a ne itse ^« oueet ensimmäisinä rikkomassa? j a i haluaako Hufvudstadsbladet « « a ymmärtää, että herrat Suontaus _ ja Ahmavaara, tunnetut aitosuo- ^J^t. todella haluavat antaa A h - ™nmaan ruotsinkieliseUe asujal- "f^i kansallisen j a k i e l e l l i s en t u r - 'ilisuuden? ^ k a t s o o k o Hufvudstadsbadet, että asema on muuttunut, eikä enää sama kuin muutamia vuosia takaperin, j o l l o i n eduskunnan ulkoasiainvaliokunta yksimielisesti katsoi-, että kansainvälisiä takuita ei pitäisi ottaa lakiesitykssen Ahvenanmaan i t s e h a l i i n r i o s t a , . j o k a nyt s e n s i j a a n sisältyy-Fagerholmin hallituksen esitykseen? Kansandemokraatit e i vät ole k o s k a a n salanneet kantaansa Ahvenanmaan itsehallinnon uudistamiseen nähden, kuten Hufvudstadsbladet väittää, vaan me olemme e r i tilaisuuksissa selvästi esittäneet näkökantaamme, jA täten antaneet täyden tuen ahvehanamalaisten vaatimuk.sll-le paremmasta itsehallinnosta, M u t ta me olemme lisänneet, että me e m me ole h a l u k k a i t a sellaiseen itsehall i n t o o n , joka asettaa maamme suvereenisuuden vaaraan. Stockholms Tidningen, j o k a on a n g - g l o - a m e r i k k a l a i s t e n pykimysten äänitorvi Ruotsissa j a i n n o k a s R u o t s i n A t - lantinsöpimukseen l i i t t y m i s e n puolust a j a , o n myös paljastanut Fagerholm i n h a l l i t u k s e n lakiesitykseen l i i t t y vät suunnitelmat. Muulla tavalla e i voi selittää lehden uhkailevaa kieltä sen selvittäessä, että jos suomalaiset kommunistit eivät hyväksy l a k i e s i t y s tä, tulee Ruotsi puuttumaan kysymykseen. Millä oikeudella St. T i d n i n g en näin puhuu ^ Eikö Ahvenanmaa enää kuulu Suomeen vai täytyykö meidän maanime ottaa määräykset dollarisivullikkeestä Tukholmasta. ^ Me tunnemme näiden p i i r i e n p u u t tumisen Ahvenanmaa-kysymykseen vuonna 1938. j o l l o i n rie tekivät sppl-( muksia skäneläisten s e m e n t t i l l l k k e l - i den kanssa l i n n o i t u s t e n rakentamises-1 t a Ahvenanmaalle. Me voimme i l moittaa St. T i d n i n g e n i l l e , että ahvenanmaalaiset kieltäytyvät sellaisesta puuttumisesta j a haluavat mieluumm i n ' asua rauhassa k a u n i i l l a s a a r l l - l a n . J u u r i tämän vuoksi kansandemok r a a t i t vastustavat k a l k k i a yrityksiä tehdä A h v e n a n m a a s U A t l a n t i r i m a i - den a s t i n l a u t a uudessa sodassa. J o s h a l u t a a n ratkaista Ahvenanmaan Itseh a l l i n n o n uudistus viisaasti j a o i k e u denmukaisesti, sUloln eivät kansandemokraatit kieltäydy yhteistyöstä." — K r e i k k a l a i s e t kutsuvat kahden p - l y m p i a j u h l a n välistä, neljä vuotta kestävää ajanjaksoa, "olympiadiksi". THELMA ELSIE KARLSONIN M U I S T O L L E Jfaaliskunn 9*p:nä 195O tulee kuluneeksi kaksi vuotta, kun Thelma jätit meidät suureen suniomme. Iäti muistaen S i n u a . . ' Äiti isä siskot ja veljet Deadvrood, Aiberta H e l s i n k i .— V i i n i e vuoden v i e t t i S u o men Työväen U r h e i l u l i i t t o j u h l a v u o tenaan sen v u o k s i , että sen t o i m i n n an aloittamisesta tuli vuoden alkupäivinä kuluneeksi 30 vuotta. L i i t o n u r h e i l u l l i n e n sato o l i v a r s i n suiu-i, j o t a oscit-t a a j o sekin, että yksinoniaan s u u r i in voimistelujuhlllrisa, j o i t a eri p u o l i l la maata järjestettiin k a i k k i a a n 13, o - s a l l i s t u i a k t i i v i s i n a osanottajina y l i 30,000 voimistelijaa j a u r h e i l i j a a . K u n urheilunharrastus Työväen U r h e i l u l i i t o s sa ( T U L ) c n noussut näin s u u reksi, on l u o n n o l l i s t a , että u i i s l e n v o l - m i s t e l u n j c h t a j i e n j a e r i u r h e i l u l a j i e n ' o h j a a j i e n kouluttamiseen on k i i n n i tettävä v a r s i n suuri huomio. T U L o n k i n tämän huomioinut jo v a r s i n a i k a i s i n , sillä j o v. 1929 osti se maaseudulta huvilarakennuksen, jost a muodostettiin kurssikoti l i i t o n e r i t täin l a a j a n naisvoimistelun ohjaaja-voimien kouluttamiseksi. Myöhem^ min, v. 1937, sai verraten pieni ikurs-s i k c t i . joka käsitti vain muutamia huoneita, suuren lisäraikennuksen. S i i nä o l i sekä oppilasasuntoja että suuri j a a j a n m u k a i n e n ^-oimlsteluhalll. Täl_ löin tämä Pajulahdeksi nimitetty o-plsto t u l i myöskin koko l i i t o n jäsenistön käyttöön, alkaen k o u l u t t a a myösk i n eri u r h e i l u n a l o j e n miesohjaajia. K u n Työväen U r h e i l u l i i t o n .toiminta k u i t e n k i n vuosi : vuodelta valtavasti kasvbi, kävi uusittukin opisto jälleen kymmeneisä vuodessa a i v a n l i i a n pieneksi. Olihan l i i t o n jäsenmääräkin erikoisesti sen jälkeen k u n maa pääsi i r t a a n t u m a a n onnettomista sodista, noussut parissa vuodessa 60—70,000:- sta 150,000:een ja on n y t j o n . 180,000, ehkä y l i k i n . Vucteert 1949 mennessä oli l i i t t o toimintansa aikana k o u l u t tanut yksinomaan Pajulahdessa n, 10.000 e r i a l a n ohjaajaa, minkä lisäksi p i i huomattava osa k c u l u t e t t a va vielä muualla. • Näinollen kävikin välttämättömäksi Pajulahtl-oplston laajentaminen. Puuhaa p a n t i i n alulle jp v. 1947 s i ten, että l i i t o n jäsenet suorittivat k a u t t a maan ulottimeen suuren r a hankeräyksen, jossa n . 200,000 Ihmistä l a h j o i t t i usein h y v i n k i n pienissä erissä yhteensä y l i 26,000,000 Suomen markkaa. L i i t t o sai s en lisäksi huomattavasti varoja myöskin Suomessa kokonaan valtion hallussa olevan veikkaustoiminnan voitoista. V. 1948 v o i t i i n k i n ryhtyä uuden opiston r a kennustöihin j a V . 1949 l o p u s s a , se valmistui ikääi^uin l i i t o n juhlavuoden k u n n i a k s i , j o s k i n llsärakennustöl-tä suoritetaan vielä n y t k i n. U u s i P a j u l a h t i . o n ivarsin upea ja a j a n m u k a i n e n opisto. Se sijaitsee vihreän hongikon keskellä, k a u n i in järven r a n n a l l a j a sen valkoisena hohtava 4-kerroksinen päärakennus tekee h y v i n juhlavan vaikutuksen. Siinä on täysin ajanmukainen v o i m i s - j t e l u h a i l i , luento- j a elokuvasali sekä salipäinonnoston, nyrkkieilyn j a p a i n i n j i i a r j o i t t e l e m i s t a varten. A s i a n t u n t i j a t | sanovat, että ne ovat uudenaikalslm-mat koko maassa. Huomattavan, osan t i l a s t a vievät oppilas-asunnot.' joita o n kahdessa kerroksessa. Ne. ovat k a u n i i t a 2—4 hengen j u o n e i t a , joih i n voidaan majoittaa n . 130 k u r s s i l a i s t a . Vielä o n seurusteluhuone, k i r jasto, t i l a v a ruokasali j a täysin sähköistetty keittiö, toimisto, lämpökeskus j.n.e. O p i s t o l l a on myöskin ajanmukainen suomalainen sauna järven rarmaila. Kelvällä voi s a u n a n p o r t a i l t a hypätä suoraan uimaan, niutta t a l v e l l a v a l i -i tettava^tl järven jääpeite sen estää, i E n s i kesänä rakermetaan saunan y h - | teyteen myöskin u i m a l a hj-ppytelinei-neen j a kilparatöineen. P a r h a i l l a a n on r a k e n t e i l l a opiiston j o h t a j a n asunto sekä urheilukenttä, j c h o n tulee 400 m . j u o k s u r a t a .sekä täydelliset hyppy- ja heittopaikat, n o r m a a l i m i t t a i n e n jalkapallokenttä. koripallokenttä y.m. N i i d e n k i n on määrä k a i k k i e n v a l m i s t u a ensi kesänä. P a j u l a h d e n urheiluopisto a l o i t t i v i r a l l i s e s t i toimintansa tämän vuoden alussa. L a a j e n n e t t u n a se t a r j o a a p a l veluksiaan koko maan urheilulle j a sen opettajakunnan avulla o n t a r k o i tus lyhyit ten 2—4 * v i i k k o a kestävien kurssien a v u l l a k o u l u t t a a T U L : n seur o i l l e eri a l o j en ohjaajia.sekä lisäksi pidemmillä 6—9 k u u k a u t t a kestäville k u r s s e i l l a urheiluolijaajiä j a v o i m i s t e l u n o p e t t a j i a koulujen, kuntien ja teollisuuslaitosten palvelukseen. Tär-t en antaa Työväen U r h e i l u l i i t t o j ä l leen uuden merkittävän panoksen Suomen u r h e i l u n kehittämiseksi, m i s tä tunnustuksena säätiö, joka opistoa h o i t a a , a l k a a saada toimintansa t u kemiseksi myöskin valtionavustusta. P a j u l a h t i cn myöskin muitten järjestöjen käytettävissä n i i d e n -kurssit o i m i n t a a varten j a samoin ottaa se m i e l i h y v i n vastaan oppilaita ulkom a i l l a k i n . Ehkä saamme p a r h a i m m a n käsityksen Työväen U r h e i l u l i i t o n yrityksen suurisuuntaisuudesta, k u n sanomme, että tähän mennessä o n opisto tullut maksamaan jp n . 60 m i i j . Suomen markkaa, mikä vastaa n. 4,500 työmieh e n vuosiansiota. Justiina" esitehän 1k. 11 pnä Port Artliurissa P o r t A r t h u r . — V i i m e i n e n huomautus k a l k i l l e , j o t k a aikovat nähdä y h d e n arvokkaiminan Juhania T e r v a pään k i r j o i t t a m i s t a näytelmistä " J u s t i i n a " . Justiinan esitys alkaa tk. 11 päivän i l t a n a tä.smällen klo 8.30 CS J : n Port A r t h u r i n osaston näyttelij ä in esittämänä. Näytelmässä esiintyvät henkilöt ovat yrittäneet tehdä arvokasta työtä sen valmistuksessa. Näytelmässä esiintyy melkein k a i k k i näyttämömme parhaat voimat ja p a r h a i t a saatavissa olevia voimia järjestömme ulkopuolelta, joten näin etukäteen jo voidaan sanoa, että esitys tulee onnistumaan. Näytelmän j i i o n i k i e r t y y Suomessa H a r m a a l a h d e n kartanoon, jonka p e r i l l i n e n , Ropert H a r m a a l a h t i , o n r i i taantunut setänsä kanssa siltä, että hän on o l l u t rakkaus suhteissa k a r t a n o n palvelustyttöön T i i n a a n , Tämä o l i senaattori Harmeliuksen mielestä häpeällistä j a n i i n nyöri herra H a r m a a l a h t i jättää setänsä, senaattori Harmeliuksen sekä k a r t a n o n j a lähtee H e l s i n g i i n. Kaksikymmentä vuotta on kulunut j a Ropert ei ole saanut tietää mitään tapahtumista Harmaalahdessä, el e n tisestä T i i n a s t a , joka nyt on Ju.stiina eikä myöskään siitä, että hänellä on J u s t i i n a n kanssa poika. Tätinsä, S OT naatorska Harmelius. o n pitänyt huol e n sekä J u s t i l n a s t a että pojasta, jost a on k a s v a t e t t u hyvä työmies ältlhsä säätyyn. Ropert on mennyt n a i m i s i in j a hänellä o n 14-vuotias tytär. V a n h a n senaattori Harmeliuksen kuoltua saapuu Ropert jperheineen takaisin perintötaloon koska senaattori, J u s t i i n a n tahdosta, on tullut järkiinsä ennen kuolemaansa j a antanut R o - ! P e r t i l l e anteek.si sskä perinyt hänelle k a r t a n o n . J u o n i o n tässä v a i n lyhyesti selost e t tu sillä siinä esiintyy monia " s e n - s a t i o i t a " kuten senatorska sanoo nuor e n rouvan tullessa taloon j a k u u l l e s saan .salateitä, miehensä entisyydestä k a r t a n o n palvelustyttöön, J u s t i i n a a n; M u t t a k u n tulette katsomaan n i i n s i l l o i n teille selvenee k a i k k i näytelmään sisältyvät jännittävät j a traagillLset kohdat. — T A S . r»9 Moskovassa a l l e k l r ^ i t e t t l i n helmik. 14 pnä ysVivyys'. lUtto- j a keskinäisen avunannon sopimus K i i n a n ja NeuvostoUiton välUlu. 'Kmän tärkeän maailmanhistorian asiakirjan sanamuoto o h pääkohdiltaan seuraa-y a n l l n e n : Sicslalististen Neuvostotasavaltojen L i i t o n KorkeiDunan Neuvoston Puhemiehistö j a K i i n a n Kansantasavallan Kansankeskushallltus. jotka ovat päättäneet Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton ja K U - n a n Kansantasavallan ystävyyttä j a yhteistoimintaa l u j i t t a m a l l a y h dessä asettaa esteitä J a p a n i n imper i a l i s m i n elpymiselle j a hyökkäyksen toistumiselle J a p a n i n t a i j o h k l h muun valtion; t a h o l t a , joka missä muodossa tahansa yhtyisi J a p a n i n kanssa hyök-käystoimenplteissä. joiden toivomuksena on l u j i t t a a pitkäaikaista rauhaa j a yleistä t u r v a l l i s u u t t a Kauko-Idässä j a koko maailmassa Yhdistyneiden K a n s a k u n t i e n päämäärien j a p e r i a a t teiden mökalsesti. Ja Jotka ovat s y västi vakuuttimeita siitä, että hyvien naapuruus- j a ystävyyssuhteiden l u j i t t a m i n e n Sosialististen Neuvostotasavaltojen U i t o n Ja K i i n a n Kansan-* tasavallan välillä o n Neuvostoliiton ja K i i n a n kansojen perustelujen mukaist a , ovat päättäneet tässä t a r k o i t u k - se£.sa solmia tämän sopimuksen. L artikla Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat yhde.ssä ryhtymään k a i k k i i n käytettävissään o l e v i i n tarpeellLslin toimenp i t e i s i i n estääkseen hyökkäyksen toistumisen j a r a u h a n rikkomisen J a p a n i n tai minkä tahansa muun valtion taholta, joka y h t y l s r väUttömästi t a i välillisesti J a p a n i n kanssa hyökkäys-toimenpiteissä. Siinä tapauksessa, e t tä töinen sopimuspuolista joutuu hyökkäyksen kohteeksi j a p a n i n t a i sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta Ja j o u t u u näin sotatilaan, t o i nen sopimuspuoli antaa viipymättä sotilaallista j a m u u t a apua k a l k i n sen käytettävissä olevin keinoin. Sopimuspuolet Ilmoittavat myös olevansa valmiit vilpittömän yhteistoim i n n a n hengessä osallistumaan k a l k k i i n kansainvälisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoltukseim on r a u h a n ja turvallisuuden takaaminen koko m a a ilmassa, j a tulevat käyttämää k a i k k i volnuinsa näiden päämäärien t o teuttamiseksi. 2. artikla / Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat keskinäisen sopimuksen mukaisesti pyrkimään siihen, että mahdollisimman lyhyen a j a n kuluessa solmitaan yhdessä muiden toisen maaihnamo-dau aikana liittoutuneiden valtojen kanssa J a p a n i n rauhansopimus. 3. arUkla K u m p i k a a n csnpuoli el t u l e solmimaan niitään toista puolta vastaan tähtäävää Uittoa eikä osallistumaan mihinkään toista puolta vastaan tähdättyihin l i i t t o u t u m i n eikä toimenpiteisiin. i arUUa Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat ystävyyden Ja yhteistoimintaan hengessä Jä tasa-arvoisuuden, keskinäist e n etujen sekä valtiollisen r i l t i p u - mattomuuden Jai alueellisen koskemattomuuden Ja toisen puolen sisäi-sUn asioihin puuttumattomuuden kunnioituk.sen periaatteiden mukaisesti kehittämään j a l u j i t t a m a a n t a loudellisia j a k u l t t u u r i s u h t e i t a N e u vostoliiton Ja K l i h a n välillä, a n t a maan toisilleen kaikkea mahdollista taloudellista apua Ja harjoittamaan tarpeellista taloudellista yhteistyötä. 6. artikla Tämä sopimus astui» voimaon heti sen ratlfiolmlspälvänä. R a t l f i o l n t l a s la k i r j o j e n vaihto tulee tapahtumaan Peklngifcsä. Tämä sopimus pysyy voimns.sa 30 Vi-uotta Ja e l l e i Jompikumpi sopimuspuolista vuotta ennen sen määräajan umpeenkulumista ilmoita haluavansa purkaa sopimusta, n i i n se pysyy edell e e n k i n voima.s.sa 5 vuotta j a sitä t u l l a a n tämän^säännön mukaisesti p i dentämään^ L a a d i t t u Moskova.s.sa ,helmikuun 14 päivänä vuonna 1050, kahtena kappaleena, kumpikin venäjän Ja k i i n an kielisinä; k u m p i k i n teksti on yhtä todistusvoimainen. S o s i a l i s t i s t en Neuvostotasavaltojen L i i t o n K o r k e l m a m n Neuvoston Puhemiehistön valtuuttamana > A. V y s h l n s k l K i i n a n Kansantasavallan K a n s a n - keskushallituksen valtuuttamana C h o u E n - l al i S i i i l i i i i iM Torstaina, maalisk. 9 p. — Thursday, March 9 „ Sivti 3 Kalle Johannes Häkelä \ Neuvottelutilaisuus Intian ja Suomen välillä H e l s i n k i — ( S - S ) — I n t i a n m i n i s t e r i Ratän N e h n m ollessa lyhyellä käi^hlilä Helsingissä olivat Suomen T e o l i l s u s l l l t t o Ja Ulkomaankauppal i i t t o Järjestäneet h e l m i k u u n 24 pnä neuvottelutilaisuuden. M i n i s t e r i Henrik Ramsay korosd tervehdyspuheessaan mplemmlnpuoll-sen tuntemuksen lisäämisen J a l a i v a yhteyksien parantamisen merkitystä kaupankäynnin kehitykselle. Ministeri Nehru puolestaan halusi ensimmäisen näiden maiden välisen kauppasopimuksen kestämisajän lähetessä loppuaan saada tietoja Suomen e l i n k e i n o p i i r i e n kokemuksista kauppaso-pimuksentoteuttamiseri Ja sopimuksen tarkoituksenmukaisuuden suhteen, s a moin k u i n suomalaisten elinkeinopiir i en toivomuksista uuteen kauppasopimukseen nähden. Seuranneessa keskwtelussa kaikki olivat yhtä mieltä sillä, että suora-naista kaupankäyntiä moleinpien m a i den kesken o n pyrittävä määrätietoisesti edistämään, mutta tässä suh* teessä todettiin olevan monenlaisia esteitä, j o t k a surelta osalta pohjautuvat olosuhteiden erllaLsuuteen j a keskinäisten yhteyksien Ja tuntemuksen heikkouteen. — Nosema o n mehiläisten keskuudessa ajoittaisena kulkutautina r a i voava vatsatauti, joäta aiheuttaa t a l visin j ä keväisin mehiläisten joukkokuolemista. Heikko sijoitus suomalaisilla Holmenkollenilla H e l s i n k i — ( S - S ) — M a a l i s k u u n 1 pnä suoritettiin Holmenkollenilla 50 k m : n h i i h t o , . Johon Suomessa o s a l l i s t u i "rannallejäänelstä" kooftu joukkue. Sijoitus oli hielkko, sillä monet h o r j a l a l s e t k i n ovat heitä parempia. K i l p a i l u n voltti ruotsalainen Törnqvist 3,06,41, 2) Maartman Norja 3,109.44, 3) K a r l s s o n , R u o t s i 5) M o n o nen, Suomi 7) Kolehmainen 10) Ovaska, 12) Kosonen. RuotfialaLset Jylläävät edelleen Ja meillä pullat ovat uunissa ilman h l i - yaa. Niinpä norjalaiset eivät ottaneet . laskuissaan huomioon suoma la ir s i a v i i t t a a ensi s i j a n ennustelleessaan. Oikeassa olivat! Suomen hallitus on eronnut H e l s i n k i . — ( S - S ) Pääministeri Fagerholm Jätti maalisk. l pnä h a l l i tuksen (eronpyynnön tasavallan presid e n t i l l e , Joka k e h o l t t i h a l l i t u s t a h o i tamaan tehtäviään edelleen, kunnes uusi hallitus o n n i m i t e t t y. Hallitusneuvottelut ovat täyde.s.sä käynnissä. Maaliskuun 2 pnä kävivät e r i eduskuntaryhmien edustajat sekä puhemies Kekkonen tasavallan pres i d e n t i n l u o n a esittämässä eduskuntar y h m i e n kannan hallituskysymyksessä. Kokoomuspuolueella on kokous maalisk; 5 pnä j a m a a l a i s l i i t o n puolueneuvosto kokoontuu maalisk. 6 pnä käsittelemään hallltufikysymystä. K a l l e Johannes Mäkelä kuoli k o tonaan Slmcoessa> p n t . h e l m i k u t i n .26 päivä Ja h a u d a t t i i n S l m c o c h •hautavts^ m a a l i a n maaliskuun 1 päivä. Vainaja peti pitemmän a i k a a korkeata verenp a i n e t t a j a s a i r a s t i vuoteen omana useampia kuukausia ennen kuolemaansa. Kylmästä talvisäästä h u o l i m a t t a o li suuri Joukko vainajan omaisia, t u t t a v i a J a tovereita saapunut saattamaan häntä viimeiseen lepoonsa. Lukuisat •kauniit kukkalaitteet koristivat v a i n a j a n k i r s t u a j a hautaustoimistoa. G . Sundqvist j a H e l e n Coulson piUiulvat v a i n a j a n muistolle hautaustoiml.sto.s-sa Ja e a s l n n i a i n i t t u puhui lyliycsti myöskin haudalla. Edesmennyt K a l l e Johannes MäkCr lä o l i s y n t y n y t Ala-Härmässä, touko-k u u n 8 päivä 1892, o l l e n siis kuollessaan 57 vuoden, 9 kuukaudsn Ja 18 päivän Ikäinen. Lähinnä häntä Jäi suremaan vaimonsa A l v l l r a , omaa s u kua V l r e n l u s ; kaksi poikaa. E r i c Ja Esco Simcoessa: yksi tytär, A i r a , mrs. Norwood, Yhdysvaltain puolella Ja heidän perheensä; kolme sisarta, r va P. Pitkämäki. Suomessa, mrs. M . W i - len, Torontossa j a mrs. A . Helberg, MIchicanlssa seka laaja toveri, ja t u t t a v a p i i r i ensikäde.;sä Canadassa. V a i n a j a o l i a m m a t i l t a a n räätäli Ja hän saapui Suomesta Canadaan syksyllä v. 1923 a l u k s i yksin, perhe s a a puen: seuraavana keväänä. He t u l i vat aluksi Torontoon, Josta k u i t e n k in p i a n siirtyivät Slmcoon. V. 1927 he t u l i v a t uudelleen Torontoon j a a.sul-vat täällä seuraavat 10 v u c t i o , kunnes V. 1037 m u u t t i v a t uudelleen Slmcoon j a täällä v a i n a j a sitten a s u i k i n kuolemaansa asti, ; P i a n Suomesta tulonsia jälkeen v a i n a j a l i i t t y i C S J : n jäsenyyteen j a v a r . s i n k i n Torontossa ollessaan t o l m l u u t - terastl osa.ston erinäisissä tehtävissä, kuuluen m m . J o l t a i n vuosia osaston johtokuntaan, Hänen erlkoi,sharras-tuksenaan k u i t e n k i n o l i näyttämötcl. m l n t a . Tällä a l a l l a hän käsitti, että työläisten c l ainoastaan tule omaksua Ja viljellä sitä mikn vanhassa taitecs- Sibeliuskonscrtti Lontoossa H e l s i n k i , (S-S) — L o n t o o n sinfoniaorkesteri antoi hclmlk. 25 pnä A l b e r t - H a l l i s s a konsertin, jonka koko ohjelma oU S i b e l i u k s en m u s i i k k i a ; 7, .•ilnfonin, viulukonsertto ja väliajon jälkeen 5, s i n f o n i a . Orkesteria johti s i r M a l c o lm Sargcnt Jä s o l i s t i n a o l i p u o l a l a i s s y n t y i n e n v i u l u t a i t e i l i j a I d a H c n d e l l , Albert H a l l i n s u u r i sali o l i täynnä k u u l i j a k u n t a a. s a o n parasta, v a a n ctUi työväestön öii luotava kokonaan uusi k u l t t u u r i . Hä;i s u o r i t t i osansa silläkin a l a l l a , k i r j o i t - t a e n näytelmiä, j o i s t a a i n a k i n ylcsl — " U u s i I h m i n e n ' — saavutti huomat-: tavaa menesty.5td j a ori s l t a e3itctty useimmilla suomalaLsasutuksiUa C a nadassa V a i n a j a käsitti j o aikascen myöskin: työväenluokan p s l l i t t i s c n toiminnan välttämättömyyden j » o s a l h n u l . l i l - h e n jatkuvasti H a n c l i L P P n jäsen k u o l e m a a n i a<;li MK: George'S Grocery ( O . j a G . Gastafson) 1688 Queen St. F a st T O R O N T O ONTARIO P u h e l i n IIO. 0140 Täydellinen varasto tupakkaa J a ruokatarpeita. Tuodaan kutiin.- : Luoma^s Auto Body K o r i - Ja l o k a s u o j i e n korjausta. A u t o j e n maalausta. A u t o n r e n k a i t a j a kumeja . G a s o l i l n i a , öljyä j a ra.svausta • 10% ALENNUS C i A S O L l l N l L LE . Käytettyjä a u l o j a ostetaan Ja myydään. P u h e l i n O R . 4562 3211 Duf f e r i n S t . Toronto. Ont, K o t i p u h e l i n H A . 1898 K u n vierailette Torontojjsa, n i in u.sukua REX Hotellissa P U H E L I N P L . 0375 Huoneet $2. j a ylö."Ji)äln. 3 S t . P a t r i c k S t . , Toronlo, Ont. SAUNAN UUNEJA S a t o j a tyytyväisiä käyttäjiä V o i t t e luottaa p o s t i t i l a u k s i in O N T A R I O A U T O B O D Y ( J o h n N . R a n t a ) 98 John Street, W A 3354, Toronto FINNISH S T E A M BATHS 50-&8 IVIdmer Street Toronto, Ontario M I E H E T : Keskiviikkona ja torstaina 3-12 lp. Perjantaina 1-12 l.p. Lauantaina 1 l.p. - 2 ä.p. Sunnuntaina 8 a . p . - l Lp. NAISET: Keskivllkkoha j a torstaina 3-12 l.p. Perjantaina Ja lauantaina 1-12 i.p. PUHELIN E L . 2571 BOND CLEANERS. DYERS & TAILORS SUOMALAINEN PUHDISTUSLIIKE 92S Pape Ave. Toronto, Ont. Puhelin GE. 2910 K o t o a haetaan. Helen J a E . T a r v a i n e n • "S 4 s OK A A s KK V K I l. L <4" : T H E . • NICIOKX FLORIST BtKII>/(N F.IIIKOIHAt.AMMKi e H A U T A U S S E P P D L E I TA e HÄÄKUKKAVIHKOJA e K U K I C A K O R I S T E I T A J A O K U K A N T A I M IA A. MERKER P u h e l i m e t : AD. JGIS Sunnunt, j a juhlapälvfnil AD. 16I8 570 Queen S t , W „ T o r o n t o , O n t , (i.aii.>u;i i M i i i i r c i ««.V STITSKt Importing Co. 358 Spadina Ave. Toronto, Ont. Puhelin WA. «.'»11 T u k k u - ja vjihlttai.smyyjtlt h i e n o i l le laatu Kilkki-, vil\n-, vuori- Ja pumpulikunkaille. K a i k k e a kutoma-alaan k u u l u i na tavaraa. A v o i n n a k l o 9 a.p. k l o O i l l a l la PF. F. Princess Fashion Furs Hienojen turkkien snunniflcUjat ja tckijat. NYT MYYTÄVÄNÄ v i i m e i s i n muodin mukaan valmistettuja M U S K - R A T , P E R S I A N L A M B , H U D S O N S E A L , A L A S K A N S E A L , B E A V E R Ja m u l t a k a u n i i t a turkke K A N S E A L , B E A V E R J A M U I T A K A U N I I TA T U R K K E J A . Sää.stöhinhalla S89.00 Ja ylö.';piiin. 750 Vongfi S t , Toronto, Ont, 500 Queen St. W , Toront^j, Ont. r * 4" M» ^* . Krski-Suomessa kohoaa Työväen Urheilulhton äsken vahnistunut ur-fieiluopisto Pajulahti eroiltaen valkoisena 4-ken-ok&isena palatsina vilireän metsän keskellä. Lockerby ja Hespero täyttivät kuotansa. Edellisestä paikasta saapui kaksi tilausta ja viimeksimainitusta yksi tilau.s, South Porcupinesta saapui 3 tilau.sta ja sen kuotasta puuttuu enää vain yksi tilaus. Torontosta saapui 3 tilausta ja Montrealista kak.si. TuUjkset ovat seuraavat: Lockerby, Ont. Victor Saari 2 tilausta, Montreal, Que. V . Kangas 2 tilausta. Toronto, Ont. Matti Heiska 1 tilaus jä J . Nissinen 2 tilausta. Hespero, Alta. Jack Torsti 1 tilaus. South Porcupine, Ont. H . Purra 1 tilaus ja E, Hanki la 2 tilausta. Matti Heiska Torontosta lähetti yhden sellaisen tilauksen, jonka oli jo toinen asiamies lähettänyt joten sitä ei lasketa tilaukseksi. . " K a i k k i hiljaa länsirintamalla", olisi melkein paikalla sanoa. Kaksi viimeistä päivää on ollut kaikkein hiljaisinta sillä nyt saatiin vain ,11 uutta tilausta, Vancouverissa on hiljaista eivätkä toiset suuret paikkakunnat, lukuunottamatta Port Arthuria, ole vielä tähän mennessä osoittaneet tarpeellista ripeyttä. Kaikkiaan on tullut 69 uutta tilausta. Nyt on aika panna hihat heilumaan tai muuten ei ta%'oitetta saavuteta. Uusiien tilausten mukaan on saapunut huomattava! määrä uudistuksia, joka on hyvä merkki. Toivotaan, että työntekijät pääsevät lopuksi "lämpenemään ia vauhti naranee. — Tarkastaja. Haluattelo) 09- A g i f ^ IkJ ^ Antakaa meidän taa tai myydä i m I» V f a u t t a a T e i tä CHÄMBERS & MEREDITH LIMITED Toronto RealEstate Booriin jäsen. 24 K i n g st. West A. H . Kivinen TORONTO, ONTARIO PLaza 3921 MO 5464 DR. E. C AHO -Hammaslääkäri H U O N E 640 P H Y S I C I A N S * & S U R G E O N S B U I L D I N G " ^ 86 Bloor Street We8t Toronto, Ontario PnybeUn Klnfsdale 8237 V Ä L I T Ä M M E . . . TALOJA. LIIKKEITÄ JA FARMEJA 163 Wahner Rd. B E A L E 8 T A T E BROKRll Kiinteimifitölainoja eaalavana. PobeUn RA. 0401 Toronto, O n t a r io vflii Mm \ • -••mM 1 i " mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 9, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-03-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500309 |
Description
Title | 1950-03-09-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | )l(a joluvan johonkin kunnan 20 seurasta äej jia». Baidus. nen rai. £lttlÖ£Sä I ja ole Bromis , un iyllä,: itaa iäaSä nyt kolmaq ^jLtj^ — K y m i n kxmnan alueella cl ^ * i i a a n 20 voimistelu- j a u r , I Soiaa, joiden yhteinen jäsen- I ^ t o h o a a y l i kahdeksan t u l i a n - ^ ^ H j t e n jdsJi kolmas kymiläineh h^uäxovsin kunnan alueella t o i - aO^ u r a ä n . totesi K y m i n k u n - # S o ^ o h j a a j a K a a r l o H a i m i T U - antamassaan selostukses- * ^ a n urbenuharrastuksista ja c ^ d e n suunnitelmista. ^ g-m Haimin selostus tämän e s i - ^ i s e n urheUukunnan toiminnas-rtiTUL- lehden mukaan seuraavan- Snaisa on urheilulautakunta, f alaisena toimin vakituisena Äobjaajana. Lautakunta j ä r j e s - •.tfH talvi suuret h a r r a s t u s h i i h t o - I joissa palkintoina jaetaan I K t o j a Vuokatin hiihtomajaUe I 3 ^ matkoin, ylläpidoin j a t y ö - Ifcorrauksin. Tähän h i i h t o o n o n ' jaotto niin vilkas, että esimerkiksi talvena h i i h d e t t i i n y l i 63,000 jjaeöiä. Myöskin Icaikkien muiden ijjiluaiojen k " nnanmestaruuksista r^iijaan joka vuos|. k u n t a o h r a - ttanut äcomean keskuskentän, toistamiukset nousevat u s e i h in lito maridcolhin. >Iyöskin P o - on valmistunut kunnan jttä. Hurukselän kenttää i t e e t ^ p a r h a i l l a a n työttömyys- _ ja avustaa rahallisesti T a - _ kentän korjaustöitä. K a ^ u s r pidetään joka talvi jääkiek-ja luistinrataa, j o i h i n h a r j o i t t e l e - loh jokaisella vapaa pääsy. K e s - _ ntälle on rakenteilla myöskin j^ukalnen katsomo, josta p u u t t u - ,. ainoastaan sisustustyöt, samoin i Tälmistunut upea ravintola k e h t - shTistaan. Kunta on r a i e n - ut kaksi uimalaitosta härjoit- _ varten Itärannan J a Äijänriie- 1 rantaan. Lasten kelkkailumäkiä poraillaan rakenteilla kuusi e r i poolia fcuntaa. Syyskesällä ostettiin ataan 16 mmn kaitafilmikone, u r - opetusfilmien esittämistä v a r - Kunta tukee myöskin r a h a l l i s e s ti olevia urheiluseuroja, ea tämä summa 300,000-niiaan, kaikki ovat vaatineet k u r m a l - suuria uhrauksia, mutta kunnan i on suhtautunut myötämielisesti ^ikkUn näihin uudistuksiin, j o t ka ovat koskeneet nuorison johdat!- t a m i s t a voimistelun j a u r h e i l u n p a r i i n . E s i m e r k i k s i Keskuskentän tarpeellisuudesta saatiin kuluneena kesänä erincmainien näyte, sillä neljän k u u - kauiden a i k a n a , j o n k a kenttä o l i käytössä, s u o r i t e t t i i n sillä Suomer^ mest a r u u s k i l p a i l u t , kahdet kansainväliset, neljät kansalliset, kolmet p i i r ir k u n n a l l i s e t , y k s i p i i r i k u n t a o t t e l u , s u u r i TOimistelujuhla ( K y m e n k i s a t ) . k u u s i seuraottelua, k u n n a n y l s i s i r r h e i l u - mestaruuskilpailut. K y m i n viesti ja 23 j a l k a p a l l o - o t t e l u a , e l i yhteensä 43 k i l p a i l u a . Näitä k i l p a i l u j a o l i seuraamassa 25,250 k a t s o j a a sekä osanott a j i a 2,150 u r h e i l i j a a j a 500 " p a l l i s - t i a " . • • Vielä s u o r i t e t t i i n kentällä lukuisa määrä jäisentenvälisiä •kilpailuja. P a l l o i l u - j a y l e i s i n l h e i l u h a r j o i t u k s i a v a r t e n o l i kenttä käytössä päivisin. T i lanahtaus o l i k i n n i i n k i l p a i l u j a k u in harjoitustilaisuuksiäkin järjestettäessä h y v i n suUri. Urheiluharrastus u u d e n kentän v a l n i b t u t t u a on k u n n an alueella mennyt eteenpäin s u u r i n a s k e l i n . Edellisinä kesinä on o l l u t seur o j e n käytössä ainoastaan K a t a j a i s t e n urheilukenttä, jonne ei. p a r h a a l la t a h d o l l a k a a n ole v o i n u t sovittaa n i in p a l j o n harjoitusvuoroja, että kaikki olisivat sinne mahtuneet, nyt P o p i n - ' niemen j a Keskuskentän valmistuttua pn tilanne j o n k i n v e r r a n helpottunut, m u t t a laskettiinpa s i l t i yhtenä h a r - j o i t u s i l t a n a olleen Keskuskentällä h y vän joukon toistasataa h a r j o i t t e l i j aa j-hdellä k e r r a l l a . , . P a l j o n o n t e h t y kunnassamme lur-h e i l u n hyväksi, mutta p a l j o n olisi v i e lä tehtävää jäljelläkin. U r h e l l u l a u - t a k u h n a i i a on hiihtomäen p i i r u s t u k set v a l m i i n a j a onpa p a i k k a k i n k a t sottuna odottaen" v a i n sopivaa t i l a i suutta j a r a h a a . Samoin on l a u t a k u n n a l l a esitys urheilupuiston r a k e n. tamisesta, kahluialammikköineen jä l a s t e j i leikkikehttlneen. Myöskin on l a u t a k u n t a esittänyt urheilusaunan r a k e n t a m i s t a kentän läheisyyteen. S i i h e n t u l i s i u i m a - a l l a s , p a l l o i l u - , v o i m i s t e l u - j a .voimasalit. ' Edelläesitetyistä saavutuksista voimme kiittää K y m i n k u n n a n h a l l i tusta j a nuorekasta valtuustoa, joka on ymmärtänyt nykyajan nuorison vaatimukset. VUhtyiä sisäkuva Faiulahdcn opiston ruokasalista, jonka jatkeena on 'liarmoliukkaovin" eristetty cleskelubuone. Kun salit yhdistetään saadaan tilaa riittävästi illanviettojehyms. Järjestämiseen. vastaan Hufudstadsbladet ja muut porvarilehdet toimivat Atlantin maiden sotasuunnitelman puolesta . mutta Bä^ lään." yt minä Ki3 laikkamaiij i köjtiäiiiiH AXSl 1 jalk€en4 Iin Laatäc 1 oli s& oh tavat» basisti BSE: ntyksensä, tn, mutta i ^ ian jakatsa . KapeDiBBJ telemaan m i?" kysääbj dcö, mifi •'i ; saisin ti4 hän puhaöf :n naamaa äköinen m linajalla." aaiunta jSM a maakUBBH kuvemö5ni4 mitähäntrf stä. SfTjm vaUttaa, isuutta sajii let menestJ^ ä häiKlIeS| leksj." i n lukee 3stöistä. ^ icsesta, ^ istiset csia. T f ö ^ ivllisi» oppii ^ :uvia TSI^ ää, ettässg i ihmisiea * | .tuurin iHelsinkL — Täkäläinen Hufvuds-dsbladet jä Stockholms Tidningen rjolttelivat helmik, alkupäivinä A h - laanmaan itsehallinbokysymystä ja tä tehtyä lakiesitystä, esilntyaj rkästi n.s. Ahvenanmaan takuulairi Kilesta. Samaan aikaan ovat lehdet ttäneet yääristeltyjä tietoja k a n - ndeinokraattien suhtautumisesta iaari. Sen johdosta k i r j o i t t i n i m i - ;ridd R. N. täkäläisen Ny T i d - l e h - n palstoilla asiasta seuraavaan t a an: • • . 'Hufvudstadsbladet on korottanut i iaensä meidän Fagerholmin h a l l i - lakiesitykseen Ahvenanma an tei i t s e h a l l i n t o l a k i kohdista-arvostelun vuoksi. Käsittele^ ittä itse asiaa yrittää lehti puhua ivenamnaalaisten kalastaja-, t a l o r i - iikais- ja merimlesvästön elinehdois-i. Tällä löidellä, joka aikaisenunin i etenkin vuonna 1938 o l i valmis draamaan väestön elinehdot niiden anoittamissuunnitelmien vuoksi, j o i^ :n puolesta se siiloin n i i n innok-mti^ puhui, ei ole mitään syytä n y t :tellä Ahvenanmaan vähäväkisten «taa. Sillä kiinnnostukseUa, jota htl nyt osoittaa, ei ole mitään y h - «tä nUden toiveiden kanssa, jotka Ehdyttävät ahvenanmaalaista väes-nyt enempää k u i n koskaan a l aisemminkaan ole ahvenanmaalaisil-ollut halua tulla vedetyksi sotäl-n selkkauksiin, j a he ovat vielä k i l oisia siitä, että Neuvostoliitto ei v i l - ^ sotien aikana kohdistanut m l ^ än sotatoimia linnoitettua Ahve- ">maata vastaan, j a tämä siitä huoletta, että Neuvostoliitto, kuten ^ t t u a , ei kuulunut takuumaihin. Jtokatähden Hufvudstadsbladet, p l Suomi, Helsingin Sanomat ja »uut taantumukselliset lehdet n y t JJi kovasti puuhailevat Ahvenan- ^ taicuiden puolesta, j o i t a ne itse ^« oueet ensimmäisinä rikkomassa? j a i haluaako Hufvudstadsbladet « « a ymmärtää, että herrat Suontaus _ ja Ahmavaara, tunnetut aitosuo- ^J^t. todella haluavat antaa A h - ™nmaan ruotsinkieliseUe asujal- "f^i kansallisen j a k i e l e l l i s en t u r - 'ilisuuden? ^ k a t s o o k o Hufvudstadsbadet, että asema on muuttunut, eikä enää sama kuin muutamia vuosia takaperin, j o l l o i n eduskunnan ulkoasiainvaliokunta yksimielisesti katsoi-, että kansainvälisiä takuita ei pitäisi ottaa lakiesitykssen Ahvenanmaan i t s e h a l i i n r i o s t a , . j o k a nyt s e n s i j a a n sisältyy-Fagerholmin hallituksen esitykseen? Kansandemokraatit e i vät ole k o s k a a n salanneet kantaansa Ahvenanmaan itsehallinnon uudistamiseen nähden, kuten Hufvudstadsbladet väittää, vaan me olemme e r i tilaisuuksissa selvästi esittäneet näkökantaamme, jA täten antaneet täyden tuen ahvehanamalaisten vaatimuk.sll-le paremmasta itsehallinnosta, M u t ta me olemme lisänneet, että me e m me ole h a l u k k a i t a sellaiseen itsehall i n t o o n , joka asettaa maamme suvereenisuuden vaaraan. Stockholms Tidningen, j o k a on a n g - g l o - a m e r i k k a l a i s t e n pykimysten äänitorvi Ruotsissa j a i n n o k a s R u o t s i n A t - lantinsöpimukseen l i i t t y m i s e n puolust a j a , o n myös paljastanut Fagerholm i n h a l l i t u k s e n lakiesitykseen l i i t t y vät suunnitelmat. Muulla tavalla e i voi selittää lehden uhkailevaa kieltä sen selvittäessä, että jos suomalaiset kommunistit eivät hyväksy l a k i e s i t y s tä, tulee Ruotsi puuttumaan kysymykseen. Millä oikeudella St. T i d n i n g en näin puhuu ^ Eikö Ahvenanmaa enää kuulu Suomeen vai täytyykö meidän maanime ottaa määräykset dollarisivullikkeestä Tukholmasta. ^ Me tunnemme näiden p i i r i e n p u u t tumisen Ahvenanmaa-kysymykseen vuonna 1938. j o l l o i n rie tekivät sppl-( muksia skäneläisten s e m e n t t i l l l k k e l - i den kanssa l i n n o i t u s t e n rakentamises-1 t a Ahvenanmaalle. Me voimme i l moittaa St. T i d n i n g e n i l l e , että ahvenanmaalaiset kieltäytyvät sellaisesta puuttumisesta j a haluavat mieluumm i n ' asua rauhassa k a u n i i l l a s a a r l l - l a n . J u u r i tämän vuoksi kansandemok r a a t i t vastustavat k a l k k i a yrityksiä tehdä A h v e n a n m a a s U A t l a n t i r i m a i - den a s t i n l a u t a uudessa sodassa. J o s h a l u t a a n ratkaista Ahvenanmaan Itseh a l l i n n o n uudistus viisaasti j a o i k e u denmukaisesti, sUloln eivät kansandemokraatit kieltäydy yhteistyöstä." — K r e i k k a l a i s e t kutsuvat kahden p - l y m p i a j u h l a n välistä, neljä vuotta kestävää ajanjaksoa, "olympiadiksi". THELMA ELSIE KARLSONIN M U I S T O L L E Jfaaliskunn 9*p:nä 195O tulee kuluneeksi kaksi vuotta, kun Thelma jätit meidät suureen suniomme. Iäti muistaen S i n u a . . ' Äiti isä siskot ja veljet Deadvrood, Aiberta H e l s i n k i .— V i i n i e vuoden v i e t t i S u o men Työväen U r h e i l u l i i t t o j u h l a v u o tenaan sen v u o k s i , että sen t o i m i n n an aloittamisesta tuli vuoden alkupäivinä kuluneeksi 30 vuotta. L i i t o n u r h e i l u l l i n e n sato o l i v a r s i n suiu-i, j o t a oscit-t a a j o sekin, että yksinoniaan s u u r i in voimistelujuhlllrisa, j o i t a eri p u o l i l la maata järjestettiin k a i k k i a a n 13, o - s a l l i s t u i a k t i i v i s i n a osanottajina y l i 30,000 voimistelijaa j a u r h e i l i j a a . K u n urheilunharrastus Työväen U r h e i l u l i i t o s sa ( T U L ) c n noussut näin s u u reksi, on l u o n n o l l i s t a , että u i i s l e n v o l - m i s t e l u n j c h t a j i e n j a e r i u r h e i l u l a j i e n ' o h j a a j i e n kouluttamiseen on k i i n n i tettävä v a r s i n suuri huomio. T U L o n k i n tämän huomioinut jo v a r s i n a i k a i s i n , sillä j o v. 1929 osti se maaseudulta huvilarakennuksen, jost a muodostettiin kurssikoti l i i t o n e r i t täin l a a j a n naisvoimistelun ohjaaja-voimien kouluttamiseksi. Myöhem^ min, v. 1937, sai verraten pieni ikurs-s i k c t i . joka käsitti vain muutamia huoneita, suuren lisäraikennuksen. S i i nä o l i sekä oppilasasuntoja että suuri j a a j a n m u k a i n e n ^-oimlsteluhalll. Täl_ löin tämä Pajulahdeksi nimitetty o-plsto t u l i myöskin koko l i i t o n jäsenistön käyttöön, alkaen k o u l u t t a a myösk i n eri u r h e i l u n a l o j e n miesohjaajia. K u n Työväen U r h e i l u l i i t o n .toiminta k u i t e n k i n vuosi : vuodelta valtavasti kasvbi, kävi uusittukin opisto jälleen kymmeneisä vuodessa a i v a n l i i a n pieneksi. Olihan l i i t o n jäsenmääräkin erikoisesti sen jälkeen k u n maa pääsi i r t a a n t u m a a n onnettomista sodista, noussut parissa vuodessa 60—70,000:- sta 150,000:een ja on n y t j o n . 180,000, ehkä y l i k i n . Vucteert 1949 mennessä oli l i i t t o toimintansa aikana k o u l u t tanut yksinomaan Pajulahdessa n, 10.000 e r i a l a n ohjaajaa, minkä lisäksi p i i huomattava osa k c u l u t e t t a va vielä muualla. • Näinollen kävikin välttämättömäksi Pajulahtl-oplston laajentaminen. Puuhaa p a n t i i n alulle jp v. 1947 s i ten, että l i i t o n jäsenet suorittivat k a u t t a maan ulottimeen suuren r a hankeräyksen, jossa n . 200,000 Ihmistä l a h j o i t t i usein h y v i n k i n pienissä erissä yhteensä y l i 26,000,000 Suomen markkaa. L i i t t o sai s en lisäksi huomattavasti varoja myöskin Suomessa kokonaan valtion hallussa olevan veikkaustoiminnan voitoista. V. 1948 v o i t i i n k i n ryhtyä uuden opiston r a kennustöihin j a V . 1949 l o p u s s a , se valmistui ikääi^uin l i i t o n juhlavuoden k u n n i a k s i , j o s k i n llsärakennustöl-tä suoritetaan vielä n y t k i n. U u s i P a j u l a h t i . o n ivarsin upea ja a j a n m u k a i n e n opisto. Se sijaitsee vihreän hongikon keskellä, k a u n i in järven r a n n a l l a j a sen valkoisena hohtava 4-kerroksinen päärakennus tekee h y v i n juhlavan vaikutuksen. Siinä on täysin ajanmukainen v o i m i s - j t e l u h a i l i , luento- j a elokuvasali sekä salipäinonnoston, nyrkkieilyn j a p a i n i n j i i a r j o i t t e l e m i s t a varten. A s i a n t u n t i j a t | sanovat, että ne ovat uudenaikalslm-mat koko maassa. Huomattavan, osan t i l a s t a vievät oppilas-asunnot.' joita o n kahdessa kerroksessa. Ne. ovat k a u n i i t a 2—4 hengen j u o n e i t a , joih i n voidaan majoittaa n . 130 k u r s s i l a i s t a . Vielä o n seurusteluhuone, k i r jasto, t i l a v a ruokasali j a täysin sähköistetty keittiö, toimisto, lämpökeskus j.n.e. O p i s t o l l a on myöskin ajanmukainen suomalainen sauna järven rarmaila. Kelvällä voi s a u n a n p o r t a i l t a hypätä suoraan uimaan, niutta t a l v e l l a v a l i -i tettava^tl järven jääpeite sen estää, i E n s i kesänä rakermetaan saunan y h - | teyteen myöskin u i m a l a hj-ppytelinei-neen j a kilparatöineen. P a r h a i l l a a n on r a k e n t e i l l a opiiston j o h t a j a n asunto sekä urheilukenttä, j c h o n tulee 400 m . j u o k s u r a t a .sekä täydelliset hyppy- ja heittopaikat, n o r m a a l i m i t t a i n e n jalkapallokenttä. koripallokenttä y.m. N i i d e n k i n on määrä k a i k k i e n v a l m i s t u a ensi kesänä. P a j u l a h d e n urheiluopisto a l o i t t i v i r a l l i s e s t i toimintansa tämän vuoden alussa. L a a j e n n e t t u n a se t a r j o a a p a l veluksiaan koko maan urheilulle j a sen opettajakunnan avulla o n t a r k o i tus lyhyit ten 2—4 * v i i k k o a kestävien kurssien a v u l l a k o u l u t t a a T U L : n seur o i l l e eri a l o j en ohjaajia.sekä lisäksi pidemmillä 6—9 k u u k a u t t a kestäville k u r s s e i l l a urheiluolijaajiä j a v o i m i s t e l u n o p e t t a j i a koulujen, kuntien ja teollisuuslaitosten palvelukseen. Tär-t en antaa Työväen U r h e i l u l i i t t o j ä l leen uuden merkittävän panoksen Suomen u r h e i l u n kehittämiseksi, m i s tä tunnustuksena säätiö, joka opistoa h o i t a a , a l k a a saada toimintansa t u kemiseksi myöskin valtionavustusta. P a j u l a h t i cn myöskin muitten järjestöjen käytettävissä n i i d e n -kurssit o i m i n t a a varten j a samoin ottaa se m i e l i h y v i n vastaan oppilaita ulkom a i l l a k i n . Ehkä saamme p a r h a i m m a n käsityksen Työväen U r h e i l u l i i t o n yrityksen suurisuuntaisuudesta, k u n sanomme, että tähän mennessä o n opisto tullut maksamaan jp n . 60 m i i j . Suomen markkaa, mikä vastaa n. 4,500 työmieh e n vuosiansiota. Justiina" esitehän 1k. 11 pnä Port Artliurissa P o r t A r t h u r . — V i i m e i n e n huomautus k a l k i l l e , j o t k a aikovat nähdä y h d e n arvokkaiminan Juhania T e r v a pään k i r j o i t t a m i s t a näytelmistä " J u s t i i n a " . Justiinan esitys alkaa tk. 11 päivän i l t a n a tä.smällen klo 8.30 CS J : n Port A r t h u r i n osaston näyttelij ä in esittämänä. Näytelmässä esiintyvät henkilöt ovat yrittäneet tehdä arvokasta työtä sen valmistuksessa. Näytelmässä esiintyy melkein k a i k k i näyttämömme parhaat voimat ja p a r h a i t a saatavissa olevia voimia järjestömme ulkopuolelta, joten näin etukäteen jo voidaan sanoa, että esitys tulee onnistumaan. Näytelmän j i i o n i k i e r t y y Suomessa H a r m a a l a h d e n kartanoon, jonka p e r i l l i n e n , Ropert H a r m a a l a h t i , o n r i i taantunut setänsä kanssa siltä, että hän on o l l u t rakkaus suhteissa k a r t a n o n palvelustyttöön T i i n a a n , Tämä o l i senaattori Harmeliuksen mielestä häpeällistä j a n i i n nyöri herra H a r m a a l a h t i jättää setänsä, senaattori Harmeliuksen sekä k a r t a n o n j a lähtee H e l s i n g i i n. Kaksikymmentä vuotta on kulunut j a Ropert ei ole saanut tietää mitään tapahtumista Harmaalahdessä, el e n tisestä T i i n a s t a , joka nyt on Ju.stiina eikä myöskään siitä, että hänellä on J u s t i i n a n kanssa poika. Tätinsä, S OT naatorska Harmelius. o n pitänyt huol e n sekä J u s t i l n a s t a että pojasta, jost a on k a s v a t e t t u hyvä työmies ältlhsä säätyyn. Ropert on mennyt n a i m i s i in j a hänellä o n 14-vuotias tytär. V a n h a n senaattori Harmeliuksen kuoltua saapuu Ropert jperheineen takaisin perintötaloon koska senaattori, J u s t i i n a n tahdosta, on tullut järkiinsä ennen kuolemaansa j a antanut R o - ! P e r t i l l e anteek.si sskä perinyt hänelle k a r t a n o n . J u o n i o n tässä v a i n lyhyesti selost e t tu sillä siinä esiintyy monia " s e n - s a t i o i t a " kuten senatorska sanoo nuor e n rouvan tullessa taloon j a k u u l l e s saan .salateitä, miehensä entisyydestä k a r t a n o n palvelustyttöön, J u s t i i n a a n; M u t t a k u n tulette katsomaan n i i n s i l l o i n teille selvenee k a i k k i näytelmään sisältyvät jännittävät j a traagillLset kohdat. — T A S . r»9 Moskovassa a l l e k l r ^ i t e t t l i n helmik. 14 pnä ysVivyys'. lUtto- j a keskinäisen avunannon sopimus K i i n a n ja NeuvostoUiton välUlu. 'Kmän tärkeän maailmanhistorian asiakirjan sanamuoto o h pääkohdiltaan seuraa-y a n l l n e n : Sicslalististen Neuvostotasavaltojen L i i t o n KorkeiDunan Neuvoston Puhemiehistö j a K i i n a n Kansantasavallan Kansankeskushallltus. jotka ovat päättäneet Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton ja K U - n a n Kansantasavallan ystävyyttä j a yhteistoimintaa l u j i t t a m a l l a y h dessä asettaa esteitä J a p a n i n imper i a l i s m i n elpymiselle j a hyökkäyksen toistumiselle J a p a n i n t a i j o h k l h muun valtion; t a h o l t a , joka missä muodossa tahansa yhtyisi J a p a n i n kanssa hyök-käystoimenplteissä. joiden toivomuksena on l u j i t t a a pitkäaikaista rauhaa j a yleistä t u r v a l l i s u u t t a Kauko-Idässä j a koko maailmassa Yhdistyneiden K a n s a k u n t i e n päämäärien j a p e r i a a t teiden mökalsesti. Ja Jotka ovat s y västi vakuuttimeita siitä, että hyvien naapuruus- j a ystävyyssuhteiden l u j i t t a m i n e n Sosialististen Neuvostotasavaltojen U i t o n Ja K i i n a n Kansan-* tasavallan välillä o n Neuvostoliiton ja K i i n a n kansojen perustelujen mukaist a , ovat päättäneet tässä t a r k o i t u k - se£.sa solmia tämän sopimuksen. L artikla Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat yhde.ssä ryhtymään k a i k k i i n käytettävissään o l e v i i n tarpeellLslin toimenp i t e i s i i n estääkseen hyökkäyksen toistumisen j a r a u h a n rikkomisen J a p a n i n tai minkä tahansa muun valtion taholta, joka y h t y l s r väUttömästi t a i välillisesti J a p a n i n kanssa hyökkäys-toimenpiteissä. Siinä tapauksessa, e t tä töinen sopimuspuolista joutuu hyökkäyksen kohteeksi j a p a n i n t a i sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta Ja j o u t u u näin sotatilaan, t o i nen sopimuspuoli antaa viipymättä sotilaallista j a m u u t a apua k a l k i n sen käytettävissä olevin keinoin. Sopimuspuolet Ilmoittavat myös olevansa valmiit vilpittömän yhteistoim i n n a n hengessä osallistumaan k a l k k i i n kansainvälisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoltukseim on r a u h a n ja turvallisuuden takaaminen koko m a a ilmassa, j a tulevat käyttämää k a i k k i volnuinsa näiden päämäärien t o teuttamiseksi. 2. artikla / Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat keskinäisen sopimuksen mukaisesti pyrkimään siihen, että mahdollisimman lyhyen a j a n kuluessa solmitaan yhdessä muiden toisen maaihnamo-dau aikana liittoutuneiden valtojen kanssa J a p a n i n rauhansopimus. 3. arUkla K u m p i k a a n csnpuoli el t u l e solmimaan niitään toista puolta vastaan tähtäävää Uittoa eikä osallistumaan mihinkään toista puolta vastaan tähdättyihin l i i t t o u t u m i n eikä toimenpiteisiin. i arUUa Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat ystävyyden Ja yhteistoimintaan hengessä Jä tasa-arvoisuuden, keskinäist e n etujen sekä valtiollisen r i l t i p u - mattomuuden Jai alueellisen koskemattomuuden Ja toisen puolen sisäi-sUn asioihin puuttumattomuuden kunnioituk.sen periaatteiden mukaisesti kehittämään j a l u j i t t a m a a n t a loudellisia j a k u l t t u u r i s u h t e i t a N e u vostoliiton Ja K l i h a n välillä, a n t a maan toisilleen kaikkea mahdollista taloudellista apua Ja harjoittamaan tarpeellista taloudellista yhteistyötä. 6. artikla Tämä sopimus astui» voimaon heti sen ratlfiolmlspälvänä. R a t l f i o l n t l a s la k i r j o j e n vaihto tulee tapahtumaan Peklngifcsä. Tämä sopimus pysyy voimns.sa 30 Vi-uotta Ja e l l e i Jompikumpi sopimuspuolista vuotta ennen sen määräajan umpeenkulumista ilmoita haluavansa purkaa sopimusta, n i i n se pysyy edell e e n k i n voima.s.sa 5 vuotta j a sitä t u l l a a n tämän^säännön mukaisesti p i dentämään^ L a a d i t t u Moskova.s.sa ,helmikuun 14 päivänä vuonna 1050, kahtena kappaleena, kumpikin venäjän Ja k i i n an kielisinä; k u m p i k i n teksti on yhtä todistusvoimainen. S o s i a l i s t i s t en Neuvostotasavaltojen L i i t o n K o r k e l m a m n Neuvoston Puhemiehistön valtuuttamana > A. V y s h l n s k l K i i n a n Kansantasavallan K a n s a n - keskushallituksen valtuuttamana C h o u E n - l al i S i i i l i i i i iM Torstaina, maalisk. 9 p. — Thursday, March 9 „ Sivti 3 Kalle Johannes Häkelä \ Neuvottelutilaisuus Intian ja Suomen välillä H e l s i n k i — ( S - S ) — I n t i a n m i n i s t e r i Ratän N e h n m ollessa lyhyellä käi^hlilä Helsingissä olivat Suomen T e o l i l s u s l l l t t o Ja Ulkomaankauppal i i t t o Järjestäneet h e l m i k u u n 24 pnä neuvottelutilaisuuden. M i n i s t e r i Henrik Ramsay korosd tervehdyspuheessaan mplemmlnpuoll-sen tuntemuksen lisäämisen J a l a i v a yhteyksien parantamisen merkitystä kaupankäynnin kehitykselle. Ministeri Nehru puolestaan halusi ensimmäisen näiden maiden välisen kauppasopimuksen kestämisajän lähetessä loppuaan saada tietoja Suomen e l i n k e i n o p i i r i e n kokemuksista kauppaso-pimuksentoteuttamiseri Ja sopimuksen tarkoituksenmukaisuuden suhteen, s a moin k u i n suomalaisten elinkeinopiir i en toivomuksista uuteen kauppasopimukseen nähden. Seuranneessa keskwtelussa kaikki olivat yhtä mieltä sillä, että suora-naista kaupankäyntiä moleinpien m a i den kesken o n pyrittävä määrätietoisesti edistämään, mutta tässä suh* teessä todettiin olevan monenlaisia esteitä, j o t k a surelta osalta pohjautuvat olosuhteiden erllaLsuuteen j a keskinäisten yhteyksien Ja tuntemuksen heikkouteen. — Nosema o n mehiläisten keskuudessa ajoittaisena kulkutautina r a i voava vatsatauti, joäta aiheuttaa t a l visin j ä keväisin mehiläisten joukkokuolemista. Heikko sijoitus suomalaisilla Holmenkollenilla H e l s i n k i — ( S - S ) — M a a l i s k u u n 1 pnä suoritettiin Holmenkollenilla 50 k m : n h i i h t o , . Johon Suomessa o s a l l i s t u i "rannallejäänelstä" kooftu joukkue. Sijoitus oli hielkko, sillä monet h o r j a l a l s e t k i n ovat heitä parempia. K i l p a i l u n voltti ruotsalainen Törnqvist 3,06,41, 2) Maartman Norja 3,109.44, 3) K a r l s s o n , R u o t s i 5) M o n o nen, Suomi 7) Kolehmainen 10) Ovaska, 12) Kosonen. RuotfialaLset Jylläävät edelleen Ja meillä pullat ovat uunissa ilman h l i - yaa. Niinpä norjalaiset eivät ottaneet . laskuissaan huomioon suoma la ir s i a v i i t t a a ensi s i j a n ennustelleessaan. Oikeassa olivat! Suomen hallitus on eronnut H e l s i n k i . — ( S - S ) Pääministeri Fagerholm Jätti maalisk. l pnä h a l l i tuksen (eronpyynnön tasavallan presid e n t i l l e , Joka k e h o l t t i h a l l i t u s t a h o i tamaan tehtäviään edelleen, kunnes uusi hallitus o n n i m i t e t t y. Hallitusneuvottelut ovat täyde.s.sä käynnissä. Maaliskuun 2 pnä kävivät e r i eduskuntaryhmien edustajat sekä puhemies Kekkonen tasavallan pres i d e n t i n l u o n a esittämässä eduskuntar y h m i e n kannan hallituskysymyksessä. Kokoomuspuolueella on kokous maalisk; 5 pnä j a m a a l a i s l i i t o n puolueneuvosto kokoontuu maalisk. 6 pnä käsittelemään hallltufikysymystä. K a l l e Johannes Mäkelä kuoli k o tonaan Slmcoessa> p n t . h e l m i k u t i n .26 päivä Ja h a u d a t t i i n S l m c o c h •hautavts^ m a a l i a n maaliskuun 1 päivä. Vainaja peti pitemmän a i k a a korkeata verenp a i n e t t a j a s a i r a s t i vuoteen omana useampia kuukausia ennen kuolemaansa. Kylmästä talvisäästä h u o l i m a t t a o li suuri Joukko vainajan omaisia, t u t t a v i a J a tovereita saapunut saattamaan häntä viimeiseen lepoonsa. Lukuisat •kauniit kukkalaitteet koristivat v a i n a j a n k i r s t u a j a hautaustoimistoa. G . Sundqvist j a H e l e n Coulson piUiulvat v a i n a j a n muistolle hautaustoiml.sto.s-sa Ja e a s l n n i a i n i t t u puhui lyliycsti myöskin haudalla. Edesmennyt K a l l e Johannes MäkCr lä o l i s y n t y n y t Ala-Härmässä, touko-k u u n 8 päivä 1892, o l l e n siis kuollessaan 57 vuoden, 9 kuukaudsn Ja 18 päivän Ikäinen. Lähinnä häntä Jäi suremaan vaimonsa A l v l l r a , omaa s u kua V l r e n l u s ; kaksi poikaa. E r i c Ja Esco Simcoessa: yksi tytär, A i r a , mrs. Norwood, Yhdysvaltain puolella Ja heidän perheensä; kolme sisarta, r va P. Pitkämäki. Suomessa, mrs. M . W i - len, Torontossa j a mrs. A . Helberg, MIchicanlssa seka laaja toveri, ja t u t t a v a p i i r i ensikäde.;sä Canadassa. V a i n a j a o l i a m m a t i l t a a n räätäli Ja hän saapui Suomesta Canadaan syksyllä v. 1923 a l u k s i yksin, perhe s a a puen: seuraavana keväänä. He t u l i vat aluksi Torontoon, Josta k u i t e n k in p i a n siirtyivät Slmcoon. V. 1927 he t u l i v a t uudelleen Torontoon j a a.sul-vat täällä seuraavat 10 v u c t i o , kunnes V. 1037 m u u t t i v a t uudelleen Slmcoon j a täällä v a i n a j a sitten a s u i k i n kuolemaansa asti, ; P i a n Suomesta tulonsia jälkeen v a i n a j a l i i t t y i C S J : n jäsenyyteen j a v a r . s i n k i n Torontossa ollessaan t o l m l u u t - terastl osa.ston erinäisissä tehtävissä, kuuluen m m . J o l t a i n vuosia osaston johtokuntaan, Hänen erlkoi,sharras-tuksenaan k u i t e n k i n o l i näyttämötcl. m l n t a . Tällä a l a l l a hän käsitti, että työläisten c l ainoastaan tule omaksua Ja viljellä sitä mikn vanhassa taitecs- Sibeliuskonscrtti Lontoossa H e l s i n k i , (S-S) — L o n t o o n sinfoniaorkesteri antoi hclmlk. 25 pnä A l b e r t - H a l l i s s a konsertin, jonka koko ohjelma oU S i b e l i u k s en m u s i i k k i a ; 7, .•ilnfonin, viulukonsertto ja väliajon jälkeen 5, s i n f o n i a . Orkesteria johti s i r M a l c o lm Sargcnt Jä s o l i s t i n a o l i p u o l a l a i s s y n t y i n e n v i u l u t a i t e i l i j a I d a H c n d e l l , Albert H a l l i n s u u r i sali o l i täynnä k u u l i j a k u n t a a. s a o n parasta, v a a n ctUi työväestön öii luotava kokonaan uusi k u l t t u u r i . Hä;i s u o r i t t i osansa silläkin a l a l l a , k i r j o i t - t a e n näytelmiä, j o i s t a a i n a k i n ylcsl — " U u s i I h m i n e n ' — saavutti huomat-: tavaa menesty.5td j a ori s l t a e3itctty useimmilla suomalaLsasutuksiUa C a nadassa V a i n a j a käsitti j o aikascen myöskin: työväenluokan p s l l i t t i s c n toiminnan välttämättömyyden j » o s a l h n u l . l i l - h e n jatkuvasti H a n c l i L P P n jäsen k u o l e m a a n i a<;li MK: George'S Grocery ( O . j a G . Gastafson) 1688 Queen St. F a st T O R O N T O ONTARIO P u h e l i n IIO. 0140 Täydellinen varasto tupakkaa J a ruokatarpeita. Tuodaan kutiin.- : Luoma^s Auto Body K o r i - Ja l o k a s u o j i e n korjausta. A u t o j e n maalausta. A u t o n r e n k a i t a j a kumeja . G a s o l i l n i a , öljyä j a ra.svausta • 10% ALENNUS C i A S O L l l N l L LE . Käytettyjä a u l o j a ostetaan Ja myydään. P u h e l i n O R . 4562 3211 Duf f e r i n S t . Toronto. Ont, K o t i p u h e l i n H A . 1898 K u n vierailette Torontojjsa, n i in u.sukua REX Hotellissa P U H E L I N P L . 0375 Huoneet $2. j a ylö."Ji)äln. 3 S t . P a t r i c k S t . , Toronlo, Ont. SAUNAN UUNEJA S a t o j a tyytyväisiä käyttäjiä V o i t t e luottaa p o s t i t i l a u k s i in O N T A R I O A U T O B O D Y ( J o h n N . R a n t a ) 98 John Street, W A 3354, Toronto FINNISH S T E A M BATHS 50-&8 IVIdmer Street Toronto, Ontario M I E H E T : Keskiviikkona ja torstaina 3-12 lp. Perjantaina 1-12 l.p. Lauantaina 1 l.p. - 2 ä.p. Sunnuntaina 8 a . p . - l Lp. NAISET: Keskivllkkoha j a torstaina 3-12 l.p. Perjantaina Ja lauantaina 1-12 i.p. PUHELIN E L . 2571 BOND CLEANERS. DYERS & TAILORS SUOMALAINEN PUHDISTUSLIIKE 92S Pape Ave. Toronto, Ont. Puhelin GE. 2910 K o t o a haetaan. Helen J a E . T a r v a i n e n • "S 4 s OK A A s KK V K I l. L <4" : T H E . • NICIOKX FLORIST BtKII>/(N F.IIIKOIHAt.AMMKi e H A U T A U S S E P P D L E I TA e HÄÄKUKKAVIHKOJA e K U K I C A K O R I S T E I T A J A O K U K A N T A I M IA A. MERKER P u h e l i m e t : AD. JGIS Sunnunt, j a juhlapälvfnil AD. 16I8 570 Queen S t , W „ T o r o n t o , O n t , (i.aii.>u;i i M i i i i r c i ««.V STITSKt Importing Co. 358 Spadina Ave. Toronto, Ont. Puhelin WA. «.'»11 T u k k u - ja vjihlttai.smyyjtlt h i e n o i l le laatu Kilkki-, vil\n-, vuori- Ja pumpulikunkaille. K a i k k e a kutoma-alaan k u u l u i na tavaraa. A v o i n n a k l o 9 a.p. k l o O i l l a l la PF. F. Princess Fashion Furs Hienojen turkkien snunniflcUjat ja tckijat. NYT MYYTÄVÄNÄ v i i m e i s i n muodin mukaan valmistettuja M U S K - R A T , P E R S I A N L A M B , H U D S O N S E A L , A L A S K A N S E A L , B E A V E R Ja m u l t a k a u n i i t a turkke K A N S E A L , B E A V E R J A M U I T A K A U N I I TA T U R K K E J A . Sää.stöhinhalla S89.00 Ja ylö.';piiin. 750 Vongfi S t , Toronto, Ont, 500 Queen St. W , Toront^j, Ont. r * 4" M» ^* . Krski-Suomessa kohoaa Työväen Urheilulhton äsken vahnistunut ur-fieiluopisto Pajulahti eroiltaen valkoisena 4-ken-ok&isena palatsina vilireän metsän keskellä. Lockerby ja Hespero täyttivät kuotansa. Edellisestä paikasta saapui kaksi tilausta ja viimeksimainitusta yksi tilau.s, South Porcupinesta saapui 3 tilau.sta ja sen kuotasta puuttuu enää vain yksi tilaus. Torontosta saapui 3 tilausta ja Montrealista kak.si. TuUjkset ovat seuraavat: Lockerby, Ont. Victor Saari 2 tilausta, Montreal, Que. V . Kangas 2 tilausta. Toronto, Ont. Matti Heiska 1 tilaus jä J . Nissinen 2 tilausta. Hespero, Alta. Jack Torsti 1 tilaus. South Porcupine, Ont. H . Purra 1 tilaus ja E, Hanki la 2 tilausta. Matti Heiska Torontosta lähetti yhden sellaisen tilauksen, jonka oli jo toinen asiamies lähettänyt joten sitä ei lasketa tilaukseksi. . " K a i k k i hiljaa länsirintamalla", olisi melkein paikalla sanoa. Kaksi viimeistä päivää on ollut kaikkein hiljaisinta sillä nyt saatiin vain ,11 uutta tilausta, Vancouverissa on hiljaista eivätkä toiset suuret paikkakunnat, lukuunottamatta Port Arthuria, ole vielä tähän mennessä osoittaneet tarpeellista ripeyttä. Kaikkiaan on tullut 69 uutta tilausta. Nyt on aika panna hihat heilumaan tai muuten ei ta%'oitetta saavuteta. Uusiien tilausten mukaan on saapunut huomattava! määrä uudistuksia, joka on hyvä merkki. Toivotaan, että työntekijät pääsevät lopuksi "lämpenemään ia vauhti naranee. — Tarkastaja. Haluattelo) 09- A g i f ^ IkJ ^ Antakaa meidän taa tai myydä i m I» V f a u t t a a T e i tä CHÄMBERS & MEREDITH LIMITED Toronto RealEstate Booriin jäsen. 24 K i n g st. West A. H . Kivinen TORONTO, ONTARIO PLaza 3921 MO 5464 DR. E. C AHO -Hammaslääkäri H U O N E 640 P H Y S I C I A N S * & S U R G E O N S B U I L D I N G " ^ 86 Bloor Street We8t Toronto, Ontario PnybeUn Klnfsdale 8237 V Ä L I T Ä M M E . . . TALOJA. LIIKKEITÄ JA FARMEJA 163 Wahner Rd. B E A L E 8 T A T E BROKRll Kiinteimifitölainoja eaalavana. PobeUn RA. 0401 Toronto, O n t a r io vflii Mm \ • -••mM 1 i " mm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-09-03